Mitä meneillään Suomessa ja muualla maailmassa?

Transkriptio

1 Mitä meneillään Suomessa ja muualla maailmassa? Kevytkulkuneuvojen liiketoimintamahdollisuudet seminaari , Tekes Tullikamari, Pakkahuone, Tampere Kuva: Mattií Hirvonen, Nantes 2015 Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry p

2 Pohjautuu lähteisiin: Plug-in to e-cycling, (Dynamo-session Velo-city Nantes) In Future Commuting on Pedelecs - A new Agenda in Current Cycling Policy? Jörg Thiemann-Linden, Sustainable Urban Mobility Consultant, Büro Thiemann-Linden, Köln The pedelec potential - From car commuter to pedelec commuter Sarah Martens, Mobiel 21, Organisation for sustainable mobility, Leuven No busses but e-bikes From public transport to individual public transport by pedelec Sjors van Duren (Province of Gelderland) Ineke Spapé (SOAB Consultancy: research) Martijn Post (Movares: pilot) Työpajan yhteenveto ja kahdenväliset keskustelut Ton DAGGERS, Director, IBC- Movilization / Dutch Cycling Embassy Sähköavusteisten polkupyörien tiekartta Kulkumuodon mahdollisuudet kestävän liikennejärjestelmän edistämisessä Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 10/2015 Kokeilupyora.fi -hanke Valpastin Oy / Mari Päätalo Kangasalan kunta, Hyvinkään kaupunki, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Liikennevirasto European Cyclists Federation ECF, Kuvat, jos ei muuta mainittu: Matti Hirvonen / Pyöräilykuntien verkosto ry

3

4 Sähköpyörien jakauma Belgiassa «Tavallinen» pyörä 76,2% Maastopyörä 1,6% Taittopyörä 1,9% Speed pedelec 13% Tavarapyörä 0,5% «Laatikkopyörä» 3,3% Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys

5 Sähköpyöräilyn potentiaali Suomi 75 % arjen matkoista on alle 10 km Alle 10 km matkoista 70 % tehdään henkilöautolla Pyörällä tehtyjen matkojen keskipituus on 3,1 km Pyöräilyn osuus laskee nopeasti jo 3-5 km matkoilla Siinä on potentiaali autoilijasta (sähkö)pyöräilijäksi Lähde: Henkilöliikennetutkimus

6 Sähköavusteisten käyttö Hollannissa Yli sähköavusteista liikenteessä (1 252 sähköautoa) Sähköavusteisilla pyöräillään keskimäärin 31 km / viikko Tavallisilla polkupyörillä 18 km / viikko Työmatkapyöräilyn pituus keskimäärin (yhteen suuntaan) Tavallinen pyöräilijä 4,5 km Ex-tavallinen, nyt sähköpyöräilijä 7,6 km Kaikki sähköpyöräilijät keskimäärin 9,6 km Ex-autoilijat 11,6 km Sähköavusteisilla pyöräillään enemmän ja useammin kuin tavallisella Siksi terveyshyödyt ovat yhtä suuret tai jopa suuremmat Lähde: Fietsberaad2013, tutkimuksen otos noin henkilöä

7 Sähköpyöräilyn tilanne Hollannissa Sähköpyörien käyttö kasvaa nopeasti 2014: 10% kaikista polkupyöristä on sähköpyöriä 2013: 20% myydyistä pyöristä on sähköpyöriä UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Ei pelkästään työmatkaajat, myös koululaiset ja opiskelijat Uudet pikapyörätiet: nopeaa ja miellyttävää Maaseudulla: julkisten ja sähköavusteisten yhdistelmä Vahva yhteys: pikapyörätiet ja sähköavusteiset Nopeaa, terveellistä, turvallista, tehokasta Julkinen liikenne muutoksessa Vähemmän rahoitusta (valtiolta) Vähemmän käyttäjiä verkon ulkoreunoilla Poliittinen paine: keskustelu kustannustehokkuudesta Sähköpyöräilyn suhde joukkoliikenteeseen Vaihtoehto koko matkalle A:sta B:hen Osana matkaketjua Lähde ja kuvat: Sjors van Duren, Velo-city esitys

8 Sähköpyöräilyn tilanne Hollannissa Tuloksia edistämishankkeista Menestys työmatkoilla 50 % entisiä autoilijoita Ex-autoilijat pyöräilevät pidempiä matkoja kuin jo pyöräilevät Miksi sähköpyörä? Lyhyempi matka-aika. 30 % asuu sähköpyöräilyetäisyydellä eli 5-15 km työpaikasta 2013: 1,3 miljardia km sähköpyörällä = 10 % koko pyöräilyn suoritteesta / vuosi Ikäihmisille uusi mahdollisuus Pyöräilevät harvemmin ja vähemmän tavallisella kuin sähköpyörällä Sosiaalinen inkluusio, itsenäisyys, terveys Lähde: Sjors van Duren, Velo-city esitys

9 675 km pikapyöräteitä Hollannissa Kulut: 100 milj. /vuosi vs hyödyt of milj. /vuosi % muutos matkojen määrässä Talous (ruuhkien väheneminen) Skenaario A Skenaario B (50 % sähköavusteisia) Autoilu: - 0.7% Autoilu: -1.6% Pyöräily: % Pyöräily: + 3.3% 40 milj. / vuosi 100 milj. / vuosi Terveys 100 milj. / vuosi 250 milj. / vuosi Ympäristö 4 milj. / vuosi 8m milj. / vuosi Yhteensä 144 milj. / vuosi 358 milj. / vuosi Lähde: GoudappelCoffeng,

10 Sähköpyöräilyn tilanne Saksassa Sähköpyörien myynnin ja käytön erittäin voimakas kasvu viime vuosina sähköpyörää nyt liikenteessä sähköautoa v alussa Polkupyörä autoa nopeampi > 5 km Sähköpyörä autoa nopeampi > 10 km kaupunkimaisilla alueilla Saksan ympäristöviraston raportti 2014 Münchenin kaupunki Tukea sähkötavarapyörän hankintaan > 2000 Osana sähköisen liikkumisen ohjelmaa Viesti: pyöräily mukaan e-liikkumisen ohjelmiin ja rahoitukseen! Kuvat: Jörg Thiemann-Linden, Velo-city esitys

11

12 Onko sähköpyöräily turvallista?

13 Onko sähköpyöräily turvallista - Itävalta Vuonna 2002 myytiin 2000 kpl, vuonna 2012 myytiin kpl Keskinopeuserot pieniä tavallisen ja sähköavusteisen välillä Esim. 17,5 km/h -> 18,8 km/h. Maantiepyörä 23,9 km/h. Ilman toimenpiteitä voi lisätä hieman onnettomuuksien määrää Ei kuitenkaan esim. kolarointeja auton kanssa Toimenpidesuositukset Hyvä ohjeistus esim. ostettaessa/koeajettaessa Tuetaan pyöräilykurssien järjestämistä varsinkin ikäihmisille Laadukas infrastruktuuri ja ylläpito Liikennesääntöjen ja lainsäädännön päivitystä Parempi tiedonkeruu, tilastoidaan sähköavusteisten onnettomuudet erikseen Turvallisuuteen vaikuttavat hyvin pitkälle samat keinot kuin pyöräilyn turvallisuuteen yleensäkin! Huom! Turvallisuuden tunne sekaliikenteessä parempi Lisävoimaa käytössä Lähde: How does E-mobility influence road safety? Bernd Hildebrandt, Austrian Road Safety Board, Velo-city Adelaide 2014

14 Kuka ajaa sähköpyörällä (Belgiassa)? Mikä seuraavista kuvaa sinua parhaiten? Top 10/51 1 Nautiskelija 53,9 2 Käytännöllinen 50,1 3 Ympäristötietoinen 45,8 4 Avarakatseinen 44,7 5 Riippumaton 43,9 6 Sosiaalinen 43,4 7 Humoristinen 42,8 8 Hauska 42,3 9 Aktiivinen 42,0 10 Perhekeskeinen 41,2 % Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys

15 Kulkumuotojen kisailu (Belgia) Keskinopeudet Bike Bus/Tram Pedelec Speed Pedelec Women Men Average Train Car Km/h Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys

16 Työmatkat sähköpyöräilijöillä (Belgia) Aika keskimäärin Total 36 Men 41 Women min Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys

17 Kulkutapamuutos (Belgia) Suosituin kulkutapa ennen sähköpyöräilyä 46% siirtyi autoilusta 26% siirtyi tavallisesta pyöräilystä I did not make this trip before Regular bike Car Train Bus or tram Combination Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys

18 Vaihtoehdot sähköavusteiselle (Belgia) Miten kuljet töihin päivinä, jolloin et käytä sähköavusteista? N/A, I always take the pedelec Regular bike Car Train Bus/Tram Combination Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys

19 Dian lähde: Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy PYÖRÄILYVYÖHYKKEET

20 Dian lähde: Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy KELJONKANGAS-Vt.9 ALIKULKU Ei juurikaan esiteitä laadukkaan pyöräbaanan rakentamiselle Toteutetaan kaksisuuntaisena pyörätienä (Poikkilaikkaus 6) länsipuolelle, jossa on Kaijanlammintiellä jo kevyen liikenteen väylä olemassa (levennetään). R L B m 6 6 L L 670m 6 1,0 M 0: LIITE 2 B5 Turhaa mutkittelua liikenneympyrässä 1 500m L 6 B4 6 Muutoskohta kaksisuuntaisesta yksisuuntaiseksi pyörätieksi Uusi väylä radan ja Keljonkadun väliin Ruusupuistoon asti Puolen vaihto PYÖRÄBAANA SÄHKÖPYÖRÄBAANA = ebaana 2 2,0 M 1:10 Vt.9 ALIKULKU - RANTAPUISTO Päädyttiin kaksisuuntaisen pyörätien rakentamiseen Länsi-Päijänteentien itäpuolelle. Yksisuuntaiset molemmin puolin vaatisi mm. siltainvestoinnit ja uuden väylän rakentamista. Itäpuolella vaaditaan nykyisen väylän leventämistä ja liikennemuotojen erottelua. Tilaa on pääasiassa hyvin pientareen puolella. Paikoin nykyinen väylä on jo riittävän leveä. Baanalle tulee yksi tien ylityskohta, joka ehdotetaan toteutettavan korotettuna risteykseinä sekä pyöräilijöille etuoikeutettuna Uutta yhteyttä rakennetaan radan viereen radan ylityksen jälkeen aina Ruusupuistoon saakka, jossa väylätyyppi muuttuu yksisuuntaiseksi. Muutoskohdan suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. 0,6 M 0:10 HANKEKORI Keljonkangas Vt.9 alikulku 1. Kevyt baanaratkaisu (maalaus, opastus+viitoitus), 3.0 km 2. Baanaksi muuttaminen, 3+2m, 3,0 km Vt.9 alikulku Keljonkatu 1. Kevyt baanaratkaisu, 1,75 km 2. Baanaksi muuttaminen 3+2 m, 1,75 km Keljonkatu Rantapuisto 1. Uuden baanan rakentaminen, 3+2m, 1,8 km 8 8 0,1 M 7 6,5 0 KUSTANNUKSET

21 Dian lähde: Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy RANTAPUISTO VAAJAKOSKEN PYÖRÄBAANA Pyöräbaanan väli on yksi merkittävimmistä suunnittelun kohteista. Monet muutokset voivat vaikuttaa vielä osuuden lopulliseen toteutukseen Paras ratkaisu olisi baanan vieminen radan varteen koko matkalta aina Heikinkadulle saakka. Edellyttää keskusteluja Livin ja VR:n kanssa. Katutila muuttuu ahtaammaksi Kilpisenkadun risteyksestä lähtien. Väli Asemakatu - Matkakeskus on erityisen ahdas runsaasta jalankulusta johtuen -> vaatii selkeää erottelua pyöräilijät / jalankulkijat R Saattoliikentee n uudelleen järjestäminen L R L R PYÖRÄBAANA ebaana 2,0 M 1:40 8 9,5 0,16 M L R Muutoskohta yksisuuntaisek si pyörätieksi VE linjaus Baanalle etuajo-oikeudet / liikennevalo-etuudet risteyksissä pyöräbaanan pohjoispuolella 20 s / risteys -> 1min40s. Aikahyödyissä huomioitu vain pohjoispuolen potentiaalinen liikenne Rantapuist o 1 21 HANKEKORI Cygnaeuksenkatu - Kilpisenkatu 1. Etelänpuolen väylän muuttaminen baanaksi: 3,0 + 2,0 m 200m 2. Pohjoispuolella kevyt baanaratkaisu 200 m Kilpisenkatu - Väinönkatu 1. Molemmin puolin väylän leventäminen ja parantaminen baanaksi 500 m (kadun poikkileikkauksen muuttaminen) Väinönkatu Vaajakosken baana 1. Molemmin puolin väylän leventäminen ja parantaminen baanaksi Radan varren baana 1. Uutta pyöräbaanaa (3,5 m) 1,2 km 2. Matkakeskuksen alittava tunneli, pyöräkeskus KUSTANNUKSET M

22

23

24

25 Metro-lehti

26 Lähde: Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2013

27 Kuvat: Markku Lahtinen

28 Kuva: Matti Hirvonen

29 Tapaus Gelderland, Hollanti Uusi politiikka julkisen liikenteen suhteen, miksi? Kulkutapaosuus on alhainen (5 %) ja laskee edelleen Maksaa paljon, kustannustehokkuutta vaaditaan Vähenevä väestö, ikääntyvä väestö Uudet suuntaviivat Gelderlandissa Flex-net -> joustava julkisen liikenteen verkko Vähemmän busseja, liikkumisen ohjaus ja uudet konseptit mukana Pyöräily ja sähköpyörät sopivat hyvin tähän kuvioon Lähde: Sjors van Duren, Velo-city esitys

30 Tapaus Gelderland julkinen ja sähköpyörät Mahdollisuus Pidemmät matkat > 7,5 km Henkilöauton vaihtoehto: ensimmäiset kilometrit asemalle Koko bussimatkan vaihtoehto Ekstraa Tarjotaan vaihtoehtoja Liikkumisen ohjausta räätälintyönä edistämishankkeiden kautta Lähde: Sjors van Duren, Velo-city esitys Kuva: Jörg Thiemann-Linden, Velo-city esitys

31 Pilotti Gelderlandissa lukiolaisille sähköpyörät Voiko sähköpyöräily korvata julkista liikennettä? Bussilinja, jota käyttää vain muutama koululainen Lukiolaiset saivat sähköpyörän käyttöönsä 10 viikon ajaksi Valintakriteerit: Matkan pituus vähintään 7,5 km Julkisen liikenteen käyttäjiä Innokaita osallistujia: Rekisteröinti aukesi 6:00, kaikki pyörät oli varattu 6:03 mennessä 30 tyttöä, 13 poikaa Lähde: Sjors van Duren, Velo-city esitys

32 Mitä mieltä sähköpyöristä (vrt. julkinen liikenne)? Hyvää Terveellisempi Halvempi Vapaus Ympäristöystävällisyys Huonoa Sääriippuvuus Ei voi tehdä kotiläksyjä matkalla Lataaminen Tärkeää Urheilullinen ulkonäkö (fillarin) Tavarankuljetus Väri Lähde: Sjors van Duren, Velo-city esitys

33 Mitä on jo tehty Suomessa? Yksittäisiä hyviä kampanjoita ja kokeiluja Sähköavusteisen pyöräilyn tiekartta (Liikennevirasto) Medianäkyvyyttä Kokeilupyörä, Lastipyörälainaamo, Jyväskylä Pyöräilyviikon 2016 pääteema Aina myötätuulessa! Kuva: KKI-ohjelma / Studio Valoisa Nauris

34 Johtajan sähköpyöräilyelämykset Ilkka Rahkonen kokeili kuukauden verran sähköpyöräilyä. Pyöräily toi kiireiseen arkeen lisää liikuntaa ja elämyksiä. Ilkan työ vie häntä Kangasalta vuoroin Helsingin Arabiaan ja Mediapolikseen Tampereelle. Sähköpyörä kulki kokeilujakson aikana junalla Helsinkiin, aamukahville torille ja Eppu Normaalin keikalle. Sähköpyörä näyttää sopivan Aitomediassa uusliiketoimintojen johtajana toimivan Ilkka Rahkosen arkeen hyvin. Sähköpyörällä voi polkea pikkutakki päällä eikä tarvitse liittyä MAMIL (middle aged man in lycra) ilmiöön. Sähköpyörä kymmenkertaisti pyöräilyn, hymyilee Rahkonen. Teksti: Mari Päätalo, Valpastin Oy Kuva: KKI-ohjelma / Studio Valoisa Nauris

35 Tallimatkoille mopon korvikkeeksi Vilja Turkka ajoi sähköpyörällä paljon tallimatkoja. Tavallisella pyörällä polkeminen tallilta kotiin on raskasta, kun on hoitanut hevosia yömyöhään. Sähköpyörä korvaa oikeastaan mopon ja se on paljon edullisempi, eikä siihen ei tarvitse korttiakaan, kertoo Turkka. Kokeilujaksoon oli tyytyväinen myös 15- vuotiaan Viljan äiti, koska häneltä säästyi monta edestakaista automatkaa tallilta hakemiseen. Pyörä oli herättänyt ihailua myös kaveripiirissä. Teksti: Mari Päätalo, Valpastin Oy Kuva: KKI-ohjelma / Studio Valoisa Nauris

36 Eräjärven markkinoille Helvi Mattila toivoi sähköpyöräkokeilusta liikuntakärpäsen reipasta puraisua ja apuvälinettä 15 kilometrin päässä olevaan ruokakauppaan. Voisi treenata vastaisen varallekin, ettei tarvitsisi käyttää sitä täälläpäin lentäväksi muodostunutta lausetta, että toivottavasti kuolee ennen kuin kortti lähtee, perusteli kokeilunhaluaan moninkertainen isoäiti. Mattila ajoi sähköpyörällä kauppamatkoja ja tulipa sähköpyörällä käytyä Eräjärven markkinoillakin. Sähköpyörä herätti markkinoilla paljon huomiota. Mieskin totesi, että uusi autokaan ei saisi niin paljon ihailua kuin sähköpyörä, nauraa Mattila. Teksti: Mari Päätalo, Valpastin Oy Kuva: KKI-ohjelma / Studio Valoisa Nauris

37 Onko sähköpyörä kallis?

38

39

40

41

42

43 Kuva: Matti Hirvonen, Nantes 2015

44 Tunnistettua sähköpyöräilystä Sähköpyörä on vallankumouksellinen keksintö liikkumiseen Käyttö lisääntyy ja myynti kasvaa vauhdilla Euroopassa ja Suomessa Autoilijoista pyöräilijöitä kulkutapamuutos on ilahduttavan suuri! Sähköpyörä on kilpailykykyisempi vaihtoehto korvaamaan henkilöautoilua kuin tavallinen polkupyörä nopein 5 km -> 10 km Pikaväylät ja sähköpyörät ovat täydellinen pari Sähköpyöräily voi täydentää, parantaa ja jopa korvata perinteistä julkista liikennettä -> osaksi julkisen liikenteen palveluketjua Kaupunkilogistiikan mahdollisuudet -> yli 50 % rahtiliikenteestä? Vaihtoehto koulukuljetuksille? Vahvistaa pyöräilyn asemaa liikennemuotona Mahdollistaa ympärivuotisen pyöräilyn entistä useammalle Sähköpyöräily on lisää pyöräilyä, hiilijalanjälki on häviävän pieni CO2-vähennyspotentiaali noin 4 % alle 30 km matkoilla (Liikennevirasto) Kokeilumahdollisuus on ratkaisevan tärkeää -> Aina myötätuulessa! Suomen kasvunäkymät ovat huikeat, mukaan kehityksen kärkeen!

45 Puhelimen ja polkupyörän evoluutio Puhelin Matkapuhelin Älypuhelin Puhelin Polkupyörä Sähköpyörä Älypyörä Polkupyörä Kuva: Jörg Thiemann-Linden, Velo-city esitys

46 Miksi minä käytän sähköavusteista?

47 Miksi minä käytän sähköavusteista?

48 Ole rohkeasti MAMIS! Jotkut keski-ikäiset miehet ovat varovasti ilmaisseet Poljinlehden toimitukselle, että pyöräily kyllä kiinnostaisi, mutta he vieroksuvat MAMIL (middle aged man in lycra) -ilmiötä. Näiden potentiaalisten uusien pyöräilijöiden iloksi Pyöräilykuntien verkosto on lanseeranut MAMIS (middle aged man in suit) -ilmiön ja haastaa kaikki keski-ikäiset miehet rohkeasti kokeilemaan sähköpyörää, mieluiten puku päällä. Sähköpyöräilyn yksi etuhan on se, että hikeä ei ole pakko ottaa pintaan ja matka taittuu silti vauhdikkaasti, eikä pidemmällekään ajomatkalle tarvitse sonnustautua urheiluvaatteisiin. Ole siis rohkeasti MAMIS!

49 Kiitos! Ja täältä lisää: