SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista. Laura Kotavuopio Birit Tornensis

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista. Laura Kotavuopio Birit Tornensis"

Transkriptio

1 SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista Laura Kotavuopio Birit Tornensis Giellagas-instituutin opetuksen kehittämisyksikkö (OKTR) 2006

2 Sisällysluettelo 1. Mistä Palautupäiväseminaarissa oli kyse? 3 2. Instituutioiden ja edustajien puheenvuorot Saamelainen korkeakoulu Suomen Saamelaiskäräjät: Saamelaiskulttuurikeskus-hanke Suomen Saamelaiskäräjät YLE Sámi Radio Norjan Saamelaiskäräjät 9 3. Tulevaisuudennäkymiä Palaute Jatkotyöskentely 11 Liitteet: Seminaarin ohjelma 2

3 1. Mistä Palautepäiväseminaarissa oli kyse? Oulun yliopiston Giellagas-instituutin Opetuksen kehittämistyöryhmä järjesti marraskuussa 2006 saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoille suunnatun saamelaisalueen työelämää esittelevän seminaarin SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI. Hankkeen yhtenä tarkoituksen oli edistää opetuksen suunnittelua ja opetussuunnitelmien laadintaa ja näin nopeuttaa valmistumista. Pääpaino oli toiminnallisuudessa: haluttiin kokeilla uusia opetuksen ja oppimisen toimintamuotoja. Toteutetun Palautepäiväseminaarin tavoitteena oli tutustuttaa saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijat saamelaisalueen työelämän organisaatioihin ja laitoksiin, joiden toimialaan kuuluvat saamelaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvät asiat. Seminaariin kutsuttiin Suomen saamelaiskäräjien, Norjan saamelaiskäräjien, Saamelaisen korkeakoulun, YLEN Sámi Radion ja Suomen saamelaiskäräjien Saamelaiskulttuurikeskus - hankkeen edustajat esittelemään oman alansa nykytilannetta ja tulevaisuuden suunnitelmia opiskelijoiden työllisyyden näkökulmasta. Seminaari järjestettiin klo Oulun yliopistossa. Seminaariin osallistui noin kolmekymmentä saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijaa. Opiskelijat saivat seminaariin osallistumisesta ja luentopäiväkirjan kirjoittamisesta opintopisteitä. Organisaatioiden edustajat maksoivat itse matkakulunsa, yöpymisen Oulussa maksoi Giellagas-instituutti. Giellagas-instituutin Opetuksen kehittämistyöryhmään kuuluvat vuonna 2006 opiskelijajäseninä Laura Kotavuopio ja Birit Tornensis sekä lehtorit Anni-Siiri Länsman ja Outi Länsman. Lehtorit ovat toimineet seminaarin järjestämisen yhteydessä pääasiassa ohjaajan roolissa. Amanuenssi Marjatta Jomppanen on hoitanut mm. hotellivaraukset ja muut matkakorvauksiin liittyvät asiat. Opiskelijajäsenet ovat hoitaneet seminaarin järjestelyihin liittyvät käytännön asiat, toimineet puheenjohtajina seminaarissa ja kirjoittanet seminaariraportin sekä suomen että saamenkielisenä Korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunnan hankkeelle myöntämän määrärahan turvin. Seminaariraportti julkaistaan nettidokumenttina Giellagas-instituutin kotisivuilla joulukuussa 2006 sekä suomeksi että saameksi. 2. Instituutioiden ja laitosten puheenvuorot 2.1 Saamelainen korkeakoulu Sámi allaskuvla Samisk høgskole Hánnoluohkká Guovdageaidnu Puhelin: (00 47) Faksi: (00 47) Sähköposti osoite: Saamelaisen korkeakoulun edustajana oli kansainvälistämis- ja rekrytointikonsulentti Kari Marlene Henriksen. Saamelainen korkeakoulu perustettiin vuonna 1989 Koutokeinoon. Saamelaisessa korkeakoulussa on vuosittain noin 200 opiskelijaa ja työntekijöitä on 57. Saamelaisella korkeakoululla 3

4 on monikulttuurinen tausta ja korkeakoulu toimii pohjoismaisesti. Korkeakoulussa on opiskelijoita ja työntekijöitä ympäri saamelaisaluetta: Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Suomesta. Saamelainen korkeakoulu on alkuperäiskansan instituutio, joka säilyttää ja edistää saamen kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaelämää. Saamelainen korkeakoulu on pääasiassa luokanopettajia ja lastentarhaopettajia kouluttava ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on vahvistaa perinteistä ja uutta saamelaista ammattipätevyyttä. Saamelainen korkeakoulu ja Pohjoismainen Saamelaisinstituutti yhdistettiin vuonna Saamelainen korkeakoulun tavoitteena on tulevaisuudessa muuttua tieteelliseksi korkeakouluksi ja saamelaiseksi yliopistoksi. Saamelaisessa korkeakoulussa ja Pohjoismaisessa saamelaisinstituutissa on yhteensä noin 80 ammattiala- ja hallintotyöntekijää. Saamelainen korkeakoulu on ainoa saamenkielinen korkeinta opetusta antava laitos. Saamelaisessa korkeakoulussa opetus- ja tutkimuskielenä on saame. Myös hallintokielenä on saame. Saamelaisella korkeakoululla on paljon yhteyksiä muihin alkuperäiskansojen instituutioihin. Työntekijät tulevat koko Saamenmaan alueelta ja saamen kielen taito on yksi pätevyysvaatimuksista. Johtotason töitä Saamelaisessa korkeakoulussa ovat rehtorin ja vararehtorin virat. Hallinnollisia virkoja ja toimia on yhteisessä hallinnossa, opiskelijapalveluissa ja atk - palveluissa. Lehtorin virkoja on kieliaineissa, kasvatustieteessä yhteiskunta- ja luonnontieteissä sekä käytännöllis-esteettisissä aineissa. Muita virkoja on kirjastossa, Valtion Erityispedagogiikan Tuessa ja Sisä-Finnmarkun opiskelijoiden yhdistyksessä ja projekteissa. Pohjoismaisessa saamelaisinstituutissa on sekä tutkijan että hallintovirkamiesten virkoja ja/tai toimia. 2.2 Suomen saamelaiskäräjät: Saamelaiskulttuurikeskus-hanke Saamelaiskulttuurikeskus - hankkeen edustajana oli Liisa Holmberg. Hän kertoi myös alkuperäiskansojen elokuvakeskuksesta, saamelaisista elokuvista ja saamenkielisistä TV- töistä, jotka tarjoavat paljon työpaikkoja tulevaisuudessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää oli pyytänyt häntä esittelemään myös ko. oppilaitosta. Holmberg painotti puheenvuorossaan, että Suomessa koulutetuille saamen kielen ja -kulttuurin opiskelijoille on töitä, mutta opiskelijoiden on valmistuttava ennen kuin lähtevät työelämään. Saamelainen elokuvakoulutus aloitettiin vuonna 1997 Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Samoihin aikoihin alettiin järjestää Inarissa myös Skábmagovat -elokuvafestivaalia. Festivaalin tarkoituksena oli saada saamelaiselle elokuvalle foorumi, jossa ne pääsisivät esille. Festivaalista on tullut vuotuinen tapahtuma ja se järjestetään vuonna 2007 jo yhdeksättä kertaa. Tapahtuman ansiosta on huomattu kuinka hyödyllinen alkuperäiskansojen elokuvakeskus olisi. Saamelaiskulttuurikeskus on ollut EU-hankkeena käynnissä vuodesta Saamelaiskulttuurikeskuksen yhteyteen tulee tiloja mm. Saamelaiskäräjille, Saamelaisalueen koulutuskeskukselle, saamelainen musiikkiopetukselle, saamelaiselinkeinojen edistämiskeskukselle ja saamelaiselle kirjastolle. Keskukseen tulee myös auditorio ja ravintola, joka toimii samalla ravintola-alan kouluna. Vuodesta 2003 lähtien Holmberg on työskennellyt Saamelaiskulttuurikeskuksen yhteyteen suunnitellun alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen edistämisprojektissa. Kulttuurikeskusta on suunniteltu pääasiassa EU-rahoituksen turvin. Inarin kunta on antanut rakennukselle tonttipai- 4

5 kan, mutta hankkeen etenemistä hidastaa se, ettei Suomen valtio ole vielä tehnyt päätöstä siitä kenelle Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoittaminen oikein kuuluu. Syksystä 2007 lähtien saamenkieliset lastenohjelmat alkavat näkyä Suomessa Yleisradion kanavalla. Lastenohjelmien tekemiseen tarvitaan paljon tv-alan työntekijöitä. Tulevaisuudessa televisioalan ammattilaisten tarve vain kasvaa pohjoismaisen saamenkielisen TV-tuotannon laajentumisen tähden. Saamelaisalueen koulutuskeskus on valtion ylläpitämä toisen asteen oppilaitos, jolla on oma laki. SAKK: ssa on saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin, (saamelais) käsityön, poronhoidon, hotelli ja ravintola-alan, media-alan, yritystalouden, luontaiselinkeinojen ja metsurin koulutuslinjoja. SAKK on oppilaitos. SAKK: ssa on haettavana joka kevät erilaisia virkoja. Kaikilta työntekijöiltä vaaditaan saamen kielen taito. SAKK:lla on myös tällä hetkellä meneillään yhdeksän erilaista erillisrahoituksella vedettävää projektia, jotka myös työllistävät paljon väkeä. Holmbergin mukaan saamen kielen ja kulttuurin opiskelijoille varmasti löytyy kesätöitä Suomen saamelaisinstituutioista, mutta opiskelijoiden on itse oltava aktiivisia ja kyseltävä työpaikkoja Suomen Saamelaiskäräjät Keskustoimipaikka: Saamelaiskäräjät Saarikoskentie Inari puh (016) fax (016) Suomen Saamelaiskäräjien edustajana oli hallintopäällikkö Juha Guttorm. Saamelaiskäräjien edeltäjä oli Saamelaisvaltuuskunta, joka perustettiin asetuksella vuonna Saamelaisten asiat edistyivät hyvin 1990-luvun alkupuolella, koska silloin tulivat voimaan perustuslain saamelaisten asemaa koskevat säännökset, jotka loivat pohjaa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon luomiselle. Saamelaisvaltuuskunnan tilalle perustettiin vuonna 1996 Saamelaiskäräjät sitä koskevan lainsäädännön pohjalta. Saamelaiskäräjien tehtävänä on säilyttää ja edistää saamenkieltä ja kulttuuria ja yleisiä elinoloja niin, että saamelaiset pystyvät elämään ja kehittymään omista kulttuurimuotonsa mukaisista lähtökohdista sulautumatta valtaväestöön. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein edustuksellinen toimielin, itsehallintoelin. Saamelaiskäräjät ei kuulu suoranaisesti Suomen valtionhallintoon. Saamelaiskäräjät voi tehtäviinsä kuuluvissa asioissa tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Saamelaiskäräjien tehtävänä on mm. päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta. Saamelaiskäräjillä ylintä päätösvaltaa käyttää saamelaiskäräjien kokous, johon kuuluu 21 jäsentä. Saamelaiskäräjien kokouksen asioita valmistelee hallitus, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Käräjillä on puheenjohtaja, joka johtaa käräjien poliittista toimintaa ja edustaa käräjiä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Käräjillä on vielä viisi lautakuntaa, jotka valmistelevat asioita käräjien hallitukselle. 5

6 Saamelaiskäräjien sihteeristö jakaantuu yleiseen, saamen kielen sekä koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon. Yleisessä toimistossa työskentelevät hallintopäällikkö, lakimiessihteeri, kulttuurisihteeri, sosiaali- ja terveyssihteeri, taloussihteeri, hallintosihteeri, toimistosihteeri, puheenjohtajan sihteeri, siivooja sekä yhteinen ATK-suunnittelija SIIDA-museon kanssa. Koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan kuuluvat koulutussihteeri, oppimateriaalisihteeri, oppimateriaalisuunnittelija sekä toimistosihteeri. Saamen kielen toimistossa työskentelevät saamen kieliturvasihteeri, saamen kieliasiain sihteeri ja 4 kielenkääntäjää. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikössä työskentelee suunnittelija. Vaalilautakunnassa ovat vaalilautakunnan sihteeri ja toimistosihteeri. Sihteeristössä työskentelee nyt 18 vakinaista ja 8 määräaikaista työntekijää. Saamelaiskäräjillä on myös erilaisia projekteja meneillään: Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen, Saamelainen lastenkulttuurikeskus, saamelaismusiikin opetuksen suunnittelu ja saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Saamelaiskäräjillä on yhteensä 35 työntekijää. Saamelaiskäräjillä on myös kesätöitä tarjolla YLE Sámi Radio Inarin toimipiste Puhelin: Faksi: Inari Suomessa saamenkieliset säännölliset radiolähetykset aloitettiin syksyllä YLE Sámi radio lähettää ohjelmaa kolmella saamenkielellä: pohjois-, inarin- ja kolttasaamenkielellä Pohjois-Suomessa. Me toimimme koko saamelaisalueella läheisessä yhteistyössä Ruotsin ja Norjan sámi radioiden kanssa. Sámi radio on tärkein saamelaismedia Suomessa. Se saavuttaa kuuntelijansa nopeasti harvaan asutulla saamelaisalueella. Se on ainoa kanava, josta saamenkieliset pääsevät seuraamaan uutisia ja muita ohjelmia omalla äidinkielellään. YLE Sámi Radiosta kertoi toimittaja Ritva Torikka-Gelencsér. Radio- ja tv-toimittajan työssä minkäänlainen koulutus ei ole turhaa; kaikenlaisesta koulutuksesta on hyötyä. Teknisiin töihin kuitenkin vaaditaan mm. atk-taitoja, digitekniikan hallitsemista ja videotekniikan taitoja. Toimittaja voi työskennellä uutisten tai päivittäisohjelmien parissa tai esim. kuvaajana. Saamenkielinen toimittaja voi työskennellä sähköisessä mediassa sekä Suomen Yleisradon saamelaistoimituksissa että Ruotsin tai Norjan puolen Sámi Radioissa ja Sámi Televisiossa. Kesätöitä YLE Sámi Radiossa on paljon tarjolla, eikä pelkästään Inarissa, vaan myös Karesuvannossa ja Utsjoella. YLE Sámi Radion haasteena vuonna 2007 on lasten-tv ohjelmien tuottaminen yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Sámi Radioiden kanssa. YLE Sámi Radion tehtäväksi tulee tuottaa 1 lastenohjelma/ kk, ainakin aluksi. YLE Sámi Radion tavoitteena tulevaisuudessa on laittaa enemmän ohjelmia internetiin kuun- 6

7 neltavaksi, jotta myös saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset pääsisivät kuuntelemaan lähetyksiä. Tällöin tarvitaan työntekijöitä myös saamelaisalueen ulkopuolelle. Sámi Radion tavoitteena on kuulua mahdollisimman laajalla alueella. Sámi Radion toimittajan työssä on Torikka - Gelencsérin mukaan mukavaa mm. se, että pääsee työskentelemään saamelaisen yhteiskunnan hyväksi, tapaa monia mielenkiintoisia ihmisiä ja pääsee vilaukselta seuraamaan heidän elämäänsä Norjan Saamelaiskäräjät Sámediggi Sametinget Ávjovárgeaidnu Karasjok/Kárášjohka Norjan saamelaiskäräjiä edusti Kaisa Rautio Helander. Norjan saamelaiskäräjät perustettiin vuonna Norjan saamelaiskäräjillä on sekä poliittinen että hallinnollinen puoli. Kaisa Rautio Helander kertoi erityisesti hallinnollisesta puolesta, koska Suomen puolen ihmiset voivat Norjassa työskennellä paremmin hallinnon sektorilla kuin poliittisissa viroissa. Norjan saamelaisalue on hyvin laaja: se on viiden läänin alueella. Hallintoa on tietoisesti desentralisoitu ja hallinto-osastot ovat jakautuneet ympäri saamelaisaluetta. Norjan saamelaiskärjäilla Finnmarkenissa on kolme toimistoa: Koutokeinossa, Kaarasjoella ja Uuniemessä. Kaarasjoella on Norjan saamelaiskärjien päärakennus jossa on käräjien hallinto-osasto ja osa sisäisistä kielipalveluista. Koutokeinossa on suurin osa osastosta, jota kutsutaan opetus-, kielija kulttuuriosastoksi. Uuniemessä on kulttuurimuisto-osasto. Tromssan läänissä on toimistot Mandalenissa ja Tromssassa. Nordlannissa on kaksi toimistoa, Ájluoktassa ja Evenäsissä. Ájluoktassa on opetus-, kieli-, ja kulttuuriosaston kulttuuriosasto. Ájluoktassa työskennellään myös luulajansaamenkielen parissa. Etelä-Tröndelagissa Snåsassa työskennellään etelänsaamenkielen ja Etelä-Saamen kulttuurimuistojen parissa. Näiden lisäksi on vielä yksi juristi Oslon toimistoissa. Hallinnossa on työntekijöitä yhteensä 114. Työntekijät viroissa vaihtuvat nopeasti ja lyhytaikaisia töitä kannattaa hakea. Saamelaiskäräjien hallinnon työnä on valmistella asiat, jotka käsitellään poliittisin perustein valituissa lautakunnissa. Saamelaiskäräjillä työskennellään paljon oikeusasioiden kanssa. Vuoden 1987 saamelaislaki on vaikuttanut paljon saamelaiskäräjien hallinnon työsarkaan. Saamelaisen hallintoalueen kunnat ovat periaatteessa kaksikielisiä ja kaksikielisyys tuo mukanaan paljon työtä. Saamelaiskäräjien pääkieli on saamen kieli eli Norjassa pohjois-, luulajan- ja eteläsaamenkieli. Hallintokielenä on enimmäkseen pohjoissaame ja norja. Kaisa Rautio Helander painottaa, että Norjan puolella on töitä, mutta Suomen puolen ihmisten täytyy osata myös skandinaavisia kieliä. Kaisa Rautio Helander kehottaakin opiskelijoita opiskelemaan ruotsin tai norjan kieltä. Saamenkielen asema virallisena kielenä vahvistuu 7

8 edelleen tulevaisuudessa. Se tuo mukanaan paljon haasteita, ja uusia työpaikkoja. 3. Tulevaisuudennäkymiä 3.1. Palaute Saimme palautetta seminaarista jo seminaaria järjestäessämme siitä, keitä olimme seminaariin kutsuneet. Meihin otti yhteyttä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori. Hän tiedusteli, miksi emme olleet kutsuneet edustajaa hänen edustamastaan oppilaitoksesta, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta emmekä SIIDA -museosta, vaikka nämä ovat keskeisiä saamelaisia instituutioita Suomessa. Hän oli sitä mieltä, että Suomessa koulutettujen ihmisten pitäisi jäädä Suomen puolelle töihin ja siksi Norjan puolen instituutioiden kutsuminen olisi vähän kyseenalaista Palautteen myötä oivalsimme kuinka tärkeitä tämänkaltaiset seminaarit ovat ja miten paljon saamenkielen ja saamelaisen kulttuurin asiantuntijoita tarvitaan Suomessa. Suoman saamelaisinstituutioilla on tosiaan pulaa koulutetuista ammattitaitoisista saamenkielisistä työntekijöistä ja virkoja on paljon. Otamme palautteen huomioon tulevaisuudessa seminaareja järjestäessämme. Olemme saaneet palautetta seminaarista myös opiskelijoilta. Heidän mielestään oli outoa, että saamelaisia jaotellaan valtioiden mukaan: olemmehan me yksi kansa neljän valtion alueella, eikä valtion rajojen pitäisi meitä erottaa. Kaikki saamelaisiin liittyvä työ valtiosta huolimatta pitäisi olla hyödyksi koko saamen kansalle. Joidenkin opiskelijoiden mielestä vieraiden ja opiskelijoiden väliseen keskusteluun ja tutustumiseen olisi pitänyt käyttää enemmän aikaa. Tämä olisi ollut tärkeää työelämään sijoittumisen kannalta. Seminaarin aikana olisi täten voinut luoda suhteita mahdollisiin tuleviin työnantajiin ja tuoda itsensä työnantajien tietoisuuteen. Tämä näkökulma pitää ottaa huomioon tulevaisuudessa. 3.2 Seuraava seminaari Palautteen perusteella olemme vakuuttuneita siitä, että tällaiset seminaarit ovat tärkeitä ja hyödyllisiä niin saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoille kuin Saamelaisalueen työelämän edustajillekin. Tavoitteena on järjestää seminaari toistekin, ja jopa tehdä seminaarista vuosittainen tilaisuus, jossa työelämän edustajat ja opiskelijat voivat tavata toisiaan. Seminaari voisi ehkä olla jaettu muutamalle päivälle tai olla monessa osassa, jotta kaikki instituutiot, jotka haluavat voisivat osallistua. Seminaari onnistui hyvin, ja haluamme kiittää kaikkia osallistujia, erityisesti vieraitamme. Kiitämme myös amanuenssi Marjatta Jomppasta, lehtori Anni-Siiri Länsmania ja lehtori Outi Länsmania seminaarin järjestelyavusta. Birit Tornensis, OKTR:n jäsen ja saamelaisen kulttuurin opiskelija Laura Kotavuopio, OKTR:n jäsen ja sihteeri ja saamen kielen opiskelija 8

9 LIITTEET Oulun yliopisto Giellagas - instituutti TYÖELÄMÄ TUTUKSI- SEMINAARI Tavoite: Seminaarin tavoitteena on tutustuttaa saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijat saamelaisalueen työelämän keskeisiin organisaatioihin ja laitoksiin, joiden toimialaan kuuluvat saamelaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvät asiat. Seminaari järjestetään Korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunnan myöntämän määrärahan turvin. Seminaarin puheenjohtajina toimivat opiskelijat Laura Kotavuopio ja Birit Tornensis. Ohjelma Tiistaina PR126B Liisa Holmberg: Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Suomen Saamelaiskäräjät: Kulttuurikeskus-hanke PR126B Kaisa Rautio Helander: Norjan Saamelaiskäräjät tauko HU207 Kari Marlene Henriksen: Sámi Allaskuvla, Saamelainen korkeakoulu HU207 Ritva Torikka-Gelensér: YLE Saamenradio HU110 Juha Guttorm: Suomen Saamelaiskäräjät 9

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

Saamentutkimus Norjassa

Saamentutkimus Norjassa Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla

Lisätiedot

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA 3.4.2008 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA sisällysluettelo 1. KILPAILUKUTSU 2. KILPAILUTEKNISET TIEDOT 3. KILPAILUTEHTÄVÄ 4. EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 1 2 1. KILPAILUKUTSU 1.1 KILPAILUN

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen päätösvaltaiseksi.

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen päätösvaltaiseksi. Giellagas-instituutti MUISTIO 5.5.2009 OKTR:n kokous Aika 5.5.2009 Paikka HU 316 Läsnä Outi Länsman, puheenjohtaja, sihteeri Anna-Liisa Väyrynen Joni Saijets Anni Ahlakorpi 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja

Lisätiedot

Saamelaiskulttuurikeskus/huonetilaohjelma/kustannuslaskenta 24.2.2005

Saamelaiskulttuurikeskus/huonetilaohjelma/kustannuslaskenta 24.2.2005 Saamelaiskulttuurikeskus/huonetilaohjelma/kustannuslaskenta 24.2.2005 Nyk.tilan. Nyk.tilan. 2010 2010 Yht. henkilöä henk. yht. henkilöä henk.yht m 2 /henk. hym2 hym2 Yleinen toimisto Puheenjohtaja 1 1

Lisätiedot

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut Saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke Sämmilij/ sämikielâlâš sosiaalpalvâlusâi ovdedemhaahâ Sámiid / sámegielagiid sosiálabalvalusaid ovddidanossodat Säämi / sää mǩiõlsa

Lisätiedot

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola. Saamelainen kulttuuri 20.10.2010 SYKSYN 2010 OHJELMA I periodi 23.8. 22.10. ja II periodi 1. 11. 17.12.2010 Viikolla 43 eli 25. 29.10.2010 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT I Periodi: 683371P Johdatus saamelaiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus

Lisätiedot

Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAUSUNTO 1 (7) 18.12.2008 Dnro 540/D.a.2/2008 Viite: lausuntopyyntönne 14.08.2008, OPM 109:00/2007 Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Saamelaiskäräjien kannanotot lyhyesti

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,

Lisätiedot

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä klo. 07.10- Yle Sápmi - Lähettää yhteispohjoismaista radio-ohjelmaa kolmella saamen kielellä koko päivän klo 7.10 alkaen, mm. Sohkaršohkka

Lisätiedot

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola. Saamelainen kulttuuri SYKSYN 2011 OHJELMA I periodi 22.8. 21.10. ja II periodi 31.10. 16.12.2011 Viikolla 43 eli 24. 28.10.2011 ja 5.12.ei ole luentoja. 1 Uusien opiskelijoiden ja henkilökunnan tapaaminen

Lisätiedot

Utsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja

Utsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja Utsjoen kunta Esityslista 1/2017 1 Aika klo 12:00 Paikka Sivistystoimisto Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja 3 opetuksen tilanteeseen 2 Nuorgamin kielipesän

Lisätiedot

Inarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, 99870 Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa 17-21.

Inarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, 99870 Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa 17-21. SELVITYS SAAMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Vastuuhenkilön yhteystiedot Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, Sivistysosasto,

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 28.8.2007 SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET... 3 1.1. Käräjien asema ja tehtävät... 3 1.2. Käräjien

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Valtakunnalliset asuntola- ja vapaa-ajanohjaajien päivät 12.-13.6.2013 Inari Outi Länsman outi.lansman@sogsakk.fi Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut Ylen kielipalvelut Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut Yleisradion sisällöt ja palvelut 2015 Ylen julkisen palvelun tarjonnan laajuus edellisvuosien tasolla: sisältöjä

Lisätiedot

SÁMEDIGGI ESITYSLISTA 2/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT 5.4.2016. Saamelaiskäräjien kokous 15.4.2016 sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016

SÁMEDIGGI ESITYSLISTA 2/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT 5.4.2016. Saamelaiskäräjien kokous 15.4.2016 sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016 5.4.2016 Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016 Aika 15. päivänä huhtikuuta 2016 klo 10 Paikka Solju, Sajos, Inari. Läsnä/ poissa Sanila-Aikio Tiina puheenjohtaja Paltto Heikki

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2008 Aika Tiistaina 1.4.2008 klo 12.15 Paikka Linnanmaa, Snellmania neuvotteluhuone (YY301) Hallintopäällikön

Lisätiedot

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE Positiivista palautetta SAKK:n laatutyöstä. Tein opetusharjoittelusta raportin ja SAKK:n laatutyön maine on nyt kiirinyt kasvatustieteellisen

Lisätiedot

Kirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207.

Kirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207. Saamelainen kulttuuri 25.5.09 SYKSYN 2009 OHJELMA I periodi 24. 8. 16. 10. ja II periodi 26. 10. 18.12.2009 Viikolla 43 eli 19.- 23.10.2009 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN VIESTINTÄSTRATEGIA

SAAMELAISKÄRÄJIEN VIESTINTÄSTRATEGIA SAAMELAISKÄRÄJIEN VIESTINTÄSTRATEGIA Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 19.6.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtökohdat 2. Tavoitteet 3. Pääviestit 4. Periaatteet 5. Kohderyhmät 6. Kanavat 7. Rahoitus,

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Yhteistyösuunnitelma 8.11.2008 Tavoitteena on.... saamenkielisten ja sisällöltään saamelaisten palvelujen; saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon,

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Inarin kunta, sivistysosasto (varhaiskasvatus), Piiskuntie 2, Ivalo. Ivalon päiväkoti, Násti (pohj.saamenryhmä)

Inarin kunta, sivistysosasto (varhaiskasvatus), Piiskuntie 2, Ivalo. Ivalon päiväkoti, Násti (pohj.saamenryhmä) Selvityslomake SELVITYS SAAMENKIELISEN PÄIVÄHOIDON TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Päivähoidon järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, sivistysosasto (varhaiskasvatus),

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

LAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle LAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle Viite: Lausuntopyyntönne 15.10.2007/ HE 62/2007 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2008/ opetusministeriön

Lisätiedot

Hallitus sivu 1 () pöytäkirjanpitäjä

Hallitus sivu 1 () pöytäkirjanpitäjä Hallitus sivu 1 () SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 7/2013 Aika ma 3. pnä kesäkuuta 2013 alkaen klo 8.30 Paikka Sajos, kokoustila Sisti (3. kerros), Inari L P Läsnä/ Klemetti Näkkäläjärvi puheenjohtaja

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

ma hallintopäällikkö

ma hallintopäällikkö Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (16) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 4/2014 Aika ma 22. päivänä joulukuuta klo 9 Paikka Solju, Sajos, Inari Läsnä/ Näkkäläjärvi Klemetti puheenjohtaja poissa Sanila-Aikio Tiina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat 2007-2009 Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö 2007-2009 Saamenkielisen kehittämisverkoston koulutus 8.11.2008 Kehittämistyö / kehittäminen Mitä

Lisätiedot

Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624

Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen

Lisätiedot

Koulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015. Virtuaalikoulu www.sogsakk.

Koulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015. Virtuaalikoulu www.sogsakk. Esitteen ulkoasu: Tero Riskilä Koulutusesite TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015 Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu KOULUTUSPALVELUMME Saamelaisalueen

Lisätiedot

Saamen kielten ja. saamelaisen. kulttuurin. koulutustarpeet. Suomessa

Saamen kielten ja. saamelaisen. kulttuurin. koulutustarpeet. Suomessa Saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin koulutustarpeet Suomessa Minna Rasmus Taitto Matjas Jumisko ISSN 1458-6282 ISBN 978-951-42-6130-5 www.oulu.fi/giellagas Publications of the Giellagas Institute

Lisätiedot

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset Lausunto OKM/6/300/2011 30.03.2012 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OM 32/49/2011 Asia Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

SAAMENKIELISTEN AINEENOPETTAJIEN KOULUTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET. Ellen Pautamo, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto

SAAMENKIELISTEN AINEENOPETTAJIEN KOULUTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET. Ellen Pautamo, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto SAAMENKIELISTEN AINEENOPETTAJIEN KOULUTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Ellen Pautamo, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto Saamenkielistä opetusta ei voi tarjota, koska meillä ei ole riittävästi

Lisätiedot

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana Etäopetuksena Learnlinc järjestelmässä alkaen ma 10.8.2009 klo 17.30-20.00 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa verkko-oppitunteja

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävät- kehittämishanke Kristiina Magga 11.10.2017 Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017

Lisätiedot

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa Kokemuksia ja käytännön ohjeita 2 SISÄLTÖ 1 KesäJeesi -toiminnan taustaa... 3 2 Toiminta KesäJeesi -pajoilla - mitä, miksi ja miten... 4 3 Uraohjaus osana

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö 30.6.2017 Hallitusneuvos Satu Paasilehto VÄHEMMISTÖKIELISEN SANOMALEHDISTÖN TUKI VUONNA 2017 Valtion vuoden 2017 talousarvioon

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävätkehittämishanke Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017 Inari, työpaja, Sajos Tästä

Lisätiedot

Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi

Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 30.5.2012 Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi 14. 15.6.2012 Inarissa järjestetään kesäkuussa Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi. Tapahtuma on Saamelaiskulttuurikeskus

Lisätiedot

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (11) Dnro: 304/D.a.2/ Opetusministeriö Aikuiskoulutuksen tulosalue PL Valtioneuvosto

LAUSUNTO 1 (11) Dnro: 304/D.a.2/ Opetusministeriö Aikuiskoulutuksen tulosalue PL Valtioneuvosto LAUSUNTO 1 (11) Dnro: 304/D.a.2/2009 06.05.2009 Opetusministeriö Aikuiskoulutuksen tulosalue PL 29 00023 Valtioneuvosto arja.makelainen@minedu.fi Viite: lausuntopyyntönne 24.3.2009 SAAMELAISALUEE KOULUTUSKESKUKSESTA

Lisätiedot

Suomen opinto-ohjaajat ry HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA

Suomen opinto-ohjaajat ry HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA Suomen opinto-ohjaajat ry LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN lausuntopyyntö luonnoksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle

Lisätiedot

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden l kehittämisrakenne -hanke PaKaste 2 osahanke 1.10.2011-31.10.2013 Saamelaiskäräjät, Poske saamelaisyksikkö Kolpeneen kuntayhtymä, Saamelaisten kotiseutualueen

Lisätiedot

Saamelaiskulttuurikeskus. Toimikunnan mietintö

Saamelaiskulttuurikeskus. Toimikunnan mietintö Saamelaiskulttuurikeskus Toimikunnan mietintö Sisällysluettelo: Kirje oikeusministeriölle Tiivistelmä toimikunnan mietinnöstä Tiivistelmä toimikunnan mietinnöstä saameksi 1. Kulttuurikeskushankkeen taustaa...

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Saamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi

Saamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi Saamelainen kulttuuri 9.2.10 KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi 11. 1. 5.3. ja IV periodi 15. 3. 21.5.2010 PERUSOPINNOT 683394P Saamelaisten maailmankuvat ja taide 5op Luennot (20 t) ja luentopäiväkirja 2

Lisätiedot

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten

Lisätiedot

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta: 1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa

Lisätiedot

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Avoimet neuvonpidot ruotsinsuomalaisten ja saamelaisten kanssa Uumajan kunta on pitänyt avoimet neuvonpidot sekä ruotsinsuomalaisten

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Kulttuurisensitiivisyys hoito- ja diakoniaopinnoissa saamelaisalueella

Kulttuurisensitiivisyys hoito- ja diakoniaopinnoissa saamelaisalueella 4.5.2017 Kulttuurisensitiivisyys hoito- ja diakoniaopinnoissa saamelaisalueella Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh & Tiisu-Maria Näkkäläjärvi hanketyöntekijä, opettaja, YAMK ft Olen oppinut

Lisätiedot

Saamelaiskäräjien lausunto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioiva parlamentaarinen työryhmä LVM/1955/05/2015

Saamelaiskäräjien lausunto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioiva parlamentaarinen työryhmä LVM/1955/05/2015 1 (7) Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 Valtioneuvosto tanja.muller@lvm.fi eliisa.reenpaa@viestintavirasto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta

Lisätiedot

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Kaija Rensujef f Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Saamelaiset taiteilijat Suomessa TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 38 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS No 38 Taiteen keskustoimikunta

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

ÄŠŠILISTO 4/2014 Sämitige čuákkim SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi Saje

ÄŠŠILISTO 4/2014 Sämitige čuákkim SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi Saje Sämitige čuákkim sijđo 1 (16) SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi vu 22. peeivi juovlâmáánu tme 9 Saje Solju, Sajos, Aanaar Mieldi/ Näkkäläjärvi Klemetti saavâjođetteijee meddâl Sanila-Aikio Tiina I värisaavâjođetteijee

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

laitosasuminen Inarissa

laitosasuminen Inarissa Saamelaisten ikäihmisten palvelu- ja laitosasuminen Inarissa Saamen kielen ja kulttuurin huomioiminen laitos- ja palveluasumisessa Mirja Laiti 22.05.2013 Kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen arjessa

Lisätiedot

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2005-2006 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, sámeguovllu gielddaid ja skuvllaid almmuhan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 29.5.2006 SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET...3 1.1. Käräjien asema ja tehtävät...3 1.2. Käräjien organisaatio...4

Lisätiedot

Internasunála Sámi Filbmaguovddás AS Vuosikertomus 2012

Internasunála Sámi Filbmaguovddás AS Vuosikertomus 2012 ˆ Internasunála Sámi Filbmaguovddás AS Vuosikertomus 2012 ˆ Norjan kulttuuriministeriö myönsi Kansainväliselle saamelaiselokuvakeskukselle ISF:lle 2 763 000 Norjan kruunua saamelaiseen elokuvatoimintaan

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUS- SUUNNITELMA VUOSIKSI

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUS- SUUNNITELMA VUOSIKSI SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUS- SUUNNITELMA VUOSIKSI 2009-2011 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 2.6.2008 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan

Lisätiedot

Virtuaalikoulu. Saamentutkimuksen seminaari 1.10.2010, Levi Outi Länsman Saamelaisalueen koulutuskeskus

Virtuaalikoulu. Saamentutkimuksen seminaari 1.10.2010, Levi Outi Länsman Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu Saamentutkimuksen seminaari 1.10.2010, Levi Outi Länsman Saamelaisalueen koulutuskeskus Opiskelu virtuaalikoulussa Virtuaalikoulussa opinnot suoritetaan etäopintoina verkkoympäristöissä.

Lisätiedot

HE 108/2009 vp. Opetushallituksen kanssa tehtävässä tulossopimuksessa. Tämän opetuksen opiskelijoiden asemaa koskevia säännöksiä uudistetaan.

HE 108/2009 vp. Opetushallituksen kanssa tehtävässä tulossopimuksessa. Tämän opetuksen opiskelijoiden asemaa koskevia säännöksiä uudistetaan. HE 108/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Samalla kumottaisiin nykyinen

Lisätiedot

Opetus ja tutkimusneuvosto Tuula Tolppi Kokous 2/06

Opetus ja tutkimusneuvosto Tuula Tolppi Kokous 2/06 LAPIN YLIOPISTO 1 Läsnä + (pj) +Päivi Naskali(vpj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Arvoisa kunnan työntekijä,

Arvoisa kunnan työntekijä, Kysymyslomake 2 Kunnan työntekijät Arvoisa kunnan työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke Saamelaisosuus 1.9.2016 28.4.2017 Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3. SAAMENKIELEN JA

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D

Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D S&D Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä SISÄLLYSLUETTELO 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Yhteystiedot Mitro Repo Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot