METSÄTALOUDEN RAVINNEKUORMITUS
|
|
- Heli Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTALOUDEN RAVINNEKUORMITUS Metsätalousmaata 86 % maa-alasta Puuntuotantoon käytettyä metsämaata km 2 Heikompikasvuista kitumaata km 2 Lähes tai täysin puutonta joutomaata km 2 Kankaat 66 %, suot 34 % Mänty 50 %, kuusi 30 %, lehtipuut 20 % Puuston tilavuus 2,3 km 3 Valtakunnallisesti melko pieni kuormittaja 230 t a 1 P (6 %), 3300 t a 1 N (5 %), N:P suhde 14 Paikallisesti merkittävä (Itä- ja Pohjois-Suomi) kuormittaen muuten puhtaina säilyneitä vesistöjä Biotalous? Kuormitusta aiheuttavat: ojitukset, hakkuut + muokkaus, lannoitus Vuosittain 1-2 %:lla metsämaasta Kohteiden sijainti muuttuu vuosittain Metsän kiertoaikaan nähden vaikutukset usein lyhytaikaisia Vaikutukset haitallisimmillaan jos suuri osa valuma-alueesta käsitelty yhtä aikaa Merkittävimmät vaikutukset latvavesissä ja puroissa Ravinnekuormitusta merkittävämpää saattaa olla uomien, virtaamien ja vedenkorkeuksien muuttuminen, kiintoaine ja eroosio Valuman ja kuormituksen kasvu voi kestää yli 10 v, jopa pysyviä muutoksia hydrologiaan 1
2 Humus Timo Vänni, Teemu Näykki Vuorenmaa ym. (2002) 2
3 Ojitus Uudisojitus laajimmin valuma-alueita muuttaneita toimenpiteitä 1900-luvulla Jo 1930-luvulla, huippu , lopetettu 1999/2000 Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla Ei tarvita lupaa, mutta ei enää valtiontukea Ei sallittua vapaaehtoiseen sertifiointiin liittyneillä (suurin osa metsänomistajista ryhmäsertifioinnin piirissä metsänhoitoyhdistysten kautta) Kunnostusojitus Perataan vanhoja umpeenkasvaneita ojia, täydennetään ojaverkkoa Lisääntynyt 1980-luvulta alkaen (keskimäärin 770 km 2 a 1, ) Metsäojia Suomessa 1,5 milj. km; ojitettu suopinta-ala km 2 (53 % soista) Luonnontilaiset suot suurelta osin Pohjois-Suomessa Alentaa pohjaveden pintaa muutamia dm, nopeuttaa veden virtausta Uudisojitus lisää vuosivaluntaa 0,3 0,6 % ojitusprosenttia kohden, palautuu vuodessa (alkuperäistä pienempi metsittyneillä soilla), vaikutus valuntaan pieni jos puuston kasvu on hyvä Kevättulvat kasvavat 0,3 0,8 %, kesätulvat jopa 1 3 % ojitusprosenttia kohti Alivalumat kasvavat kivennäismaahan ulottuvassa, ohutturpeisessa suossa 3 Palviainen & Finér (2014)
4 Ojituksen aiheuttama kuormitus Ojien kaivuu + syöpyminen kiintoainekulkeuma kasvaa riippuen maalajista Eroosio Jopa 200 t km 2, hieta- ja hiekkamailla, turv la pienempi Liikkeelle lähtenyt aines voi muodostaa suistoja laskeutuessaan Kunnostusojitus voi tuottaa samansuuruisen eroosion kuin uudisojitus P-kulkeuma kasvaa (P sitoutunut kiintoainekseen) Liuennut P vähän, merkitys rehevöitymisessä? N-kulkeuma kasvaa? Erityisesti NH 4+, joka peräisin turpeen hapettomista kerroksista (hapettomuus ja happamuus estää nitrifikaation) Parantunut puun kasvu voi estää N-kulkeuman kasvun Yli 20 v. sitten ojitetuilla soilla ravinnekulkeuma voi olla luonnonsuon tasolla Finér ym. 2010, Suomen ympäristö 10. Määritykset tehty suodatetuista näytteistä. 4 Vuosia toimenpi teestä Yhteensä 0 Kunnostusojitus N (kg km -2 a -1 ) P (kg km -2 a -1 ) ,2 8,4 7 5,6 4,2 2,8 1,4 0,7 98,3 Kaarle Kenttämies Metsäojitus muodostanut deltan järveen (Loppi) Metsäojitus aikaansai järven veden pinnan laskun
5 Eroosioainesta laskeutunut valtaojaan Hiekkamaahan kaivettu oja erodoituu umpeen Turvemaassa oja kestää eroosiota paremmin kuin kivennäismaassa Uudehko metsäoja 5 Umpeutuva metsäoja Stabiloitunut oja Eroosioherkässä maassa oja ei stabiloidu Kuvat: Kaarle Kenttämies
6 Vesiensuojelu ojituksessa Vältetään vähämerkityksellistä kunnostusojitusta Kaivetaan kuivana aikana, työt jaksotetaan useammalle vuodelle Voimakkaasti syöpyneitä tai kaltevuudeltaan suuria ojia ei perata Valtaojien perkaamatta jättäminen Ei kaiveta ojia mineraalimaahan saakka Kaivu- ja perkauskatkot, pohjapadot, lietekuopat, pintavalutuskentät Jätetään ojat perkaamatta muutaman 10 m ennen vesistöjä (suojakaistat) Ei tärkeillä pohjavesialueilla Kuvat: Kaarle Kenttämies Ojia ei kaiveta vesistöön asti Pintavalutuskentät Pidättävät % kiintoaineesta Suositeltava koko 1 2 % valuma-alueen pinta-alasta 6 Pintavalutuskenttä Laskeutusaltaat (lähde: Marjo Palviainen) Pidättävät % kiintoaineesta Erityisesti keskikarkeita ja karkeita maalajeja Veden virtausnopeus enintään 1 cm s 1 Veden viipymä altaassa vähintään 1 h Ojat johdetaan hiekkamaahan Laskeutusallas
7 Hakkuut Hakkuualoja tilastoitu vuodesta 1970 Uudistushakkuita (avohakkuita) km 2 (vuodet ) Ilmoitus metsäkeskukselle, laillisuutta seurataan otantaluonteisesti Maata muokattu metsänuudistamisen yhteydessä 970 km 2 (v. 2010) Hydrologia muuttuu jopa 20 vuodeksi Valunta kasvaa (kasvien vedenotto, interseptio, haihdunta vähenee) Pohjaveden pinta voi nousta kesäalivalumat kasvavat Pintavalunta kasvaa huonosti vettä läpäisevillä mailla Kuusikon avohakkuu voi 2-kertaistaa vuosivalunnan (valunta kasvaa 5 8 mm hakattua 10 m 3 kohti) Tulvat äärevöityvät, kun puuston varjostava vaikutus poistuu ja lumi sulaa nopeammin Ravinnekulkeuma kasvaa Kasvuston ravinteiden otto vähenee, erityisesti pintakasvillisuus tärkeä ravinteiden otossa Päätehakkuussa metsään voi jäädä enemmän biomassaa hakkuujätteenä ja juuristomassana kuin hyötyrunkopuuna poistetaan, myös pintakasvillisuutta kuolee -> vapautuu myös liuenneita ravinteita, osa kulkeutuu vesiin Nitrifikaatio ja mineralisaatio voivat kasvaa Eroosio kasvaa kun kasvillisuus ei suojaa maata Maan muokkaus voimistaa vaikutuksia vuoden vaikutusaika, ensimmäisinä vuosina suurin vaikutus 7 Pohjaveden NO 3 -pitoisuus voi nousta Murtopuro, Nurmes, 1980-luvulla hakattu 300 ha kerralla Eroosioainesta Kaarle Kenttämies
8 Kaivurilaikutus Humus poistetaan kivennäismaan pintaa myöten Äestys Muokkaussyvyys max. 10 cm Kivennäismaata esille Ojitusmätästetty Marjo Palviainen uudistusala, oja, suojakaista Hakkuun jälkeinen muokkaus auraamalla, mätästämällä tai äestämällä lisää kuormitusta Pyritään parantamaan maaperän vesitaloutta, ilmavuutta, lämpötilaa ja ravinteisuutta Muokkaukset yleistyneet avohakkuiden myötä 1960-luvulta, huippukausi 1980-luvun alussa Syväauraus ja ojitusmätästys erityisesti Pohjois-Suomessa Äestys ja laikutus yleistyneet Kaarle Kenttämies 8
9 Uudistushakkuiden aiheuttama kuormitus Vuosia Metsän uudistus toimenpi N (kg km -2 a -1 ) P (kg km -2 a -1 ) teestä Kivennäismaat Turvemaat Kivennäismaat Turvemaat , , , ,8 8, ,4 7, ,1 6, ,3 4, ,3 3, ,9 2,3 10 0,7 0,7 0,6 1 Yhteensä 502,7 2586,7 25,1 63,8 Lähde: Finér ym. 2010, Suomen ympäristö 10. Kuormituksen vähentäminen Sulan maan aikana vältetään puunkorjuuta turv la ja hienoaineksisilla kivennäismailla Vältetään purojen tai norojen ylityksiä / suojataan latvuksilla ja puilla tai tilapäissillalla Kunnossa olevia ojia ei rikota Suojavyöhykkeet, pienvesistöjen suojelu, kaivukatkot, lietekuopat, lietealtaat, suotautumisalueet, laskeutusaltaat Nykyisin uudistushakkuu ja sitä seuraava muokkaus sekä kunnostusojitus suurimpia kuormituksen aiheuttajia Vesiensuojelumenetelmien soveltamisesta ei yleistä tilastotietoa 9 Metsähallitus seuraa tilannetta otantojen avulla valtion mailla Harvennushakkuiden vesistövaikutukset vähäisiä Kaarle Kenttämies Metsätraktorin pyöräurat erodoituvat hienojakoisilla mailla Kaarle Kenttämies
10 Vesiensuojelu muokkauksissa Maanmuokkaukset kuivana aikana Kasvupaikalle sopiva, mahdollisimman vähän maanpintaa rikkova muokkausmenetelmä Tärkeillä pohjavesialueilla vain äestys tai laikutus Muokkauskatkot Vesistökuormitusta aiheuttavien toimenpiteiden jaksottaminen useammalle vuodelle Eroosioherkkien maalajien tunnistaminen ja eroosion torjunta Uusi puusukupolvi mahdollisimman pian Kaivinkoneella tasataan koneiden jäljet jos ne johtavat vesistöön Vesistöjen varteen muokkaamaton suojavyöhyke Lähde: Marjo Palviainen 10
11 Uusi tutkimus hakkuiden aiheuttamasta kuormituksesta Nykyisin avohakkuualat pienempiä, maanmuokkaus kevyempää, suojavyöhykkeet pakollisia Porkkavaara (vertailualue), Kangasvaara (34 % hakattu ja muokattu), Iso-Kauhea (11 %), Korsukorpi (8 %) Alueet 30 km etäisyydellä toisistaan Hakkuujätteet jätettiin maahan + suojavyöhykkeet purojen ympärille, maa muokattiin (lähinnä äestys) Ainevirtaamat laskettiin lineaarisella interpolaatiolla Kalibrointijakso ennen hakkuita (5-8 v.) + hakkuiden jälkeen 6-14 v. Ennen hakkuita ravinnekulkeumat metsämaalle tyypillisiä Hakkuiden jälkeen Valunta kasvoi vain Kangasvaarassa (1-30 %), jossa suurin käsitelty pinta-ala ja joka topografialtaan jyrkin TN-, TON-, NO 3 -N-, RP-, TSS-kuormat nousivat vain Kangasvaarassa NO 3 -N-pitoisuudet nousivat Kangasvaarassa Latvusto ei enää sitonut laskeuman N:ä Suurempi lumimäärä Puiden ja aluskasvillisuuden N-oton vähentyminen Lisääntynyt nitrifikaatio TSS nousi kaikilla käsitellyillä alueilla ( %) Johtopäätelmä: Hakkuu nykyisillä menetelmillä voi nostaa N-, P,- TSS-kuormia > 10 vuoden ajaksi, mutta vaikutuksen melko vähäisiä jos suhteellisen pieni osuus valuma-alueesta käsitellään Palviainen, Finér, Laurén, Launiainen, Piirainen, Mattsson, Starr, Nitrogen, Phosphorus, Carbon, and Suspended Solids Loads from Forest Clear-Cutting and Site Preparation: Long-Term Paired Catchment Studies from Eastern Finland. Ambio 43:
12 Suojavyöhykkeet Metsäsertifiointikriteereiden mukaan min. 5 m Suositukset: päätehakkuissa kaltevuudesta riippuen m, lähteiden ympärille m (Metsähallituksen ympäristöopas 1997) Suojavyöhykkeen tulee olla täysin kasvipeitteinen ja vesien tulisi kulkea hitaasti läpi Kaarle Kenttämies Metla/Oksanen P:n pidättyminen suojavyöhykkeeseen riippuu heikosti kiteytyneiden Fe- ja Al-oksidien määrästä Suojavyöhykkeillä parempi P-pidätyskyky kuin hakkuualalla Uusi näytteenotto muutaman vuoden päästä: P-pidätysominaisuus väheni Hakkuujätteistä vapautuu liuennutta P P ei kuitenkaan huuhtoutunut Kulkeutuminen syvempiin maakerroksiin Kasvien P:n otto Lähde: Riitta Väänänen, HY 12 Suojavyöhykkeitä Suojavyöhykkeelle jätetyt puut kaatuneet myrskyssä
13 Lannoitus Alkoi 1950-luvulla, 1970-luvulla jopa 2400 km 2, 450 km 2 (v. 2010) Metsien terveyslannoitus Havupuuvaltaisilla kangas- ja turv la sekä lehtipuuvaltaisilla entisillä maatalousmailla (= kaskimailla), esim. B- N-P (valtion tukemaa, KeMeRa = Kestävän metsätalouden rahoitustuki) Suometsät Turve sitoo heikosti P:a P, K tai B rajoittava ravinne (N paljon) Lähes loppui 1990-luvun alussa, viime vuosina taas km 2 Kivennäismaat N rajoittava ravinne N: NH 4, NO 3, ureana tai ammoniumnitraattina P: raakafosfaattina (Pohjois-Afrikka, Siilinjärvi) tai superfosfaattina käytetty suometsien PK-lannoite sisälsi % helppoliukoista P:a Nykyiset lannoitteet hidasliukoisempia, huuhtoutuu heikommin FePK- ja tuhkalannoituksella pienempi huuhtoutuminen kuin raakafosfaatilla Osa levitetystä lannoitteesta suoraan ojiin ja sitä kautta vesiin Lannoitus tuottoisin puuntuotannon investointi Lannoituskulut verovähennyskelpoisia Kun puuta viedään tehokkaammin pois, lannoitustarve lisääntyy Ei tarvita lupaa eikä tarvitse ilmoitusta KeMeRa-tuki edellyttää kelvollista lannoituskohdetta ja suoritustapaa (suojakaistat) Vapaaehtoista lannoitusta rajoittaa metsäsertifiointiin liittyvät kriteerit (mm. suojakaistaehto) Vesiensuojelu: levitys sulaan maahan, maalevityksen suosiminen ojitetuilla alueilla, suojakaistat vesistöjen ja ojien reunoille, ei pohjavesialueille 13
14 Lannoituksen aiheuttama kuormitus Vuosia Lannoitus toimenpi N (kg km -2 a -1 ) P (kg km -2 a -1 ) teestä Kivennäismaat Turvemaat Kivennäismaat Turvemaat Yhteensä Lähde: Finér ym. 2010, Suomen ympäristö
15 Metsätalouden ravinnekuormituksen verifiointi Tavanomaisessa metsätalouskäytössä olevien pienten valuma-alueiden ravinnekulkeuma Keskimäärin 9 kg km -2 a -1 P ja 250 kg km -2 a -1 N (vuodet ; Vuorenmaa ym. 2002), 10,5 kg km -2 a -1 P ja 190 kg km -2 a -1 N, Pohjois-Suomi (vuodet ; Saukkonen ja Kortelainen 1995) 10,2 kg km -2 a -1 P, Pohjois-Ruotsi (vuodet ; Lövgren ja Olsson 1990) Jos metsätalouden vaikutus = tavanomaisten metsätalouskäytössä olevien metsäalueiden ravinnekulkeuman ja luonnonhuuhtoutuman erotus olisi metsätalouden aiheuttama kuormitus Suomen km 2 talousmetsäalalta 800 t a -1 P ja t a -1 (vrt. edellä 230 t a 1 P ja 3300 t a 1 N) 15
16 Paleolimnologinen tutkimus Lopen Saarijärvi Rehevöitymiskehitys alkanut vuosisadan alussa Humuksen määrä lisääntynyt 1950-luvun ojitusten seurauksena Nopea rehevöityminen 1970-luvulla lannoituksen ja kunnostusojituksen jälkeen Uusi lannoitus 1985 Edelleen levä- ja happiongelmia Gonyostomum semen Siimallinen yksisoluinen levä, limalevä, ruskeissa vesissä, joissa suuri P-pitoisuus 16
17 Turvetuotanto Turvetuotantoala 680 km 2 Yhteensä 1100 km 2, 1,2 % suoalasta Tuotantomäärä vaihtelee vuosittain hydrologisten olojen ja markkinatilanteen mukaan Valtaosa energiantuotantoon (jyrsin- ja palaturve) Taajamien ja teollisuuden lämmön- ja sähköntuotanto Suomessa tuotetaan >50 % maailman energiaturpeesta Noin 10 % muuhun käyttöön Kasvatusalusta, maanparannusaine, kuivike, kompostointiaine, suodatin, imeytysaine (mm. öljylle), eriste (tienrakennus), turvehoidot, turvetekstiilit... Keskittynyt Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalle, myös muualla Vaikutukset kohdistuvat osin latvavesiin, mutta mm. Saimaalla Koettuja haittoja erityisesti Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa Jyrsinturve: suoalue kuivataan ojittamalla ja pintakasvillisuus poistetaan -> vuosittain jyrsitään pintakerros joka kuivataan välillä kääntäen, kuiva turve kasataan ja kuljetetaan varastoaumaan kesällä Palaturve: irrotetaan palannostokoneella Turvetta voidaan yhdeltä suolta tuottaa 30 v. Suopohjat metsitetään, palautetaan soiksi tai kosteikoiksi, energiapuuviljelmiksi, erityisviljelyalueiksi (esim. 17 ruokohelpi) Ekholm
18 Turvetuotannon kuormitus Hydrologia Alueen kuivatus vähentää suon vesivarastoa -> ei enää tasaa valuntaa -> voimakkaita ja äkillisiä tulvahuippuja + pitkittyneitä alivirtaamakausia Kuormitus Kiintoainetta, P (kiintoaineksessa ja humuksessa), N, humusta ja Fe Kunnostusaikana suurempaa kuin tuotantoaikana Kuormitus samantyyppistä kuin kunnostusojituksessa Mineralisaatio lisääntyy (parempi happitilanne), kasvien ravinteiden otto vähentyy, eroosio (turve ja alapuolinen mineraalimaa) Ojituksen jälkeen sadevesi valuu kuivuneen turvekerroksen pinnalla -> eroosio (luonnontilaisella suolla vesi virtaa pitkälti elävässä kasvustossa, jossa eroosio vähäistä) P:n ja orgaanisen aineen kulkeutuminen etelässä suurempi kuin pohjoisessa YSL:n mukaan yli 0,1 km 2 tuotantoalueet luvanvaraisia, yli 1,5 km 2 alueille lisäksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, osalla alueita velvoitetarkkailu Kuormitus vaihtelee hydrologian mukaan, SYKEn arvio: 17 t a 1 P, 435 t a 1 N Paikallisesti merkittävä 18
19 Turvetuotannon kuormituksen vähentäminen Uusilla alueilla valumavesien puhdistuksessa tulee käyttää tehostettua puhdistusta = parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) Tuotantoalueet ympäröidään eristysojin Sarkaojiin kaivettuja lietesyvennyksiä, päisteputkia ja lietteenpidättimiä (esim. jumboputki), laskeutusaltaita Vesi patoutuu sarkaojiin ja lietesyvennyksiin, kiintoaineen laskeutuminen tehostuu Lietesyvennyksiä ja lietteenpidättimiä käytetään jokaisella turvetuotantoalueella Poistavat kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita eivät liuenneita ravinteita Uusilla alueilla BAT-tekniikat Ympärivuotinen pintavalutus ja kemikalointi Tavoite TSS- ja TP-reduktio 50 %, TP 20 % 19
20 Pintavalutus Laajimmin käytetty tehostettu vesiensuojelumenetelmä Valumavedet ohjataan ojilla rajatulle luonnontilaiselle suolle Luonnontilainen suoalue oltava turvetuotantoalueen läheisyydessä Kentän koko väh. 3,8 % valuma-alueen pinta-alasta, turvekerroksen paksuus vähintään 0,5 m ja maatuneisuuden H1 H3, kaltevuus 1 % Eivät aina toteudu Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena (Ympäristöministeriö 2012) Kiintoainetta poistuu %, lisäksi orgaanista ainesta, N, P, Fe mutta ei juurikaan humusta Biologinen sitoutuminen, nitrifikaatio, denitrifikaatio, NH 4 :n sitoutuminen kationinvaihtopaikoille, P sitoutuu Fe- ja Al-oksideihin (jos on) Oikovirtaukset ongelma (kuvataan käyttöasteella) Pintavalutuskenttä toimii parhaiten kesäaikana (biologinen toiminta tehokkaimmillaan) Kevät- ja syystulvien aikana puhdistusteho heikompi Toimii noin v. 20
21 Ojitettu kosteikko Yleistyneet, sillä luonnontilaisia soita ei aina tuotantoalueiden läheltä ja tuotantoa ohjattu pois luonnontilaisilta soilta Tehostettu menetelmä Kiintoaine poistuu laskeutumalla ja suotautumalla turpeeseen ja pintakasvillisuuteen P, Fe ja humuksen huuhtoutuminen voi kasvaa Kemiallinen vedenpuhdistus Kemikaalit (esim. Fe 2 (SO 4 ) 3 ) saostavat liuenneita aineita, jolloin ne poistuvat laskeutumalla Vesi kirkastuu johtuen liuenneiden värillisten humusaineiden (CDOM) sekä Fe:n saostumisesta Kemiallinen hapenkulutus ja väriarvot alenevat % Tehokas myös P:n ja kiintoaineen suhteen, mutta ei N BAT menetelmä Kallis Pienemmän mittakaavan kemikalointi pienillä turvetuotantosoilla 21
22 Turkistarhaus Suomessa turkistarhaa (2008), valtaosin Länsi-Suomessa 3,1 miljoonaa eläintä (sinikettu, minkki, hilleri, suomensupi, hopeakettu) Maatilojen yhteydessä sekä itsenäisenä elinkeinona Työllistää suoraan hlöä Turkiseläinten rehusta n. 80 % koostuu kotimaisista raaka-aineista Teurastuksen sivutuotteet (25 %) Vilja Rehukala Kuormitusarvio 45 t a 1 P ja 430 t a 1 N Paikallisesti merkittävä Toisaalta... Rehukalan mukana merestä poistuu P:a yli 200 t a 1, ts. ottaa enemmän P:a kuin vesiin päästää Turkiseläinten lannassa runsaasti, mutta niukkaliukoista P:a Käyttömäärät suuria (ymp. tuki mahdollistanut 2 x mineraalilannoitteita suuremman käytön) -> maan P-tila saattaa kasvaa erittäin suureksi 22
23 Noin asukasta, n pysyvästi asuttua kiinteistöä yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella Erityisesti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla Loma-asunnoilla ( , v. 2002) osa-aikaisesti myös noin miljoona ihmistä Useilla vapaa-ajan kiinteistöllä vesikäymälä ja muu täydellinen vesihuoltovarustelu mutta ei liitetty viemäriverkostoihin Kiinteistökohtainen jäteveden käsittelyp Perinteelliset käsittelyjärjestelmät vanhentuneita, riittämättömiä (varustelutason noustua) ja toimimattomia Vesikäymälöiden yleistyttyä haja-asutusalueillakin ja 1960-luvuilla, alettiin viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevilta kiinteistöiltä vaatia saostuskaivojen rakentamista Vuoden 1961 vesilaki edellytti, että käymäläjätettä sisältävät jätevedet on käsiteltävä vähintään saostuskaivossa Saostuskaivossa (yksi, kaksi tai kolme) osastoa kiinteitä aineita laskeutuu pohjaan Haja-asutuksen jätevedet maatalouden jälkeen suurin P-kuormittaja Vajaa 10 % P-kuormituksesta, 3 % N-kuormituksesta Paikallinen vaikutus Pohjavedet Suolistobakteereita, viruksia, muita taudinaiheuttajia, lääkejäämiä ja hormoneja Kuormitusarvio 1,8 g d 1 person 1 P, 12 g d 1 N person 1 0,66 kg a 1 person 1 P, 4,4 kg a 1 N person person = 660 t a 1 P, 4400 t a 1 N, josta arvioitu päätyvän vesiin: Haja-asutus: 395 t a 1 P, 2650 t a 1 N (Rontu ja Santala 1995) Haja- ja loma-asutus: 415 t a 1 P, 2700 t a 1 N (Rontu ja Santala 1995) N : P n. 7 HAJA-ASUTUS JA HULEVEDET Viemäriverkon piirissä asuvien kuormitus 175 t a 1 P, t a 1 N 23
24 Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003), (209/2011), (343/2015) Ympäristönsuojelulain mukaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla syntyvät jätevedet puhdistettava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista eikä sen vaaraa Asetus ei määrää miten jätevedet käsiteltävä eikä säädä käsittelymenetelmän teholle tai käsitellyn jäteveden enimmäispitoisuudelle yksiselitteisiä vaatimuksia Haja-asutuksen kuormitusluku (yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräinen kuormitus) BHK 7 50 g d 1, P 2,2 g d 1, N 14 g d 1 Em. arvoja vähennettävä vähintään: BHK 7 80 %, TP 70 % ja TN 30 % Pilaantumiselle herkillä alueilla (kunta määrittää): BHK 7 90 %, TP 85 % ja TN 40 % Jäteveden käsittelyjärjestelmien ylläpito oltava asianmukainen (hoito, huolto) mennessä Paitsi Kiinteistöllä vakinaisesti asuva haltija on täyttänyt 68 vuotta ennen tai hänellä on sosiaalinen suorituseste Jätevedet tullaan johtamaan viemäriverkkoon Jätevesien määrä vähäinen eikä vesikäymälää ole (sauna tms. vesiä kuitenkaan vesistöön) Uudis- ja korjausrakentaminen Muut kiinteistöt, maitohuoneet ja yritystoiminta 24
25 Jätevesien käsittely Menetelmän valintaan vaikuttavat Asunnon käymälätyyppi ja muu varustetaso Vedenhankintatapa Käsitellyn jäteveden purkupaikka Asutuksen tiheys Liittyminen viemäriverkostoon Asuinkiinteistöt ensisijaisesti liitettävä yleiseen viemäriverkostoon Useat kiinteistöt voivat myös rakentaa yhteisen viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamon Naapurusten yhteiset viemäröintihankkeet harvinaisia Kompostoivat käymälät Kuiva- ja kompostikäymälät hyviä (ei jätevettä) Pesuvedet? 25
26 Maahan imeytys 3. Imeytysputkien rei'istä vesi sepelistä tehtyyn ns. jakokerrokseen, jossa leviää alas ja sivulle 1. Esikäsittely 3-osaisella saostuskaivolla tai tehdasvalmisteista sakosäiliöllä 2. Selkeytynyt vesi jakokaivon kautta rei itettyihin imeytysputkiin Vesi imeytyy luonnolliseen maa-ainekseen ja kulkeutuu alaspäin pohjaveteen saakka 5. Imeytyspintaan ja sen alapuolelle muodostuu biokerros, jossa jäteveden sisältämän orgaaninen aines hajoaa, P sitoutuu maahiukkasiin ja bakteerit tuhoutuvat (mutta virukset eivät), vain pieni osa N:stä pidättyy tai poistuu ilmaan Maahan imeytys vain paikassa, jossa maakerros riittävän paksu, ei liian tiivistä tai karkeaa eikä imeytyksestä aiheudu haittaa talousvesikaivoille eikä muulle vedenhankinnalle tai naapurien pohjavesille. Sopii hyvin harmaille vesille. 26
27 Maasuodattamo Heikosti vettä läpäisevään maaperään kaivettu tai reunoilta ja pohjasta tiiviisti eristetty kenttä, joka täytetty kerroksittain eri tavoin vettä läpäisevillä sepeli- ja hiekkalajikkeilla Jätevesi johdetaan suodatinkerroksen pinnalle tasaisesti imeytysputkien avulla Puhdistunut vesi kootaan suodattimen pohjalta kokoomaputkien avulla ja johdetaan edelleen purkupaikkaan (esim. avo-ojaan) Jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan suodattimena toimivan hiekkapatjan lävitse. Suodatinhiekkaan muodostuu biologista toimintaa Poistaa tehokkaasti org. ainesta ja bakteereja, P tyydyttävästi Maahan voidaan lisätä P-sitovaa ainesta tai asentaa P:n jälkisuodatin (vaihdettava parin vuoden välein), erityisesti jos myös käymälävesiä Maasuodattamot vaativat vähemmän huoltotoimenpiteitä kuin laitepuhdistamot 27 Vilpas ym. (2005)
28 Pien- eli laitepuhdistamot Vaativat vähemmän tilaa, mutta enemmän huoltoa Soveltuvat tontille kuin tontille Panospuhdistamo Aktiivilieteprosessi ja P:n saostus Kivikuitusuodatin Tehdasvalmisteinen Kivikuitu kasvualustana mikrobeille + suodatusvaikutus Poistaa org. ainesta hyvin, mutta P:a vain tyydyttävästi tai jopa huonosti Jätevesisäiliö (puhdistus muualla) Haja-asutuksen jätevedet. Lainsäädäntö ja käytännöt. Ympäristöopas Ympäristöministeriö. 28
29 Kuormitustutkimus Käymälävesien osuus haja-asukkaan kokonaiskuormituksesta Väh. 90 % N, 80 % P, 80 % kokonaishapenkulutuksesta (org. Aine + NH 4 - N), 98 % ulosteperäisistä bakteereista Miksi sotketaan käymälävedet (1/3) paljon puhtaampiin pesuvesiin (2/3)? Pesuvesien P-sisältö laskee fosfaatillisten pesuaineiden käytön vähetessä Asetuksen velvoitteetkin täyttäessään jätevedet sisältävät usein suuria määriä E. coli ja NH 4 -N Maasuodattamoihin pääsee laimentavia vesiä > tutkimukset antaneet liian myönteisen kuvan tehosta Panospuhdistamojen teho vaihtelee suuresti, vaatii asiantuntevaa huoltoa, alttiita häiriöille Suositellaan käymäläjätteiden kompostointia tai umpisäiliöön johdettujen käymälävesien kalkkistabilointia ja käyttöä lannoitteina (vähävetiset WC-istuimet) Käymälä- ja pesuvesien erillisviemäröinti ja käsittely 29 Särkelä A & Lahti K, Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Julkaisu 68.
30 Hulevedet Luonnontilassa suuren osan vedestä pidättää /haihduttaa kasvillisuus Loppu suodattuu puhdistavien maakerrosten läpi pohjaveteen tai valuu vesistöön Kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan Hulevesi kuljettaa maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä Tehokas kuivatus ja viemäröintijärjestelmä Pintavalunta lisääntyy ja valuntakäyrä äärevöityy Isoissa kaupungeissa sadanta 10 % suurempi kuin ympäröivällä maaseudulla, haihdunta pienempi (pinta)valunta kasvaa Valuntakerroin Päällystettyä maata 40 %, noin 20 % sateesta muodostaa välitöntä valuntaa Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa, sitä enemmän ilmalaskeumasta joutuu vesiin Mitikka Sekaviemäröinti Hulevesistä ongelmia putsareilla (virtaamavaihtelut, matala lämpötila, ohijuoksutukset) Vanhoissa keskustoissa Erillisviemäröinti Yleisin, hulevedet puhdistamattomina vesiin (poikkeus huoltoasemat, teollisuuslaitosten varastoalueet tms.) Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia ja aiheuttavat eroosiota Imeytysrakenteita, viivytys- ja pidätysaltaat, kosteikot, viherkatot 30
31 Hulevesien aiheuttama kuormitus Ravinnekuormittajana melko heikosti valtakunnallista tietoa (case-tutkimuksia), kuten myös kaatopaikoista, puistoista, lumenkaatopaikoista, ym. Vallikallio vs. Laaksolahti TSS vs kg km 2 a 1 (< kg km 2 a 1 ) TP 40 vs. 20 kg km 2 a 1 ( kg km 2 a 1 ) TN 900 vs. 500 kg km 2 a 1 ( kg km 2 a 1 ) Arvio valtakunnallisesta kuormituksesta: 90 t a 1 P, 1100 t a 1 N Sillanpää N, Effects of suburban development on runoff generation and water quality. Aalto University publication series Doctoral Dissertations 160/
32 YHTEENVETO HAJAKUORMITUKSESTA Syitä Maan muokkaaminen, kasvillisuuden poistaminen, ravinteiden lisäys Kulkeutuu Veden (ja tuulen) mukana Epävarmuutta Suuruudessa, alueellisessa jakautumisessa, vesistövaikutuksissa, vähentämiskeinoista Kytkeytyy väestöön, sen ravinnon- ja energiantuotantoon sekä elintasoon 2050: > ihmistä Rehevöityminen voi lisääntyä 2 3 kertaiseksi (Tilman ym., Science 2001) Voi vähentää Lannoitus/lannan levitys (määrä, tapa ja ajoitus), eroosion torjunta, pidättämällä jo liikkeelle lähteneitä ravinteita, omilla valinnoilla P:n ja N:n eri muodot Määritysmenetelmät eivät identifioi kemiallisia yhdisteitä vaan ovat operationaalisia Biologinen käyttökelpoisuus epäselvä P:n reaktiot maassa Spesifinen ligandinvaihto (Fe- ja Al-oksidit), P:n kierto usein yhteydessä Fe:n kiertoon N reaktiot maassa Orgaaninen aines, mikrobiologia P:n ja N:n reaktiot hapettomissa oloissa Mikrobiologiset hapetus-pelkistysprosessit Toisiinsa kytkeytyneet ainekierrot (P, N, S, Fe, C) 32
33 Arvio hajakuormituksesta Suomessa P 1. Maatalous: 1800 t a 1 N 1. Maatalous: t a 1 2. Haja-asutus: 400 t a 1 2. Metsätalous: 3250 t a 1 3. Metsätalous: 230 t a 1 3. Haja-asutus: 2750 t a 1 4. Hulevedet: 90 t a 1 4. Hulevedet: 1100 t a 1 5. Turkistarhaus * : 45 t a 1 5. Turvetuotanto: 435 t a 1 6. Turvetuotanto * : 17 t a 1 6. Turkistarhaus * : 430 t a 1 + suora laskeuma vesiin: 270 t a 1 + suora laskeuma vesiin: t a 1 *Syke luokittelee pistemäiseksi kuormitukseksi 33
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotVesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan
Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotVesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet
LisätiedotHannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä
Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotYli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu
Mika Nieminen ja Erkki Ahti Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset e e m t a Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu puuston kasvun parantamiseksi. Metsänparannustoiminnan on arvioitu
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotMETSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus
METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotVesistöystävälliset metsätalouskäytännöt
Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teemu Ulvi, SYKE Vesien suojelun ja vesistöjen
LisätiedotKosteikot vesienhoidossa
Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta
LisätiedotVesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus
LisätiedotKunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy
Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotValumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila
Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien
LisätiedotHulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotHuuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa
Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotHeikki Setälä ja URCA-konsortio
Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:
LisätiedotPerustietoa humuksesta. HUOMIOTA HUMUSVESIIN-hanke Arja Pihlaja/YSY 1
Perustietoa humuksesta HUOMIOTA HUMUSVESIIN-hanke Arja Pihlaja/YSY 1 Suuri osa Suomen vesistä on tummavetisiä Veden väriin vaikuttavat sekä raudan että humuksen määrä. Hyvin tummissa vesissä näkösyvyyden
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotVesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu
Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Kaakkois-Suomen metsien hakkuukertymä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Toteutunut hakkuukertymä Suurin kestävä hakkuukertymä Metsätalouden vesistökuormitus - kiintoainekuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun te ta
Metsätalouden vesiensuojelun teemailta 30.10.2018 Savokaita-Riitjärvi Tiina Karjalainen, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö 1. Yleissuunnitelma-alue - maankäyttö - hakkuut 2. Metsätalouden vesistökuormitus,
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotMetsänkäsittely ja soidensuojelu
Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin
LisätiedotVesiensuojelukeinot metsätaloudessa
Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Sampo, Imatra Edistämispalvelujen päällikkö Seppo Repo Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotSuometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa
Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa Hannu Hökkä & Mika Nieminen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Oulussa 8.5.2018 Suometsien käytön tutkimus Tällä hetkellä lähes kaikessa läpikäyvänä
LisätiedotKunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu
Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin
LisätiedotNEUVO-hajajätevesien neuvontahanke
NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotMaanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK
Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 14.6.2012 Saarijärvi Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus
LisätiedotTurvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotUudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu
Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman
LisätiedotJuurikäävän torjunta
Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista
LisätiedotVoiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa
Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on
LisätiedotTASO-hankkeen. aloitusseminaari
TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2
LisätiedotHulevedet uhka vai mahdollisuus?
Hulevedet uhka vai mahdollisuus? Maarit Leppänen Vantaan kaupunki Kaupungistumine n + ilmastonmuutos Hulevesiä pääsee jätevesiviemäriin Hulevesien saasteet lisääntyvät synnyn estäminen Läpäisemätöntä pintaa
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotPEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu
PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotMUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!
MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotVEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE
VEMALA paineiden arvioinnissa Markus Huttunen, SYKE 30.1.2019 Kuormitusten VEMALA mallinnus Kuormituslähteet Sijainti valuma-alueella Kuormituksen kulkeutuminen ja pidättyminen Vesimuodostumaan päätyvä
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotSuositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun
LisätiedotEdelläkävijä vihreillä markkinoilla
Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
Lisätiedot