SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista. Laura Kotavuopio Birit Tornensis

Transkriptio

1 SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista Laura Kotavuopio Birit Tornensis Giellagas-instituutin opetuksen kehittämisyksikkö (OKTR) 2006

2 Sisällysluettelo 1. Mistä Palautupäiväseminaarissa oli kyse? 3 2. Instituutioiden ja edustajien puheenvuorot Saamelainen korkeakoulu Suomen Saamelaiskäräjät: Saamelaiskulttuurikeskus-hanke Suomen Saamelaiskäräjät YLE Sámi Radio Norjan Saamelaiskäräjät 9 3. Tulevaisuudennäkymiä Palaute Jatkotyöskentely 11 Liitteet: Seminaarin ohjelma 2

3 1. Mistä Palautepäiväseminaarissa oli kyse? Oulun yliopiston Giellagas-instituutin Opetuksen kehittämistyöryhmä järjesti marraskuussa 2006 saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoille suunnatun saamelaisalueen työelämää esittelevän seminaarin SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI. Hankkeen yhtenä tarkoituksen oli edistää opetuksen suunnittelua ja opetussuunnitelmien laadintaa ja näin nopeuttaa valmistumista. Pääpaino oli toiminnallisuudessa: haluttiin kokeilla uusia opetuksen ja oppimisen toimintamuotoja. Toteutetun Palautepäiväseminaarin tavoitteena oli tutustuttaa saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijat saamelaisalueen työelämän organisaatioihin ja laitoksiin, joiden toimialaan kuuluvat saamelaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvät asiat. Seminaariin kutsuttiin Suomen saamelaiskäräjien, Norjan saamelaiskäräjien, Saamelaisen korkeakoulun, YLEN Sámi Radion ja Suomen saamelaiskäräjien Saamelaiskulttuurikeskus - hankkeen edustajat esittelemään oman alansa nykytilannetta ja tulevaisuuden suunnitelmia opiskelijoiden työllisyyden näkökulmasta. Seminaari järjestettiin klo Oulun yliopistossa. Seminaariin osallistui noin kolmekymmentä saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijaa. Opiskelijat saivat seminaariin osallistumisesta ja luentopäiväkirjan kirjoittamisesta opintopisteitä. Organisaatioiden edustajat maksoivat itse matkakulunsa, yöpymisen Oulussa maksoi Giellagas-instituutti. Giellagas-instituutin Opetuksen kehittämistyöryhmään kuuluvat vuonna 2006 opiskelijajäseninä Laura Kotavuopio ja Birit Tornensis sekä lehtorit Anni-Siiri Länsman ja Outi Länsman. Lehtorit ovat toimineet seminaarin järjestämisen yhteydessä pääasiassa ohjaajan roolissa. Amanuenssi Marjatta Jomppanen on hoitanut mm. hotellivaraukset ja muut matkakorvauksiin liittyvät asiat. Opiskelijajäsenet ovat hoitaneet seminaarin järjestelyihin liittyvät käytännön asiat, toimineet puheenjohtajina seminaarissa ja kirjoittanet seminaariraportin sekä suomen että saamenkielisenä Korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunnan hankkeelle myöntämän määrärahan turvin. Seminaariraportti julkaistaan nettidokumenttina Giellagas-instituutin kotisivuilla joulukuussa 2006 sekä suomeksi että saameksi. 2. Instituutioiden ja laitosten puheenvuorot 2.1 Saamelainen korkeakoulu Sámi allaskuvla Samisk høgskole Hánnoluohkká Guovdageaidnu Puhelin: (00 47) Faksi: (00 47) Sähköposti osoite: postmottak@samiskhs.no Saamelaisen korkeakoulun edustajana oli kansainvälistämis- ja rekrytointikonsulentti Kari Marlene Henriksen. Saamelainen korkeakoulu perustettiin vuonna 1989 Koutokeinoon. Saamelaisessa korkeakoulussa on vuosittain noin 200 opiskelijaa ja työntekijöitä on 57. Saamelaisella korkeakoululla 3

4 on monikulttuurinen tausta ja korkeakoulu toimii pohjoismaisesti. Korkeakoulussa on opiskelijoita ja työntekijöitä ympäri saamelaisaluetta: Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Suomesta. Saamelainen korkeakoulu on alkuperäiskansan instituutio, joka säilyttää ja edistää saamen kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaelämää. Saamelainen korkeakoulu on pääasiassa luokanopettajia ja lastentarhaopettajia kouluttava ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on vahvistaa perinteistä ja uutta saamelaista ammattipätevyyttä. Saamelainen korkeakoulu ja Pohjoismainen Saamelaisinstituutti yhdistettiin vuonna Saamelainen korkeakoulun tavoitteena on tulevaisuudessa muuttua tieteelliseksi korkeakouluksi ja saamelaiseksi yliopistoksi. Saamelaisessa korkeakoulussa ja Pohjoismaisessa saamelaisinstituutissa on yhteensä noin 80 ammattiala- ja hallintotyöntekijää. Saamelainen korkeakoulu on ainoa saamenkielinen korkeinta opetusta antava laitos. Saamelaisessa korkeakoulussa opetus- ja tutkimuskielenä on saame. Myös hallintokielenä on saame. Saamelaisella korkeakoululla on paljon yhteyksiä muihin alkuperäiskansojen instituutioihin. Työntekijät tulevat koko Saamenmaan alueelta ja saamen kielen taito on yksi pätevyysvaatimuksista. Johtotason töitä Saamelaisessa korkeakoulussa ovat rehtorin ja vararehtorin virat. Hallinnollisia virkoja ja toimia on yhteisessä hallinnossa, opiskelijapalveluissa ja atk - palveluissa. Lehtorin virkoja on kieliaineissa, kasvatustieteessä yhteiskunta- ja luonnontieteissä sekä käytännöllis-esteettisissä aineissa. Muita virkoja on kirjastossa, Valtion Erityispedagogiikan Tuessa ja Sisä-Finnmarkun opiskelijoiden yhdistyksessä ja projekteissa. Pohjoismaisessa saamelaisinstituutissa on sekä tutkijan että hallintovirkamiesten virkoja ja/tai toimia. 2.2 Suomen saamelaiskäräjät: Saamelaiskulttuurikeskus-hanke Saamelaiskulttuurikeskus - hankkeen edustajana oli Liisa Holmberg. Hän kertoi myös alkuperäiskansojen elokuvakeskuksesta, saamelaisista elokuvista ja saamenkielisistä TV- töistä, jotka tarjoavat paljon työpaikkoja tulevaisuudessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää oli pyytänyt häntä esittelemään myös ko. oppilaitosta. Holmberg painotti puheenvuorossaan, että Suomessa koulutetuille saamen kielen ja -kulttuurin opiskelijoille on töitä, mutta opiskelijoiden on valmistuttava ennen kuin lähtevät työelämään. Saamelainen elokuvakoulutus aloitettiin vuonna 1997 Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Samoihin aikoihin alettiin järjestää Inarissa myös Skábmagovat -elokuvafestivaalia. Festivaalin tarkoituksena oli saada saamelaiselle elokuvalle foorumi, jossa ne pääsisivät esille. Festivaalista on tullut vuotuinen tapahtuma ja se järjestetään vuonna 2007 jo yhdeksättä kertaa. Tapahtuman ansiosta on huomattu kuinka hyödyllinen alkuperäiskansojen elokuvakeskus olisi. Saamelaiskulttuurikeskus on ollut EU-hankkeena käynnissä vuodesta Saamelaiskulttuurikeskuksen yhteyteen tulee tiloja mm. Saamelaiskäräjille, Saamelaisalueen koulutuskeskukselle, saamelainen musiikkiopetukselle, saamelaiselinkeinojen edistämiskeskukselle ja saamelaiselle kirjastolle. Keskukseen tulee myös auditorio ja ravintola, joka toimii samalla ravintola-alan kouluna. Vuodesta 2003 lähtien Holmberg on työskennellyt Saamelaiskulttuurikeskuksen yhteyteen suunnitellun alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen edistämisprojektissa. Kulttuurikeskusta on suunniteltu pääasiassa EU-rahoituksen turvin. Inarin kunta on antanut rakennukselle tonttipai- 4

5 kan, mutta hankkeen etenemistä hidastaa se, ettei Suomen valtio ole vielä tehnyt päätöstä siitä kenelle Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoittaminen oikein kuuluu. Syksystä 2007 lähtien saamenkieliset lastenohjelmat alkavat näkyä Suomessa Yleisradion kanavalla. Lastenohjelmien tekemiseen tarvitaan paljon tv-alan työntekijöitä. Tulevaisuudessa televisioalan ammattilaisten tarve vain kasvaa pohjoismaisen saamenkielisen TV-tuotannon laajentumisen tähden. Saamelaisalueen koulutuskeskus on valtion ylläpitämä toisen asteen oppilaitos, jolla on oma laki. SAKK: ssa on saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin, (saamelais) käsityön, poronhoidon, hotelli ja ravintola-alan, media-alan, yritystalouden, luontaiselinkeinojen ja metsurin koulutuslinjoja. SAKK on oppilaitos. SAKK: ssa on haettavana joka kevät erilaisia virkoja. Kaikilta työntekijöiltä vaaditaan saamen kielen taito. SAKK:lla on myös tällä hetkellä meneillään yhdeksän erilaista erillisrahoituksella vedettävää projektia, jotka myös työllistävät paljon väkeä. Holmbergin mukaan saamen kielen ja kulttuurin opiskelijoille varmasti löytyy kesätöitä Suomen saamelaisinstituutioista, mutta opiskelijoiden on itse oltava aktiivisia ja kyseltävä työpaikkoja Suomen Saamelaiskäräjät Keskustoimipaikka: Saamelaiskäräjät Saarikoskentie Inari puh (016) fax (016) Suomen Saamelaiskäräjien edustajana oli hallintopäällikkö Juha Guttorm. Saamelaiskäräjien edeltäjä oli Saamelaisvaltuuskunta, joka perustettiin asetuksella vuonna Saamelaisten asiat edistyivät hyvin 1990-luvun alkupuolella, koska silloin tulivat voimaan perustuslain saamelaisten asemaa koskevat säännökset, jotka loivat pohjaa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon luomiselle. Saamelaisvaltuuskunnan tilalle perustettiin vuonna 1996 Saamelaiskäräjät sitä koskevan lainsäädännön pohjalta. Saamelaiskäräjien tehtävänä on säilyttää ja edistää saamenkieltä ja kulttuuria ja yleisiä elinoloja niin, että saamelaiset pystyvät elämään ja kehittymään omista kulttuurimuotonsa mukaisista lähtökohdista sulautumatta valtaväestöön. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein edustuksellinen toimielin, itsehallintoelin. Saamelaiskäräjät ei kuulu suoranaisesti Suomen valtionhallintoon. Saamelaiskäräjät voi tehtäviinsä kuuluvissa asioissa tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Saamelaiskäräjien tehtävänä on mm. päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta. Saamelaiskäräjillä ylintä päätösvaltaa käyttää saamelaiskäräjien kokous, johon kuuluu 21 jäsentä. Saamelaiskäräjien kokouksen asioita valmistelee hallitus, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Käräjillä on puheenjohtaja, joka johtaa käräjien poliittista toimintaa ja edustaa käräjiä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Käräjillä on vielä viisi lautakuntaa, jotka valmistelevat asioita käräjien hallitukselle. 5

6 Saamelaiskäräjien sihteeristö jakaantuu yleiseen, saamen kielen sekä koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon. Yleisessä toimistossa työskentelevät hallintopäällikkö, lakimiessihteeri, kulttuurisihteeri, sosiaali- ja terveyssihteeri, taloussihteeri, hallintosihteeri, toimistosihteeri, puheenjohtajan sihteeri, siivooja sekä yhteinen ATK-suunnittelija SIIDA-museon kanssa. Koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan kuuluvat koulutussihteeri, oppimateriaalisihteeri, oppimateriaalisuunnittelija sekä toimistosihteeri. Saamen kielen toimistossa työskentelevät saamen kieliturvasihteeri, saamen kieliasiain sihteeri ja 4 kielenkääntäjää. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikössä työskentelee suunnittelija. Vaalilautakunnassa ovat vaalilautakunnan sihteeri ja toimistosihteeri. Sihteeristössä työskentelee nyt 18 vakinaista ja 8 määräaikaista työntekijää. Saamelaiskäräjillä on myös erilaisia projekteja meneillään: Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen, Saamelainen lastenkulttuurikeskus, saamelaismusiikin opetuksen suunnittelu ja saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Saamelaiskäräjillä on yhteensä 35 työntekijää. Saamelaiskäräjillä on myös kesätöitä tarjolla YLE Sámi Radio Inarin toimipiste Puhelin: Faksi: Inari Suomessa saamenkieliset säännölliset radiolähetykset aloitettiin syksyllä YLE Sámi radio lähettää ohjelmaa kolmella saamenkielellä: pohjois-, inarin- ja kolttasaamenkielellä Pohjois-Suomessa. Me toimimme koko saamelaisalueella läheisessä yhteistyössä Ruotsin ja Norjan sámi radioiden kanssa. Sámi radio on tärkein saamelaismedia Suomessa. Se saavuttaa kuuntelijansa nopeasti harvaan asutulla saamelaisalueella. Se on ainoa kanava, josta saamenkieliset pääsevät seuraamaan uutisia ja muita ohjelmia omalla äidinkielellään. YLE Sámi Radiosta kertoi toimittaja Ritva Torikka-Gelencsér. Radio- ja tv-toimittajan työssä minkäänlainen koulutus ei ole turhaa; kaikenlaisesta koulutuksesta on hyötyä. Teknisiin töihin kuitenkin vaaditaan mm. atk-taitoja, digitekniikan hallitsemista ja videotekniikan taitoja. Toimittaja voi työskennellä uutisten tai päivittäisohjelmien parissa tai esim. kuvaajana. Saamenkielinen toimittaja voi työskennellä sähköisessä mediassa sekä Suomen Yleisradon saamelaistoimituksissa että Ruotsin tai Norjan puolen Sámi Radioissa ja Sámi Televisiossa. Kesätöitä YLE Sámi Radiossa on paljon tarjolla, eikä pelkästään Inarissa, vaan myös Karesuvannossa ja Utsjoella. YLE Sámi Radion haasteena vuonna 2007 on lasten-tv ohjelmien tuottaminen yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Sámi Radioiden kanssa. YLE Sámi Radion tehtäväksi tulee tuottaa 1 lastenohjelma/ kk, ainakin aluksi. YLE Sámi Radion tavoitteena tulevaisuudessa on laittaa enemmän ohjelmia internetiin kuun- 6

7 neltavaksi, jotta myös saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset pääsisivät kuuntelemaan lähetyksiä. Tällöin tarvitaan työntekijöitä myös saamelaisalueen ulkopuolelle. Sámi Radion tavoitteena on kuulua mahdollisimman laajalla alueella. Sámi Radion toimittajan työssä on Torikka - Gelencsérin mukaan mukavaa mm. se, että pääsee työskentelemään saamelaisen yhteiskunnan hyväksi, tapaa monia mielenkiintoisia ihmisiä ja pääsee vilaukselta seuraamaan heidän elämäänsä Norjan Saamelaiskäräjät Sámediggi Sametinget Ávjovárgeaidnu Karasjok/Kárášjohka Norjan saamelaiskäräjiä edusti Kaisa Rautio Helander. Norjan saamelaiskäräjät perustettiin vuonna Norjan saamelaiskäräjillä on sekä poliittinen että hallinnollinen puoli. Kaisa Rautio Helander kertoi erityisesti hallinnollisesta puolesta, koska Suomen puolen ihmiset voivat Norjassa työskennellä paremmin hallinnon sektorilla kuin poliittisissa viroissa. Norjan saamelaisalue on hyvin laaja: se on viiden läänin alueella. Hallintoa on tietoisesti desentralisoitu ja hallinto-osastot ovat jakautuneet ympäri saamelaisaluetta. Norjan saamelaiskärjäilla Finnmarkenissa on kolme toimistoa: Koutokeinossa, Kaarasjoella ja Uuniemessä. Kaarasjoella on Norjan saamelaiskärjien päärakennus jossa on käräjien hallinto-osasto ja osa sisäisistä kielipalveluista. Koutokeinossa on suurin osa osastosta, jota kutsutaan opetus-, kielija kulttuuriosastoksi. Uuniemessä on kulttuurimuisto-osasto. Tromssan läänissä on toimistot Mandalenissa ja Tromssassa. Nordlannissa on kaksi toimistoa, Ájluoktassa ja Evenäsissä. Ájluoktassa on opetus-, kieli-, ja kulttuuriosaston kulttuuriosasto. Ájluoktassa työskennellään myös luulajansaamenkielen parissa. Etelä-Tröndelagissa Snåsassa työskennellään etelänsaamenkielen ja Etelä-Saamen kulttuurimuistojen parissa. Näiden lisäksi on vielä yksi juristi Oslon toimistoissa. Hallinnossa on työntekijöitä yhteensä 114. Työntekijät viroissa vaihtuvat nopeasti ja lyhytaikaisia töitä kannattaa hakea. Saamelaiskäräjien hallinnon työnä on valmistella asiat, jotka käsitellään poliittisin perustein valituissa lautakunnissa. Saamelaiskäräjillä työskennellään paljon oikeusasioiden kanssa. Vuoden 1987 saamelaislaki on vaikuttanut paljon saamelaiskäräjien hallinnon työsarkaan. Saamelaisen hallintoalueen kunnat ovat periaatteessa kaksikielisiä ja kaksikielisyys tuo mukanaan paljon työtä. Saamelaiskäräjien pääkieli on saamen kieli eli Norjassa pohjois-, luulajan- ja eteläsaamenkieli. Hallintokielenä on enimmäkseen pohjoissaame ja norja. Kaisa Rautio Helander painottaa, että Norjan puolella on töitä, mutta Suomen puolen ihmisten täytyy osata myös skandinaavisia kieliä. Kaisa Rautio Helander kehottaakin opiskelijoita opiskelemaan ruotsin tai norjan kieltä. Saamenkielen asema virallisena kielenä vahvistuu 7

8 edelleen tulevaisuudessa. Se tuo mukanaan paljon haasteita, ja uusia työpaikkoja. 3. Tulevaisuudennäkymiä 3.1. Palaute Saimme palautetta seminaarista jo seminaaria järjestäessämme siitä, keitä olimme seminaariin kutsuneet. Meihin otti yhteyttä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori. Hän tiedusteli, miksi emme olleet kutsuneet edustajaa hänen edustamastaan oppilaitoksesta, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta emmekä SIIDA -museosta, vaikka nämä ovat keskeisiä saamelaisia instituutioita Suomessa. Hän oli sitä mieltä, että Suomessa koulutettujen ihmisten pitäisi jäädä Suomen puolelle töihin ja siksi Norjan puolen instituutioiden kutsuminen olisi vähän kyseenalaista Palautteen myötä oivalsimme kuinka tärkeitä tämänkaltaiset seminaarit ovat ja miten paljon saamenkielen ja saamelaisen kulttuurin asiantuntijoita tarvitaan Suomessa. Suoman saamelaisinstituutioilla on tosiaan pulaa koulutetuista ammattitaitoisista saamenkielisistä työntekijöistä ja virkoja on paljon. Otamme palautteen huomioon tulevaisuudessa seminaareja järjestäessämme. Olemme saaneet palautetta seminaarista myös opiskelijoilta. Heidän mielestään oli outoa, että saamelaisia jaotellaan valtioiden mukaan: olemmehan me yksi kansa neljän valtion alueella, eikä valtion rajojen pitäisi meitä erottaa. Kaikki saamelaisiin liittyvä työ valtiosta huolimatta pitäisi olla hyödyksi koko saamen kansalle. Joidenkin opiskelijoiden mielestä vieraiden ja opiskelijoiden väliseen keskusteluun ja tutustumiseen olisi pitänyt käyttää enemmän aikaa. Tämä olisi ollut tärkeää työelämään sijoittumisen kannalta. Seminaarin aikana olisi täten voinut luoda suhteita mahdollisiin tuleviin työnantajiin ja tuoda itsensä työnantajien tietoisuuteen. Tämä näkökulma pitää ottaa huomioon tulevaisuudessa. 3.2 Seuraava seminaari Palautteen perusteella olemme vakuuttuneita siitä, että tällaiset seminaarit ovat tärkeitä ja hyödyllisiä niin saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoille kuin Saamelaisalueen työelämän edustajillekin. Tavoitteena on järjestää seminaari toistekin, ja jopa tehdä seminaarista vuosittainen tilaisuus, jossa työelämän edustajat ja opiskelijat voivat tavata toisiaan. Seminaari voisi ehkä olla jaettu muutamalle päivälle tai olla monessa osassa, jotta kaikki instituutiot, jotka haluavat voisivat osallistua. Seminaari onnistui hyvin, ja haluamme kiittää kaikkia osallistujia, erityisesti vieraitamme. Kiitämme myös amanuenssi Marjatta Jomppasta, lehtori Anni-Siiri Länsmania ja lehtori Outi Länsmania seminaarin järjestelyavusta. Birit Tornensis, OKTR:n jäsen ja saamelaisen kulttuurin opiskelija Laura Kotavuopio, OKTR:n jäsen ja sihteeri ja saamen kielen opiskelija 8

9 LIITTEET Oulun yliopisto Giellagas - instituutti TYÖELÄMÄ TUTUKSI- SEMINAARI Tavoite: Seminaarin tavoitteena on tutustuttaa saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijat saamelaisalueen työelämän keskeisiin organisaatioihin ja laitoksiin, joiden toimialaan kuuluvat saamelaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvät asiat. Seminaari järjestetään Korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunnan myöntämän määrärahan turvin. Seminaarin puheenjohtajina toimivat opiskelijat Laura Kotavuopio ja Birit Tornensis. Ohjelma Tiistaina PR126B Liisa Holmberg: Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Suomen Saamelaiskäräjät: Kulttuurikeskus-hanke PR126B Kaisa Rautio Helander: Norjan Saamelaiskäräjät tauko HU207 Kari Marlene Henriksen: Sámi Allaskuvla, Saamelainen korkeakoulu HU207 Ritva Torikka-Gelensér: YLE Saamenradio HU110 Juha Guttorm: Suomen Saamelaiskäräjät 9