HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO VI:27 OPETUSLAITOKSET HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

Transkriptio

1 959 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO VI:7 OPETUSLAITOKSET HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

2 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO VI OPETUSLAITOKSET HELSINGIN KAUPUNGIN TILAS0TOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 96

3 STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) VI EDUCATIONAL INSTITUTIONS PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OE THE CITY OF HELSINKI HELSINKI 96 TILGMANNIN KIRJAPAINO

4 ALKULAUSE Tämä julkaisu sisältää lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlasten koulujen ja Marian turvakodin, suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen sekä ammattiopetuslaitosten tarkastuksen toimintakertomukset kalenterivuodelta 959 sekä ammattikoulujen ja suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen toimintakertomukset lukuvuodelta 958/59. Se on toimitettu entiseen tapaan siten, että koulujen omia kertomuksia on tilastotoimistossa jossakin määrin lyhennetty ja yhdenmukaistettu. Lisäksi tilastotoimisto on kerännyt ja muokannut pääosan numeroaineistoa sekä laatinut julkaisun lopussa olevan tauluston. Toimitustyötä on johtanut apulaisaktuaari Frejvid Gustafsson. Helsingissä, huhtikuun 9 p:nä 96 Karl-Erik Forsberg

5 Sisällysluettelo Contents J. Vuosikertomukset Sivu Lastentarhat, lastenseimet ja koululasten päiväkodit Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja Marian turvakoti... 7 Suomenkieliset kansakoulut Ruotsinkieliset kansakoulut Ammattiopetuslaitosten tarkastus 8 Valmistava poikien ammattikoulu Valmistava tyttöjen ammattikoulu... 9 Kirjapainokoulu Kähertäjäkoulu... 0 Suomenkielinen työväenopisto Ruotsinkielinen työväenopisto... 9 J. Annual reports Page Kindergartens, day nurseries and day homes for school children The Sedmigradsky nursery schools and the Maria asylum Finnish public elementary schools... Swedish public elementary schools Jnspection of the trade schools 8 Preparatory trade school for boys 86 Preparatory trade school for girls 9 Printers' school Hairdressing school... 0 Finnish workers' academy Swedish workers' academy... 9 II. Taulusto Oppivelvolliset lapset... * Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset 3* Lastentarhat r.* Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja Marian turvakoti * Suomenkieliset kansakoulut * Kansakoulujen menot... 0* Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lahjoitusrahastot... * Ammattiopetuksen kustannukset... * Ruotsinkieliset kansakoulut... 3* Ammattikoulut... 3* II. Tables School aged children * Municipal schools... 3* Kindergartens r.* Sedmigradsky nursery schools and Maria asylum... 7* Finnish public elementary schools * Expenditure of public elementary schools 0* Foundations for public elementary school purposes * Expenditure of professional training... * Swedish public elementary schools... 3* Trade schools *

6 I VUOSIKERTOMUKSET ANNUAL REPORTS

7 LASTENTARHAT, LASTENSEIMET JA KOULU LASTEN PÄIVÄKODIT Kalenterivuonna 959 KINDERGARTENS, DAY NURSERIES AND DAY HOMES FOR SCHOOL CHILDREN Calendar year 959 I. LAUTAKUNTA Lastentarhain lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: puheenjohtajana kassanhoitaja Salli Hantunen, varapuheenjohtajana insinööri Annaliisa Levanto ja jäseninä rouva Lyyli Hyyryläinen, yhteiskuntat.kand. Sirkka Loimaranta, opetusneuvos Hilja Vilkemaa, ilmoituspäällikkö Anni Ikonen, johtaja Arvo Paasivuori, lääket.lis. Lars Grönlund ja fil.maist Henry Backman sekä varajäseninä rouva Nanna Andersson, kansak.joht. Kalle Lampinen, fil.maist. Gunnel Lilius, varastokirjanpitäjä Irja Niinikoski, ompelija Eeva Esteri Puhakka, fil.maist Marjatta Joutsen, ent. lastentarhanjohtaja Helga Bengelsdorff, lääket.lis. Tony Järvinen ja rouva Maija Suosalmi. Kaupunginhallituksen edustajana oli apulaiskaupunginjohtaja Eino Waronen ja opettajakunnan edustajana lastentarhanjohtaja Britta Schier. Lautakunta valitsi sihteerikseen apulaistarkastaja Hellevi Kailan. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna kertaa. Pöytäkirjat sisälsivät 46 pykälää käsittäen 64 asiaa. Sosiaaliohjesäännön mukaisesti pidettiin 8.. huoltolautakunnan, lastensuojelulautakunnan ja lastentarhain lautakunnan yhteinen kokous. Lastentarhain toimiston tulodiaariin merkittiin 59 saapunutta kirjelmää. Lähtevänä kirjattiin 08. Esitykset. Kertomusvuonna tehtiin kaupunginhallitukselle esityksiä asioista, jotka mm. koskivat: lastentarha Hemgårdin yhden osaston toiminnan siirtämistä lastentarha Elkaan ( ), Pohjois-Haagan uuden lastentarhan perustamista ( ), kesäleikkikenttätoiminnan siirtämistä Pohjois-Haagasta Roihuvuorelle ( ), lastentarhojen lastenpsykiatrisen työn kehittämistä ( ), lastenseimen perustamista lastentarha Kanervan yhteyteen ( ), tarkkailulastentarha Vanamon toiminnan järjestelyä ( ), eräitten uusien virkojen perustamista lastentarhoihin (3.. 43, 44 ; ; ), taloudenhoitajan

8 viran perustamista lastentarhain toimistoon ( ). Helsinki-mitalin ja Kaupunkiliiton ansiomerkin myöntämistä eräiue viranhaltijoille ( ). virka-asuntojen määräämistä (6.. ; ; ). lastentarhojen huoneistojen vuosikorjauksia ( ). lastentarha Annalan pihan turv~suuden lisäämistä (3. : 4 ). lastentarha Alppimajan huoneiston osan irtisanomista (3.. 4 " ). uuden huoneiston hankkimista Hakaniemen lastentarhaile ja -seimelle ( ). v:n 960 rakennustöitä ( ). Puotinkylän kartanon päärakennuksen varaamista lastentarhatarkoituksiin ( ). huoneiston vuokraamista Toukolan lastenseimelle ( ) sekä liikenneturvallisuuden lisäämistä eräitten lastentarhojen lähistöllä ( ; ). Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annettiin lausuntoja. jotka mm. koskivat: Tapanilan Demokraattisen Yhdistyksen anomusta päiväkodin rakentamiseksi Tapanilaan ( ). Puistolan Kiinteistönomistajain Yhdistyksen anomusta päiväkodin perustamiseksi Puistolaan ( ). Mannerheim-liiton Munkkiniemen osaston anomusta uuden lastentarhan perustamiseksi Munkkiniemeen ( ). lastenpsykiatrisen työn kehittämiskomitean mietintöä (0.. ). Roihuvuoren Sosiaalidemokraatit -yhdistyksen anomusta leikkikenttätoiminnan aloittamiseksi RoihuvuoreUa (9.5. ). Pitäjänmäen Kiinteistönomistajainyhdistyksen anomusta leikki-ja urheilukentän perustamiseksi Konalaan (.6.8 ). Hålvikin asukkaiden anomusta leikkikentän kunnostamisesta Hålvikiin ( ). lastentarha Hemgårdille tarjotun lisähuoneiston sopivaisuutta (6.. ). Puistolaan suunnitellun lastentarhahuoneiston väliaikaista ratkaisua (6.. 3 ). lastentarhan ja -seimen tilantarvetta Hietaniemenkatu 5-3:een suunniteltavassa rakennuksessa (.6. 9 ). Venäläisen Hyväntekeväisyysyhdistyksen ehdotusta Pääskylän lastentarhan siirtämisestä II kerroksesta kerrokseen (0.. 0 ). lastenseimihuoneiston tarvetta Käenkuja 6:een rakennettavassa talossa (.. 40 ). Ebeneserkodin säätiön tonttianomusta sekä nykyisen ja uuden kiinteistön käyttömahdollisuuksia (0.. 4 ). Keski-Kaarelan lastentarha- ja seimirakennuksen pääpiirustuksia ( ). sosiaalivirastotalon luonnospiirustuksia ( ). lastentarha Kotkankallion vedensaannin järjestelyä ( ). vt Martta Kulosen ym. aloitetta ruokailupöytien hankkimiseksi leikkikentille (0.. ). sosiaalivirastotalon kassa- ja tilitoimen organisaatiokomitean mietintöä ( ). Helsingin Kunnantyöntekijäin Keskusjärjestön anomusta talousapulaisen virkanimikkeen muuttamisesta keittäjän nimikkeeksi (.. 45 ). Lausunto annettiin lisäksi seuraavien yksityisten laitosten ja yhdistysten avustusanomuksista. toiminnasta ym.: Kottby-Månsas svenska förening. Månsas svenska lekskola. Suomen Lastenhoitoyhdistys. Päivälapset-yhdistys. Haga Privata Svenska Bamträdgårds Garantiförening. Helsingin Ensi-Koti. Helsingin Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Mannerheim-liiton Helsingin osasto. Mannerheim-liiton Malmin osasto. Malmin Lasten Ystävät. Lauttasaaren Yksityisen Päiväkodin Kannatusyhdistys. Pasilan lastenseimi. Pelastusarmeija. Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri. Vajaaliikkeisten kunto. Yhdistys Töölön Lastenseimi. Hertonäs svenska bamträdgård ja Garantiförep.ingen för svenska bamträdgårdsseminariet ( ; ; ; ). II. TOIMISTO Lastentarhain toimisto sijaitsi kertomusvuonna talossa Aleksanterinkatu. Lastentarhain tarkastajana toimi edelleen Kaarina Axelson. apulaistarkastajina Aino Borg ja Hellevi Kaila sekä puistoleikkitoiminnan tarkastajana Kirsti Pajunen. Toimistonhoitajana oli valtiot.maist. Kirsti Heikinheimo. Vahtimestari Ester Hellgrenin siirryttyä eläkkeelle valittiin uudeksi vahtimestariksi Eila ]uutilainen.. alkaen. Kaupunginvaltuusto päätti 4.. perustaa lastentarhain toimistoon uuden 3. palkkaluokkaan kuuluvan taloudenhoitajan viran.. 60 alkaen ja lakkauttaa 7. palkkaluokkaan kuuluvan toimistonhoitajan viran.

9 3. LAITOKSET. Laitosten laatu ja koko Lautakunnan alaiset laitokset, niiden sijainti. laatu ja koko selviävät seuraavasta taulukosta: Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset Kindergartens and institutions connected with them Laitos l ) ja osoite. Institution and address Kaupunginosa Gily ward Johtajia-ja opettajia Head mil~ tressu and le""hers Varsinaisissa Iastentarhoissa Act,,~l kiiulerga"te"s Paikkojen lukumäärä Dutmable pku.e& Kokopäiväosastoissa N",.ery let:- tiojjs Koululasten päiväkodeis sa Day home. lor school c';i/d,... Seimissä Day I","e-,ies Virkkula. Snellmanink Tomtebo. Fredrikink. fo5 (r) Ruoholahti. Hietalahdenk ~ Pienola. Lapinlahdenk * Vuokko. Merimiehenk Solhem. Laivurinrinne (r)... ~ Meripirtti. Merimiehenk. foa... ~ Päivölä. Ehrensvärdintie tfo Fylgia. Tehtaank. 6 (r) Bamabo. Tehtaank.3 (r)...,... Toimela. Vuorlmiehenk.... Onnela. Tehtaank.... * Katajanokka. Kauppiaank. 8-0 (k) Kaleva. Castrenink Alppimaja. Castrenink ~ Taru. Helsingink ~ Touhula. Neljäs linja tfo...» Vanamo. tarkkailulastent. Toinen linja tfo-6...» Tukholman päiväkoti. Kolmas linja 8...» Kallio. Siltasaarenk.... Hakaniemi. Eläintarhantie 3...» Solhälla. Toinen linja (r)... * Terhi. Neljäs linja » Valkama. Vesilinnank Kalliorinne. Länt. Brahenk.... Päivärinne. Länt. Brahenk.... Ahtola. Kalliolanrinne 6....) Tapiola. Kaarlenk Ebeneserkoti.,Helsingink. 3-5 (k)...,...»» ~~p.~~~o. Mech~~ink Vamola. Mechelinmk....» Rauhala. Mannerheimintie fofo. 4. Topeliuksen lt. Rajasaarentie 3... Päiväpirtti. Rajasaarentie...» Bertha-Maria Hemmet. Töölönk. fo 7 (r)....) Pihlaja. Pihlajatie Ruskeasuo. Raisiontie Pasila. Hertank Pääskylä. Hämeentie Kotikallio. Saarenk. fo. Hennanni. Saarenk....» Päijänne. Päijänteentie.... Kotivara. Vallilantie 8... ~ ) k = kaksikielinen laitos, r = ruotsinkielinen. muut suomenkielisiä.

10 Johtajia ja Kau- opetpungin- tajia Laitos ) ja osoite - Institution and address osa Head City misward t,esses M teachers Varsi naisissa lastentarhoissa Act... l kind4,- gartens Paikkojen lukumäärä Disposabl. p/aces Kokopäiväosastoissa Nu,se,y se<:- tions Koululasten päiväkodeissa Day homes lor school ckildren Seimissä DII" nuse-,ies Hemgård, Anjalantie (r)... _... Sirkkula, Sammatintie Vallilan ls., Sammatintie Vallilan lt., Sturenk ') 0 Tonkola, Rantakortteli Annala, Hämeentie 5 E ) 0 Marjala, Limingantie 78 (k) Alku, Väinölänk Käpylinna, Mäkelänk Malva, Mäkelänk. 0 (k) Koskela, Käpyläntie ') 3 Maunula, Metsäpurontie Pirkkola, Lehtotie 9... Oulunkylä, Kivalterintie 5....) 0 Haaga, Sankaritie Kanerva, Pietari Hannikaisen tie Männistö, Ida Aalbergintie 4 8 ) ) 5 Kaartintorppa, Saunalahdentie Elka, Laajalahdentie 0 (r)... Kotkankallio, Pohjoiskaari 48 (k) * 0 Leppäkerttu, Tallbergin puistotie Myllykallio, Isokaari 5....) 3 Kaarela, Maavallintie Pakila, Palosuontie Pnkinmäki, Erkki Melartinin tie Tapanila, Veljestentie Herttoniemi, Susitie Vartiokylä, Sauramatie Pitäjänmäki, Konalantie 7 (k) Santahamina, Santahamina Suomenlinna, Iso Mustasaari ) ~~--~----~----~----~----~-----I Summa (Total) Suomen Punaisen Ristin Käpylän lastentarha siirtyi.. kaupungin hallintaan nimellä Koskelan lastentarha. Vartiokylän lastentarhan ja -seimen uuden huoneiston valmistuttua muutti sinne 6; 0. Mellunkylän lastentarha -niminen kokopäiväosasto, ja siellä aloitti myös toimintansa 0.5. uusi lastenseimi. Toinen puolipäiväosasto aloitti toimintansa. 9., mutta toiselle ei ilmoittautunut riittävää määrää lapsia, joten sen alkaminen lykkääntyi. Lastentarha Hemgårdista väliaikaisesti lastentarha Elkaan siirrettynä olleen puolipäiväosaston siirron kaupunginvaltuusto vahvisti 0.5. Samassa kokouksessa päätettiin perustaa Pohjois-Haagan IIIalueelle uusi 00 lapsen lastentarha, johon siirrettiin Vallilan ja Vanamon lastentarhoista kummastakin yhden puolipäiväosaston toiminta ja opettajanvirka. Tämä uusi lastentarha, joka sai nimekseen Männistö, aloitti toimintansa Tarkkailulastentarha Vanamon 5 lasta olivat olleet jaettuina yhteen n.8 lapsen kokopäiväosastoon ja kahteen puolipäiväosastoon. Toinen viimeksi mainituista osastoista päätettiin muuttaa kokopäiväosastoksi, jota varten käytettiin.. käyttämättä jäänyttä tp. lastentarhanopettajan virkaa. ) k = kaksikielinen laitos, r = ruotsinkielinen, muut suomenkielisiä. ) Aloitti toimintansa.0. jälkeen. - 3) Toinen 5 lapsen puolipäiväosasto ei ollut toiminnassa

11 5. Henkilökunta Edellä luetellnissa laitoksissa työskenteli. 0. seuraava määrä henkilöitä: Päivä~ kodeissa Summa Lisäksi oli suurissa laitoksissa eräitä tuntisiivoojia. Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Kertomusvuonna erosi 3 opettajaa tai johtajaa, joista 5 opettajaa siirtyi johtajaksi ja johtajaa opettajaksi. Eläkkeelle siirtyivät eronneista johtajat Hellin Hamberg, Armo-Laina Sirelius, Katri Mäkinen ja Rauni Eriksson sekä opettajat Elsa Niskanen ja Ester Strömberg. Johtaja Lea Sandström kuoli Opettajasiirtoja suoritettiin H. Uusia opettajia valittiin 3. Muusta henkilökunnasta siirtyi eläkkeelle lastenhoitaja Aune Silvonen ja keittäjä Elisa Janhunen. Apurahat, kurssit ym. Kaupunginhallitus myönsi lastentarhanopettaja Siiri Nummivaaralle mk:n matka-apurahan Lontoossa pidettyyn kansainväliseen logopedi- ja foniatrikongressiin osallistumista varten. Lastenhoitajille Aune Raidalie, Elma Karjalaiselle ja Mirjam Tabellille myönnettiin täydet palkkaedut lastenhoitajien täydennyskursseihin osallistumista varten ja samoin lastenh9it~ja.anja Mäkiselle väliseltä ajalta. N. 30 johtajaa osallistui.-9.. välisenä aikana kuutena iltana pidettyihin kunnallishallintoa ja johtamistaitoa käsitteleviin kursseihin. Helsinki-mitali yli 35 vuoden palveluksesta myönnettiin johtaja Helmi Virekoski-Koskiselle ja talous apulaiselle Vieno Mäkiselle. Kaupunkiliiton ansiomerkin yli 5 vuoden palveluksesta sai talousapulainen Ingrid Johansson. Palkka-asiat. Kaupunginvaltuuston päätöksellä maksettiin viranhaltijoille ja työntekijöille 3%:n palkankorotus.. lukien. Eräiden virkojen ylempiin palkkaluokkiin siirtämisen yhteydessä päätti kaupunginvaltuusto siirtää lastenseimien 4 vastaavan lastenhoitajan virkaa 3. palkkaluokasta H. palkkaluokkaan. 5. alkaen. 3. Huoneistot Lastentarha Hemgård oli edellisenä vuonna menettänyt vuokrahuoneistonsa, Hämeentie 67, ja oli loppuvuoden toiminut kahdessa paikassa, kokopäiväosasto kaupungin omistamassa huoneistossa Anjalantie ja puolipäiväosasto Kotikallion päiväkodin huoneistossa. Kiinteistölautakunta päätti osoittaa lastentarhå Hemgårdia varten lisähuoneiston talosta Anjalantie - Kangasalantie, jossa lastentarha kokonaisuudessaan pääsi jatkamaan toimintaansa. 9. alkaen. Mellunkylän lastentarhan huoneiston vuokrasopimus sanottiin irti 3.5. ja lastentarha muutti uuteen huoneistoon Vartiokylään, Sauramatie.

12 6 Alppimajan lastentarhan huoneisto, Castreninkatu 8, oli ollut kokoonpantu kahdesta erillisestä huoneistosta. Pyrkijöiden määrän vähennyttyä Kallion kaupunginosassa päätti kaupunginvaltuusto siirtää yhden osaston toiminnan Vartiokylän lastentarhaan, ja tämän perusteella sanottiin osa lastentarhan huoneistoa irti Kaupunginhallitus päätti 6. 5., että nuorlsotoiminnalta vapautuva huoneisto talosta Pietari Hannikaisen tie 3 luovutettaisiin samassa talossa olevan lastentarha Kanervan käyttöön lastenseimen perustamista varten. Ko. huoneisto vapautui vasta vuoden lopussa, jolloin siellä ryhdyttiin suorittamaan korjauksia. Toukolan lastenseimeä varten oli aikoinaan päätetty hankkia uusi huoneisto asuntotuotantokomitean rakennettaviksi suunnitelluista taloista Hämeentie -6. Ko. huoneisto valmistui kertomusvuoden lopulla, ja lastenseimi muutti siihen ennen vuoden vaihdetta. 4. Toiminta vuoden aikana OhjeSäännÖn mukaan on lastentarhain, lastenseimien ja koululasten päiväkotien tehtävänä tukea ja täydentää Helsingin kaupunkikuntaan kuuluvien lasten hoitoa, valvontaa ja kasvatusta edistämällä heidän ruumiillista ja henkistä kehitystään. Laitosten tehtäviä, hoitoa ja hallintoa käsiteltiin neljässä johtajakokouksessa ja yleisiä ohjeita annettiin 4 kiertokirjeessä. Kerto:t;Iusvuonna pyrki useimpiin lastentarhoihin ja lastenseimiin enemmän lapsia kuin mitä niihin voitiin ottaa, kun taas päiväkodeissa ei ollut täyttäkåän määrää lapsia. Lastentarhoihin pyrki lasta, joista jouduttiin hylkäämään tilanpuutteen vuoksi 4.0 lasta. Suurimmat määrät hylättyjä oli Esikaupunkien uusilla asutusalueilla, Kruununhaassa ja Onnelassa Tehtaankadulla. Lastenseimissä eivät lapset käy samalla tavalla yhtäjaksoisesti syksystä kevääseen kuten yleensä lastentarhoissa ja koululasten päiväkodeissa, vaan vaihtuvat pitkin vuotta. Siksi laste!j.seimissä joudutaan vastaanottamaan hakemuksiakin pitkin vuotta, eikä pyrkijöistä ole saatavissa samaa tilastoa kuin lastentarhoissa. Lastenseimien 55 paikkaa käytti kertomusvuonna 7 eri lasta. Vuoden aikana hylättiin 4.09 hakijaa.:lapsia laitoksiin valittaessa pyrittiin antamaan etusija sellaisille lapsille, jotka ennen muita tarvitsivat laitoksen kasvatusta ja hoitoa. Kirjoissa. 0. olleiden lasten kotiolot sekä laitokseen ottamisen yleisimmät syyt ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Kotiolot: KouluJasten Lasten Lastentarhat päiväkodit seimet A violapsia Isä ja äiti elossa näistä laillisessa erossa... ~ ( Vain isä elossa Vain äiti elossa Täysin orpoja Avioliiton ulkopuolella syntyneitä Summa Laitokseen ottamisen yleisimmät syyt: Åidin ansiot yö Vanhempien erillään asuminen Vanhempien sairaus Alkoholismi-...,..., Lasten monilukuisuus Lastentarhat jakaantuvat kaksikielisiin, suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin. Päiväkodeista on yksi virallisesti kaksikielinen ja muut suomenkielisiä. Lastenseimissäei ole kieliryhmitystä. Lastenseimiin otetaan kuuden kuukauden, erikoistapauksissa nuorempiakin, ja kolmen ikävuo-

13 7 den välillä olevia lapsia, lastentarhoihin kolmen ja seitsemän sekä koululasten päiväkoteihin seitsemän ja neljäntoista ikävuoden välillä olevia lapsia. Toimintapäiviä oli lastentarhain puolipäiväosastoilla 0-03 paitsi niissä tapauksissa, jolloin lastentarha jostain syystä aloitti toimintansa vasta myöhemmin tai oli tautisuuden vuoksi suljettuna jonkin päivän. Kokopäi,väosastojen toimintapäivät vaihtelivat 6:sta 97:ään etupäässä sen mukaan, kuinka paljon oli toimintaa kesän aikana. Päiväkotien toimintapäiviä oli H:stä 0:een sen mukaan, kuinka paljon oli toimintaa joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Poissaoloja oli runsaasti, joten varattujen hoitopäivien ja läsnäolopäivien erotus oli huomattava. Lastentarhoissa toimivat rinnan puolipäiväosastot ja kokopäiväosastot. Puolipäiväosastot toimivat lähinnä kansakoulujen lukukausien mukaisesti ja yleensä aamupäivisin klo 9-3 tai 0-4 sekä lisäksi 6:ssa lastentarhassa myös iltapäivisin 4 tuntia johonkin aikaan klo ja 7 välillä riippuen olosuhteista. Lapset oli jaettu 5 lapsen osastoihin. Päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, yksi ateria ja ulkoilua. Kokopäiväosastot olivat avoinna klo '-7, poikkeustapauksissa myöhempäänkin. 0:ssä laitoksessa ne olivat avoinna koko kesän, 5:ssä osan kesää ja muitten kokopäiväosastojen lapset keskitettiin avoinna oleviin laitoksiin, jotka valittiin lasten ulkoilumahdollisuuksia silmälläpitäen. Säännöllisen työkauden aikana on tavallisilla kokopäiväosastoilla yleensä 5 hoitopaikkaa, paitsi Bertha-Maria Hemmet -lastentarhan laajennetulla kokopäiväosastolla 37 ja Kotikalliossa 40, mutta kesäkuukausien aikana laskee lapsiluku huomattavastikin riippuen vanhempien kesälomista, lasten maallepääsystä yms. Kokopäiväosastojen päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, ateriaa ja välipala, päivälepo ja ulkoilua. Joissakin lastentarhoissa olivat kokopäiväosastojen lapset aamupäivisin ryhmitettyinä ikänsä mukaan puolipäiväosastoille, joissakin toimi kokopäiväosasto erillisenä osastona omine päiväjärjestyksineen. Lastentarhoissa pyritään edistämään jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä ja hänen sosiaalista sopeutumistaan, välittämään hänelle ympäröivästä maailmasta tietoja ja käytännölisiä taitoja sekä opettamaan hyviä tapoja ja tottumuksia. Kasvatus perustuu lasten toimint.atarpeen tyydyttämiseen. Lapsille pyritään suomaan tilaisuus ja välineet omintakeiseen luovaan toimintaan. Päiväohjelmaan sisältyy lisäksi laulua, kertomuksia, liikuntaa, pieniä kotitaloustöitä ym. suoranaisesti johdettua toimintaa. Yleensä olivat kertomusvuonnakin askartelun runkona ns. keskusaiheet. Keskusaiheen synnyn saattaa aiheuttaa jokin ajankohtainen tapahtuma, jokin mielenkiintoinen retki, jonkin lapsen voimakas yksityinen elämys, joka tarttuu toisiinkin, luonnonilmiöt vuodenajan vaihteluineen, tavanmukaiset juhla-ajat, joulu, pääsiäinen, äitienpäivä, vappu jne.keskusaiheen syntyyn vaikuttaa myöskin lastentarhan sijainti. Esikaupungeissa sijaitsevat lastentarhat saavat runsaasti aiheita luonnosta ja vuodenajan vaihteluista. Satamien läheisyydessä sijaitsevat lastentarhat Katajanokalla, Kaivopuistossa ja Hietalahdessa saavat vaikutelmia satamasta. Lastentarha Pääskylä sijaitsee samassa talossa kuin vanhainkoti, ja oman talon vanhuksien lisäksi on kiinnitetty huomiota lasten isovanhempiin. Näitä varten pidettiin lastentarhassa juhlat, ja jo valmisteluissa riitti hauskaa askartelua leipomisen ja koristelemisen merkeissä. Lastentarha Marjalassa otettiin lasten radiossa usein kuuleman Iloinen Amsterdam-iskelmän perusteella aiheeksi Hollanti tulppaaneineen. Lasten' vanhat ystävät koirat ja kissat vierailivat monessa lastentarhassa, ja eräs kissa kotiutui siinä määrin taloon, että lapset alkoivat nimittää sitä okokopäiväkissaksh. Kaupunkilapselle tärkeää liikenneopetusta annettiin edelleen. Lastentarhojen ompeluissa on tapahtunut viime -vuosina hiljainen muutos. Opettajan valmiiksi piirtämät ja pistelemät paperiompelut, joista lapset tosin ovat paljon pitäneet hamasta lastentarhain alusta alkaen, ovat nyt kuitenkin väistymässä yksilöllisempien töitten tieltä. Yhä enemmän ommeltiin lapsen itsensä joko suoraan paksulle kankaalle tai kankaallekiinnitetylle paperille piirtämää omaa mallia oman maun mukaisin värein ja tekotavoin eikä opettajan apua tässä luomistyössä paljon tarvittu. Nukenvaatteita tehtiin samaten omin keinoin. Uudenaikaiset mosaiikkityöt ja erilaisista siemenistä tehdyt sommitelmat saivat vahvan jalansijan lastentarhojen askarteluissa. Hakanienien lastentarhan noin 5:lle kuulovikaiselle lapselle pidettiin päivittäin yksilöllisiä puheen valmistavia harjoituksia. Alppimajan lastentarhan puhevikaisille lapsille annettiin

14 8 samoin yksilöllistä alustavaa puheopetusta. Ahtolan lastentarhassa, jossa oli osittain kansakouluun liian kehittymättömiä 7-vuotiaita, järjestettiin askartelut lasten kehitystason mukaan. Tarkkailulastentarha Vanamossa pyrittiin lapsia kannustamaan sellaisiin askarteluihin, jotka parhaiten auttoivat heitä tasapainoon. Lastenseimet olivat avoinna klo ja toimivat koko vuoden lukuunottamatta Sirkkulan ja Päijänteen lastenseimiä, jotka olivat suljettuina ja Hakaniemen lastenseimeä, joka oli suljettuna Lasten aterioiden laatu ja määrä riippui lasten iästä, samoin päivälepo. Kunkin laitoksen mahdollisuuksien mukaan ulkoilthn. Lapset saivat vapaasti leilckieli kehittää kykyjään ja voimiaan. Koululasten Päiväkodit toimivat kahdessa vuorossa koulujen työaikoja vastaavasti n. klo 8-3 ja -7, lukuunottamatta Kotikallion päiväkotia, jossa kevätkaudella toimi vain iltapäivä- ja syyskaudella vain aamupäivävuoro, ja Ahtola, jossa toimi syyskaudella kaksi iltapäivävuoroa. Yhteistyö lasten vanhempien kanssa. Lasten kasvatuksessa on vanhempien ja opettajien yhteistyö välttämätön. Tämän edistämiseksi järjestivät lastentarhat ja päiväkodit ns. vanhempien kokouksia, joissa erilaisen ohjelman puitteissa tai jossain tapauksessa pelkän vapaan seurustelun ja kahvinjuonnin lomassa, mahdollisesti opettajan kotonakin, opettajalla ja vanhemmilla oli tilaisuus tutustua toisiinsa. Tällaisissa tilaisuuksissa pyrittiin selostamaan vanhemmille laitoksen toimintaa, näyteltiin askarteluvälineistöä, opeteltiin lasten lauluja, selostettiin keskusaiheajatusta ja kuvattiin sen toteuttamista. Mikäli mahdollista pyrittiin näihin kokouksiin saamaan myöskin jokin lasten elämää käsittävä alustus tai esitelmä. Koska lasten äidit olivat yhä enemmän ansiotyössä ja näyttivät kotitöiltään ennättävän yhä vähemmän uhrata iltaa lastentarhalle, kokeiltiin monessa lastentarhassa sitä, että vanhemmat kutsuttiin päivällä lastentarha-aikana tutustumaan työhön käytännössä. Kaikki laitokset ylläpitivät kosketusta vanhempiin vastaanottotunneillaan esim. kerran viikossa välittömästi työajan jälkeen. Joulu- ja kevät juhlat vietettiin vanhempien ka-ssa yhdessä. Mikäli opettajilla oli tilaisuus, he vierailivat lasten kodeissa. Sekä kotimaisia että ulkomaisia vieraita kävi kuluneenakin vuonna tutustumassa laitoksiin niin yksityishenkilöinä kuin retkikuntinakin. Erilaisia tutkimuksia lasten parissa suorittivat eräät psykologian ja kasvatusopin opiskelijat ja tutkijat. Läsnäolopäivien lukumäärä eri lastentarhoissa kalenterivuonna 959 Number 0/ days 0/ presf?nce at the kindergarten sections in 959 Osasto Section Puolipäiväosastot (Haljday sections) Kokopäiväosastot (Nursery sections) Koululasten päiväkodit (Day homes jor school children) Lastenseimet (Day nurseries) UI Snmma (Total) Poissaolopäiviä oli kertomusvuonna puolipäiväosastoilla 7.6%, kokopäiväosastoilla 9.%, koululasten päivikodeissa 35.% ja lastenseimissä 5.6% varatuista hoitopäivistä. 5. Oppilastilasto Seuraavasta ilmenee lapsista. 0. hankitut henkilötiedot:

15 9 Lastentarhoissa ja niihin liittyvissä laitoksissa olevat lapset Children in kindergartens and institutions eonneeted with them, Oet. 959 Ikä Age o vuotta (years) , I,aslenseimet Day nurseries Luku Nflmbe, % I,aslenlarhal K inde,garlen. Luku N... ber % Summa (Total) Päiväkodil Day home. to,.ekoo/ ehi/li,en Luku N.. mb., % ~ Osasto ja kieli Seetion and language Lastentarhat: (K indergartens) : kaksikieliset (Bilingual).... suomenkieliset (Finnish).... ruotsinkieliset (Swedish).... Koululasten päiväkodit (Day homes for school ehildren),' kaksikieliset (Bilingual).... suomenkieliset (Finnish).... Lastenseimet (Day nurseries).... Sukupuoli Sex Poikia (Boys) Tyttöjä (Girls) Äidinkieli N ative language Suomi (Finnish).... Ruotsi (Swedish).... Muu kieli (Other language)... ~.... Perheenpään sosiaaliryhmä. Social status of the head of family!. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions ete.)... II + II!. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, toimistohenkilökuntaa, ammattityöntekijöitä ym. (Owners of small enterprises, foremen, offiee personnel, skilled workers ete.).... IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.).... Oppilaita kaikkiaan (Total of pupils)..... Luku N"mbe, %

16 0 6. Terveydenhoito Edellisenä vuonna voimaan astuneen lastentarhain ohjesäännön muutoksen ja terveydenhoidon uudelleenjärjestelyn mukaan olivat varsinaiset lääkärintarkastukset lastentarhoissa siirtyneet lastenneuvolalääkäreille ja terveyssisarille. Lastentarhain lääkäri, joka toimi terveydenhoitoviraston alaisena, suoritti kuitenkin erityislastentarhojen ja -osastojen lasten tarkastukset. Muissa laitoksissa hän suoritti yleisiä laitosten terveydellisiä oloja koskevia tarkastuksia ja tutkimuksia ja järjesti mm. astiainpesua ja keittiöhygieniaa koskevat tarkastukset. Sairaustapauksien lukumäärä ja tarttuvien tautien esiintyminen kaikissa laitoksissai lmenevät seuraavista taulukoista: Lastentarhat: Lasten lukumäärä Sairaustapausten luku.... Infectio acuta.... Hengityselintauteja.... Nielutulehdus ja angina.... Vatsatauti.... Tulirokko.... Tuhkarokko.... Vihurirokko.... Vesirokko.... Sikotauti.... Hinkuyskä.... Korvatulehdus.... Influenssa Polio.... Muita tauteja Lastenseimet: Lasten lukumäärä.... Sairaustapausten luku.... Infectio acuta.... Hengityselintauteja.... Nielutulehdus ja angina.... Vatsatauti.... Tulirokko.... Tuhkarokko.... Vihurirokko..... Vesirokko.... Sikotauti.... Hinkuyskä.... Korvatulehdus.... Influenssa Polio.... Muita tauteja.... Kuukausi II III IV IX X XI XII Summa Kuukausi II III IV v IX X XI XII Summa Tuberkuliinikokeita suoritettiin lastentarhoissa ja -seimissä seuraavasti: calmette-rokottamattomille 39, joista todettiin tuberkuliinimyönteisiksi 3 ja tuberkuliinikielteisiksi 6 lasta, sekä calmette-rokotetuille 4 593, joista todettiin tuberkuliinimyönteisiksi 4 66 ja tuberkuliinikielteisiksi 37 lasta.

17 7. Ateria- ja hoito maksut Hoito ja kasvatus onlastentarhoissa, jotka saavat valtionapua, lain mukaan maksuton, mutta ruoasta maksavat lapset lautakunnan määräämän maksun. Lastenseimissä maksetaan lapsista lautakunnan määräämä maksu hoidosta, ruoasta ja kasvatuksesta ja päiväkodeissa suoritetaan päivämaksu. Huoltaja voidaan kuitenkin osittain tai kokonaan vapauttaa maksuista. Kertomusvuonna olivat maksut: Lastentarhain puolipäiväosasto.. kokopäiväosasto... Lastenseimet.... Koululasten päiväkodit mk päivässä 0» 80» 70» IV. PUISTOLEIKKITOIMINTA Puistoleikkitoiminta jakaantuu kahteen toimintamuotoon: leikkikenttätoimintaan ja ns. puistotätitoimintaan. Le i k k i ken t t ä toi m i n t a a oli kesäleikkikentällä ja 8 kokovuotisella leikkikentällä, joista Pohjois-Haagan uusi kokovuotinen kenttä aloitti toimintansa. 5. Pohjois-Haagassa edellisenä kesänä toiminut kesäleikkikenttä siirrettiin tämän vuoksi kertomusvuon'na Roihuvuorelle. Kesäleikkikenttätoimintaa oli kolmena kesäkuukautena päivittäin klo 0-5. Ohjelmaan kuuluivat vapaat ja ohjatut leikit, uintimatkat ja retkeilyt sekä eri kenttien väliset kilpaleikit. Huomattavampia juhlia oli, kesäjuhla ja leikkikenttien lopettamisjuhla. Toimintakautena jaettiin kerran päivässä ilmainen keittoateria. Henkilökuntaa oli neljällä suurimmalla kesäleikkikentällä vastaava leikinohjaaja ja apulaista sekä pienemmillä kentillä vastaava leikinohjaaja ja apulainen. Henkilökunnalle pidettiin 3-päiväiset valmennuskurssit ennen toiminnan alkua ja kesän kuluessa 0 yhteistä leikki- ja lauluiltaa ja vastaaville ohjaajille lisäksi kerran viikossa neuvottelutilaisuus. Kesäleikkikentät ja lasten päivittäinen keskimääräinen lukumäärä kullakin kentällä oli seuraava: Kesäleikkikenttä kesä heinä elo- keski kuu kuu kuu määrin Kaivopuisto H5 Hiekkaranta Eläintarha Lauttasaari" Tapanila Malmi Vartiokylä Pitäjänmäki Herttoniemi Topelius Munkkivuori Roihuvuori Summa

18 Kokovuotinen kenttä, kesällä Brahe Kimmo Maunula Toukola Vallila.... Seppä.... Tnllinpuomi.... kesä kuu lo0 lo3 960 Pohjois-Haaga heinäkuu 690 loh elo kuu keski määrin lo93 59 lo H6 lo lo0 lo0 lo lo Summa lo lo lo76 387lo Kesän aikana kaikilla kentillä yhteensä lo6 lo 59 lo 786 Kokovuotista leikkikenttätoimintaa oli Brahen, Kimmon, Maunulan, Toukolan,Vallilan, Sepän, Tullinpuomin ja Pohjois-Haagan leikkipuistoissa, joissa toiminta-aika oli henkilökunnän vahvuudesta riippuen joko klo 9-8 tai 9-7. Toukolan leikkipuisto sai kertomusvuonna samanlaisen lämmittely- ja askartelusuojan kuin mitä Brahen, Kimmon ja Maunulan leikkipuistoissa jo oli. Näitten suojien ansiosta voivat lapset käydä kentällä myös sateella, kovalla pakkasella ja kelirikon aikana.. Kenttien päiväohjelmaan kuuluivat vapaat leikit ja askartelut sekä johdetut laulu-, kilpa- ja urheiluleikit. Huomattavia tapahtumia olivat kenttien väliset erilaiset kilpailut. Kesäkuukausina jaettiin Brahen ja Sepän kenttiä lukuun ottamatta keittoruokaa myös kokovuotisilla kentillä. Kokovuotisilla leikkikentillä kävijöiden lukumäärä päivässä, joka on saatu laskemalla jokainen päivän kuluessa kentälle tuleva lapsi riippumatta siitä, onko sama lapsi jo päivän kuluessa aikaisemmin käynyt ja siis jo aikaisemmin laskettu, oli seuraava: Kuukausi Brahe Kimmo Maunula Tammikuu lo8 59 Helmikuu lo9 85 Maaliskuu... H9 338 Hlo Huhtikuu... lo Toukokuu lolo 0 Kesäkuu Heinäkuu !olo 399 Elokuu lo93 lolo6 Syyskuu... lo79 lo3 35 Lokakuu lo50 Marraskuu... lo3 3lo9 H8 Joulukuu... 3lo9 390 Toulrola Vallila lo7 33 3lo 38 lo0 53 6lo lo !0 lo5 lo Seppä 35 lo89 35 lo0 50lo lo0 lo0 lo9 lo Tullin puomi lo 86 lo3 lo7 59 7lo Pohj. Haaga lo lo0 65 6lo5 Keskimäärin lo Henkilökuntaa kokovuotisilla leikkikentillä oli seuraavasti: Brahen ja Sepän leikkipuistossa vastaava leikinohjaaja, leikinohjaaja ja leikinohjaajan apulaista. Toisissa leikkipuistoissa oli vastaava leikinohjaaja, leikinohjaaja ja apulainen. Työaika oli jaettuna kahteen vuoroon. Kerran kuukaudessa oli koko henkilökunnalla ns. työilta, jolloin eri leikkikenttien puolesta joku leikinohjaaja vuorollaan alusti keskustelun jostakin työalaa koskevasta kysymyksestä. Leikinohjaajat osallistuivat lisäksi puistotädeille järjestettyihin esitelmätilaisuuksiin. Lasten äideille pi.dettiin Toukolan leikkikentän majassa illanvietto, jossa selostettiin kentän toimintaa. P u i s t 0 t ä t i toi m i n t a. Yksityisyrittäjinä toimivia pienten lasten ulkoiluttajia, ns. puistotätejä, oli kertomusvuonna 07. Lapsiryhmät olivat jakaantuneet 89 eri puistoon tai muu-

19 3 hun sopivaan paikkaan sekä Kantakaupungin että Esikaupunkien alueella. Koska yleensä voitiin laskea noin 5 lasta puistotätiä kohden, ulkoili puistotätien valvonnassa noin 750 lasta päivittäin 4. /-5 tuntia. Lasten lukumäärä oli vähentynyt huomattavasti Kantakaupungin alueella ja lisääntynyt Esikaupungeissa. Niinpä myös puistotätitoimintaa on siirtynyt yhäenemmän Esikaupunkeihin, ja kertomusvuonna aloittivat ensimmäiset puistotädit toimintansa Etelä Kaarelassa ja Pajamäellä. Lastentarhain lautakunnan puolesta järjestettiin puistotädeille valistus- ja leikkikurssit, joihin osallistui 6 puistotätiä. Keskustelu- ja leikki-iltoja pidettiin kolme, joihin osallistui keskimäärin 36 henkeä. Kevätretki tehtiin Pirttimäkeen., V. KAUPUNGIN AVUSTAMA KESÄSIIRTOLATOIMINTA Lastentarhanopettajien muodostama Lastentarhain Kesäsiirtolayhdistys sai lastentarhain lautakunnan talousarvioon tilille Lasten kesävirkistys merkitystä määrärahasta tnk 9 kesäsiirtolan ylläpitämistä varten. Lapsia oli siirtoloissa kaikkiaan 08, joista 88 oli koko kesän ja 0 osan kesää. Toiminta-aika oli Hoitopäivien luku oli 69. Menot olivat hoitopäivää kohti keskimäärin 33 mk ilman hankintakustannuksia ja 359 hankintamenot mukaanluettuina. Siirtolapaikat jaettiin kaupungin lastentarhoille niiden lapsi- ja osastoluvun mukaan. Kunkin lastentarhan opettajat valitsivat kesäsiirtolaan lähetettävät lapset. Valintaan vaikuttivat lääkärin lausunto, lasten kotiolot yms. Poiketen aikaisemmasta käytännöstä tarkastivat lastenneuvoloiden lääkärit lastenneuvoloissa lapset ennen kesäsiirtolaan menoa ja sieltä palattua. Lastentarhain lääkärin selostuksessa lasten terveydentilasta mainitaan; että ennen kesäsiirtolaan menoa oli kaikkien lasten terveydentila hyvä tai tyydyttävä eikä kesäsiirtolasta palattua yhdenkään lapsen terveydentilassa voitu todeta mainittavaa huononemista. Mitään mainittavampia sairastumisia ei lastensiirtoloissa tapahtunut ja sairastuneisuus varsinaisiin epidemisiin tauteihin oli pieni. Lasten keskimääräinen painonnousu oli saatujen tietojen mukaan viime kesänä saman suuronen kuin edellisinäkin kesinä.. Säännöllisen päiväjärjestyksen, runsaan ulkoilun, vaihtelevan ja ravitsevan ruoan sekä riittävän levon avulla pyrittiin järjestämään lapsille mahdollisimman hyvä tilaisuus virkistyä ja vahvistua. VI. KAUPUNGIN AVUSTAMA YKSITYINEN TOIMINTA Kaupunki avusti kertomusvuonna seuraavaa 0 lastenseimeä ja 6 lastentarhaa: Suomen Lastenhoitoyhdistys, kolme lastenseimeä ja yksi lastentarha. Johtokunnan puheenjohtajana oli dosentti Ester-Margaret v. Frenckell, toiminnanjohtajana oli rouva Anita Horn ja sihteerinä rouva Anna-Leena Hyvärinen. Laitokset olivat B. E. v. Schantzin lastenseimi, Sepänk. 9, johtajattarena koulutettu lastenkodinjohtajatar Jenny Vinberg; Brita Maria Renlundin lastenseimi, II linja, johtajattarena sairaanhoitajatar Karin Svensson; Tölö Daghem (lastenseimi), Stenbäckink. 5, johtajattarena lastenhoitaja Berit v. Schalien; Tölö barnträdgård, Stenbäckink. 5, johtajattarena lastentarhanopettaja Märtha Lampart. Helsingin Ensi-Kodin lastenseimi, Ensi-Kodin tie 8. Johtokunnan puheenjohtajana oli kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen ja sihteerinä maisteri Marjatta Joutsen. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kerttu Kankkunen. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Malmin osaston Malmin Lasten Ystävien päiväkoti (lastenseimi), Laituritie 3, Malmi. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mia Vuorsalo sekä sihteerinä ja johtajattarena laste~~(jit~~a_]d~i E. Nuutila. ::<"'" ":'--.,"i;~"'.c, ~/\,,,<!~,,,."J. (-:'~J' ::/. "\ j.'" '. ~". '~"\ ~I_. - '~...,,\ ','",\~~~".~~ \' ;;,;:?: '.': -~:;::~ J /.\:-.. J~~.. :\, /~ ~-~\.~4-:;.::~"<; '...,:.t f\ ~.,;:-;:r

20 Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti (lastenseimi), Tallbergin puistotie 7 A. Johtokunnan puheenjohtajana oli tri Katri Malmivaara ja sihteerinä insinööri Pentti Haapio. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kirsti Haapio. Mannerheim-liiton Helsingin osaston päiväkoti (lastenseimi) korkeakouluissa opiskelevien lapsia varten, Mikonkatu 8. Johtokunnan puheenjohtajana oli tarkastaja Maja Ahlberg ja sihteerinä rouva Margit Laakso. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Helena Lindroth. Pasilan lastenseimi, Kyllikinkatu 5. Johtokunnan puheenjohtajana oli taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori ja sihteerinä pastori V. Vanha-Perttula. Johtajattarena toimi diakonissa Anneli Valtonen. Pelastusarmeijan lastenseimi, Castreninkatu 0-6. Naisyhteiskunnallisen työn johtaja oli eversti Martta Soini ja lastenseimen johtajatar brigadööri Aino Hokkanen. Yhdistys Töölön lastenseimi, Mikael Lybeckin katu. Johtokunnan puheenjohtajana oli pääsihteeri Ole Dahlberg ja sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Gunvor Jakobsson. H aga privata svenska barnträdgård, Kylätie 6, Haaga. Johtokunnan puheenjohtajana oli maisteri E. Sommardahl sekä sihteerinä rouva D. Nyberg. Johtajattarena toimi rouva Gertie Orre. Helsingin Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, lastentarha, Pohj. Rautatiekatu 3. Johtokunnan puheenjohtajana oli prokuristi Kylli Lyykoski ja sihteerinä nuorisonohjaaja Pirkko Niva. Kevätkaudella toimi vt. johtajattarena lastentarhanopettaja Hilkka-Liisa Lahti ja syyskaudella johtajattarena lastentarhanopettaja Eeva-Liisa Syrjä. H ertonäs Svenska Barnträdgård, Susi tie. Johtokunnan puheenjohtajana oli lehtori Per Erik Blomberg ja sihteerinä rouva Gunnel Grönqvist. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Evmaj Nyholm. Suomen Punaisen Ristin Helsingin piiri, Pitäjänmäen lastentarha, Korsutie 0. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Toini Meurman, sihteerinä rouva lnki Lounasmaa ja johtajattarena Hilja Karjalainen.. Vajaaliikkeisten Kunto, aivovaurlolasten lastentarha, Raisiontie. Johtokunnan puheenjohtajana oli arkkiatri Arvo Ylppö ja sihteerinä P. Malmari. Johtajattarena toimi lääk.voim. Marja Malmari ja.. alkaen L. Vihantola. Tietoja yllämainittujen laitosten toiminnasta ja kaupungin avustuksesta on seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Kaupungin avustamat yksityiset lastentarhat ja -seimet Private kindergartens and day nurseries subsidized by the city, Kustannukset Kokonais- hoitopäivää Hoito Hoito Toiminta kustannukset kohti Laitos Institution paikkoja päiviä päiviä Totat Expenditure Visposabte Vays 0/ Worki"g- txpt.. diture p., a day 0/ ptaces presence days 'Preunce mk, tnarks Lastenseimet. Day nurseries Suomen Lastenhoitoyhdistys: Sepänkatu Toinen linja I Stenbäckinkatu '00 Helsingin Ensi-Koti ' Malmin Lasten Ystävät t.8 Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti ' Mannerheim-liiton H:gin ' Pasilan lastenseimi '0'07 Pelastusarmeijan lastenseimi Yhdistys Töölön lastenseimi H Kaupungin avustus Allmv""ce g,allted by city (h '

21 5 Kustannukset Kokonais- hoitopäivää Kaupungin Hoito- Holto- Toiminta- kustannukset kohti avustus paikkoja päiviä päiviä Total E"pend;t",. Allowance Laitos. Institution Disposable Days 0/ Worki,,&- e"pendit"re per a day 0/ granud by places presen" days prescnce city mk' ",arks Lastentarhat. Kindel'gal'tens Haga sv. bamträdgård ~..., H:gin NNKY. lastentarha..., Suomen Lastenhoitoyhdistys: Töölön lastentarha!) Suomen Punainen Risti: PitäjänmäkiI) Hertonäs sv. barnträdgård Vajaaliikkeisten Kunto VII. LASTENTARHAIN JA NIIHIN LIITTYVIEN LAITOSTEN TALOUS M eno t. Expenditure Menot ja tulot kalenterivuonna 959 Expenditure and income during the calendar year 959 La u t aku n taj a k a n s i a (Committee and offices) _... _. _.. _.. L a i t 0 k s e t ( nstitutions)... _... _..... _... _. _.. _.. _.. Palkat ja palkkiot (Salaries and fees).... _.. _.... _..... _. _. Vuokrat (Rents)..... _... _... _... _... _... _. _.. _.. _ Lämpö (Heating)... _... _.... _... _.. _.... Valaistus (Lighting)... _... _ _. _ Siivoustarvikkeet (Cleaning supplies) _.. _. _.. _. _. Kaluston hankinta (Acquisition of equipment)..... _.. _. _. _.. _... Kaluston kunnossapito (M aintenance of equipment).. _ Tarverahat (Miscellaneous expenses)... _... _.... _. _... Vaatteiden pesu (Washing)... '.... Ruokinta (Feeding)... _.. _. _.. _... _. _... 'Lääkkeet (Medical supplies). _ Askarteluvälineet (Equipment for occupying the children)... _ Suoranaiset avustukset (Actual allowances) _... _..... _.. _. _.... Vaatteiden hankinta (A cquisition of clotlring) -... _. _... _.... Lasten hampaidenhoito (Dental service)... _.. _..... _.. _ Lasten kesävirkistys (Summer recreation of children). _.. _... _..... Per u s t etu t u u det a i t 0 k s e t ( New kindergal'tens and new sections) Koskelan lastentarha..... _... _. _... _... _... ". Pohjois-Haagan lastentarha _. _.. _.. _... _... _.. _.. _... _..... Vartiokylän lastentarhan laajentaminen... _... _.. _.... Las t e n l e i k k i ken t t ä toi m i n t a (Playgrounds). _..... _ L a u t aku n n a n käy t t ö v a r a t (Funds reserved for running expenses of the Committee)... _. '.'... _... _ Yksityisille lastenseimille suoritetut avustukset ( A llowances to private institutions). _. '_. _... _.... Muu t me n 0 t (Other expenditure). _ _ ) Kokopäiväosasto; muissa lastentarhoissa puolipäiväosastoja. Kaikkiaan (Grand total) Mk Marks

22 6 T u 0 t. ncome Valtionapu (Government subsidies).... Lasten ruokamaksut (F ees Jor nourishment).... Luontoisetujen korvaukset (Compensation Jor wages paid in kind).... Kaikkiaan (Grand total) Mk Marko

23 SEDMIGRADSKYN PIENTENLASTENKOULUT JA MARIAN TURVAKOTI Kalenterivuonna 959 THE SEDMIGRADSKY NURSERY SCHOOLS AND THE MARIA ASYLUM Calendar year 959 Johtokunta. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin säätiön johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: prof. Gunnar Granqvist puheenjohtajana, autonkulj. Arvid Fransman varapuheenjohtajana sekä verotusvirkailija Aura Bockström, prof. Elsa Bruun, varat. Randall Nybom ja osastonhoit. Judith Sundman. Johtokunnan valitsemana jäsenenä oli fi.maist. Henry Backman. Opettajakuntaa edusti johtokunnassa opettaja Birgit af Hällström. Taloudenhoitajana toimi fi.maist. Backman. Kaupunginvaltuuston valitsemina säätiön tilintarkastajina olivat mittarinlukija Gunnar Söderström ja dip.ekon. Gunnel Holmström, varamiehinään toimitt. Allan Asplund ja dip.ekon. P. E. Floman. Koululääkärinä oli tri Märta Donner ja hänen sijaisenaan osan syysltikukautta tri Elisabeth Maasik.. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 3 kertaa ja pöytäkirjat sisälsivät 39 pykälää. Johtokunnan vuoden aikana tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: (0 p etu s) vahvistettiin kevät- ja syyslukukauden lupapäivät (.. 9 ; ); (v i r a t j a p a k a t) myönnettiin sairauslomia lääkärintodistuksen perusteella (.. 0 ;. 5. ; ); myönnettiin keittäjätär Margit Södermanille ero alkaen ( ); myönnettiin kaikille kaupungin vastaaviin palkkaluokkiin sijoitetuille viranhaltijoille 3 %:n palkankorotus alkaen ( ); otettiin henkilökuntaa lastentarhoihin ( ); valittiin lääket. ja kir. tri Elisabeth Maasik lastentarhojen lääkäriksi alkaen ( ); (k ii n t e i s t ö t) vahvistettiin kiinteistöjen korjaustyöt (.. 8 ; ; ); tehtiin polttoainesopimus tulevaksi lämmityskaudeksi ( ); hyväksyttiin säätiön Etelä-Kaarelaan rakennettavan lastentarhan lopulliset piirustukset ( ); (m u u t a s i a t) vahvistettiin v:n 959 talousarvio (.. 7 ); päätettiin ottaa uusi mk:n kiiimelaina ja suorittaa mk:n takauslaina ( ); vahvistettiin Sedmigradskyn I pientenlastenkoulun oppilasruokailun ja henkilökunnan uudelleen järjestely (. 5. ); merkittiin tiedoksi, että säätiö oli vapautunut Porkkalan kesäkodin korvausvelvollisuudesta sekä että lastentarhat viettivät 00- vuotisjuhlaansa Sedmigradskyn I pientenlastenkoulussa 8.0. (5.. 9 ). Opettajat, työaika ja toiminta. Kertomusvuonna oli toiminnassa neljä lastentarhaa, nimittäin Sedmigradskyn I pientenlastenkoulu Oikokadulla, Sedmigradskyn II pientenlastenkoulu Sturenkadulla, Marian turvakoti Ison Roobertinkadun varrella sekä pientenlastenkoulu Porintiellä. Sedmigradskyn I pientenlastenkoulussa oli kolme puolipäiväosastoa, II pientenlastenkoulussa

24 8 yksi puolipäivä- ja yksi kokopäiväosasto, Marian turvakodissa kaksi puolipäiväosastoa ja Porintien pientenlastenkoulussa yksi puolipäiväosasto. Opetuksesta huolehti Oikokadun ja Sturenkadun kouluissa johtaja ja kaksi apulaisopettajaa, Marian turvakodissa johtaja ja apulaisopettaja. Porintien pientenlastenkoulussa oli vain" johtaja. Kevätlukukausi alkoi puolipäiväosastoilla 9.. ja kokopäiväosastolla.. Syyslukukausi alkoi. 9., jolloin ilmoittautumisia otettiin vastaan. Askartelu käsitti kuten aikaisempinakin vuosina leikkiä rakennuspalikoilla, ompelemista, leikkaamista, helmien pujottamista, muovailua, piirustusta, maalausta, talousaskareita, voimistelua, laulua, musiikkia ym. Kokopäiväosasto muodosti oman erillisen osastonsa, jossa lapset olivat vain laulu- ja leikkitunneilla yhdessä muiden osastojen lasten kanssa. Kokopäiväosastossa askartelu oli samantapaista kuin muidenkin osastojen. Pidettiin hyvin tärkeänä, että lapset saivat oleskella ulkona mahdollisimman paljon. Oppilaita oli lastentarhoissa kevätlukukaudella 00 ja syyslukukaudella 99. Tilanpuutteen vuoksi ei 7 lasta voitu ottaa lastentarhaan. Lastentarha. K indergarten Koko oppilasmäärä vuonna 959 Total number of pupils during the year 959 Kevätlukukauden alkaessa Syyslukukauden alkaessa SP,i,.g t.,m A utu"", tum Poikia Tyttöjä Summa Poikia Tyttöjä Summa Bay! Gi,u TotAt Bays Gi,ls ToIal Sedmigradskyn koulu fo6 75 t ~ II fo9 Marian turvakoti Porintien pietenlastenkoulu Summa (Total) Toimintapäivien luku oli Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa kevätlukukaudella 0 ja syyslukukaudella 90, yhteensä 00, Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa ja Marian turvakodissa sekä Porintien pientenlastenkoulussa luvut olivat samat. Sedmigradskyn II pientenlastenkoulun kokopäiväosasto toimi kevätlukukaudella 8 päivää, syyslukukaudella 95, yhteensä 3 päivää. Läsnäolopäivien luku oli Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa yhteensä 3lo3, Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa fo 537, Marian turvakodissa 8 0lo ja Porintien pientenlastenkoulussa fo 3. Läsnäolopäivien luku kohosi Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa 3 397:een. Ikä Age 3 vuotta (years) fo Lasten lukumäärä lokakuun p :nä 959 Number of children, st October 959 Luku N..",ber % Äidinkieli Native language Suomi (Finnish)..., Ruotsi (Swedish) Muu kieli (Other) Kotipaikka Domicile Helsinki... Muu (Elsewhere)... Sukupuoli Sex Poikia (Boys) foo.o Tyttöjä (Girls) Luku Numb., % lo > lo.0