OPETUSLAITOKSET (1'#5 . S( (4'30) HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO H'ELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI Hf\.

Transkriptio

1 ('#5 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. S( (4'30) 6::t. Hf\.SIN\,<,,\ TlLAS,iO\" k O\j l \..JT\J S QP.Ptl.A\TQ\9-f VI OPETUSLAITOKSET H'ELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 963

2 STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) VI EDUCATIONAL INSTITUTIONS PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI HELSINKI 963 TILGMANNIN KIRJAPAINO

3 ALKULAUSE Tämä julkaisu sisältää lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlasten koulujen ja Marian turvakodin, suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen sekä ammattioppilaitosten tarkastuksen toimintakertomukset kalenterivuodelta 96 sekä ammattikoulujen ja suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen toimintakertomukset lukuvuodelta 960/6. Se on toimitettu entiseen tapaan siten, että koulujen omia kertomuksia on tilastotoimistossa jossakin määrin lyhennetty ja yhdenmukaistettu. Lisäksi tilastotoimisto on kerännyt ja muokannut pääosan numeroaineistoa sekä laatinut julkaisun lopussa olevan tauluston. Toimitustyötä on johtanut apulaisaktuaari Kil'sti Lappalainen. Helsingissä, toukokuun 2 p:nä 963. Karl Erik Forsber8

4 Sisällysluettelo Contents. Vuosikertomukset Sivu Lastentarhat.lastenseimet ja koululasten päiväkodit... Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja Marian turvakoti... 7 Suomenkieliset kansakoulut Ruotsinkieliset kansakoulut Ammattiopetuslaitosten tarkastus Valmistava poikien ammattikoulu Valmistava tyttöjen ammattikoulu Kirjapainokoulu Kähertäjäkoulu Vaatturikoulu Laboratoriokouln 0 Suomenkielinen työväenopisto... 3 Ruotsinkielinen työväenopisto I. Annual reports Page Kindergartens. day nurseries and day homes for school children The Sedmigradsky nursery schools and the Maria asylum... 7 Finnish public elementary schools Swedish public elementary schools Inspection of the trade schools Preparatory trade school for boys 88 Preparatory trade school for girls 94 Printers' school Hairdressing school Tailors' school Laboratory school... 0 Finnish workers' academy... 3 Swedish workers' academy II. Taulusto Oppivelvolliset lapset... 2* Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset 3* Lastentarhat * Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja Marian turvakoti * Suomenkieliset kansakoulut * Kansakoulujen menot... 8* Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lahjoitusrahastot... 9* Ammattiopetuksen kustannukset... 20* Ruotsinkieliset kansakoulut... 2 * Ammattikoulut... 28* II. Tables School aged children * Municipal schools... 3* Kindergartens '" Sedmigradsky nursery schools and Maria asylum... 7* Finnish pu blic elementary schools 8 * Expenditure of public eementary schools 8* Foundations for public elementary school purposes... 9* Expenditure of professional training 20* Swedish public elementary schools * Trade schools *

5 I VUOSIKERTOMUKSET ANNUAL REPORTS

6 LASTENTARHAT, LASTENSEIMET JA KOULU LASTEN PÄIVÄKODIT Kalenterivuonna 96 KINDERGARTENS, DAY NURSERIES AND DAY HOMES FOR SCHOOL CHILDREN Calendar year 96. LAUTAKUNTA Lastentarhain lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: puheenjohtajana kansak.opett. Inkeri Airola, varapuheenjohtajana insinööri Annaliisa Levanto, jäseninä opetusneuvos Hilja Vilkemaa, johtaja Arvo Paasivuori, ilmoituspääll. Anni Ikonen, toimitt. Sirkka Tamminen, fil.maist. Henry Backman, rouva Margareta Aminoff, yhteiskuntat.maist. Sirkka Loimaranta sekä varajäseninä ekon. Anja Jyske, opett. Jorma J. Waronen, rouva Nanna Andersson, rouva Maiju Ekström, toimitt. Eeva Ahonen, rouva Anja Pettersson, fil.maist. Gunnel Lilius, ent. lastentarhanjoht. Helga Bengelsdorff ja kansakoulunjoht. Kalle Lamoinen. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli toimitsija Lempi Lehto ja opettajakunnan edustajana lastentarhanjoht. Anna-Liisa Valtiala. Lautakunta valitsi sihteerikseen apulaistarkastaja Hellevi Kailan. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna H kertaa. Pöytäkirjat sisälsivät 265 pykälää käsittäen 696 asiaa. Sosiaaliohjesäännön mukaisesti pidettiin huoltolautakunnan, lastensuojelulautakunnan ja lastentarhain lautakunqan yhteinen kokous Vantaalan päivähuoltotalossa. Lastentarhain toimiston tulodiaariin oli merkitty 602 saapunutta kirjeimää. Lähteviä kirjelmiä oli kirjattu 228. Esitykset. Kertomusvuonna tehtiin esityksiä asioista, jotka mm. koskivat: lasten ulkoilutilojen lisäämistä eräillä kaupungin alueilla ja varsinkin Kalliossa ( , , , ). uuden kokovuotisen leikkikenttätoiminnan perustamista Siilitielle ( ), Kaartintorpan lastentarhan toiminnan tilapäistä laajentamista ( ). laitosten huoneistoihin liittyvien virka-asuntojen ja muidenkin asuntojen käyttöä ( ja 34, , , H2, , ), uusien lastentarha- ja seimihuoneistojen rakentamista ( ja 65, ). uuden huoneiston hankkimista päiväkoti Ahtolalle ( ), Castreninkadun ja Kaarlenkadun kulmassa olevan puistikon parannustöitä ( ), määrärahojen myöntämistä kuulovammaisten lasten uuden lastentarhan perustamiseen ( ), valtionavun anomista laitoksille ( ja 24, , , ), määrärahojen varaamista eräiden leikkipaikkojen kunnostamiseksi v. 962 ( ), Helsinki-mitalin ja Kaupunkiliiton ansiomerkin myöntämistä eräille viranhaltijoille ( ).

7 2 Lausunnot. Kertomusvuonna annettiin lausuntoja asioista. jotka mm. koskivat: Torpparinmäen tiehoitokunnan anomusta leikki- ja urheilukentän kunnostamiseksi ( ). Etelä Kaarelan Omakotiyhdistyksen anomusta lastenseimen perustamiseksi ( ). Helsingin Lähiympäristön Omakotiyhdistyksen anomusta päiväkaitsijan palkkaamiseksi Koskelan leikkialueelle ( ). Kannelmäen asukkaiden anomusta kahluualtaan rakentamiseksi ( ). Mannerheim-liiton Haagan osaston anomusta leikkipaikan kunnostamiseksi ( ). Puistolan pysäkin seudun asukkaiden anomusta lastentarhan ja lastenseimen perustamiseksi ( ). Helsingin sairaanhoitajaopiston oppilaiden harjoittelua lastentarhassa ( ). sopimusluonnosta aivovauriolasten lastentarhan ylläpitämisestä ( ). eräiden huoneistojen sopivaisuutta lastentarhatarkoituksiin ( ). tontin vuokraamista Ebeneserkodille ja sen omistaman kiinteistön ostoa ( ). huoneiston vuokraamista Paloheinään rakennettavasta seurakuntatalosta lastentarhaa varten ( ). eräiden huoneistopiirustusten hyväksymistä ( ja 239 ). Nikkilän sairaalan perheasuntoloihin valmistuvan lastentarhahuoneiston käyttöä ( ). Vajaamielishuoltokomitean mietintöä ( ).»Lapsh varoitusmerkin poistamista kesän ajaksi ( ). Lisäksi annettiin lausunto seuraavista yksityisten laitosten ja yhdistysten avustusanomuksista. toim.i.onasta. kaupungille siirtymisestä yms.: Pasilan lastenseimi. Vajaaliikkeisten Kunto. Kottby-Månsas svenska förening. Mannerheim-liiton Helsingin osasto. Lastentarhain Kesäsiirtolayhdistys. Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Yhdistys Töölön Lastenseimi. Mannerheim-liiton Malmin osaston. Malmin Lasten Ystävät. Suomen Lastenhoitoyhdistys ( ja ). II. TOIMISTO Lastentarhain toimisto sijaitsi kertomusvuonna entiseen tapaan Aleksanterinkatu 2:ssä. Lastentarhain tarkastajana toimi edelleen Kaarina Axelson. apulaistarkastajina Hellevi Kaila ja Britta Schier. puistoleikkitoiminnan tarkastajana Kirsti Pajunen sekä taloudenhoitajana valtiot.maist. Kirsti Heikinheimo. Lautakunnan puheenjohtaja Inkeri Airola ja tarkastaja Axelson kävivät Jyväskylässä tutustumassa sikäläiseen vajaaliikkeisten aivovauriolasten lastentarhaan. Tarkastaja Axelson oli myös Tukholmassa ja Kuopiossa perehtymässä vajaaliikkeisten aivovauriolasten kysymyksiin. Tukholmassa hän tutustui lisäksi muihin erityislaitoksiin sekä Tukholman kaupungin esikouluja päiväkotityöhön. Tarkastaja Pajunen otti osaa Kööpenhaminassa pidettyyn leikkikenttätoimintaa käsittelevään kongressiin.. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti siirrettiin tarkastajan virka 28. palkkaluokasta 30. palkkaluokkaan ja apulaistarkastajien virat 24. palkkaluokasta 25. palkkaluokkaan alkaen.

8 3 III. LAITOKSET. Laitosten laatu ja koko Lautakunnan alaiset laitokset, niiden sijainti, laatu ja koko selviävät seuraavasta taulukosta: Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset Kindergartens and institutions connected with them Laitos ) ja osoite' Institution and address Kau pungin osa City ward Johtajia ja opettajia H.lltl fjis- 'rene& a"d teachers Varsi naisissa lasten tarhoissa Act.. al k."tler garl... Paikkojen lukumäärä Disposllble plac.. Koko päivä QSaS. toissa Nursu'Y sections Koulu lasten päivä kodeissa DIIY homes lor school child,... Sei missä DIIY ft.",.se- Ties Virkkula, Snellmanink Vironniemi, kuulovammaisten lastentarha, Rauhank Tomtebo, Fredrikink. 45 (r)... Ruoholahti, Hietalahdenk Pienola, Lapinlahdenk Vuokko, Merimiehenk Solhem, Laivurinrinne 2 (r)... Meripirtti, Merimiehenk Päi.völä, Ehrensvärdintie 4... Fylgia, Tehtaank. 6 (r)... Barnabo, Tehtaank. 3 (r)... Toimela, Vuorimiehenk Onnela, Tehtaank Katajanokka, Kauppiaank. 8-0 (k)... Kaleva, Castr~nink Alppimaja, Castr~nink Taru, Helsingink Touhula, Neljäs linja 4... Vanamo, tarkkailulastent., Toinen linja 4-6 Tukholman päiväkoti, Kolmas linja 8... Kallio, Siltasaarenk.... Hakaniemi, Eläintarhantie 3... Solhälla, Toinen linja 2 (r)... Terhi, Neljäs linja Valkama, Vesilinnank Kalliorinne, Länt. Brahenk Päivärinne, Länt. Brahenk Ahtola, Kalliolanrinne Tapiola, Kaarlenk Ebeneserkoti, Helsingink. 3-5 (k)... Leppäsuo, Mechelinink Väinölä, Mechelinink Rauhala, Mannerheimintie Topeliuksen lt., Rajasaarentie 3... Päiväpirtti, Rajasaarentie 2... Bertha-Maria Hemmet, Töölönk. 4.' (r)... Pihlaja, Pihlajatie 3%... Ruskeasuo, Raisiontie 0... Pasila, Hertank Kyllikki, Kyllikink Pääskylä, Hämeentie Kotjkallio, Saarenk ) k = kaksikielinen laitos. r = ruotsinkielinen, muut suomenkielisiä.

9 Laitos ) ja osoite' Institution and addr8ss Kaupunginosa City wtj,d Johtajia ja opettajia Head mist,es5es a"d teachers Varsinaisissa lastentarhoissa Actual kime, garle". Paikkojen lukumäärä Disposable places Kokopäiväosastoissa Nursery sectia..s Koululasten päiväkodeissa Day home! /0' school child,e" Seimlasä Day ",",sen,! Hermanni, SaarenlL t 36 Päijänne, Päijänteentie Kotivara, Vallilantie He~gård, Anjalantie (r) Sirkkula, Sammatintie Vallilan ls., Sammatintie Vallilan lt., Sturenk Toukola, Hämeentie t Annala, Hämeentie Marjala, Limingantie 78 (k)... Alku, Väinölänk Käpylinna, Mäkelänk Malva, Mäkelänk. 0 (k) Koskela, Käpyläntie Maunula, Metsäpurontie Pirkkola, Lehtotie Oulunkylä, Kivalterintie Haaga, Sankaritie Kanerva, Pietari Hannikaisen tie Männistö, Ida Aalbergin tie Kaartintorppa, Saunalahdentie Elka, Laajalahdentie 0 (r) Kotkankallio, Pohjoiskaari 48 (k) Leppäkerttu, Tallbergin puistotie Myllykallio, Isokaari Kaarela, Kirjokalliontie Kannelmäki, Kanneltie Pakila, Palosuontie Pukillmäki, Erkki Melartinin tie 7 ' Tapanila, Veljestentie Herttoniemi, Susitie Vartiokylä, Sauramatie Pitäjänmäki, Konalantie 7 (k) Santahamina, Santahamina Suomenlinna, Iso Mustasaari ~~+-~~--~~----~--~----I Summa (Total) Pasilan yksityinen, 20 hoitopaikan lastenseimi siirtyi. 8. alkaen kaupungin hallintaan. Erotukseksi kaupungin Pasilan lastentarhasta muutettiin sen nimeksi Lastenseimi Kyllikki. Uuteen kuulovikaisten lasten erityislastentarhaan, joka sijaitsi Rauhankatu 3:ssa, siirrettiin kuulovikaiset lapset Hakaniemen lastentarhasta. Täten oli. 9. alkaen lasten lukumäärä Hakaniemen lastentarhassa sekä puoli- että kokopäiväosastolla normaali 25 ja uudessa erityislastentarhassa, jolle annettiin nimeksi Vironniemen lastentarha, alennettu määrä 40 lasta puolipäiväosastoilla. ja 20 lasta kokopäiväosastolla. Käpylinnassa käyttämättä ollut yksi puolipäiväosasto ja opettajan virka siirrettiin Vironniemen lastentarhaan sen perustamisen yhteydessä, joten Käpylinnan puolipäiväosastojen lasten lukumäärä oli. 9. alkaen 50. Tukholman päiväkodin ) k = kaksikielinen laitos, r = ruotsinkielinen, muut suomenkielisiä.

10 5 lastenseimen toiminta oli päätetty laajentaa 30:stä 40:een hoitopaikkaan, ja hnoneistokorjauksen jälkeen voitiin laajennettu toiminta aloittaa Suuren pyrkijäruuhkan vuoksi lisättiin Kaartintorpan lastentarhaan tilapäisesti yksi 25 lapsen iltapäivävuoro. 0. alkaen. Ahtolan päiväkodin muuton yhteydessä päätettiin keskeyttää yhden 25 lapsen puolipäiväosaston toiminta siksi, kunnes se voitaisiin siirtää jonkin toisen lastentarhan yhteyteen. Kotikallio~iV'ä.: ~". kodin yhden osaston toiminta oli kertomusvuonna edelleen keskeytyneenä. IJ"':';; 0 "!_ "<.:\.'} 2. Henkilökunta Edellä luetelluissa laitoksissa työskenteli seuraava määrä henkilöitä: Päiväkodeissa, '~,.Y::;, ~~ IT,/\... "'.',~ v _... '-, r, ~!.if:: "",.;'~a~?i }, 'i ~ o \~ \ P"" ~ t ~ :::-,-",.';[ : _) l \ ~: ( t' ;;,'.. jt "l ~/.- '.,. 't;i ~ ~,~ ~- Summa Johtajia, opettajia Lastenhoitajia, koulutettuja » kouluttamattomia... ' Keittäjiä Pesijä-talousapulaisia Lastentarha-apulaisia Keittiöapulaisia... 2 Harjoittelijoita Sununa Lisäksi oli suurissa laitoksissa eräitä tuntisiivoojia. Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Kertomusvuonna erosi 6 opettajaa ja johtajaa, joista neljä opettajaa siirtyi johtajaksi. Eläkkeelle siirtyivät eronneista johtajat Aini Savolainen ja Hjördis Strömberg sekä opettajat Saima Falck, Martta Lounela, Eva Valvanne ja Kerttu Valtonen. Opettajasiirtoja suoritettiin kuusi. Uusia johtajia ja opettajia valittiin 27. Muusta henkilökunnasta siirtyivät eläkkeelle keittäjät Marta Himberg, Saimi Vattulainen, Vieno Viljanen ja Anita Wohlström sekä lastenhoitaja Aino Jahkonen. Virkavapaus, kurssit ym. Lastentarhanopettaja Liisa Koivistolle, joka oli saanut Aslastipendin, myönnettiin 7 kuukaudeksi virkavapautta. 9. alkaen sekä 20 % palkkaeduistaan. Lastenhoitaja Aini Nikulalle myönnettiin virkavapautta väliseksi ajaksi täysin palkkaeduin kertauskursseihin osallistumista varten. Helsinki-mitali yli 35 vuoden palveluksesta myönnettiin päiväkodinopettaja Saima Falckille, lastenhoitaja Meri Henrikssonille ja talousapulaiselle Saimi Keräselle. Suomen Kaupunkiliiton ansiomerkki 25 vuoden palveluksesta myönnettiin lastentarhanjohtaja Elli Jokiselle. Viranhaltijain ja työsopimussuhteessa kuukausipalkalla olevien työntekijäin palkat korotettiin.. alkaen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti 4.8 %. 3. Huoneistot Etsittäessä huoneistoa Hakaniemen lastentarhalle ja -seimelle, jotka toimivat purettavaksi suunnitellussa talossa, annettiin puoltava lausunto Rauhankatu 3:ssa sijaitsevan huoneiston sopivaisuudesta. Tähän huoneistoon sijoitettiin kuitenkin uusi kuulovammaisten lastentarha, ja Hakaniemen lastentarha ja -seimi jatkoivat toimintaansa edelleen entisessä huoneistossaan Eläintarhantie 3:ssa, koska taloa ei kertomusvuonna vielä purettu.

11 6 Uutta huoneistoa etsittiin myös Ahtolan päiväkodille ja lastentarhalle, lastentarha VirkkulalIe sekä Leppäsuon lastentarhalle ja -seimelle, mutta huoneistokysymys ei kuitenkaan ratkennut kertomusvuonna. Lautakunta hyväksyi kertomus vuonna rakennusviraston talorakennusosaston laatimat luonnospiirustukset uusia Etelä-Haagan, Malmin ja Roihuvuoren lastentarha- ja -seimirakennuksia varten sekä Helsingin seurakuntien toimesta Paloheinän seurakuntataloon suunniteltua lastentarhahuoneistoa varten. 4. Toiminta vuoden aikana Ohjesäännön mukaan on lastentarhain, lastenseimien ja koululasten päiväkotien tehtävänä tukea ja täydentää Helsingin kaupunkikuntaan kuuluvien lasten hoitoa, valvontaa ja kasvatusta edistämällä heidän ruumiillista ja henkistä kehitystään. Laitosten tehtäviä, hoitoa ja hallintoa käsiteltiin kolmessa johtajakokouksessa ja yleisiä ohjeita annettiin 7 kiertokirjeessä. Kertomusvuonna pyrki useimpiin lastentarhoihin ja lastenseimiin enemmän lapsia kuin mitä niihin voitiin ottaa, kun taas päiväkodeissa ei ollut täyttäkään määrää lapsia. Lastentarhoihin pyrki lasta, joista jouduttiin hylkäämään tilanpuutteen vuoksi 532 lasta. Suurimmat määrät hylättyjä oli esikaupungeissa. Lastenseimissä eivät lapset käy samalla tavalla yhtäjaksoisesti syksystä kevääseen kuten yleensä lastentarhoissa ja koululasten päiväkodeissa, vaan vaihtuvat pitkin vuotta. Siksi lastenseimissä joudutaan vastaanottamaan hakemuksiakin pitkin vuotta, eikä pyrkijöistä ole saatavissa vastaavaa tilastoa kuin lastentarhoissa. Lastenseimien 642 paikkaa käytti kertomusvuonna 325 eri lasta. Lapsia laitoksiin valittaessa pyritään antamaan etusija sellaisille lapsille, jotka ennen muita tarvitsevat laitoksen kasvatusta ja hoitoa. Kirjoissa. 0. olleiden lasten kotiolot sekä laitokseen ottamisen yleisimmät syyt ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Koululasten Lastentarhat päiväkodit Kotiolot: Luku % Luku % Isä ja äiti elossa..., näistä laillisessa erossa Vain isä elossa Vain äiti elossa H 5.4 Täysin orpoja Avioliiton ulkopuolella syntyneitä I,astenseimet Luku % s Summa , Laitokseen ottamisen yleisimmät syyt ): Äidin ansiot yö ,.2 9" ".2 Vanhempien erillään asuminen H6 8.5, Vanhempien sairaus Alkoholismi..., Lasten monilukuisuus ,. 5.3 ) Muutamien lasten kohdalla saattoi olla useitakin syitä.

12 7 Lastentarhat jakaantuvat kaksikielisiin, suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin. Päiväkodeista on yksi virallisesti kaksikielinen ja muut suomenkielisiä. Lastenseimissä ei ole kieliryhmitystä. Ohjesäännön mukaan otetaan lastenseimiin kuuden kuukauden '- erikoistapauksissa nuorempiakin - ja kolmen ikävuoden välillä olevia lapsia, lastentarhoihin kolmen ja seitsemän sekä koululasten päiväkoteihin seitsemän ja neljäntoista ikävuoden välillä olevia lapsia. Toimintapäiviä oli lastentarhain puolipäiväosastoilla yleensä Kokopäiväosastojen toimintapäivät vaihtelivat 27:stä 298:aan etupäässä sen mukaan kuinka paljon toimintaa ~li kesän aikana. Päiväkotien toimintapäiviä oli 204:stä 220:een sen mukaan, kuinka paljon oli toimintaa koulujen joululoman aikana. Poissaoloja oli runsaasti, joten varattujen hoitopäivien ja läsnäolopäivien erotus oli huomattava. Lastentarhoissa toimivat rinnan puolipäiväosastot ja kokopäiväosastot. Puolipäiväosastot toimivat lähinnä kansakoulujen lukukausien mukaisesti ja yleensä aamupäivisin kello 9-3 tai 0-4 sekä lisäksi 7 lastentarhassa myös iltapäivisin 4 tuntia johonkin aikaan klo :n ja 7:n välillä riippuen olosuhteista. Lapset oli jaettu 25 lapsen osastoihin. Päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, yksi ateria ja ulkoilua. Kokopäiväosastot olivat avoinna kello , poikkeustapauksissa myöhempäänkin. 9:ssä laitoksessa ne olivat avoinna koko kesän, 28:ssa osan kesää ja muitten kokopäiväosastojen lapset keskitettiin avoinna oleviin laitoksiin, jotka valittiin lasten ulkoilumahdollisuuksia silmälläpitäen. Säännöllisen työkauden aikana on tavallisilla kokopäiväosastoilla yleensä 25 hoitopaikkaa paitsi Bertha-Marla Hemmet-Iastentarhan laajennetulla kokopäiväosastolla 37 ja Kotikalliossa 40, mutta kesäkuukausien aikana laskee lapsiluku huomattavastikin riippuen vanhempien kesälomista, lasten maallepääsystä yms. Kokopäiväosastojen päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, 2 ateriaa ja välipala, päivälepo ja ulkoilua. Joissakin lastentarhoissa olivat kokopäiväosastojen lapset aamupäivisin ryhmitettyinä ikänsä mukaan puolipäivä~ osastoille, joissakin toimi kokopäiväosasto erillisenä osastona omine päiväjärjestyksineen. Lastentarhoissa pyritään edistämään jokaisen lapsen myönteistä kehitystä, josta varsinkin hänen sosiaalinen kehityksensä lastentarhaolosuhteissa saa hyvää virikettä. Kasvatus perustuu yleensä lasten toimintatarpeen tyydyttämiseen. Lisäksi lapsille pyritään välittämään tietoja ympäröivästä maailmasta ja käytännöllisiä taitoja sekä opettamaan hänelle hyviä tapoja ja tottumuksia. Suoranaisena johdettuna toimintana kuuluu päiväohjelmaan laulua, kertomuksia, liikuntaa, pieniä kotitaloustöitä yms. Yleensä olivat kertomusvuonna sekä johdetun toiminnan että vapaan askartelun ja leikin runkona ns. keskus aiheet. Keskusaiheen synnyn saattaa aiheuttaa jokin ajankohtainen tapahtuma, jokin mielenkiintoinen retki, jonkin lapsen voimakas yksityinen elämys, joka tarttuu toisiinkin, luonnonilmiöt vuodenajan vaihteluineen, tavanmukaiset juhla-ajat, joulu, pääsiäinen, äitienpäivä, vappu jne. Keskusaiheen syntyyn vaikuttaa myöskin lastentarhan sijainti. Esikaupungeissa sijaitsevat lastentarhat saavat runsaasti aiheita luonnosta ja vuodenajan vaihteluista. Keskikaupungin lastentarhat ovat luonnon tuntemuksen hankkimiseksi tehneet retkiä kaupungin ympäristöön. Syksyisin on käyty metsässä keräämässä mm. kirjavia lehtiä, joita on prässäilty ja käytetty koristeina erilaisiin tarkoituksiin. Kertomusvuonna haittasi lumen puute monia talviaskarteluja ja päivittäisessä ulkoilussa olivat lumen suomat toimintamahdollisuudet rajoitetut. Lasten luontaisesta kiintymyksestä eläimiin ovat syntyneet erilaiset eläinaiheet kuten oravat ja vesilinnut, joita on käyty ruokkimassa, kissat, koirat ja kilpikonnat, joita lapset tai kiltit vieraat tädit ovat tuoneet vieraisille lastentarhoihin, kanarialinnut ja akvaariokalat, joita joko on lastentarhoissa tai kaupoissa. Männistön lastentarhalla Pohjois-Haagassa on ollut ainutlaatuinen tilaisuus tutustua hevoseen todellisessa työssä, kun lastentarhapihan viereen kunnostettiin puistoa hevostyövoimalla. Ruoholahden lastentarhan ulkoilupuiston aidan takana kulkee taas juna, joka siten on muodostunuuastentarhan tausta-aiheeksi muitten aiheitten lomassakin. Neuvolassa käynneistä, joita jotkut lapset pelkäävät rokotuskokemustensa perusteella, on pyritty saamaan hauskaa ja mielenkiintoista aihetta. Palopostin kivittämisestä syntyi Ruskeasuon lastentarhassa opettavainen ja mielen-

13 8 kiintoinen aihe. Lastentarha teki retken Haagan paloasemalle, jossa ystävälliset isännät kierrättivät innostuneita vieraitaan puolitoista tuntia. Television läpimurto Helsingin kodeissa sattui ilmeisesti kertomusvuodeksi ja tämä ilmeni niin voimakkaasti lastentarhoissa, että eräitä televisio-ohjelmia jouduttiin ottamaan keskusaiheen lähtökohdaksi. Läpimurtonsa ovat myöskin tehneet maitokauppojen maitotölkit sekä käytännöllisessä elämässä että lastentarhoissa. Tyhjistä pestyistä tölkeistä tehtiin taloja ja autoja. Kokonaisia liikennekaupunkeja valaisemaan. liikenneopetusta syntyi maitotölkeistä liiman ja kirjavien papereitten avulla. Eräät seurakunnat ovat ottaneet tavaksi järjestää alueensa kaikille lastentarhoille yhteisen kevätkirkon, pääsiäiskirkon tai joulukirkon. Ne olivat usein yhteisiä vanhemmille ja lapsille ja lastentarhassa oli tarjoilua' kirkonmenojen jälkeen. Noin 5:e kuulovikaiselle lapselle, jotka kevätkaudella oli sijoitettu Hakaniemen lastentarhaan ja syyskaudella uuteen Vironniemen lastentarhaan, pidettiin päivittäin yksilöllistä puheen valmistavaa harjoitusta. Samoin Alppimajan lastentarhan puhevikaisille lapsille annettiin yksilöllistä alustavaa puheopetusta. Ahtolan lastentarhassa, jossa oli osittain kansakouluun liian kehittymättömiä 7-vuotiaita, järjestettiin askartelu lasten kehitystason mukaan. Tarkkailulastentarha Vanamossa pyrittiin lapsia kannustamaan sellaiseen askarteluun, mikä parhaiten auttaa heitä tasapainoon. Lastenseimet olivat avoinna klo ja toimivat koko vuoden lukuun ottamatta Sirkkulan ja Päijänteen lastenseimiä, jotka olivat suljettuina ja Hakaniemen lastenseimeä, joka oli suljettuna Lasten aterioitten laatu ja määrä riippui lasten iästä, samoin päivälepo. Kunkin laitoksen mahdollisuuksien mukaan ulkoiltiin. Lapset saivat vapaasti leikkien kehittää kykyjään ja voimiaan. Koululasten Päiväkodeissa toimi, mikäli lähikouluissa oli vuorolukua, vanhan tavan mukaan kaksi peräkkäistä vuoroa, aamupäivävuoro ja iltapäivävuoro, joskin aamupäivävuoroille pyrkijöitten määrä yhä väheni. Aamupäivävuoro ja iltapäivävuoro oli Ebeneserkodin, Kotivaran, Toimelan ja Väinölän päiväkodeissa. Kotikallion päiväkodissa oli vain yksi vuoro, joka toimi kevätkaudella iltapäivällä ja syyskaudella aamupäivällä lasten kouluvuorojen vaihtelun mukaan. Ahtolan ja Tukholman päiväkodeissa, joissa oli riittävästi tilaa, toimi kaksi iltapäivävuoroa. Päiväkotien ohjelmaan kuului vapaata askartelua ja leikkiä, ulkoilua, yksi ateria ja tilaisuus läksyjen lukuun. Yhteistyö lasten vanhempien kanssa. Lasten kasvatuksessa on vanhempien ja opettajien yhteistyö välttämätön. Tämän edistämiseksi järjestivät lastentarhat ja päiväkodit ns. vanhempien kokouksia, joissa erilaisen ohjelman puitteissa tai jossain tapauksessa pelkän vapaan seurustelun ja kahvinjuonnin lomassa opettajalla ja vanhemmilla oli tilaisuus tutustua toisiinsa. Tällaisissa tilaisuuksissa pyritään selostamaan vanhemmille laitoksen toimintaa, näytellään askarteluvälineistöä, opetellaan lasten lauluja, selostetaan keskusaiheajatusta ja kuvataan sen toteuttamista. Mikäli mahdollista pyritään näihin illanviettoihin saamaan myöskin jokin lasten tai kotien elämää käsittävä alustus tai esitelmä. Sellaisia olivat kertomusvuonna esim.»lapset ja televisio,),,)kotitapaturmista» sekä erilaiset lasten terveyttä ja kasvatusta koskevat kysymykset yms. Monet lastentarhat järjestivät tällaisen illan ennen joulua ja pääsiäistä, jolloin tehtiin yhdessä koristeita ja yksinkertaisia lahjoja. Vanhemmille järjestetyt päiväkäynnit lastentarhoissa toiminnan aikana lisääntyivät ja jossain lastentarhassa oli jopa kerran kuussa vanhempien päivä. Vanhempien tarve keskustella johtajan!:anssa näytti myös lisääntyneen ja johtajien vastaanottoajat vastaavasti. Joulu- ja kevät juhlat vietettiin yleensä vanhempien kanssa yhdessä. Mikäli opettajilla oli tilaisuus, he vierailivat lasten kodeissa. Vierailut.. Sekä kotimaisia että ulkomaisia vieraita kävi kuluneenakin vuonna tutustumassa laitoksiin niin yksityishenkilöinä kuin retkikuntinakin. Tutkimuksia lasten parissa suorittivat eräät psykologian ja kasvatusopin opiskelijat ja tutkijat. Osa sairaanhoitajaopiston oppilaista harjoitteli lastentarhoissa, samoin entiseen tapaan Ebeneserkodin seminaarin oppilaat. Lastentarhojen opettajat saattoivat käydä tutustumassa toisen lastentarhan työhön työaikana.

14 9 Osasto Section Läsnäolopäivien lukumäärä eri lastentarhoissa kalenterivuonna 96 Number af days af presence at the kindergarten sections in 96 Puolipäiväosastot (H alf day sections).... Kokopäiväosastot (Nursery sections)...,.... Koululasten päiväkodit (Day homes for school children).... Lastenseimet (Day nurseries).... Päiviä Days c 374c 4c557 H378 Summa (TotaI) ) 088 2M Poissaolopäiviä oli kertomusvuonna puolipäiväosastoilla 7.5 %. kokopäiväosastoilla 9.0 %. koululasten päiväkodeissa 37. % ja lastenseimissä 22.7 % varatuista hoi~opäivistä. 5. Oppilastilasto Seuraavasta ilmenee lapsista. 0. hankitut henkilötiedot: Lastentarhoissa ja niihin liittyvissä laitoksissa: olevat lapset Children in kindergartens and institutions eonneeted with them, st Det. 96 Ikä Age o vuotta (years) * 2 3 4c » Lastenseimet Day fltlf'series Luku Number % c Lastentarhat K i"dergarle". Luku Number % 4c c Summa (Total) 64c Päiväkodit Day home! toi'../00 child"" Luku Number % c " Osasto ja kieli Section and language Lastentarhat: (Kindergartens): kaksikieliset (Bilingual).... suomenkieliset (Finnish) ruotsinkieliset (Swedish).... Koululasten päiväkodit: (Day homes for school children): kaksikieliset (Bilingual).... suomenkieliset (Finnish).... Lastenseimet (Day nurseries).... ) LIsäksi 9859 läsnäolopäivää kesä-aikana. Luku N.. mher % 4c04c 6.6 H c ft 64c

15 0 Sukupuoli Sex I,uku Number % Poikia (Boys) Tyttöjä (Girls) ~9 ~9.6 Äidinkieli N ative language Suomi (Finnish) Ruotsi (Swedish) Muu kieli (Other language) Perheenpään sosiaaliryhmä. Social status of the head of the family. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading position ete.) II + III. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, toimistohenkilökuntaa, ammattityöntekijöitä ym. (Owners of small enterprises, foremen, offiee personnel, skilled workers ete.) IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.) Lapsia kaikkiaan (Total of ehildren) Terveydenhoito Lastentarhain ja -Selmlen terveydenhoidosta huolehtivat lastentarhainlääkäri, lääket. ja kir.tri Anja Helve sekä lastenneuvoloiden lääkärit, jotka suorittavat lasten terveystarkastukset. Tarkastettujen lasten kokonaismäärä oli: lastentarhojen kokopäiväosastoilla kerran tarkastettuja 660 ja uudelleen tarkastettuja 30, puolipäiväosastoilla vastaavasti ja 3U sekä lastenseimissä 994 ja 660. Lisätutkimuksiin suositettiin lastentarhojen puolipäiväosastoilta 57, kokopäiväosastoilta 263 ja lastenseimistä 5 lasta. Sairaustapausten lukumäärä ja tarttuvien tautien esiintyminen kaikissa laitoksissa ilmenevät seuraavista asetelmista: Kuukausi Keskl- Diällrin kuukau- Lastentarhat: II III IV V IX X XI XII dessa Lasten lukumäärä ~ Sairaustapaust. luku Infectio acuta ~~ 732 Hengityselintauteja 352 H ~~ ~03 H 3~7 379 Nielutulehdus, angina 25 0~ Vatsatauti... 2~2 2~ ~ Tulirokko ~ 9 Tuhkarokko... 2 ~ Vihurirokko ~ 5 Vesirokko ~ ~O 6 65 Sikotauti ~ 33 ~2 Hinkuyskä Korvatulehdus ~~ 42 ~ Influenssa ~2 80 Polio... 0 Muita tauteja... 3~ 09 2~ ~ 3

16 Lastenseimet: II III IV Keskimääärin Kuukausi kuukau V IX X XI XII dessa Lasten lukumäärä 67 Sairaustapaust. luku 96 Infectio acuta... 0 Hengityselintauteja 3 Nielutulehdus, angina 8 Vatsatauti Tulirokko... Tuhkarokko... 2 Vihurirokko... Vesirokko... 8 Sikotauti... Hinkuyskä... Korvatulehdus... 9 Influenssa... 7 Polio... Muita tauteja ft , ' ft ft Kertomusvuonna kiinnitettiin erityisesti huomiota kansakouluun siirtyvien lasten kuulo- ja näkötarkastuksiin. Näkökokeita suoritettiin 3 37 ja tällöin todettiin heikentynyt näkö 233 lapsella. Kuulokokeita tehtiin 2 993, jolloin heikentynyt kuulo todettiin 29 lapsella. Tuberkuliinikokeita suoritettiin lastentarhoissa ja -seimissä seuraavasti: calmetterokottamattomille 9, joista todettiin tuberkuliinimyönteisiksi 2 ja tuberkuliinikieltei~iksi 7 lasta sekä calmetterokotetuille 3 56, joista tuberkuliinimyönteisiksi todettiin 3040 ja tuberkuliinikielteisiksi 6 lasta. Lasten sairastuneisuus oli pienempi kuin edellisenä vuonna, erityisesti varsinaisia kulkutautiluontoisia sairauksia oli vähemmän. 7. Ateria- ja hoitomaksut Hoito ja kasvatus on lastentarhoissa, jotka saavat valtionapua, lain mukaan maksuton, mutta ruoasta maksavat lapset lautakunnan määräämän maksun. Lasteuseimissä maksetaan lapsista lautakunnan määräämä maksu hoidosta, ruoasta ja kasvatuksesta ja päiväkodeissa suoritetaan päivämaksu. Huoltaja voidaan kuitenkin osittain tai kokonaan vapauttaa maksuista. Maksut olivat kertomusvuonna seuraavat:,.;.. ;:.:o:;;.:::~" Lastentarhain puolipäiväosasto.... t kokopäiväosasto.... Lastenseimet.... Koululasten päiväkodit.... IV.. PUISTOLEIKKITOIMINTA ~... "-' ~ ~',...,,',0 ~' f' ~';", 60 mk päivässä '. /.. _ " d' \, 20 0 & ~7.," e",':7... ~,;. \,..,. r.' /l'),! 80 0,~ '-";/' - [ 70 ;.!...._ :...s..j;!co p.., I/,{ '.'/ "-,... ~: i-~(, '..'... ~,.. ~4.'"... ";~',',_L': ~"~~ Puistoleikkitoiminta jakaantuu kahteen toimintamuotoon: leikkikenttätoimintaan ja ns. puistotätien toimintaan. Leikkikenttätoiminta Leikkikenttätoimintaa oli 2 kesäleikkikentällä ja 9 kokovuotisella leikkikentällä, joista Roihuvuoren kenttä aloitti toimintansa kertomusvuonna. 5.

17 2 Kesäleikkikenttätoimintaa oli kolmena kesäkuukautena päivittäin kello 0-5. Ohjelmaan kuuluivat vapaat ja ohjatut leikit, uintimatkat ja retkeilyt, sekä eri kenttien väliset kilpaleikit. Huomattavampia juhlia oli 2, kesäjuhla ja leikkikenttien lopettamisjuhla. Ryhmä leikkikenttäläisiä, 03 lasta, kävi esittämässä ohjelmaa Kustaankartanon vanhuksille. Toimintakautena jaettiin kerran päivässä ilmainen keittoateria. Henkilökuntaa oli neljällä suurimmalla kesäleikkikentällä vastaava leikinohjaaja ja 2 apulaista sekä pienemmillä kentillä vastaava leikinohjaaja ja apulainen. Henkilökunnalle pidettiin 3-päiväiset valmennuskurssit ennen toiminnan alkua ja kesän kuluessa 4 yhteistä leikki- ja lauluiltaa sekä vastaaville ohjaajille lisäksi kerran viikossa neuvottelutilaisuus. Kesäleikkikentät ja lasten päivittäinen keskimääräinen lukumäärä kullakin kentällä oli seuraava: Kesäleikkikenttä: kesäkuu heinäkuu elokuu koko kesä Eläintarha Kaivopuisto Hiekkaranta Malmi Tapanila Herttoniemi Vartiokylä Lauttasaari Munkkivuorl Pitäjänmäki Topelius Kaarela Summa Kokovuotiset kentät Kesän aikana kaikilla kentillä Kokovuotista leikkikenttätoimintaa oli Brahen, Kimmon, Maunulan, Toukolan, Vallilan, Sepän, Tullinpuomin, Pohjois-Haagan ja. 5. alkaen Roihuvuoren leikkipuistoissa, joissa toiminta-aika oli henkilökunnan vahvuudesta riippuen joko klo 9-8 tai 9-7. Brahen, Kimmon, Maunulan ja Toukolan leikkipuistoissa on tarkoitusta varten rakennetut leikkikenttämajat, joitten ansiosta lapset voivat käydä kentällä epäsuotuisienkin säiden vallitessa. Kenttien päiväohjelmaan kuuluivat vapaat leikit ja askartelu sekä johdetut laulu-, kilpa- ja urheiluleikit sekä myös mm. kansanhiihto ja kansanuinti. Huomattavia tapahtumia olivat kenttien väliset kilpailut. Vallilan leikkikenttä voitti Kansanhiihdot-järjestön palkintojen arvonnassa parin suksia. Vanhemmille ikäluokille, 5-6 vuotiailie, joista osa on aikoinaan jo pikkulapsena aloittanut kentällä käynnin ja nähtävästi sopivan toiminnan puutteessa jatkuvasti näyttää haluavan käydä kentällä, pyritään kehittämään sopivaa askartelua. Kesäkuukausina jaettiin, Brahen ja Sepän kenttiä lukuunottamatta, keittoruokaa myös kokovuotisilla kentillä. Kokovuotisilla leikkikentillä käyntien lukumäärä päivässä, joka on saatu laskemalla jokainen päivän kuluessa kentälle tuleva lapsi riippumatta siitä, onko sama lapsi jo päivän kuluessa aikaisemmin käynyt ja siis jo aikaisemmin laskettu, oli keskimäärin seuraava:

18 3 Kuukausi Kokovuotinen kenttä II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kesklm. Brahe Kimmo Toukola Maunula Vaia Sepänpuisto Tullinp Pohjois-Haaga Roihuvuori Henkilökuntaa oli kokovuotisilla leikkikentillä seuraavasti: Brahen ja Sepän leikkipuistoissa vastaava leikinohjaaja, leikinohjaaja ja 2 leikinohjaajan apulaista. Toisissa leikkipuistoissa oli vastaava leikinohjaaja, leikinohjaaja ja apulainen. Työaika oli jaettu kahteen vuoroon. Kerran kuukaudessa oli koko henkilökunnalla ns. työilta, jolloin eri leikkikenttien puolesta joku leikinohjaaja vuorollaan alusti keskustelun jostakin työalaa koskevasta kysymyksestä. Edellisenä vuonna aloitettuja leikinohjaajien virkistyskursseja, joita varten urheilu- ja retkeilylautakunta oli jo edellisenä vuonna myöntänyt avustusta mk ja joihin 24 leikinohjaajaa osallistui, jatkettiin Kiljavalla Leikinohjaaja Martta Schataloff, jolle kaupunginhallitus myönsi mk:n opintomatka-apurahan, kävi opintomatkalla Ruotsissa tutustuen siellä suurimpien kaupunkien leikkikenttätyöhön. Lasten äideille pidettiin Toukolan leikkikentän majassa illanvietto, jossa selostettiin kenttien toimintaa. P u i s t 0 t ä tie n toi m i n t a. Yksityisyrittäjinä toimivia pienten lasten ulkoiluttajia ns. puistotätejä oli kertomusvuonna 0. Lapsiryhmät olivat jakaantuneet 92 eri puistoon tai muuhun sopivaan paikkaan sekä Kantakaupungissa että Esikaupunkien alueella. Koska yleensä voidaan laskea noin 25 lasta puistotätiä kohden, ulkoilee puistotätien valvonnassa noin 2750 lasta päivittäin 4 / 9-5 tuntia. Lasten lukumäärä on vähentynyt huomattavasti Kantakaupungin alueella ja lisääntynyt Esikaupungeissa. Niinpä myös puistotätitoimintaa on siirtynyt yhä enemmän EsikaupunkeilIin, ja kertomusvuonna aloitettiin puistotätitoiminta Puotilassa. Lastentarhain lautakunnan puolesta järjestettiin puistotädeiie leikki-illat 8. 3., 6.3. ja 27.. V. KAUPUNGIN AVUSTAMA KESÄSIIRTOLATOIMINTA Lastentarhanopettajien muodostama Lastentarhain Kesäsiirtolayhdistys sai lastentarhain lautakunnan talousarvioon tilille Lasten kesävirkistys merkitystä määrärahasta mk 9 kesäsiirtolan ylläpitämistä varten. Lapsia oli siirtoloissa kaikkiaan 24, joista 77 oli koko kesän ja 37 osan kesää. Toiminta-aika oli Hoitopäivien luku oli Menot olivat hoitopäivää kohti keskimäärin 392 mk. Siirtolapaikat jaettiin kaupungin lastentarhoille niiden lapsi- ja osastoluvun mukaan. Lisäpaikkoja pystyttiin järjestämään sellaisille lastentarhoille, joissa oli suhteellisen paljon siirtolaanomuksia. Ruotsinkieliset siirtolat pystyivät tarjoamaan paikkoja täysin suomenkielisillekin lastentarhoille. Lasten valinnan suorittivat kunkin lastentarhan opettajat.

19 ~astenneuvoloiden lääkärit tarkastivat siirtolalapset ennen siirtolaan menoa ja sieltä palatt ua. Lastentarhain lääkäri tarkasti lisäksi kaikki lapset välittömästi ennen lähtöä. Lähtötarkastuksessa oli 22 lasta ja paluutarkastuksessa 72. Lastentarhain lääkärin selostuksessa todetaan, että lasten terveydentila oli kesäsiirtoloissa yleensä hyvä. Lasten keskimääräinen painonnousu oli. kg, mikä oli huomattavasti suurempi k uin edellisenä kesänä. Lastenneuvoloiden lääkärit totesivat terveydentilan selvästi parantuneen 28 lapsella, ennallaan se oli 43 lapsella eikä yhdenkään yleisessä fyysisessä terveydentilassa voitu todeta huonontumista. Sairaustapauksia oli enemmän kuin edellisenä kesänä. Näistä mainittakoon vesirokkoa 2:a, nielutulehdus tai angiina 23:a, äkillistä kuumetta 20:ä, ripulia 6:a, hengitystie-infektioita 0:ä, märkäistä ihottumaa 6:a, välikorvan tulehdus 3:a ja silmän sidekalvon tulehdus 3:a. Kolmelle lapselle sattui tapaturma, joka kaikilla kuitenkin oli lievä. Vuoteenkastelua tai tahrimista esiintyi 42:a ja opettajien käsityksen mukaan oli 24 lasta psyykeltään poikkeuksellisen levottomia. VI. KAUPUNGIN AVUSTAMA YKSITYINEN TOIMINTA Kaupunki avusti kertomusvuonna seuraavaa lastenseimeä ja 6 lastentarhaa: Suomen Lastenhoitoyhdistys, kolme lastenseimeä ja yksi lastentarha. Johtokunnan puheenjohtajana oli dosentti Ester-Margaret v. Frenckell, toinlinnanjohtajana oli rouva Anita Horn ja sihteerinä rouva Anna-Leena Hyvärinen. Laitokset olivat: B. E. v. Schantzin lastenseinli, Sepänk. 9, johtajattarena koulutettu lastenkodinjohtajatar Jenny Vinberg; Brita Maria Renlundin lastenseimi, II linja 2, johtajattarena sairaanhoitajatar :Karin Svensson; Tölö Daghem (lastenseimi), Stenbäckink. 5, johtajattarena lastenhoitaja Berit v. Schalien; Tölö barnträdgård, Stenbäckink. 5, johtajattarena lastentarhanopettaja Märtha Lampart. Helsingin Ensi-Kodin lastenseimi, Ensi-Kodin tie 4. Johtokunnan puheenjohtajana oli kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen ja sihteerinä maisteri Marjatta Joutsen. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kerttu Kankkunen. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Malmin osaston Malmin Lasten Ystävien päiväkoti (lastenseimi), Yrjöläntie 3, Malmi. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mia Vuorsalo sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Meri-Esteri Nuutila. Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti (lastenseimi), Tallbergin puistotie 7 A. Johtokunnan puheenjohtajana oli tri Katri Malmivaara ja sihteerinä insinööri Pentti Haapio. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kirsti Haapio. Mannerheim-liiton Helsingin osaston päiväkoti (lastenseinli) korkeakouluissa opiskelevien lapsia varten, Mikonkatu 8. Johtokunnan puheenjohtajana oli dosentti Ruth Wegelius ja sihteerinä rouva Margit Laakso. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Helena Lindroth. Pasilan lastenseimi, Kyllikinkatu 5. Johtokunnan puheenjohtajana oli taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori ja sihteerinä pastori V. Vanha-Perttula. Johtajattarena toimi kasvattaja Marketta Turunen. I,astenseimi siirtyi kaupungin hallintaan. 8. Pelastusarmeija, 2lastenseimeä. Sosiaalisen naistyön johtaja oli brigadööri KyllikkiLehtonen. Helsingin lastenseimen, Castreninkatu 24-26, johtajattarena toimi brigadööri Aino Hokkanen ja Malmin lastenseimen, Yrjöläntie 4, majuri Fanny Ropponen asti, josta alkaen kapteeni Irene Nieminen. Yhdistys Töölön lastenseimi, Mikael Lybeckin katu 2. Johtokunnan puheenjohtajana oli fil.tri Lars Fagerström sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Gunvor Nybom. Haga privata svenska barnträdgård, Kylätie 26, Haaga. Johtokunnan puheenjohtajana oli maisteri E. Sommardahl sekä sihteerinä rouva D. Nyberg. Johtajattarena toimi rouva Gertie Orre.

20 5 Helsingin Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, lastentarha, Pohj. Rautatienkatu 23. Johtokunnan puheenjohtajana oli opettaja Aino Tavio ja sihteerinä nuorisotyöntekijä Alla Kauppinen. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Eeva-Liisa Syrjä. Hertonäs Svenska Barnträdgård, Susitie. Johtokwman puheenjohtajana oli maisteri Björn Sjöblom ja sihteerinä rouva Gunnel Grönqvist. johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Ulla Lindström. Suomen Punaisen Ristin Helsingin piiri, Pitäjänmäen lastentarha, Korsutie 20. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mirja Tukiainen, sihteerinä rouva Inki Lounasmaa ja johtajattarena Hilja Karjalainen: Vajaaliikkeisten Kunto, aivovaurlolasten lastentarha, Raisiontie. Johtokunnan puheenjohtajana oli arkkiatri Arvo Ylppö ja sihteerinä P. Malmari. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja L. Vihantola. Tietoja yllämainittujen laitosten toiminnasta ja kaupungin avustuksesta on Seuraavassa taulukossa. ) Kaupungin avustamat yksityiset lastentarhat ja -seimet Private kindergartens and day nurseries subsidized by the city Laitos Institution Hoito paikkoja m.pos,.6le pltjees Toimintapäiviä W","i"lId,.ys Läsnäolo' päiviä D,.y.ol presenc~ Kaupungin avustus Alla"',.... gr,.nl.d 6y city mk, markl Lastenseimet Day nurseries Suomen Lastenhoitoyhdistys: Sepänkatu Toinen linja Stenbäckinkatu Helsingin Ensi-Koti.... Malmin Lasten Ystävät.... Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti.... Mannerheim-liiton H:gin os..... Pasilan lastenseimi.... Pelastusarmeijan Helsingin lastenseimi.... Pelastusarmeijan Malmin lastenseimi.... Yhdistys Töölön lastenseimi.... Lastentarhat Kindergartens.... Haga privata sv. barnträdgård.... H:gin NNKY, lastentarha.... Suomen Lastenhoitoyhdistys: Töölön lastentarha 2 ) Suomen Punainen Risti: Pitäjänmäk.i 2 ) Hertonäs sv. barnträdgård.... Vajaaliikkeisten Kunto ~O) 'l.o~ ) Aikaisemmin julkaistut tiedot laitosten kustannuksista on jätetty pois, koska ne eivät ole vertailukelpoiset laitosten erilaisuuden vuoksi. ) Kokopäiväosasto, muissa lastentarhoissa puolipäiväosastoja

21 6 VII. LASTENTARHAIN JA NIIHIN LIITTYVIEN LAITOSTEN TALOUS M eno t. Expenditure Menot ja tulot kalenteri vuonna 96 Expenditure and income during the calendar year 96 L a u t aku n taj a k a n s l i a (Committee and offiees).... L a i t 0 k s e t ( nstitutions).... Palkat ja palkkiot (Salaries andfees).... Vuokrat (Rents).... Lämpö (Heating).... Valaistus (Lighting).... Siivoustarvikkeet (Cleaning supplies).... Kaluston hankinta (A equisition of equipment).... Kaluston kunnossapito (M aintenanee of equipment).... Tarverahat (Miseellaneous expenses).... Vaatteiden pesu (Washing).... Ravinto (Meals).... Lääkkeet ( Medical supplies).... Askarleluvälineet (Equipment for oeeupying the ehildren).... Suoranaiset avustukset (Aetual allowanees).... Vaatteiden hankinta (Aequisition of elothing).... Lasten hampaidenhoito (Dental serviee).... Lasten kesävirkistys (Summer reereation of ehildren).... T u k hoi m a n las t e n s e i m e n l a a j e n n u s (Enlargement of the Tukholma day nursery).... Las t e n l e i k k i ken t t ä toi m i n t a (Playgrounds).... K a n san elä k e- j ala p s i l isä m a k s u t (Old-age pensions and ehild allowanees).... L a u t aku n n a n käy t t ö v a r a t (Funds reserved for running expenses of the Committe).... Yksityisille lastenseimilie suoritetut avustukset ( A llowanees to private institutions).... Muu t me n 0 t (Other expenditure).... Kaikkiaan (Grand total) Mk Ma,ks ) ) T u l 0 t. neo me Valtionapu (Government subsidies).... Lasten ruokamaksut (F ees for nourishment).... Luontoisetujen korvaukset (Compensation for wages paid in kind).... Kaikkiaan (Grand total) ) Lisäksi suoritettiin v:n 960 siirtomäärärahoista mk. U) S:n mk.

22 SEDMIGRADSKYN PIENTENLASTENKOULUT JA MARIAN TURVAKOTI Kalenterivuonna 96 THE SEDMIGRADSKY NURSERY SCHOOLS AND THE MARIA ASYLUM Calendar year 96 Johtokunta. Sedmigradskyn pietenlastenkoulujen ja Marian turvakodin säätiön johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: puheenjohtajana prof. Gunnar Granqvist, varapuheenjohtajana toim.apul. Judith Sundman, jäseninä kassanhoit. Aura Bockström, varat. Kristian Gestrin, varat. Randall Nybom, kirjaltaja Hjalmar Råstedt sekä johtokunnan valitsemana fil.maist. Henry Backman. Opettajakuntaa edusti johtokunnassa opett. Margit Kranck ja taloudenhoitaja-sihteerinä toimi maist. Backman. Kaupunginvaltuuston valitsemat säätiön tilintarkastajat olivat kirjanpitäjä Harald Nordberg ja dipl.ekon. Gunnel Holmström sekä varatilintarkastajat toimittaja Allan Asplund ja dipl.ekon. Per-Erik Floman. Lääkärinhoidosta kouluissa huolehti lääket. ja kir.tri Elisabeth Maasik Aaltonen. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa, ja sen pöytäkirjat sisälsivät 55 pykälää. Päätökset. Johtokunnan kertomusvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: (0 p etu s) määrättiin kevät- ja syyslukukauden lupapäivät (8.2.8 ); (v i r a t ja p a k a t) korotettiin kaupungin vastaaviin palkkaluokkiin sijoitettujen viranhaltijain palkkoja 4.3 %.. lähtien ( ); otettiin toimeen henkilökuntaa Puotilan uuteen pientenlastenkouluun sekä lastentarhoihin ( , ); myönnettiin sairauslomia ( , ); lisättiin taloudenhoitajan hankintavaltuuksia ( ); (k iin t e i s t ö t) päätettiin suorittaa kiinteistöjen korjaustöitä (8.2.0, , ); päätettiin korottaa eräitä vuokria (24.5.6, ); laadittiin polttoainesopimus tulevaksi lämmityskaudeksi ( ); (m u u t a s i a t) päätettiin ostaa kalustoa Puotilan pientenlastenkouluun ( ); päätettiin säätiön rahastojen sijoituksista ja ns. koulurahastojen lopettamisesta (5.2.49, 5 ); määrättiin lastentarhojen joulujuhlien päivämäärä ( ). Opettajat, työaika ja toiminta. Lastentarhatoiminnan suhteen Kantakaupungissa johtokunta saattoi todeta jatkuvaa oppilaiden vähenemistä, mikä ei kuitenkaan aiheuttanut kertomusvuonna yhdenkään lastentarhaosaston lakkauttamista. Lastentarhojen tarve oli taas esikaupunkialueella yhä edelleen lisääntynyt. Sen vuoksi johtokunta perusti suunnitelman mukaisesti lastentarhan Puotilaan Klaavuntie 4:ään, missä syyslukukauden alusta oli toiminnassa 25 lap,sen puolipäiväosasto. Kertomusvuonna pidettiin yllä kuutta lastentarhaa, jotka olivat: Sedmigradskyn pientenlastenkoulu Oikokadun varrella, Sedmigradskyn pientenlastenkoulu II Sturenkadun varrella.