UUDISTAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:6 Eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain UUDISTAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Helsinki 2016

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät Eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittänyt työryhmä Pj. Hannu Ijäs, STM Siht. Riitta Kokko-Herrala ( alkaen), Milla Mustamäki ( alkaen) ja Juha Jokinen ( alkaen) STM Carita Wuorenjuuri, ETK Muistion nimi Päivämäärä Toimeksiantaja Sosiaali- ja terveysministeriö HARE-numero ja toimielimen asettamispäivä STM038:00/2013, Eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportti Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Työryhmän tavoitteeksi annettiin koota yhteen eläkesäätiöitä ja eläkekassoja koskeva työeläkelainsäädäntö. Tavoitteena oli varmistaa, että eläkesäätiöt ja eläkekassat säilyvät toimivana ja omat erityispiirteensä säilyttävinä vaihtoehtoina työnantajille järjestää niiden kautta työntekijöilleen lakisääteinen työeläketurva ja vapaehtoinen lisäeläketurva. Tavoitteen oli lisäksi selkeyttää eläkesäätiöitä ja eläkekassoja koskevaa lainsäädäntöä ottaen huomioon lainsäädännön soveltamisessa havaitut puutteet ja ristiriitaisuudet. Työryhmä laati ehdotuksensa hallituksen esitysluonnoksen muotoon. Esityksellä uudistettaisiin eläkesäätiöiden sekä eläke- ja vakuutuskassojen toimintaan sovellettava lainsäädäntö, joka koostuisi kolmesta uudesta laista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi eläkesäätiö- ja eläkekassalaki, lisäeläkesäätiö- ja lisäeläkekassalaki sekä uusi vakuutuskassalaki. Voimassa oleva eläkesäätiölaki ja vakuutuskassalaki sekä laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa kumottaisiin. Lisäksi tehtäisiin tarvittavat muutokset lakiin työeläkevakuutusyhtiöistä. Ehdotuksen tavoitteena on voimassa olevaa eläkesäätiölakia ja vakuutuskassalakia rakenteellisesti selkeämpi sääntely, jossa erilaista sosiaalista vakuutustoimintaa harjoittaviin laitoksiin sovellettavat säännöt erotettaisiin toisistaan. Lisäksi ehdotuksen tavoitteena on lakiteknisesti nykyistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi sääntely. Ehdotettu sääntely olisi myös yhteisöoikeudellisesti nykyistä kattavampi siten, että ehdotus vastaisi rakenteeltaan muuta yhteisöoikeutta, erityisesti vakuutusyhtiölakia ja lakia työeläkevakuutusyhtiöistä. Lisäeläkesäätiöiden ja -kassojen vastuuvelan katteena olevan omaisuuden hajauttaminen erilaisiin sijoituskohteisiin olisi mahdollista nykyistä laajemmin. Ehdotetun lain voimaantulon jälkeen perustettava eläkesäätiö ja -kassa, joka harjoittaa lakisääteistä eläkevakuuttamista, ei saisi harjoittaa lisäeläkevakuuttamista. Sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassojen sääntelyn selkeys paranisi niihin sovellettavan erillislain, uuden vakuutuskassalain, johdosta. Raporttiin liittyy eriäviä ja täydentäviä mielipiteitä. Asiasanat eläkesäätiöt, eläkekassat, vakuutuskassat, sairaskassat, työeläkkeet, vakuutus Sosiaali- ja terveysministeriön Muut tiedot raportteja ja muistioita 2016:6 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN URN:ISBN: URN:ISBN: Kokonaissivumäärä 285 Kieli Suomi

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Författare Arbetsgruppen som utrett en översyn av lagen om pensionsstiftelser och lagen om försäkringskassor Ordf. Hannu Ijäs, SHM Sekr. Riitta Kokko-Herrala (från ) Milla Mustamäki (från ) och Juha Jokinen (från ), SHM Carita Wuorenjuuri, PSC Rapportens titel Datum Uppdragsgivare Social- och hälsovårdsministeriet Projektnummer och datum för tillsättandet av organet STM038:00/2013, Slutrapport av gruppen som utrett en översyn av lagen om pensionsstiftelser och lagen om försäkringskassor Referat Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte en arbetsgrupp för att se över och utveckla lagen om pensionsstiftelser och lagen om försäkringskassor. Arbetsgruppen fick i uppdrag att sammanställa lagstiftningen om arbetspensioner. Målet var att säkerställa att pensionsstiftelser och pensionskassor kan bibehålla sina särdrag och bevaras som ett välfungerande alternativ för arbetsgivarna när det gäller att ordna lagstadgat arbetspensionsskydd och frivillig tilläggspension för arbetstagarna. Ett annat mål var att klarlägga lagstiftningen om pensionsstiftelser och pensionskassor med beaktande av de brister och motstridigheter som kommit fram vid tillämpningen av lagstiftningen. Arbetsgruppen utarbetade sitt förslag i form av ett utkast till regeringsproposition. Syftet med propositionen är att förnya lagstiftningen som tillämpas på pensionsstiftelsernas samt pensions- och försäkringskassornas verksamhet. Lagstiftningen ska enligt förslaget bestå av tre nya lagar. Det föreslås att det stiftas en lag om pensionsstiftelser och pensionskassor, en lag om tilläggspensionsstiftelser och tilläggspensionskassor samt en ny lag om försäkringskassor. Den gällande lagen om pensionsstiftelser och lagen om försäkringskassor samt lagen om premiebaserade tilläggspensionsarrangemang vid pensionsstiftelser och pensionskassor ska upphävas. Dessutom ska behövliga ändringar göras i lagen om arbetspensionsförsäkringsbolag. Målet för propositionen är en strukturellt tydligare lagstiftning än den lag om pensionsstiftelser och lag om försäkringskassor som är i kraft. De regler som tillämpas på olika institut som bedriver social försäkringsverksamhet ska skiljas åt. Ett annat mål med propositionen är en lagtekniskt klarare och mer begriplig lagstiftning. Den föreslagna lagstiftningen är även associationsrättsligt mer täckande så att den till strukturen motsvarar annan associationsrätt, särskilt försäkringsbolagslagen och lagen om arbetspensionsförsäkringsbolag. De föreslagna ändringarna ska göra det lättare att diversifiera de tillgångar som utgör täckning för tilläggspensionsstiftelsernas och -kassornas ansvarsskuld till olika investeringsobjekt i större utsträckning. Den pensionsstiftelse och -kassa, som ska bedriva lagstadgad pensionsförsäkringsverksamhet och som ska grundas efter att den föreslagna lagen trätt i kraft får inte bedriva tilläggspensionsförsäkringsverksamhet. Åskådligheten av bestämmelserna om sjuk-, begravnings- och avgångsbidragskassor ska förbättras genom den separata lagen, dvs. den nya lagen om försäkringskassor, som enligt förslaget ska tillämpas på dem. Till rapporten fogades avvikande och kompletterande meningar. Nyckelord pensionsstiftelser, pensionskassor, försäkringskassor, sjukkassor, arbetspensioner, försäkring Social- och hälsovårdsministeriets Övriga uppgifter rapporter och promemorior 2016:6 ISSN-L ISSN (online) Sidoantal Språk ISBN Finska URN:ISBN: URN:ISBN:

4 Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia loppuraportti hallituksen esityksen muotoon. Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Hannu Ijäs sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmän jäseniä olivat lakimies Jarmo Pätäri Akava ry:stä ( asti), sosiaalivakuutuksen asiantuntija Katja Veirto Akava ry:stä ( alkaen), asiantuntija Antti Tanskanen Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta, asiantuntija Johan Åström Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta ( asti), asiantuntija Miia Kannisto Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta ( alkaen), toimitusjohtaja Erkko Ryynänen Eläkesäätiöyhdistys ESY ry:stä ( asti), toimitusjohtaja Timo Toropainen Eläkesäätiöyhdistys ESY ry:stä ( alkaen), johtava lakimies Pia Santavirta Finanssialan Keskusliitto ry:stä, lakimies Anne Horttanainen Työeläkevakuuttajat Tela ry:stä ( asti), johtaja Nikolas Elomaa Työeläkevakuuttajat Tela ry:stä ( alkaen), sosiaaliasioiden päällikkö Heli Puura Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:stä ( asti), johtaja Katarina Murto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:stä ( alkaen asti), eläke- ja sosiaaliturva -asioiden asiantuntija Samppa Koskela Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:stä ( alkaen), sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK ry:stä ( asti) ja Sinikka Näätsaari Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK ry:stä ( alkaen). Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina olivat neuvotteleva virkamies Pirjo Moilanen sosiaalija terveysministeriöstä, matemaatikko Harri Isokorpi sosiaali- ja terveysministeriöstä, lakimies Ismo Heinström Eläkesäätiöyhdistys ESY ry:stä, lakimies Helena Tulonen Finanssivalvonnasta ( alkaen asti), johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonnasta ( alkaen), osastopäällikkö Tarja Härkönen Eläketurvakeskuksesta ( asti), aktuaaripäällikkö Jaakko Aho Eläketurvakeskuksesta ( alkaen). Työryhmän sihteereinä olivat hallitussihteeri Tiina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä ( asti), neuvotteleva virkamies Tiina Granlund sosiaali- ja terveysministeriöstä ( asti), lakimies Johanna Hossa sosiaali- ja terveysministeriöstä ( alkaen asti) neuvotteleva virkamies Riitta Kokko-Herrala ( alkaen), hallitussihteeri Milla Mustamäki ( alkaen), neuvotteleva virkamies Juha Jokinen sosiaali- ja terveysministeriöstä ( alkaen) ja lakimies Carita Wuorenjuuri Eläketurvakeskuksesta.

5 Työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja se luovuttaa muistionsa kunnioittavasti sosiaalija terveysministeriölle. Työryhmän muistioon liittyy liitteestä ilmenevät eriävät ja täydentävät mielipiteet. Helsingissä 29. päivänä tammikuuta 2016 Hannu Ijäs Nikolas Elomaa Miia Kannisto Samppa Koskela Sinikka Näätsaari Pia Santavirta Antti Tanskanen Timo Toropainen Katja Veirto

6 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle eläkesäätiöitä ja eläkekassoja sekä vakuutuskassoja koskevaksi lainsäädännöksi Esityksellä uudistettaisiin eläkesäätiöiden sekä eläke- ja vakuutuskassojen toimintaan sovellettava lainsäädäntö, joka koostuisi kolmesta uudesta laista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi eläkesäätiö- ja eläkekassalaki, lisäeläkesäätiö- ja lisäeläkekassalaki sekä uusi vakuutuskassalaki. Voimassa oleva eläkesäätiölaki ja vakuutuskassalaki sekä laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa kumottaisiin. Lisäksi tehtäisiin tarvittavat muutokset työeläkevakuutusyhtiölakiin. Ehdotuksen tavoitteena on voimassa olevaa eläkesäätiölakia ja vakuutuskassalakia rakenteellisesti selkeämpi sääntely, jossa erilaista sosiaalista vakuutustoimintaa harjoittaviin laitoksiin sovellettavat säännöt erotettaisiin toisistaan. Lisäksi ehdotuksen tavoitteena on lakiteknisesti nykyistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi sääntely. Ehdotettu sääntely olisi myös yhteisöoikeudellisesti nykyistä kattavampi siten, että ehdotus vastaisi rakenteeltaan muuta yhteisöoikeutta, erityisesti vakuutusyhtiölakia ja lakia työeläkevakuutusyhtiöistä. Eläkesäätiö- ja eläkekassalakia sovellettaisiin eläkesäätiöön ja eläkekassaan, joka harjoittaa työntekijän eläkelaissa tarkoitettua vakuutustoimintaa sekä eläkekassaan, joka harjoittaa yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua vakuutustoimintaan. Lisäeläkesäätiö- ja lisäeläkekassalakia sovellettaisiin vapaaehtoiseen lakisääteistä eläketurvaa täydentävään eläkevakuutustoimintaan. Vakuutuskassalakia sovellettaisiin sekä sairausvakuutuslain mukaista toimintaa harjoittaviin työpaikkakassoihin että sairauskassoihin, jotka harjoittavat lakisääteistä turvaa täydentävää vakuutustoimintaa, sekä hautaus- ja eroavustuskassoihin. Eläkesäätiö- ja eläkekassalaki olisi yleislaki, jota monin osin sovellettaisiin lisäeläkesäätiöihin ja -kassoihin sekä vakuutuskassoihin. Lisäeläkesäätiö ja -kassalaissa sekä vakuutuskassalaissa annettaisiin eläkesäätiö- ja eläkekassalakia täydentävät säännökset. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että eläkesäätiöt ja -kassat säilyvät toimivina ja omat erityispiirteensä omaavana vaihtoehtona työnantajalle järjestää työntekijöilleen lakisääteinen eläketurva ja vapaaehtoinen lisäeläketurva. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustamista ja toiminnan jatkamista edistettäisiin mahdollistamalla nykyistä pienempien laitosten toiminta. Vakuutuskannan siirtoa työeläkevakuutusyhtiöstä lakisääteistä toimintaa harjoittavaan eläkesäätiöön ja -kassaan helpotettaisiin muuttamalla siirrettävän kannan kokoa ja vastaanottavan laitoksen vakavaraisuuspääoman täydentämistä koskevia vaatimuksia. Työeläkeyhtiöstä vastaanottavalle eläkelaitokselle siirtyvä vakavaraisuuspääoma laskettaisiin käyttämällä työeläkelaitosten keskimääräistä vakavaraisuusastetta. Lisäeläkesäätiöiden ja -kassojen vastuuvelan katteena olevan omaisuuden hajauttaminen erilaisiin sijoituskohteisiin olisi mahdollista nykyistä laajemmin. Ehdotetun lain voimaantulon jälkeen perustettava eläkesäätiö ja -kassa, joka harjoittaa lakisääteistä eläkevakuuttamista, ei saisi harjoittaa lisäeläkevakuuttamista. Sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassojen sääntelyn selkeys paranisi niihin sovellettavan erillislain, uuden vakuutuskassalain, johdosta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan aikaisintaan vuoden 2018 alussa.

7 SISÄLLYS YLEISPERUSTELUT I NYKYTILA JA SEN ARVIOINTI Lakisääteisen työeläkejärjestelmän toimeenpano Lisäeläkevakuutustoiminta Sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassatoiminta Yleistä eläkesäätiö ja vakuutuskassa lainsäädännöstä Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa Eläkesäätiö- ja vakuutuskassatoiminta sekä toimintapiiri Hallinto Tilinpäätös ja tilintarkastus Vakavaraisuussääntely Vakuutusmaksut lakisääteisessä eläkevakuutuksessa Vakuutusmaksut vapaaehtoisessa lisäeläkevakuutuksessa Vakuutuskannan luovutus lakisääteisessä eläkevakuutuksessa Siirtyvä vakavaraisuuspääoma lakisääteisessä eläkevakuutuksessa Vakuutuskannan luovutus lisäeläkevakuutuksessa Sulautuminen ja jakautuminen Selvitystila ja purkaminen Valvonta ja rekisteröinti Vahingonkorvaus Lisäeläkelaitoksen vastuuvelan kate Lisäeläkkeistä annettavat tiedot, etuuden hakeminen ja maksaminen Lisäeläkelaitoksen rajat ylittävä toiminta Direktiivi ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta Käytäntö ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET Esityksen yleiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Eläkesäätiö- ja eläkekassalaki, lisäeläkesäätiö- ja lisäeläkekassalaki sekä vakuutuskassalaki Eläkesäätiö-, eläkekassa- ja vakuutuskassatoiminta sekä toimintapiiri Hallinto Tilinpäätös ja tilintarkastus Vakavaraisuussääntely Vakuutusmaksut lakisääteisessä eläkevakuutuksessa Vakuutusmaksut vapaaehtoisessa lisäeläkevakuutuksessa Vakuutuskannan luovutus lakisääteisessä eläkevakuutuksessa Siirtyvä vakavaraisuuspääoma lakisääteisessä eläkevakuutuksessa Vakuutuskannan luovutus lisäeläkevakuutuksessa Sulautuminen ja jakautuminen Selvitystila ja purkaminen Valvonta ja rekisteröinti Vahingonkorvaus Lisäeläkelaitoksen vastuuvelan kate Lisäeläkkeistä annettavat tiedot, etuuden hakeminen ja maksaminen Lisäeläkelaitoksen rajat ylittävä toiminta ESITYKSEN VAIKUTUKSET Yhteiskunnalliset vaikutukset Vaikutukset työnantajiin Vaikutukset eläkesäätiöiden ja - kassojen sekä sairaus-, hautaus ja eroavustuskassojen toimintaan Vaikutukset vakuutettuihin ja viranomaisten toimintaan ASIAN VALMISTELU YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT... 62

8 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT Eläkesäätiö- ja eläkekassalaki Luku Lain soveltamisala Luku Perustaminen ja osakkaat Luku Eläkekassan kassankokous ja edustajisto Luku Hallinto Luku Tilintarkastus sekä erityinen tarkastus eläkekassassa Luku Tilinpäätös ja toimintakertomus Luku Vastuuvelka, vakuutusmaksut ja vakavaraisuus Luku Varat ja sijoittaminen Luku Eläkelaitosten valvonta ja eläkesäätiö- ja eläkekassarekisteri Luku Sulautuminen Luku Jakautuminen Luku Vakuutuskannan luovuttaminen sekä vapaaehtoinen selvitystila ja purkaminen Luku Lakisääteinen selvitystila, purkaminen ja konkurssi Luku Vahingonkorvausvelvollisuus Luku Rangaistussäännökset Luku Erinäisiä säännöksiä Lisäeläkesäätiö- ja lisäeläkekassalaki Luku Lain soveltamisala ja toiminnan keskeiset periaatteet Luku Perustaminen, osakkaat ja säännöt Luku Hallinto ja tilinpäätös Luku Vastuuvelka, vakuutusmaksut ja vakavaraisuuspääoma Luku Varat ja sijoittaminen sekä vastuuvelan kattaminen Luku Tiedonantosäännökset Luku Etuuden hakeminen ja suorittaminen Luku Sulautuminen Luku Jakautuminen Luku Vakuutuskannan luovuttaminen Luku Lakisääteinen selvitystila, purkaminen ja konkurssi Luku Rajat ylittävä toiminta Luku Rangaistussäännökset Vakuutuskassalaki Luku Lain soveltamisala ja toiminnan keskeiset periaatteet Luku Perustaminen Luku Hallinto Luku Tilinpäätös ja toimintakertomus Luku Vastuuvelka ja vakuutusmaksut Luku Varat ja sijoittaminen sekä vastuuvelan kattaminen Luku Tiedonantosäännökset, etuuden hakeminen ja suorittaminen Luku Sulautuminen ja jakautuminen Luku Vakuutuskannan luovuttaminen Luku Selvitystila ja purkaminen sekä konkurssi Luku Rangaistussäännökset Luku Valvonta Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta Laki eläkesäätiö- ja eläkekassalain, lisäeläkesäätiö- ja lisäeläkekassalain ja vakuutuskassalain voimaantulosta VOIMAANTULO SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS

9 LAKIEHDOTUKSET Eläkesäätiö- ja eläkekassalaki Luku Lain soveltamisala ja toiminnan keskeiset periaatteet Soveltamisala Määritelmät Toimintapiiri Toiminnan tarkoitus Oikeushenkilöllisyys ja osakkaiden vastuu Eläkelaitoksesta eroaminen ja erottaminen Yhdenvertaisuus Tahdonvaltaisuus Luku Perustaminen, osakkaat ja säännöt Eläkelaitoksen perustaja Perustajan kelpoisuus Perustajan kotipaikka Eläkelaitoksen vähimmäiskoko Perustamissopimus Osakasluettelo Toiminimi Säännöt Sääntöjen vahvistaminen Rekisteröiminen Rekisteröimisen oikeusvaikutukset Toiminta ennen rekisteröimistä Oikeustoimet rekisteröimättömän eläkelaitoksen kanssa Perustamisen raukeaminen Sääntöjen muuttaminen Luku Eläkekassan kassankokous ja edustajisto Kassankokous ja edustajisto Edustajiston valinta Varsinainen kassankokous Ylimääräinen kassankokous Oikeus saada asia käsiteltäväksi Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen Läsnäolo-oikeus Asiamies ja avustaja Osallistumistapa Kokouspaikka Kokouksen koolle kutsuminen Kokouksen kutsuaika Kokousasiakirjojen nähtävänä pitäminen Kokouskutsun sisältö Päätöksenteko Äänimäärä Puheenjohtaja ja pöytäkirja Ääniluettelo Enemmistöpäätös Kyselyoikeus Muotovaatimusten sivuuttaminen Jatkokokous Kutsu jatkokokoukseen Esteellisyys

10 25 Kassankokouksen päätöksen moittiminen Kassankokouksen päätöstä koskeva tuomio Kassankokouksen päätöksen mitättömyys Luku Hallinto Johto Hallituksen yleiset tehtävät Hallituksen päätöksenteko Hallituksen jäsenen esteellisyys Hallituksen kokoontuminen Hallituksen kokouksen pöytäkirja Hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja Hallituksen jäsenen kelpoisuus Hallituksen jäsenten valinta Hallituksen täydentäminen Hallituksen toimikausi Hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen Toimitusjohtajan yleiset tehtävät Toimitusjohtajan läsnäolo hallituksen kokouksessa Toimitusjohtajaan ja hänen sijaiseensa sovellettavat säännökset Toimitusjohtajan valinta, eroaminen ja erottaminen Edustaminen ja nimen kirjoittaminen Muut edustajat Edustamisoikeuden rajoitukset Edustajan toimien sitovuus Kielto pätemättömän päätöksen toimeenpanemiseksi Riskienhallinta a Ennakoiva riskiarvio Sisäinen valvonta Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuus Eläkelaitoksen vastuullinen vakuutusmatemaatikko Poikkeusoloihin varautuminen Luku Tilintarkastus sekä erityinen tarkastus eläkekassassa Sovellettava laki Tilintarkastajan valinta Tilintarkastajan riippumattomuus ja esteellisyys Tilintarkastajan toimikausi Tilintarkastajan määrääminen Erityisen tarkastuksen määrääminen eläkekassassa Erityinen tarkastaja eläkekassassa Tarkastuslausunto ja kustannukset erityisen tarkastuksen suorittamisesta Luku Tilinpäätös ja toimintakertomus Kirjanpitolain soveltaminen Tilikausi Tasaavan ja osakaskohtaisen järjestelmän mukainen kirjanpito eläkesäätiössä Toimintakertomus Käyttö- ja sijoitusomaisuus Taseeseen merkittävät erät Sijoitusten arvostaminen hankintamenoon ja arvonkorotus Sijoitusten arvostaminen käypään arvoon Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuudet Poikkeusluvat

11 12 Kirjanpitolautakunnan lausunto Tietojen toimittaminen Finanssivalvonnalle Luku Vastuuvelka, vakuutusmaksut ja vakavaraisuus Vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Vakuutusmaksut Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusraja ja vähimmäispääomavaatimus Lisävakuutusvastuu ja vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä Lisävakuutusvastuun purkaminen Vakavaraisuuspääoman ylite ja vakuutusmaksujen alentaminen Vakavaraisuuspääoman ylitteen palauttaminen osakkaille Osakkaan lisämaksuvelvollisuuteen perustuva erä Vakavaraisuusrajaa vastaavan määrän muodostuminen Tervehdyttämissuunnitelma ja rahoitussuunnitelma Luku Varat ja sijoittaminen Varojen sijoittaminen Varojen käyttö Lainoja ja takausta koskevat rajoitukset Omistusrajoitukset Sijoitussuunnitelma ja riskienhallintasuunnitelma Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuus ja suunnitelmien toimittaminen Luku Eläkelaitoksen valvonta sekä eläkesäätiö- ja eläkekassarekisteri Eläkelaitoksen valvonta Omaisuuden luovutus- ja panttauskielto Rekisterinpito Perustamisilmoitus Muutosilmoitus Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus Finanssivalvonnan ilmoitusvelvollisuus Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuudet Luku Sulautuminen Sulautumisen yleiset edellytykset Sulautumisen toteuttamistavat Sulautumissuunnitelma Finanssivalvonnan suostumus ja sulautumissuunnitelman rekisteröinti Kuulutus velkojille Kuulutuksesta ilmoittaminen ja tiedottaminen Sulautumisesta päättäminen Asiakirjojen nähtävänä pitäminen, lähettäminen ja uusien tietojen ilmoittaminen Kutsu kassankokoukseen Finanssivalvonnan suostumus ja vastuun siirtyminen Muutoksenhaku Perustamissopimus ja toimielinten jäsenten valinta Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta Sulautumisen rekisteröinti ja oikeusvaikutukset Ilmoitus vastuun siirrosta eläkkeen- tai muun etuudensaajalle Lopputilitys Sulautumisen peruuntuminen Luku Jakautuminen Jakautumisen yleiset edellytykset

12 2 Jakautumisen toteuttamistavat Jakautumissuunnitelma Varojen osittamista koskevat periaatteet Finanssivalvonnan suostumus ja jakautumissuunnitelman rekisteröinti Kuulutus velkojille Kuulutuksesta ilmoittaminen ja tiedottaminen Jakautumisesta päättäminen Asiakirjojen nähtävänä pitäminen, lähettäminen ja uusien tietojen ilmoittaminen Kutsu kassankokoukseen Finanssivalvonnan suostumus ja vastuun siirtyminen Muutoksenhaku Perustamissopimus ja toimielinten jäsenten valinta Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta Jakautumisen rekisteröinti ja oikeusvaikutukset Vastuunsiirrosta ilmoittaminen eläkkeen- ja muun etuudensaajalle Lopputilitys Jakautumisen peruuntuminen Luku Vakuutuskannan luovuttaminen sekä vapaaehtoinen selvitystila ja purkaminen Soveltamisala Vakuutuskannan vastaanottava eläkelaitos tai työeläkevakuutusyhtiö Vastaanottavaa eläkelaitosta koskevat rajoitukset Vakuutuskannan luovutuksen aikarajat Suunnitelma vakuutuskannan luovuttamiseksi Finanssivalvonnan suostumuksen hakeminen Kuulutus velkojille ja kuulutuksesta tiedottaminen Vakuutuskannan luovuttamisesta päättäminen Kutsu kassankokoukseen Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen Siirtyvä vakavaraisuuspääoma Siirtyvän vakavaraisuuspääoman laskeminen ja siirrettävät erät Siirtyvä omaisuus ja sen arvostaminen Osakaskohtaisen vakuutuskannan siirtokulut Eläkekassasta luovutettava osakaskohtainen vakuutuskanta Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto Vakuutuskannan luovuttamisen raukeaminen Finanssivalvonnan suostumuksen antaminen tai luovutuksen raukeaminen Muutoksenhaku Vakuutuskannan luovuttamisen ajankohta ja oikeusvaikutukset Ilmoitus vastuun luovuttamisesta eläkkeen- ja muun etuudensaajalle Koko vakuutuskannan luovuttaneen eläkelaitoksen asettaminen selvitystilaan ja purkaminen Selvitystilaan määrääminen tai rekisteristä poistaminen Julkinen haaste Vaatimus saatavan välittömäksi maksamiseksi Lopputilitys Velkojen maksaminen ja omaisuuden jakaminen Lopputilityksen ja jaon moittiminen Luku Lakisääteinen selvitystila, purkaminen ja konkurssi Eläkelaitoksen selvitystila ja purkaminen Velvollisuus asettaa eläkelaitos selvitystilaan Päätös selvitystilaan asettamisesta Kassankokous selvitystilan aikana

13 5 Kutsu kassankokoukseen Selvitystilaan määrääminen Selvitystilan alkaminen Selvitysmiehen valinta ja määrääminen Selvitystilan ja selvitysmiehen rekisteröinti Selvitysmiehen yleiset tehtävät ja palkkio Selvitystilaa koskevat ilmoitukset Julkinen haaste Ilmoitus tunnetuille velkojille Saatavien ilmoittaminen Tilinpäätös ja toimintakertomus selvitystilaa edeltävältä ajalta Tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastus ja erityinen tarkastus Vakuutuskannan luovuttaminen Vakuutuskannan luovutuksessa siirtyvä omaisuus Siirtyvä vakavaraisuuspääoma vakavaraisuuden vähimmäismäärän alittuessa Siirtyvä vakavaraisuuspääoma vakavaraisuuden vähimmäismäärän ylittyessä Vakuutustoiminnan rajoittaminen Maksettavaksi erääntyneen eläkkeen ja muun etuuden suorittaminen Toimintasuunnitelma Eläkekassan osakkaan vastuu Eläkesäätiön osakkaan vastuu Vaatimus saatavan välittömäksi maksamiseksi Etuoikeutetut velkojat Velkojen maksaminen ja omaisuuden jakaminen Lopputilitys Lopputilityksen ja jaon moittiminen Ilmoitus vastuun siirrosta eläkkeen- ja muun etuudensaajalle Purkautuminen ja rekisteristä poistaminen Toiminta purkautumisen jälkeen Selvitystilan jatkaminen Eläkesäätiön selvitystilan lopettaminen ja vakuutustoiminnan jatkaminen Konkurssiin luovuttaminen ja edustaminen konkurssin aikana Etuoikeutetut velkojat konkurssissa Purkaminen ja rekisteristä poistaminen konkurssin johdosta Konkurssin päättyminen selvitystilaan Luku Vahingonkorvaus Johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus Eläkekassan osakkaan vahingonkorvausvelvollisuus Kassankokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvollisuus Sovittelu ja korvausvastuun jakaantuminen Päätös vahingonkorvauskanteen nostamiseksi Osakkaiden oikeus ajaa kannetta eläkekassan hyväksi Kanneoikeuden vanhentuminen Pakottavuus Luku Rangaistusäännökset Eläkelaitostoiminnan luvaton harjoittaminen Eläkelaitosrikos Eläkelaitosrikkomus Rangaistusseuraamukset salassapitovelvollisuuden rikkomisesta Luku Erinäisiä säännöksiä Toimivaltainen tuomioistuin Välimiesmenettely

14 3 Tiedoksiannot eläkelaitokselle Salassapitovelvollisuus Eläkelaitoksen oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja Sosiaali- ja terveysministeriön oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja Lisäeläkesäätiö- ja lisäeläkekassalaki Luku Lain soveltamisala ja toiminnan keskeiset periaatteet Soveltamisala Määritelmät Toiminnan tarkoitus Toimintapiiri ja vakuutetut Oikeushenkilöllisyys ja osakkaiden vastuu Eläkelaitoksesta eroaminen ja erottaminen Eläkesäätiö- ja eläkekassalain soveltaminen Säännökset, joita ei sovelleta maksuperusteiseen järjestelyyn Säännökset, joita ei sovelleta sijoitussidonnaiseen järjestelyyn Luku Perustaminen, osakkaat ja säännöt Eläkesäätiön perustaja Eläkekassan perustaja Eläkelaitoksen vähimmäiskoko Säännöt Eläkesäätiön eläkkeiden vähentäminen Eläkesäätiön etuuksien vähentämisessä noudatettavat yleiset periaatteet Eläkesäätiön etuuksien vähentäminen lakisääteisen eläketurvan muutosten johdosta222 8 Eläkekassan etuuksien vähentäminen Luku Hallinto ja Tilinpäätös Hallituksen jäsenen kelpoisuus Sijoitusten arvostaminen käypään arvoon Luku Vastuuvelka, vakuutusmaksut ja vakavaraisuus Vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Vastuuvelan laskuperusteet Vastuuvelan laskennassa käytettävä korko Maksuperusteisen järjestelyn laskuperusteet Vapaakirjan laskuperusteet Eläkekassan laskuperusteet Vakuutettujen ja eläkkeensaajien etujen turvaaminen Vakuutustekninen katevajaus Vakuutusmaksut eläkesäätiössä Varautuminen korvausmenon vaihteluun Eläkekassan vararahasto Tilinpäätöksen alijäämän kattaminen eläkekassassa Pysyvän ylikatteen palauttaminen osakkaille Maksuosuuksien eriyttäminen maksuperusteisessa järjestelyssä Ylikatteen siirtäminen eläkelaitoksen osastojen välillä Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärä vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärä henkivakuutusluokista 1 ja vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärä henkivakuutusluokasta Suhdeluku laskettaessa vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärää Vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärä vahinkovakuutusluokista 1 ja

15 24 Tervehdyttämissuunnitelma ja rahoitussuunnitelma Ylikatteen palauttamista koskevat poikkeukset eläkekassassa Varojen erillisyys Luku Varat ja sijoittaminen sekä vastuuvelan kattaminen Sijoittamista koskevat yleiset periaatteet Osakkaana olevaan yhteisöön sijoittamista koskevat rajoitukset Lainanottoa ja takauksen antamista koskevat rajoitukset Sijoitussuunnitelma Vastuuvelan kate ja sitä koskevat yleiset periaatteet Katteeseen luettavien varojen arvostaminen Vastuuvelan katteeksi hyväksyttävät varat ja vakuudet Vastuuvelan kattaminen kokonaan velkasitoumuksilla ja talletuksilla Vastuuvelan kattaminen osaksi velkasitoumuksilla Vastuuvelan kattaminen osakkeilla ja niihin rinnastettavalla omaisuudella Vastuuvelan kattaminen kiinteistöillä ja niihin rinnastettavalla omaisuudella Vastuuvelan kattaminen saamisilla, rahasto-osuuksilla ja muilla sijoituksilla Sijoitusrahasto- ja vaihtoehtorahasto - osuudet Sijoitukset säännellyn markkinan ulkopuolelle Vakuudettomat velkasitoumukset Johdannaissopimukset Sijoitukset yhteen kiinteistöön Sijoitukset yhteen yhteisöön Sijoitukset yhteen konserniin Valuuttariski Eläkesäätiön osakkaaseen sidoksissa oleva omaisuus Osakkaan toimintaan liittyvä omaisuus Sijoitussidonnaisen eläkejärjestelyn vastuuvelan kate Etuus- ja maksuperusteisen järjestelyn katteen erillisyys Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuus Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuus Arvopaperin ja rahaston sijainti ETA-valtiossa OECD-valtioiden rinnastaminen ETA-valtioihin Omaisuudenhoitajan ja säilytysyhteisön käyttäminen Luku Tiedonantosäännökset Tietojen ajantasaisuus ja selkeys Tietojen toimittamistapa Sääntöjen tiedoksi antaminen Tiedot maksuperusteiseen järjestelyyn liityttäessä Vuosittain ja pyynnöstä annettavat tiedot Tiedot maksuperusteisen järjestelyn aikana Pyynnöstä toimitettavat tiedot Eläkkeelle jäädessä toimitettavat tiedot Vakuutetun ilmoitusvelvollisuus Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista Vapaakirjan saaneeseen, etuudensaajaan sekä edunsaajaan sovellettavat säännökset Luku Etuuden hakeminen ja suorittaminen Etuuden hakeminen Hakemuksen esittämisaika ja etuuden vanhentuminen Eläkkeen takautuva suorittaminen Etuuden hakeminen vakuutetun puolesta Etuudensaajan ilmoitusvelvollisuus

16 6 Etuuden maksaminen kertasuorituksena Etuuden maksaminen ETA-valtioon Etuuden suorituksen viivästyminen Etuuden alentaminen tai epääminen vakuutetusta johtuvasta syystä Syyntakeettomuus ja pakkotila Etuuden takaisinperintä Tieto oikeusturvakeinoista Kanneaika ja oikeuspaikka Vapaakirjan saaneeseen, etuudensaajaan sekä edunsaajaan sovellettavat säännökset Luku Sulautuminen Sulautumisen yleisen edellytykset Sulautumisesta päättäminen eläkekassassa Sulautumissuunnitelma Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta Luku Jakautuminen Jakautumissuunnitelma Varojen osittamista koskevat periaatteet Jakautumisen rekisteröinti ja oikeusvaikutukset Luku Vakuutuskannan luovuttaminen sekä vapaaehtoinen selvitystila ja purkaminen Vakuutuskannan luovuttaminen (ESL 11:100, VKL 12:132) Vastaanottavaa eläkelaitosta koskevat rajoitukset Suunnitelma vakuutuskannan luovuttamiseksi Finanssivalvonnan suostumuksen hakeminen Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen Vakuutuskannan luovutuksen raukeaminen Luku Lakisääteinen selvitystila, purkaminen ja konkurssi Eläkelaitoksen purkaminen Velvollisuus asettaa eläkelaitos selvitystilaan Eläkeoikeuksien ja muiden oikeuksien säilyminen eläkesäätiössä jatkettaessa selvitystilaan asettamista koskevaa määräaikaa Kutsu kassankokoukseen Selvitystilaan määrääminen Selvitystilaa koskevat ilmoitukset Etuoikeutetut velkojat Julkinen haaste Ilmoitus tunnetuille velkojille Saatavien ilmoittaminen Vakuutuskannan luovuttaminen, velkojen suorittaminen ja omaisuuden jakaminen Kielto käyttää eläkelaitoksen varoja Vakuutustoiminnan rajoittaminen Maksettavaksi erääntyneen eläkkeen ja muun etuuden suorittaminen Eläkesäätiön saatavat osakkaalta Lopputilityksen ja jaon moittiminen Luku Rajat ylittävä toiminta Luvan hakeminen Finanssivalvonnalta toiminnan aloittamiseen Tietojen toimittaminen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle Lupaa hakevalle eläkelaitokselle ilmoitettavat tiedot ETA-eläkelaitoksen rekisteröiminen Vastaanottavan jäsenvaltion säännösten soveltaminen Vastuuvelkaa vastaavat varat rajat ylittävässä toiminnassa ETA-eläkelaitoksen toiminnan rajoittaminen ja kieltäminen

17 13 Luku Rangaistussäännökset Eläkelaitostoiminnan luvaton harjoittaminen Eläkelaitosrikos Eläkelaitosrikkomus Rangaistusseuraamukset salassapitovelvollisuuden rikkomisesta Vakuutuskassalaki Luku Lain soveltamisala ja toiminnan keskeiset periaatteet Soveltamisala Eläkesäätiö- ja eläkekassalain soveltaminen Määritelmät Toiminnan tarkoitus Sairauskassan toimintapiiri ja vakuutetut Hautaus- ja eroavustuskassan toimintapiiri ja vakuutetut Luku Perustaminen Vakuutuskassan perustaja Vähimmäiskoko Säännöt Sääntöjen vahvistaminen Toiminimi Luku Hallinto Työpaikkakassan hallituksen jäsenet ja varajäsenet Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan kelpoisuus Säännösten soveltaminen varajäseneen Edustamisoikeuden rajoitukset Vastuullinen vakuutusmatemaatikko Työpaikkakassan vakuutustoiminnan ulkoistamisen kielto Luku Tilinpäätös ja toimintakertomus Vararahasto Tilinpäätöksen alijäämän peittäminen Luku Vastuuvelka ja vakuutusmaksut Vastuuvelka Korvausvastuu Vakuutusmaksuvastuu Vastuuvelan laskuperusteet Vakuutustekninen katevajaus Vakuutusmaksujen laskuperusteet Vapaakirjan ja takaisinostoarvon laskuperusteet Vakuutettujen ja edunsaajien etujen turvaaminen Maksuosuuksien eriyttäminen maksuperusteisessa järjestelyssä Vastuuvelan korko Luku Varat ja sijoittaminen sekä vastuuvelan kattaminen Varojen sijoittaminen Sijoitussuunnitelma Varojen käyttö Lainausta ja takausta koskevat rajoitukset Vastuuvelan kate Katevarojen arvostaminen Vastuuvelan katteeksi hyväksyttävät varat ja vakuudet Johdannaissopimukset Sijoitukset yhteen kiinteistöön Sijoitukset yhteen yhteisöön Sijoitukset yhteen konserniin

18 12 Sijoitusrahastot ja vaihtoehtorahastot Valuuttariski Osakkaan toimintaan liittyvä omaisuus Sijoitussidonnaisen järjestelyn vastuuvelan kate Katteen eriyttäminen Pysyvä ylikate Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuus Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuus Omaisuudenhoitajan ja säilytysyhteisön käyttäminen Luku Tiedonantosäännökset, etuuden hakeminen ja suorittaminen Soveltamisala Vakuutetulle annettavat tiedot Etuuden hakeminen Hakemuksen esittämisaika ja etuuden vanhentuminen Etuuden hakeminen vakuutetun puolesta Ilmoitusvelvollisuus Etuuden maksaminen kertasuorituksena Etuuden suorituksen viivästyminen Vakuutetun tai edunsaajan oikeus vapaakirjaan vakuutuskassassa Vakuutuskassan etuuksien vähentäminen Etuuden alentaminen tai epääminen vakuutetusta johtuvasta syystä Syyntakeettomuus ja pakkotila Aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperintä Tieto oikeusturvakeinoista Kanneaika ja oikeuspaikka Luku Sulautuminen ja jakautuminen Vakuutuskassan sulautumisen tai jakautumisen yleiset edellytykset Työpaikkakassan sulautuminen ja jakautuminen Sääntömääräys Sulautumissuunnitelma Jakautumissuunnitelma Ilmoitus sulautumisen tai jakautumisen täytäntöönpanosta Varojen osittamista koskevat periaatteet jakautumisessa Sulautumisen tai jakautumisen oikeusvaikutukset Luku Vakuutuskannan luovuttaminen Vakuutuskannan luovuttaminen Vastaanottavaa vakuutuskassaa koskevat rajoitukset Suunnitelma vakuutuskannan luovuttamiseksi Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen Vakuutuskannan luovuttamisen raukeaminen Vakuutuskannan luovuttaneen vakuutuskassan purkaminen Selvitystilaan määrääminen tai rekisteristä poistaminen Luku Selvitystila ja purkaminen sekä konkurssi Vakuutuskassan purkaminen Velvollisuus asettaa vakuutuskassa selvitystilaan Vakuutuskassan päätös selvitystilaan asettamisesta Kassankokous selvitystilan aikana Kutsu kassankokoukseen Selvitystilaan määrääminen Kielto käyttää vakuutuskassan varoja Vakuutustoiminnan rajoittaminen selvitystilassa Vakuutuskassan osakkaan vastuu

19 10 Selvitystilassa olevan vakuutuskassan saatavan irtisanominen välittömästi maksettavaksi Etuoikeutetut velkojat selvitystilassa Velkojen maksaminen ja omaisuuden jakaminen Luettelo jaossa noudatettavista suhdeluvuista Lopputilitys Vakuutuskassan selvitystilan lopettaminen ja vakuutustoiminnan jatkaminen Etuoikeutetut velkojat konkurssissa Luku Rangaistussäännökset Vakuutuskassatoiminnan luvaton harjoittaminen Vakuutuskassarikos Vakuutuskassarikkomus Rangaistusseuraamukset salassapitovelvollisuuden rikkomisesta Luku Valvonta Rekisterimerkintää koskevasta seikasta ilmoittaminen Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta a luku Työnantajakohtaisen vakuutuskannan luovuttaminen eläkesäätiölle tai eläkekassalle a Työnantajakohtaisen vakuutuskannan luovuttaminen e Työnantajakohtaisessa vakuutuskannan luovuttamisessa siirtyvä vakavaraisuuspääoma Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta Lain tarkoitus Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta Lain tarkoitus Laki eläkesäätiö- ja eläkekassalain, lisäeläkesäätiö- ja lisäeläkekassalain ja vakuutuskassalain voimaantulosta Voimaantulo Yhteiseläkesäätiön toimintapiiri AB-eläkesäätiö Vakuutuskassan toimintapiiri Eläkekassa ja sen vapaaehtoisia etuuksia myöntävä osasto Eläkelaitoksen vähimmäiskoko Eläkesäätiön ja vakuutuskassan rekisteröinti Säännöt Takuupääoma ja pohjarahasto Hallituksen jäsenet Hallintoneuvosto Kassankokous Vastuuvelan kattaminen Vakuudettomat lainat Etuuksien takautuva vähentäminen ja poistaminen Lisäeläkkeen hakeminen ja takautuva suorittaminen Vapaakirja Jakautuminen, sulautuminen, vakuutuskannan luovuttaminen, selvitystila ja purkaminen Oikeuspaikka ja riitojen ratkaiseminen Päätöksen pätemättömyys Vahingonkorvaus Finanssivalvonnan toimivalta

20 19 YLEISPERUSTELUT I NYKYTILA JA SEN ARVIOINTI Lakisääteisen työeläkejärjestelmän toimeenpano Yksityisen alan lakisääteisen työeläketurvan toimeenpano on hajautettu. Työnantajan on työntekijän eläkelain (395/2006) mukaan järjestettävä eläketurva työeläkevakuutusyhtiössä (työeläkeyhtiö) taikka eläkesäätiössä tai eläkekassassa. Yrittäjän on yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaan järjestettävä eläketurva työeläkeyhtiössä tai eläkekassassa. Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien eläketurvan toimeenpanosta huolehtii maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) nojalla Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja merimiesten eläketurvasta merimieseläkelain (1290/2006) nojalla Merimieseläkekassa. Hajautetun järjestelmän etuna on työeläkevarojen hoitamiseen liittyvien riskien hajautuminen usean toimijan kautta. Hajautetulla toimeenpanolla tavoitellaan työeläkejärjestelmän sijoitusriskin ja osittain myös vakuutusriskien hajauttamista. Hajautetun järjestelmän ominaispiirteisiin kuuluu se, että työnantajalla on vaihtoehtoisia tapoja eläketurvan järjestämiseksi. Työeläkejärjestelmän syntyessä hajautuksen nähdään turvaavan myös vakuutettujen etujen toteutumista keskitettyä mallia paremmin. Eläkesäätiölle ja eläkekassalle on tyypillistä, että työnantaja tai yrittäjä voi omilla päätöksillään vaikuttaa laissa säädetyissä rajoissa vakuutusmaksuihin, laitoksen hallintokuluihin ja sijoitustoiminnan tuottoihin. Tämän vastapainona eläkesäätiössä ja eläkekassassa työnantaja kantaa huomattavaa taloudellista vastuuta laitoksen toiminnasta. Eläkesäätiöiden ja -kassojen asemaa työeläkejärjestelmän toimeenpanijoina on tarkasteltava sekä vakuutettujen etujen turvaamisen että työeläkejärjestelmän kannalta. Vakuutetut edut eivät ole riippuvaisia siitä, minkä järjestämistavan työnantaja tai yrittäjä on valinnut. Viime kädessä vakuutetut edut turvaa työeläkelaitosten yhteisvastuu konkurssiin asetetun eläkelaitoksen velvoitteista. Hajautetussa eläkejärjestelmässä työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat ovat kilpailevia tapoja järjestää eläketurva. Työeläkejärjestelmässä kilpailu toteutuu pääosin työeläkeyhtiöiden välisen kilpailun kautta yhtiöiden kehittäessä palvelujaan ja pyrkiessä parempiin sijoitustuottoihin. Hajautetulla järjestelmällä on vaikutusta myös kotimaisiin pääomamarkkinoihin. Työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat hallinnoivat merkittävää varallisuutta ja vaikuttavat toiminnallaan suomalaisten pääomamarkkinoiden toimintaan. Kotimaisen sijoittajakentän monimuotoisuus on omiaan edistämään toimivia pääomamarkkinoita Suomessa. Työeläkejärjestelmän hajautetun toimeenpanon kannalta on tärkeää, että eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminta poikkeaa työeläkeyhtiöiden toiminnasta. Eläkesäätiössä ja eläkekassassa vakuuttamisvelvollinen työnantaja on osakas, joka omilla päätöksillään vaikuttaa välittömästi vakuutusmaksutasoon toisin kuin työeläkeyhtiön asiakkaana. Toisaalta työnantaja vastaa eläkesäätiön ja eläkekassan sitoumuksista toisin kuin ulkoistaessaan eläketurvan järjestämiseen liittyvät riskit työeläkeyhtiöön ottamalla työeläkevakuutuksen. Eläkesäätiö- ja eläkekassatoiminta poikkeaa olennaisesti työeläkeyhtiön toiminnasta joustavuutensa vuoksi. Jos eläkesäätiö tai -kassa on riittävän vakavarainen, työnantaja voi säädellä vakuutusmaksutasoaan esimerkiksi sopeutuakseen taantumaan tai rahoittaakseen investointeja. Työnantaja voi myös päättää säätiön tai kassan omaisuuden sijoittamisesta ja tätä kautta vaikuttaa sijoituksista saataviin tuottoihin. Työnantaja tekee laitoksen hallintoa koskevia päätöksiä ja vaikuttaa laitoksen hallintokuluihin. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen ominaispiirteiden eroja suhteessa työeläkeyhtiöihin voi arvioida paitsi yksittäisen työnantajan kannalta myös työeläkejärjestelmän näkökulmasta. Työeläkejärjestelmän kannalta työeläkevarojen turvaaminen ja työeläkevarojen säilyminen järjestelmän piirissä on keskeistä. Eläkesäätiöiden ja vakuutuskassojen toiminta rajoittuu niiden laissa säädettyyn toimintapiiriin, joka käsittää osakkaana olevan työnantajan tai tietyn konsernin työntekijät ja johdon taikka tiettyyn ammattialaan kuuluvat yrittäjät tai rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet. Eläkesäätiön tai vakuutuskassan voivat lisäksi perustaa työnantajat, joilla on sellainen

21 20 taloudellinen ja toiminnallinen yhteys, että säätiö- tai kassatoiminnan harjoittaminen ryhmän keskuudessa on perusteltua. Eläkesäätiö tai eläkekassa syntyy Finanssivalvonnan rekisteröinnillä. Finanssivalvonnan on rekisteröitävä eläkesäätiö tai eläkekassa, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Eläkesäätiön tai eläkekassan perustaminen ei edellytä valtioneuvoston toimilupaa eikä niiden perustamiselle voida asettaa ehtoja kuten työeläkeyhtiön perustamiselle. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toimintaan sovelletaan suurelta osin samoja säännöksiä kuin työeläkeyhtiöihin tai sovellettavat säännökset rinnastuvat toisiinsa vähäisin laitostyyppien ominaispiirteistä johtuvin eroin. Lakia eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sovelletaan sekä työeläkeyhtiöihin että eläkesäätiöihin ja -kassoihin. Myös riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevat säännökset vastaavat pitkälti toisiaan. Lisäeläkevakuutustoiminta Lakisääteisen eläkevakuutustoiminnan lisäksi eläkesäätiöt ja -kassat harjoittavat lakisääteistä eläketurvaa täydentävää vapaaehtoista lisäeläkevakuuttamista. Myös lisäeläkesäätiöiden ja - kassojen toiminta rajoittuu laissa säädettyyn toimintapiiriin. Ennen lakisääteistä työeläketurvaa koskevan lainsäädännön säätämistä eläkesäätiöt ja eläkekassat harjoittivat vapaaehtoista eläkevakuutustoimintaa. Lisäeläkevakuutustoiminta voi olla etuusperusteista tai maksuperusteista. Etuusperusteinen lisäeläketurva määräytyy työnantajan lisäeläkelupauksen mukaisesti. Maksuperusteinen lisäeläketurva määräytyy vakuutusmaksuista ja niiden sijoittamisesta kertyneen säästön perusteella kun säästöstä on ensin vähennetty kulut vakuutuksen hoitamisesta. Lisäeläkevakuutusten osalta eläkesäätiöt ja -kassat tarjoavat osakkailleen mahdollisuuden järjestää työntekijöille ja johdolle osin samantyyppistä vakuutusturvaa kuin ostamalla ryhmäeläkevakuutuksen henkivakuutusyhtiöstä. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen harjoittama lisäeläkevakuutustoiminta kuuluu ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/41/EY soveltamisalaan. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen lisäeläkevakuutustoimintaa koskeva sääntely on osin kansallista ja osin edellä mainittuun direktiiviin pohjautuvaa. Eläkesäätiöt ja -kassat voivat harjoittaa myös rajat ylittävää lisäeläketoimintaa hoitamalla toisen ETA-valtion alueella sijaitsevan yrityksen tai itsenäisen ammatinharjoittajan lisäeläkkeitä ja muita etuuksia. Ennen toiminnan aloittamista niiden on haettava Finanssivalvonnan lupa ja ne merkitään Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin ETA-lisäeläkekassana tai ETA-lisäeläkesäätiönä. Sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassatoiminta Eläkevakuutustoiminnan lisäksi vakuutuskassat harjoittavat sairaus-, hautausavustus- ja eroavustustoimintaa tarjoamalla etuuksia vakuutetuille. Osassa kassoja etuuksiin ovat oikeutettuja myös perheenjäsenet. Sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassatoimintaa voi harjoittaa laissa säädetyssä rajatussa toimintapiirissä, joka pääsääntöisesti käsittää yhden työnantajan tai konsernin työntekijät taikka tietyn toimialan. Eläkekassa ei voi harjoittaa sairausvakuutuslain mukaista toimintaa. Sairauskassat jaetaan työpaikkakassoihin ja täydennyskassoihin. Työpaikkakassat harjoittavat lakisääteistä sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista toimintaa ja vastaavat Kansaneläkelaitoksen lisäksi sairausvakuutuslain toimeenpanosta. Ennen työpaikkakassan toiminnan aloittamista järjestelylle on saatava Kansaneläkelaitoksen suostumus. Työpaikkakassojen toiminnan rahoittaa Kansaneläkelaitos suorittamalla ennakkoja sairausvakuutusrahastosta. Täydennyskassat tarjoavat vakuutetuille sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia täydentävää lisäturvaa. Etuudet määritellään täydennyskassan säännöissä. Tyypillisiä etuuksia ovat esimerkiksi lääkärinpalkkioiden, lääkkeiden, hammashoidon tai silmälasien korvaaminen. Työnantaja kustantaa pääosin täydennyskassan etuudet niin kuin kassan säännöissä määrätään. Myös täydennyskassassa vakuutetut suorittavat yleensä vakuutusmaksua. Hautaus- ja eroavustuskassat harjoittavat usein kumpaakin toimintaa. Eroavustuksella tarkoitetaan työsuhteen päättyessä maksettavaa avustusta. Eroavustuksia myöntävät kassat toimivat rahastointiperiaatteella. Hautaus- ja eroavustuskassojen toiminta poikkeaa eläkekassojen toi-