CITY BOOK 14 RAUMA KOTKA KOKKOLA MIKKELI KEMI.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CITY BOOK 14 RAUMA KOTKA KOKKOLA MIKKELI KEMI. www.kaupunkikeskustat.fi"

Transkriptio

1 RAUMA KOTKA KOKKOLA MIKKELI KEMI CITY BOOK 14 K E S K U S T A N K E H I T T Ä M I S E N K Ä S I K I R J A

2 Kaupunki on kuin possumunkki, keskusta sen hilloa. P. L. Julkaisija: Elävät Kaupunkikeskustat ry Painopaikka: M&P Paino Oy, 2014 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 LUKIJALLE Kädessäsi on maailman ensimmäinen keskustan kehittämisen suomalainen käsikirja. Se antaa näkökulmia ja rohkaisua erilaisten keskustojen kehittämiselle. Aluksi FM Janne Viitamies on haastatellut asiantuntijoita heidän näkökulmistaan. Sen jälkeen hän arvioi kadun merkitystä kaupunkikeskustalle. Keskustapalkintovoittajat Rauma (2009), Kotka (2010), Kokkola (2011), Mikkeli (2012) sekä Kemi (2013) kertovat kukin vuorollaan omat kehitystarinansa. Vuoden 2014 voittajaa ei vielä kirjoitushetkellä ole julkistettu. Lopuksi esitellään, miten elävyyttä voidaan eri tavoin mitata ja laskea. Onko kaupungin keskusta vielä elävä? Tärkeintä keskustan kehittämisessä on aina elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon saumaton yhteistyö. Virikkeisiä lukutuokioita! tj. Pokko Lemminkäinen (vuodesta 2005) sisältö Pääkatu ei ole väylä...6 Rauma...10 Kotka...16 Kokkola...22 Mikkeli...28 Kemi...34 igator mittaa jalankulkuliikennettä...40 Miten elävä keskusta rajataan?...44 Mistä elävä keskusta koostuu?...46

4 TEKIJÄT FM Janne Viitamies on toimittanut City Book 14:n. Viitamies toimi kaupunkikeskustan kehittäjänä Mikkelissä v Nykyään hän työskentelee Lahden keskustaeheytys ry:n toiminnanjohtajana ja konsulttina. Viitamiehen tekeillä oleva väitöskirjatutkimus käsittelee poliittista kamppailua Helsingin Aleksanterinkadun alueen muutoksista v Arkkitehti Pokko Lemminkäinen on City Book 14:n päätoimittaja ja valokuvaaja. Hän on valmistunut arkkitehdiksi 1990 (nyk. Aalto yliopisto). Hän aloitti Lahdessa 1995 kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnanjohtajana. Hänet valittiin 2005 silloisen valtakunnallisen Elävä kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtajaksi, jossa tehtävässä on nytkin. Mainosgraafikko Hanna Kopra on taittanut, Tapio Lankinen ilmakuvannut kaupungit, muotoilija Mari Meriläinen vastaa kuvankäsittelystä ja parista kuvituksesta. Ohjausryhmässä olivat mukana Anne Jarva (Hyvinkään kaupunki), Pasi Kauppinen (Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry), Kari Luoto (PTY), Tuomo Sirkiä (SITO) ja Erja Väyrynen (YM). Ympäristöministeriö on tukenut taloudellisestikin. Kiitos kuuluu yliarkkitehti Erja Väyryselle innostavuudesta ja aloitteellisuudesta asiassa. Valtakunnallinen Elävät kaupunkikeskustat ry on perustettu Yhdistykseen kuuluu laajapohjaisesti kaupunkikeskustatoimijoita ympäri Suomea yli 100 jäsentä. Käytännössä lähes kaikki Suomen kaupungit ovat mukana kuten parikymmentä kaupunkikeskustayhdistystä, kaupan keskusjärjestöjä sekä keskusliikkeitä ja aiheen asiantuntijoita. Yhdistyksen tehtävänä on edistää vanhojen kaupunkikeskustojen kehittymistä, synnyttää yhteistyötä eri osapuolten välille, innostaa investointeihin, sekä edistää asiantuntemusta sekä järjestää seminaareja ja konferensseja sekä opintomatkoja kuten koulutustakin. Ympäristöministeriö on ollut alusta lähtien yhdistyksen päätukija. LAURA KOLBE Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Minkälaiset asiat tekevät kaupunkikeskustasta mielenkiintoisen? Arvostan ihmisenkokoista mittakaavaa, saavutettavuutta, ihmisten sattumanvaraisia kohtaamisia, pienyrittäjyyttä, lasten, nuorten ja ikäihmisten sekoittumista, turvallisuutta, siisteyttä, julkisen tilan avoimuutta ja kulttuurin palveluita. Onko jokin noista ominaisuuksista muita tärkeämpi siinä mielessä, että se tuottaa muita hyviä laatutekijöitä? Pidän tärkeimpänä avoimuutta ja helppoa käytettävyyttä, kaupunkia ilman pelkoa - turvallisuuden kokemista julkisessa tilassa. Missä kaupungeissa olet tavoittanut näitä tekijöitä? Eurooppalaisten kaupunkien keskusta ilmentää parhaimmillaan näitä piirteitä, pääkaupungeista esimerkiksi Rooma, Amsterdam ja Lontoo. Entä millaisia hyviä kaupunkielämyksiä olet kokenut viime aikoina kotimaassa? Turun vanha keskusta ja erityisesti Aurajoen molemmat rannat tuottavat avointa ja yhteisöllistä kaupunkikokemusta. Viime vuosina Turku on kunnostautunut vanhan kaupunkiarkkitehtuurin kunnioituksessa. Myös uutta on tuotettu innovatiivisesti, esimerkkinä kirjasto ja Aurajoen uusi silta. Samoin kauppatori ja sen ympäristö elää ja rakentaa toimivaa arkikokemusta. 4

5 KAARIN TAIPALE Helsinkiläinen arkkitehti ja tekniikan tohtori ERJA VÄYRYNEN Ympäristöministeriön yliarkkitehti TIINA OKSALA Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Mitä sinä arvostat eniten kaupunkikeskustassa? Minua sykähdyttää eniten viihtyisä ydinkeskusta, joka vetää puoleensa ihmisiä asioimaan ja oleskelemaan. Keskusta on elävä ja houkutteleva silloin, kun ihmiset kokevat sen omakseen ja viettävät siellä aikaansa. Mitkä tekijät aiheuttavat sen, että keskusta koetaan omaksi paikaksi? Ihmisiä houkuttelevat keskustaan erityisesti kiinnostavat kaupan ja muiden alojen palvelut. Myös erilaiset tapahtumat ja elämykset tekevät keskustasta vireän. Kerrotko viimeisimmästä sinua ilahduttaneesta kokemuksesta kaupungilla? Kuljin joulukuun alussa pimeän aikaan Pohjoisesplanadilla ja käännyin sitten Keskuskadulle, jossa valaistut joulukuuset ja muu kävelykadun valaistus olivat sykähdyttävän kauniita. Mikä yksittäinen tekijä on tärkein kaupunkikeskustan elävyyden kannalta? Se, että siellä on helppoa ja turvallista liikkua jalan. Silloin keskustassa nimittäin on ihmisiä ja elämää. Kumpaa pidät yleisesti ottaen tavoiteltavampana suomalaisten kaupunkien keskustan kannalta, täysin autottomia ydinkeskustoja maanalaisine pysäköintilaitoksineen ja kehäväylineen vai hidasliikenteistä keskustaa nykyistä parempine jalkakäytävineen ja suojateineen? Minusta tavoitteena voisi olla hidasliikenteinen keskusta reiluine jalankulku- ja pyöräilyväylineen, esimerkkinä vaikkapa Lyonin keskusta. Meillä ei ole samantyyppisiä keskiaikaisia vanhoja keskustoja kuin monissa keskieurooppalaisissa kaupungeissa on. Niissä autoton keskusta on paikallaan. Näissä kysymyksissä on tuskallista ottaa vahvoja kantoja onhan esimerkiksi Munkkivuoren 1950-luvun asemakaava esimerkki siitä, miten autot ja jalankulku voidaan yhdistää pienessä keskustassa. Voiko sitä luonnehtia kävelykeskustaksi, jossa sallitaan hidas autoilu? Kyse on aluekeskuksesta tai lähiön keskuksesta, jossa on haettu turvallista asuinalueen jalankulkuympäristöä. Läpi ei ajeta. Eikä tähän turvalliseen jalankulkuympäristöön yritetä päästä erottamalla liikennemuodot omille tasoilleen kuten Itä-Pasilassa tai Merihaassa. Kerrotko vielä jostakin viime aikoina kokemastasi sykähdyttävästä elämyksestä jonkin kaupungin ydinkeskustassa? Kaakkois-Kiinassa Xiamenin kaupungissa marraskuussa: keskustan ostoskatu täpötäynnä ihmisiä, ei lainkaan autoja eikä länsimaisia turisteja. Suuria tavarataloja, pieniä kivijalkakauppoja, kadunvarren myymäläkojuja, kapeilla sivukujilla pienen pieniä paikallisia ravintoloita savuavine grilleineen. Vuosikymmenet ja vuosisadat rinta rinnan, autot vasta pilvenpiirtäjien rytmittämällä rantabulevardilla ja poikkikaduilla. Mitä sinä arvostat eniten kaupungin ydinkeskustassa? Arvostan sitä vahvaa tunnetta, että tiedän olevani keskustassa. Katsoessani ympärilleni aistin paikan historian ja hengen, näen kuinka uuden rakentaminen on sovitettu vanhaan. Huomaan, että ihmisiä on paljon ja he ovat täällä jo perillä: he pysähtelevät, asioivat ja liikkuvat kaikkiin suuntiin. Mikä on tärkein yksittäinen tekijä, joka saa ihmiset jatkuvasti kaupungille? Kyllä se on usko siihen, että kaupungilla asiat hoituvat. Jos haluan löytää tavaran tai palvelun, tiedän, ettei tarvitse palata tyhjin toimin. Jos haluan istuskella rauhassa tai tavata ihmisiä, sekin onnistuu. Kuinka tätä luottamusta vahvistetaan? Usko keskustan palvelukykyyn kertyy myönteisistä kokemuksista. Ja usko on koetuksella joka kerta kun joutuu pettymään. Esimerkiksi jos etsimäni liike onkin suljettu lauantaisin tai tuttu palvelupiste on kokonaan lakkautettu. Kilpailu automarkettien kanssa on monessa paikassa kovaa. Keskustan vetovoimaa vahvistavat myös toimivat liikenneyhteydet. Kaupungista riippuen keskeinen väline voi olla joukkoliikenne, auto tai pyörä. Uskoa keskustan elinvoimaan vahvistaa myös arvostava huolehtiminen vanhasta rakennuskannasta. Eikä hyvin hoidetun katuvihreän merkitystä kannata vähätellä. Kerrotko jonkun myönteisen kaupunkikokemuksesi? Viime kesänä ajoin auton mökiltä Mikkelin toriparkkiin. Kävelin ystävääni vastaan rautatieasemalle. Menimme ydinkeskustaan lasikaton alle kahville, koska satoi. Teimme sitten ostokset kauppakeskuksessa. Sillä välin aurinko oli alkanut paistaa, joten siirryimme ulos, ja esittelin ystävälleni keskeiset nähtävyydet. Täytimme vielä torilla kassit kesän antimilla. Laskeuduimme kantamusten kanssa parkkihalliin ja lähdimme ajamaan kaupungista maalle mansikoita syöden. 5

6 Teksti: Janne Viitamies, kuvatekstit Pokko Lemminkäinen PÄÄKATU EI OLE VÄYLÄ Kävelykeskustasta on tullut Suomen kaupunkien keskustauudistusten tärkein yksittäinen tavoite. Oulun Rotuaarin ja Jyväskylän Kauppakadun menestys on rohkaissut muitakin kaupunkeja kunnianhimoisiin toteutuksiin. Helsingin Aleksanterinkadun alueesta muodostuu Keskuskadun valmistumisen jälkeen todellinen pääkaupungin kävelykeskusta. Kokeneet keskustasuunnittelijat arkkitehti Mikko Heikkilä, kaupantutkija Tuomas Santasalo ja liikennesuunnittelija Seppo Karppinen pitivät ympäristöministeriön 1990-luvulla julkaisemissa raporteissa liikenteen rauhoittamista ja keskustan jalankulkuolojen parantamista hyvänä reseptinä perinteisen kivijalkakaupan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Autoilun rajoittamisesta päättäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Kävelykatu esitetään usein patenttiratkaisuna, mutta suunnitelmat herättävät lähes aina vastustusta ja ristiriitoja enemmän kuin liikennehankkeet yleensä. Sen osoitti viimeksi Helsingin Vaasankadun kävelykatukokeilu kesällä Samoin esimerkiksi Iso Roobertinkadun kävelykadusta ei ole vielä lähes kolmeenkymmeneen vuoteen muodostunut kaupallisesti kovin menestyksekästä paikkaa. KATU ERI TOIMINTOJEN PAIKKANA Amerikkalaisen Project for Public Spaces järjestön johtajan Fred Kentin mukaan keskustoja pitäisi kehittää paikan toimijoiden ja asukkaiden lähtökohdista. Kävelykadun kaltaisten suunnitteluideaalien ymppääminen keskustan ytimeen ei ole oikea toimintatapa. Vain toimintojen ja keskustaympäristön merkitysten monipuolinen ymmärtäminen voi johtaa oikeisiin liikenteellisiin ratkaisuihin. Niinpä on syytä tarkastella, mistä muista kuin kaupallisista syistä keskustan jalankulkuolojen parantamista pidetään tärkeänä. Entä pitääkö kävelykeskustan muodostamisen aina johtaa ristiriitoihin ja vastakkainasetteluun? Dresdenin keskusta on superympäristö. Lontoon tärkeimmällä ostoskadulla Oxfordstreetillä ajoliikenteen nopeus on sopeutettu jalankulkijoiden kävelyvauhtiin. Jyväskylän kävelykatu on ehkä Pohjoismaiden paras. 6

7 1877 valmistunut Milanon Galleria Vittorio Emanuele II Duomo on sadevapaa kävelykatu. Arkkitehtuurin professorin Christopher Alexanderin mukaan kaupunki pitää tulkita joukoksi toiminnallisia, kaupallisia, liikenteellisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia järjestelmiä, jotka eivät ole toisistaan erillään vaan leikkaavat toisiaan. Tärkein leikkauskohta sijoittuu Alexanderin mukaan keskustaan luvulta lähtien keskustasuunnittelun ihanteina ovat olleet toimintojen sekoittuminen, monipuolinen hienopiirteinen ympäristö ja liikenteen hitaus. Kaupungin pääostoskatua ei pidetä niinkään liikenneväylänä kuin monien eri toimintojen paikkana. Kaupallisen vetovoiman lisääminenkin lähtee toimintojen sekoittumisesta. Liikenteelliset funktiot, kuten ajaminen ja kävely, ovat vain yksi kadun toiminto. saasteidentorjuntaan. Kävelykatujen muodostaminen eteni hitaasti, koska liikekeskustojen elinkeinoelämä yleensä vastusti niitä. Esimerkiksi Helsingissä kinattiin Aleksanterinkadusta 1960-luvulta 2000-luvulle saakka. Liikenneinsinööri Pentti Murole huomautti liikennepolitiikan ristiriidasta: autoton keskusta saattoi johtaa kaupallisten palveluiden sijoittumiseen taajaman ulkopuolelle, mikä vain lisäsi autoilua kaupungissa. Journalisti Jane Jacobs suositteli pikemmin jalkakäytävien leventämistä kuin autoliikenteen täyttä kieltoa. Jacobs tunnisti asiointi- ja huoltoliikenteen myönteisen merkityksen varsinkin keskustan pienkauppiaille. Hän vierasti kävelykatuja sen takia, että niiden toteuttaminen edellytti lähistölle yleensä kalliita pysäköintilaitoksia ja uusia ajoneuvoliikenteen väyliä. Autoliikenteen kasvun yhteys ilmastonmuutokseen havahdutti tutkijat tarkastelemaan kriittisesti kaupunkien hiilijalanjälkiä. Monen kaupungin liikennejärjestelmän todettiin olevan riippuvainen henkilöauton käyttämisestä. Tutkijat Peter Newman ja Jeff Kenworthy suosittelivat Maailman tila 2007 raportissa kävelykeskustoja, koska olivat havainneet niiden lisäävän joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosiota autoilun kustannuksella. KAUPUNGIN MAINEEN PARANTAMINEN Nykysuunnittelijat pitävät ydinkeskustan katuja ensisijaisesti kaupunkilaisten kohtaamisen tilana, ja jalankulkijoiden määrä kaduilla on heille taajaman AUTORIIPPUVAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KRITIIKKI Autoliikenteen kasvun aiheuttamien ongelmien torjunta oli tärkein kävelykatujen muodostamisen ja jalkakäytävien leventämisen perustelu Länsi-Euroopassa ja 1960-luvulla. Perustelut liittyivät turvallisuuteen ja melun- ja Nevski Prospekt Pietarissa on ajokatu. 7

8 Pontederan kävelykatu Italian Toscanassa on esimerkillinen. 8 yhteisöllisyyden mitta: mitä enemmän väkeä kaduilla, sitä enemmän ihmisten välisiä kohtaamisia. Arkkitehti Jan Gehlin mukaan sosiaalisten kontaktien kannalta tärkeintä on elämä rakennusten välissä eikä rakennusten sisällä. Ekonomisti Richard Florida väittää, että kaupunkikeskustan elvyttäminen ihmisläheiseksi kävelyn ja ajanvieton paikaksi edistää luovan talouden kasvua Yhdysvaltain kaupungeissa enemmän kuin modernistiset keskustasaneeraukset, joissa kokonaisia vanhoja kortteleita korvataan toimistopilvenpiirtäjillä. Floridan mukaan kävelykeskustoista oli 2000-luvun vaihteessa tullut Yhdysvaltain suurkaupunkien mainekilpailun väline ja keino houkutella luovan luokan osaajia asukkaiksi, työntekijöiksi ja yrittäjiksi. Arkkitehtuurintutkija Liisa Knuutin mukaan myös Helsingin ydinkeskustan kahvilat, ravintolat, kirjakaupat, tapahtumat ja näyttelyt muodostivat uusien luovien ammattilaisten elämän fyysisen ympäristön. Historioitsija Peter Clark on osoittanut, että keskustojen väkijoukoista tuli 1900-luvun jälkipuolella kaupunkimarkkinoinnin keskeistä kuvastoa. MODERNIN IHMISYYDEN TUOTTAMINEN Kävelykeskustoilla on pyritty palauttamaan jalankulkijain joukot kaupungille. Sosiologit kutsuvat kaupunkilaisten jalkakäytävillä kulkemiseen sisältynyttä sosiaalista peliä katuseurallisuudeksi. Anonyymit yksilöt ovat toisiaan kohtaan samanaikaisesti välinpitämättömiä ja huomaavaisia. Sosiologi Richard Sennet selittää suuren kaupungin kadulla väkijoukossa kulkemisen modernin ihmisen peruskokemukseksi. Kaupungissa eläminen on Sennetin mukaan lopulta erilaisuuden ja välinpitämättömyyden kokemista konkreettisesti kadulla. Kaupunkiympäristön arvo syntyy siitä, että se tarjoaa mahdollisuuden ihmiselämän monimuotoisuuden kokemiseen. Siksi keskustan katujen elävöittäminen ja sosiaalistaminen pois ajoneuvoruuhkien vallasta takaisin kaikenlaisten kaduntallaajien käyttöön on Sennetin mukaan tärkeää. Sosiologi Pasi Mäenpään mukaan Kolmen sepän aukio on muodostunut Helsingin tärkeimmäksi katuseurallisuuden ilmenemispaikaksi: sen kautta kulkevat punkkarit ja shoppailijat, rahanpummaajat ja liikemiehet. Aukio rakennettiin kävelyalueeksi 1980-luvun vaihteessa, kun ajorata poistettiin seppien patsaan ja Vanhan ylioppilastalon välistä. OSALLISTUMISEN SYMBOLINEN PAIKKA Professori Manuel Castells muistuttaa, että 2010-luvun arabikevät alkoi tunisialaisen pikkukaupungin torilta. Internetin sosiaalista mediaa hyödyntänyt aktivismi todentui kansannousuiksi, kun massat kokoontuivat mielenosoituksiin pääkaduille ja julkisille aukioille. Kaupungin ydin onkin symbolisen osallistumi-

9 sen paikka. Richard Floridan mukaan keskustojen yhteinen uudistaminen yritysten, kaupunkilaisten ja kaupungin viranomaisten kesken tuottaa tehokkaasti osallisuuden kokemusta. Yhteiskuntahistorioitsija David Harvey vertaa yhteistä katutilaa muihin yhteisiin kulttuurisiin tuotoksiin, kuten kieleen, yhteiskunnallisiin toimintatapoihin ja ihmissuhteita määrittäviin sosiaalisuuden muotoihin. Kulttuurin yhteiset tuotokset ovat kenen tahansa käytettävissä. Niiden kehitys on ollut ratkaisevaa yhteiskuntien taloudelliselle edistymiselle. Harvey pitää autoliikenteen valtaamia keskustan katuja esimerkkinä tuhoutuneesta yhteisestä (commons). Liikenteen tukkimat kadut eivät palvele enää lopulta edes autoliikenteen etuja puhumattakaan jalankulkijoista. Keskustojen kadut olivat vielä sotien jälkeen suosittuja kohtaamispaikkoja ja lasten leikkipaikkoja, mutta autoistuminen muutti yhteiset kadut yksipuolisesti vain liikenneväyliksi. RATKAISUNA LIIKENTEEN RADIKAALI HIDASTAMINEN? Hollannissa on tutkittu, kuinka kävelykatujen hyvät tavoitteet voitaisiin saavuttaa ilman, että autoilun täyden kiellon aiheuttamat ristiriidat nousevat esiin. Hyväksi ratkaisuksi on osoittautunut Suomen tieliikennelain tunteman pihakadun ideaa muistuttavat shared space kadut eli yhteisen tilan kadut. Shared space kadulla liikenneturvallisuus ja viihtyisyys saavutetaan tiukoilla nopeusrajoituksilla. Liikenne hidastetaan eri keinoin jopa 20 kilometriin tunnissa. Jalankulkijoiden sallitaan ylittää ajorata muuallakin kuin risteysten lähellä. Shared space tyyppiset ratkaisut voivat olla hyvä tapa rauhoittaa liikennettä ja palauttaa kukoistava kulttuuri ja kauppa keskustaan. Esimerkiksi Lontoon pääostoskatu Oxford Street on muutettu shared space tyyppiseksi kaduksi. Ajoradat kavennettiin. Nopeusrajoituksia tiukennettiin. Pyöräilijöiden ja kävelijöiden käytettävissä olevaa tilaa laajennettiin. Helsingin Kaivokatu ei ole shared space, mutta kadun nopeusrajoituksia tiukennettiin 1990-luvulla. Jalankulkijoiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet loppuivat. Kaivokatuun rajautuvan Aleksanterinkadun alueen liikenneristiriidat hälvenivät, ja alueesta alkoi muodostua nykyisenkaltainen kävelyja raitiovaunukeskusta. Moniarvoinen kehitystyö on tehnyt Aleksanterinkadun alueesta myös kaupallisesti menestyksekkään, vaikka pääkadusta Aleksista ei varsinaista puhdasoppista kävelykatua ole tehty. Portobello Road Lontoossa on vain lauantaisin kävelykatu. Lontoon Kensington High Street on yhteistä katutilaa. 9

10 Teksti: Janne Viitamies AUTOILUN SALLIVA KÄVELYKESKUSTA V anhan Rauman rapistunut puukaupunki on 2000-luvulla muuttunut eloisaksi maailmanperintökohteeksi. Muutos osoittaa, että kaupunkikeskustaa on mahdollista uudistaa myös historiallisessa ympäristössä. Kaupunki on parantanut katujen ja muiden julkisten paikkojen laatua määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Vanha Rauma muodostaa kävelykeskustan, jossa autoilu on sallittu. Kiinteistönomistajat ovat peruskorjanneet vanhat rakennukset. Vanhan kaupungin idea toistuu liikkeiden palvelukulttuurissa, sisustuksessa ja markkinoinnissa. Idyllinen henki vetää kaupunkilaiset ja matkailijat Vanhan Rauman kaduille, kahviloihin ja kauppoihin. 10 Kaupungin asukasluku Kaupungin perustamisvuosi 1442 Päälehti ja levikki Länsi-Suomi Tärkeimmät tapahtumat Rauma Blues, Sinisen meren elokuvajuhla, Jääkiekkoilun Pitsiturnaus Suurimmat teollisuusyritykset UPM, Oras, Rolls Royce Rauman Yrittäjien keskustatoimikunta City-kauppiaat on perustettu vuonna Jäsenenä on 100 yritystä. Rauma sai Elävä kaupunkikeskusta palkinnon vuonna Tunnustusta perusteltiin: Kaupallisesti toimivien hidaskatujen Kuninkaankatu & Kauppakatu katusulatusten kustannukset on jaettu esimerkillisesti kaupungin ja kiinteistöjen kesken. Rauman Yrittäjien City-kauppiaat ovat saaneet koko keskustan sykkimään kaupallisesti sekä tuottaneet laadukkaita tapahtumia. Näyteikkunat ovat nyt houkuttelevia, kaupallinen ilme on linjakkaan tyylikäs. Keskustan erikoisliikkeissä asioiminen on elämys. Rauma tarjoaakin yrityksille erinomaiset mahdollisuudet kehittää edelleen alueen matkailu- ja ravintola-alan palveluja. RAUMA LYHYESTI

11 11 RAUMA RAUMAN SALAISUUS Monet Vanhan Rauman yrittäjät sanovat, että kaupunkikeskustan nykyisen elävyyden salaisuutena on Kauppatorin laidalla toimiva Café Sali. Yrittäjä Iida Lammen omistama kahvila palvelee asiakkaita joka päivä iltayhdeksään, kesällä kymmeneen. Optikko Pekka Palmu kertoo, että Sali vetää asiakkaita keskustaan aamusta iltaan. Kahvilan asiakasvirta on mahdollistanut sen, että lähitaloihin on perustettu lisää korkeatasoisia ravintoloita ja muita palveluyrityksiä. Salin menestyksen on tehnyt mahdolliseksi keskustan katujen pitkäjänteinen uudistaminen ja citykauppiaiden toiminta Vanhan Rauman kehittämiseksi. Cafe Sali houkuttelee asiakkaita Rauman keskustaan.

12 MENESTYKSEN AVAIN: UUDISTAVA SUOJELU Vanha Rauma tuli hyväksytyksi Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna Viimeistään silloin rakennussuojelu voitti purkuideologian. Puukaupunginosa oli aiemmin koettu ränsistyneeksi ja vanhanaikaiseksi. Kunnallispolitiikassa oli pitkään ollut vallalla pyrkimys korvata puutalot betonisilla asuin- ja liikekiinteistöillä. Raumalla rakennussuojelu on ymmärretty uudistusvoimaksi. Suojelun tavoitteena on ollut lisätä vanhan kaupunkikeskustan arvoa kohtauspaikkana ja liiketoimintapaikkana. Säilyttävän suojelun sijasta puu-raumassa on harjoitettu uudistavaa suojelua. Vaaliakseen keskustan elävyyttä Rauman kaupunki on esimerkiksi rakennuttanut Raumalaisen tulkinnan mukaan maailman- perintökohteen keskelle on voitu rakentaa uudet torikaupan suojakatokset. vanhalle kauppatorille myyjien suojaksi katokset. Kyse oli uudisrakentamisesta valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun kaupunkiympäristöön. Museovirasto edellytti, että katosten räystäät rakennettiin samalle korkeudelle kuin torin kohdalla aiemmin sijainneiden talojen räystäät olivat olleet. Kuten rakennussuojelu, myös Vanhan Rauman asiakasvilkkauden ja elävyyden vaaliminen pohjautuu Unescon maailmanperintökohteeksi pääsemiseen. Rauma ohitti muut pohjoismaiset hakijat vuonna 1991 juuri sen ansiosta, että puu-rauma oli sosiaalisesti ja kaupallisesti vilkas paikka. Siten elävyyden vahvistaminen rikastuttaa Vanhan Rauman maineen ydintä. KEHITTÄMISEN RESURSSIT Vanhan Rauman kehittäminen ei ole vain strategiapuhetta, vaan kaupunki toteuttaa käytännön toimenpiteitä alueella jatkuvasti. Valtuusto on osoittanut katujen uudistamiseen noin miljoonan euron suuruisen määrärahan vuosittain koko 2000-luvun ajan. Tänä vuonna on käynnissä Kuninkaankadun kivetyksen rakentaminen. Tulevina vuosina kaupunki uudistaa Vanhan Rauman Kalatorin. Kaupunki on hyödyntänyt katujen ja torien uudistamisessa maakuntaliiton rahoitusta. Paikallinen yrittäjäjärjestö ylläpitää Vanhan Rauman kauppiastoimikuntaa City-kauppiaita. Toimikunta on palkannut palvelukseensa Rauma-isännän. Kaupunki tukee toimikuntaa taloudellisesti. Rauma-isännän Hannu Pärssisen tehtävänä on järjestää tapahtumia ja toteuttaa muuta markkinointia. Hän myös tiedottaa esimerkiksi katu- ja torirakentamisen vaiheista liikkeenharjoittajille ja kiinteistönomistajille. Yhteistyöasenne hyödyttää kaupunkia taloudellisesti. Yritykset ovat maksaneet puolet Vanhan Rauman katujen sulatusjärjestelmän rakennus- ja käyttökuluista. 12

13 SUHDE AUTOILUUN Vanhan Rauman rakennussuojelun uudistusmielisyys näkyy kaupungin käytännöllisenä suhtautumisena autoiluun. Kadut on uudistettu jalankulkupainotteisiksi, mutta henkilöautoilua ei ole kielletty, koska autot tuovat ihmisiä asioille ja siten lisäävät Vanhan Rauman sosiaalista vilkkautta. Autoilu on vanhassa Raumassa sallittua jopa 1400-luvulta peräisin olevilla kapeilla kujilla. Koska alueelle ei ole rakennettu uusia taloja, ei kiinteistöjä ole myöskään velvoitettu järjestämään autopaikkoja. Niinpä kaupunki vastaa Vanhan Rauman asiakaspysäköinnistä. Osa Kauppatorista on varattu maksuttomaksi kiekkopysäköintialueeksi. Kadunvarsipysäköinti on vähennetty lähes olemattomiin esimerkiksi pääkadulla Kuninkaankadulla. Liikkeiden edessä saa pysähtyä ja jättää kyytiläisen asioille tai ottaa asioilta palaavan kyytiin. Autoilun sallimisesta huolimatta Vanha Rauma muodostaa kävelykeskustan. Kaduilla ajorata Kunnallistekniikan päällikkö Antti Kolehmainen uudistaa vanhaa Raumaa jatkuvasti kaupunginvaltuuston pysyvän määrärahan turvin. erottuu jalkakäytävistä vain kivien ladonnalla, ei korkeuserolla: ajorata ja jalkakäytävät ovat samassa tasossa. Kadun ylittäminen on sallittua muuallakin kuin risteysten lähistöllä. Koska autoliikenteen nopeus on rajoitettu 20 kilometriin tunnissa, kadunylityspaikkoja ei tarvitse erotella suojateiksi. Rauman kävelykeskustassa sallitaan hidas autoliikenne. RAUMAN MAINEEN KOLMEN KÄRKI 1. VANHA RAUMA 2. RAUMAN LUKKO 3. SATAMA 13

14 TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Kaavoitusjohtajan sijainen Mervi Tammi vastaa muun muassa ydinkeskustan uuden kauppakeskuksen edellytyksistä. Kaupunki on osoittanut Vanhan Rauman välittömään läheisyyteen rakennusoikeuden keskisuurelle kauppakeskukselle. Sen katolle suunnitellaan pysäköintialuetta. Uudesta kauppakeskuksesta tulee todennäköisesti vetovoimainen ja helposti saavutettava asiointipaikka. Ainakaan kovin moni Vanhan Rauman kauppa ei nykytiedon mukaan siirry uuteen keskukseen. Pienyrittäjät pitävät kauppakeskusten vuokria usein liian korkeina ja esimerkiksi aukioloaikoja koskevia määräyksiä kahlitsevina. Jos kauppakeskus ja sen lähiympäristö rakennetaan siten, että asiakkaat voivat halutessaan siirtyä helposti jalkaisin asioimaan kadun toisella puolella aukeavan Vanhan Rauman alueelle, uusi keskus vahvistaa myös Vanhan Rauman saavutettavuutta. Vanhan Rauman kadut ovat suomalainen sovellutus shared space ajattelusta. Torin katokset lisäävät myyjien ja asiakkaiden viihtyvyyttä. Rauma-isäntä Hannu Pärssinen Tekstit perustuvat kunnallistekniikan päällikön Antti Kolehmaisen, optikko Pekka Palmun ja Rauma-isännän Hannu Pärssisen ryhmähaastatteluun. 14

15 Cafe Salin menestys rohkaisee muitakin Vanhan Rauman yrittäjiä. RAUMA 15

16 Teksti: Janne Viitamies URBANISTISEN KESKUSTAN YDIN Kotkan keskustassa toteutettiin kolmiosainen uudistus 2000-luvun ensi kymmenen puolimaissa. Ydinkeskustan katujen varrella ja torin päällä olleet pysäköintipaikat keskitettiin pysäköintilaitokseen torin alle. Torin laidalle rakennettiin päivittäis- ja erikoistavarakaupan kauppakeskus. Torin ja kauppakeskuksen väliin jäävästä katuosuudesta muodostettiin kävelykatu, kaksi muuta katua rauhoitettiin kävelypainotteisiksi ja torista tehtiin entistä toiminnallisempi paikka. Huomionarvoista Kotkan ydinkeskustan uudistamisessa oli radikaali pysäköintipoliittinen käänne: uusi kauppakeskus vapautettiin käytännössä lähes kokonaan asemakaavan edellyttämien pysäköintipaikkojen rakentamiskustannuksista. Kaupungin asukasluku Kaupungin perustamisvuosi 1879 Päälehti ja levikki Kymen Sanomat Suurimmat tapahtumat Meripäivät, Fashion Night & Culture, Urkuviikko Suurimmat teollisuusyritykset Sulzer Pumps Finland, Kotkamills, Vaasan Keskustayhdistys Kotkan Kauppatie ry on perustettu vuonna Yhdistyksen jäsenenä on 163 yritystä. Kotka sai Elävä kaupunkikeskusta palkinnon vuonna Tunnustusta perusteltiin: Merikaupunki luovuttaa nyt maailmalle luovuutta. Lukuisat tapahtumat hyödyntävät Kauppatoria. Meripäivät on Suomen suurin kaupunkitapahtuma vieraineen. KOTKA LYHYESTI 16

17 17 KOTKA KOTKAN SALAISUUS Kaupunki rakennutti Kotkan kauppatorille kahvilarakennuksen, johon sisältyy ulkoterassin ja esiintymislavan yhdistelmä. Se mahdollistaa tapahtumien järjestämisen vähällä vaivalla esimerkiksi markkinoiden aikana. Tori on myös yksi maan suurimmaksi kaupunkitapahtumaksi sanotun Kotkan Meripäivien tapahtumapaikoista. Torin valmistuminen viimeisteli kävelykeskustan kesällä Kävelykeskustan, kauppakeskus Pasaatin ja toriparkin muodostama kokonaisuus tuotti Kotkansaaren keskustaan vetovoimaisen ja helposti saavutettavan ytimen. Urbanismilla on Kotkassa perinteitä. Puunjalostusteollisuudesta ja satamaliiketoiminnasta syntyi Kotkansaarelle tiivis kivikaupunki jo 1900-luvun alkupuolella. Ydinkeskustan uudistus rikastuttaa puistojen, veistosten ja korkean rakentamisen leimaamaa keskustaa siten, että jatkokehittämiseen avautuu paljon uusia mahdollisuuksia. Torin kahvilan terassia käytetään tapahtumien aikana esiintymislavana.

18 MENESTYKSEN AVAIN: PYSÄKÖINTIPOLIITTINEN KÄÄNNE Kotkan ydinkeskustan uudistaminen ei ollut helppoa. Kaupunki suunnitteli kävelykatuja 1990-luvulla, mutta liike-elämä ei kannattanut suunnitelmaan sisältynyttä pysäköintiratkaisua. Suunnitelman mukaan pysäköintilaitokset olisi tehty keskustan kehän varrelle korttelin tai kahden päähän ytimestä. Uudistuksessa päästiinkin eteenpäin vasta, kun kaupunki kaavoitti pysäköintilaitoksen kauppatorille maan alle. Toteutunut toriparkkiratkaisu sisältyi kauppakeskuksen projektisuunnitelmaan, jonka rakennusliike Oka Oy laati 2000-luvun vaihteessa yhdessä puolenkymmenen kiinteistönomistajan kanssa. Suunnitelma Ydinkeskustan kauppakeskus Pasaati toteutui maanalaisen pysäköintilaitoksen ansiosta. perustui taloudellisesti siihen, että kaupunki lunastaisi projektin rakennuttaman pysäköintilaitoksen myöhemmin omistukseensa, ja syntyvä kapasiteetti osoitettaisiin yleisiksi maksullisiksi pysäköintipaikoiksi, käytännössä kauppakeskuksen asiakkaiden käyttöön. Suunnitelman toteuttaminen tarkoitti siten käytännössä sitä, että kauppakeskus vapautettiin jälkikäteen asemakaavan edellyttämien pysäköintipaikkojen rakentamiskustannuksista. Asemakaavan edellyttämät pysäköintipaikat hyödyttävät kauppakeskusta ja myös muuta liikekeskustaa. Kaupunkia kannusti suunnitelman hyväksymiseen kauppakeskusinvestoinnin keskustaa elävöittävä vaikutus. Taajama-alueen ulkopuolelle oli jo muodostunut keskustan kanssa kilpaileva erikoistavarakaupan keskittymä. Asian kunnallispoliittinen käsittely oli ristiriitaista, ja siitä poiki valituksia, jotka viivästyttivät projektin toteuttamista joitakin vuosia. Lopulta, kun kauppakeskus Pasaati ja toriparkki avattiin marraskuussa 2006, kaupunki lunasti toriparkin sovitulla noin kahdeksan miljoonan euron summalla. Hinta jäi ilmeisesti jonkin verran alle toriparkin todellisten rakentamiskustannusten. KEHITTÄMISEN RESURSSIT Kotkan kaupunki avustaa keskustan kehittämisyhdistys Kotkan Kauppatie ry:tä vuosittain 60 tuhannella eurolla. Lisäksi Kotkan Kauppatie ylläpitää Kotkan kauppatie ry osallistuu kaupunkisuunnitteluun. kauppatoria: yhdistys vuokraa paikat kauppiaille ja käyttää kertyneet varat toritapahtumien järjestämiseen. (Kaupunki huolehtii kuitenkin torin kunnossapidosta.) Kotkan Kauppatien toiminnanjohtaja Reijo Saksa osallistuu kaupungin suunnittelutyöryhmiin ja auttaa ja neuvoo tapahtumien järjestäjiä. Kotkalaiset urbanistit ovat verkottuneet valtakunnallisesti. Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf toimii Elävät kaupunkikeskustat ry:n hallituksen puheenjohtajana, Saksa ja entinen kaavoituspäällikkö Lars Olsson ovat olleet useaan otteeseen hallituksessa. Kotkan veistospuiston kehittäminen perustuu yhtä lailla verkottumiseen veistostyöryhmässä. 18

19 SUHDE AUTOILUUN Kaupunki on halunnut suosia autoilua keskustaan, jotta kauppa ja palvelut säilyvät elinvoimaisina. Kotkan keskustan erikoistavarakauppa kilpailee asiakkaista paitsi oman kaupungin muiden keskittymien ja naapurikaupungin Kouvolan kanssa myös erityisesti Helsingin Itäkeskuksen kanssa. Kaupunki poisti pysäköintipaikat torilta ja kävelykeskustan katujen varsilta, mutta yli 500 autopaikan toriparkin valmistuminen lisäsi keskustan pysäköintipaikkojen määrää selvästi. Pysäköinnin kapasiteetin lisäys onnistui kasvattamaan keskustaan suuntautuvaa autoilua eli keskustan kaupan asiakasvirtaa. Niinpä Kotkan kävely-ydinkeskusta toteutettiin siten, että Kotkan keskustassa on nykyään päivisin henkilöautoja enemmän kuin koskaan ennen. Autot sukeltavat kaupungintalon kulmalta torin alle pysäköintilaitokseen. Kävelypainotteisuuden ansiosta kortteliralli on vähentynyt. Kotkan ydinkeskustan saavutettavuus nojaa paitsi yksityisautoiluun myös siihen, että kauppatori on joukkoliikenteen solmukohta. Hyvä julkinen liikenne edesauttaa Kotkan keskustaa säilyttämään asemansa Kymenlaakson yöelämän keskuksena. Yrittäjä Sami Hohti sanoo, että keskustan liikennejärjestelyt lopettivat nuorison korttelirallin. KOTKAN MAINEEN KOLMEN KÄRKI 1. MERIPÄIVÄT 2. SATAMAT 3. PUISTOT 19

20 TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Toimialajohtaja Arttu Salmen mukaan Kotkan ydin on seudun yöelämän keskus. Kotkan keskusta on hyvän palveluvarustuksen ja ympäristönsä takia suosittu asuinalue. Keskustaan valmistuu joka vuosi asuinkerrostaloja. Kaupunki kaavoittaa lisää tontteja keskustaan kantasatamasta vapautuvalle maalle, merikeskus Vellamon lähistölle. Alueelle sijoittuu asuintaloja ja asukkaiden lähipalveluita. Keskustan maineikas veistospromenadi kasvaa myös tulevaisuudessa. Kaupunki toteuttaa lähiaikoina joukkoliikenneuudistuksen Kotkansaarella: kaikki bussiliikenne ohjataan Keskuskadulle ja Kirkkokadulle, ja torin reunalle sijoittuvat kaikkien linjojen pysäkit. Matkakeskus välkkyy kauempana tulevaisuudessa. Lars Olsson on osallistunut aktiivisesti EKK:n toimintaan. Sari Puhilas vastaa nykyään kauppakeskus Pasaatista. Kotkan kävelykeskustassa autoilu on täysin rajoitettu vain yhdeltä, toria sivuavalta katuosuudelta. Torikahvilan terassi palvelee tapahtumia esiintymislavana. Toiminnanjohtaja Reijo Saksa Teksti perustuu yrittäjä Sami Hohtin, kaavoituspäällikkö Lars Olssonin (eläk.), kauppakeskuspäällikkö Sari Puhilaksen, toiminnanjohtaja Reijo Saksan ja toimialajohtaja Arttu Salmen ryhmähaastatteluun ja kirjoittajan havaintoihin ja keskusteluihin Kotkassa

21 Merikeskus Vellamo elävässä kaupunkikeskustassa viestii tulevaisuuteen. KOTKA 21

22 Teksti: Janne Viitamies KAUPPAKAUPUNGIN UUDISTUNUT HENKI Kokkolan ydinkeskusta muodostui nykyiselleen 2000-luvun ensi kymmenellä. Ydinkeskustaan rakennettiin kaksi kauppakeskusta, Halpa-Halli vuonna 2003 ja Chydenia vuonna Niiden vierestä kulkeva Tehtaankatu muutettiin kävelykaduksi kahden korttelin osuudelta vuonna Rantakatu on muutettu sen jälkeen kesäisin jalankulkupainotteiseksi kaduksi eli kävely- ja pyöräilykaduksi, jolla sallitaan hidas autoilu. Kaupallisesti vireä Isokatu on kävelykatuna kesäisin. Muutosten taustalla ovat ja 1990-luvun liikennesuunnitelmat ja kaupungin hyvä investointiesimerkki. Yritysten ja kaupungin välinen yhteistyö ei ole syntynyt itsestään, vaan se edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta ja hengennostatusta. Kokkolan keskustauudistus jatkuu. 22 Kaupungin asukasluku Kaupungin perustamisvuosi 1620 Päälehti ja levikki Keskipohjanmaa Tärkeimmät tapahtumat Venetsialaiset, Kokkola Cup & Kokkola Opera Festival Suurimmat teollisuusyritykset OMG Oy, Boliden Oy, Freeport Cobalt Oy Keskustayhdistys City-Kokkola ry on perustettu vuonna Yhdistyksen jäsenenä on noin 80 yritystä. Kokkola sai Elävä kaupunkikeskusta palkinnon vuonna Tunnustusta perusteltiin: Kävelykeskustaan on kiinnitetty paljon huomiota. Materiaalit ovat laadukkaita ja kestäviä. Kadut, aukiot, tori ja historialliset rakennukset on sovitettu yhteen hienovaraisesti. Kävelykeskustan liikenneverkon rakenne palvelee nyt asiakkaita, yrittäjiä ja kiinteistönomistajia. Kaupan ja palveluiden sijoittuminen on tasapainossa eri liikennemuodoilla keskustaan saapuville. KOKKOLA LYHYESTI

23 KOKKOLAN SALAISUUS Kokkolan pääkirjasto rakennettiin suunnitteilla olleen kävelykeskustan ytimeen 1990-luvulla. 23KOKKOLA Kaupungin pääkirjasto valmistui kaupungin ytimeen vuonna Se käynnisti muutoksen. Ympärillä oleva maasto on muuttunut sen jälkeen lähes täysin kauppakeskusten ja kävelykeskustan rakentamisen ansiosta. Tehtaankadun kävelykadulle on pystytetty Purje-niminen katettu esiintymislava. Toimenpiteet ovat lisänneet keskustan vilkkautta ja kasvattaneet kaupungin kaupallista vaikutusaluetta. Kirjaston sijoittuminen symboloi sivistyspyrintöjen merkitystä Anders Chydeniuksen kaupungissa. Päätös rakentamisesta ei ollut itsestäänselvyys. Asia ratkesi valtuustossa yhden äänen enemmistöllä. Nykyään kirjasto myös tasapainottaa ydinkeskustan kaupallisuutta. Se on kaupunkilaisten suosima kohtauspaikka. Iltaisin upeat sisätilat toimivat juhlahuoneistona, jossa konferenssien järjestäjät osoittavat vieraanvaraisuuttaan.

24 MENESTYKSEN AVAIN: KATUTASON NÄKYVÄT TOIMENPITEET Kokkolassa vaikuttaa edelleen vuosisatainen kauppakaupungin henki ja etiikka. Traditio on niin voimakas, että se on kestänyt ainakin toistaiseksi kaikki yhteiskunnalliset muutokset. Nykyinen julkisuudelle avoimen yhteistyön henki syntyi 1990-luvun laman aikaan. Uuden maankäyttöpolitiikan ja kaavoituksen nousu oli johtanut kaupungin ja yritykset ristiriitoihin 1980-luvulla. Kauppa vaati sääntelyn purkamista, ja kaupunki pyrki rajoittamaan uuden rakennusoikeuden osoittamista. Yhteisen kielen puute johti näköalattomuuteen ja ahdistuneisuuteen. Paikalliset vaikutusvallan verkostot muuttuivat aiempaa avoimemmiksi, kun sukupolvet vaihtuivat niin kauppakamarilla kuin kaupungintalolla. Avoimuus määritteli 1990-luvulta lähtien yksityisen ja julkisen vallan kanssakäymistä. Keskustan kehittämisen uuden ajan sanotaan alkaneen Kokkola-seminaarissa vuonna Keskustauudistuksen toimenpiteisiin on käytetty EU-rahoitusta. Siinä missä kaavoista sovittiin ennen Klubbenilla, yritysjohtajat ja kaupungin suunnittelijat puhuvat keskustan tulevaisuudesta nyt City-Kokkola ry:n julkisesti rahoitetuissa ja julkisuudelle avoimissa kokouksissa ja tilaisuuksissa. Hyvä esimerkki tästä on, että aktiivinen kiinteistöjen kehittäjä, NSA-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Tony Storbacka toimii keskustan kehittämisyhdistyksen puheenjohtajana ja on siten asettunut julkisesti arvioitavaksi. Kokkolalaisia yritysjoh- kiinteistökehittäjä. Tony Storbacka on tajia, johtavia poliitikkoja ja kaupungin ylimpiä viranhaltijoita yhdistää edelleen kauppakaupungin mentaliteetti, koska sen tuottama politiikka on uudistunut julkiseksi, avoimeksi ja hyväksyttäväksi. KEHITTÄMISEN RESURSSIT Lea Mattila edustaa elinkeinoelämää. Kokkolan kaupunki toteuttaa keskustan ympäristön laatua parantavia investointeja jatkuvasti. Kaupunki tutkii kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivun johdolla paitsi julkisten paikkojen myös yksityisten kiinteistöjen ja korttelien kehittämismahdollisuuksia aktiivisesti ja houkuttelee omistajia yhteistyöhön ja toimenpiteisiin. Yritysten, kiinteistönomistajien ja kaupungin muodostama City-Kokkola ry kehittää toiminnanjohtajansa Kari Moilasen voimin ydinkeskustan markkinointitapahtumia ja yritysten ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Kaupunki tukee yhdistystä eurolla vuodessa. Isokadun kauppiailla on oma yhdistyksensä. Sen sihteeri, yrittäjä Juha-Matti Anttila on City-Kokkola ry:n hallituksessa. Markkinointipäällikkö Lea Mattilan mukaan paikalliset tapahtumanjärjestäjät pitävät maakuntalehti Keskipohjanmaata lähes julkisyhteisönä, koska sen katsotaan edustavan myönteistä Kokkolan markkinointihenkisyyttä. 24

25 SUHDE AUTOILUUN Hidasliikenteinen keskustakatu mahdollistaa retrohenkisen joukkoliikenteen. Kokkolan ydinkeskustassa on kävelykatuja ja kävelypainotteisia katuja. Keskustaan autolla saapuvat asiakkaat ohjataan kauppakeskusten pysäköintilaitoksiin aivan keskustan ytimeen. Niissä ja keskustan muutamassa pienemmässä pysäköintilaitoksessa on yhteensä noin tuhannen autopaikan kapasiteetti. Keskustan liikennesuunnitelma tähtäsi 1980-luvulla perinteisen kauppakadun Isokadun muuttamiseen kävelykaduksi, mutta suunnitelma ei yritysten vastustuksen vuoksi edennyt. Kauppiaat pitivät kadunvarren pysäköintipaikkoja tärkeinä, koska ne mahdollistivat asiakkaiden saapumisen lähelle liikkeitä. Kaupunki päivitti yhdessä yritysten kanssa liikennesuunnitelman 1990-luvulla. Isokatu päällystettiin mukulakivillä ja jätettiin edelleen hitaan autoliikenteen kaduksi. Ajoneuvoliikenteen radikaalit rajoitukset kohdistettiin vähäisemmin liikennöidylle Tehtaankadulle. Siitä tuli kävelykatu kahden korttelin mitalta. Henkilöautojen ajo kauppakeskusten pysäköintilaitoksiin tapahtuu Rautatienkadulta, joka muodostaa eräänlaisen keskustan kehän. Tehtaankadun kanssa risteävä Rantakatu, joka yhdistää perinteisen kauppatorin uuteen kaupalliseen ydinkeskustaan, on kävelypainotteinen katu, jolla sallitaan hidas autoliikenne. Esiintymislava Purje sijaitsee Rantakadun ja Tehtaankadun risteyksen keskellä. Muodostunut aukio tuo kävelijöineen, autoilijoineen ja pyöräilijöineen mieleen shared spacen eli yhteisen tilan. Siinä turvallisuutta ja viihtyisyyttä hallitaan tarkasti rajattujen kaistojen ja vyöhykkeiden sijasta rajoittamalla ajoneuvoliikenteen nopeus lähelle jalankulkuvauhtia. KOKKOLAN MAINEEN KOLMEN KÄRKI 1. KAUPPAKAUPUNGIN HENKI 2. MUSIIKKI 3. VANHA KAUPUNKI 25

26 TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Kokkolaan suunnitellaan matkakeskuksen rakentamista korttelinmatkan päähän Tehtaankadun kävelykadulta. Rautatientori-hankkeeksi kutsuttuun jättiprojektiin kaavaillaan rakennusoikeutta asunnoille, liiketiloille ja julkiselle tapahtumakeskukselle yhteensä noin kerrosalaneliömetriä. Tavoitteena on mahdollistaa jopa satojen uusien asukkaiden muuttaminen keskustaan. Kaupunki rakennuttaa matkakeskuksen alle 600 autopaikan pysäköintilaitoksen. Valtaosa rahoituksesta on kerätty kaupungin pysäköintirahastoon. Siihen on vuosien saatossa ohjattu muun muassa pysäköintisakoista kertyneet tulot. Veli-Pekka Koivu on suunnitellut Kokkolaa 1980-luvulta alkaen. Kaupalliseen ydinkeskustaan rakennettu kirjasto tarjoaa kaupunkilaisille ei-kaupallisia palveluita. City-Kokkolassa toimivat muiden muassa kaupungin viherrakentamisesta vastaava Terho Lindberg (vas.) ja yrittäjä Juha-Matti Anttila. Esiintymislava Purje on synnyttänyt Rantakadun ja Tehtaankadun risteyksestä shared space tyyppisen tilan. Toiminnanjohtaja Kari Moilanen Teksti perustuu hallituksen puheenjohtaja Tony Storbackan, toiminnanjohtaja Kari Moilasen, kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivun, työpäällikkö Terho Lindbergin, yrittäjä Juha-Matti Anttilan ja markkinointipäällikkö Lea Mattilan ryhmähaastatteluun ja kirjoittajan havaintoihin ja katukeskusteluihin Kokkolassa

27 Kokkolan keskustaa kehitetään kauppakaupungin hengessä. City-kokkolalaisten verkosto on avoin ja läpinäkyvä. Kuva kirjan ryhmähaastattelusta. KOKKOLA 27

28 Teksti: Janne Viitamies YDINKESKUSTAN KATETTU KÄVELYKATU Mikkelin ydinkeskustan uudistaminen perustui 2010-luvun vaihteessa kävelykeskustan laajentamiseen ja laadun parantamiseen, asiointipysäköinnin keskittämiseen torin alle rakennettuun pysäköintilaitokseen ja kahden kauppakeskuksen Akselin ja Stellan rakentamiseen aivan keskustan ytimeen. Hallituskadun kävelykatu risteää Hallitustorin ja Kirkkopuiston välisen perinteisen kävelyalueen kanssa. Kaupunki vuokrasi torin ja puiston yhdistäneen jalankulkuyhteyden osuuskaupan hallintaan. Se rakennutti kadun kahdelle puolelle kauppakeskuksen ja kattoi kadun julkiseksi tapahtumapaikaksi Tähtitoriksi. Asukkaiden osallistumiseen ja yritysten ja kaupungin kumppanuuteen perustunut suunnittelu onnistui välttämään repivät riidat ja valituskierteen. Muutamassa vuodessa toteutettujen toimenpiteiden ansiosta eteläisen Savon muotikaupan ja muun erikoistavarakaupan painopiste kiinnittyi pysyvästi Mikkelin keskustaan. Kaupunki jatkaa keskustan uudistamista edelleen. 28 Kaupungin asukasluku Kaupungin perustamisvuosi 1838 Päälehti ja levikki Länsi-Savo Tärkeimmät tapahtumat Musiikkijuhlat, Jurassic Rock, Työväen Näyttämöpäivät Suurimmat teollisuusyritykset Helprint, Ahlström, UPM Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry on perustettu vuonna Yhdistyksen jäsenenä on 150 yritystä. MIKKELI LYHYESTI Mikkeli sai Elävä kaupunkikeskusta palkinnon vuonna Tunnustusta perusteltiin: Moderni matkakeskus, tyylikkäät uudet kauppakeskukset Akseli ja tuliterä Stella ovat vetureita. Yksi Suomen elävimmistä ympärivuotisista toreista, kävelykeskusta Hallituskadun kävelykadun sulatusjärjestel- mineen sekä Suomen uudenaikaisin toriparkki tekevät Mikkelin keskustasta esimerkillisen joka suhteessa. Kauppahalli on rakennuksena erikoisuus, elävät taatelipalmut jopa pieni ihme. Mikkelin huikea keskustauudistus on nyt vaikuttanut vahvan myönteisesti myös kaupungin maineeseen.

29 MIKKELIN SALAISUUS Mikkelin keskustan ytimessä sijaitsee kaupungin rakennuttama uusvanha kauppahalli, jossa on pieniä kahviloita ja leipä-, liha-, juusto- ja kalakauppa. Halli rakennettiin vanhaan linja-autoaseman rahtitavaravarastoon vuonna Se sijoittuu Hallitustorin ja Kirkkopuiston väliselle katetulle Tähtitorille. Kaupunki hallinnoi omistamaansa kauppahallia. Tähtitori on merkitty asemakaavassa julkiseksi kaduksi, mutta sen hallintaoikeus on siirretty vuokrasopimuksella kaupungilta osuuskaupalle. Ratkaisu syntyi osana osuuskaupan kauppakeskussuunnittelua. Yksityistämisen ehtona sovittiin, että paikan tulee jatkossakin olla julkisesti käytettävissä. Tähtitori muodostaa katetun Kauppahalli sijaitsee katetulla Tähtitorilla, joka on asemakaavan mukaisesti julkista aluetta. 29MIKKELI jalankulkuyhteyden torilta Kirkkopuistoon ja samalla tilavan tapahtumapaikan keskelle kauppakeskusta. Kauppahallin edessä on lasikaton alla järjestetty squashturnaus, tansseja, illallisjuhlia, kaupunkikeskustakonferenssi ja niin edelleen. Kauppahallin rakentaminen ja Tähtitorin muodostaminen merkitsivät uutta tulkintaa 1840-luvulta peräisin olevaan Engelin asemakaavaan: vanhan kadun voi kattaa ja siirtää yksityiseen hallintaan.

30 MENESTYKSEN AVAIN: AVOIN VUOROVAIKUTUS EU-rahoitteinen City 2010 projekti tuotti näkemyksen Mikkelin keskustan liikennejärjestelmän muuttamisesta ja ydinkorttelien kehittämisestä kauppakeskuksiksi. Projektin toteuttivat vuosina kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry ja kaupunki. City 2010 projekti perustui kaupunkilaisilta kerättyihin kehittämisideoihin. Niitä käsiteltiin pitkään Toriparkkitöiden takia Mikkelin keskustan liikenne oli sekaisin lähes kaksi vuotta. kaupungin asiantuntijoiden, kiinteistönomistajien ja kaupunkilaisten muodostamissa työpajoissa ja yleisötilaisuukissa. Projektin saaman rahoituksen varassa tutkittiin asiantuntijoiden voimin torin alle ehdotetun pysäköintilaitoksen ja kävelykeskustan rakentamisedellytyksiä. Yleisötilaisuudet ja kiistanalaisten suunnitelmien julkinen käsittely vaikuttivat siihen, että Mikkelin ydinkeskustan uudistamisen takia ei mennyt yhtään valitusta hallinto-oikeuskäsittelyyn. Paikalliset ja maakunnalliset kiinteistönomistajat osallistuivat yhteiseen suunnitteluun ja saivat siten aineksia omien projektiensa kehittämiseen. Niinpä viisi kiinteistönomistajayritystä rahoitti myös torin pysäköintilaitoksen lähes kokonaan. Hyvästä vuorovaikutuksesta kertoi, että kaupunki onnistui pääsemään Museoviraston kanssa yhteisymmärrykseen Engelin asemakaavan uudesta tulkinnasta. Se innosti osuuskaupan investoimaan kauppakeskukseen ja toriparkkiin. KEHITTÄMISEN RESURSSIT Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry ovat vastikkeellisessa sopimusperusteisessa yhteistyösuhteessa. Yhdistys kehittää keskustan elinkeinotoimijoiden yhteistyötä, järjestää tapahtumia ja markkinoi keskustaa. Kaupunki osallistuu yhdistykseen hallitustasolla ja operatiivisesti yhteistyökumppanina. Kaupunginhallitus rahoittaa yhteistyötä kehittämismäärärahoistaan euroa vuodessa. Kauppakatujen ideasuunnittelu on aloitettu, mutta kaupungin teknisen toimen esitys kauppakeskus Akselin ja kauppakeskus Stellan väliin jäävän Maaherrankadun parantamiseksi on torjuttu kaupunginvaltuuston budjettikäsittelyssä jo kolmena vuonna. Maini Väisänen rakennutti kävelykeskustan ja Heikki Hämäläinen Stellan ja Tähtitorin. 30

31 SUHDE AUTOILUUN Mikkelin ydinkeskustassa on reilun kahden korttelin pituinen autoton kävelykatu. Vaikka Mikkelissä on toteutettu varsin laaja kävelykeskusta, yksityisautoilua ei ole rajoitettu keskustassa merkittävästi. Toriparkin muodostama yli 600 autopaikan pysäköintipaikkakapasiteetti päinvastoin haluttiin sijoittaa aivan ydinkeskustaan, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin liike-elämän tarpeita. Hallituskatu muodostettiin kävelykaduksi yhden korttelin kohdalta vuonna Autoliikenne oli tehtyjen laskentojen mukaan käynyt sillä katuosuudella jo hyvin vähäiseksi. Mikkelin liikennejärjestelmä on varsin henkilöautoriippuvainen, joten kaupunkikeskustan saavutettavuus on tärkeä asian keskustan elinkeinotoimijoille. Lisäksi Mikkelin liikekeskusta kilpailee eteläsavolaisista asiakkaista automarketien ja naapurikaupunkien keskustan kanssa. Keskustassa ei ollut toimeenpantu asiointipysäköinnin kokonaisjärjestelyä ennen 2000-luvun toriparkkisuunnittelua. Pysäköintitilaa oli järjestetty väliaikaiseksi tarkoitetuilla järjestelyillä Hallitustorilta ja korttelien takapihoilta ja tyhjäksi puretuilta tonteilta. Pysäköinnin keskittäminen vuonna 2011 valmistuneeseen toriparkkiin selkeytti keskustan autoliikennettä. Suurin osa kadunvarsipysäköinnistä jäi ennalleen. MIKKELIN MAINEEN KOLMEN KÄRKI 1. RENTO MEININKI 2. YDINKESKUSTA & TORI 3. SIJAINTI JÄRVI-SUOMESSA 31

32 TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Jorma Holopainen edisti Mikkelin keskustauudistusta kaupungin teknisenä johtajana. Mikkelin kaupunki on aloittanut City 2020 projektin jatkaakseen keskustan uudistamista. Projektin tavoitteena on tuottaa ideasuunnitelma perinteisten kauppakatujen kehittämiseksi, jotta voitaisiin edistää kivijalkakauppojen kilpailukykyä. Toisena tavoitteena on ideoida kaupunkikeskustaan uusia asuinkerrostalojen rakennuspaikkoja. Keskustaan mahdollistettaisiin uusien asuinkerrostalotonttien avulla parituhatta uutta asukasta. Kaupunki tavoittelee noin kymmenen miljoonan euron tontinluovutustuottoja, joista osa käytetään kauppakatujen parantamiseen. Keskustassa on vielä varsin paljon alueita, joita kaupunki kaavoittaa asuinrakentamisen käyttöön. Alun perin liike- ja toimistokäyttöön rakennettuja taloja on muutettu viime vuosina asumiseen. Mikke ry:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Toivakka Teksti perustuu toimitusjohtaja Jorma Holopaisen, toimitusjohtaja Heikki Hämäläisen ja yhdyskuntatekniikan päällikön Maini Väisäsen ryhmähaastatteluun Kirjoittaja työskenteli Mikke ry:n toiminnanjohtajana vuosina

33 Mikkelin ryhmähaastattelu pidettiin kauppahallissa sijaitsevassa kahvila Nandassa. MIKKELI 33

34 Teksti: Janne Viitamies KAUPUNGIN VETOVASTUU Kemin keskustan rakennetun ympäristön uudistaminen on aloitettu vasta hiljattain: ydinkeskustan kävelykatu katutaideteoksineen ja Täikön torin uudistus valmistuivat vuonna Keskustauudistus nähdään Kemissä paikallistalouden vahvistamisena, koska naapurikaupunkien suuret liikekeskukset houkuttelevat kaupungin ja talousalueen asukkaita erikoistavarakaupan asiakkaiksi. Kemiläiset sanovat, että keskustan elävyys on edellytyksenä sille, että kaupungin brändin eli maineen ydin vahvistuu. Valtakadun kävelykatuosuus on suunniteltu siten, että se muodostaa paikan muun muassa talvisten tapahtumien järjestämiselle. Keskustan rakennetun ympäristön uudistaminen jatkuu kaupungin johdolla. Kaupungin asukasluku Kaupungin perustamisvuosi 1869 Päälehti ja levikki Pohjolan Sanomat Tärkeimmät tapahtumat Satama Open Air, Rondelli, Sarjakuvapäivät Suurimmat teollisuusyritykset Stora Enso, Metsä Fibre, Finnforest Keskustayhdistys Kemitiimi on perustettu vuonna Yhdistyksen jäsenenä on noin 100 yritystä. Kemi sai Elävä kaupunkikeskusta palkinnon vuonna Tunnustusta perusteltiin: Kemi on osannut suunnata rakennetukea taitavasti ydinkeskustansa kohentamiseen ja yhteistyöhön. Keskustassa paikallisuus on huomioitu kävelykatutilaa jäsen- tävillä ja suojaavilla säleiköillä. Isoja betonilaattoja on käytetty katupäällysteenä. Kuvanveistäjä Sauli Miettusen ympäristöteos antaa luonnetta ja iloista ilmettä, huumoriakin. Aktiivinen kehitystyö avaa nyt mahdollisuuksia kauppakeskus- ja liikekiinteistötoteutuksille, myös Kemissä pääoman tuottotavoitteet. KEMI LYHYESTI 34

35 KEMIN SALAISUUS Kemin korkea kaupungintalo hallitsee keskustan katukuvaa, ja kaupungilla on poikkeuksellisen merkittävä rooli keskustan kehittämisessä. Tornimainen kaupungintalo matalarakenteisessa keskustassa ei ole vain arkkitehdin ideologinen metafora, vaan se myös osoittaa resurssien jakautumista julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Kaupungin johtavaa roolia pidetään Kemissä vahvuutena, jonka avulla on mahdollista saada asioita tapahtumaan nopeasti, jos vain poliittinen yksimielisyys riittää. Kaupungilla on katujen ja muiden julkisten paikkojen omistajana, maanomistajana ja kaavoitusmonopolin haltijana käytettävissä runsaasti välillisiäkin keinoja keskustan elävöittämiseksi. Paikallishallinnon merkitys keskustan elävöittämisessä ja kaupallisen infrastruktuurin ja matkailun edistämisessä on Kemissä erityisen huomion ja itsearvioinnin kohteena, koska kaupunki osallistuu tästä näkökulmasta Ulkoministeriön johtamaan Tansanian kehitysohjelmaan. Valtakadun varrella sijaitseva kaupungintalo on Kemin keskustan maamerkki. 35 KEMI

36 MENESTYKSEN AVAIN: KATUTASON NÄKYVÄT TOIMENPITEET Kemin kaupungin suunnitelmat keskustan kehittämiseksi valmistuivat juuri, kun valtio alkoi vuonna 2008 taloudellisesti kannustaa kaupunkeja elinkeinotoimintaa hyödyttäviin investointeihin. Kaupunki onnistui neuvottelemaan valtion elvytysvaroja Kemin keskustaan merkittävästi. Liikeydinkeskustan kävelykatu, ydinkeskustan valaistus ja Täikön torin uudistus saatiin toteutettua. Varoja sijoitettiin nimenomaan ydinkeskustan katutasolle, jotta muutos ajattelutavassa saatiin näkyviin tehokkaasti. Asukkailta ympäristönmuutoksesta saatu positiivinen palaute on kannustanut ydinkeskustan tapahtumanjärjestäjiä. Paikkaa kehitetään tapahtumallisuuden näkökulmasta edelleen. Keskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtajan Ari Oravan mukaan torille on saatu uusia kauppiaita, ja ympäristönmuutos on lisännyt asukkaiden liikkumista kaupungilla vapaa-aikana. Kävely-ydinkeskustan valmistumisen jälkeen Kemin kaupunki on tehnyt keskustaympäristön inventoinnin, ja sen perusteella on jo peruskunnostettu puistokäytäviä ja kalusteita ja katumaalauksia. Kaupunki suunnittelee myös esimerkiksi skeittiramppien ja muiden harrastuspaikkojen rakentamista ydinkeskustaan, jotta keskustasta tulisi toiminnallisesti vireä urbaani kohtauspaikka. Kaupunki on kehittänyt myös keskustan vieressä olevaa sisäsatamaa vapaa-ajan vieton ja kesäravintoloiden paikaksi. Leveä Valtakatu on muodostettu toiminnalliseksi kävelykaduksi. KEHITTÄMISEN RESURSSIT Kemin kaupunki tukee Kemi-tiimin toimintaa vuosittain eurolla. Tiimin toiminnanjohtajana työskentelee Ari Orava. Orava toimii nykyään myös EKK ry:n varapuheenjohtajana. Tiimi järjestää vuosittain tapahtumaa ydinkeskustassa. Kaupunki on sitoutunut ydinkeskustan rakennetun ympäristön laadun parantamiseen vuosittain vähintään euron investoinneilla. Kansliajohtaja Jukka Vilen. 36

37 SUHDE AUTOILUUN Kemin keskustan leveiden katujen kadunvarret ja valtaosa torien pinta-alasta on varattu henkilöautojen pysäköintipaikoiksi. Tämä on taannut keskustan kaupan saavutettavuuden, minkä osoituksena Citymarket sijaitsee edelleen kaupungin liikeydinkeskustan välittömässä yhteydessä luvun ensi vuosina toinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö Prisma sijoittui keskustan ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle tilaa vaativan kaupan alueelle. Liikekeskittymään on sittemmin siirtynyt jonkin verran erikoistavarakauppaa. Tämän seurauksena keskustaa muodostava kaupallinen painopiste on Kemissä jakautunut. Merkittävä keskustaliikenteen rauhoittamiseen tähtäävä uusi toimenpide aloitettiin keskustassa 2010-luvun vaihteessa. Autoliikenteeltä nykyään suljettu kävelykatu oli vielä 1970-luvulla osa kaupungin läpi kulkevaa valtatietä. Yksi Valtakadun varrella sijaitsevista liikekiinteistöistä vastusti kävelykatua sillä perusteella, että se heikentää kiinteistön saavutettavuutta henkilöautoilla. Kiinteistö onkin menettänyt vuokralaisiaan muutoksen jälkeen, mutta yleisesti ollaan sitä mieltä, että esimerkiksi kahvilan lähteminen kävelykadun varrella olevasta kiinteistöstä johtui muista syistä kuin liikenteellisestä muutoksesta. Kemissä ajatellaan yleisesti, että kävelykadun toteuttaminen lisäsi keskustan vetovoimaa enemmän kuin haittasi saavutettavuutta. Monet kemiläiset sanovat, että katutilaa voidaan jatkossakin käyttää viihtyvyyden hyväksi esimerkiksi kadunvarsipysäköinnin ylikapasiteettia vähentämällä. Toisaalta katujen ja torien pysäköintikapasiteetti mahdollistaa keskustan asuin- ja liikerakentamisen lisäämisen. Kemille annettiin vuoden kaupunkikeskusta tunnustus vuonna KEMIN MAINEEN KOLMEN KÄRKI 1. LUMILINNA JA SAMPO 2. SARJAKUVA 3. MERELLISYYS 37

38 TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Kaupungin vahva teollinen rakenne ja liikenteellinen asema huomioon ottaen on pidettävä mahdollisena, että Kemin keskustasta tulee yksi Lapin asutuksen kasvavista painopisteistä. Keskustan myönteisen kasvukierteen aikaansaaminen on mahdollista: Asutuksen lisääminen keskustan kaavoituksella kasvattaa liikeydinkeskustan palveluiden kysyntää. Kaupallisten palveluiden tarjonta ruokkii puolestaan keskusta-asumisen kysyntää ja keskustan monipuolista vetovoimaa. Liikeydinkeskustan kivijalkakauppa voi vahvistua, jos kaupunki saa ylläpidettyä keskustan rakentamista. Keskustassa on tällä hetkellä tyhjillään silti myös varsin vaikeasti hyödynnettäviä vanhoja liiketiloja. Arvokiinteistöjen kohdevalaistusta ja valotaiteen sijoittamista ydinkeskustan katutilaan lisätään jatkossa. Kemi kehittää kaupunkikeskustaa myös tapahtumilla. Tapahtumanjärjestäjät toivovat liike-elämän toimijoiden hyödyntävän tapahtumia Tekninen johtaja nykyistä enemmän. Kaupunki Tapio Onkalo. suunnittelee ja toteuttaa keskustaan uusia toiminnallisia paikkoja, kuten parkourradan, skeittirampit ja leikkipuiston. Kemin ytimessä on vielä paljon tonteiksi kaavoitettavia paikkoja. Kaavoitusarkkitehti Saija Alakare. Leveä suojatie yhdistää Valtakadun kävelykadun Täikön toriin. Ympäristötekniikan päällikkö Mika Grönvall. Toiminnanjohtaja Ari Orava Artikkeli perustuu kansliajohtaja Jukka Vilenin, kaavoitusarkkitehti Saija Alakareen, teknisen johtajan Tapio Onkalon, yhdyskuntatekniikan päällikön Mika Grönvallin, toiminnanjohtaja Ari Oravan ja yrittäjä Arto Nevalan ryhmähaastatteluun ja kirjoittajan havaintoihin ja katukeskusteluihin Kemissä ja

39 Kemin ryhmähaastattelu pidettiin kaupungintalon kattokahvilan kabinetissa. KEMI 39

40 Teksti: Janne Viitamies Amerikkalaisen arkkitehtuurikriitikon Jane Jacobsin mukaan kaupunki on sitä elävämpi mitä enemmän keskustan pääkaduilla näkyy jalankulkijoita. Tanskalaisen arkkitehdin Jan Gehlin mukaan kaupunkilaisten sosiaalisten kontaktien kannalta elämä rakennusten välissä on tärkeämpää kuin elämä rakennusten sisällä. Siksi igator mittaa jalankulkuliikenteen voimakkuutta nimenomaan keskustan pääkaduilla. Palvelu tallentaa mittaustiedot aikasarjoiksi, joiden avulla voidaan helposti tunnistaa, minä vuorokauden aikana, minä viikonpäivänä ja minä vuodenaikana keskusta on elävimmillään ja milloin hiljaisimmillaan. Samoin säänvaihteluiden ja muiden tilapäisten tekijöiden vaikutus keskustan elävyyteen on havaittavissa helposti igatorin ansiosta, sillä palvelussa voidaan jalankulkutietoihin yhdistää tietoja myös muista lähteistä. Tekniikan kehittäneen Observis Oy:n toimi- Elämä rakennusten välissä ratkaisee keskustan elävyyden igator MITTAA JALANKULKULIIKENNETTÄ Tommi Kainulainen esittelemä igator-palvelu sai innostuneen vastaanoton EKK ry:n konferenssissa elokuussa Kehittämistä voi johtaa vain numeroilla. Elävät kaupunkikeskustat ry ja suomalainen Observis Oy ovat luoneet keskustojen jalankulkuliikenteen reaaliaikaisen mittauspalvelun igatorin. Suomessa on pitkät perinteet maantieliikenteen ajoneuvolaskennasta ja laskentatulosten perusteella tehdyistä ennusteista. Ennusteilla perustellaan jopa satojen miljoonien eurojen tieinvestointeja. Sen sijaan keskustojen jalankulkijoiden määrän laskentaa on tehty lähinnä erilaisin epävarmoin otantamenetelmin. Kunnollisen numerotiedon puute näkyy keskustojen katujen kehittämisen vähäisyytenä. igator mittaa todellista jalankulkuliikennettä ja tuottaa numerotietoa keskustojen elävyydestä. Keskustankehittämisen johtaminen edellyttää mitattavien suureiden käyttöä. Eri toimenpiteiden vaikutusta voidaan tehokkaimmin arvioida systemaattisesti kerätyillä lukusarjoilla.

41 tusjohtaja Tommi Kainulainen on työskennellyt pitkään ympäristöteknologian yrityksissä. Kainulaisen luotsaamalla yhtiöllä on kokemusta ilmaisimien ja tunnistimien keräämän tiedon tallentamisesta ja muokkaamisesta. igator toimii testatusti säällä kuin säällä kaikkina vuodenaikoina. Käytämme jalankulkijaliikenteen mittaukseen uusinta teknologiaa. Kerätty data talletetaan ja jalostetaan asiakkaan käyttöön reaaliaikaisesti, Kainulainen kertoo igatorin toimintaperiaatteesta. Elävät kaupunkikeskustat ry on ollut asiantuntijana mukana kehittämässä palvelua. Me tarvitsemme palvelun, joka tuottaa todellista numeerista tietoa keskustan elävyydestä ja sen muutoksista. Keskustan pitkäjänteinen kehittäminen on mahdollista vain, kun seurataan yksiselitteisiä mitattavia tuloksia, sanoo EKK:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen. Lemminkäisen mukaan igatorin idea syntyi EKK:n konferenssissa Tampereella vuonna Arkkitehti Terry Davenport esitteli eläviä kaupunkikeskustoja ja kertoi Liverpoolin vilkkaimmista kaduista. Liverpoolissa jalankulkuliikenteen arvioinnista on siirrytty laskentaan. igator on toiminut vuoden 2013 alusta Mikkelin ydinkeskustan vilkkaimmassa risteyksessä. Kesällä 2013 Observis Oy teki sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa ensimmäisen igatorin asentamisesta Senaatintorin kulmalle Aleksanterinkadun ja Unioninkadun risteykseen. Elävät kaupunkikeskustat ry:n tavoitteena on, että kymmenkunta merkittävää suomalaista kaupunkikeskustaa saisi oman igatorinsa vuoden 2014 aikana. Se mahdollistaisi kaupunkien välisen vertailutiedon tuottamisen kaupunkikeskustojen kehittämisen hyväksi, Lemminkäinen sanoo. Kaupunkikeskustan elävyyden ratkaisee kadulla kulkevien ihmisten määrä. 41

42 Missä paljon jalankulkijoita, siellä menestyvä kivijalkakauppa. igatorin verkkosivusto kertoo mittauspaikan päivittäisten jalankulkijoiden määrän. Kuvassa näkymä tiedoista viime kesäkuulta, mittauspaikkana Mikkelin Hallituskadun ja Maaherrankadun risteys. Kuvassa vuoden 2013 Mikkelin keskustan elävyyden kuukausittainen vaihtelu. 42

43 MITEN igator-tietoa HYÖDYNNETÄÄN? KAUPUNKISUUNNITTELIJA: Suurimpien kaupunkien keskustasuunnittelun tausta-aineistona on käytetty jalankulkuliikenteen otantalaskennoista tehtyjä arvioita. igatorin ansiosta virhemarginaaliltaan suurien arvioiden sijasta voidaan käyttää mitattua täsmällistä laskentatietoa. Kolmeen, neljään risteykseen sijoitettu igator-tunnistin tuottaa perustiedon koko ydinkeskustan jalankulkuvirran voimakkuudesta ja suunnista. Lisäksi laskennan jatkuvuus tarjoaa tiedon jalankulkuliikenteen ajallisesta vaihtelusta vuorokauden- ja vuodenaikojen välillä. Reaaliaikaisuuden ansiosta mittaustulokset saadaan heti käyttöön. RAKENNUTTAJA: Keskustan katujen laadunparantaminen kamppailee toteutusrahoituksesta kaupungin muun varainkäytön kanssa. igatorin tuottama laskentatieto osoittaa, kuinka tärkeitä paikkoja keskustan kadut ovat kaupunkilaisille. Keskustan kadut ovat usein liikenteellisesti yhtä vilkkaita kuin taajama-alueen ulkopuolella olevat moottoriväylät, mutta kaduilla liikennemuoto on yleisimmin jalankulku. Numeraalinen käyttäjätieto edistää keskustan katujen laadunparantamisen perustelemista kaupungin investointiohjelmaan. TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄ: igatorin keräämä tieto jalankulkijamäärän vaihtelusta osoittaa yleisötapahtumien vaikutuksen keskustan elävyyteen. Se hyödyttää tapahtumien suunnittelua monella tavoin. Tapahtumien liikennesuunnittelu perustuu igatorin ansiosta todelliseen tietoon. Tapahtuman järjestäjä voi igatorin keräämän tiedon avulla osoittaa sidosryhmäasiakkailleen tosiasiat tapahtuman vaikuttavuudesta. Keskustan yrityksiä esimerkiksi kiinnostaa, kuinka paljon keskustassa järjestetty tapahtuma tuo jalankulkijoita ja potentiaalisia asiakkaita keskustaan. igatorin tuottaman tiedon avulla asiasta voidaan keskustella esimerkiksi sponsorien kanssa faktojen perusteella. LIIKEYRITYS: Keskustan kadulla liikkuvat jalankulkijat ovat keskustan kivijalkaliikkeiden ja muiden yritysten potentiaalisimpia asiakkaita. Liiketoiminnan tehostamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää tietää mahdollisimman tarkasti, milloin asiakkaat liikkuvat yrityksen lähitoimintaympäristössä. Se edesauttaa markkinoinnin kohdentamista, tarjousten tekemistä, aukioloajoista päättämistä, työvuorojen suunnittelua ja niin edelleen. Niinpä igatorin keräämän historiatiedon yhdistäminen esimerkiksi tapahtumakalenterin ja sääennusteiden tietoihin mahdollistaa sen, että yritykset voivat palvella asiakkaitaan entistä paremmin. MATKAILU- & ELINKEINOEDISTÄJÄ: Keskustan palveluliiketoiminnan merkitys kaupunkien aluetaloudelle on suuri muun muassa matkailutulon kannalta arvioituna. Kaupungin matkailun ja elinkeinojen edistäjät voivat palvella keskustan elinkeinoelämää tuottamalla niille helposti hyödynnettävää tutkimustietoa igatorin ansiosta. Useimmat keskustan kuluttajapalveluita ja tuotteita myyvät yritykset saavat hyötyä oman toimintansa suunnitteluun ja kehittämiseen, kun niille tarjotaan jalankulkuliikenteen seurantatietoa. 43

44 Teksti: Pokko Lemminkäinen MITEN ELÄVÄ KESKUSTA RAJATAAN? Keskusta on katsojan silmässä rajautuen erilailla. Elävä keskusta on myös ansaittava, eikä synny julistautumalla. Elävän ydinkeskustan muodostavat niiden kauppakortteleiden alue, jossa enemmistönä ovat lauantaiyritykset. Ne palvelevat lauantaisin. Tulosta ensin karttapohja sopivassa mittakaavassa. Jalkaudu lauantaina satunnaiseksi asiakkaaksi maalis huhtikuussa. A. KAUPPAKORTTELIT: Merkitse etukäteen karttapohjaan tummanharmailla kentillä kaikki keskustan kiinteistöosakeyhtiöt kuten kauppakeskukset kiinteistörajoineen. Laajenna näitä tummanharmaita kenttiä korttelisivuin siten, että vähintään puolet korttelisivun koko pituudesta on yhtä liiketilaa tai useita liikehuoneistoja. Nämä tummanharmaat alueet ovat lähtörajaus. Ne ovat keskustan kauppakortteleita tai niiden osia. B. ELÄVÄ YDINKESKUSTA: Käy jokainen kauppakorttelin sivusta läpi: laske ensin liiketilojen kokonaismäärä mukaan lukien valopihojen liiketilat. Merkitse karttapohjaan 1 :llä ne liike- ja ravintolatilat, jotka ovat avoinna lauantaina ja 0 :lla kiinni olevat liiketilat. Piirrä musta pallo (Black Hole) aina tyhjän liiketilan kohdalle. Ne korttelisivut, joissa vähintään puolet liiketiloista on avoinna normilauantaina, muodostavat kuuman korttelisivun. Värjää se tulipunaiseksi kiinteistörajojen mukaan. Yhtenäinen punaisten kauppakortteleiden alue on elävä ydinkeskusta. C. ELÄVÄ KESKUSTA: Lopuksi piirrä muuri elävän ydinkeskustan ympärille 200 metrin päähän. Asemoi muuriviiva tarkasti siten, että se on keskimäärin 200 metriä elävän ydinkeskustan ympärillä. Hienosäädä muuriviivaa siten, että se halkaisee katulinjat keskeltä. Kahdenlaisia, vastakkaisia keskustoja: Budapestin kestustalähiö ja uusi kauppahalli sekä Enson teollisuuskaupunkia ja Bayreuthin kävelykatua. 44

45 Karttapohja sopivassa mittakaavassa. A. B. 200 m C. keskustamuuri 45

46 46

47 MISTÄ ELÄVÄ KESKUSTA KOOSTUU? LAUANTAIYRITYKSET kivijalkayritykset kauppakeskuksien lauantaiyritykset tavaratalot kerroskertoimin RAVINTOLOIDEN JA KAHVILOIDEN ASIAKASPAIKAT anniskeluasiakaspaikat ei-anniskelevat asiakaspaikat (kahvilat, hampurilaisravintolat jne.) yökerhot (painotuskerroin 0.1) MAJOITUSPAIKAT KERROTTUNA VUOTUISELLA KÄYTTÖASTEELLA URBIT ELI KESKUSTA-ASUKKAAT JULKISET KEHITTÄMIS- INVESTOINNIT 10 VUODESSA YKSITYISET KEHITTÄMIS- INVESTOINNIT 10 VUODESSA ASIAKASAUTOPAIKAT ELOKUVISSA VUOTUISET KÄVIJÄT VUOTUINEN JOUKKOLIIKENNETUKI ASUKASTA KOHDEN KULTTUURIN ISTUMAPAIKAT P. L. VIITEPAKINA VOITTAAKO KESKUSTA? Satunnainen asiakas ratkaisee keskustan tulevaisuuden. Neiti Nörtti ja setä Sohvaperuna arpovat lauantaiaamuna tahoillaan: Voittaako kuvaruutu vai lähteäkö uudistetun kävelykeskustan tuliterään kauppakeskukseen? He astuvat keskustan kehittämisen valokeilaan. Neiti on urbi laskeutuen ullakkoasunnostaan minuutissa kävelykadulle. Setä asuu metsälähiössä harkiten sähköautonsa käyttöä. Sillä toisi ruokaostoksensa kotiin. Samalla sen voisi ladata toriparkissa. Ellei syö ravintolassa olueiden kera? Ehkä kaasubussilla tai sitten fillarilla vaan. Kaikki tuovat keskustaan. Neiti shoppailee putiikista toiseen. Hän lepuuttaa jalkojaan kahvilakonditorioissa. Lopuksi lähtee elokuviin. Setä suuntaa suoraan ravintolakadulle lounaalle, tapaa sattumalta vanhan kaverinsa, joka tarjoaa pääsylippua konserttiin. Ilta venähtääkin pitkäksi, joten yöpyy hotellissa, jonne kömpii pikkutunneilla yökerhosta. Keskusta voitti molemmat. 47

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

Mediatiedote Huom! julkaisuvapaa pe 22.5. klo 13.00

Mediatiedote Huom! julkaisuvapaa pe 22.5. klo 13.00 Mediatiedote Huom! julkaisuvapaa pe 22.5. klo 13.00 SUOMEN KAHDEKSAS KÄVELYKATUVIIKONLOPPU Avaus pe 22.5.2015 klo 12.00 Lahden ydinkeskustassa Paikka: Lanunaukio, Aleksanterinkatu 10, Lahti Paikalla: kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Mäntyharju 18.4.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen + 400 000 as (2035) + 200 000 tp (2035) - 10 000 as (2020) 17.4.2013 2 Uusiutuvat keskukset uusiutuvan

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ Kysely oli auki 27.2.-16.3.2015 Kyselyyn tuli 519 vastausta Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, vastausmahdollisuus

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Ennakkomediatiedote Huom! julkaisuvapaa pe 20.5. klo 11.00

Ennakkomediatiedote Huom! julkaisuvapaa pe 20.5. klo 11.00 Ennakkomediatiedote Huom! julkaisuvapaa pe 20.5. klo 11.00 SUOMEN YHDEKSÄS KÄVELYKATUVIIKONLOPPU ALKAA 17 kaupungin elinvoimatiedot julkistetaan Avaus Paikka: pe 20.5. klo 10.00 Tampereen ydinkeskustassa

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 Pyöräilyseminaari 9.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ Liikennesuunnitelman päätavoitteet ja esimerkkejä liikenneratkaisuista ja muutosten perusteita. TAVOITTEISTA

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN -HANKE Motivan koordinoima liikkumisen ohjauksen t&k ohjelma, jota rahoittivat liikennevirasto,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 Vaihtoehto A Vaihtoehto B HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu Ratkaisu/vaikutuksen kohde Vaihtoehto A Vaihtoehto B Korttelin 1 perusparantaminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA

2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA 2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA 15 2.8 KÄVELY Kävelypainotusta vahvistetaan ydinkeskustassa luomalla keskustaan katukehän sisäpuolelle hidaskatualueita sekä parantamalla nykyisiä

Lisätiedot

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba SOITA VAIKKA HETI! 02071 58218 Jesper Lindgren Kiinteistökehitysjohtaja jesper.lindgren@lemminkainen.com elävöittää Lohjan

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013 Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Osa 1. Keskustojen määrittely ja kehittäminen Osa 2. Kaupunkeja Osa 3. Kaupunkiarkeologia 3.10.

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

ER LUONTEISET KAUPAN ALUEET tukevat toisiaan eri asiakasryhmille hyvin saavutettavissa mahdollistaa identiteetin kehittymisen

ER LUONTEISET KAUPAN ALUEET tukevat toisiaan eri asiakasryhmille hyvin saavutettavissa mahdollistaa identiteetin kehittymisen PERUSAJATUS Suunnitelman tavoitteena on kehittää Laukaan kirkonkylään elämyksellinen kävelykeskusta, joka kokoaa yhteen monipuoliset kaupalliset palvelut ja toimivat kuntapalvelut. Samalla uusi puistomainen

Lisätiedot

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20. Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.00 Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestää

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Turun Matkakeskus -hanke

Turun Matkakeskus -hanke Turun Matkakeskus -hanke 14.5.2014 Paula Keskikastari, kaavoitusarkkitehti 15.5.2014 pohjautuu esitykseen, jonka ovat laatineet 1 Kiinteistöliikelaitos, Mika Rajala ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Christina

Lisätiedot

Joensuun keskustan osayleiskaava. Kohtuusliike http://www.kohtuusvaarassa.com

Joensuun keskustan osayleiskaava. Kohtuusliike http://www.kohtuusvaarassa.com 1 n keskustan osayleiskaava Luonnosvaihe LAUSUNTO 13.2.2012 Kohtuusliike http://www.kohtuusvaarassa.com Kohtuusliike kiittää mahdollisuudesta lausua mielipiteensä n keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheessa.

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos 1 (6) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tampere / J.Mäkelä 3.4.2007 TÄMÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ON OLLUT NÄHTÄVILLÄ 13.4.-4.5.2007 Yhdyskuntalautakunnan kuulutuksella 12.4.2007 Asemakaavan

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen Kaupunginhallitus 14.9.2015 liite nro 1 (1/11) 1 (1) Äänekosken kaupunki Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Lausuntopyyntönne Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelmasta

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Liikekeskus ydinkeskustassa

Liikekeskus ydinkeskustassa LAPPEENRANTA Liikekeskus ydinkeskustassa kaupankäynnin keskipisteessä centrelappeenranta.fi Seitsemän kerrosta miljoonia asiakkaita vuodessa kivijalkatilat, myymälät, toimistot ja panoraamatoimistot keskellä

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia 18.11.2011

Vaasan keskustastrategia 18.11.2011 Vaasan keskustastrategia 18.11.2011 Visioseminaarin SWOT-työpajan tulokset Virkamiehet ja päättäjät 1 Kaupunkirakenne ja liikkuminen, esteettömyys, liikenneturvallisuus Tiivis ja kaupunkimainen, tyylikäs

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

Nopeus 28m kohdalla. Nopeus 20m kohdalla. Nopeus 13m kohdalla. pyséhtyy. pyséhtyy (14M)

Nopeus 28m kohdalla. Nopeus 20m kohdalla. Nopeus 13m kohdalla. pyséhtyy. pyséhtyy (14M) TUUSULAN KESKUSTAN LIIKENNEJÄRJESTELYT Ideasuunnitelma Tuusulan kunta TUUSULAN KESKUSTAN LIIKENNEJÄRJESTELYT Ideasuunnitelma 1 ESIPUHE Tuusulan keskustan liikennejärjestelyjen ideasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

Kävelyä ja pyöräilyä suosiva keskustarakenne

Kävelyä ja pyöräilyä suosiva keskustarakenne Kävelyä ja pyöräilyä suosiva keskustarakenne Ilmastotavoitteista paikallisuuteen Vaasa 22.9.2016 Leo Kosonen tutkija, yliarkkitehti URBAN FABRICS KAUPUNKIKUDOKSET Kaupunkialue 2 km Tunnistaminen Sekoittuva

Lisätiedot

Keskustafoorumi. Mitä Jyväskylän keskustan kehittämishanke tarkoittaa?

Keskustafoorumi. Mitä Jyväskylän keskustan kehittämishanke tarkoittaa? Keskustafoorumi Mitä Jyväskylän keskustan kehittämishanke tarkoittaa? Hankejohtaja Anne Sandelin ja projektipäällikkö Pirkko Flinkman, Jyväskylän kaupunki Rohkeasti aikaansa edellä kaupunkistrategia 2015

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Pienten keskusten kehittäminen. Lieksa, valtuustosali 20.3.2014, klo 14.45 15.00 keskustakehittämisen asiantuntija Mikko Virkamäki

Pienten keskusten kehittäminen. Lieksa, valtuustosali 20.3.2014, klo 14.45 15.00 keskustakehittämisen asiantuntija Mikko Virkamäki Pienten keskusten kehittäminen Lieksa, valtuustosali 20.3.2014, klo 14.45 15.00 keskustakehittämisen asiantuntija Mikko Virkamäki Mikko Virkamäen CV ja Kotialue Oy referenssit - 25 vuotta asuinalueiden,

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Lahden Yrittäjät esittävät lausuntonaan Lahden keskustan liikenneselvityksestä

Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Lahden Yrittäjät esittävät lausuntonaan Lahden keskustan liikenneselvityksestä 1 (5) Lahden tekninen ja ympäristötoimiala PL 126 15141 LAHTI LAUSUNTO LAHDEN KESKUSTAN LIIKENNESELVITYKSESTÄ Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Lahden Yrittäjät esittävät lausuntonaan Lahden keskustan liikenneselvityksestä

Lisätiedot

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT

KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT KAUPALLISESSA KESKIÖSS SSÄ KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT YTÄVÄ 1 KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT YTÄVÄ 2 KUOPION ALATORI Kauppapaikka Tapaamispaikka Yhteyksien tekijä - TAVATAAN ALATORILLA! 3 KUOPION ALATORI

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen

Lisätiedot