Jos lait ovat huonoja ja virkamiehet hyviä, hallitseminen on mahdollista. Mutta jos virkamiehet ovat huonoja, parhaistakaan laeista ei ole apua

Transkriptio

1 Jos lait ovat huonoja ja virkamiehet hyviä, hallitseminen on mahdollista. Mutta jos virkamiehet ovat huonoja, parhaistakaan laeista ei ole apua Seminaari Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta

2 Valtion virkamieslaki instituutiona Verrattuna perinteiseen eurooppalaiseen malliin: Karriäärijärjestelmä: Suomessa puhtaana vain poikkeuksellisesti, pääsääntönä tehtäväjärjestelmä Statussuhde ja valtion määräämisvalta: virkaehtosopimusjärjestelmä laaja poikkeus, virkapalkka ei ole elatusta Virkamiehillä virkavastuu sekä erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia Työtaisteluoikeus on (vrt.saksa) Kurinpitojärjestelmä: ei lähtökohtaisesti

3 Valtion virkamieslaki instituutiona Perustuslain kannalta: virkamies mainitaan suoraan 3:ssa pykälässä (118, 125, 126 ); sen lisäksi tuomari on esillä 4:ssä pykälässä ja syyttäjä 1:ssä Tärkeä on etenkin PL 124, joka ilmaisee virkamieshallinnon periaatteen; pykälä edellyttää pääsääntönä, että virkamiehet hoitavat julkiset hallintotehtävät Samoin Oikeusvaltioperiaatteen (PL 2.3 ) voi katsoa edellyttävän virkavastuussa olevia virkamiehiä Poikkeuksellisen vahva laillisuusperinne: virkamiehen itsenäisyys päätöksenteossa; ei hierarkkista käskyvaltaa

4 Valtion virkamieslaki instituutiona Osittain tulkinnanvaraista on, missä laajuudessa perustuslaki turvaa virkamiesoikeuden eri elementtejä Virkajärjestelmä: PL 125, 126 (ilmaus hallinnon jatkuvuudesta) Työntekijän (virkamiehen) aseman lakisääteisyys: PL 18 (Oikeus työhön) Virkamiehen itsenäisyys päätöksentekijänä (PL 2.3 ) Virkamiehistö instituutiona: Hallitusvalta (PL 3.2 ), Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate (PL 2 ) (vrt. saksalainen perustuslaintulkinta: virkamiehistö on demokraattisen tasavallan välttämätön osa)

5 Valtion virkamieslaki instituutiona Virkasuhteen käyttöala (PL 124 ): julkisten hallintotehtävien hoitaminen, mukaan lukien julkisen vallan käyttö; PL:n vakiintuneen tulkinnan mukaan myös tuomarin on oltava virkasuhteessa; Paljon lainsäädäntökäytäntöä: perustuslailla ei suoranaisesti suojata virka- tai muun palvelussuhteen säilymistä laadultaan muuttumattomana (mm. PeVL 64/2002, 11/2009) Mutta hanke luopua valtion virkasuhdejärjestelmästä edellyttäisi edellytysten tarkkaa valtiosääntöoikeudellista arviointia, ja luopuminen vaatisi joka tapauksessa laajahkoja muutoksia perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön (tällaista hanketta ei liene suunnitteilla)

6 Valtion vahvistuva rooli Vahvan valtion vastustajat (kuten uusliberaalit, globalisaation kannattajat, ruohonjuuriliikkeet): valtio on pikemminkin ongelma kuin ongelmien ratkaisu Perinteiset valtion tehtävät: turvallisuus, järjestys, oikeus ja oikeudenmukaisuuden takaaminen nämä tehtävät ovat laajenemassa Edellyttääkö EU:n heikkous toimeenpanijana vahvaa valtiota? Onko EU toimeenpanijana kääpiö? Autoritaarinen valtio torjuttava: Putin, Orbán, Erdogǎn ei klaaneja eikä suosikkijärjestelmiä

7

8 Valtion vahvistuva rooli Digitaalisuus ei sovi kaikkeen: tarvitaan myös analogisia toimia (kuten terrorismin torjunnassa) Hallinnon hierarkkisuus: myös linjajohtamista tarvitaan yhden viranomaisen hallinnonalamalli ei ole ongelmaton Jatkuvat muutokset heikentävät instituutiota Valtionhallinto suhteessa tulevaan alueelliseen itsehallintoon: tyypilliset valtion tehtävät olisi aihetta pysyttää valtion viranomaisilla

9 Virkamieslain pulmakohtia Tavoitteista: v laki tähtäsi lainsäädännön yhtenäistämiseen (kodifiointiin) etenkin virkasuhdelajien osalta ja v laki lähentämiseen työlainsäädäntöön Uusi laki voisi osaltaan palata yhtenäistämisen suuntaan: nykyistä lakia on muutettu usein, yli 40 kertaa Uuden lain ja virkaehtosopimusten väliset suhteet: oikeuksien ja etuuksien heikentämiskiellot suuntaan ja toiseen? Soveltamissuhteet muuhun lainsäädäntöön mutkikkaita: esimerkiksi hallintomenettelyyn, KHO 2014:103 (koeaikaisen virkasuhteen purkamispäätöksen perusteleminen); KHO 2012:128 (kollektiivi-irtisanominen)

10 Virkamieslain pulmakohtia Virkamieslain tulkinnan autonomisuus suhteessa TSL:iin syytä säilyttää: esimerkiksi irtisanomisperusteet ja määräaikaisia virkasuhteita koskevat korvaukset Eräistä virkamiesryhmistä omia sääntelyitä: erityisesti tuomarit (ehdotus tuomioistuinlaiksi, HE 7/2016) Ryhmäkohtaisiin erityissääntelyihin on aihetta turvautua vain perustellusta syystä Virkamiesten rekrytointi: nykyinen avoin hakujärjestelmä on syytä säilyttää

11 Virkamieslain pulmakohtia Poliittiset virkanimitykset: Ovat lain mukaan aina kiellettyjä (PL 6, 125.2, YhdenvertaisuusL 8 ) Jatkuva kiistojen, kanteluiden ja keskustelujen aihe Puolueilla on latentti tarve saada vaikutusvaltaa valtionhallinnossa Valitusmahdollisuuden avaaminen eli nimityksiä koskevan valituskiellon (VirkamL 57.3 ) kumoaminen (mm. oikeuskanslerin aloite )