Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet 2016 Luento 1 Oikeustieteen perusteet
|
|
- Kari Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet 2016 Luento 1 Oikeustieteen perusteet OTM Saara Jämes Lakiasiaintoimisto Sjlaw
2 Kuka minä olen? Saara Jämes, lakimies Lakiasiaintoimisto SJlaw Kaikki yleisimmät yksityishenkilöiden ja yritysten juridiset tarpeet Erikoistuminen: rikosoikeus,rakentamiseen liittyvä juridiikka, sopimusoikeus, vahingonkorvausoikeus, immateriaalioikeus Väitöskirja Aallossa palveluliiketoimintakonseptin suojauksesta
3 Juridiikan opiskelusta
4 Juridiikan opiskelun lyhyt oppimäärä Oikeustieteessä vaaditaan varsin eksaktia ilmaisua pienillä nyanssieroilla asia muuttuu helposti aivan toiseksi Esim. lakitekstien muotoilu on usein pitkän työn tulos, ja muotoilua on mietitty tarkkaan ja hartaasti Muotoilujen omatoiminen muuttaminen muuttaa siten usein itse asiaakin, joka usein tiivistyy hyvin lyhyeen tilaan Älä siis tee tätä virhettä tentissä
5 Teknisiä seikkoja Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset) Säännös = säädöksen kohta Huom!: Säädöksessä (eli myös laissa) säädetään (ei määrätään) Myös EU-lainsäädäntö säätää
6 Laki = eduskunnan hyväksymä säädös Laki jakaantuu Lukuihin Jotka jakautuvat pykäliin Jotka voivat jakautua momentteihin o Jotka voivat jakautua kohtiin EU:n asetukset puolestaan jakautuvat Lukuihin Jotka jakautuvat artikloihin (lyh. art) Jotka jakautuvat kohtiin
7 Asetus (eri kuin EU:n asetus) Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai ministeriön hallinnollinen säädös. Täsmentävät ja täydentävät lakia. Määräys / Päätös Esim. Valtioneuvoston, ministeriön tekemä tai muun viranomaisen.
8 Oikeudellisen tiedon haku
9 Mistä haen juridista tietoa? Lainsäädäntö Mm. Ajantasainen lainsäädäntö Käytä aina ajantasaista ellet jostain syystä Tarvitse säädöksen aikaisempaa versiota. Oikeuskäytäntö Viranomaiset Valtiosopimukset Hallitukset esitykset
10 Lakikirjasarjat Editan lakikirjasarjat Suomen laki I, II ja III kirjat (Talentum)
11 Kirjastot Kaupungin kirjastot Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto Eduskunnan kirjasto
12 Oikeuden jaotteluja
13 Oikeuden perusjako / yksityisoikeus oikeus voidaan jakaa yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen yksityisoikeus sääntelee yksityisten (luonnolliset henkilöt ja yritykset ym.) välisiä suhteita.
14 Oikeuden perusjako / julkisoikeus julkisoikeus sääntelee julkisyhteisönja yksityisten/toisten julkisyhteisöjen välisiä suhteita Julkisyhteisöjä esim.valtio, kunnat, valtion liikelaitokset, kirkko, KELA, eläketurvakeskus jos yksityisellä organisaatiolla on julkista valtaa, voidaan tätä pitää jaottelussa myös julkisena osapuolena Tyypillistä esimerkiksi se, että suhteessa on kaksi osapuolta: hallintoviranomainen ja hallintoalamainen (-asiakas) vertikaalisuhteessa.
15 perinteiset tausta-arvot Julkisoikeus: Yhteisten ja yleisten etujen ajaminen, ns. julkisen intressin edistäminen Ohjaa sääntelyä Yksityisoikeus: Yksityisten etujen oikeudenmukainen yhteensovittaminen ja yksityisautonomian korostaminen
16 Keskustelutehtävä Missä tilanteissa joudutte tekemisiin julkisen vallan kanssa siviilissä / työelämässä?
17 Mitä oikeudenaloja kuuluu julkisoikeuteen? Julkisoikeuden alat Hallinto-oikeus Valtiosääntöoikeus Finanssioikeus - verot Kansainvälinen oikeus valtioiden väliset sopimukset Osittain: eurooppaoikeus ympäristöoikeus rikosoikeus Prosessioikeus (hallintoprosessi)
18 Oikeudenalojen jaottelusta Yksityis- ja julkisoikeuden välisen erottelun merkitys on mm. siinä, että oikeusperiaatteet poikkeavat toisistaan Esim. sopimusoikeuden säännöt ja periaatteet eivät sellaisenaan välttämättä sovellu sopimuksiin, joissa määrätään julkisen vallan käyttämisestä
19 Yksityisoikeuteen on tullut yhä enemmän julkisoikeudellisia piirteitä, koska yhteiskunnallinen intressi vaatii heikomman osapuolen tai vähemmistön suojaamista kuluttajansuoja työsuhde huoneenvuokra
20 Julkisoikeus / sääntelyn kohteet 1. Julkisen vallan käytön sääntely yksityisten oikeusturva julkinen valta on tietynlaista pakkovaltaa julkisen vallan avulla yksityinen voidaan määrätä tekemään jotakin, oikeuksia voidaan supistaa tai laajentaa yksipuolisesti, sopimatta asiasta Esim. lunastus säännellään esim. poliisin voimankäytön rajat tai lakien ja hallintopäätösten sisällölliset rajat ja oikeusturvakeinot (esim. valitusoikeus)
21 1. Toimielimien 2. Valtion keskinäisten suhteiden sääntely Julkista valtaa käyttävät elimet esimerkiksi kuntien ja valtion väliset suhteet esimerkiksi eri ministeriöiden väliset tehtävät ja toimivalta suhdetta muihin valtioihin
22 Oikeuslähteet
23 Eri oikeuslähteet Suomessa keskeinen oikeuslähde on kirjoitettu laki eli ennalta asetettu kirjoitettu oikeusnormi Kirjoitetut oikeusnormit = lait, asetukset jne, myös EU-oikeus. Kirjoittamattomat oikeusnormit = tavanomainen oikeus
24 Lakien esityöt komiteanmietinnöt Valiokuntien mietinnöt hallituksen esitykset eduskunnalle Aikaisemmin näillä ei niin paljon merkitystä Oikeuslähdeoppi oli legalistisempi ja korosti lain sanamuotoa, sen objektiivista tarkoitusta Nykyään ne ovat tärkeää tulkinta-aineistoa kirjoitetun lain normeille Mm. korkein oikeus viittaa niihin varsin usein päätöstensä perusteluissa
25 Ennakkotapaukset annetaan yleensä sellaisissa asioissa, joissa lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat sisällöltään tulkinnanvaraisia oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla. Ei niin paljon merkitystä kuin common law-maissa Oikeuskäytännön merkitys oikeuslähteenä on kuitenkin lisääntynyt
26 Ennakkotapaukset eivät ole samanasteisesti sitovia kuin kirjoitettu laki Kyse lähinnä korkeimman oikeuden (KKO) ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätöksistä KKO:n ennakkotapausten sitovuusaste on noussut ratkaisujen perustelut parantuneet Lisäksi oikeuslähteitä yleiset oikeusperiaatteet arvostuskysymykset
27 Oikeudellinen ratkaisutoiminta
28 Oikeusnormien tulkinta Lähtökohtana kaikessa oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on kirjoitettu laki Tuomioistuin tulkitsee oikeusnormeja ratkaisutoiminnassaan Oikeusnormien tulkinnassa: muistettava oikeusvarmuus (mm. tuomioiden yhteneväisyys) käytetään eri oikeuslähteitä ei pyritä vain selvittämään sitä, mitä säädöksen laatijat ovat tarkoittaneet Varsinkin jos oikeusnormi on vanha, saattavat muuttuneet olosuhteet merkitä sitä, että sen laatijoiden tarkoitus menettää merkitystään
29 Oikeusnormien ristiriidat On varsin mahdollista, että voimassa on keskenään ristiriitaisia oikeusnormeja Tällaisessa tilanteessa Ylempiasteinen normi syrjäyttää alempiasteisen Uusi normi syrjäyttää vanhan Erityisnormi syrjäyttää yleisnormin
30 Oikeusnormien hierarkia Luento 2
31 normien hierarkia Oikeusnormien hierarkia Normihierarkia (kansallinen) perustuslaki eduskuntalaki TP asetus VN asetus M asetus muu viranomaisnormi (valtion tai kunnan) Normihierarkia (kansallinen > < EU) EU-oikeus kansallinen oikeus EU-oikeuden sisäinen normihierarkia primaarioikeus johdannainen oikeus 31
32 normien hierarkia Perustuslaki, laki ja asetus Säädösten ristiriitatilanteet: laki perustuslaki (ilmeinen ristiriita) tuomioistuin jättää soveltamatta lakia, PL 106 alempi normi PL tai laki viranomainen tai tuomioistuin ei saa noudattaa alempaa normia, PL 107 ristiriidan poistaminen tulkinnalla ensisijaisesti Perusoikeusmyönteinen laintulkinta EU-oikeusmyönteinen laintulkinta 32
33 Vallan kolmijako-oppi
34 Montesquieu Kehitti filosofi Charles-Louis de Secondat, baron de la Brède et de Montesquieu kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija tunnetuimmat teokset Persialaisia kirjeitä (1721) ja De L esprit des lois (1748, Lakien henki), jota pidetään hänen pääteoksenaan. laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. esittelee vallan kolmijako-opin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle
35 Valtiovallan kolmijako-oppi Lainsäädäntövalta Hallitusvalta (toimeenpanovalta) Tuomiovalta 35
36 Vallan kolmijako-oppi vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan Joissakin Täydellistä vallan kolmijakoa harjoittavassa maassa kaikki kolme vallankäytön elementtiä on hajotettu. Tällöin jokaisella elementillä on oma tehtävänsä. tapauksissa tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että kyseiset instituutiot toimivat eri kaupungeissa.
37 Kolmijako Suomessa Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919 Nykyisessä perustuslaissa on omaksuttu näkemys, jonka mukaan kansa eli eduskunta on nostettu kansanvallan periaatteen mukaisesti kahden muun valtiovallan yläpuolelle.
38 Kolmijako Suomessa - lainsäädäntövalta Se Suomessa lainsäädäntövalta on pääosin kansan neljän vuoden välein valitsemalla eduskunnalla, joka säätää lait. voi kuitenkin delegoida sitä muille. Joitain lainsäädäntövallan elementtejä on siirretty myös presidentille ja valtioneuvostolle.
39 Kolmijako Suomessa - toimeenpanovalta Toimeenpanovallan käsite on Suomen perustuslaissa korvattu sanalla hallitusvalta. Tämä johtuu siitä, että osa presidentin ja valtioneuvoston tehtävistä ei ole suoranaista toimeenpanoa. Klassiseen toimeenpanovaltaan kuuluu lainsäätäjän tahtoon perustuvan hallinnon järjestäminen ja päätösten toimeenpano.
40 Kolmijako Suomessa - tuomiovalta Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
41 Oikeuslaitos, tuomioistuimet ja tuomioistuinjärjestelmä
42 Oikeuslaitos: Tuomioistuimet Syyttäjälaitos Ulosottoviranomaiset Vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos Asianajolaitos ja muu oikeusapu 42
43 tuomioistuimet Yleiset tuomioistuimet KO HO KKO Hallintotuomioistuimet Alueelliset hallinto-oikeudet KHO Erityistuomioistuimet Mao Työtuomioistuin Vakuutusoikeus valtakunnanoikeus
44 muita Erilliset. asunto-oikeudet on lakkautettu vuoden 2003 alusta lukien. Huoneenvuokrauksesta johtuvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeuksissa muiden riita-asioiden tapaan. Maaoikeudet itsenäisinä erityistuomioistuimina on lakkautettu , ja niiden tehtävät on siirretty kahdeksaan käräjäoikeuteen. Vesioikeudet on lakkautettu lukien. Niiden tehtävät ovat siirtyneet neljän aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle
45 Tuomioistuinten riippumattomuus Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet (PL 3 3 mom.) Tuomioistuinten riippumattomuus: Lainsäätäjästä Hallintovallan käyttäjästä Viranomaisista ja oikeusjutun osapuolista (tuomarinjäävit) Alempi TI ylemmästä
46 Tuomioistuinten riippumattomuus Rakenteellinen riippumattomuus: Tuomioistuinten organisatorinen riippumattomuus hallinnosta Tuomarin korostettu virassapysymisoikeus, PL 103 Tuomaria ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla. Häntä ei saa myöskään ilman suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleen järjestämisestä. Lautamiesten asema Yksittäisessä jutussa esim. tuomarin esteellisyyssäännökset ja muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset (PL 21 ) turvaavat riippumattomuutta.
47 Käräjäoikeudet Käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita Päällikkö on laamanni Muut tuomarit ovat käräjätuomareita Maallikkojäsenet ovat lautamiehiä Kokoonpanot yhden tuomarin istunto lautamieskokoonpano sekä kolmen tuomarin kokoonpano 47
48 Lautamiehet Kunnanvaltuusto valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan v Suomen kansalainen Ei konkurssissa, ei holhouksen alaisena ja muutenkin sopiva lautamieheksi. Vannoo tuomarin valan. Ratkaisua tehtäessä jokaisella lautamiehellä on yksilöllinen äänioikeus. Osallistuvat enimmäkseen rikosjuttujen käsittelyyn. 48
49 Hovioikeudet Kuusi hovioikeutta. Suurin osa asioista on valituksia käräjäoikeuksien ratkaisuista. Käsittelevät ensimmäisenä asteena valtio- ja maanpetosasioita sekä eräitä virkasyyte-asioita. Valvoo yleisellä tasolla piirinsä käräjäoikeuksien toimintaa. Presidentti,laamanni,neuvos,asessori,viskaali. 49
50 Korkein oikeus Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa (Suomen perustuslaki 3 ). Tärkein tehtävä ennakkoratkaisujen antaminen. Valituslupajärjestelmä (OKK 30 luvun 3 1 momentti) Presidentti ja oikeusneuvoksia 50
51 Valituslupa KKO:lta 1. Ennakkopäätösperuste: lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi 2. Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava; 3. Painava syy -peruste: valitusluvan myöntämiselle on muu painava syy.
52 Ennakkopäätösperuste on tärkein valitusluvan myöntämisperuste. Purkuperustetta ja painava syy -perustetta sovelletaan harvoin. lähinnä silloin, kun ilmenee tarvetta oikaista selvästi virheellisiä ratkaisuja.
53 Hallinto-oikeudet Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Käsittelevät yksityisten ihmisten ja yhteisöjen valituksia viranomaisten hallintoasioissa tekemistä päätöksistä. Mm. veroasioista, sosiaali- ja terveydenhuoltoasioista, ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioista, kuntien itsehallintoon kuuluvista asioista,erilaisista viranomaisten päättämistä maksuista. 53
54 Syyttäjälaitos Syyttäjä tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus. Syyttäjät kuuluvat itsenäisenä osana oikeuslaitokseen. Syyttäjän on oltava objektiivinen riippumaton ja itsenäinen. Paikalliset syyttäjäyksiköt kihlakunnansyyttäjineen ja valtakunnansyyttäjänvirasto. 54
55 Ulosottoviranomaiset Ulosottoviranomaiset ja ulosoton hallintoviranomaiset. Paikalliset ulosottomiehet ja avustavat ulosottomiehet. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Asiat: rikosoikeudellisten rahamääräisten seuraamuksien kuten sakkojen ja rikesakkojen perintä häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano 55
56 Suoraan ulosmitattavissa Tietyt saatavat, voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Kunnan/kuntayhtymien sairaalamaksut sekä terveyskeskusmaksut Päivähoitomaksut sekä muut sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut Televisiomaksut Pysäköintivirhemaksut ja joukkoliikenteen tarkastusmaksut Verot Pakolliset liikennevakuutusmaksut rikesakot ja rangaistusmääräysmenettelyssä määrätyt päiväsakot
57 Perustuslaki Luento 3
58 Suomen valtiosäännön perusteet (PL 1-3 ) Tasavaltainen valtiomuoto Valtiollinen täysivaltaisuus Ihmisarvon loukkaamattomuus Yksilön perusoikeuksien loukkaamattomuus Kansanvaltaisuuden periaate Valtiollisten perustehtävien jakaminen (vallanjako) Montesquin oppi vallan kolmijaosta taustalla Eduskunnan keskeinen asema Parlamentarismin periaate Hallitusvallan jakaminen TP:n ja VN:n kesken Tuomioistuinten riippumattomuus Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus
59 Perustuslaki Perusoikeudet turvataan perustuslaissa Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilöiden perustavanlaatuisia oikeuksia Turvattu valtion perustuslaissa Kuuluvat kansalaisille tai kaikille ihmisille valtion alueella
60 Perustuslaille ominaista Kvalifioitu Korostettu muodollinen lainvoima säätämis- ja muuttamisjärjestys ilmentävät ns. lakien laki -ajattelua. Yleisesti ottaen perustuslakien muuttaminen on vaikeampaa kuin tavallisten lakien. Yleensä tämä on toteutettu eri valtioissa esimerkiksi määräenemmistövaatimuksilla, vaatimalla useaa päätöksentekokertaa, joissain maissa perustuslain muuttamiseen vaaditaan kansanäänestys, ja liittovaltiomaissa myös osavaltioiden suostumus on saatava jollain tapaa.
61 Perustuslain säätämisjärjestys 1. Normaali 2. Kiireellinen 3.. menettely (PL 73 1 mom.) perustuslainsäätämisjärjestys (PL 73 2 mom.) Supistettu perustuslainsäätämisjärjestys (PL 95 2 mom.)
62 Perus- ja ihmisoikeudet Suomessa
63 Mitä perusoikeuksia jo tiedätte?
64 Yksilön oikeuksia Perusoikeudet ovat ensisijaisesti yksilön oikeuksia, eivät ryhmien. Tosin esimerkiksi kokoontumisvapaus voi toteutua vain yhteisössä. Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet muuttuvat vasta yhteisön kautta merkittäviksi. Omaisuuden suojan on myös katsottu voivan koskea yrityksiä
65 Perusoikeudet ryhmitellään usein seuraavasti: vapausoikeudet ja oikeusturva (esim. kotirauhan suoja, uskonnon vapaus) osallistumisoikeudet eli poliittiset oikeudet (esim. äänestäminen vaaleissa) yhdenvertaisuusoikeudet (esim. oikeus kieleen ja kulttuuriin) hyvinvointioikeudet (esim. oikeus välttämättömään toimentuloon)
66 Perusoikeuksien vaikutus arkielämään vaikuttavat vahvimmin lainsäädäntötoimintaan ja sitä kautta suoraan ihmisten elämään. Perusoikeudet asettavat julkiselle vallalle velvoitteita. perusoikeussuojaa yksilö saa esimerkiksi kun säädetään lakeja, tehdään hallinnollisia päätöksiä tai annetaan tuomioistuinten päätöksiä. Kaikissa tilanteissa julkisen vallan on otettava huomioon, mitä perustuslain pykälät sanovat kansalaisten oikeuksista.
67 Ihmiset voivat vedota perusoikeuksiinsa myös tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Näiden tehtävänä on tulkita lakeja niin, että yksilön perusoikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Kansalaisten oikeuksien vastaparina ovat kansalaisvelvollisuudet. Perustuslaki ei kuitenkaan anna kattavaa luetteloa kansalaisten velvollisuuksista. Perustuslaissa säädetään mm. maanpuolustusvelvollisuudesta ja verovelvollisuudesta. Perustuslaki edellyttää myös, että yksilön velvollisuuksien perusteista säädetään lailla.
68 Kenelle perusoikeudet kuuluvat? perustuslaissa olevat perusoikeudet uusittiin vuonna Siitä lähtien niiden piirissä ovat olleet Suomen kansalaisten lisäksi Suomessa olevat ulkomaalaiset. Ainoat poikkeukset koskevat äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja valtakunnan rajat ylittävää liikkumisvapautta. Perusoikeudet kuuluvat kaikille esimerkiksi ikään katsomatta. Alaikäisten ja vajaavaltaisten kohdalla päätösvalta edunvalvojalla
69 Julkisen vallan tehtävä on turvata, että nämä oikeudet toteutuvat ja pysyvät voimassa. Maailman mittakaavassa valtiot ovat kuitenkin suurimpia ihmisten perusoikeuksien rikkojia. Yleisesti ottaen voi todeta, että kansanvaltaisesti hallituissa maissa myös yksilön oikeudet toteutuvat parhaimmin. Kansainvälisillä sopimuksilla luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja vahvistetaan ihmisoikeudet, joita jäsenvaltioiden tulee kunnioittaa.
70 Perusoikeuksien kollisio Monessa tilanteessa perusoikeus on perusoikeutta vastassa Kyseessä perusoikeuksien kollisio
71 Keskustelutehtävä Pohtikaa, mitkä perusoikeudet voivat joutua kollisioon toistensa kanssa
72 Perusoikeuksien rajoittaminen ja niistä poikkeaminen Perustuslaki nauttii ns. korotettua lainvoimaa Perustuslain säätäminen, muuttaminen ja kumoaminen on vaikeampaa kuin tavallisen lain Perusoikeuksiin on kuitenkin mahdollisuus tietyin edellytyksin säätää rajoituksia tavallisella lailla
73 Perusoikeuksien rajoittaminen ja niistä poikkeaminen Erotettava toisistaan Perusoikeuden rajoittaminen = perusoikeuden rajoittaminen tavallisella lailla Tilapäinen poikkeus perusoikeuksiin = poikkeusoloissa tapahtuva välttämätön poikkeaminen Perusoikeuspoikkeus =poikkeuslaki-instituutio
74 Perusoikeuksien rajoitusedellytykset Vakiintuneet seitsemään vaatimukseen, joiden kaikkien täytyttävä yhtä aikaa jotta poikkeus hyväksyttävissä 1. Lailla säätämisen vaatimus 2. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus 3. Rajoitusperusteen hyväksyttävyysvaatimus (esim. kuvaohjelmien ennakkosensuuri, kotirauha kotietsintä) 4. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus Tavallisella lailla ei ytimeen kohdistuvia rajoituksia 5. Suhteellisuusvaatimus 6. Oikeusturvavaatimus 7. Ihmisoikeuksien noudattamisvaatimus
75 Poikkeuslaki-instituutio Syntyi Venäjän vallan alla autonomian aikana Edelleen voimassa Suomessa mahdollistaa poikkeusten tekemisen PL:iin. Poikkeuslaki rinnastuu tavalliseen lakiin, sitä voidaan muuttaa normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. -Nykyisin omaksuttu torjuva kanta poikkeuslakeihin, ts. poikkeuslakien välttämisen periaate. Poikkeuslaista säädetään PL 73 :ssä ( rajattu poikkeus ). PL:n säätämisjärjestyksessä voidaan säätää PL:iin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta. Poikkeuslakimenettelyyn tulee turvautua vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavasta syystä
76 Ihmisoikeudet Osa kansainvälistä oikeutta kansainvälisiä sääntöjä, jotka on määritetty kansainvälisillä sopimuksilla ja julistuksilla Valtioiden välisillä ihmisoikeussopimuksilla on perustettu kansainvälisiä elimiä, joille valtiot ovat tunnustaneet oikeuden tutkia valituksia ja tehdä arviointeja jäsenmaiden ihmisoikeusongelmista Erotettava perusoikeuksista, jotka ovat kunkin maan asukkailleen takaamia oikeuksia, joista säädetään perustuslaeissa.
77 Suomi kuuluu mm. EIS:n sekä YK:n KP- ja TSSsopimuksiin EIS:ta soveltaa EIT (ei ole EU:n toimielin)
78 Suomi ja EIT Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomi on saanut ihmisoikeustuomioistuimelta 128 tuomiota ja lisäksi 54 valitusta on päätynyt sovintoon tai hallitus on yksipuolisesti myöntänyt ihmisoikeusloukkauksen. Tuomioista 99 on ollut langettavia. Suomen jäsenyysaikana muut Pohjoismaat ovat yhteensä saaneet vuoden 2009 loppuun mennessä 54 langettavaa tuomiota. Vuonna 2009 Suomi sai 28 langettavaa tuomiota kun Ruotsi ja Norja saivat kumpikin vain kolme [
79 EU-oikeus
80 EU-oikeus Kirjoitettu EU-oikeus jakaantuu primaari- ja sekundaarioikeuteen primaarioikeutta ovat EU:n perustamissopimukset muutoksineen sekä jäsenmaiden liittymissopimukset. Ne ovat kansainvälisiä sopimuksia, joilla jäsenvaltiot ovat luovuttaneet osan suvereenia valtiovaltaansa EU:lle sekundaarioikeutta ovat EU:n itsensä tuottamat normit: asetukset, direktiivit ja päätökset EU-oikeuden toimeenpanee pääasiassa jäsenmaiden hallinto 80
81 EU-oikeus EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö EU-tuomioistuin ratkaisee EU-oikeuden tulkinnan ja johdannaisen EU-oikeuden laillisuuden Epäselvät kysymykset tulevat EU-tuomioistuimeen lähinnä komission (myös toinen jäsenvaltio) rikkomuskanteilla (jäsenmaita vastaan) tai ns. ennakkoratkaisupyynnöillä (jäsenmaan tuomioistuin kysyy kantaa) Ratkaisuja on pidetty sitovina, ao. kysymyksen pysyvästi ratkaisseina linjanvetoina, joita jäsenvaltioissa noudatetaan 81
82 EU-oikeus Perustamissopimukset ja EU-asetukset sitovat sinänsä kaikkia viranomaisia Direktiivit sitovat hallintoviranomaisia pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun ne on lailla tai asetuksella saatettu Suomessa voimaan 82
83 EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö on ollut EUoikeutta luova ja sen tulkinnat ovat sitovia EU-oikeuden oikeusperiaatteet, samoin kuin EU:n perusoikeudet, sitovat vain EU-oikeutta sovellettaessa
Juridiikan Lähtökohdat
Juridiikan Lähtökohdat RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann OTM Sisällysluettelo 1. Juridiikan opiskelusta 2. Oikeudellisen tiedon haku 3. Oikeuslähteet
LisätiedotJuridiikan lähtökohdat RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava
Juridiikan lähtökohdat RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava Sisällys 1. Juridiikan opiskelusta 2. Oikeuslähteet 3. Tuomioistuimet
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotJuridiikan Lähtökohdat. RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann OTM, muok. Janne Seppälä, OTM, FT
Yhdyskuntajärjestelmien ja -suunnittelun oikeudelliset perusteet RYM-C1002 Luennot Harjoitukset ARI EKROOS TALOUSOIKEUDEN PROFESSORI AALTO YLIOPISTO Prof. Ekroos 1 Miksi juridiikkaa? Mihin tarvitsen sitä?
LisätiedotOikeustapauksia verkossa
Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden
LisätiedotSisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii
vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...
LisätiedotKorkein hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus Korkeimman hallinto-oikeuden toimiala on erittäin laaja. Korkeimman hallinto-oikeuden ja yleisesti hallintotuomioistuinten yhteiskunnallinen tehtävä ulottuu kaikille yhteiskuntaelämän
LisätiedotSisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv
Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi
LisätiedotSUOMI ON OIKEUSVALTIO
SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT
LisätiedotAHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 14.09.2017 EOAK/4022/2017 Asia: OM 60/08/2013 AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAAKOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Lausuntopyyntö 1 luku Ahvenanmaan
LisätiedotKorkeimman oikeuden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36
LisätiedotOIKEUSTAPAUKSIA VERKOSSA. Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio
OIKEUSTAPAUKSIA VERKOSSA Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio 19.4.2016 1 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistuimet Kuinka löydän näiden oikeustapauksia
LisätiedotJulkisen vallan oikeudelliset perusteet
Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari
LisätiedotSisällys. Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet
Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet III V XIV Johdanto 1 1 Teoksen kohde ja tarkoitus 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 2.1 Mitä tarkoitetaan EU-oikeudella? 3 2.2
LisätiedotYksityisoikeus ja julkisoikeus
Yksityisoikeus ja julkisoikeus RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann OTM Sisällysluettelo 1. Julkisoikeus ja yksityisoikeus 2. Oikeudenala 3. Yksityisoikeus
LisätiedotPäätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä
LisätiedotKunnallisen päätöksenteon luotettavuus
Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja
Lisätiedot12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004
12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
LisätiedotUnionin tuomioistuin. Kokoonpano, toimivalta ja oikeudenkäyntimenettely
Unionin tuomioistuin Kokoonpano, toimivalta ja oikeudenkäyntimenettely Yhteisen Euroopan rakentamiseksi eräät valtiot (tällä hetkellä 28) ovat tehneet keskenään Euroopan yhteisöjen ja sen jälkeen Euroopan
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotEUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää
EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS Olli Mäenpää TALENTUM Helsinki 2011 Kolmas, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:
LisätiedotValmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019
Oikeusteoria Valmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019 Luento käsittelee valintakoekirjallisuuden Tapio Määttä & Mirjami Paso: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan 1 lukua. Oikeudellinen
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotOikeustapaukset verkossa. Mirja Pakarinen ja Marja Autio
Oikeustapaukset verkossa Mirja Pakarinen ja Marja Autio 27.2.2018 1 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistuimet Kuinka löydän näiden oikeustapauksia Finlexistä? Oikeuskäytäntö
Lisätiedot5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit
... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3
LisätiedotLAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA
Virve-Maria Toivonen LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään
LisätiedotEläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
LisätiedotReinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.
5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE
1 Tuula Pynnä Korkein oikeus Eduskunnan perustuslakivaliokunta 6.9.2018 klo 10 Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE 9/2018 vp Perustuslakivaliokunnassa
LisätiedotParkkisakko vai sopimus vai?
Minä ja tiede Parkkisakko vai sopimus vai? Vesa Annola Professori 2016 2 2016 3 2016 4 Korkein oikeus 2010:23 (16.3.2010) 9. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
LisätiedotLAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015
OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi
LAPIN YLIOPISTO 1(5) JULKISOIKEUDEN VALINTAKOE 13.6.2005 Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Tehtävissä julkisuuslailla tarkoitetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja potilaslailla lakia
LisätiedotHE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun
LisätiedotI JOHDANTO 27 1. PERUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ... 29
Sisällys Alkusanat toiseen, uudistettuun painokseen... 5 Esipuhe ensimmäiseen painokseen... 6 Teoksen kirjoittajat... 7 Sisällys... 9 Lukijalle... 21 Lyhenteet... 23 I JOHDANTO 27 1. PERUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotKunnan päätöksistä voi valittaa
Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon
LisätiedotYksityisyyden suoja sosiaalihuollossa
Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa
LisätiedotYleinen hallinto-oikeus. Olli Mäenpää
Yleinen hallinto-oikeus Olli Mäenpää ALMA TALENT Helsinki 2017 Copyright 2017 Alma Talent Oy ja Olli Mäenpää Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-3200-2 ISBN 978-952-14-3201-9 (sähkökirja)
LisätiedotTiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto
Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen
Lisätiedot6 JULKISEN HALLINTOTEHTÄVÄN ANTAMINEN YKSITYISEN HOIDETTAVAK- SI (124 )...51
1 PERUSTUSLAIN HUOMIOON OTTAMINEN LAINVALMISTELUSSA...3 1.1 Perustuslain pysyvyys ja poikkeuslakien välttämisen periaate... 3 1.2 Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus... 6 1.3 Suomen täysivaltaisuus
LisätiedotLaki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin
LisätiedotVastaustekniikka. Tekninen osio
Vastaustekniikka Tekninen osio 4 Lakien nimet kirjoitetaan pienellä. Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston
LisätiedotKANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014
VASTAUS 28.10.2014 Dnrot OKV/883/1/2014 ja OKV/1026/1/2014 1/5 KANTELUT Dnro OKV/883/1/2014 Kantelija A arvostelee oikeuskanslerille 26.4.2014 osoittamassaan kantelussa korkeimman oikeuden presidentin
LisätiedotI Oikeus ja oikeusjärjestys 12
Sisällys I Oikeus ja oikeusjärjestys 12 1 Perusasioita oikeudesta Mitä oikeus tarkoittaa? 14 Oikeusvaltio rakentuu lain perustalle 15 Oikeustieteessä tutkitaan eri oikeudenaloja 17 Kaikki ihmiset ovat
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
Lisätiedot- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.
VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista
Lisätiedot2. Euroopan unionin asioiden kansallinen valmistelu Suomen perustuslain mukaan?
Oikeudenalojen perusteet Valtiosääntöoikeus 18.2.2015 1. Mitä tarkoitetaan poikkeuslailla? Mikä merkitys poikkeuslakimenettelyllä on perustuslain sitovuuden kannalta? Miten eduskunnan perustuslakivaliokunta
LisätiedotHallinto-oikeus. Oppiaine-esittely 3.9.2015. UEF // University of Eastern Finland
Hallinto-oikeus Oppiaine-esittely 3.9.2015 Henkilökunta professori Toomas Kotkas professori Tomi Voutilainen apulaisprofessori Suvianna Hakalehto yliopistonlehtori Maija Dahlberg (sijainen 2016 Jaana Palander)
LisätiedotKorkeakoulujen kieltenopetusyhteistyö HE 66/2016. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM 3.5.2016
Korkeakoulujen kieltenopetusyhteistyö HE 66/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM 3.5.2016 Ehdotus 1/2 Korkeakoulut voisivat päätöksellään järjestää niiden tutkintoihin sisältyvän kielten ja viestinnän
LisätiedotSubjektiivinen oikeus päivähoitoon
Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Näkökulmia yksilön ja julkisen vallan suhteeseen. Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@uta.fi Sisältö Päivähoito Suomessa Tutkimustehtävä Sosiaaliset perusoikeudet Osana perusoikeuksia
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotHOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela
HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4
LisätiedotNEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA
NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
LisätiedotEurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011
Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen
LisätiedotLaki. valtakunnanoikeudesta [1 2 3 ]
Laki valtakunnanoikeudesta --------------------------------------------------------------------------- [1 2 3 ] Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1922/273. Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka
LisätiedotSipilän hallitukset pakkolait loukkaisivat EU-oikeutta
Sipilän hallitukset pakkolait loukkaisivat EU-oikeutta Suomi, EU ja ihmisoikeudet Sipilän hallituksen ilmoittamaa maksiminormipakettia, jolla kiellettäisiin sopimasta työehtosopimuksella hallituksen kilpailukykyhankkeen
Lisätiedot16.9.2012. Valtiosääntöoikeuden perusteet. Johannes Heikkonen Tohtorikoulutettava Turun Yliopisto
Valtiosääntöoikeuden perusteet Johannes Heikkonen Tohtorikoulutettava Turun Yliopisto toimivuuden sillä ohjelmaversiolla, jolla esityksen tulet pitämään Luentoja Ti 18.9.2012 klo 15-19 C2 Ke 19.9.2012
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 11.3.2014 COM(2014) 158 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen
LisätiedotYmpäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1
Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,
LisätiedotHuostaanotto ja lapsen oikeudet. Raija Huhtanen
Huostaanotto ja lapsen oikeudet Raija Huhtanen 15.3.2018 Huostaanottoa koskeva päätöksenteko Huostaanoton osapuolet Lapsi Vanhempi/huoltaja Viranomainen julkisen vallan edustajana, tehtävänä yleisen edun
LisätiedotMiten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?
Lisätiedot1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain
LisätiedotAjankohtaisen lakitiedon lähteitä
Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Tavoitteet Tutustutaan internetin avoimesti käytettäviin oikeudellisiin tiedonlähteisiin, tiedon tuottajiin ja
LisätiedotKilpailuja sopimus. Antti Aine
Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina
LisätiedotFinlex ja muut säädöslähteet. Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015
Finlex ja muut säädöslähteet Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015 Koulutuksen runko Yleistä säädöksistä ja säädöslähteistä Finlex -palvelu Kaupalliset oikeudelliset palvelut Edilex Suomenlaki.com
LisätiedotLait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.
1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen
LisätiedotLuonnolliset henkilöt. Yksityisoikeus ja julkisoikeus
Yksityisoikeus ja julkisoikeus Luonnolliset henkilöt Ihmiset Oikeudellisessa mielessä alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotFinlex ja muut kotimaiset säädöslähteet. Marja Autio Eduskunnan kirjasto
Finlex ja muut kotimaiset säädöslähteet Marja Autio Eduskunnan kirjasto 7.11.2017 Koulutuksen runko Yleistä säädöksistä ja säädöslähteistä Finlex Kaupalliset oikeudelliset palvelut Edilex Alma Talent Pro:
LisätiedotLaki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin
LisätiedotLaki. ulkomaalaislain muuttamisesta
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 200 a, sellaisena kuin se on laissa 674/2015, muutetaan 172, 192, 196, 198 b ja 199 202, sellaisina
LisätiedotSosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen
Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus
LisätiedotKLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tilannekatsaus 1 Tilanne täytäntöönpanossa STM on asettanut valmistelua varten työryhmän ajalle 14.9.2015-3 Työryhmälle ollaan hakemassa
LisätiedotHallituksen esityksessä esitetään kolmea muutosta:
T U R U N H O V I O I K E U D E N PRESIDENTTI Turussa, maaliskuun 6. päivänä 2018 Viite: HE 190/2017 vp LAKIVALIOKUNNALLE Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren
LisätiedotValtiollisten tehtävien jaosta ja ylimpien laillisuusvalvojien rooleista
LAUSUNTO 25.04.2018 Dnro OKV/12/21/2018 Eduskunnan perustuslakivaliokunta 1/5 Viite: Perustuslakivaliokunnan asiantuntijalausuntopyyntö 12.4.2018 Asia: Hallituksen esitys EU:n yleistä tietosuoja-asetusta
LisätiedotUlkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204
Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotJos lait ovat huonoja ja virkamiehet hyviä, hallitseminen on mahdollista. Mutta jos virkamiehet ovat huonoja, parhaistakaan laeista ei ole apua
Jos lait ovat huonoja ja virkamiehet hyviä, hallitseminen on mahdollista. Mutta jos virkamiehet ovat huonoja, parhaistakaan laeista ei ole apua Seminaari Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta 12.5.2016
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotTuomioistuinmaksulaki
Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä
LisätiedotKansalaisyhteiskunta ja julkisuus
Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä
LisätiedotHallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty
Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)
LisätiedotSOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014
SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 III Luento: Sosiaalioikeuden normijärjestelmä Sosiaalioikeuden lähteet Kansainväliset ihmisoikeussopimukset EU-oikeus Perustuslaki
LisätiedotLAILLISUUSVALVONNAN ERÄITÄTOIMINTA-ALUEITA
LAILLISUUSVALVONNAN ERÄITÄTOIMINTA-ALUEITA 177 Petri Jääskeläinen Tuomioistuinten valvonnan perusteet, rajoitukset ja sisältö Tuomioistuinvalvontaa 90 vuotta sitten Eduskunnan oikeusasiamiehen ensimmäisen
LisätiedotOikeuskanslerinvirastoon on lisäksi lainattu käräjäoikeudesta asiakirjavihko.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.03.2014 Dnro OKV/541/1/2012 1/7 Päätöksen suluissa olevat ja katkoviivoilla merkityt kohdat sisältävät viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 25 kohdan
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotPAKOLLISET AINEOPINNOT ERI OIKEUSTIETEELLISTEN KOULUTUSYKSIKÖIDEN TUTKINTOTODISTUKSISSA. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta
PAKOLLISET AINEOPINNOT ERI OIKEUSTIETEELLISTEN KOULUTUSYKSIKÖIDEN TUTKINTOTODISTUKSISSA Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Oikeusnotaarin tutkinnon pakollisten aineopintojen opintokokonaisuudet:
LisätiedotKANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)
LisätiedotSISÄLLYS... JOHDANTO...
SISÄLLYS SISÄLLYS... JOHDANTO... V XI 1 EUROOPAN UNIONIN INSTITUUTIOT... 1 1.1 Euroopan parlamentti... 2 1.2 Eurooppa-neuvosto... 5 1.3 Neuvosto... 6 1.4 Euroopan komissio... 8 1.5 Euroopan unionin tuomioistuin...
Lisätiedotdirektiivin kumoaminen)
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)
LisätiedotPalkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni
Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni
Lisätiedot3. Perusoikeussäännösten oikeusvaikutukset Karapuun mukaan (Perusoikeudet, Hallberg ym.1999)
VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS Aineopintotentti 2.10.2006 Kysymysten 3 4 vastausrungot ja arviointiperusteet 3. Perusoikeussäännösten oikeusvaikutukset Karapuun mukaan (Perusoikeudet, Hallberg ym.1999) Perusoikeuden
LisätiedotKorkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 3 700 asiaa vuonna 2008 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan
Lisätiedot