5 TALOUDELLISET RESURSSIT (1000 ) 16 LIITTEET TOIMITILA- JA INVESTOINTIHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN 17 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 TALOUDELLISET RESURSSIT 15 15 15 (1000 ) 16 LIITTEET 16 1. TOIMITILA- JA INVESTOINTIHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN 17 2"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 1 2 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA KESKEISET TAVOITTEET 3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMINNAN LAAJUUS 4 Väestönkehitys 4 Rikollisuustilanne 4 Kansainvälistyminen 4 Seuraamusjärjestelmän kehittäminen 5 Tietoyhteiskunta ja teknologinen kehitys 5 Julkisen talouden rahoitusongelmat 5 Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työ- ja toimintakyky sekä koulutustausta 6 Muut toimintaympäristön muutokset 6 Toiminnan laajuus 6 4 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN KESKEISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SUUNNITTELUKAUDELLA Toiminnallinen tehokkuus Toimitila- ja investointihankkeet Tietojärjestelmähankkeet ja tietotekniikan hyödyntäminen seuraamusjärjestelmän kehittämisessä Tuotokset ja laadunhallinta 12 Arviointimenetelmien kehittäminen 12 Toiminnan kehittäminen 12 Turvallisuuden kehittäminen Henkilöstövoimavarat 13 Alalle tulokoulutuksen uudistaminen 13 Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen sekä työhyvinvointi 13 Henkilöstösuunnittelun kehittäminen 14 5 TALOUDELLISET RESURSSIT 15 Toiminnan tulot ja menot 15 Toiminnan rahoitus 15 Avolaitostyöhön varattavat määrärahat (1000 ) 16 LIITTEET 16 Liite 1. TOIMITILA- JA INVESTOINTIHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN 17 Liite 2. TIETOJÄRJESTELMÄHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN 21 Liite 3. AVOLAITOSMÄÄRÄRAHAN KEHYKSEN NOSTAMINEN 23 2

3 1 TIIVISTELMÄ Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille on kuvattu Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristössä suunnittelukaudella tapahtuvat muutokset, arvio toiminnan laajuudesta sekä keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja niihin liittyvät hankkeet. TTS asiakirjaa hyödynnetään oikeusministeriön kehysvalmistelussa, minkä vuoksi keskeisistä investointi- ja kehittämishankkeista, joita ei voida toteuttaa nykyisellä kehysrahoituksella, on laadittu erilliset muistiot. Rikosseuraamuslaitoksen visiona on tehdä vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitoksen strategia on kiteytetty kolmeen peruspilariin, jotka ovat polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä, turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa ja mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Suunnittelukaudella näitä linjauksia viedään käytäntöön henkilöstön osaamiseen, työprosesseihin ja teknisen toimintaympäristön kehittämiseen liittyvien hankkeiden kautta. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuvaavat hyvin sitä toimintakentän moninaisuutta, jonka osana Rikosseuraamuslaitos toimii. Kumppanuuksien hyödyntäminen ja verkostoituminen erilaisten palveluntuottajien kanssa tulee entistä tärkeämmäksi. Yhteiskuntaan integroivien polkujen rakentamisessa onnistuminen ratkaisee viime kädessä sen, miten hyvin Rikosseuraamuslaitos onnistuu tavoitteessaan ehkäistä uusintarikollisuutta. Kuntatalouden rahoitusvaikeudet ja taloudellinen taantuma lisäävät kuntoutusjatkumoiden ja kumppanuuksien rakentamisen haasteellisuutta. Kansainvälistyminen ja tietoyhteiskunnan teknologinen kehitys tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että uhkia. Medialla on aikaisempaa suurempi vaikutus kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Julkisen sektorin rahoitusvajeen vuoksi merkittävää kehysmäärärahan kasvua rangaistusten täytäntöönpanotyölle ei ole odotettavissa. Rikosseuraamuslaitoksen on jatkettava toiminnan tuottavuuden jatkuvaa kehittämistä myös vuoden 2011 lopussa päättyvän tuottavuusohjelmakauden jälkeen, jotta tehtävä työ kohdentuu perustehtävän ja vision kannalta olennaisiin asioihin. Teknisiä järjestelmiä ja tietotekniikkaa hyödynnetään siten, että henkilöstö voi keskittyä varsinaiseen rangaistusten täytäntöönpanotyöhön ja sen sisällön kehittämiseen. Tekniset ratkaisut, kuten sähköinen valvonta ja uusi asiakastietojärjestelmä, lisäävät henkilöstön työn sujuvuutta, mielekkyyttä ja turvallisuutta. Rikollisuustilannetta koskevat arviot viittaavat siihen, että suunnittelukauden aikana vankilassa rangaistusta suorittavien määrä voi laskea nykyisestä. Vankeuslain keskeisen periaatteen mukaisesti vaiheittain ja hallitusti tapahtuvaa vapauttamista voidaan lisätä nykyisestä. Valvottuun koevapauteen on tarkoitus sijoittaa suunnittelukauden aikana päivittäin 200 vankia. Suunnittelukauden alussa otettaneen käyttöön myös valvontarangaistus, jonka vaikutuksia vankipaikkojen tarpeeseen voidaan arvioida lähivuosina. Vapaudessa suoritettavat yhdyskuntaseuraamukset ovat merkittävä osa rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmää. Yhdyskuntaseuraamusten määrän arvioidaan suunnittelukaudella säilyvän suunnilleen nykyisellä tasolla, joskin valvontarangaistuksen määrän ennustaminen on ennen toimintakäytäntöjen muotoutumista hankalaa. Yhdyskunta- 1

4 seuraamuksiin liittyy monia etuja verrattuna erityisesti suljettuun laitostäytäntöönpanoon. Rikosseuraamuslaitoksen on tehtävä johdonmukaisesti työtä yhdyskuntaseuraamusten tunnettuisuuden ja yleisen hyväksynnän lisäämiseksi. Suunnittelukauden aikana uudistetaan yhdyskuntaseuraamuksia koskeva lainsäädäntö. Täytäntöönpanotyön sisällöllistä kehittämistä ohjaa uusimisriskin vähentämistavoite. Suunnittelukauden aikana keskeisiä toiminnallisia kehittämishaasteita ovat asiakasarviointimenetelmien kehittäminen, uuden asiakastietojärjestelmän rakentaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen. Suunnittelukauden alussa valmistuvat Kuopion ja Mikkelin rakennushankkeet. Toimitila- ja investointihankkeiden suunnittelussa lähtökohtana on se, että rikosseuraamusasiakkaat voitaisiin sijoittaa lähelle kotikuntansa palveluita. Vankien suunnitelmallisen vapauttamisen ja siihen liittyvän verkostotyön edistämiseksi perustetaan vapauttamisyksiköitä ja kehitetään vapauttamista tukevaa toimintaa. Investointiratkaisuilla on haettu myös toimitilojen käytön kustannustehokkuutta. Hämeenlinnan, Keravan ja Helsingin vankiloiden investointihankkeiden myötä Rikosseuraamuslaitoksen vankitilat saataisiin vastaamaan kansainvälisiä normeja. Henkilöstön työhyvinvointi perustuu hyvään johtamiseen, monipuolisiin ja mielekkäisiin tehtävänkuviin, järkeviin työprosesseihin, töiden priorisointiin ja oikeudenmukaiseen työnjakoon. Mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja oman työn sisältöön vaikuttamiseen ovat tärkeitä. Suunnittelukauden aikana erityistä huomiota kiinnitetään esimieskoulutukseen ja laaditaan pitemmän aikavälin henkilöstösuunnitelma, jonka tarkoituksena on ennakoida rikosseuraamusalan henkilöstömuutoksia ja tarpeita. 2

5 2 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA KESKEISET TAVOITTEET Rikosseuraamuslaitoksen strategialuonnoksessa vuosille on kuvattu visio ja keskeiset tavoitteet suunnittelukaudelle. Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävä on yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten vaikuttava ja oikeudenmukainen täytäntöönpano sekä tutkintavankeuden toimeenpano. Rikosseuraamuslaitoksen erityisenä tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä tuomittujen uusintarikollisuutta. Visiona on, että Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Vision saavuttamiseksi Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään työn sisältöä, työmenetelmiä, prosesseja ja henkilöstön osaamista sekä panostetaan yhteistyöhön muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Keskeiset toimintalinjaukset on kiteytetty kolmeen tavoitteeseen, joita kohti suunnittelukaudella edetään jäljempänä esitettyjen toiminnalliseen tehokkuuteen, tuotosten ja laadun sekä henkilöstövoimavarojen hallintaan liittyvien hankkeiden kautta. Kaavio 1. Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävä, visio ja keskeiset tavoitteet 3

6 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMINNAN LAAJUUS Väestönkehitys Seuraavassa on kuvattu toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmääriin ja toimintaedellytyksiin suunnittelukaudella. Suomi on kansainvälisessä vertailussa alhaisen rikollisuuden maa. Tulevaisuudessa rikollisuutta vähentää jonkin verran se, että väestö ikääntyy ja nuorille tyypillisten massarikosten määrä sen myötä laskee. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta ongelmia kasautuu melko pienelle vähemmistölle, jolla on suuri syrjäytymisriski. Rikollisuus ja väkivaltakokemukset kasaantuvat pienelle vähemmistölle. Tämä saattaa vaikuttaa tuleviin asiakas- ja vankimääriin, mutta ei merkittävästi. Väestö kaupungistuu ja keskittyy entistä harvemmille alueille. Tämä vaikuttaa rikosten alueelliseen esiintymiseen. Myös palveluiden tarjonta ja tarve keskittyy kasvukeskuksiin. Tämä heijastuu Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen kehittämistarpeisiin ja palveluiden hankintaan. Rikollisuustilanne Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana, ja tilastoitujen rikosten kokonaismäärä on 2000 luvun alkuvuosista hieman vähentynyt. Rikokset ovat vähentyneet lähes kaikissa rikostyypeissä. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kannalta keskeisten rikostyyppien osalta ei suunnittelukauden aikana ole ennakoitavissa nousua. Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmääriin vaikuttavat lähinnä rattijuopumus-, väkivalta- ja vakavan huumerikollisuuden kehityksessä tapahtuneet muutokset. Kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Henkirikosten määrä on Euroopan maiden keskiarvoa korkeampi, mutta trendi on kuitenkin ollut laskeva. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrät ovat vähentyneet vuodesta 2007 lähtien. Tilastoitujen seksuaalirikosten määrät ovat viime vuosina kasvaneet, mutta vuonna 2009 tapausten määrät vähenivät. Taloudellisen taantuman johdosta verorikokset ja velallisen rikokset ovat lisääntyneet, mutta omaisuusrikokset selvästi vähentyneet. Turvallisuustekniikan kehittyminen ja lisääntyvä käyttöönotto on vähentänyt osaltaan omaisuusrikoksia. Suomalaiseen rikollisuuteen vaikuttaa keskeisesti runsas alkoholin käyttö. Poliisin tietoon tulleet törkeät rattijuopumukset ovat vähentyneet vuodesta 2004 ja palautuneet vuosikymmenen alun tasolle. Törkeiden huumausainerikosten määrä on viime vuosikymmenen aikana vaihdellut ilman selvää suuntaa. Kansainvälistyminen Kansainvälistymisen myötä tulevia uhkia ovat mm. järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, konfliktit valtaväestöön kuuluvien ryhmien ja maahanmuuttajaryhmien välillä, maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen sekä väkivaltainen radikalisoituminen. Ulkomaalaisten tekemät varkausrikossarjat ja suunnittelua edellyttävät suurimittaiset omaisuusrikokset saattavat lisääntyä. Kansainvälistyminen näkyy rajat ylittävinä oikeusjuttuina, kansainvälisen virka-avun lisääntymisenä ja ulkomaalaisten vankien ja erityisesti tutkintavankien määrän kasvuna. 4

7 Ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten tuomittujen määrän lisääntyminen edellyttää entistä suuremman huomion kiinnittämistä heidän erityistarpeisiinsa niin vankiloissa kuin yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotyössä. Maahanmuuttajataustaisille asiakkaille suunnattujen toimintojen räätälöintiin ja toteuttamiseen on kiinnitettävä huomiota. Asiakaskunnan monikulttuuristuminen edellyttää uusia osaamisvaatimuksia rikosseuraamusalan henkilöstöltä ja luo haasteita rekrytoinnille. Toisaalta kansainvälistymisen avulla saadaan paljon arvokasta tietoa vaikuttavan työn sisältöjen kehittämiseen mm. muualla tehtyjen tutkimusten ja saatujen kokemusta myötä. Euroopan neuvoston puitepäätös mahdollistaa EU-maista kotoisin olevien vankien siirtämisen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten kotimaahansa nykyistä useammissa tapauksissa. Puitepäätöstä vastaava lainsäädännön muutos tulee voimaan suunnittelukauden alkuun mennessä, mikä mahdollistaa arviolta joidenkin kymmenien ulkomaalaisvankien siirtämisen suorittamaan rangaistusta kotimaahansa. Seuraamusjärjestelmän kehittäminen Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi oikeusministeriön tavoitteena on lisätä yhdyskuntaseuraamusten käyttöä laitosseuraamusten sijaan. Valvontarangaistus otettaneen käyttöön lukien. Mikäli valvontarangaistusta käytetään vankeuden sijasta, arvioidaan sen vähentävän päivittäistä vankilukua noin 130:llä suunnittelukauden aikana. Rangaistusten täytäntöönpanossa tulevat korostumaan yhteiskunnassa yleisesti tarjolla olevien palveluiden hyödyntäminen, verkottunut työtapa sekä yhteiskuntaan integroivien jatkumoiden ja polkujen rakentaminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhdyskuntaseuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä kehitetään. Tietoyhteiskunta ja teknologinen kehitys Medialla on aikaisempaa suurempi vaikutus kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Oikean ja asiallisen tiedon välittäminen ja avoin kansalaisviestintä rikosseuraamusalan työmenetelmistä ja toiminnasta on tärkeää. Tietoyhteiskunta ja verkkomaailma edellyttävät hallinnolta yhä nopeampaa reagointia ja verkkoviestinnän mahdollisuuksien hyödyntämistä. Teknologinen kehitys avaa uusia mahdollisuuksia käyttää tietojärjestelmiä ja sähköisiä järjestelmiä lähityön tukena. Esimerkkeinä ovat yhteinen asiakastietojärjestelmä, valtion talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät, sähköinen asianhallinta, vankien ja asiakkaiden sähköinen valvonta sekä mahdollisuudet hyödyntää viranomaispalveluita ja opiskella verkon välityksellä. Julkisen talouden rahoitusongelmat Valtiontalouden näkymät ovat taloudellisen taantuman ja sen vaatimien julkisen talouden sopeuttamistoimien vuoksi pitkään vaikeat. Tuottavuuden parantamista on sen vuoksi jatkettava, vaikka nykyisen tuottavuusohjelman mukainen henkilötyövuosien säästötavoite saavutetaan Rikosseuraamuslaitoksessa suunnittelukauden alussa. Tuot- 5

8 tavuuden parantamisessa tärkeintä on, että tehtävä työ kohdentuu Rikosseuraamuslaitoksen kannalta olennaisiin asioihin, mikä edellyttää rakenteiden ja toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä ja resurssien uudelleen kohdennusta. Kuntatalouden heikkeneminen näkyy suunnittelukaudella palveluresurssien vähenemisenä, mikä hankaloittaa niin asiakkaiden kuntoutusjatkumoiden turvaamista kuin kumppanuuksien rakentamista erityisesti kunnallisten ja kuntien ostopalveluihin sidoksissa olevien järjestöjen päihdepalveluiden kanssa. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työ- ja toimintakyky sekä koulutustausta Tiedot rikosseuraamusasiakkaiden terveydestä, työkyvyn alenemisesta ja hoidon tarpeista on otettava huomioon toimintoja suunniteltaessa. Rikosseuraamusasiakkaat muodostavat marginaalisen huono-osaisten ihmisten ryhmän, jonka koulutustausta, sosiaalinen asema ja ammatillinen ura on selkeästi heikompi kuin muulla väestöllä. Jokin päihderiippuvuus on noin yhdeksällä kymmenestä rikosseuraamusasiakkaasta, kahdella kolmasosalla alkoholi- ja kahdella viidesosalla amfetamiiniriippuvuus. Lähes kaikilla (94 %) rikosseuraamusasiakkailla on todettu jossakin elämän vaiheessa jokin mielenterveyden häiriö. Somaattinen sairastavuus on hieman lisääntynyt aikaisemman terveystutkimuksen tuloksiin nähden. Noin puolet rikosseuraamusasiakkaista on kuitenkin työkykyisiä. Muut toimintaympäristön muutokset Henkilöstön ikärakenteen kehitys ja suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa jo suunnittelukaudella Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstösuunnitteluun. Toisaalta se avaa mahdollisuuden tarkastella kriittisesti henkilöstön määrää suhteessa ydintehtäviin ja helpottaa tuottavuustavoitteiden saavuttamista, toisaalta tuo haasteen, kuinka säilyttää osaaminen tulevaisuudessakin rikosseuraamusalalla. Toiminnan laajuus Suunnittelukauden alussa otettaneen käyttöön uusi yhdyskuntaseuraamus, valvontarangaistus lukien. Yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen määrien on arvioitu TTS kaudella nousevan hieman valvontarangaistuksen ansiosta. Valvontarangaistuksen suorittamisen aloittaa suunnittelukauden lopussa arviolta 750 henkilöä vuosittain. Rangaistuksen keskimääräisen keston ollessa 103 päivää, rangaistusta suorittaisi päivittäin noin 130 henkilöä. Valvontarangaistuksen on arvioitu suunnittelukauden lopussa vähentävän päivittäistä vankilukua 130:llä, koska lain mukaan se määrättäisiin ehdottoman vankeuden sijasta. Poliisin tietoon tulleiden törkeiden rattijuopumusten väheneminen edelleen vuoden 2010 aikana viittaa siihen, että toimeenpantavaksi tulevien yhdyskuntapalvelujen määrä jatkaa laskuaan lähitulevaisuudessa. Poliisihallituksesta saatujen arvioiden mukaan kyseessä on törkeiden rattijuopumusten todellinen väheneminen. Yhdyskuntapalvelun määrälliseen kehitykseen vaikuttaa lisäksi se, missä määrin valvontarangaistusta tullaan tuomitsemaan yhdyskuntapalveluun soveltuvuuden rajatapauksissa. Toimeenpantavaksi tulleiden ehdollisesti rangaistujen nuorten valvontojen pitkään jatkunut väheneminen taittui vuonna Poliisin tietoon tulleiden varkauksien, pa- 6

9 hoinpitelyjen ja rattijuopumusten viime vuosien määrissä ei ilmene sellaisia suuntia, joiden perusteella voisi ennakoida valvontamäärien muutoksia suunnittelukaudella. Seuraamuksiin liittyvien asiantuntijalausuntojen määrän arvioidaan kasvavan lainmuutosten seurauksena. Valvontarangaistuslainsäädäntö ohjaa asiantuntijalausuntojen laatimiseen myös niistä, jotka eivät oletettavasti suoriutuisi yhdyskuntapalvelusta. Kaikkien alle 18-vuotiaita koskevien lausuntojen laatimisen siirtyminen Rikosseuraamuslaitokselle saattaa lisätä tapauksia, joissa nuori tuomitaan valvontaan tai nuorisorangaistukseen. Ehdonalaisesti valvontaan vapautuneiden määrissä ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, koska vankiluvun ei enää oleteta merkittävästi vähentyvän suunnittelukaudella. Vankilassa olevien vankien määrän ennakoitu aleneminen perustuu valvotun koevapauden käytön lisäämiseen sekä valvontarangaistuksen käyttöönottoon. Vankiluku on laskenut vuosien 2009 ja 2010 aikana ennakoitua nopeammin. Huolestuttavana trendinä on ollut pitkäaikaisvankien, ulkomaalaistaustaisten vankien, tutkintavankien ja naisvankien määrän kasvu, eikä näiden ryhmien osalta ole näkyvissä laskua suunnittelukauden aikana. Vankimäärän oletetaan suunnittelukaudella pysyvän vuosien tasolla, mikäli vankilukuun nostavasti vaikuttavia uusia lainsäädännöllisiä toimia ei tehdä 1. Oikeusministeriön asettaman tutkintavankeustyöryhmän ehdotukset aiheuttavat tarpeen selvittää tutkintavankien sijoittamista Rikosseuraamuslaitoksessa. Työryhmän yhtenä ehdotuksena tullee olemaan, että poliisivankiloissa neljä viikkoa säilytettävien tutkintavankien säilytysaika tulisi lyhenemään kahteen viikkoon, mikä nostaisi tutkintavankiloiden vankilukua joillakin kymmenillä. Käytännössä muutos edellyttää tutkintavankeuslain muutoksen. Taustalla on CPT:n huomautus siitä, ettei tutkintavankien säilytysvastuun ja esitutkintavastuun erottaminen toteudu riittävän hyvin. Tutkintavankien, erityisesti ulkomaalaisten tutkintavankien, määrä on ollut jatkuvasti nousussa. 1 Tässä vaiheessa vankilukuennusteissa ei ole huomioitu mahdollisia vaikutuksia suunnitelluista lainmuutoksista, jotka koskevat rangaistuskäytäntöjen muutoksia lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Mahdolliset muutokset vaikuttaisivat vankilukuun suunnittelukaudella. 7

10 Taulukko 1. Toiminnan laajuus Toteuma 2009 Arvio 2010 Arvio 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 Toiminnan laajuus Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset Vapaudesta vankilaan tulleet Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot* Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin Vankeja keskimäärin Vankeja vankilassa Vankeja valvotussa koevapaudessa * Valvontarangaistusselvitysten määrän vaikutusta asiantuntijalausuntojen kokonaismäärään voidaan täsmällisesti arvioida vasta, kun saadaan kokemusta siitä, miten paljon syyttäjät pyytävät ko. lausuntoja. Kts. tarkemmin liitteenä oleva taulukko Tuloksellisuus/Toiminnan laajuus. 8

11 4 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN KESKEISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SUUNNITTELUKAUDELLA 4. 1 Toiminnallinen tehokkuus Tavoite: Joustavat ja turvalliset rakenteet ja seuraamusprosessit mahdollistavat ja tukevat avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa. Suunnittelukaudella ei ole nähtävissä julkisen sektorin rahoitusvajeen vuoksi rangaistusten täytäntöönpanotyön merkittävää kehysmäärärahan kasvua. Rikosseuraamuslaitoksessa on jatkettava toiminnan tuottavuuden jatkuvaa kehittämistä myös vuoden 2011 lopussa päättyvän tuottavuusohjelmakauden jälkeen. Resursseja kohdennetaan henkilöstön osaamisen, työprosessien ja teknisen toimintaympäristön kehittämiseen. Tuottavuuden parantamisessa tärkeintä on, että tehtävä työ kohdentuu Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävän ja vision kannalta olennaisiin asioihin. Rikosseuraamuslaitoksella on suunnittelukauden aikana käytettävissään 2914 henkilötyövuotta. Henkilöstöresursseja kohdennetaan siihen työhön, joka edistää avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa ja joka edellyttää oman koulutetun henkilöstön osaamista. Henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi yksityistämistä harkitaan niissä toiminnoissa, joissa se on tarkoituksenmukaista vaikuttavuuden tai kustannustehokkuuden kannalta ja joissa ei käytetä merkittävää julkista valtaa. Teknisiä järjestelmiä ja tietotekniikkaa hyödynnetään siten, että henkilöstö voi keskittyä varsinaiseen rangaistusten täytäntöönpanotyöhön. Tekniset ratkaisut lisäävät henkilöstön työn sujuvuutta, mielekkyyttä ja turvallisuutta. Hankintatoimen toimintamalleja kehitetään. Rakenteellista kehittämistä jatketaan Toimitila- ja investointihankkeet Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen tulee olla sellainen, että: rikosseuraamusasiakkaat on mahdollista sijoittaa ja/tai he saavat palveluja niiltä alueilta, jolta ovat kotoisin tutkintavankeuden toimeenpano on mahdollista hoitaa lähellä tuomioistuimia suunnitelmallinen ja hallittu vapauttaminen, verkostoyhteistyö ja yhteiskunnan normaalipalveluiden käyttö on mahdollista lähellä kotikunnan palveluita sijoittaminen on mahdollista tehdä riskien ja valvonnan tarpeen mukaisesti eri tyyppisiin laitoksiin toimitilat vastaavat kansainvälisiä normeja ja toimitilojen käyttö on kustannustehokasta Nämä tavoitteet ohjaavat suunnittelukauden investointihankkeita, uudisrakentamista ja olemassa olevien tilojen korjaus- ja kehittämistoimenpiteitä. Väestönkehitys otetaan huomioon vankipaikkoja suunniteltaessa ja uusia investointeja kohdistettaessa. Erityisten ryhmien, joiksi on katsottu ulkomaalaisvangit, nuoret vangit ja naisvangit sijoittamisesta voidaan päättää myös valtakunnallisena kysymyksenä. 9

12 Rikosseuraamusalan strategisena tavoitteena on siirtää painopistettä vapaudessa täytäntöönpantaviin seuraamuksiin ja suljetuista vankiloista avolaitoksiin. Avolaitospaikkojen määrää lisätään siten, että suunnittelukauden lopussa 35 % kaikista vankipaikoista on avolaitospaikkoja. Loputkin ns. paljusellit (222) poistuvat käytöstä peruskorjausohjelman myötä. Vankien suunnitelmallisen vapauttamisen ja siihen liittyvän verkostotyön edistämiseksi tehostetaan vapauttamista tukevaa toimintaa erityisesti niillä paikkakunnilla, joihin vankeja eniten vapautuu. Uusien vapauttamisyksiköiden perustamista muutamiin kaupunkikeskuksiin selvitetään suunnittelukauden aikana ensimmäisistä vapauttamisyksiköistä saatavien kokemusten pohjalta. Osa vapauttamisyksiköistä tulee toiminaan joko vankilan välittömässä läheisyydessä vankilan alaisuudessa tai yhdyskuntaseuraamustoimiston alaisuudessa ja osassa vapauttamisyksiköitä vankien asuminen ja ohjaustoiminta hankitaan ostopalveluna ulkopuoliselta palvelunjärjestäjältä Rikosseuraamuslaitoksen vastatessa valvonnasta. Uusien vapauttamisyksiköiden valvonnassa käytetään hyväksi sähköisen valvonnan mahdollisuuksia. Ulkopuolisten tuki- ja ohjauspalveluiden käyttöä pidetään tärkeänä kaikkien vapauttamisyksiköiden toiminnassa mm. sen vuoksi, että yhteistyö yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa helpottaa vapautumisen jälkeisten palveluiden järjestämistä ja jatkumoiden toteutumista. Suunnittelukauden alussa valmistuu Kuopion vankilan peruskorjaushanke (2011) ja Mikkelin vankilan uudisrakennus- ja peruskorjaushanke ( ). Konnunsuon vankila suljetaan vuoden 2011 lopussa ja Pelson vankilan toimintaa supistetaan. Suunnittelukauden aikana toteutetaan Keravan, Hämeenlinnan ja Helsingin vankiloiden investointihankkeet mikäli hankkeisiin saadaan niiden vuokravaikutuksia vastaava kehyskorotus. (Katso tarkemmin liite 1.) Tietojärjestelmähankkeet ja tietotekniikan hyödyntäminen seuraamusjärjestelmän kehittämisessä Uusi asiakastietojärjestelmä Suunnittelukaudella otetaan käyttöön nykyisen Vati- ja Tyyne järjestelmän korvaava uusi asiakastietojärjestelmä. Ennen suunnittelukauden alkua toteutetaan nykyisiin tietojärjestelmiin vain pakolliset lainsäädäntöhankkeisiin liittyvät kehittämistoimet. Uusi asiakastietojärjestelmä tulee mahdollistamaan myös toimeenpanoasiakirjojen sähköisen arkistoinnin. Asiakastietojärjestelmähanke ajoittuisi vuosille Asiakastietojärjestelmähanketta ei ole mahdollista toteuttaa ilman kehykseen saatavaa erillisrahoitusta (katso tarkemmin liite 2). 10

13 Valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät Kieku -tietojärjestelmähankkeen myötä Rikosseuraamuslaitos siirtyy arviolta toukokuussa 2013 uuteen tietojärjestelmään, joka kokoaa ja yhtenäistä valtionhallinnossa käytössä olevat talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät uudelle SAP pohjaiselle alustalle. Uusi tietojärjestelmä tuo muutoksia myös talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin. Rikosseuraamuslaitoksella on käytössä monia substanssitoimintaan liittyviä sovelluksia (esim. Sonet, Vankiraha kanttiini, VankiPrima, Aromi), joita Kiekuun ei tule. Näiden osalta selvitetään, onko nykyisistä järjestelmistä mahdollisuus tehdä suorat integroinnit Kieku järjestelmään. Tämä edellyttää nykytilan kuvauksia sekä prosesseista että käytettävistä sovelluksista. Lisäksi selvitetään, millainen raportointi- ja sisäisen laskennan järjestelmä Kiekussa tulee olemaan ja tehdään päätös BO-Planning ja raportointijärjestelmän sekä Tarmo -järjestelmän jatkokäytöstä. Tilha tilaustenhallinta-järjestelmän käyttöönotto alkaa Rikosseuraamuslaitoksessa toukokuussa 2011 ja se otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa. Tilhan käyttöönottoon liittyy hankintatoimen prosessien kuvaus sekä Hanselin ja omien sopimustoimittajien läpikäynti. Sähköinen valvonta Valvontarangaistuksen täytäntöönpanon, koevapauden sekä poistumis-, opinto- ja siviilityölupien valvontaa varten otetaan käyttöön sähköinen valvontajärjestelmä ja perustetaan valtakunnallinen keskusvalvomo. Valvontarangaistus toteutetaan ns. pantavalvontana, jolloin tietojärjestelmä valvoo rangaistusta suorittavan saapumista ja lähtemistä asunnoltaan, mitä rajoitetaan toimeenpanosuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Sähköistä pantavalvontaa käytetään myös valvotun koevapauden valvonnan tukena. Tämä mahdollistaa riskialttiimpien vankien sijoittamisen valvottuun koevapauteen ja erityisesti suljetusta vankilasta vapautuvien pitempiaikaisten vankien hallitun vapauttamisen niissä tapauksissa, joissa avolaitoksen kautta vapauttaminen ei ole mahdollista. Koevapaudessa olevien liikkumista ja toimintavelvoitepaikoilla tapahtuvaa seurantaa voidaan tarvittaessa riskiarvioon perustuen tehostaa rf pannan lisäksi myös paikannustekniikan avulla. Pantavalvontaa voidaan tarvittaessa käyttää vankien paikalla olemisen, saapumisen ja lähtemisen valvontaan myös avolaitoksissa ja perustettavissa vapauttamisyksiköissä. Tällä voidaan tukea vankien vapaa-aikana tapahtuvaa laitosvalvontaa ja laitosalueella pysymistä, mikä mahdollistaa aikaisempaa riskialttiimpien vankien sijoittamisen avolaitokseen. Suunnittelukauden alkuun mennessä pantavalvontaa kokeillaan kolmessa avovankilassa. 11

14 Muut tietojärjestelmähankkeet Suunnittelukauden alussa käynnistetään projekti, jossa tutkitaan miten rangaistusaikojen koneelliseen laskentaan siirrytään osana uutta asiakastietojärjestelmää. Tämä edellyttää myös lakiin tehtäviä muutoksia. Suunnittelukauden aikana otetaan käyttöön hallintoasioiden sähköinen asianhallintaja arkistointijärjestelmä. Vankien mahdollisuuksia hyödyntää verkossa olevia viranomaispalveluja, muita vapautumisen valmistelua edistäviä verkkosivuja ja oppimispalveluja kehitetään. 4.2 Tuotokset ja laadunhallinta Tavoite: Rangaistusten täytäntöönpanon sisältö ja yhteistyö muiden viranomaisten, tuomitun lähiverkoston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lisää tuomittujen valmiuksia yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Arviointimenetelmien kehittäminen Asiakasarviointia kehitetään ottamalla suunnittelukauden aikana käyttöön yhtenäinen arviointikokonaisuus. Suunnittelukauden alussa aletaan käyttää kattavasti yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien alku- ja loppuarviointia. Asiakasarviointikokonaisuuden kaikki osiot valmistuvat suunnittelukauden alkuvuosina. Vaikuttavuuden arviointi käynnistyy suunnittelukauden alussa asiakkaiden alku- ja loppuarvioinnista saatavien tietojen pohjalta. Toiminnan kehittäminen Suunnittelukaudella uudistetaan yhdyskuntaseuraamuksia koskeva lainsäädäntö yhdyskuntaseuraamustoimikunnan linjausten mukaisesti. Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita nykyistä enemmän tukea tarvitseville. Tämän vuoksi lisätään omaa ohjelmatoimintaa ja yhteistyössä yhteiskunnan palvelujärjestelmän kanssa järjestettyä toimintaa. Suunnittelukauden alussa valmistuvat rikosseuraamusalueiden toimintojen kehittämissuunnitelmat. Vankiloiden työtoimintaa kehitetään suunnittelukaudella omaa toimintaa tehostamalla ja ulkopuolista yhteistyötä lisäämällä. Ohjelmatoiminnan laatua tehostetaan käyttämällä vain akkreditoituja ohjelmia ja muuta hyväksyttyä kuntoutusta. Vankien päihdekuntoutuksessa lisätään ulkopuolisten ostopalveluiden käyttöä. Polku vapauteen rakennetaan suunnitelmallisesti verkostojen palveluita käyttäen. Vangeille ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaille suunnatulla kyselyllä kerätään palautetta, jota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vangit ovat muuta väestöä sairaampia ja tarvitsevat runsaasti terveydenhuollon palveluja. Vankiloiden terveydenhuollon siirtäminen osaksi yleistä terveydenhuoltojärjestelmää selvitetään. 12

15 Turvallisuuden kehittäminen Rikosseuraamuslaitos edistää yhteiskuntaturvallisuutta lisäämällä rangaistusaikana niitä valmiuksia, jotka tukevat rikoksetonta elämää ja edistävät elämänhallintaa. Täytäntöönpanon tavoitteena on lisäksi estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Toiminnallinen turvallisuus perustuu rikosseuraamusasiakkaiden ja vankien tuntemukseen sekä keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tuomitun oikea arviointi on turvallisuuden perusta. Rikoksesta tuomitun oikealla sijoittelulla, hyvin organisoidulla valvonta- ja tiedustelutyöllä ja viranomaisyhteistyöllä turvataan vankilan sisäinen järjestys ja estetään rangaistuksen aikainen rikollisuus. Toimiva laitosjärjestys ja turvallisuus on edellytys kuntouttavan ja vaikuttavan toiminnan järjestämiselle vankiloissa. Turvallisuusstrategian tavoitteita ovat lisäksi rikoksesta tuomitun oikeus turvalliseen ja häiriöttömään rangaistuksen suorittamiseen sekä henkilöstön työturvallisuus. Suunnittelukauden alussa otetaan käyttöön turvallisuuden laatukäsikirja kaikissa laitoksissa. Vankilaan sijoittamisen apuvälineenä otetaan käyttöön vankitilojen määrittely valvonnaltaan erilaisiin luokkiin Henkilöstövoimavarat Tavoite: Rikosseuraamuslaitos on arvostettu ja luotettava organisaatio, jonka osaava ja motivoitunut henkilöstö tekee mielekästä työtä. Alalle tulokoulutuksen uudistaminen Rikosseuraamusalan koulutustyöryhmän ehdotuksen alalle tulevan henkilöstön koulutuksesta, henkilöstön osaamisen jatkuvasta kehittämisestä ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen asemasta on määrä valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä. Alalle tulokoulutuksen suunnittelussa lähtökohtana ovat olleet rangaistusten täytäntöönpanotyön yhdistäminen yhden organisaation tehtäväksi, täytäntöönpanotyön sisällön kehittäminen uusintarikollisuuteen vaikuttamisen näkökulmasta sekä strateginen linjaus avoimemmasta täytäntöönpanosta. Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen sekä työhyvinvointi Rikosseuraamuslaitoksessa työhyvinvoinnin perusteena ovat: hyvä johtaminen monipuoliset ja mielekkäät tehtävänkuvat ja järkevät työprosessit töiden priorisointi ja oikeudenmukainen työnjako ja mahdollisuus osaamisen kehittämiseen ja oman työn sisältöön vaikuttamiseen Suunnittelukaudella Rikosseuraamuslaitoksen työantajakuvaa ja kilpailukykyä työnantajana parannetaan esimiestyötä kehittämällä. Laadukas henkilöstöjohtaminen on osa kokonaisjohtamista ja tukee Rikosseuraamuslaitoksen strategian toteuttamista. Kaikille esimiehille järjestetään johtamiskoulutusta. 13

16 Toimia sairauspoissaolojen vähentämiseksi jatketaan. Työterveydenhuollossa keskitytään ennaltaehkäisevään toimintaan. Henkilöstösuunnittelun kehittäminen Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on ylläpitää eri yksiköiden vahva ammattitaito sekä ennakoida toiminnan muutosten edellyttämät uudet vaatimukset ja niihin vastaamisen keinot. Vähentyneiden resurssien tilanteessa analysoidaan työtehtävien sisältöä ja keskitytään Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtäviin. Työn sisältöä ja tehtävänkuvia monipuolistetaan. Suunnittelukauden alussa laaditaan henkilöstösuunnitelma rikosseuraamusalan henkilöstömuutosten ja kehittämistarpeiden ennakoimiseksi. Suunnitelmassa tarkastellaan minkälaisiin tehtäviin henkilöstöä tarvitaan, kuinka paljon ja millaisia valmiuksia henkilöstöllä tulee olla, jotta Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidettua. Henkilöstön eläköitymiseen ja poistuvan henkilöstön osaamisen siirtämiseen varaudutaan. 14

17 5 TALOUDELLISET RESURSSIT Toiminnan tulot ja menot TOIMINNAN TULOT JA MENOT, 1000 Tot Ennuste 2010 TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS Tulot yhteensä maksullinen toiminta muut tulot Menot yhteensä henkilöstömenot toimitilavuokrat* Senaatin pääomavastike Muut vuokrat palvelujen ostot muut toiminnan menot * Laskelman toimitilamenoissa ei ole huomioitu kehykseen erikseen esitettäviä investointihankkeita eikä asiakastietojärjestelmähanketta. Toiminnan rahoitus TOIMINNAN RAHOITUS, 1000 Tot Ennuste 2010 TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS toimintamenomomentille budj. tulot toimintamenomomentille budj. menot Toimintamenorahoitus, netto josta siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle talousarvio (TA+LTA) käytettävissä RISEN ESITYS KEHYSTEN TARKISTUKSESTA TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 TAE 2011 ja sen mukaisesti korjattu kehyspäätös Viraston ehdotus kehyksen korotuksesta Investointihankkeista aiheutuvat vuokrankorotukset yhteensä (katso liite 1.) Asiakastietojärjestelmä -hanke, 2 vuoden rahoitus (katso liite 2.)

18 Avolaitostyöhön varattavat määrärahat (1000 ) Rikosseuraamuslaitoksella on käytettävissä määrärahaa avolaitosvankien työllistämis-, ylläpito- ym. menoihin suunnittelukauden alussa 6,025 miljoonaa euroa, jonka jälkeen määrärahataso putoaa 5,4 miljoonaan euroon, kun Suomenlinnan kohteisiin varattu omien asuinrakennusten uudistamiseen tarkoitettua määrärahaa ( euroa) ei enää ole käytettävissä. Suomenlinnan hoitokunnan suunnitteluohjelmassa vuosille esitetään uutena vankityökohteena Suomenlinnan Vallisaaren kunnostukseen oikeusministeriöltä rahoitusta vuodesta 2013 alkaen euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Rikosseuraamuslaitos esittää, että tämä korotus hyväksyttäisiin avolaitostyöhön varatussa määrärahakehyksessä. (Katso tarkemmin liite 3.) Arvio TAE TTS TTS TTS TTS AVOLAITOSTYÖT Talousarviomääräraha Viraston esitys kehyksen tarkistuksesta (katso liite 3.) LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Toimitila- ja investointihankkeiden vaikutukset kehyksiin Tietojärjestelmähankkeiden vaikutukset kehyksiin Esitys avolaitosmäärärahakehyksen nostamisesta Liitetaulukot erillisessä Excel tiedostossa. 16

19 Liite 1. TOIMITILA- JA INVESTOINTIHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN Investointiohjelmahankkeet Suunnittelukauden aikana Rikosseuraamuslaitoksen laitosrakenteen kehittämistä jatketaan laaditun taustaselvityksen mukaisesti toteuttamalla Keravan vankilan uudisrakennus- ja perusparannushanke sekä Hämeenlinnan vankilan peruskorjaushanke. Keravan vankilan avo-osaston uudisrakennus- ja perusparannushanke, johon sisältyy myös monitoimikeskuksen perusparannus, ajoittuisi vuosille 2012 ja Hankkeen myötä Etelä- Suomen rikosseuraamusalueelle saataisiin etelästä puuttuvat avolaitospaikat. Etelä-Suomen alueen vankien hallittu vapauttaminen ja avolaitokseen sijoittaminen ei toteudu yhdenvertaisella tavalla, koska alueelta puuttuu riittävä määrä avolaitospaikkoja. Rikosseuraamuslaitoksen kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa strategiaa ei pystytä toteuttamaan suunnitellussa laajuudessa ilman Keravan vankilan uudisrakennuksen avolaitospaikkoja. Myös nykyinen avo-osasto on huonokuntoinen ja remontin tarpeessa. Keravan vankilan päärakennuksen perusparannus toteutettaisiin viimeisessä vaiheessa. Keravan vankilan hanke valmistuisi kokonaisuudessaan vuoteen 2015 mennessä. Hämeenlinnan vankilan peruskorjaus on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2012 aikana ja saadaan tehtyä vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Hämeenlinnan vankilan hankesuunnitelmaan sisältyy myös uusien tilojen korjaaminen vankisairaalalle nykyisen päälaitoksen yhteyteen ja nykyisen vankisairaala-rakennuksen ottaminen naisvankien käyttöön. Suunnittelukauden tavoitteena on poistaa kokonaan ns. paljuselliongelma. Hämeenlinnan vankilan peruskorjauksen ohella vuodelle 2013 suunnitellun Helsingin vankilan peruskorjaushankkeen myötä saataisiin länsiselliosastolle sellikohtaiset wc-tilat, jonka jälkeen Rikosseuraamuslaitoksella ei olisi käytössä enää paljusellejä. Pienehköt investointihankkeet Senaatti kiinteistöt varaavat vuosittain Rikosseuraamuslaitoksen pienehköjä investointeja varten 3,3 miljoonaa euroa investointirahoitusta, josta aiheutuu vuosittain Rikosseuraamuslaitokselle euron vuokravaikutus. Pienehköjen investointihankkeiden myötä yksiköissä toteutetaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehdä pienempiä vankiloiden tarpeista lähteviä toiminnallisia muutoksia esim. käyttötarkoituksen muutoksia henkilökunnan asunnoista vankien vapauttamisyksiköiksi. Elvytyshankkeet Rikosseuraamuslaitos toteuttaa ns. elvytystoimina Helsingin vankilan keittiö- ja liikuntarakennuksen perusparannuksen suunnittelukauden alkuun mennessä sekä Pelson vankilan laitoskeittiön ja ruokailurakennuksen peruskorjauksen sekä sellirakennusten julkisivujen uusimisen. Vuokravaikutuksina hankkeiden vaikutukset näkyvät vuodesta 2012 eteenpäin. Rikosseuraamuslaitos esitti elvytyshankkeena myös Keravan vankilan uudisrakennushanketta, Pyhäselän vankilan kosteus-, putki-, ja sellisaneerausta sekä huonokuntoisten vankilamuurien kunnostamista. Näihin hankkeisiin ei kuitenkaan saatu kehyspäätöksellä rahoitusta, joten niitä ei voida elvytyshankkeina toteuttaa. 17

20 Lisäksi kehyspäätöksessä saatiin määräraha elvytystoimina toteutettaviin pieniin kunnossapitoluonteisiin hankkeisiin, jotka toteutettiin vuosien 2009 ja 2010 ja joiden vuokravaikutukset jakautuvat kuudelle vuodelle vuoteen 2015 asti. Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2010 lisätalousarviossa 2,5 miljoonan euron korvamerkinnän avovankiloiden perusparannuksiin. Toteutus suunnataan kohteisiin, joissa työt voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tulisi huolehtia siitä, että kunnostettavien avovankiloiden vuokriin varataan tulevissa talousarvioesityksissä riittävä määräraha. Peruskorjauskohteita, joista aiheutuvia vuokravaikutuksia tulee suunnittelukaudelle, ovat Ylitornion vankilan tilamuutos- ja rakentamishanke, Vanajan vankilan Ojoiston osaston kartanorakennuksen käyttötarkoituksen muutoshanke sekä Laukaalla tehtävät pienemmät turvatekniset muutostyöt. Investointihankkeiden rahoitusvaikutukset: Investointikauden alussa valmistuvien Kuopion ja Mikkelin uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden kustannukset katetaan Rikosseuraamuslaitoksen siirtyvillä määrärahoilla ja Konnunsuon vankilan säästyvillä vuokramäärärahoilla. Kehyspäätökseen vuosille ( ) sisältyy elvytyshankkeina toteutettavien investointien kustannuskorotukset ja Suomenlinnan vankilan uusien majoitusrakennusten vuokramenot. Rikosseuraamuslaitos esittää, että kehyspäätöksessä vuosille huomioitaisiin eduskunnan lisätalousarviossa 2010 hyväksymien korvamerkittyjen avovankiloiden perusparannushankkeiden lisävuokravaikutukset sekä investointiohjelmaan sisällytettyjen Keravan, Hämeenlinnan ja Helsingin vankiloiden hankkeet, joilla edettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen strategian mukaisesti ja saataisiin vuoteen 2015 mennessä poistettua viimeisetkin ns. paljusellit käytöstä. Lisäksi kehyskorotuksena pitäisi huomioida pienehköjen investointihankkeiden vuokravaikutukset. 18

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS

19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS 19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Rikosseuraamuslaitoksen strategisena tavoitteena on siirtyminen suljetun vankeuden käytöstä kohti

Lisätiedot

11.4.2013 1/010/2013 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS

11.4.2013 1/010/2013 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS 11.4. 1/010/ RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN LOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kriminaalipolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on vähentää rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue -- VKV Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuonna 2014 Lähtökohtana: 1) Koevapauteen sijoitettujen lisääminen vastuullisesti: ---) Valvontavastuun

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS R SE RKOSSEURAAMUSLATOS 17.10.2012 17/011/2012 RKOSSEURAAMUSLATOKSEN TULOSSOPMUS VUODELLE 2013 Käyntiosoite Albertinkatu 25 00180 HELSNK Postiosoite PL319 00181 HELSNK Puhelin 0295688500 Telekopio 0295688440

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS 13.4. 1/010/ RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN LOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kriminaalipolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on vähentää rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

Rise Jyväskylän kampus

Rise Jyväskylän kampus Rise Jyväskylän kampus Kaupunginvaltuusto 20.2.2017, johtaja Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Laukaan vankila Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos muodostuu keskushallinnosta, täytäntöönpanoyksiköstä,

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/2012. Rikosseuraamusasiakkaat

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/2012. Rikosseuraamusasiakkaat R I K O S S E U R A A M U S L A I T O S Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/2012 Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2012 11.6.2012 Sisällysluettelo Muutokset aikaisempiin kartoituksiin verrattuna... 3 Käytettyjä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Vangit aluevankiloittain ja vankiloittain

Vangit aluevankiloittain ja vankiloittain RIKOSSEURAAMUSVIRASTO Rikosseuraamusviraston monisteita 3/2009 Vangit aluevankiloittain ja vankiloittain 1.5.2009 Marja-Liisa Muiluvuori 15.6.2009 Sisällysluettelo OSA I. VANGIT ALUEVANKILOITTAIN...5 Vankeusvankien

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Strateginen sopimus 2017, aluepelastuslaitos

Strateginen sopimus 2017, aluepelastuslaitos Strateginen sopimus, aluepelastuslaitos 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta (kh) Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain

Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain R I K O S S E U R A A M U S V I R A S T O Rikosseuraamusviraston monisteita 6/2004 Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain 1.5.2004 Marja-Liisa Muiluvuori 27.5.2004 Sisällysluettelo OSA I. VANGIT

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Vankeuslaki 1:2 Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi Kati Korpi 23.9.2011 23.9.2011 Sisäasiainministeriön hallinnonala Virastoja Sisäasiainministeriö Ministeriön tulosohjaamia virastoja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot