Syöpä ja liikunta LT Heidi Penttinen, Syöpätautien erikoislääkäri vs.oyl, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Transkriptio

1 Syöpä ja liikunta LT Heidi Penttinen, Syöpätautien erikoislääkäri vs.oyl, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

2 Sidonnaisuudet Kongressimatkoja: BMS, Novartis, Pfizer, Pierre Fabre, Roche, Sanofi Asiantuntijapalkkioita: Amgen, Novartis, Sanofi Luentoja: Amgen, Astellas, Bayer, Boehringer-Ingelheim, Merck, Sanofi

3 Sisältö Rinta-, eturauhas- ja suolistosyöpäpotilaat Millaista liikuntaa? Kenelle? Milloin? Ratkaisukeskeisen terapian menetelmiä potilaiden liikuttamiseksi Potilasesimerkkejä

4 Yleisimmät syöpätyypit Uusia syöpäpotilaita Suomessa (v. 2013) Eturauhanen 5124 Rinta 4865 Kolorektaali 3142 Tehokkaat hoidot: n.90% eturauhas- ja rintasyöpäpotilaista on elossa 5 vuoden kuluttua diagnoosista, suolistosyöpäpotilaista n.65%. Syöpäkuntoutujien määrä kasvaa nopeasti, monet vielä työikäisiä; miten on työkyvyn laita? Metastaattisenkin taudin kanssa eletään parhaimmassa tapauksessa vuosikausia.

5 Eturauhassyöpä: Atleetista kotletiksi (ja takaisin?)

6 Kastraatiohoidon aiheuttamat haitat Kastraatiohoito (adjuvanttihoitona, biokemiallisessa progressiossa tai levinneessä taudissa) parantaa ennustetta, mutta: Lisää rasvakudosta (7,7%) Vähentää lihasmassaa (2,8%) Aiheuttaa fatigueta Aiheuttaa psyykkistä sairastamista (26%:lla potilaista levinneessä taudissa) Huonontaa elämänlaatua Altistaa osteoporoosille Aiheuttaa hikoilua ja kuumia aaltoja

7 Muut haitat Sytostaateista (taksaanit) ja luustolääkkeistä omat haittansa Suurentunut riski sairastua metaboliseen oireyhtymään, diabetekseen ja sydäntautiin Miehistä, joilla on diagnosoitu eturauhassyöpä, suunnilleen saman verran kuolee sydän- ja verisuonitauteihin kuin eturauhassyöpään (Ketchandji et al. 2009) Seksiongelmat

8 Eturauhassyövän sekundaaripreventio

9 Lisää liikuntaa Fyysinen aktiivisuus, etenkin vähän rankempi (esim. hölkkä, pyöräily) vähentää riskiä levinneeseen, aggressiiviseen ja kuolemaan johtavaa eturauhassyöpään. Diagnoosin jälkeinen fyysinen aktiivisuus vähentää kokonaiskuolleisuutta ja myös kuolleisuutta prostatasyöpään (3h/vko tai enemmän reipasta liikuntaa verrattuna 1h/vko tai vähemmän)

10 Laihduta Helpommin sanottu kuin tehty, etenkin silloin kun testosteronitaso on matala ja aloitekyky huono. Lihavuus lisää prostatasyövän progressiota ja prostatasyöpäkuolleisuutta. 5kg/m2 lisäys BMI:ssä lisää prostatasyöpäkuolleisuutta 20%.

11 Miten laihdutetaan? Pitäisi syödä vähemmän kuin kuluttaa. Onko potilas aiemmin onnistunut painonpudotuksessa, jos on niin miten? Säännölliset ruokailut n. 5 kertaa päivässä Enemmän kasviksia, vähemmän eläinperäistä rasvaa, punaista lihaa sekä pitkälle prosessoituja eineksiä Kukkakaali, parsakaali ja keitetty tomaatti ovat erityisen hyväksi prostatasyövän kannalta.

12 Lopeta tupakointi Tupakoitisijoilla on suurempi riski tautiprogressioon kuin tupakoimattomilla. Tupakoitsijalla (tupakoinut alle 10 vuoden sisällä ja tupakointi jatkunut 20 askivuotta tai enemmän) on 60% lisääntynyt prostatasyöpäkuolleisuuden ja biokemiallisen relapsin riski verrattuna tupakoimattomiin tai yli 10 vuotta sitten lopettaneisiin.

13 Rintasyöpä ja liikunta Rintasyöpäkuntoutujien sydän- ja verisuonitautien riski on suurentunut. Potilaiden paino pyrkii nousemaan ja ylimääräinen rasvakudos lisää rintasyövän uusimisriskiä. Rintasyövän hoidot heikentävät luuntiheyttä. Liikunta kohentaa elämänlaatua ja parantaa nukkumista, joka rintasyöpäpotilailla on usein huonoa.

14 Jos edelliset syyt eivät liikuta riittävästi Ylipainoisten potilaiden ennuste on normaalipainoisia huonompi menopaussitilanteesta riippumatta (Majed et al.2008) Diagnoosin jälkeinen liikunta vähentää (Ibrahim et al. 2011) Rintasyövän uusiutumisia 24 %. Rintasyöpäkuolleisuutta 34 % (ainoastaan ylipainoisilla) Kokonaiskuolleisuutta 41 % (painoindeksistä riippumatta) Rintasyöpäkuolleisuuden ja kokonaiskuolleisuuden riski väheni ainoastaan potilailla, joilla oli estrogeenireseptoripositiivinen tauti

15 Teachable moment Syöpään sairastuminen motivoi suurinta osaa potilaista elintapojen muutokseen Fyysinen aktiivisuus vähentyy hoitojen aikana ja voi jäädä alentuneeksi Lähes 70% toivoo saavansa elämäntapaohjausta Potilaiden mielestä paras ajankohta elämäntapainterventiolle 3 5 kk hoidoista; akuutit hoitojen sivuvaikutukset ovat helpottaneet eikä motivaatio ole vielä kadonnut

16 BREX-tutkimuksesta Elämänlaatu oli alhaisempi kuin normaaliväestöllä 62 % kävelytestituloksista oli huonompia kuin oman ikäisen väestön keskimääräinen kävelytestitulos Kyselylomakkeiden perusteella 26 % potilaista oli masentuneita 20 % kärsi uupumuksesta (fatigue) 82 % kärsi vaihdevuosioireista Mikä tahansa liikunta paransi elämänlaatua ja kuntoa. Luuntiheyttä paransi kova jumppa (mutta vain premenopausaalisilla ero merkitsevä)

17 Suolistosyöpäpotilaan liikunta Suolistosyöpäpotilailla on keskivertokansalaista (ja muita syöpäpotilaita useammin jokin muukin diagnoosi (diabetes, COPD, sydämen vajaatoiminta). Meta-analyysin (Schmid et.al. 2014) mukaan paljon liikkuvilla oli 42% pienempi kokonaiskuolemanriski ja 39% pienempi kolorektaalisyöpäkuoleman riski kuin vähän liikkuvilla. Liikunnan lisääminen diagnoosin jälkeen parantaa ennustetta!

18 Millaista liikuntaa? Kenelle? Milloin?

19 Millaista liikuntaa? Mikä tahansa liikunta on parempaa kuin ei liikuntaa ollenkaan. Kävely ja hyötyliikunta rules! Huomioi potilaan aiempi liikuntatausta/lajit. Kuuntele, mikä on potilaan ongelma ja hänen oma tavoitteensa, kunnioita sitä. Älä tyrkytä omia näkemyksiäsi, jos ne ovat täysin ristiriidassa potilaan näkemyksen kanssa. Asiallinen informaatio on kuitenkin aina ok. Liikunta (mikään) ei pahenna rintasyöpäpotilaiden lymfaturvotusta!

20 Kenelle? Kaikille, ehdottomasti! n. 30% liikkuu ja kuntouttaa itseään, vaikka eivät saisi mitään kannustusta. n. 30% rupeaa liikkumaan pienestä kannustuksesta, heillä elämäntapamuutos olisi tärkeää saada pysyväksi. n.30% on mahdollista saada liikkeelle, jos on oikein ovela ja taitava motivoija (seuranta ja sopiva interventio saattaisi auttaa). n.10% viis veisaa liikunnasta tai mistään elämäntapaohjeista..näille lyhyt asiallinen info.

21 Milloin? Missä vaiheessa tahansa voi liikkua. Kovakin liikunta on tervesydämisille sallittua myös sytostaattihoidon aikana, toki voinnin sallimissa rajoissa. Potilaat lienee helpointa saada liikkumaan sytostaattihoidon jälkeen, mutta asiaa voi alustaa jo aiemmin. Paino alkaa nousta nopeasti. Myös metastaattista (kroonista) syöpää sairastavia kannattaa kannustaa liikkumaan.

22 Miten tönäistä potilas liikkeelle?

23 Ratkaisukeskeiseen filosofiaan perustuvia ohjeita Älä yritä korjata sellaista, mikä ei ole rikki Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin ei toimi, älä jatka sen tekemistä, vaan tee jotain toisin.

24 Onnistuneen vuorovaikutuksen rakentaminen Ihmiset eivät ole ongelmia vaan heillä on ongelmia. Ole mieluummin potilaan tasolla kuin yläpuolella. Potilaan kunnioitus ja syyttelyn välttäminen Positiivinen ajattelu, rohkaisu ja potilaan itseluottamuksen lisääminen Tavoitteena auttaa potilasta oppimaan kuinka parhaiten hyödyntää olemassa olevia kykyjään ja potentiaaliaan. Pientenkin hyvien asioiden ja edistysaskelien korostaminen on keskeistä. Vilpitön ja utelias suhtautuminen potilaaseen, hänen ajatuksiinsa ja jo tekemiinsä positiivisiin muutoksiin sekä myönteisen palautteen antaminen on oleellista. Aitous

25 Ratkaisukeskeisen terapian menetelmiä potilaiden motivoinnissa Tavoitteen määrittely! On helpompaa lisätä jonkin tekemistä kuin yrittää välttää tekemästä jotain. Mitkä asiat ovat jo kunnossa Itse aiheutetut poikkeukset Asteikkokysymykset Tulevaisuuden muistelu Tapaamista edeltävät yritykset elämäntapojen korjaamiseksi Miten potilas on aiemmin vastaavassa tilanteessa onnistunut Ihmekysymys

26 Esimerkkitapauksia ja keskustelua Risto Reipas 55v. Pirteä aktiiviliikkuja, jolle syöpään sairastuminen ei ole este liikunnalle; motivoituu tästä pienestä vastoinkäymisestä entisestään. Ristolla ei ole ongelmia elämäntapojen suhteen, joten hänelle ei niitä kannata kehittää. Ristoa voi ihaillen kiitellä hänen aktiivisuudestaan. Kaikkien onkologien, sairaanhoitajien ja terapeuttien unelmapotilas

27 Kaikki eivät kuitenkaan ole ristoja Pirjo Pullukka 45v. Harrastanut nuorena liikuntaa monipuolisesti Tunnollinen ja kiltti toimistotyöntekijä, joka on uhrannut kaiken vapaa-ajan ja energian perheelleen Tunnesyöppö Taipumusta ahmimiseen iltaisin Kerää ylipainoa kilon per vuosi Pirjoon kannattaa panostaa Hänelle vakava sairastuminen saattaa olla pysäytys, joka johtaa elämäntapojen tarkistamiseen Haluaa tehdä kaikkensa syövän uusiutumisen, ja muidenkin sairauksien ehkäisemiseksi (!)

28 eivätkä edes pirjoja Sohvi Sohvaperuna 50v. Inhoaa hikoilua Ei ole harrastanut koskaan säännöllistä liikuntaa Kävelee lyhyet työ- ja kauppamatkat Sohviinkin kannattaa panostaa, jos hän vaikuttaa yhtään motivoituneelta Kehu hyötyliikunnasta, liikkuminen ei kuitenkaan ole nolla! Voisiko kävelymatkoja ehkä pidentää Mitä hyötyä Sohvin mielestä liikunnan lisäämisestä olisi Jos Sohvi ei itse keksi, niin kerro hyödyistä Pelkääkö syövän uusimista, nyt olisi mahdollisuus itse vaikuttaa asiaan

29 On myös näitä Veikko Viskisieppo 60v. Näyttää 75-vuotiaalta etureppuineen ja tikkujalkoineen. Liikunta, mitä se on? Paranee tai on paranematta, jättää herran haltuun. Syö määrätyt lääkkeet, jos sattuu muistamaan. Ei valita turhasta, eikä aina aiheestakaan. Ota Veikko haasteena, onnistuisitko kuitenkin. Veikolla on suuri riski kuolla sydäninfarktiin tai muihin elämäntapasairauksiin. Veikkoon puree huumori ja hän kestää aika mustaakin huumoria. Huom! Älä vahingossa luokittele muita tyyppejä Veikoksi.

30 Kiitos!