SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Talousuutisia Moskovasta 27. syyskuuta 2012

Transkriptio

1 SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 27. syyskuuta 2012 Otsikot: - Talouskehitysministeri ennustaa ensi vuodelle 3,7 %:n kasvua. - Budjettiesitys uusitaan presidentin vaatimuksesta. - Eläkeuudistuksesta syntyi vilkas keskustelu. - Alueiden liiketoimintaympäristössä ja kilpailukyvyssä huikeita eroja. - Mittavia investointeja Sotšiin. TALOUS Venäjän talouskehitys Euroopan velkakriisi ja maailmantalouden hidastunut kasvu heijastuvat myös Venäjän talouteen, joskaan velkakriisin suora vaikutus ei ole suuri. Venäjän BKT kasvoi vielä alkuvuonna yli neljän prosentin vauhdilla, mutta viimeiset kuukaudet osoittavat kasvun hidastuneen merkittävästi. Kolmannen neljänneksen BKT:n kasvun odotetaan jäävän noin kolmeen prosenttiin. Huoli maailmantalouden kehityksestä on jarruttanut yritysten investointipäätöksiä ja hidastanut tuotannon kasvua. Teollisuustuotannon kasvu hidastui elokuussa kahteen prosenttiin ja maataloustuotanto supistui edellisvuoteen verrattuna. Talouskasvun kannalta tärkein mittari yksityinen kulutus jatkoi kasvuaan hidastuen kuitenkin elokuussa. Talouskehitysministeriö julkaisi päivitetyn ennusteensa kuluvalle vuodelle ja osana budjettikehystä vuosille Sen mukaan kuluvan ja ensi vuoden talouskasvu on 3,5 3,7 prosenttia. Kasvua hidastaa vientikysynnän hiipuminen, mutta myös kotimaan kysynnän kasvun oletetaan hidastuvan. Seuraavina vuosina ( ) talouskasvun ennustetaan palaavan 4 4,5 prosentin tasolle. Oletuksena on, että myös maailmantalous elpyy ja että pääomainvestoinnit kasvavat yli 7 prosenttia vuodessa. Konservatiivisemman ennusteen mukaan maailmantalouden heikko kasvu jatkuu ja energian hinnat laskevat. Tällöin Venäjän talouskasvu voi hidastua 2 3 prosenttiin. Optimistisemman ennusteen mukaan talouskasvu voisi taas nousta yli 5 prosentin. Talouskasvun piristymisen edellytyksenä on yksityisen sektorin investointien merkittävä kasvu, mikä puolestaan edellyttää merkittävää investointi-ilmapiirin parantumista. Avainluvut tammi elokuu 2012 ja ennuste : Venäjän talouskasvu 1-8/ BKT:n kasvu % 4,0 % (arvio) 4,0 % 3,7 % * 4,3 % * Reaalipalkka % 10,0 % 9,1 % 3,7 % 5,5 % Inflaatio % 4,3 % 7,1 % 5,4 % 4,9 % Vähittäiskauppa, % 6,6 % 6,1 % 5,4 % 5,8 % Teollisuustuotanto % 3,1 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % Investoinnit % 8,8 % 5,5 % 7,2 % 7,3 % Vienti % 5,2 % 2,3 % 3,0 % 4,2 % Tuonti % 4,7 % 5,9 % 9,3 % 8,5 % Urals-öljyn keskihinta 113,5 $ 109 $ 100 $ 100 $ Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön ennuste

2 Ulkomaankaupan kasvu on hidastunut Tammi elokuun viennin arvo oli 348 miljardia dollaria, mikä on 4,4 % enemmän kuin edellisvuonna. Edellisvuoden tapaan 73 % viennistä oli energiatuotteita (öljyä ja kaasua) ja 9 % erilaisia metalleja. Fyysinen vientimäärä ei edellisvuodesta kasvanut ja raaka-aineiden hintakehitys oli erisuuntaista. Raakaöljyn hinta kasvoi edellisvuodesta keskimäärin pari prosenttia, kaasun vientihinta keskimäärin 10 %. Euroopan maiden osalta kaasun vientihinta on vuodessa noussut liki 22 %. Metallien vientihinnat puolestaan ovat laskeneet. Teräksen, kuparin ja nikkelin markkinahinnat ovat selvästi edellisvuotta alhaisemmat. Tammi elokuussa tuonnin arvo oli Venäjän tullitilastojen mukaan 213 miljardia dollaria. Kasvua edellisvuodesta oli vain 3,5 %. Tuonti IVY-maiden ulkopuolelta kasvoi hieman nopeammin (5,5 %). Tuonti IVY-maista taas supistui. Suomen vienti Venäjälle kasvoi tammi-heinäkuussa noin 7 % (Suomen tullitilastojen mukaan). Noin puolet tuonnista oli erilaisia koneita ja laitteita. Niiden tuonti kasvoi 13 % edellisvuodesta. Elintarvikkeiden tuonti sen sijaan supistui, mutta kattoi edelleen 13 % koko tuonnin arvosta. Kemikaalien osuus tuonnista oli edellisvuoden tasolla (15 %) ja niiden tuonti kasvoi 3,5 %. Metallituotteiden tuonti supistui 8 %. Erityisesti teräsputkien tuonti väheni, minkä johdosta niiden osuus jäi vain 7 %:iin koko tuonnista. Kuukausittainen tuonti ja vienti, miljardeissa dollareissa ja kuukausittainen kasvu % Julkinen sektori Budjettisuunnitelma vuosille menee uusiksi Venäjän valtiovarainministeriö julkisti budjettiesityksensä vuosille Hallitus hyväksyi budjettiesityksen, joka siirtyy seuraavaksi duuman käsittelyyn Budjettiesitys sai heti kovaa kritiikkiä presidentti Putinilta, joka totesi, ettei hänen toukokuussa asettamiaan tavoitteita sosiaalipolitiikan kehittämiseksi ole huomioitu budjettiesityksessä. Putin vaati päivittämään budjettia, jotta se kattaisi sataprosenttisesti hänen vaalilupauksensa ja toukokuiset määräyksensä ml. julkisen sektorin palkankorotukset, eläkejärjestelmän uudistuksen, yliopistojen tutkimusrahoituksen ja Venäjän kulttuuri -ohjelman rahoituksen. Alustava budjettiesitys sisältää yllä mainitut ohjelmat vain osittain. Eläkkeiden korotus (noin 10 % vuodessa) on budjetissa huomioitu. Sen sijaan eläkejärjestelmän rakenteellista uudistusta ei ole huomioitu, sillä hallitus ei ole päässyt siitä sopuun. Kunnallissektorin palkankorotukset on jätetty budjettiesityksessä alueiden ratkaistavaksi. Näihin palkankorotuksiin ei ole varattu rahaa federaation budjetista.

3 Valtiovarainministeri Siluanovin mukaan budjetissa on huomioitu kaikki presidentin määräykset. Budjettiin on lisätty sosiaalimenoja noin 10 miljardia dollaria vuodessa. Ne ovat budjetin suurin menoerä ja kattavat % BKT:sta. Koko budjetin menoista niiden osuus on 30 prosenttia. Myös pääministeri Medvedev vahvisti sosiaalipolitiikan kuuluvan ensi vuoden prioriteetteja. Myös terveydenhuollon ja koulutuksen menoja kasvatetaan nimellisesti. Puolustuksen ja turvallisuuselinten menoja on tarkoitus kasvattaa aiempia suunnitelmia vähemmän. Budjetti tulee kuitenkin olemaan tiukka, sillä sen alijäämä aiotaan rajata alle prosenttiin BKT:sta. Presidentti Putin on itse asettanut tavoitteeksi budjetin tasapainottamisen vuoteen 2015 mennessä. Aivan selvää ei ole, miten tämä yhtälö toisaalta menojen kasvattaminen Putinin vaalilupausten mukaisesti ja toisaalta budjetin tasapainon säilyttäminen toteutetaan. Budjettiesityksessä kokonaismenojen kasvattamista esitetään vain ennustetun talouskasvun mukaisesti. Talouskehitysministeriön ennusteen mukaan talouskasvu tulee olemaan 3,5 4,5 % vuodessa. Toinen tärkeä oletus on öljyn markkinahinta, jonka arvioidaan pysyvän noin 100 dollarin tasolla. Öljyn ja kaasun verotulot kattavat vielä tänä vuonna noin puolet federaation ja lähes 30 % laajennetun budjetin tuloista. Näiden verotulojen osuuden tuloista ja suhteessa BKT:hen ennustetaan kuitenkin pienenevän seuraavina vuosina. Lisätuloja on kaavailtu saatavan kasvattamalla muita verotuloja ja yksityistämällä valtion omaisuutta. Budjettimenot (% BKT:sta) laajennetun budjetin mukaan (sisältäen alueet ja rahastot): Lähde: Valtiovarainministeriön budjettiesitys. Huom! Lopullista budjettia ei ole vielä hyväksytty. Eläkeuudistuksesta syntyi vilkas keskustelu Pitkään valmisteilla ollut eläkeuudistus nousi budjettikeskustelussa jälleen esille. Kolme ministeriä työministeri, sosiaaliministeri ja aluekehitysministeri saivat presidentiltä virallisen huomautuksen siitä, ettei eläkejärjestelmän uudistusta saatu sovittua ajoissa ennen budjettisuunnitelmaa. Eläkejärjestelmä pitäisi soveltaa vanhenevan väestön tarpeisiin, mutta samalla eläkerahaston alijäämää pitäisi pienentää. Eläkemenojen osuus BKT:sta on viidessä vuodessa noussut noin 5 6 prosentista noin 8 9 prosentin tasolle BKT:sta. Eläkerahaston alijäämä on vastaavasti kasvanut. Presidentti Putin ei ole kuitenkaan ollut halukas hyväksymään eläkeiän korottamista ainakaan oman presidenttikautensa aikana. Valtiovarainministeriön ehdotus eläkevakuutusmaksujen korotuksesta on myös hylätty. Tämän johdosta työministeriön esitys eläkejärjestelmän uudistamisesta on vesitetty kompromissi, jota valtiovarainministeriö ja talouskehitysministeriö eivät ole hyväksyneet. Erimielisyyksien taustalla on eläkerahaston alijäämä, joka kasvaa vuosi vuodelta. Ratkaisu on löydettävä, koska väestön ikärakenne muuttuu. Työssä käyvien määrä suhteessa eläkeläisten määrään on pienenemässä. Venäjällä on jo lähes 40 miljoonaa eläkeläistä eli 27 % koko väestöstä. Vaikka keskieläke on vain runsaat 200 euroa kuukaudessa, eläkemaksujen osuus BKT:sta on nousemassa lähes 10 %:iin. Eläkevakuutusmaksuja korotettiin vuonna 2010, mutta niitä laskettiin uudestaan vaalivuonna Tänä vuonna eläkevakuutusmaksu on 20 % palkasta, mutta sitä maksetaan vain tiettyyn palkkakattoon asti, joten todellinen osuus on alhaisempi.

4 Yhtenä ratkaisuna ongelmaan on esitetty eläkeiän korottamista. Muun muassa entinen valtiovarainministeri Kudrin on suositellut asteittaista eläkeiän korottamista. Venäjällä miesten eläkeikä on 60 vuotta ja naisten vain 55 vuotta. Monissa erityisammateissa ja Venäjän pohjoisilla alueilla on mahdollisuus varhaiseläkkeeseen, mikä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen eläkeikä on tätäkin matalampi. Työministeriö ehdottaa varhaiseläkkeeseen oikeutettujen määrän karsimista, kun varsinaista eläkeikää ei haluta korottaa. Lisäksi esitetään pienempää eläkettä, jos työssäolovuosia on alle 30 vuotta. Työssä pysyminen pidempään halutaan taas palkita lisäeläkkeellä. Työministeriön ehdotuksen mukaan eläke voidaan sitoa ansiotasoon jos työssäolovuodet ylittävät 40 vuotta. Tällöin minimieläke olisi 40 % palkasta 20 vuoden ajan. Rahastoitavan eläkevakuutuksen osuutta halutaan päinvastoin vähentää tai poistaa kokonaan. Tämä on herättänyt suurta ihmetystä mediassa, koska järjestely on viime vuosina tukenut eläkerahaston kasvattamista ja lisännyt yksityisen eläkkeensäästämisen suosiota. Nopeaa ratkaisua eläkejärjestelmän uudistamiseen ei taida löytyä, koska eläkeiän korottaminen on poliittisesti arka kysymys. Hallitus kokoontuu taas keskustelemaan asiasta Venäjän alueet Alueiden liiketoimintaympäristössä ja kilpailukyvyssä huikeita eroja Venäjän 83 aluetta kehittyvät eri tahtiin. Rikkaimman alueen BKT/asukas on jo 18 kertaa köyhimmän alueen BKT:tä suurempi. Maailmanpankin raportin mukaan myös liiketoimintaympäristö vaihtelee suuresti alueittain. Vuoden 2012 Doing business -raportin mukaan esim. Volgogradin, Tatarstanin ja Kalugan alueilla on paljon helpompi perustaa yritys kuin Moskovassa. Samoin rakennusluvan saanti onnistuu Surgutissa ja Stavropolissa huomattavasti Moskovaa nopeammin. Vuoden 2012 raportissa Moskova jää 30 alueen vertailussa listan häntäpäähän. Strategy Partners Groupin tutkimuksessa, jossa vertaillaan 30 alueen taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä, parhaiten pärjää Novosibirskin alue. Toiseksi paras kilpailukyky on raportin mukaan Sverdlovskin alueella ja kolmanneksi paras Moskovan kaupungilla. Suurkaupungit Moskova ja Pietari houkuttelevat edelleen eniten investointeja, mutta asukasta kohden laskettuna Krasnodar ja Kaluga ovat tänä vuonna kärjessä. Krasnodarin suosiota selitetään uuden olympiakylän rakentamisella. Kalugan suosio perustuu taas aidosti alueen liiketoimintaympäristön parantamiseen ja teollisuusklusterin perustamiseen. Strategy Partners Group toteaa, että erikoistuminen ja klusterin rakentaminen ovat selkeä kilpailuetu kilpailtaessa investoinneista. Kilpailuvaltteja ovat lisäksi infrastruktuuri ja koulutetun työvoiman saanti. Uusien teolliskeskittymien (kuten Kaluga) ja toisaalta tutkimuskeskusten (kuten Novosibirsk) suosio investointikohteina näkyy ja onnistuminen poikii myös uusia projekteja. Jatkossa näiden alueiden kokemuksia voidaan käyttää esimerkkeinä muille alueille. Ulkomaisista investoinneista yhä suurempi osuus sijoittuu alueille Ernst & Youngin tutkimuksen mukaan Venäjälle tehtävistä ulkomaisista investoinneista jo puolet suuntautuu jalostavaan teollisuuteen. Viime vuosina suurimmat teolliset investoinnit ovat kohdistuneet auto- ja elintarviketeollisuuteen. Uusia autoteollisuuden keskittymiä on muodostunut Pietarin ja Kalugan alueille. Elintarviketeollisuuden investoinnit ovat keskittyneet Volgan alueelle. Noin kolmasosa suorista ulkomaisista investoinneista on viime vuosina kohdistunut tukku- ja vähittäiskauppaan ja 10 % palvelualoille. Näistä merkittävä osa kohdistuu Moskovaan, joka kattaa edelleen neljäsosan maan vähittäiskaupasta. Palvelualan investointien ennustetaan kasvavan lähivuosina osittain Venäjän WTOjäsenyyden ansiosta. Ernst & Youngin kansainvälisille sijoittajille tehdystä kyselystä selviää, että viime vuosien tapaan Venäjän kulutusmarkkinoiden koko ja kasvu sekä paikallisen työvoiman korkea koulutustaso houkuttelevat investoimaan. Kyselyn mukaan IT- ja telekommunikaation infrastruktuurin nopea kehitys on nousemassa Venäjällä tärkeäksi kilpailutekijäksi.

5 Sotši: olympia-, formula- ja jalkapallokisoja investointeja tulevaisuuteen? Krasnodarin eteläosassa sijaitsevassa Sotšissa järjestettiin kansainvälinen investointifoorumi, joka kokosi etelän lämpöön Venäjän poliittista johtoa pääministeri Medvedeviä ja aluekuvernöörejä myöten sekä eri alan yrityksiä. Investointifoorumi on muodostunut jo vakiintuneeksi tapahtumaksi, jonka tarkoituksena on saattaa poliittista johtoa ja viranomaisia yhteen yritysedustajien kanssa keskustelemaan Venäjän liiketoimintaympäristöstä sekä saada merkittäviä kauppasopimuksia aikaan. Foorumin aikana Venäjän alueet solmivat arviolta 80 sopimusta 53 miljardin ruplan edestä ja pelkästään Krasnodarin alue 244 sopimusta yhteensä 344 miljardin ruplan edestä. Foorumi antoi samalla mahdollisuuden tutustua tulevan talviolympiakaupungin kehittämissuunnitelmiin ja kisapaikkojen rakennustöiden etenemiseen. Lukuisissa keskustelutilaisuuksissa pääteemoiksi nousivat yrittäjyyden kohtaamat ongelmat kuten byrokratia, korruptio, tehoton hallinto ja luottamuksen puute yrityselämän ja viranomaisten välillä. Keskeisiä kysymyksiä olivat myös Venäjän investointi-ilmapiirin ja kilpailukyvyn parantaminen. Vaikka foorumia mainostetaan kansainvälisenä tapahtumana, osallistujajoukko tuntui koostuvan pääosin Venäjän eri alueiden viranomais- ja yritysedustajista. Foorumin aikana erityisesti eteläisen Venäjän alueet markkinoivat näyttävästi alueidensa kehittämissuunnitelmia ja investointikohteita. Joukosta erottuivat selkeästi Krasnodarin alueen suunnitelmat lomakohteiden, teollisuuslaitosten ja asuinrakennusten rakentamiseksi. Sotšin vuoden 2014 talviolympialaisten myötä Krasnodar on noussut Venäjän investointikohteiden kärkijoukkoon. Pelkästään Venäjän liittovaltion budjetista vuonna 2011 käytettiin noin 10 prosenttia Krasnodarin alueen investointeihin. Sotšin olympialaisten toivotaan elvyttävän alueen talouselämää ja alueen turismia niin ranta- kuin talvihiihtokohteena. Sotšin ympäristössä on käynnissä valtaisat pelkästään infrastruktuuria koskevat rakennustyöt. Olympialaisia varten on rakenteilla uusi rautatieasema ja yhteensä 200 kilometriä rautatietä mukaan lukien 50 kilometrin rautatieyhteys ylös vuorille Krasnaja Poljanaan, jossa järjestetään olympiakisojen hiihtolajit. Tie-, silta- ja satamarakennustöitä sekä hotellirakennustöitä tehdään kolmessa vuorossa. Hotellikapasiteettia on lisättävä pelkästään kisoja varten vuodepaikalla. Sähköntuotantoa varten on rakennettu jo kaksi voimalaa ja yksi lisävoimala on vielä rakenteilla. Sotšin kaupungin johdolla on myös omat suunnitelmansa mm. tieinfrastruktuurin parantamiseksi. Sotšin olympialaisiin on tarkoitus rakentaa myös uusi pelastuskeskus hätätilanteita varten, mihin Venäjän hätätilaministeriö on saanut liittovaltion budjetista käyttöönsä 149 miljoonaa ruplaa. Lisäksi on tarkoitus uusia sairaaloiden laitteita ja hankkia ambulansseja sekä varustaa uusi kirurginen osasto yhteen kaupungin sairaaloista. Budjetista on myönnetty myös 5 miljardia ruplaa kokonaan uuden sairaalakeskuksen rakentamiseksi. Adlerin uuden lentokentän läheisyyteen aivan meren rannalle on jo osittain noussut valtaisat stadion- ja jäähallirakennelmat. Valtiollinen yritys Olimpstroi vastaa osittain kisarakennelmien kustannuksista ja loput kustannukset on rahoitettu yksityisin investoinnein. Kisajärjestelyjen ja -rakennelmien kokonaiskustannuksista ei tunnu olevan käsitystä ja laskelmat muuttuvat vuosittain. Pelkästään kisojen avajais- ja päätösseremonioita varten rakenteilla olevan henkilön stadionin hinnaksi arvioidaan 738 miljoonaa dollaria. Vuorille rakennettavan 50 kilometrin rauta- ja tieosuuden hinnaksi arvioidaan 8 miljardia dollaria. Kisarakennelmia tullaan hyödyntämään olympialaisten ja paralympialaisten jälkeen myös muihin tarkoituksiin. Osa jäästadioneista on purettavissa ja siirrettävissä muualle. Olympiakisa-alueen ympärille rakennetaan formularata, jossa on jo sovittu pidettäväksi Formula 1 -kisat vuosina Avajaisstadion muuntautuu vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen näyttämöksi. Lähivuodet näyttävät, miten nämä investoinnit hyödyttävät Krasnodarin aluetta.

6 Laivanrakennussektori valmistautuu arktisiin hankkeisiin ja Koillisväylän käyttöönottoon Teollisuus- ja kauppaministeriö on saanut valmiiksi laivanrakennussektorin kehityssuunnitelman vuoteen Sanomalehtitietojen mukaan valtaosa ohjelmaan budjetoiduista 1,3 biljoonasta ruplasta (vastaa noin 32,5 miljardia euroa) on suunnattu puolustussektorin tarpeisiin. Ohjelman siviilipuolen painopiste on arktisissa mannerjalustahankkeissa. Sen tavoitteet perustuvat Koillisväylän käyttöönottoon ja tehokkaaseen öljyn- ja kaasuntuotantoon arktisilla alueilla. Näistä lähtökohdista Venäjän on laskettu tarvitsevan vuoteen 2020 mennessä 26 uutta jäänmurtajaa (joista kuusi ydinjäänmurtajia), 230 tankkeria, noin 40 kaasunkuljetusalusta, 30 porauslauttaa ja 90 huoltoalusta. Kaiken kaikkiaan teollisuus- ja kauppaministeriö arvioi Venäjän siviilimerialustarpeeksi 1400 laivaa. Massiivinen rahoitusohjelma on jaettu alaohjelmiin, jollaisia ovat esimerkiksi tieteellisten keskusten kehittäminen (4 miljardia euroa), tuotannon tehostaminen ja kotimaisen laivanrakennussektorin houkuttelevuuden parantaminen investoijien silmissä (1 miljardia euroa) ja kotimaisen tuotantokapasiteetin lisääminen (8 miljardia euroa). Suunnitelmiin kuuluu muun muassa laivanrakennusklustereiden perustaminen Kaukoitään ja Luoteis- ja Etelä-Venäjälle. Kommersantsanomalehti pitää ohjelman suurimpana hyötyjänä valtiollista laivanrakennusyhtiö OSK:ta. Energia Gazprom vastaa Euroopan komission vaatimuksiin organisaatiouudistuksella Gazprom suunnittelee toimintojensa uudelleenorganisointia vastatakseen Euroopan unionin kolmannen energiapaketin vaatimuksiin kaasun myynti- ja jakelutoimintojen eriyttämisestä. Suunnitelmasta kirjoitettiin lehdissä sen jälkeen, kun Euroopan komissio aloitti tutkinnan Gazpromin mahdollisesta määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla. Tällä hetkellä Gazpromin kaasunmyynnistä Euroopassa vastaa 100-prosenttisesti tytäryhtiö Gazprom Export ja sille 100-prosenttisesti kuuluva Gazprom Germania GmbH, joka hallinnoi mm. Isossa- Britanniassa toimivaa Gazprom Marketing & Tradingiä, Sveitsissä toimivaa Gazprom Schweiz AG:tä sekä Gazpromin osakkeita Wingasista ja Wintershallista. Väistääkseen itseään vastaan kohdistettuja syytöksiä Gazprom suunnittelee sanomalehtitietojen mukaan kahden uuden holding-yhtiön, infrastruktuurista vastaavan Gazprom Storages & Transportin ja myynnistä vastaavan GMT Holdingin perustamista. Asiantuntijat suhtautuvat Gazpromin suunnitelmaan skeptisesti. Molemmat uudet holding-yhtiöt olisivat Gazpromin tytäryhtiöitä ja sen suorassa omistuksessa ja hallinnassa. Suunnitelmat eivät anna viitteitä siitä, että yhtiö olisi aikeissa muuttaa toimintaansa Euroopan markkinoilla. Samaa kieltä puhuu presidentti Putinin antama määräys, jonka mukaan valtio tulee jatkossakin puolustamaan Venäjän kaupallisia intressejä ulkomailla. Määräyksen mukaan strategisiksi määritellyt yhtiöt (kuten Gazprom ja Rosneft) eivät esimerkiksi saa toimeenpanna ulkomaisten valtioiden määräyksiä ilman hallituksen lupaa. Kaasuvero nousee suunniteltua vähemmän Myös kaasuntuotannon verotussuunnitelmat joutuivat uuteen tarkasteluun budjettineuvotteluissa. Alkuperäisessä suunnitelmassa valtiovarainministeriö esitti kaivannaisveron korottamista siten, että Gazpromin vero kaksinkertaistuisi (1035 ruplaan eli noin 26 euroon 1000 kuutiometriltä) ja yksityisten kaasuyhtiöiden veron nousisi nelinkertaisesti (1080 ruplaan) vuoteen 2015 mennessä. Korjatussa suunnitelmassa Gazpromin veroa nostetaan vuosina vain 55 % (788 ruplaan), siinä missä yksityisten yhtiöiden verotus liki kolminkertaistetaan (701 ruplaan vuodesta 2015 alkaen). Gazprom on ajanut kaivannaisveron yhtenäistämistä kaikkien kaasuyhtiöiden kesken vedoten muun muassa WTOsäännöksiin ja tasapuoliseen kilpailuun kotimarkkinoilla. On kuitenkin muistettava, että Gazprom voi ainoana venäläisyhtiönä viedä kaasua ulkomaille. Euroopan vientihinnat ovat edelleen nelinkertaiset Venäjän kotimarkkinoiden hintoihin nähden.

7 Maa- ja metsätalous Maatalouden kehitysohjelman päätavoite on omavaraisuus Venäjän hallitus hyväksyi kesällä 2012 maatalouden valtakunnallisen kehitysohjelman vuosille Ohjelma koskee maatalouden kehittämistä sekä maataloustuotteiden, niiden raaka-aineiden ja elintarvikemarkkinoiden säännöstelyä tällä ajanjaksolla. Ohjelman päätavoitteena on nostaa Venäjän omavaraisuusastetta maataloustuotannossa ja parantaa venäläisten maataloustuotteiden kilpailukykyä sekä sisä- että ulkomarkkinoilla. Ohjelmalla on tarkoitus myös parantaa maatalousyritysten rahoitusmahdollisuuksia ja edistää kokonaisvaltaisesti maaseudun kestävää kehitystä. Ohjelman toteuttamiseen on varattu 1,5 biljoonaa ruplaa (eli noin 37,5 miljardia euroa) federaation budjetista. Rahoituksen määrä kasvaisi vuosittain siten, että vuonna 2013 se olisi noin 160 miljardia ruplaa (4 miljardia euroa) ja vuonna 2020 noin 218 miljardia ruplaa (5,5 miljardia euroa). Federaation varojen lisäksi alueet osallistuvat ohjelman rahoitukseen noin 770 miljardilla ruplalla (19 miljardilla eurolla). Maatalousministeri Fjodorovin mukaan Venäjän tulee siirtyä suorista tuotantomääriin perustuvista maataloustuista sellaisiin tukimuotoihin, jotka tukevat maataloustuotannon tehostamista. Tämä on samalla osa Venäjän WTO-jäsenyyden sitoumuksia, joiden mukaan suoria yritystukia tulisi rajoittaa. Venäjän maataloustuet ovat tällä hetkellä noin 4,5 miljardia dollaria vuodessa. WTO-jäsenyyden asettama raja ensi vuodelle on 9 miljardia dollaria. Maataloustuottajat nauttivat tällä hetkellä tuloverovapaudesta. Lisäksi valtio myöntää korkotukea maatalouskoneiden ja teknologian investointilainoille ja subventoi maatalouden logistiikkakustannuksia (rautatietariffeja ja dieselin hintaa). Nämä tukimuodot ovat sallittuja WTO-jäsenyyden jälkeenkin.