o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy"

Kaarina Melasniemi
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SARA SUBAKUUTTI HAPAN PÖTSI (SubAcute Ruminal Acidosis) Timo Soveri Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Lypsykarjan nykyaikainen ruokinta (II osa) Kuopio TÄSSÄ ESITYKSESSÄ o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy SARA o alidiagnostisoitu sairaus lypsykarjoilla, joka aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita ja hyvinvointiongelmia kehittyneissä maidontuotantomaissa o joidenkin arvioiden mukaan jopa % lehmistä sairastaa SARAa FERMENTATIIVINEN RUOANSULATUS o etumahojen ja umpi- ja paksusuolen ravintoaineita pilkkovat hydrolyyttiset entsyymit mikrobeista, eivät isäntäeläimestä o märehtijät sulattavat etumahojensa mikrobiston (bakteerit, alkueläimet, sienet) avulla muuten sulamattomia kasvien rakennehiilihydraatteja (selluloosa ym.) FERMENTATIIVINEN RUOANSULATUS o lopputuotteena haihtuvia rasvahappoja, jotka tyydyttävät n. ¾ energiantarpeesta ja mikrobeja (ja kaasua) glukoosi + peptidit = mikrobeja + VFA + NH3 + CH4 + CO2 o proksimaalinen vs distaalinen fermentaatio HAIHTUVAT RASVAHAPOT (VFA, SCFA) o etikkahappo: pääosa imeytyy sellaisenaan, osa hapetetaan o propionihappo: pääosa imeytyy sellaisenaan, osa muutetaan maitohapoksi o voihappo: pääosa muutetaan b- hydroksivoihapoksi o valeriaana-, isovoi- ja isovaleriaanahappo maitohappo 1

sairaus lypsykarjoilla, joka aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita ja hyvinvointiongelmia kehittyneissä maidontuotantomaissa o joidenkin arvioiden mukaan jopa 20 50 % lehmistä sairastaa SARAa

2 VFA, metabolia (energian lisäksi) Browsers Intermediates Grazers o etikkahappo: hiilen lähde FFA:lle (utare, rasva) o propionihappo: glukoosin prekursori o voihappo: hiilen lähde FFA:lle (utare) PÖTSINUKKA o moninkertaistaa pötsiepiteelin pintaalan edesauttaen VFA:n imeytymistä o tärkein kasvutekijä VFA MIKROBISTO o bakteerit ja arkkieliöt (arkit, arkeonit) 22 sukua, 68 lajia /g sisältöä o alkueläimet 6 sukua, 15 lajia /g sisältöä o sienet 3 sukua ja lajia /g sisältöä Sellulolyyttiset bakteerit ADAPTAATIOAIKA o eivät kasva alle 6 ph o tarvitsevat haaraketjuisia VFA ja NH 3 o pötsinukka ja mikrobisto vaativat aikaa sopeutua ruokinnan muutoksiin o 3-5, jopa 6(8) vk 2

arkeonit) 22 sukua, 68 lajia 10 10-10 11 /g sisältöä o alkueläimet 6 sukua, 15 lajia 10 5-10 6 /g sisältöä o sienet 3 sukua ja lajia 10 5-10 6 /g sisältöä Sellulolyyttiset

3 EPITEELIN TOIMINTAKYKY EPITEELIN LÄPÄISEVYYS o jo lyhyet paastot vähentävät o poikima-aika? o VFA o ammoniakki o H 2 O o urea Portaaliverenkierto maksaan HAPPAMUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT o VFA:n (+ laktaatin) muodostumisnopeus o VFA:n imeytymisnopeus ja muu poisto o VFA:n puskurointinopeus VFA:n (+ LAKTAATIN) MUODOSTUMISNOPEUS o rehun laatu karkea rehu/väkirehu rehun käsittely o rehun määrä o ruokintatason ja väkirehun osuuden nostaminen huonontavat rehuannoksen sulavuutta o mikrobisto VFA:n POISTONOPEUS VFA:n PUSKUROINTINOPEUS o epiteelin pinta-ala o mikrobisto o pötsin ph o pötsin motoriikka o syljen määrään vaikuttavat tekijät rehun kuitupitoisuus ja partikkelikoko pureminen ja märehtiminen syljen eritys o rehuun lisätyt puskurit 3

puskurointinopeus VFA:n (+ LAKTAATIN) MUODOSTUMISNOPEUS o rehun laatu karkea rehu/väkirehu rehun käsittely o rehun määrä o ruokintatason ja väkirehun osuuden nostaminen huonontavat

4 SARA:n MÄÄRITELMÄ o pötsin ph toistuvia jaksoja alle 5,6-5,8 o pötsin ph toistuvasti alle 5,6 yli 3 h/vrk SARA:n VAIKUTUKSET o vaikutukset mikrobistoon o vaikutukset kudoksiin pötsiepiteeli maksa laminiitti o vaikutukset tulehdusarvoihin akuutin vaiheen proteiinit nousevat o yleiset vaikutukset (ja oireet) VAIKUTUKSET MIKROBISTOON VAIKUTUKSET MIKROBISTOON o vaikutukset hyvin moninaisia ja vaihtelevat paljon rehun koostumuksen, happamoitumisen asteen, keston ym. mukaan o alkueläimet, merkitys? o laktaatti vs VFA pk a 3,9 vs 4,8 o laktaattia tuottavat (esim. Streptococcus bovis) ja kuluttavat (esim. Megasphaera elsdenii, F. necrophorum, Selenomonas ruminantium) alussa ei laktaatin merkittävää lisääntymistä VAIKUTUKSET MIKROBISTOON VAIKUTUKSET PÖTSIEPITEELIIN o sellulolyyttiset ja laktaattia käyttävät bakteerit karkearehun fermentaatio o vakavissa S. bovis (ja E. coli) o epiteeli ohenee o para- (ja hyper)keratoosia o Str. granulosumin ja corneumin soluliitokset heikkenevät/rikkoutuvat o ruminitis tulehdusalueita pötsin seinämässä 4

vaihtelevat paljon rehun koostumuksen, happamoitumisen asteen, keston ym. mukaan o alkueläimet, merkitys? o laktaatti vs VFA pk a 3,9 vs 4,8 o laktaattia tuottavat (esim.

5 VFA:n imeytyminen ja epiteelimetabolia ; pötsi-verieste bakteereita ja toksiineja verenkiertoon tulehdusreaktio mikro/makroabskesseja pötsin seinämään tai maksaan - F. necrophorum, Trueperella (Arcanobacterium) pyogenes. Jos bakteerit eivät pysähdy maksaan... NAUDAN AKUUTIN VAIHEEN PROTEIINIT (APPs) o mm. keuhkoihin, sydänläppiin, munuaisiin, niveliin caudal vena cava syndrome o emboleita maksasta keuhkoihin, bakt. lisääntyminen, verisuonirepeämiä sierainverenvuotoja (hemoptyysi) o Positiiviset Seerumin amyloidi A (SAA) Haptoglobiini (Hp) Alpha1-acid glykoprotein (AGP) Fibrinogeeni (Fb) Lipopolysakkariidia sitova proteiini (LBP) o Negatiiviset Albumiini Akuutin vaiheen proteiinien diagnostiset ominaisuudet Akuutin vaiheen proteiinien diagnostiset ominaisuudet o Heterogeeninen proteiinien ryhmä, paljon erilaisia tehtäviä tulehduksen aikana o Proteiinien synteesi ja kineetiikka vaihtelee eläinlajien välillä o Matala taso terveillä eläimillä o Tulehduksen aikana taso nousee moninkertaisesti seerumissa o Pitoisuuksien nousun taso ja kesto heijastavat tulehduksen voimakkuutta ja kestoa o Eivät ole spesifisiä 5

keuhkoihin, sydänläppiin, munuaisiin, niveliin caudal vena cava syndrome o emboleita maksasta keuhkoihin, bakt.

6 SARA:n PRIMAARIOIREET o ruokahalun vähenemistä, usein periodista (pötsin ph alle 5,6; metabolinen asidoosi) o ripuleja, vaahtoista ulostetta, sulamattomia partikkeleita o märehtiminen, pötsikontraktiot o maidontuotos ja rasva% o lieviä puhaltumisia SARA:n SEKUNDAARIOIREET SARA:n DIAGNOOSI o 2 3 kk SARA:n alkamisesta o sorkkakuumeoireita o tulehduksia, abskesseja o mahd. sierainverenvuotoja o kuntoluokat o kuolemia, poistoja o anamnestiset ja kliiniset tiedot o rehujen ja ruokinnan tarkastus o APPs? o maidon rasva%? o maidon rasvahappokoostumus? o metabolisen asidoosin ja urean ph:n mittaaminen? SARA:n DIAGNOOSI o pötsin ph:n mittaus paras vähintään tervettä eläintä jos ph alle 5,5 yli %:lla mitatuista oikea ajoitus! o erillisruokinta: 2-4 h väkirehuruokinnan jälkeen, (60) vrk pp o TMR: 5-8 (10) h ruokinnan jälkeen, vrk pp SARA vs juoksutusmahasairaudet SARA vs tarttuvat sorkkasairaudet? 6

sierainverenvuotoja o kuntoluokat o kuolemia, poistoja o anamnestiset ja kliiniset tiedot o rehujen ja ruokinnan tarkastus o APPs? o maidon rasva%? o maidon rasvahappokoostumus?

7 SARA:lle ALTISTAVAT TEKIJÄT o korkea ruokintataso o nopea väkirehun lisäys o stressi ja huonot ympäristöolosuhteet o muut sairaudet tai muut ruokahalua ajoittain vähentävät tekijät o hiehot o yksilölliset (geneettiset?) erot suuria o aikaa epiteelille ja mikrobistolle sopeutua o päivittäisten happamoitumisten estäminen o ruokinnan tarkka suunnittelu, erityisesti poikimisen aikoihin ja laktaation alkukaudella o ruokintamuutokset (väkirehun lisäys) hitaasti, jopa 6 vk maks 0,25 kg/vrk (hiehot 0,2) o karkearehu ennen väkirehua: syljenerityksen stimulointi o erillis- vs aperuokinta o aperuokinta sekoita riittävästi, vältä yliprosessointia ja sekoitusta vähintään 3 ruokintatasoa jako useammin kuin kerran päivässä o pendf:n lisäys NDF ja/tai rehun partikkelikoko o valikoinnin esto o erilaisia suosituksia (%/cm) o jos alhainen pendf: pureskeluaika 7 h/vrk/kg pendf; jos riittävästi: 0-2 h o 1 h pureskelua 7 l sylkeä muut vaikutukset o DCAD (Dietary Cation-Anion Difference) ruokinta: DCAD yli 250 meq/kg ka o ympäristö stressitön ja rakenteet kunnossa 7

) erot suuria o aikaa epiteelille ja mikrobistolle sopeutua o päivittäisten happamoitumisten estäminen o ruokinnan tarkka suunnittelu, erityisesti poikimisen aikoihin ja laktaation alkukaudella o

Samankaltaiset tiedostot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph: