OPETUSLAITOKSET HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI ':l,((l\so) Of~\l.A\TO'<.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO ':l,((l\so) ~=I- H 'i:.lsit\lk\ T LASDT \(D'0LlJT\J~ Of~\l.A\TO'<.S~ VI OPETUSLAITOKSET HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 966

2 STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) VI EDUCATIONAL INSTITUTIONS PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI HELSINKI 966 TILGMANNIN KIRJAPAINO

3 ALKULAUSE Tämä julkaisu sisältää lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin, suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen sekä ammattioppilaitosten tarkastuksen toimintakertomukset kalenterivuodelta 9M sekä ammattikoulujen ja suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen toimintakertomukset lukuvuodelta 963/6~. Se on toimitettu entiseen tapaan siten, että koulujen omia kertomuksia on tilastotoimistossa jossakin: määrin lyhennetty ja yhdenmukaistettu. Lisäksi tilastotoimisto on kerännyt ja muokannut pääosan numeroaineistoa sekä laatinut julkaisun lopussa olevan tauluston. Kaupungin oppilaitoksia ovat lisäksi sairaanhoitajakoulu ja Nikkilän sairaalan mielisairaanhoitokoulu, joitten toimintakertomukset ilmestyvät julkaisussa Terveyden- ja sairaanhoito. Toimitustyötä ovat johtaneet apulaisaktuaarit Kirsti Lappalainen ja Ilmari Ineroo. Helsingissä, huhtikuun 30 p:nä 966. Karl.Erik Forsberg

4 Sisällysluettelo Contents I. Vuosikertomukset I. Annual reports' Sivu Lastentarhat... Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja Marian turvakoti... 8 Suomenkieliset kansakoulut... 4 Ruotsinkieliset kansakoulut Ammattioppilaitosten tarkastus... 9 Teknillinen ammattikoulu Talous- ja ompelualan ammattikoulu 05 Vaatturiammattikoulu... Laboratoriokoulu... 5 Kirjapainokoulu Kähertäjäkoulu... 5 Toimistokoulu Suomenkielinen työväenopisto... 3 Ruotsinkielinen työväenopisto... 5 II. Taulusto Oppivelvolliset lapset * Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset 3* Lastentarhat t,. * Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja Marian turvakoti... 7* Suomenkieliset kansakoulut... 8* Kansakoulujen menot... 8*. Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lahjoitusrahastot * Ammattiopetuksen kustannukset * Ruotsinkieliset kansakoulut... * Ammattikoulut... 8* Page Kindergartens... The Sedmigradsky nursery schools and the Maria asylum... 8 Finnish public elementary schools... t,. Swedish public elementary schools Inspection of the vocational schools 9 School for technical trades School for catering and needlework Tailors' trade school... Laboratory school... 5 Printers' school... 0 Hairdressing school... 5 Office school... 8 Finnish workers' institute Swedish workers' institute II. Tables 3 5 Children of school age... * Municipal schools... 3* Kindergartens... t,.* Sedmigradsky nursery schools and Maria asylum... 7* Finnish public elementary schools... 8* Expenditure of the public eementary schools... 8* Foundations for public elementary school purposes * Expenditure of the vocational school system... 0* Swedish public elementary schools... * Vocational schools... 8*

5 I VUOSIKERTOMUKSET ANNUAL REPORTS

6 LASTENTARHAT Kalenterivuonna 964 KNDERGARTENS Calendar year 964. LAUTAKUNTA Lastentarhain lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: puheenjohtajana kansakoulunopett. Inkeri Airola, varapuheenjohtajana insinööri Annaliisa Levanto, jäseninä opetusneuvos Hilja Vilkemaa, johtaja Arvo Paasivuori, ilmoituspääli. Anni Ikonen, toimittaja Sirkka Tamminen, fil.maist. Henry Backman, opettaja Margareta Aminoff ja yhteiskuntat.kand. Sirkka Loimaranta sekä varajäseninä ekonomi Anja Jyske, opettaja Jorma Waronen, rouva Nanna Andersson, rouva Maiju Ekström, toimittaja Eeva Ahonen, rouva Anja Pettersson, fi.maist. Gunnel Lilius, ent. lastentarhanjoht. Helga Bengelsdorff ja kansakoulunjoht. Kalle Lampinen. Kaupunginvaltuuston edustajana lautakunnassa oli toimittaja Eila Vuokko ja opettajakunnan edustajana lastentarhanjoht. Anna Liisa Valtiala. Lautakunta valitsi sihteerikseen apulaistarkastaja Hellevi Kailan. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa, ja sen pöytäkirjat sisälsivät 30 pykälää. Lautakunnan asettama lastentarhain lautakunnan alaisten lastentarhojen ja niihin liittyvien laitosten viranhaltijain asemaa selvittelevä jaosto kokoontui Sosiaaliohjesäännön mukainen huoltolautakunnan, lastensuojelulautakunnan ja lastentarhain lautakunnan yhteinen kokous pidettiin 6.. Lastentarhain toimiston tulodiaariin oli merkitty 79 saapunutta kirjelmää. Lähetettyjä kirjelmiä oli kirjattu 30. Kaupungin leikkikenttätoiminta aloitettiin v. 9H, joten se täytti kertomusvuonna 50 vuotta. Tämän johdosta lastentarhain lautakunta järjesti 7.. Kaupunginkellarissa 50-vuotisjuhlan kutsuvieraille ja leikkikenttien henkilökunnalle. Päätökset. Lautakunta teki kertomusvuonna mm. seuraavat päätökset: (toiminta) Hakaniemen lastentarhan puolipäiväosaston toiminnan keskeytystä päätettiin jatkaa (7.. 5 ); määrättiin lastentarhain, -seimien ja päiväkotien toiminnasta pääsiäisen aikana ( ) määrättiin kevät-, kesä- ja syystoimintakausien ajat ( , ); päätettiin ruotsinkielisen lastentarhatoiminnan siirtämisestä Esikaupunkeihin ( ); määriteltiin tavoitteet lastentarha- ja leikkikenttätoiminnan pitkän tähtäyksen suunnitelmalle ( , , 0.. 9,.. 30 ); (m u u t a s i a t) määrättiin lasten ruokaja hoitomaksut ( ,. 5. H9, ); päätettiin Vajaaliikkeisten Kunto -yhdistyksen avustamisesta ( , , ).

7 Esitykset. Kaupunginhallitukselle tehtiin esityksiä asioista. jotka mm. koskivat: (t 0 imi n ta) uuden kokovuotisen leikkikenttätoiminnan perustamista (7. 4. ); komitean asettamista suunnittelemaan lastentarhat yön ja sen eri toimintamuotojen edelleen kehittämistä sekä tarkistamaan ohjesääntöä ( ); tarkkailulastentarhatoiminnan kehittämistä ja käytöshäirlöistenlastenhoitoa ( ); (virat ja viranhaltija t) Helsinki-mitalin ja Kaupunkiliiton ansiomerkin myöntämistä eräille viranhaltijoille (.. 46 ); eräiden tilapäisten virkojen vakinaistamista (.. 50 ); eräiden lastentarhanjohtajien vapauttamista osastot yöstä ( ); (k iin te i s t ö t) lastentarha- ja -seimihuoneistojen rakentamista ja varaamista sekä tonttien varaamista yms. ( ); laitosten yhteydessä olevien asuinhuoneiden käyttöä ja virka-asunnon määräämistä ( ); (m u u t a s i a t) liikenneturvallisuuden lisäämistä eräitten lastentarhojen ja leikkikenttien lasten käyttämilä kaduilla ( ); määrärahojen myöntämistä Ylä-Malmin lastentarhan ja -seimen perustamista varten (7.. 0 ); määrärahojen merkitsemistä yleisten töiden lautakunnan talousarvioehdotukseen leikkikenttätöitä varten ( ); määrärahojen myöntämistä uudelle Marttilan lastentarhalle (7.4. ); lasten kahluualtaiden käyttöä ( ). Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annettiin lausuntoja asioista. jotka mm. koskivat: (t 0 imi n ta) aloitteita uusien lastentarhojen ja -seimien perustamiseksi ( ); aloitteita leikkikenttien järjestämiseksi ( ja ); (kiinteistöt) huoneistopiirustuksia. rakennussuunnitelmia ja tonttivarauksia ( ja ja ); Toinen linja 8:ssa sijaitsevan huoneiston sopivaisuutta ja tarpeellisuutta Ahtolan päiväkodille ( ); (m u u t a s i a t) lasten ulkoilutilojen lisäämistä Kallion kaupunginosassa (7.. 7 ); ulkoilualueen kunnostamista päivähuoltola Tyynelää varten (.. 53 ); henkilökunnan apuraha-anomuksia opintomatkoja varten ( ); lastenpsykiatrisen työn kehittämiskomitean mietintöä ( ); ylimääräisen eläkkeen myöntämistä Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin eräille toimihenkilöille ( ). Lisäksi annettiin lausunto seuraavien yksityisten laitosten ja yhdistysten avustus-. lainaym. anomuksista: Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton Malmin osaston Malmin Lasten Ystävät. Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin Pitäjänmäen lastentarha. Helsingin Ensi-Koti. Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys. Suomen Lastenhoitoyhdistys. Yhdistys Töölön Lastenseimi. Helsingin Suomalais-Venäläisen Koulun Kannatusyhdistys ja Suomen Vakuutusvirkailijain Liiton Lasten Päiväkerho ( ja ja 50 ). II. TOIMISTO Lastentarhain toimisto muutti Aleksanterinkatu :stä Fredrikinkatu 65:een. Lastentarhain tarkastajana toimi Kaarina Axelson. apulaistarkastajina Hellevi Kaila ja Britta Schier. tp. apulaistarkastajana Marketta Airila. puistoleikkitoiminnan tarkastajana Kirsti Pajunen sekä taloudenhoitajana valtiot.maist. Kirsti Heikinheimo. Tp. puheopettajana oli hum.kand. Outi Laukkanen. jolla oli vastaanotto ja toimipaikka Mechelininkatu 3:ssa. Puistoleikkitoiminnan tarkastaja Pajunen teki virkamatkan Ziirichiin osallistuakseen mm. kansainväliseen leikkikenttätoimintaa käsittelevään seminaariin ja apulaistarkastaja Airila Tukholmaan pohjoismaiseen erityisopetuksen kongressiin osallistumista varten.

8 3 III. LAITOKSET. Laitosten laatu ja koko Lautakunnan alaiset laitokset, niiden sijainti, laatu ja koko kertomusvuoden lopussa selviävät seuraavasta taulukosta: Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset Kindergartens and institutions connected with them Laitos ) ja osoite Institution and addt'ess Paikkojen lukudlääiä. D.spo.able places Johtajia :...'-'-'-'-'-...,..-,;.-'-'---;;---- ja I,astentarholssa Koulu- Kaupunginosa City wa.d opettajia Kindergarten. lasten Head -----;---- k~~~ mis- Puoli- Kokot.e.se. päivä- päiväand osastot osastot teacllers Hall day Whole day s",t'on. slctions Day homes 0. school cmld.en Seimissä Day,,",se-,ies Virkkula, Snellmanink Viron niemi, kuulovammaisten lastentarha, Rauhank Tomtebo, Fredrikink. 45 (r).... Ruoholahti, Hietalahdenk Pienola, Lapiulahdenk VUQkko, Merimiehenk..... Solhem, Laivurindnne (r).... Me~pirtti, Merimiehenk Päivölä, Ehrensvärdintie Fy!gia, Tehtaank. 6 (r).... Bamabo, Tehtaank. 3 (r).... Toimela, Vuorimiehenk..... Onnela, Tehtaank..... KatjLjanokka, Kauppiaank. 8-0 (k).... Kaleva, Castrenink Alppimaja, Castr~nink Taru, Helsingink Touhula, Neljäs linja Vanamo, tarkkailulastent., Toinen linja 4-6 Tu~olman päiväkoti, Eläintarhantie 3 ja Kolmas linja Kallio, Siltasaarenk..... Hakaniemi, Siltasaarenk Solhälla, Toinen linja (r).... Terhi, Neljäs linja Valkama, Vesilinnank Kalliqrinne, Länt. Brahenk..... Päivärinne, Länt. Brahenk..... Ahtola, Toinen linja 0 B.... Tapiola, Kaarlenk Ebeneserkoti, Helsingink. 3-5 (k).... Hanna Rothmanin lt, Sturenk. -4 (r).... Leppäsuo, Mechelinink Väinölä, Mechelinink..... Rauhala, Mannerheimintie Topeliuksen lt., Rajasaarentie Päiväpirtti, Rajasaarentie.... Bertha-Maria Hemmet, Töölönk. 47 (r).... Pihlaja, Pihlajatie ) ) ) k = kaksikielinen laitos, r = ruotsinkielinen, muut suomenkielisiä. S) Yksi 5 lapsen osasto ei ollut toiminnassa. 8) Ei ollut toinlinnassa.

9 Laitos ) ja osoite - Institution and add"ess City w",d Johtajia ja opettajia Paikkojen lukumäärä Disposabl. places I,astentarhoissa Ki.,de,garl.ns H.ad ----;---- Kokopäiväosastot mi.struses a.,d 'eacjur& Kaupunginosa Puolipäiväosastot Hal! day Whol. day sections seclions Day homes!o, school chdd,... Koululasten päiväkodeissa Seimissä Day nur.!e- "ies Ruskeasuo, Raisiontie Pasila, Hertank Kyllikki, Kyllikink Pää!>kylä, Hämeentie lo Kotikallio, Saarenk. 4..._ Hennanni, Saarenk Päijänne, Päijänteentie..._ Kotivara, Vallilantie Hemgård, Anjalantie (r) Sir~la, Sammatintie Vallilan ls., Sammatintie Vallilan lt., Sturenk lo Toukola, Hämeentie Annala, Hämeentie lo MarJala,.. ~i~gantie 78 (k) lo Alku, Vrunolänk Käpylinnä, Mäkelänk Ma~va, Mäkelänk. 0 (k) Koskela, Käpyläntie Maunula, Metsäpurontie Pirkkola, Lehtotie Oul~ylä, Kivalterintie lo Kyläneva, Steniuksentie Kanerva, Pietari Hannikaisen tie rvrätinistö, Ida Aalbergin tie Kaartintorppa, Saunalahdentie Elka, Laajalahdentie 0 (r) KQtkankallio, Pohjoiskaari 48 (k) lo Leppäkerttu, Tallbergin puistotie MyUykallio, Isokaari Kaarela, Kirjokalliontie 43 _ Kannelmäki, Kanneltie Pakila, Palosuontie... 3lo. lo Paloheinä, Repovuorentie Pukinmäki, Erkki Melartinin tie Ylä-Malmi, Laiduntie Tapanila, Veljestentie Puistola, Läksyrinne loi Herttoniemi, Susitie lo Siilitie, Hillerikuja... lo Roihuvuori, Vuorenpeikontie... lo Vartiokylä, Sauramatie... lo Pitäjänmäki, Konalantie 7 (k) lo 50 Marttila, Korsutie lo6. Santahamina, Santahamina Suomenlinna, Iso Mustasaari..._ ~----~----~----~----~----~-----I Summa (Total) I ' )50 50 I 3loi I 39lo I 798 I 30 I 77lo loo ) Ks. s. 3 alav.. S) Ks. s. 3 alav..

10 5 Hakaniemen lastentarha ja -seimi jatkoivat toimintaansa väliaikaisesti Tukholman päiväkodin huoneistossa, Siltasaarenkatu 3:ssa, ja lastentarhan yhden puolipäiväosaston sekä tämän vuoksi myös Tukholman päiväkodin toiminta oli edelleen keskeytyneenä. Kaartintorpan lastentarhan tilapäinen iltapäiväosasto, johon ei ollut riittävästi pyrkijöitä, toimi edelleen koko vuoden Roihuvuoren lastentarhassa. Uudet Ylä-Malmin lastentarha ja -seimi sekä Puistolan lastentarha aloittivat toimintansa 4.5. Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piireiltä siirtyi Pitäjänmäen lastentarha kaupungin hallintaan. 7. alkaen Marttilan lastentarha -nimisenä.. Henkilökunta Edellä luetelluissa laitoksissa työskenteli 3.. henkilökuntaa seuraavasti: Päivä kodeissa Summa Johtajia, opettajia Lastenhoitajia, koulutettuja ~ kouluttamattomia Keittäjiä Pesijä-talousapulaisia... 6 Lastentarha-apulaisia Keittiöapulaisia Apulaisia Harjoittelijoita Summa Lisäksi oli suurimmissa laitoksissa eräitä tuntisiivoojia. Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Kertomusvuonna erosi 0 johtajaa ja opettajaa, joista 6 opettajaa siirtyi johtajaksi. Eronneista siirtyivät eläkkeelle lastentarhanopettajat Vieno Rauhala, Tyyni Leppo sekä päiväkodinopettaja Anna-Greta Carlström. Muusta henkilökunnasta siirtyi eläkkeelle keittäjä Edla Hannukainen. Uusia opettajia ja johtajia valittiin 5. Virkavapaus ym. Lastentarhanjohtaja AIli Ruuskaselle myönnettiin 350 mk:n apuraha kansainväliseen kongressiin osallistumista varten ja lastentarhanjohtaja Lea Rokkaselle virkavapautta täysin paikkaeduin Tanskassa pidettyihin opintopäiviin osallistumista varten. Virkavapautta USA:ssa opiskeluun myönnettiin lastentarhanopettaja Airi Cantellille väliseksi ajaksi ja Ritva Soimelalle. 9. alkaen. Helsinki-mitali yli 35 vuoden palveluksesta myönnettiin lastentarhanjohtaja Inkeri Tuurnalle sekä lastentat:hanopettajille Brita Thesleffille ja Meri Virolalle, ansiomerkki 5 vuoden palveluksesta lastentarhanjohtaja Hanna Teräsvirralle sekä 0 vuoden palveluksesta lastentarhanopettaja Synnöve Kristolalle. Eräät uudet lastentarha- ja -seimilaitokset on jouduttu suunnittelemaan tavallista suuremmiksi. Koska on ilmennyt, että johtajan on vaikea hoitaa osastot yönsä lisäksi tällaisen laitoksen johtajan virkaa, päätti lastentarhain lautakunta ohjesäännön 38. :n nojalla vapauttaa johtajat osastot yöstä sellaisissa laitoksissa, joissa lastentarhaan kuuluu kaksi kokopäiväosastoa, vähintään yksi puolipäiväosasto sekä lisäksi lastenseimi tai koululasten päiväkoti. Tämä edellyttää, että kaupunginhallitus hyväksyy lautakunnan esityksen osastot yöhön tarvittavan opettajan paikkaamisesta. Kaupunginvaltuuston.päätöksen mukainen yleinen paikkojen korotus suoritettiin.. alkaen.

11 6 3. Huoneistot Kertomusvuonna valmistuivat Ylä-Malmin lastentarhan ja -seimen sekä Puistolan lastentarhan huoneistot, joista edellinen on itsenäinen rakennus ja jälkimmäinen huoneisto kansakoulurakennuksessa. Ahtolan koululasten päiväkodille, joka oli ollut ilman huoneistoa.. 96 alkaen, saatiin uusi huoneisto Toinen linja 0:stä, missä päiväkoti aloitti toimintansa Samalla kun Suomen Punaisen Ristin lastentarha siirtyi kaupungille tuli myös puurakennus Korsutie 0:ssä kaupungin omistukseen. Ruoholahden lastentarhan Hietalahdenkatu 9:ssä sijaitseva vuokrahuoneisto ostettiin kaupungille. Hakaniemen lastentarhaa ja -seimeä varten suunnitellusta huoneistosta rakenteilla olevassa talossa Toinen linja 7:ssä tehtiin vuokrasopimus. Meripirtin lastenseimen osittain epätyydyttävien tilojen vuoksi tehtiin esitys, että tutkittaisiin mahdollisuuksia lastenseimen siirtämisestä Ehrensvärdintie H:ään. Kertomusvuonna aloitettiin Puotinharjun, Munkkivuoren ja Pajamäen lastentarha- ja seimihuoneistojen rakentaminen. Kulosaaren lastentarha- ja -seimihuoneistojen rakentaminen aloitettiin kansakoulurakennuksen yhteydessä. Koska eräissä motsinkielisissä Kantakaupungin lastentarhoissa ei ollut täyttä määrää lapsia, lautakunta päätti , että motsinkielistä lastentarhatoimintaa pyritään siirtämään Esikaupunkeihin. Kun Munkkiniemessä motsinkielisen lastentarha Elkan huoneiston yhteyteen saatiin lisätilaa, päätettiin lastentarha Bamabon yksi puolipäiväosasto siirtää sinne. Lisäksi päätettiin Bamabon kahden jäljellä olevan osaston toiminta siirtää Myllypuroon vuokrahuoneistoon. Suursuon, Pihlajamäen ja Myllypuron alueitten lastentarha- ja -seimirakennusten suunnittelun eri vaiheita käsiteltiin lautakunnassa. Uusia tontteja varattiin Lauttasaaresta kaksi, joista toinen oli Kotikallion lastentarhaa varten. Roihuvuoresta varattiin tontti ja Kontulan alueen varaamisesta tehtiin esitys. 4. Toiminta vuoden aikana Ohjesäännön mukaan on lastentarhain, lastenseimien ja koululasten päiväkotien tehtävänä tukea ja täydentää Helsingin kaupunkikuntaan kuuluvien lasten hoitoa, valvontaa ja kasvatusta edistämällä heidän mumiillista ja henkistä kehitystään. Laitosten tehtäviä, hoitoa ja hallintoa käsiteltiin kertomusvuonna kahdessa johtajakokouksessa ja yleisiä ohjeita annettiin 0 kiertokirjeessä. Lastentarhat jakaantuvat kaksikielisiin, suomenkielisiin ja motsinkielisiin. Muissa laitoksissa ei ole kieliryhmitystä. Laitoksiin pyl'kineet lapset. Kertomusvuonna pyrki useimpiin lastentarhoihin ja -sel.illm enemmän lapsia, kuin mitä niihin voitiin ottaa, kun taas päiväkodeissa ei ollut täyttäkään lapsimäärää. Lastentarhoihin pyrki. 0. mennessä 7 8 lasta, joista jouduttiin hylkäämään tilanpuutteen vuoksi 579 lasta. Suurin määrä hylättyjä oli Esikaupungeissa. Lastenseimissä eivät lapset käy samalla tavalla yhtäjaksoisesti syksystä kevääseen kuten yleensä lastentarhoissa ja koululasten päiväkodeissa, vaan vaihtuvat pitkin vuotta. Sen vuoksi lastenseimissä joudutaan ottamaan vastaan hakemuksia pitkin vuotta, eikä pyrkijöistä ole saatavissa vastaavaa tilastoa kuin muissa laitoksissa. Lastenseimien 774 paikkaa käytti kertomusvuoden aikana 56 eri lasta. Lapsia laitoksiin valittaessa pyritään antamaan etusija sellaisille lapsille, jotka ennen muita tarvitsevat laitoksen kasvatusta ja hoitoa. Kirjoissa. 0. olleiden lasten kotiolot sekä laitokseen ottamisen yleisimmät syyt ilmenevät seuraavista asetelmista:

12 7 Kotiolot: I,astentarhat Puolipäivä Kokopäivä Koululasten osastot osastot päiväkodit I,astenseimet Luku % Luku % Luku % Luku % Isä ja äiti elossa lt lt.7 näistä laillisessa erossa U '0.' Vain isä elossa lt.6 0. Vain äiti elossa H.8 Täysin orpoja Avioliiton ulkopuolella syntyneitä lt Summa 3 80lt lt Laitokseen ottamisen erityisiä syitä ): %:eina %:eina %:eina %:eina oppilas oppilas. oppilas oppilas mää mää mää mää Luku rästä Luku rästä Luku rästä Luku rästä Äidin ansiot yö H & Vanhempien erillään asuminen & Vanhempien sairaus H lt Lasten monilukuisuus... lt3. H 8. 7 lt Asuntovaikeudet & Alkoholismi lt.6 lt9 6. Vankeusrangaistus ,.7 Muut syyt ' H.6 Puolipäiväosastoilla oli lapsia yhteensä 353 kodista, kokopäiväosastoilla 5lt6 kodista, koululasten päiväkodeissa 36 kodista ja lastenseimissä 7"" kodista. Ohjesäännön mukaan otetaan lastenseimiin kuuden kuukauden, erikoistapauksissa nuorempiakin, ja kolmen ikävuoden välillä olevia lapsia, lastentarhoihin kolmen ja seitsemän sekä koululasten päiväkoteihin seitsemän ja neljäntoista ikävuoden välillä olevia lapsia. Toiminta- ja läsnäolopäivät. Toimintapäiviä oli lastentarhain puolipäiväosastoilla yleensä 06. Kokopäiväosastojen toimintapäivien luku vaihteli 8:sta 99:ään lältinnä sen mukaan, kuinka paljon toimintaa oli kesän aikana. Päiväkotien toimintapäiviä oli :stä.9:ään sen mukaan, kuinka paljon oli toimintaa koulujen joululoman aikana. Poissaoloja oli runsaasti, joten varattujen hoitopäivien ja läsnäolopäivien erotus oli huomattava. Osasto Section Läsnäolopäivien lukumäärä eri laitoksissa kalenterivuonna 964 Number 0/ days 0/ presence at the institutions in 964 Puolipäiväosastot (Hall day sections) Kokopäiväosastot (Whole day sections).... Koululasten päiväkodit (Day homes 0' school children).... Lastenseim.et (Day nurseries).... Summa (Total) Päiviä Days 6"" "' Poissaolopäiviä oli kertomusvuonna puolipäiväosastoilla 9.& %, kokopäiväosastoilla. %, koululasten päiväkodeissa 3.8 % ja lastenseimissä 3.6 % varatuista hoitopäivistä. ) Muutamien lasten kohdalla saattoi olla useitakin syitä.

13 8 Lastentarhoissa toimivat rinnan puolipäiväosastot ja kokopäiväosastot. Puolipäiväosastot toimivat lähinnä kansakoulujen lukukausien mukaisesti ja yleensä aamupäivisin klo 9-3 tai 0-4 sekä lisäksi 7:ssä lastentarhassa myös iltapäivisin 4 tuntia johonkin aikaan klo ja 7 väiä riippuen olosuhteista. Lapset oli jaettu 5 lapsen osastoihin. Päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, yksi ateria ja ulkoilua. Kokopäiväosastot olivat avoinna klo , poikkeustapauksissa myöhempäänkin. 3 :ssa laitoksessa ne olivat avoinna koko kesän, 30:ssa osan kesää, ja muitten kokopäiväosastojen lapset keskitettiin avoinna oleviin laitoksiin, jotka valittiin lasten ulkoilumahdollisuuksia silmällä pitäen. Säännöllisen työkauden aikana on tavallisilla kokopäiväosastoilla yleensä 5 hoitopaikkaa paitsi Bertha-Maria Hemmet -nimisen lastentarhan laajennetulla kokopäiväosastolla 37, mutta kesäkuukausien aikana laskee lapsiluku huomattavasti riippuen vanhempien kesälomista, lasten maallepääsystä yms. Kokopäiväosastojen päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, ateriaa ja välipala, päivälepo ja ulkoilua. Joissakin lastentarhoissa olivat kokopäiväosastojen lapset aamupäivisin ryhmitettyinä ikänsä mukaan puolipäiväosastoille, joissakin toimi kokopäiväosasto erillisenä osastona omine päiväjärjestyksineen. Lastentarhoissa pyritään edistämään jokaisen lapsen myönteistä kehitystä. Varsinkin hänen sosiaalinen kehityksensä saa hyvää virikettä lastentarhaolosuhteissa. Kasvatus perustuu yleensä lasten toimintatarpeen tyydyttämiseen. Lisäksi lapsille pyritään välittämään tietoja ympäröivästä maailmasta, neuvomaan käytännöllisiä taitoja sekä opettamaan heille hyviä tapoja ja tottumuksia. Suoranaisena johdettuna toimintana kuuluu päiväohjelmaan laulua, kertomuksia, liikuntaa, pieniä kotitaloustöitä yms. Yleensä olivat kertomusvuonna sekä johdetun toiminnan että vapaan askartelun ja leikin runkona ns. keskusaiheet, jollaisiksi muodostuivat esim. ajankohtaiset tapahtumat, hauskat retket, luonnonilmiöt, vuodenaikojen vaihtelut, juhla-ajat sekä lasten omat yksityiset elämykset. Hyvin monissa lastentarhoissa saatiin aiheita esim. kevätkaudella Innsbruckin talviolympialaisista ja syyskaudella Tokion olympiakisoista. Nykyisen lapsipolven tuntuma luontoon tuntuu vähenevän vähenemistään, ja tämän vastapainoksi oli monessa lastentarhassa pieniä lemmikkieläimiä, kilpikonnia, marsuja, kanarialintuja ja kalaakvaarioita. Lisäksi tehtiin kaikissa lastentarhoissa retkiä luontoon. Vironniemen erityislastentarhassa annettiin tavallisen lastentarhatoiminnan ohessa erityisopetusta kuulovammaisille lapsille, joita oli muitten lasten joukossa kevätkaudella 7 ja syyskaudella 5. Kaikilla näillä oli vaikeita puhehäiriöitä kuulonmenetyksen vuoksi. Kukaan ei kuullut puhetta ilman kuulokojetta. Erityisopetusta olivat puheen valmistavat harjoitukset, puheen ymmärtämiseen tähtäävä opetus, äänenkäytön harjoitus, kuulon- ja rytmiharjoitukset, kuulokojeen käytön harjoitus sekä artikulaation opetus. Erityisohjaus tapahtui leikin muodossa. Lapset tulivat normaaliosastoilta vuoron perään saamaan opetusta 0-0 minuutiksi kerrallaan -3 kertaa viikossa. Joitakin harjoituksia suoritettiin ryhmässä. Alppimajan lastentarhaan oli muitten lasten joukkoon sijoitettu puhehäiriöisiä lapsia, jotka saivat kuten eräät naapurilastentarhojenkin lapset Alppimajassa puheopetusta niin yksilöllisen ohjauksen kuin ryhmäterapiankin muodossa. Kevätkaudella sai tällaista ohjausta Alppimajan 4 ja naapuriastentarhojen 4 lasta ja syyskaudella vastaavasti 5 ja 3 lasta. Tarkkailulastentarha Vanamossa askartelu ja toiminta oli terapeuttista. Myös tavallisia lastentarha-aiheita ja askarteluja käytettiin lasten yksilöllisten mahdollisuuksien mukaan. Terapeuttisesti hyödyllisimmät toiminnat olivat vesi- ja tulileikki, sormimaalaus, veisto ja muovailu. Lastenseimet olivat avoinna klo ja toimivat koko vuoden lukuunottamatta Sirkkulan ja Päijänteen lastenseimiä, jotka olivat kiinni ja Hakaniemen ja Kyllikin lastenseimiä, jotka olivat kiinni Lasten aterioitten laatu ja määrä riippuivat lasten iästä, samoin päivälepo. Lapset saivat vapaasti leikkien kehittää kykyjään ja voimiaan. Entistä enemmän pyrittiin kiinnittämään huomiota lastenseimien askartelu- ja leikkivälineistön kehittämiseen. Ilmojen suinkin salliessa leikittiin ulkona.

14 9 Koululasten päiväkodeissa toimi riippuen pyrkijöistä joko vain iltapäivävuoro tai myös ilta~ ja aamupäivävuorot seuraavasti: Ahtolan päiväkodissa oli kaksi iltapäivävuoroa ja lisäksi jokunen lapsi aamupäivällä. Kotikalliossa ja Toimelassa oli vain iltapäivävuorot. Kotivarassa ja Väinöiässä oli sekä aamu- että iltapäivävuorot. Tukholman päiväkoti ei ollut toiminnassa. Päiväkotien ohjelmaan kuului vapaata askartelua ja leikkiä, yksi ateria ja tilaisuus läksyjen lukuun. Koulujen lupapäivinä saatettiin tehdä retki. Yhteistyö lasten vanhempien kanssa. Lasten kasvatuksessa on vanhempien ja opettajien yhteistyö v<ittämätön. Tämän edistämiseksi järjestivät lastentarhat ja päiväkodit ns. vanhempien iltoja. Mikäli mahdollista pyrittiin näihin tilaisuuksiin saamaan esitys tai alustus lasten elämästä. Kertomusvuonna käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: ryhtiviat, lasten televisionkatselu, suusta suuhun -hengenpelastusmenetelmä, tapakasvatus, kevätväsymys ym. Lisäksi oli lapsiaiheisia tietokilpailuja sekä Nuorisoteatterin esitys Onnellinen perhe. Koska nykyisin vanhemmilla on mahdollisuus saada yleisiä tietoja lasten kasvatuksesta lehtien, radion ja television välityksellä, keskityttiin näissä illoissa yhä enemmän lastentarhan omiin asioihin, esiteltiin omaa lastentarhaa, sen toimintaa, askarteluvälineistöä, tutustuttiin lasten lauluihin ja selostettiin keskusaiheajatusta. Vieyailut. Sekä kotimaisia että ulkomaisia vieraita kävi kertomusvuonnakin tutustumassa laitoksiin. Erilaisia tutkimuksia lasten parissa suorittivat eräät psykologian ja kasvatusopin opiskelijat ja tutkijat. Osa Sairaanhoitajaopiston oppilaista sekä Ebeneserkodin seminaarin oppilaat haijoittelivat muutamissa lastentarhoissa entil;leen tapaan. 5. OppiIastilasto Lastentarhoissa ja niihin liittyvissä laitoksissa olevat lapset Children in kindergartens and institutions eonneeted with them, st Oet. 964 Ikä. Age 0 vuotta (yeays)...»...»... 3»... ft»... 5»»... 6»... 7»... 8»»... 9»... Summa (Total) I,astenseimet Day fj.i'.s,"is Luku I,astentarhat Kindergartens Luku Number % Number % 3 fto.8 9ft 37.~ 66. lt , 9 3ft ~ Päiväkodit Day 00m.. tor school children, Luku Number % 7.s lt ~ Osasto ja kieli Section and language Lastentarhat: (Kindeygaytens): kaksikieliset (Bilingual).... suomenkieliset (Finnish) ruotsinkieliset (Swedish) Koululasten päiväkodit (Day homes JOY school childyen).... Lastenseimet (Day nuyseyies).... Luku Number % ft &

15 0 Sukupuoli' Sex Poikia (Boys).... Tyttöja (Git'ls) ft9.4 Äidinkieli N ative language Suomi (Finnish).... Ruotsi (Swedish) Muu kieli (Othet' language) Perheenpään sosiaaliryhmä Social status of the head of the family I. Johtavassa asemassa olevia ym. (Pet'sons in leading positions, Pt'ofessionals ete.)... 9 ft. II + II!. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, toimistohenkilökuntaa, ammattityöntekijöita ym. (Ownet's of small entet'pt'ises, fot'emen, offiee pet'sonnez, skilled wot'k~t's ete.)... ft s IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled wot'ket's ete.) Lapsia kaikkiaan (Total of ehildt'en) Terveydenhoito Lastentarhain ja -seimien terveydenhoidosta huolehtivat lastentarhainlääkäri, lääket. ja kir. tri Anja Helve sekä lastenneuvoloiden lääkärit, jotka suorittivat lasten terveystarkastukset. Kertomusvuonna tarkastettujen lasten kokonaismäärä oli: lastentarhojen kokopäiväosastoilla kerran tarkastettuja 567 ja uudelleen tarkastettuja 9, puolipäiväosastoilla vastaavasti 3357 ja 30ft sekä lastenseimissä ja 5. Lisätutkimuksiin suositeltiin lastentarhojen kokopäiväosastoilta 77, puolipäiväosastoilta ft6ft ja lastenseimistä lasta. Lasten näkötarkastuksia suoritettiin 3 85 ja tällöin todettiin heikentynyt näkö 6ft lapsella. Kuiskauskuulokokeita tehtiin 578, jolloin todettiin heikentynyt kuulo 53 lapsella. Lisäksi suoritettiin audiometrinen kuulontutkimus 37 kansakouluun siirtyvälle. Heikentynyt kuulo todettiin näistä 85 lapsella. Tuberkuliinikokeita suoritettiin lastentarhoissa ja -seimissä seuraavasti: calmetterokottamattomille 5, joista todettiin tuberkuliinimyönteisiksi kaksi ja tuberkuliinikielteisiksi kolme lasta, sekä calmetterokotetuille 836, joista tuberkuliinimyönteisiksi todettiin 667 ja tuberkuliinikielteisiksi 69 lasta. Lasten lukumäärä ja tarttuvien sekä muiden tautien esiintyminen kaikissa laitoksissa ilmenevät seuraavista asetelmista: Lastentat'hat Kuukausi Keski määrin kuukau I II III IV V IX X XI XII dessa Lasten lukumäärä ft Sairaustapaust. luku Infectio acuta ft Keuhkokuume Nielutulehdus ft 0ft 67 HO H H 00 Ripuli... ft ft Tulirokko ft 6 H 3ft 0 Tuhkarokko Vihurirokko Vesirokko ft 30 6ft 9 8 ft 57 63

16 Lastentarhat: Kuukausi Keskimäärin kuukau- I II III IV V IX X XI XII dessa Sikotauti ~ Hinkuyskä... 0 Aivokalvontulehdus 3 3 ~ 7 ~ 3 Aivokuume... 0 Influenssa... M U Lavantauti... 0 Tapaturmia _. _... ~ ~ Muita tauteja ~ Lastenseimet Lasten lukumäärä 7~ U Sairaustapaust. luku Infectio acuta U 05 Keuhkokuume 3 ~ 3 5 ~ ~ Nielutulehdus... _ Ripuli Tulirokko ~ ~ 3 Tuhkarokko. Vihurirokko 0 Vesirokko ~ 7 Sikotauti ~ 8 Hinkuyskä... 0 Aivokalvontulehdus 0 Influenssa ~ 3 ~ Lavantauti... 0 Tapaturmia... Muita tauteja ~ 7. Puheopetus Lastentarhoilla on v:sta 963 ollut puheopettajan tilapäinen virka. Ensimmäisenä toimintavuotena puheopettaja pyrki lähinnä saamaan selville puheopetuksen tarpeet ja mahdollisuudet sekä suunnittelemaan työtä niiden pohjalta. Puheopettajan toiminta jakautuu kahteen pääsuuntaan: tutkimuksiin ja terapiaan, joista edellinen suoritetaan lastentarhoissa ja jälkimmäinen puheopettajan vastaanottopaikassa. Kertomusvuonna puheopettaja teki 0 laitoskäyntiä, jollointutkittiin vain kouluun menevä ikäluokka, yhteensä 05 lasta. Näistä oli eriasteisia puhe- ja äänihäiriöitä ~9~ lapsella, joista tyttöjä oli 99 ja poikia 95. Puheterapiaa annettiin 38 hoitokerralla, joista 83 oli kevätkaudella ja 35 syyskaudella. Hoidossa kävi kaikkiaan 60 lasta. Tiedot todetuista puhe- ja äänihäiriötapauksista lähetettiin lastenneuvoloihin asianomaisen lapsen korttiin merkittäväksi lääkärin mahdollisia toimenpiteitä varten sekä helpottamaan myöhemmin kouluissa tehtäviä puhetarkastuksia.

17 8. Ateria- ja hoito maksut Hoito ja kasvatus on lastentarhoissa, jotka saavat valtionapua, lain mukaan maksuton, mutta ruoasta peritään lautakunnan määräämä maksu. Lastenseimissä maksetaan lapsista lautakunnan määräämä korvaus hoidosta, ruoasta sekä kasvatuksesta ja päiväkodeissa suoritetaan päivämaksu. Maksut olivat kertomusvuonna päivää kohden seuraavat: Lastentarhain puolipäiväosasto....» kokopäiväosasto.... Lastenseimet...".... Koululasten päiväkodit mk mk Varaton lapsen huoltaja voidaan kuitenkin vapauttaa osittain tai kokonaan emo maksuista. Niiden lasten määrä, joiden huoltaja suoritti koko maksun, osan maksusta tai oli vapautettu siitä, ilmenee laitoksittain prosentteina seuraavasta asetelmasta: Koko Alennettu I,asten maksu maksu Maksutta Yht. luku % % % % Lastentarhat Lastenseimet 0" Koululasten päiväkodit ~ IV. PUISTOLEIKKITOIMINTA Puistoleikkitoiminta jakaantuu kahteen toimintamuotoon: leikkikenttätoimintaan ja ns. puistotätien toimintaan. Leikkikenttätoiminta Leikkikenttätoimintaa on Helsingissä ollut v:sta 94 alkaen, joten se täytti kertomusvuonna 50 vuotta. Toiminta sai alkunsa Suomen Voimistelunopettajaliiton aloitteesta ulkomailta saadun esimerkin mukaan. Aluksi toimintaa oli vain kesäisin, mutta v:sta 95 alkaen sekä kesäisin että ympäri vuoden. Kertomusvuonna oli leikkikenttätoimintaa 4-H-vuotiaille lapsille kesäleikkikentällä ja kokovuotisella kentällä. Kannelmäessä, missä oli ollut vain kesäleikkikenttä, aloitti kokovuotinen kenttä toimintansa. 5. Kesäleikkikenttätoimintaa oli kolmena kesäkuukautena päivittäin klo 0-5. Ohjelmaan kuuluivat vapaat ja ohjatut leikit, retkeiyt ja uintimatkat. Kenttäläisten uintiretket olivat tulleet yhä hankalammiksi uintipaikkojen riittämättömyyden vuoksi, ja siksi tehtiin uintiretkiä entistä enemmän Toukolan leikkikentälle, jossa pienemmät lapset saivat leikkiä leikkikentän kahluualtaassa ja suuremmat uida Kumpulan uimalassa. Leikkikenttien kesäjuhla pidettiin. 7. ja kesäkauden lopettajaisjuhla, joka oli samalla Helsingin kaupungin leikkikenttätoiminnan 50-vuotisjuhla, 7.8. Ruskeasuon palloiluhallissa. Toimintakautena jaettiin kerran päivässä ilmainen keittoateria. Henkilökuntaa oli neljällä suurimmalla kesäleikkikentällä vastaava leikinohjaaja ja apulaista sekä pienemmillä kentillä vastaava leikinohjaaja ja apulainen. Henkilökunnalle pidettiin 3-päiväiset valmennuskurssit ennen toiminnan alkua ja kesän kuluessa ~ yhteistä leikki- ja lauluiltaa sekä vastaaville ohjaajille lisäksi kerran viikossa neuvottelutilaisuus. " Kesäleikkikentät ja lasten päivittäinen keskimääräinen lukumäärä kullakin ({kentällä oli seuraava:

18 3 ~esäleikjtukenttä Kesäkuu Eläintarha Eteä-Haaga Hiekkaranta ~aivopuisto Malmi Munkkivuori Oulunkylä Pihlajamäki Pitäjänmäki Tapanila Topelius Vartiokylä.... Heinäkuu Elokuu ft. 74. Koko kesä ft ~esäleikkikentillä yhteensä Kokovuotisilla kentillä kesän aikana ~aikilla kentillä kesän aikana yhteensä Kokovuotista leikkikenttätoimintaa oli lapsimäärästä ja henkilökunnan vahvuudesta riippuen joko klo 9-8 tai 9-7. ~uudessa leikkipuistossa oli tarkoitusta varten rakennetut leikkikenttämajat, jollainen valmistui myös Pohjois-Haagan leikkikentälle. Näitten majojen ansiosta lapset voivat käydä kentällä epäsuotuisienkin säiden vallitessa. ~enttien päiväohjelmaan kuuluivat vapaat leikit ja askartelut sekä johdetut laulu-, kilpaja urheiluleikit sekä kansanhiihto ja kansanuinti. Ryhmä leikkikenttäläisiä kävi esittämässä ohjelmaa vanhuksille ~ustaankartanon vanhainkodissa. ~enttien' joulujuhlista vietettiin osa ulkona ja osa koulujen huoneistoissa. ~esäkuukausina jaettiin keittoruokaa myös kokovuotisilla kentillä. ~okovuotisilla leikkikentillä päivittäisten käyntien lukumäärä, joka on saatu laskemalla jokainen päivän kuluessa kentälle tuleva lapsi riippumatta siitä, onko sama lapsi jo sinä päivänä aikaisemmin käynyt ja välillä poistunut, ja siten jo kerran laskettu, oli keskimäärin seuraava: Kokovuotinen kenttä Kuukausi Koko II III IV V VI VII VIII IX X XI XII vuosi Brahe ~o Toukola Maunula Vallila Sepänpuisto _ Tullinpuomi Pohj.Haaga Roihuvuori Siilitie Lauttasaari ~annemäki Summa Henkilökuntaa oli kokovuotisilla leikkikentillä seuraavasti: Brahen ja Sepän leikkipuistoissa vastaava leikinohjaaja, leikinohjaaja ja leikinohjaajan apulaista; toisissa leikkipuistoissa oli vastaava leikinohjaaja, leikinohjaaja ja apulainen sekä tuntiapulainen. Työaika oli

19 jaettuna kahteen vuoroon. Kerran kuukaudessa oli koko henkilökunnalla ns. työilta, jolloin eri leikkikenttien puolesta joku leikinohjaaja vuorollaan alusti keskustelun jostakin työalaa koskevasta kysymyksestä. Puistotätien toiminta Yksityisyrittäjinä toimivia pienten lasten ulkoiluttajia, ns. puistotätejä oli kertomusvuonna n: 0. Lapsiryhmät olivat jakaantuneet 9 eri puistoon tai muuhun sopivaan paikkaan sekä Kantakaupungin että Esikaupunkien alueella. Koska yleensä voidaan laskea noin 5 lasta puistotätiä kohden, ulkoilee puistotätien valvonnassa noin 750 lasta päivittäin q, Y-5 tuntia. Lasten lukumäärä oli vähentynyt huomattavasti kantakaupungin alueella ja lisääntynyt esikaupungeissa. Niinpä myös puistotätitoimintaa oli siirtynyt yhä enemmän esikaupunkeihin. Puistotädeille järjestettiin leikki-ilta.. V. KAUPUNGIN AVUSTAMA KESÄSIIRTOLATOIMINTA Lastentarhanopettajien muodostama Lastentarhain Kesäsiirtolayhdistys tuli kuluneena vuonna toimineeksi 50 vuotta Helsingin kaupungin lastentarhalasten kesävirkistyksen järjestäjänä. Yhdistyksen 9 siirtolan yhteensä 00 paikkaa jaettiin kertomusvuonna kuten ennenkin lastentarhoille niitten esittämän ennakkoilmoituksen mukaan siten, että lastentarhoissa, joissa esiintyi eniten tarvetta, voitiin paikkoja tarjota enemmän. Muutama lastentarha luovutti tarjotut paikat pois tarpeettomina. Lastentarhanopettajat valitsivat siirtoloihin menevät lapset. Valintaan, mikä alkujaan perustui yksinomaan lapsen terveydentilaan ja lääkärinlausuntoon, vaikuttivat jossain määrin erilaiset perusteet eri lastentarhoissa. Siirtolalapset olivat joitakin poikkeuksia lukuunottamatta kokopäiväosastoilta. Koska ruotsinkielisten lastentarhalasten siirtolatarve oli vähentynyt, muutettiin toinen ruotsinkielisenä toiminut siirtola suomenkieliseksi. Siirtoloissa hoidettiin kertomusvuonna 6 lasta, joista 66 oli siirtolassa koko kesän, 0 lasta puoli kesää ja 30 lasta osan kesää. Toiminta-aika oli Hoitopäiviä kertyi g 7. Keskimääräiset menot hoitopäivää kohden olivat 5.95 mk. Hoitomaksu koko kesän oleskelusta oli 50 mk. Yhdistyksen kokonaismenot olivat 8q, mk. Lukuisten hinta- ym. korotusten johdosta ylitti yhdistys talousarvionsa ja velkaa kertyi 7.65 mk. Yhdistys sai kaupungilta kertomusvuonna avustusta q,3 000 mk. Lastenneuvoloiden lääkärit tarkastivat kesäsiirtoloihin ehdotettujen lasten terveydentilan lastenneuvoloissa ennen siirtolaan lähtöä ja sieltä palattua, ja lastentarhain lääkäri tarkasti heidät välittömästi ennen siirtolaan lähtöä ja sieltä palattua. Lastentarhain lääkärin selostuksessa lasten terveydentilasta todetaan, että lasten keskimääräinen painonnnousu oli aikaisempiin vuosiin verrattuna suuri,. kg ja keskimääräinen pituuskasvu.6 sm. Siirtoloista saatujen tietojen mukaan esiintyi sairaustapauksia enemmän kuin edellisenä kesänä. VI. KAUPUNGIN AVUSTAMA YKSITYINEN TOIMINTA Kaupunki avusti kertomusvuonna seuraavaa 0 lastenseimeä ja 6 lastentarhaa: Suomen Lastenhoitoyhdistys, kolme lastenseimeä ja yksi lastentarha. Johtokunnan puheenjohtajana oli dosentti Ester-Margaret v. Frenckell, sosiaalipäällikkönä sairaanhoitaja Gunnel Finne ja talouspäällikkönä rouva Anna-Leena Hyvärinen. Laitokset olivat: B. E. v. Schantzin lasten-

20 5 seimi, Sepänk. 9, johtajattarena koulutettu lastenkodinjohtajatar Jenny Vinberg; Brita Maria Renlundin lastenseimi, Toinen linja, johtajattarena koulutettu lastenkodinjohtajatar Ester Nybränn, Tölö Daghem (lastenseimi), Stenbäckink. 7, johtajattarena lastenhoitaja Berit v. Schalien; Tölö barnträdgård, Stenbäckink. 7, johtajattarena lastentarhanopettaja Märtha Lampart. Helsingin Ensi-Kodin lastenseimi, Ensi-Kodin tie 4. Johtokunnan puheenjohtajana oli sosiaalineuvos Martta Salmela-Järvinen ja sihteerinä maisteri Marjatta Joutsen. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kerttu Kankkunen. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Malmin osaston Malmin Lasten Ystävien päiväkoti (lastenseimi), Karviaiskuja 3, Malmi. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mia Vuorsalo sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Meri-Esteri Nuutila. Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti (lastenseimi), Tallbergin puistotie 7 A. Johtokunnan puheenjohtajana oli tri Katri Malmivaara ja sihteerinä insinööri Pentti Haapio.]ohtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kirsti Haapio. Mannerheim-liiton Helsingin osaston päiväkoti (lastenseimi) korkeakouluissa opiskelevien lapsia varten, Mikonkatu 8. Johtokunnan puheenjohtajana oli dosentti Ruth Wegelius ja sihteerinä rouva Margit Laakso. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Helena Lindroth. Pelastusarmeija, lastenseimeä. Sosiaalisen naistyön johtaja oli brigadööri Kyllikki Lehtonen. Helsingin lastenseimen, Castreninkatu 4-6, johtajattarena toimi brigadööri Rauha Ahlfors, ja Malmin lastenseimen, Yrjöläntie 4, kapteeni Irene Nieminen. Yhdistys Taalan lastenseimi, Mikael Lybeckin katu. Johtokunnan puheenjohtajana oli fil.tri Lars Fagerström sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Gunvor Nybom. Haga privata svenska barnträdgård, Kylätie 6, Haaga. Johtokunnan puheenjohtajana oli insinööri Reinhold Mette ja sihteerinä rouva D. Nyberg. Johtajattarena toimi rouva Gertie Orre. Helsingin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen lastentarha, Pohj. Rautatienkatu 3. Johtokunnan puheenjohtajana oli opettaja Aino Tavio ja sihteerinä nuorisotyöntekijä Aila Kauppinen. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Leena Tukia. Hertonäs Svenska Barnträdgård, Susitie. Johtokunnan puheenjohtajana ja sihteerinä oli insinööri Å. Gesterberg. J ohtajattarena toimi lastentarhanopettaja Ulla Lindström. Suomen Punaisen Ristin Helsingin piiri, Pitäjänmäen lastentarha, Korsutie 0. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mirja Tukiainen, sihteerinä rouva luki Lounasmaa ja johtajattarena lastentarhanopettaja Carita Nordman. Lastentarha siirtyi kaupungin hallintaan. 7. Vajaaliikkeisten Kunto, aivovaurlolasten lastentarha, Raisiontie. Johtokunnan puheenjohtajana oli lääket. ja kir.tri Lea Ylppö ja sihteerinä talouspäällikkö P. Väänänen. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Lea Kiviluoto. Tietoja edellämainittujen laitosten toiminnasta ja kaupungin avustuksesta on seuraavassa taulukossa.

21 6 Kaupungin avustainat yksityiset lastentarhat ja -seimet Private kindergartens and day nurseries subsidized by the city Laitos Institution Dispos4bl. plac Hoitopaikkoja Toimintapäiviä Worki"g days Läsnäolopäiviä Days 0 fj'... c. Kaupungin avustus AllOftJa"c. granw by city mk marks Lastenseimet Day nuf'series Suomen Lastenhoitoyhdistys: Sepänkatu 9... Toinen linja... Stenbäckinkatu 7... Helsingin Ensi-Koti... Malmin Lasten Ystävät... Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti... Mannerheim-liiton Helsingin osasto... Pelastusarmeijan Helsingin lastenseimi... Pelastusarmeijan Malmin lastenseimi... Yhdistys Töölön lastenseimi ~ ~O 0 ~o ~ 7~ ~06 ~ ~ ~ 890 Lastentarhat Kindef'garlens Haga privata svenska bamträdgård.... H:gin NNKY, lastentarha... Suomen Lastenhoitoyhdistys: Töölön lastentarha... Suomen Punainen Risti: Pitäjänmäki... Hertonäs svenska bamträdgård... Vajaaliikkeisten Kunto )75 )5 ) ~6 55 ~ ~6~ ~6 000 ) Yksi 5 paikan kokopäiväosasto; taulukon muut lastentarhojen hoitopaikat puolipäiväosastoilla.

22 7 VII. LASTENTARHAIN JA NIIHIN liittyvien LAITOSTEN TALOUS M eno t Expenditu'e Menot ja tulot kalenterivuonna 964 Expenditure and income during the calendar year 964 La u ta kun taj ase n toi m i s t 0 (The Boa'd and its ojjice).... L a i t 0 k s e t ( nstitutions )... :.... Palkat ja palkkiot (Sala'ies and othe' 'emune'ation).... Sosiaaliturvamaksut (Social secu'ity and child allowance jees).... Huoneistomenot (Expenses j0' p'emises).... Painatus ja sidonta (P'inting and binding).... Kaluston hankinta (Acquisition oj equipment).... Kaluston kunnossapito (M aintenance oj equipment).... Tarverahat (M iscellaneous expenses).... Vaatteiden pesu ja huolto (Laund'Y and upkeep oj clothing).... Ravintotarvikkeet (Food supplies).... Lääkkeet (Medical supplies).... Askarteluvälineet ja -aineet (Equipment and mate'ials j0' occupying the children).... Suoranaiset avustukset (Actual allowances).... Vaatteiden hankinta (Acquisition oj clothing)... Lasten hampaidenhoito (Dental se'vice).... U u s i e n a i t 0 s t e n toi m i n t a ( New K inde'ga'tens).... Puistolan lastentarha.... Ylä-Malmin lastentarha ja -seimi.... " Marttilan lastentarha... ".... Lasten kesävirkistys (Summe''ec'eationojchild'en).... Las t e n e i k k i ken t t ä toi m i n t a (Playg'ounds).... L a u t aku n n a n käy t t ö v a r a t (Funds 'eserved j0' 'unning expenses oj the Boa'd).... Yk s i t Y i s i e a i t 0 k s i e suo r i t et u t av u s t u k s e t (Allowances to p'ivate institutions).... Mk Marks Summa (Total) ) Tulot lncome Valtionapu (State grant).... Lasten ruokamaksut (Fees j0' nou'ishment)... '.... Luontoisetujen korvaukset (Compensation j0' wages paid in kind).... Muut tulot (Othe' income) Summa (Total) ) Lisäksi käytettiin edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja mk.

23 SEDMIGRADSKYN PIENTENLASTENKOULUT JA MARIAN TURVAKOTI Kalenterivuonna 964 THE SEDMIGRADSKY NURSERY SCHOOLS AND THE MARIA ASYLUM Calendar year 964 Johtokunta. Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: puheenjohtajana varatuomari Kristian Gestrin, varapuheenjohtajana osastonhoit. Judith Sundman ja muina jäseninä konttoristi Svanvit Björkqvist, prof. Gunnar Granqvist, varatuomari Randall Nybom, kirjaltaja Hjalmar Råstedt sekä johtokunnan valitsemana fil.maist. Henry Backman. Opettajakuntaa edusti johtokunnassa opett. Irma Sundman. Maisteri Backman toimi myös säätiön taloudenhoitajana ja johtokunnan sihteerinä. Kaupunginvaltuuston valitsemat säätiön tilintarkastajat olivat ekon. Gunnel Holmström ja kirjanpitäjä Harald Nordberg sekä varatilintarkastajat ekon. Pehr-Erik Floman ja toimittaja Helge Mod. Lääkärinhoidosta kouluissa huolehti lääket. ja kir. tri Elisabeth Maasik-Aaltonen. Prof. Gunnar Granqvist, joka oli ollut johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 94.9 lähtien, jätti puheenjohtajan paikan korkean iän ja lisääntyneen sairaalloisuuden takia. Kertomusvuonna suoritettiin jälleen johtokunnan päätöksen mukaisesti kalliita kiinteistöjen korjaustöitä, lähinnä Pohj. Esplanaadikatu :ssä. Kiinteistöjen palovakuutuksia korotettiin myös vuoden aikana. Johtokunnan kanslia sijaitsi säätiön omistamassa talossa Pohj. Esplanaadikatu :ssä. Kirjanpitäjänä kansliassa oli neiti Saima Mood. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa, ja sen pöytäkirjoihin merkittiin 7 asiaa. Päätökset. Johtokunnan kertomusvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: (0 p etu s) vahvistettiin kevät- ja syyslukukauden lupapäivät (3.. 9, ); (v i r a t ja p a k a t) otettiin toimeen lastentarhahenkilökuntaa, jujistettiin virkoja haettavaksi ja täytettiin opettajanvirkoja koevuosiksi sekä päätettiin eräiden opettajanvirkojen sijoituksesta (3.. 0, 4. lo. 6, ); valittiin johtaja Maunulan pientenlastenkouluun ( ); myönnettiin sairauslomia (3.., , , ); päätettiin tarkistaa palkat (4. lo. 9, ); myönnettiin ero virasta lastentarhanopettajille Margit Kranck, Edith Sahlström ja Birgit af Hällström (U. lo. 3-5 ); myönnettiin ikälisiä ( ); (k iin t e i s t ö t) päätettiin suorittaa eräitä kiinteistöjen korjauksia (U. lo. 0, ); päätettiin vapautuneiden huoneistojen vuokrauksesta (4.o. ); päätettiin anoa maistraatilta lykkäystä eräisiin kiinteistöjen korjaustöihin (! ); tehtiin Inkoon kesäkodin vuokrasopimus ( ); päätettiin Pohjoismaiden Yhdyspankin ehdottamista korjaustöistä ( ); laadittiin polttoainesopimus ( ); päätettiin tapahtuvista vuokrantarkistuksista ( ); vahvistettiin säätiön lastentarhojen vuokrat ( ); päätettiin