3. Perusoikeussäännösten oikeusvaikutukset Karapuun mukaan (Perusoikeudet, Hallberg ym.1999)

Transkriptio

1 VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS Aineopintotentti Kysymysten 3 4 vastausrungot ja arviointiperusteet 3. Perusoikeussäännösten oikeusvaikutukset Karapuun mukaan (Perusoikeudet, Hallberg ym.1999) Perusoikeuden käsitteestä Muodollinen määritelmä: Perustuslain perusoikeusluvussa turvatut yksilön oikeudet Monta merkitystä Korotettu muodollinen lainvoima ym. Perusoikeuksien yleisestä oikeudellisesta merkityksestä Suppea perusoikeusnäkemys o Oikeudet velvoittavat vain valtiota ja sitäkin lähinnä siihen, että valtio on passiivinen eikä itse loukkaa oikeuksia Laaja perusoikeusnäkemys o Valtioilla ja muillakin julkista valtaa käyttävillä toimielimillä on lisäksi velvollisuus aktiivisin toimin suojata ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia. Perusoikeudet veloittavat julkisen vallankäytön ohella yksityisiä tahoja. Perusoikeusparadigma: Kokonaisnäkemys perusoikeuksien oikeudellisesta merkityksestä o Ennen perusoikeusuudistusta perusoikeuksien oikeudellinen merkitys hyvin rajallinen o Perusoikeusuudistuksen jälkeen omaksuttiin jokseenkin johdonmukaisesti laaja perusoikeusnäkemys 2,5 pistettä Perusoikeuksien oikeusvaikutusten jaottelun lähtökohdat Lähtökohtana tosiasialliset vapauden turvaaminen ja laaja perusoikeusnäkemys Yhteen perusoikeuteen liittyy useita oikeusvaikutuksia Kyse mahdollisista oikeusvaikutuksista: Jokaiseen perusoikeusäännökseen ei välttämättä liity kaikkia oikeusvaikutuksia, tosiasialliset oikeusvaikutukset tulevat esille lainsäädäntö-, hallinto- ja tuomioistuinkäytännössä Oikeusvaikutusjaottelu Kunnioittamisvelvollisuus o Julkisen vallan velvollisuus olla itse rajoittamatta perusoikeuden toteutumista o Status negativus: yksilön oikeus vaatia, ettei valtio rajoita hänen toimintavapauttaan tai heikennä hänen asemaansa o Ydinsisältönä julkisen vallan passiivisuusvelvoite: lainsäädäntö ja hallintokoneisto eivät saa puuttua yksilön vapauspiiriin o Suppeassa perusoikeusnäkemyksessä kunnioittamisvelvollisuus on ainoa tai lähes ainoa perusoikeuksien oikeusvaikutus

2 2 Suojaamisvelvollisuus o Julkisen vallan velvollisuus suojata yksilöä muiden yksilöiden pyrkimyksiltä rajoittaa perusoikeutta o Ydinsisältönä julkisen vallan velvollisuus aktiivisin toimin estää yksityisiä tahoja loukkaamasta yksilön perusoikeuksia o Turvaa yhdessä kunnioittamisvelvollisuuden kanssa negatiivisen vapauden (vapaus tehdä teko, koska ei ole olemassa oikeudellista estettä teon tekemiseen eivätkä myöskään muut henkilöt estä teon tekemistä) Toteuttamisvelvollisuus o Julkisen vallan velvollisuus aktiivisin toimin turvata yksilöiden perusoikeuden toteutuminen o Liittyy tosiasiallisen vapauden käsitteeseen o Suojaamis- ja toteuttamisvelvollisuudesta voidaan käyttää yhteisnimitystä turvaamisvelvollisuus: Julkisen vallan velvollisuus aktiivisin toimin turvata perusoikeuksien toteutuminen Status positivus: Yksilön oikeus saada valtiolta positiivisia suorituksia PeL 22 Ohjelmallinen vaikutus o Perusoikeuteen sisältyvä velvollisuus lainsäädännön tai hallintokäytännön uudistamiseen perusoikeuden mahdollisimman laajaksi toteuttamiseksi o Ei välttämättä nimenomainen, perustuslaintekstistä suoraan ilmi käyvä o Velvoittavuuden aste vaihtelee poliittis-moraalisesta velvoittavuudesta (ohjeellinen vaikutus) oikeudellisesta sanktioituun velvoittavuuteen (toimeksiantovaikutus) Tulkintavaikutus o Perusoikeussäännöksen vaikutus muiden oikeusnormien tulkintaan o Perusoikeusmyönteinen tulkinta o Käytännössä yksi tärkeimmistä oikeusvaikutuksista Kompetenssivaikutus (toimeksiantovaikutus) o Perusoikeus voi antaa siinä velvoitetulle toimielimelle kelpoisuuden tai toimivallan toimia velvollisuuden toteuttamiseksi Abrogaatiovaikutus (syrjäyttävä vaikutus)

3 3 o Perusoikeus estää oikeusjärjestykseen kuuluvan säännöksen soveltamisen hallinnossa ja tuomioistuimissa siltä osin kuin säännön on ristiriidassa perusoikeuden kanssa Subjektiivisen oikeuden perustava vaikutus o Yksilö voi omissa nimissään tarvittaessa vaatia tuomioistuimessa oikeuden toteuttamista Horisontaalivaikutus o Perusoikeussäännösten vaikutus yksilöiden väliseen suhteeseen o Itse asiassa kysymys siitä, velvoittaako perusoikeus yksilöä Yhteensä 10 pistettä Perusoikeuksien yleisen oikeudellisen merkityksen, erityisesti perusoikeusparadigman muutoksen, selittäminen oli jäänyt useimmilta täysin käsittelemättä. Turvaamisvelvoitteen, toteuttamisvelvollisuuden ja toimeksiantovaikutuksen käsitteet olivat menneet monella sekaisin.

4 4 4. a) Välitöntä vaikuttamista turvaavat osallistumisoikeudet poliittisina perusoikeuksina Pohjolaisen mukaan (Perusoikeudet Suomessa, Nieminen toim.1999) Poliittisen perusoikeuden käsitteestä Poliittinen elementti liittyy useampiin kansalaisten yleisiin oikeuksiin Kytkeytyvät muita perusoikeuksia suoremmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Yhteiskunnallista vaikuttamista voidaan pitää poliittisten perusoikeuksien eräänä keskeisimmistä funktioista Yleensä ne oikeudelliset järjestelyt, joilla halutaan turvata kansalaisten poliittisen toiminnan vapaus ja heidän mahdollisuutensa osallistua poliittiseen päätöksentekoon o Ilmaisuvapaus (erityisesti sanan- ja painovapaus) o Kokoontumisvapaus o Yhdistymisoikeus o Osallistumisoikeudet (erityisesti vaalioikeudet) Kokonaisuus, jossa yhdenkin oikeuden olennainen kaventaminen merkitsee koko poliittisten perusoikeuksien turvaaman järjestelmän loukkaamista Jako osallistumisoikeuksiin ja muihin poliittisiin perusoikeuksiin o Muut muodostavat olennaisen edellytyksen sille, että osallistumisoikeuksilla on merkitystä Osallistumisoikeudet Lähtökohtana PeL 2 Turvaavat suoran tai välillisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen takaamalla osallistumisen mahdollisuuden Oikeudet, jotka turvaavat vaikuttamisen välillisen demokratian kautta o Erityisesti vaalioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskeva sääntely Oikeudet, jotka turvaavat välitöntä vaikuttamista o Järjestelyt, joilla ihmiset voivat suoraan saada asioita käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi o o Kansanaloite ja -äänestysinstituutiot Muut järjestelyt, joilla on pyritty turvaamaan ihmisten suoraa vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan Rajanveto sen suhteen, mitä osaa osallistumismahdollisuuksien edistämistä koskevista oikeuksista voidaan pitää poliittisina perusoikeuksina, on vaikeaa Välitöntä vaikuttamista koskevien osallistumisoikeuksien sääntely PeL 2.2 : Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen Säännöksen sisältöä konkretisoidaan vaali- ja äänioikeutta koskevalla sääntelyllä Säännös viittaa yleisesti yksilön osallistumiseen ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseen yhteiskunnallisen toiminnan eri tasoilla Kattaa siis myös kansalaisyhteiskunnan omaehtoisen toiminnan ja yksilön vaikuttamisen omassa lähiympäristössään itseensä ja elinympäristöönsä vaikuttaviin päätöksiin Ilmaisee periaatteen, etteivät yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja

5 5 Kansanaloite elinympäristön kehittämiseen voi kansanvaltaisessa yhteiskunnassa rajoittua vain mahdollisuuteen äänestää vaaleissa tai kansanäänestyksissä Suomessa ei valtiollisella tasolla (ellei vaalijärjestelmään liittyvää mahdollisuutta asettaa ehdokkaita vaaleihin pidetä tällaisena oikeutena) Kunnan asukkaiden aloiteoikeus (KuntaL 28 ) o Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa o Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet o Valtuustolle on ilmoitettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet o Jos aloitteen tekijöitä on vähintään 2 % kunnan äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään 6 kuukauden kuluessa asian vireilletulosta (KuntaL 28.2 ) Kansanäänestys Julkisen vallan käyttöä koskeva asia alistetaan äänioikeutetuille kansalaisille Tarkoituksena tuoda päätöksentekoon suoran demokratian elementtejä Alalajeina kansanpäätös, kansainvälisoikeudellinen plebiskiitti ja varsinainen kansanäänestys Voidaan järjestää usealla eri tavalla o Pakollinen o Pyynnönvarainen o Vapaaehtoinen o Valtakunnallinen o Alueellinen o Paikallinen o Sitova o Neuvoa-antava Suomessa valtiollinen kansanäänestys (PeL 53 ) ja kunnallinen kansanäänestys (KuntaL 31 ) o Vapaaehtoinen ja neuvoa-antava Valtiollinen kansanäänestys Järjestämisestä päätetään jokaisessa tapauksessa erikseen säädettävällä lailla, jossa säädetään myös äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista sekä siitä, millä tavalla valtio tiedottaa vaihtoehdoista ja tukee niitä koskevaa tiedotusta Äänestysoikeus on kaikilla, joilla on vaalioikeus eduskuntavaalissa Voidaan toimittaa valtiollisten vaalien yhteydessä tai niistä erillisenä Merkitys ollut vain vähäinen

6 6 Kunnallinen kansanäänestys Järjestämisestä päättää valtuusto Voidaan järjestää koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana Aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä myös vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista ja silloinkin valtuusto päättää, toimitetaanko kansanäänestys Käyttö ei ole ollut niin yleistä kuin lainsäädäntöä säädettäessä ajateltiin Yhteensä 10 pistettä Useissa vastauksissa ei selitetty lainkaan poliittisen perusoikeuden ja välittömän osallistumisen käsitteitä. Monet eivät käsitelleet lainkaan kansanaloitetta ja kansanäänestyksiä.

7 7 4. b) Perusoikeusmyönteinen ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta ja niiden keskinäinen vertailu Tuorin mukaan (Perusoikeudet, Hallberg ym.1999) Perusoikeusmyönteinen tulkinta Hallitusmuodon aikakaudella tuomioistuimilla tai hallintoviranomaisilla ei ollut oikeutta tutkia tavallisten lakien perustuslain mukaisuutta niin, että ne olisivat voineet jättää lain säännöksen soveltamatta sen vuoksi, että se olisi ollut niiden mielestä ristiriidassa perustuslain kanssa. o Perustuslakivaliokunnan mukaan tuomioistuimilla velvollisuus perusoikeusmyönteiseen tulkintaan, jolla mahdollinen ristiriita perusoikeussäännöksen ja tavallisen lain soveltamisratkaisun välillä tulee pyrkiä välttämään o Tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten valittava lain perusteltavissa olevista tulkintavaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja ehkäisee ristiriidan perustuslain kanssa o Tuomioistuinten velvollisuus perusoikeusmyönteiseen tulkintaan koskee myös sellaisen lainsäädännön soveltamista, joka sääntelee yksityisten välisiä suhteita o Myös lakia alemmanasteisia säännöksiä tulkittava perusoikeusmyönteisesti ja näin pyrittävä ehkäisemään niiden soveltamisen aiheuttama ristiriita perusoikeuksien kanssa 3 pistettä Uudella perustuslailla tuomioistuimille on säädetty oikeus ja velvollisuus antaa perustuslain säännökselle etusija silloin, kun lain säännöksen soveltaminen olisi käsiteltävänä olevassa asiassa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa o Edelleenkin lakien ja perusoikeussäännösten väliset ristiriidat pyrittävä ehkäisemään perusoikeusmyönteisellä tulkinnalla o Perusoikeusmyönteinen tulkinta keskeinen keino, jolla tuomioistuimet ja hallintoviranomaiset voivat täyttää PeL 22 :ssä tarkoitettua turvaamisvelvoitetta o Jos ristiriita on ehkäistävissä perusoikeusmyönteisellä tulkinnalla, se ei voi olla ilmeinen siten kuin perustuslain etusijaa koskevassa PeL 106 :ssä tarkoitetaan Ihmisoikeusmyönteinen tulkinta PeL 22 :ssä säädetty turvaamisvelvollisuus on ulotettu myös ihmisoikeuksiin Tärkeimmät Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset: Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (KP-sopimus), Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan sosiaalinen peruskirja sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (TSS-sopimus) Ihmisoikeussopimusten asettamat toimintavelvollisuudet o Ihmisoikeussopimusten määräyksissä TSS-oikeuksista sopimusvaltioille on asetettu nimenomaisia toimintavelvollisuuksia o TSS-sopimuksessa on yleinen määräys sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamisesta (2 (2) art) o PeL 22 :llä on suurempi periaatteellinen merkitys muiden ihmisoikeuksien kuin

8 8 TSS-oikeuksien toteutumisen kannalta o Perustuslakivaliokunta tähdensi velvollisuutta ihmisoikeusmyönteiseen tulkintaan lausunnossaan, jonka se antoi Suomen liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja sopimuksen valtionsisäistä voimaansaattamista tarkoittavasta lakiehdotuksesta o Kansainvälisoikeudelliset toimintavelvollisuudet kohdistuvat ensisijaisesti valtioon o Sopimusten valtionsisäisen velvoittavuuden vuoksi niillä voi kuitenkin olla oikeudellista merkitystä myös muiden julkisen vallan organisaatioiden toiminnassa o Julkisen vallan aktiivinen toimintavelvollisuus on omiaan kaventamaan eri tyyppisten ihmisoikeuksien välisiä eroja Tuomioistuimissa velvollisuus turvata ihmisoikeuksien toteutuminen täsmentyy vaatimukseksi kotoperäisen lainsäädännön ihmisoikeusmyönteiseen tulkintaan Tätä vaatimusta on noudatettava myös hallintoviranomaisissa sovellettaessa lakeja ja alemmanasteisia säädöksiä yksittäistapauksissa 3 pistettä Perus- ja ihmisoikeusmyönteisen tulkinnan vertailu Perusoikeusuudistuksen yksi tavoite oli saattaa kansallinen perusoikeussääntely vastaamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita Lähtökohtana kansallisten perusoikeussäännösten ja ihmisoikeussopimusten vastaavien määräysten suhteissa on, että perusoikeudet takaavat vähintään ihmisoikeussuojaa vastaavan tason Ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa koskevan vaatimuksen itsenäinen merkitys on perusoikeusuudistuksen jälkeen vähentynyt Yhteensä 10 pistettä Puutteita oli erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien välisen suhteen selittämisessä sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisen tulkinnan vertailussa.