Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa

Transkriptio

1 Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Mäntyharju Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen

2 as (2035) tp (2035) as (2020)

3 Uusiutuvat keskukset uusiutuvan Etelä-Savon vetureina Maakuntastrategia ja maakuntakaava 2009 Rinkelimunkista hillomunkiksi siinäpä pulma

4 Aluekehitystä ja aluepolitiikkaa Metropoli on kaupunkisuunnittelun suurin haaste ikinä (Mari Vaattovaara HS ) Hajoaako pikkukaupunkien ja kirkonkylien Suomi pääkaupunkiseudun metsiin? HÄTÄHUUTO PIENTEN KESKUSTEN PUOLESTA (Maakuntaliiton tiedote )

5 PIKKUKAUPUNKIEN JOUKKO Väliinputoajien joukko Lähde: Pikkukaupunkien virikekirja 2010 (hae nimellä Googlesta) Lisäksi noin 400 kirkonkylää

6 Esimerkkinä case Mäntyharju Kirkonkylästä tavallaan taajamaksi

7 Case Mäntyharju. Kirkonkylästä tavallaan taajamaksi 1940 Kirkko 1680, 1820

8 Case Mäntyharju. Kirkonkylästä tavallaan taajamaksi 1970 Hyvinvointi Suomen kasvun aikaa Kaavoituksen vaikutus alkaa näkyä Visio pikkukaupungista > sen mukaiset kaavat ja nykyinen keskusta

9 Case Mäntyharju. Kirkonkylästä tavallaan taajamaksi 2000 Saavutettu etuna pikkukaupungin rakenteet, ilman kasvun perusteita, ilman kestävän ylläpidon resursseja, ilman uutta kehityskuvaa > JUMISSA Mistä perusta uudelle kasvulle, entä ylläpidolle? Vuoden 2030 keskusta ja yhdyskuntarakenne on jo pääosin olemassa

10 CASE MÄNTYHARJU

11 CASE MÄNTYHARJU Tiedon valta ja kasvukeskusopin ylivalta

12 Eteläsavolainen hyväkylä 2030? Mistä perusta uudelle kasvulle? Pienten keskusten uusiutumisen - jumit - hyvät esimerkit

13 Pike kampanja Etelä-Savon maakuntaliitto ja Elävä kaupunkikeskusta ry valmistelevat yhteistyössä kampanjaesitystä Pienet keskukset (Pike). Kampanjan tavoite on koota hyviä keskusten kehittämisesimerkkejä työkaluksi toimijoiden käyttöön. Pidemmän ajan tavoitteena on myös tutkimus-, kehitys- ja verkostoitumisohjelma pienten keskusten luovan uusiutumisen ja kasvun edistämiseksi. Mikkelin palkitun keskustauudistuksen rohkaisemana sekä Mäntyharjun ja muiden vireillä olevien keskustan kehittämishankkeiden myötä Etelä-Savo soveltuu mainiosti yhdeksi pienten keskusten kehittämislaboratorioksi. Etelä-Savon keskusten kehittämishankkeet: Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Mäntyharju,

14 Pike esimerkkejä ja asemointia (pike näkökulma) Taajamien vetovoimaisuushankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ( ) Tähtitaajamat hanke Kouvolan seudulla ( ) Case Kangasala Huittisten liikekeskustan ideasuunnitelma Elävät kaupunkikeskustat ry ( Elävä kaupunkikeskusta palkinnot (1999-): Kajaani, Lahti, Oulu, Kouvola, Pori, Joensuu, Vaasa, Jyväskylä, Imatra, Rauma, Kotka, Kokkola, Mikkeli, Kemi Kaupunkikuvasuositus 2008, citylogistiikkasuositus 2010, historiikki 2012 Pikkukaupunkien virikekirja 2010 Seutukaupunkiverkosto ( Takaisin kartalle seutukaupunkien kehittämismenetelmä Selviytymisen käsikirja maankäyttäjille (Kuntaliitto 2002) Small towns network projektikokonaisuus (Jämsä, Viitasaari, Saarijärvi, Lieksa 2000-luku?) Miten kehittää lähiötä tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta

15 EKK:n historiikki 2012 eläviä keskustoja 15 vuotta Kävelykatu > kävelykeskusta > munkkipossun hillo (elinvoimaisuus) > oma tekeminen ja yhteisömuotoilu (kunta/kuntalaisetkauppa/elinkeinoelämä-kiinteistöt) Kunta, joka ei usko keskustaansa, ei usko itseensä Suomen marginaalisilla markkinoilla kaikki suunnitellaan jättiläisille Lapin matkailukeskukset ovat pian parhaita keskuksia

16 Kunkin keskuksen paikalliset markkinat ja muutosdynamiikka Case Mäntyharju Ydinkeskusta 2013 Ydinkeskusta 2030 pääosin jo olemassa! Entä elinvoima (hillo)

17 Mitoitus suunnittelu - yhteisömuotoilu Elinvoimaisen keskustan koko, esimerkkinä case Mikkeli ja case Mäntyharju Mäntyharjussa saavutettuna etuna ylimitoitettu keskustarakenne Joustavuus on Mikkelin keskustauudistuksen yksi vahvuus Elinvoimaisuudesta hillosta ei voi antaa periksi! Kävelykatu>kävelykeskusta>tapahtumapaikka ( maitolaituri ) Kesä-talvi Mikkeli > Tähtitori Mäntyharju > ABC?

18 Etelä-Savo ja sen keskukset ovat rakentuneet reittivesien rannalle Suhde paikkaan ja rantaan Vertaa Mäntyharjun keskustan ja kirkonkylän suhdetta paikkaan ja rantaan. Kirkonkylän suhde paikkaan ja rantaan on tasapainoisempi, kun taas ydinkeskusta on tavallaan jopa paikkariippumaton ja kääntänyt rannalle ja Pyhävedelle selkänsä. Yleiset kaavoitus ja kaupunkisuunnitteluperiaatteet + esimerkit

19 Mäntyharjulaista rinkelimunkin hilloa Majoitusliikkeiden mökkimajoituskapasiteetti noin 800 vuodepaikkaa Noin vapaa-ajan asuntoa eli noin vuodepaikkaa asukasta = as

20 Lisää hilloa Case Salmela Mäntyharju esimerkki kirkonkylän uusiutumisesta, uudesta profiloinnista, uudesta liikeideasta ja vetovoimaisesta ympäristöstä Osa Mäntyharjun kuntakeskuksesta on jo uusiutunut Mäntyharjun kuntakeskus rakentui aikoinaan kirkon ympärille kirkonkyläksi. Purkutuomion alla ollut Pitäjäntupa ja kirkonkylä ovat uusiutuneet Taidekeskus Salmelaksi ja Pappilanpuistoksi Keskusten uusiutuminen, uusiokäyttö (uusi liikeidea ja kunnostettu ympäristö) > ekoteko

21 Lisää hilloa Mäntyharjun keskusta Repoveden kansallispuiston logistisena solmupisteenä