Mitä nyt? -ohjausmalli Sosiaaliohjaaja Sari Terkki, voimaksi!

Transkriptio

1 Mitä nyt? -ohjausmalli 2014 Sosiaaliohjaaja Sari Terkki, 2014 voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke

2 Sisällys 1. Hako-hanke Perusteita Mitä nyt? -ohjaukselle Ohjauksessa tehtyjä havaintoja Ohjausmallin taustatiedot Ohjausmallin tavoitteet ja tarkoitus Kohderyhmä Ohjausmallin kulku Ajatuksia jatkosta... 8 Liite

3 1. Hako-hanke Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke ( ) on ollut Työja elinkeinoministeriön sekä Haminan ja Kotkan kaupunkien rahoittama hanke. Hankkeen tehtävänä on ollut kehittää asiakastyötä ja ohjausta (uusia ohjausmalleja asiakastyöhön), kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä (viranomais- ja toimijataho) sekä parantaa yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä (työpaikkaohjausmallit/toimija/yritysyhteistyö). Hankkeen sosiaaliohjaajat ovat kehittäneet ja pilotoineet erilaisia yksilö- ja ryhmäohjaukseen tarkoitettuja malleja hankkeessa. Asiakkaat pilotointiin ovat tulleet TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskus Väylän kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Yksilö- ja ryhmäohjausmallit on kehitetty työkaluiksi pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) kanssa työskenteleville. Aktiivisen työnhaun aloittaminen ohjauksellisin keinoin on vaikeampaa pidempään työttömänä olleiden parissa. Tästä syystä pitkäaikaistyöttömyyttä tulisi ennaltaehkäistä. Tilanteeseen tulisi tarttua jo työttömyyden alkutaipaleella voimakkaammin. Mitä nyt? -ohjaus edustaa varhaisen puuttumisen mallia työttömyyteen. Siinä työttömyyteen puututaan jo ennen kuin se on muodostunut pitkäaikaistyöttömyydeksi. Malli on mahdollista toteuttaa myös pidempään työttömänä olleille henkilöille. Tässä tapauksessa asioita kerrataan ja tietoja päivitetään. Yksilö- ja ryhmäohjausten aikana on esille noussut tarve Mitä nyt? -ryhmän kaltaiselle ohjaukselle. Pitkään työttömänä ollut henkilö on usein tilanteeseensa alistunut, jopa tyytyväinen. 3

4 2. Perusteita Mitä nyt? -ohjaukselle "Työmarkkinatuen kuntaosuus muuttuu ensi vuoden alusta, Kotkan osuus noussee vuositasolla n. 7 miljoonaan euroon. Uudessa lakiehdotuksessa työvoiman palvelukeskuksista ehdotetaan muutettavaksi myös työttömyysturvalain säännöksiä työmarkkinatuen rahoitusvastuun osalta siten, että kunnat maksaisivat osan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta. Kunnat maksaisivat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää. Esitys liittyy valtioneuvoston tekemään valtiontalouden kehyspäätökseen , jonka mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan. Kehyspäätöksen mukaan osa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien osana kuntien tehtävien arviointia. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin" (Kymen sanomat ). "Laadukkaiden ja työttömän tarpeita vastaavien palveluiden tarjoamiseksi tarvitaan riittävät määrärahat ja osaavaa henkilöstöä. Nykyisin käytetään työttömien palveluihin liian paljon työllistämisrahoja. Syödään siis kuormasta. Valtiontukityöllistämisrahasta kolmannes käytetään työvoimapalveluissa. Henkilökuntaa tulee opettelemaan työtä ja lähtee juuri kun on oppinut. Tämä on suurta tuhlausta ja tuo tehottomuutta." "Työttömyys ja työnvälityksen tarve ei ikävä kyllä ole väliaikaista. Hyvinä aikoina pitää panostaa siihen, että työ löytää tekijänsä. Huonoina aikoina pitää huolehtia työttömistä ihmisistä, jotta he eivät luovuta ja jotta heidän osaamisensa pysyy ajan tasalla, jopa paranee. Pysyvä henkilöstö tekee vähemmällä enemmän." ( tarja-filatov/17626-tarja-filatov-tyottomyyden-kestoratkaisee). On tunnettu tosiasia, että ihminen masentuu ja toimintakyky heikkenee mitä kauemmin työttömyys jatkuu. Työttömyydellä on iso vaikutus ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Mielen järkkymistä voisi estää erilaisilla kursseilla, joita TE-palvelut järjestää. Näin esim. irtisanotut eivät jäisi tyhjän päälle, kun he joutuvat työttömäksi. Heidän pitäisi heti lähteä etsimään uutta työtä tai kouluttautumaan uudelle alalle. (Pesonen, Jani, 2010, Työttömyyden vaikutus mielenterveyteen). Näiden artikkeleiden perusteella voi todeta, että pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisella on suuret vaikutukset niin yhteiskunnan kuin yksittäisen ihmisen elämässä. Mikäli kuntaosuus työmarkkinatuen rahoitusvastuun osalta tulee nousemaan, se merkitsee huomattavaa rahallista lisäpanostusta työttömyyden hoitoon. Olisi entistä tärkeämpää ettei pitkäaikaistyöttömyyttä pääsisi syntymään, jolloin välttyisimme ns. Kelan sakkomaksuilta. Lisäksi monet pitkäaikaistyöttömät ovat sosiaalihuollon asiakkaita toimeentulotuen kautta. Tämä on myös suuri menoerä, joka osaltaan rasittaa kuntataloutta. 4

5 3. Ohjauksessa tehtyjä havaintoja Juuri työttömäksi jäänyt koki tarvitsevansa tietoa vähän kaikesta. Käytännön asioiden hoitaminen oli alussa hankalaa (mitä papereita, miten ja minne?) Juuri työttömäksi jäänyt tarvitsi nopean avun työnhakuun (paperit ja perustaidot kuntoon) Pidempään työttömänä ollut ei tiennyt muuttuneita asioita (esim. työssäoloehdon täyttyminen) Pidempään työttömänä ollut ei tiedostanut kaikkia työllistymisen muotoja (esim. kuntouttava työ, työkokeilu, palkkatuki) Työttömyyteen liittyvien käsitteiden viidakko oli haasteellinen juuri työttömäksi jääneelle sekä pidempään työttömänä olleille Perustiedoissa oli puutteita (esim. miten eläke tai verotus muodostuu) Monet työttömät kertoivat hakevansa työtä koko ajan. Kun kysyttiin miten, he näyttivät voimassa olevan työnhakukortin; se oli heille työn aktiivista hakemista. Näkyvissä oli yleinen toivottomuus ja motivaation puute. Se heijastui puheissa, mutta myös haluttomuutena tehdä tilanteelle jotakin. 5

6 4. Ohjausmallin taustatiedot Vuoden 2014 alusta on ollut mahdollista ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi puhelimella tai netissä. Henkilökohtaista tapaamista ja käyntiä TE-toimiston virkailijan kanssa ei välttämättä enää tarvita. Työttömyyteen liittyvät paperit pystytään usein skannaamaan ja lähettämään eteenpäin sähköisesti. Tämä nopeuttaa toimintaa, mutta henkilökohtaisen tapaamisen suoma mahdollisuus lisäkysymyksiin ja tarkentaviin tietoihin jää saamatta. Työnhaku on monella hakijalla muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi. Ohjeistus näille ihmisille on, että TE-toimisto ottaa jatkossa heihin yhteyttä. Yhteydenpidon välillä voi olla pitkiäkin aikoja. Toiset asiakkaat kokevat sen hyväksi, ei tarvitse koko ajan juosta siellä. Toiset kommentoivat, että eihän meitä sinne edes haluta. Monet kokivat, että he ovat unohdettuja ja hieman heitteillä. Työttömyyden alkutaipaleella on paljon asioita, joita pitäisi miettiä. Ohjauksessa nousi esiin, etteivät ihmiset ymmärrä, mitä olisi tärkeää tietää. Tilanne on uusi, joten he eivät osaa edes kysyä. Toinen tärkeä tekijä työttömyyden kokonaisvaltaisessa hoitamisessa on ammattihenkilöstön antama tuki ja toivon luominen tilanteeseen. Työttömäksi jäänyt, irtisanottu, kokee alemmuuden tunteita. Hän monesti vähättelee itseään ja epäilee oma ammattitaitoaan. Näitä kommentteja nousi ohjauksessa esiin myös niiden ihmisten keskuudessa, joiden työttömyys oli pitkittynyt. Joku mainitsi, että on kauheata kun ei edes 9 euron palkalla (kulukorvaus) työnantajat halua palkata. Toimistoon saavuttuani vastassa oli virkailija kysyen asiaani. Selitin tilanteen ja hän rupesi topakasti esittelemään minulle nettipalvelua, jonka kautta hoitaisin asiani varsin kätevästi. Kerroin, että osaan käyttää nettiä, mutta olisin mielelläni keskustellut tilanteestani virkailijan kanssa. Minut tyrmättiin täysin. Ei nykyään saa henkilökohtaisia aikoja kuin olemalla pitkäaikaistyötön tms. syistä, virkailija selitti Asiani käsiteltiin siinä aulassa. Välillä virkailija kävi toisen virkailijan luona, joka topakasti vastasi: Ei tänne ole mitään asiaa, nettiin vaan. Kyllä me sitten otamme yhteyttä, kun tarvitsemme lisä-selvityksiä, ja nekin tuodaan vastaanottoon, ei suoraan käsittelijälle Uskon löytäväni jonkin työn aivan varmasti. En tiedä, milloin ja minkälaisen, mutta jotakin keksin. Enemmän minua askarruttaa ne, jotka eivät ole petoja netissä, ja jotka todellakin odottavat, että työvoimatoimiston tärkeimpiä tehtäviä olisi etsiä työtä halukkaille. Ei niin ole. Resurssit riittävät juuri ja juuri tilastointiin, kun on käynnissä valtion tehostamisohjelma. Oma lapsenuskoni sai kolauksen. Olin luullut, että työvoimahallinnon tehtävä on auttaa kaikin mahdollisin tavoin työnhakijoita, myös henkisesti ja ihmisen tuottamaa palvelua tarjoten. En usko enää. Tuleva lomautettu Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä. (Onko TE-keskus työnhakijaa vai tilastointia varten, Kymen Sanomat, mielipiteet, , kymensanomat.fi/mielipide---sana-on-vapaa/2014/05/21/ Onko+TE-keskus+työnhakijaa+vai+tilastointia+vart en/ /69) 6

7 5. Ohjausmallin tavoitteet ja tarkoitus Tavoitteena on kehittää ihmisten halua ja motivaatiota selvitellä omia työllistymisen edellytyksiä. Ohjausmallin tarkoituksena on kertoa työttömyyteen liittyvistä faktoista, jonka jälkeen työttömän on helpompi työskennellä oman tilanteensa edellyttämällä tavalla. Oikean tiedon antaminen, ja kutsuminen heti alussa infotilaisuuteen, antaa työttömälle tunteen, että hänestä välitetään ja häntä halutaan auttaa. Tämän ohjausmallin tuloksellinen onnistuminen edellyttää asiakkaan omaa panosta työllistymisensä eteen. Hänen täytyy itse panostaa papereiden kuntoon laittamiseen ja olla muutenkin aktiivinen tilanteessaan. Kun ihminen saa tukea ja vahvistusta toiminnalleen, hän säilyttää aktiivisen otteen pidemmän aikaa. Ohjausmalli etenee välietappien eli tapaamisten kautta, jotka sitovat työttömän työnhakuun. Mitä nyt? -ohjausmallin tavoitteet: Tavoittaa asiakas heti työttömyyden alussa Antaa asiakkaalle informaatiota heti työttömyyden alussa Aktivoida ja motivoida asiakasta toimimaan itse asioidensa eteen Mahdollisuus henkilökohtaiseen jatkotapaamiseen virkailijan kanssa Tarkistaa, että työnhaun perusasiat ovat kunnossa 6. Kohderyhmä Ohjausmalli on tarkoitettu juuri työttömäksi jääneille ihmisille, jotka ovat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Sen on tarkoitus olla se tärkeä ihmiskontakti, joka kannustaa ja patistaa työnhakuun. Malli on mahdollista työstää pitkäaikaistyöttömille ns. tsekkaus - tilaisuudeksi, jossa annettava info koskee pidempään työttömänä olleita ihmisiä. Hankkeen pitkäaikaistyöttömille tekemissä tilannekartoituksissa nousi selvästi esiin se joukko työttömiä, joka ei ollut hakenut työtä ollenkaan. Näiden ihmisten kesken oli tapahtunut tilanteeseen alistumista ja sopeutumista, joka ei aktivoi työnhakuun. Moni työtön on tehnyt pitkän uran tehtaassa tai muissa suurissa työpaikoissa. Heidän työura on voinut kestää monia vuosia samassa paikassa, eikä heidän ole tarvinnut hakea moneen vuoteen uutta työtä. Ohjausmallin merkitys heti työttömyyden alussa on suuri niillä ihmisillä, jotka ovat aikaisemmin työllistyneet aloille joilla uudelleentyöllistyminen näyttää heikolta. Näiden ihmisten työllistymiseksi tarvitaan uuden ajatusmaailman, alan ja mahdollisesti uudelleenkoulutuksen löytymistä. On luonnollista, että työnhakutaidot ovat puutteelliset, eivätkä kaikki paperitkaan ole ajan tasalla. Ennen vanhaan töihin haettiin menemällä työnantajan tai johtajan puheille paikan päälle, nyt tarvitaan ATK-taitoja ja tekstinkäsittelyä. Kun mukaan lisätään tunne, ettei enää kelpaa työnantajalle, on työnhaunaloittaminen vaikeaa. 7

8 7. Ohjausmallin kulku Kutsuminen infotilaisuuteen Kutsuminen infotilaisuuteen tapahtuu postikortilla (liite 1), johon on merkitty tilaisuuden aika ja paikka. Postikortti toimii kutsuna ja muistilappuna tilaisuudesta. Kutsussa on maininta tulevasta pienryhmätoiminnasta infotilaisuuden jälkeen. Infon jälkeen työttömällä on mahdollisuus varata tarvittaessa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen työntekijän kanssa. Tapaamisia on suunniteltu kolme: infotilaisuus + kaksi tapaamista pienryhmässä tai henkilökohtaisesti työntekijän kanssa. Jos henkilö tulee ilmoittautumaan työttömäksi TE-toimistoon, hän saa täytetyn kortin heti mukaansa. Jos työttömäksi ilmoittautuminen tapahtuu puhelimella, voi virkailija postittaa kutsun kotiosoitteeseen. Asiasta keskustellaan puhelimessa ja asia sovitaan. Jos ilmoittautuminen tapahtuu netissä, on mietittävä kenellä on tieto juuri työttömäksi jääneestä ihmisestä. Hän voisi hoitaa kutsumisen infotilaisuuteen. Infotilaisuus INFO tilaisuuden aiheita: työllistyminen (mm. työnhaku, TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen palvelut sosiaalinen tilanne (esim. taloudellinen tilanne, tuet ja niiden hakeminen, eläkkeen muodostuminen jatkossa) yleiset käsitteet (TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, ansiosidonnainen, perusturva ) mahdollisuudet työllistyä (työkokeilu, palkkatuki, kuty, Duuni- ja Sanssi-kortti, työssäoloehto) (Tämä osuus ensitietona juuri työttömäksi jääneelle, tsekkausryhmälle enemmän esim. palkkatuesta) koulutusmahdollisuudet (työvoimapoliittiset, omaehtoinen, oppisopimus, mestari-kisälli ) työnhakuvalmennukset ja erilaiset ryhmät (esim. työttömien yhdistykset) verkkotyöskentely (ATK-opiskelu: kuka maksaa, saako tukea siihen, mistä haetaan, toimeentulotuki) Kelan osuus? uuden ajattelun ja toivon luominen 1-2. Henkilökohtainen tapaaminen Tilaisuuden jälkeen on mahdollista varata 1-2 aikaa työntekijän henkilökohtaiseen tapaamiseen. Tapaamisessa olisi mahdollista työstää CV tai tehdä työhakemus, mikäli paikka on jo tiedossa. Asioista voisi puhua henkilökohtaisemmalla tasolla. TAI 1-2. Pienryhmätapaaminen Tilaisuuden jälkeen on mahdollista muodostaa pienryhmiä (kokoontuu kaksi kertaa). Esim. kolme ihmistä yhdessä miettimässä mitä työhakemukseen laitetaan. Toiminta on ohjauksen alla tapahtuvaa vertaistukea; tiedon antamista ja jakamista vertaiselle tapaamisen aiheita: Työnhaun paperit kuntoon! - Henkilökohtaista apua ja ohjausta CV:n, ansioluettelon ja työpaikkahakemuksen laatimiseen! Oletko hakemassa työpaikkaa? Ovatko sanat hukassa, asettelut pielessä tai tekstinkäsittelytaidot jääneet oppimatta? Varaa aika ja tule papereidesi kanssa saamaan henkilökohtaista ohjausta ja laittamaan työnhaun paperisi kuntoon. Mukaan tarvitset haettavan työpaikan ilmoituksen tai tiedon mistä se internetistä löytyy koulu- ja työtodistukset muita todistuksia esim. kursseista, harrastuksista tms. oman hahmotelman tai edellisen version laadittavasta asiakirjasta, jos sellainen on muistitikun (jos sinulla on tietokone) 8. Ajatuksia jatkosta Mitä nyt? -ryhmä on työttömän ensikosketus työvoimahallinnon toimintaan, joten sen henki pitää olla toisaalta asiallinen ja tiedotuksellinen, toisaalta rento ja kannustava. Infotilaisuuden vetäjäksi sopii työntekijä, jonka yleistieto työttömyyteen liittyvistä asioista on suuri, esim TE-asiantuntija. Jatkoohjauksesta voisivat vastata sosiaaliohjaajat. Yhteistyökuvioita voi viritellä esim. sosiaalitoimen tai Kelan kanssa, mikäli infotilaisuuteen halutaan syvempää asiantuntijuutta. Infotilaisuuksien aiheita on mahdollista rajata. Pidempään työttömänä olleille voi suunnitella esim. kuntouttavasta työstä tai palkkatuesta kertovaa infoa. 8

9 Mitä nyt? -asiakasohjausmalli 2014 Prosessikaavio Asiakashankinta 1. Infotilaisuus motivoi 2. Henkilökohtainen tapaaminen tai pienryhmätapaaminen 3. Henkilökohtainen tapaaminen tai pienryhmätapaaminen Tarvittaessa yhteistyö muiden tahojen kanssa antaa tietoa tavoittaa työttömän heti aktivoi toimimaan herättää ajatuksia Tarvittaessa yhteistyö muiden tahojen kanssa päivittää tietoja Yksilöllinen jatkopolku 9

10 Liite 1 Mitä nyt? Kenelle? Työttömälle, joka miettii onko työnhakuun liittyvät asiat kunnossa. Mitä? tarjoamme infoa ja opastusta avaamalla työnhakuun liittyviä käsitteitä. Käymme läpi yleisellä tasolla mm. ajankohtaisia muutoksia ja työllistymisen eri vaihtoehtoja (kesto 2 tuntia). infotilaisuuden jälkeen voit varata ajan henkilökohtaiseen jatkotapaamiseen ohjaajan kanssa. Koska? Aika Paikka lisätiedot ja ilmoittautumiset Miten? infotilaisuudessa saat perustietoa työnhakuun liittyvistä asioista. Henkilökohtaista ohjausta saat kahdessa jatkotapaamisessa, jossa laitetaan mm. työnhaun paperit kuntoon. Jatkotapaamiset voivat olla pienryhmätapaamisia tai henkilökohtaisia tapaamisia työntekijän kanssa. Mitä maksaa? Mitä nyt? -kokonaisuus on työnhakijalle maksuton palvelu. Miksi? No miksi ei? Tieto antaa voimaa työnhakuun. 10

11 11

12 voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke