Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2012. Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011

Transkriptio

1 R I K O S S E U R A A M U S L A I T O S Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2012 Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

2 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstömäärä ja -rakenne Työhyvinvointi Osaaminen ja aineeton pääoma Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Ulkopuolisten organisaatioiden tekemät tarkastukset Rikosseuraamuslaitoksen sisäisen tarkastuksen tekemät tarkastukset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Nettoutetut tulot ja menot Arviomäärärahojen ylitykset Peruutetut siirretyt määrärahat Henkilöstökulujen erittely Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Kansallis- ja käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Rahoitustuotot ja kulut Talousarviotaloudesta annetut lainat Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Taseen rahoituserät ja velat Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Velan muutokset Velan maturiteettijakauma ja duraatio Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Allekirjoitus...56

3 Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2011 Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö laatii kirjanpitoyksikkönä tilinpäätösasiakirjan, johon sisältyy toimintakertomusosio. Rikosseuraamuslaitoksen kirjanpitoyksikköön kuuluivat vuonna 2011 keskushallintoyksikkö, kolme rikosseuraamusaluetta, valtakunnallinen terveydenhuoltoyksikkö (RTHY) ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK). Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö vastasi rikosseuraamusalueiden ja valtakunnallisten yksiköiden (RSKK ja RTHY) tulosohjauksesta. Rikosseuraamusalueet ja valtakunnalliset yksiköt ovat laatineet erilliset tulosraportit. 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2011 oli edellisvuoden alussa toteutetun organisaatiomuutoksen jälkeen toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen aikaa. Rikosseuraamuslaitoksen strategia vahvistettiin vuoden 2011 alussa. Uutta strategiaa käsiteltiin monissa koulutustilaisuuksissa vuoden aikana ja sen jalkauttamista edistettiin sekä valtakunnallisesti että rikosseuraamusalueilla. Strategia on kiteytetty kolmeen keskeiseen avaintavoitteeseen, jotka ovat: "Polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä", "Turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa" ja "Mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö". Vuonna 2011 Rikosseuraamuslaitoksen painopistealueina olivat seuraamusten sisällöllinen kehittäminen vaikuttavuuden näkökulmasta sekä asiakkaita koskevien käytäntöjen yhdenmukaisuuden lisääminen. Rikosseuraamusalueilla panostettiin toimintojen kehittämishankkeisiin, jotka aloitettiin muun muassa eri yksiköiden toimintojen nykytilan kartoituksella. Myös uudessa hallitusohjelmassa nousi esiin toimintojen kehittämiseen liittyvät sisällölliset asiat, esimerkiksi rangaistusajan suunnitelmien kehittäminen vankilatyötä ohjaavina välineinä ja vapauttamisen toteuttaminen suunnitellusti siten, että kuntoutus ja muut tukitoimet jatkuvat katkeamattomasti vapautumisen jälkeen. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstösäästötavoitteet saavutettiin. Tuottavuusohjelmakaudella saavutettiin 9,6 %:n henkilötyövuosivähennys, mitä on pidettävä merkittävänä tuloksena. Tulevien vuosien vaikeaan taloustilanteeseen varauduttiin vähentämällä suunnitelmallisesti Rikosseuraamuslaitoksen henkilötyövuosia. Pelson vankilan supistamisprosessi saatiin päätökseen ja Konnunsuon vankilan toiminta päättyi vuoden 2011 lopussa. Asetettu henkilötyövuositavoite vuonna 2011 oli 2914 ja toteuma Julkisen talouden alijäämän vuoksi valtiontaloudessa toteutettavat menoleikkaukset merkitsevät Rikosseuraamuslaitoksen taloustilanteen nopeaa heikkenemistä vuodesta 2012 lähtien. TTS-kauden aikana Rikosseuraamuslaitoksen talous ajautuu kriisiin, mikäli toimintamenoja ei kyetä sopeuttamaan kehysrahoituksen tasolle. Tehty kehyspäätös (VN ) edellyttää Rikosseuraamuslaitokselta kehyskauden aikana yhteensä noin 16 miljoonan euron sopeuttamistoimia. Syksyllä 2011 käynnistettiin laajan sopeuttamissuunnitelman valmistelu. Talouden sopeuttamistoimia kartoitettiin kaikilla organisaation tasoilla. Muun muassa suunnitteilla olleet investointihankkeet päätettiin ottaa uuteen tarkasteluun ja tutkia 1

4 mahdollisuuksia vaihtoehtoisten, kustannuksiltaan taloudellisempien ja tehokkaampien ratkaisujen toteuttamiseen. Määrätietoisten ponnistelujen johdosta saavutettiin Rikosseuraamuslaitoksen siirtyvän toimintamäärärahan lisääntyminen edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2011 siirtyvä toimintamenomääräraha oli noin 10 miljoonaa euroa eli 4,3 %. Rikosseuraamuslaitos pääsi valtion matkustusstrategian mukaiseen matkustamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämistavoitteeseen. Vuoden 2008 tasosta vuoden 2011 loppuun mennessä Rikosseuraamuslaitoksen matkustuskulut vähenivät 4,2 % tavoitteen ollessa 4 %. Rikosseuraamuslaitoksen VMBaro työilmapiirimittauksen tulokset paranivat ja rikosseuraamusalan negatiivinen poikkeama valtion keskiarvosta väheni lähes puolella. Henkilöstövoimavarojen osalta suurin haaste on ollut alan runsaat sairauspoissaolot. Sairauspoissaolojen analyysi paljasti, että yksiköiden välillä on suuria eroja. Analyysin seurauksena päätettiin keväällä 2012 toteutettavista yksikkökohtaisista toimista. Valvontarangaistusta koskeva laki tuli voimaan lukien. Valvontarangaistuksen käyttöönottoa valmisteltiin koko vuoden ajan sekä laitehankintojen, prosessien suunnittelun että normien ja koulutuksen osalta. Loppuvuodesta ei tullut vielä yhtään valvontarangaistusta täytäntöönpanoon, mutta syyttäjältä saatiin yli 300 valvontarangaistusselvityspyyntöä. Rikosseuraamuslaitos käynnisti sähköisen valvonnan kokeilun kolmessa avolaitoksessa. Rikosseuraamusalan asiakastietojärjestelmän kehittämishanke käynnistyi ja hankeorganisaatio aloitti työskentelynsä. Myös Tilaustenhallintajärjestelmä Tilhan käyttöönottoa valmisteltiin. Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhdessä laadittu kumppanuussopimusta täydentävä Toimitilat ja yhteistyö -sopimus valmistui. Vankiluvun lasku hidastui vuonna 2011 päivittäisen vankiluvun ollessa loppuvuodesta samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Yhdyskuntaseuraamusten määrän lasku jatkui vuonna 2011 aiempaa maltillisemmin. Ehdonalaisen vapauden valvonnassa olevien samoin kuin ehdollisesti rangaistujen nuorten päivittäinen keskimäärä laski yhdyskuntapalvelua suorittavien luvun noustessa hiukan. Nuorisorangaistusta suorittavien määrä on pysynyt pienenä. Uusi strategia tukee toiminnallisen tehokkuuden ja taloudellisuuden ajattelua. Toiminnallisen tehokkuuden näkökulmasta rangaistusten täytäntöönpano on selvästi (20 %) edullisempaa avolaitoksissa kuin suljetuissa laitoksissa. Valvottu koevapaus, samoin kuin yhdyskuntaseuraamusten käyttö, on vielä huomattavasti avolaitoksissa toteutettavaa täytäntöönpanoakin kustannustehokkaampi vaihtoehto, mikä on vaikuttavuuden rinnalla merkittävä peruste koevapauden ja avoseuraamusten käytölle. Yhdyskuntaseuraamuksen suorittaneet uusivat harvemmin kuin ehdottoman vankeuden suorittaneet. Palvelukykyyn ja laatuun liittyvät tulostavoitteet toteutuivat melko hyvin vuoden aikana lukuun ottamatta valvotussa koevapaudessa olevien määrällistä tavoitetta, joka jäi saavuttamatta. Rikosseuraamuslaitoksen strategisten linjausten mukaisesti avolaitoksissa olevien vankien määrää on kyetty lisäämään. 37 % rangaistusvangeista oli avolaitoksissa keskimäärin päivittäin. Vankeusrangaistusten vapauttamisvaihetta kehitettiin Rikosseuraamuslaitoksen yksiköiden ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Avolaitoksista vapautui 40 % rangaistusvangeista. Rangaistusvankien toimintaan osallistumista kuvaava tavoite (61 %) ylittyi toteutuman ollessa 63 %. Myös rangaistusvankien rangaistusajan suunnitelmia koskeva tavoite (71 %) ylitettiin 2

5 toteutuman ollessa 75 %. Rangaistusajan suunnitelma laadittiin 87 %:lle yhdyskuntaseuraamusasiakkaista. Rikosseuraamuslaitos on lähtien laatinut nuorten rikoksentekijöiden henkilötutkinnat korvanneet seuraamusselvitykset, mikä on aiheuttanut sekä arviointikeskuksissa että osassa yhdyskuntaseuraamustoimistoja huomattavan työmäärän lisäyksen. Syyttäjän ja tuomioistuimen tekemien seuraamusselvitysten ja muiden asiantuntijalausuntopyyntöjen määrä kasvoi ennustettua huomattavasti enemmän. Seuraamuksiin liittyviä asiantuntijalausuntopyyntöjä oli yhteensä noin , lausuntopyyntöjen määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin kappaleella. Turvallisuuden osalta tilanne säilyi hyvänä. Laitosten säilytysvarmuus pysyi edelleen varsin hyvällä tasolla, vaikka tavoitteesta hieman jäätiin. Tämä johtui avolaitoksista luvattomien poistumisten lisääntymisestä kesällä Siitä huolimatta avolaitossijoitusten onnistuminen parani. Avolaitossijoituksista onnistui 84 %. Valvotun koevapauden suoritti loppuun 84 % aloittaneista ja yhdyskuntapalvelun aloittaneista palvelun suoritti loppuun 85 %, molemmat paranivat hieman edellisestä vuodesta. Vankien välinen väkivalta lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Rikosseuraamuslaitos käytti vuoden 2011 aikana rangaistusten täytäntöönpanon määrärahoja 241,9 miljoonaa euroa, mikä oli 1,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenomäärärahaa käytettiin 220,3 miljoonaa euroa, joka on 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna (216,6 milj. euroa). Avolaitosmäärärahaa käytettiin vuoden aikana 5 miljoonaa euroa ja muiden hallinnonalojen määrärahoja 0,3 miljoonaa euroa. Toiminnan tuottoja saatiin 14,7 miljoonaa euroa eli 1 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Siirtyvä toimintamenomääräraha vuonna 2011 kasvoi 4,3 %:iin ollen 10,0 miljoonaa euroa. Avolaitosmäärärahaa siirtyi 2,6 miljoonaa euroa muun muassa Suomenlinnan rakennuskohteiden viivästyessä toteutettavaksi seuraavana vuonna. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kulut pysyivät liki ennallaan ollen 238,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut muodostivat kulurakenteessa suurimman erän (58 %). Henkilötyövuosien väheneminen laski henkilöstökuluja 2,1 %. Vuokrat, jotka muodostivat 18 % koko kirjanpitoyksikön kuluista, nousivat 10,1 %:lla. Toimitilavuokrien nousu johtui yleisen vuokrien nousun lisäksi Kuopion vankilan uudisrakennuksen käyttöönotosta, tehdyistä pienehköistä investointihankkeista ja vuokranantajalle maksettavien hoito- ja kunnossapitopalveluiden kirjauskäytännön muutoksesta. Ilman kirjauskäytännön muutosta vuokrat nousivat 4,8 %. Kirjauskäytännön muutos oli syynä palvelujen ostojen 4,7 % laskuun. Palvelujen ostot olivat 9,3 % kuluista. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus järjesti kaksi lähiesimiehille tarkoitettua johtamiskoulutusohjelmaa, ja kolmas alkoi loppuvuodesta. Koulutettavapäivillä kuvattaessa koulutuskeskuksen toiminnan painopiste siirtyi perustutkintokoulutuksesta täydennyskoulutukseen. Koulutustyöryhmän raportti valmistui. Sen mukaan alalletulokoulutusta ja täydennyskoulutusjärjestelmää kehitetään eri henkilöstöryhmät huomioivana kokonaisuutena vastaamaan rikosseuraamusalan muuttuneita haasteita. Työryhmän esityksen pohjalta koulutuskeskuksessa käynnistettiin opetussuunnitelmatyö. Työryhmä teki ehdotuksensa myös Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen hallinnollisen aseman järjestämisestä. Sen mukaan koulutuskeskus toimisi Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnallisena yksikkönä. Uudistettava tutkintokoulutus ja koulutuskeskuksen aseman vahvistaminen edellyttävät lakimuutoksia. 3

6 Terveydenhuoltoyksikössä vaihtui kilpailutuksen jälkeen vuokrapalvelujen sopimuskumppani. Uusien vuokralääkäreiden perehdyttäminen kuormitti henkilöstöä. Vuonna 2010 käynnistynyt mittava laatuprojekti eteni suunniteltua hitaammin henkilöstöresurssivajeen takia. Tulostavoitetta, joka koski terveystarkastusten tekemistä 14 päivän sisällä vangin saapumisesta, ei saavutettu. Potilaskäynnit poliklinikalla vähenivät noin :lla edellisestä vuodesta. Samoin vähenivät hoitovuorokaudet sekä Vankisairaalassa että Psykiatrisessa vankisairaalassa. 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina on vähentää rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Tämä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja. Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisinä tavoitteina ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen. Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa huolehditaan täytäntöönpanon varmuudesta, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteena on lisätä rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan. Tulostavoitteena vuonna 2011 oli selvittää uusintarikollisuuden asteet kaikkien seuraamusten osalta. Tarvittavat laskentamallit on kehitetty ja uusimisasteet kyetään laskemaan käyttötarpeiden mukaisilla määrittelyillä. Oheisessa taulukossa on esitetty ns. aito uusiminen vankeuden ja yhdyskuntapalvelun sekä vankeudesta koevapauden kautta vapautuneiden osalta kolmen vuoden seuranta-ajalla. Aidolla uusimisella tarkoitetaan sitä, että vankilasta vapautumisen tai yhdyskuntapalvelun päättymisen jälkeen on tehty rikos, josta on seurannut uusi tuomio ja uusi seuraamus seurantajakson aikana. Jatkossa seuranta-aikaa tullaan kasvattamaan viiteen vuoteen mm. tutkinnan ja oikeuskäsittelyn keston vaikutuksien eliminoimiseksi laskennassa. Uusimisprosentit ovat lyhyillä seuranta-ajoilla erittäin herkkiä laskennassa käytetyille määrittelyille. Vankilasta vapautuneiden tai yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneiden aito uusiminen kolmen vuoden seuranta-ajalla: Uusiminen 2010 % (2007 vapautuneet) 2011 % (2008 vapautuneet) Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan 44,5 43,8 Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan tai yhdyskuntapalveluun Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan 19,2 18,8 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan tai yhdyskuntapalveluun Vankilasta valvotun koevapauden kautta vapautuneiden uusiminen vankilaan tai yhdyskuntapalveluun 50,2 32,0 49,8 30,2 24,0 22,4 4

7 Uusimisasteet eivät ole nyt tarkasteltujen vuosien välillä merkittävästi muuttuneet. Vuoden 2011 toteumaluvut on aikataulusyistä laskettu noin kuukautta aiemmin kuin vuonna 2010, millä on vähäinen vaikutus uusimisasteisiin. Valvotun koevapauden kautta vapautuneiden osalta tullaan myöhemmin arvioimaan erikseen mm. sitä, kuinka joukon valikoituneisuus on vaikuttanut uusimisasteeseen. Asiakasarviointikokonaisuuden kehittämistä on jatkettu. Esitys siihen sisältyvästä alku- ja loppuarviointimenetelmästä, ns. asiakasarvioinnin perusosasta, valmistui. Sen käyttöönottoon liittyvät päätökset tehdään osana asiakasarvioinnin kokonaisuutta ja asiakastietojärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa koskevia linjauksia. Kertomusvuoden aikana on tehty tai käynnistetty väkivallan ja päihteiden käytön vähentämiseen liittyviä interventiotutkimuksia. Tulokset näistä on julkaistu tai tullaan julkaisemaan eri julkaisusarjoissa Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Virastolla ei ole siirto- ja sijoitusmenoja. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Vuonna 2011 oli vankeja henkilötyövuotta kohti hieman edellisvuotta enemmän. Tuottavuuden hienoinen nousu johtui vankiloiden, arviointikeskusten, aluekeskusten ja terveydenhuoltoyksikön henkilötyövuosimäärän laskusta, vaikka samalla myös vankimäärä väheni hieman. Myös yhdyskuntaseuraamustoimistojen htv-määrä laski toimeenpanossa olevia yhdyskuntaseuraamuksia enemmän, joten tuottavuusluku koheni hieman edellisvuodesta. Tunnusluvut Vangit keskimäärin päivässä/ htv Yhdyskuntaseuraamuksia toimeenpanossa, keskimäärin päivässä/htv Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot vuodessa/htv Toteuma 2009 Toteuma 2010 TA 2011 Tuso 2011 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 1,32 1,26 1,34 1,34 1,29 +0,03 16,2 16,6 ei määritelty 15,2 17,1 +0, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tuottavuus nousi hieman edellisen vuoden tasosta. Potilaskäyntien määrä henkilötyövuosiin suhteutettuna laski merkittävästi terveydenhuoltoyksikön poliklinikoilla edelliseen vuoteen verrattuna, mihin vaikutti jossain määrin lääkärien vaihtuvuus ja sijaisten käytön vähentyminen. Lääkärikunnan vaihtuvuus nosti ulkopuolelta hankittujen terveyspalvelujen kustannuksia. Myös Psykiatrisen vankisairaalan tuottavuus aleni hiukan edelliseen vuoteen nähden. Vankisairaalan tuottavuus puolestaan parani hieman. 5

8 Tunnusluvut Toteuma 2009 Toteuma 2010 TA 2011 Tuso 2011 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 Koulutettavapäivät/htv* ei määritelty ei määritelty Potilaskäynnit poliklinikalla/htv** ei määritelty ei määritelty Hoitovuorokaudet Vankisairaalassa/htv*** ei määritelty ei määritelty Hoitovuorokaudet Psykiatrisessa sairaalassa/htv*** ei määritelty ei määritelty * Kaikki perus-, täydennys- ja amk-koulutuksen koulutettavapäivät (lähi- ja etä)/ RSKK:ssa opetukseen käytetyt htv:t. ** Potilaskäynnit (Effica) vuoden aikana/poliklinikoiden htv:t. *** Hoitovuorokaudet (Effica) vuoden aikana/vankisairaalan tai Psykiatrisen vankisairaalan (Turku ja Vantaa) htv:t Toiminnan taloudellisuus Rikosseuraamuslaitoksen taloudellisuutta kuvataan tässä luvussa toimintamenoina ja kustannuksina. Kustannukset sisältävät rangaistusten täytäntöönpanomomentin määrärahojen lisäksi myös ulkopuolisen rahoituksen kustannukset. Kustannukset (netto) sisältävät myös tulot. Vankia kohti laskettuun toimintamenojen 2 %:n nousuun vaikutti kiinteistövuokrien nousu. Yhdyskuntaseuraamusta kohti laskettuun toimintamenojen 15 %:n nousuun vaikutti pääasiassa yhdyskuntaseuraamuksia päivittäin suorittavien määrän lasku. Toimintamenot Toteuma 2009 Toteuma 2010 TA 2011 Tuso 2011 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 Toimintamenot vuodessa/vanki (netto) ,1 % Toimintamenot vuodessa/ yhdyskuntaseuraamusta ,1 % suorittava (netto) Vuoden 2009 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoteen 2010 organisaatiomuutoksesta johtuen. Aluevankiloiden yhteiset menot sisältyvät kokonaisuutena vankeusrangaistusten täytäntöönpanoon v Vuonna 2010 aluekeskuksen toimintamenot on jaettu vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kesken niiden htv:n suhteessa. 6

9 Rikosseuraamusalan nettokustannukset olivat 221,6 miljoonaa euroa vuonna Kustannukset laskivat edelliseen vuoteen nähden -0,1 %. Kustannukset (netto) Rikosseuraamusalan kokonaiskustannukset, josta - Keskushallintoyksikön kustannukset - Terveydenhuoltoyksikön kustannukset - Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kustannukset - Rikosseuraamusalueiden alueiden kustannukset yhteensä - Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen kustannukset - Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen kustannukset - Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen kustannukset - Rikosseuraamuslaitoksen yhteiset kustannukset Muutos 2011/ ,1 % ,7 % ,9 % ,5 % ,2 % ,9 % ,9 % ,4 % ,1 % Rikosseuraamusalueet aloittivat vuonna Vuoden 2009 lukuja ei ole saatavissa. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) perustutkinnon opiskelijakohtaiset kustannukset laskivat huomattavasti, mikä johtui RSKK:n nettokustannusten vähentymisestä sekä hallinnon vyörytysten kohdentamisesta. Hallinto vyörytetään toteutuneiden koulutettavapäivien suhteessa, joten kustannukset kohdentuivat aikaisempaa enemmän täydennyskoulutukseen. Muutos Yksikkökustannukset /2010 (netto) Täytäntöönpanon kustannukset vuodessa /vanki ,7 % Täytäntöönpanon kustannukset vuodessa /yhdyskuntaseuraamusasiakas ,4 % Rikosseuraamusalan perustutkintokoulutuksen kustannukset ,4 % /aloittaneet opiskelijat* RSKK:n täydennyskoulutuksen kustannukset /koulutettavapäivä* % Psykiatrisen vankisairaalan hoitopäivän hinta /hoitopäivä ,3 % Vankisairaalan hoitopäivän hinta / hoitopäivä ,9 % * Hallinto jyvitetty toteutuneiden koulutettavapäivien suhteessa. 7

10 Eri seuraamusten täytäntöönpanon hinta vaihtelee. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on huomattavasti edullisempaa kuin vankeusrangaistusten täytäntöönpano. Täytäntöönpano suljetussa laitoksessa tulee kalliimmaksi kuin avolaitoksessa tai koevapaudessa. Seuraamusten kustannukset (brutto) Työajankäytön jakauma 2011 Kustannusten jakautuminen 2011 Täytäntöönpanon hinta 2010 Täytäntöönpanon hinta 2011 N % Vankeja keskimäärin päivässä Suljetuissa laitoksissa % Avolaitoksissa % Valvotussa koevapaudessa % Yhteensä % Yhdyskuntaseuraamusten päivittäinen keskimäärä Ehdollisesti rangaistuja nuoria valvottavia % Nuorisorangaistusta suorittavia 14 1 % Yhdyskuntapalvelua suorittavia % Ehdonalaisesti vapautuneita valvottavia Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot* % % Yhteensä % Kaikki Rikosseuraamuslaitoksen kustannukset (ml. keskushallintoyksikkö, RSKK, RTHY, aluekeskukset, 1181 alueiden yhteiset on vyörytetty seuraamuksille) * Seuraamuksiin liittyviä asiantuntijalausuntoja oli vuonna 2011 yhteensä kpl eli ko. luku ei ole päivittäinen keskimäärä. Huom! Toimintakertomuksen taulukoiden yhteensä rivien luvut on pyöristetty alkuperäisistä luvuista. Rikosseuraamusalan kokonaiskustannuksista (238,6 milj. euroa brutto, 221,6 milj. euroa netto) 25 % aiheutui kiinteistökustannuksista (24 % vuonna 2010) ja 23 % valvonnasta ja vanginkuljetuksesta (23 % vuonna 2010). Kiinteistökustannukset kasvoivat edelliseen vuoteen nähden yli 3 miljoonalla eurolla. Valvonnan ja vanginkuljetuksen kustannukset laskivat edellisestä vuodesta noin 1,7 miljoonalla eurolla, mikä johtui henkilötyövuosisäästöistä. Vangeille järjestettävä toiminta (koulutus, ohjelmatoiminta, työtoiminta, yksilötyö ja vapaaajan toiminta) maksoi vuonna 2011 yhteensä 17,5 miljoonaa euroa, mikä oli ainoastaan 8 % rikosseuraamusalan kokonaiskustannuksista. Vangeille järjestettävän toiminnan kustannukset laskivat edellisestä vuodesta 7 %:lla (n. 1,3 milj. euroa). Tämä aiheutui erityisesti avolaitostyön ja muun ulkopuolisen työn kustannusten vähentymisestä, myös vankien koulutuksen ja työtoiminnan kustannukset alenivat edellisestä vuodesta. 8

11 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TOIMINTOJEN KUSTANNUKSET Henk.kust Kok.kust Tulot Koku netto Henk.kust Kok.kust Tulot Koku netto Henk.kust Kok.kust Tukitoiminnot (sis. Kehan järjestämä henkilöstön koulutus) Kiinteistöt RSKK:n järjestämä koulutus Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano Asiantuntijalausunnot Vankeusrangaistusten täytäntöönpano Rangaistusajan suunnittelu Vankiloiden perushuolto Valvonta ja vangin kuljetus Vankien koulutus Ohjelmatoiminta Avolaitostyöt ja muu ulkopuolinen työ Työtoiminta Yksilötyö ja vapaa-aika Valvottu koevapaus Terveydenhuolto Poissaolot (eivät sisälly yllä oleviin) YHTEENSÄ Tiedot perustuvat Tarmo -järjestelmän tietoihin ja sisältävät tulot. Tulot Koku netto 9

12 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus* TP 2010 TP 2011 TA 2011 TP Tuotot Erilliskustannukset Osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus % 59 % 55 % 54 % 56 % * Ei sisällä ateriakorvauksia ja palvelussuhdeasunnoista saatavia vuokratuloja. Talousarviossa esitetty kustannusvastaavuus parani 2 % esitetystä 54 %:sta 56 %:n ja edellisestä vuodesta prosentin. Tuottoja kertyi arvioitua enemmän. Tuotot laskivat kuitenkin euroa ja kustannukset laskivat euroa. 10

13 Seuraavassa esitetään kustannusvastaavuuslaskelmat työtoiminnasta, laitosmyymälöistä (kanttiinit), palvelusuhdeasunnoista, henkilöstön ateriakorvauksista, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen ja Rikosseuraamusalan terveydenhuoltoyksikön maksullisesta toiminnasta. Työtoiminnan kustannusvastaavuus TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/ maksullisen toiminnan myyntituotot % - maksullisen toiminnan muut tuotot % Tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat % - henkilöstökustannukset % - vuokrat % - palvelujen ostot % - muut erilliskustannukset % - vankiloiden sisäinen käyttö % Erilliskustannukset yhteensä % KÄYTTÖJÄÄMÄ % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset % - poistot % - korot % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä % Kokonaiskustannukset yhteensä % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 47 % 45 % 45 % 1 % Huom! Organisaatiomuutoksen vuoksi vuoden 2010 tukitoimintojen kustannukset eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2009 kanssa. Työtoiminnan tuotteiden maksullisuudesta on säädetty rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain (953/2009) 10 :ssä. Työtoiminnan tulot alenivat 3 %:lla ja erilliskustannukset 8 %:lla, minkä seurauksena käyttöjäämä kasvoi edellisvuodesta. Erillismenot laskivat kaikkien merkittävien menoerien kuten raaka-aineiden ja tarvikkeiden, maksulliseen toimintaan kirjattujen henkilöstömenojen sekä 11

14 vankien ansioiden osalta. Kustannusvastaavuuden lasku pysähtyi, sillä samalla myös työtoiminnan osuus yhteiskustannuksista aleni. Työtoiminnalle kohdistettu osuus kiinteistökustannuksista aleni, kun Konnunsuon vankilan kiinteistökustannuksia ei enää kertynyt samassa määrin kohdistettavaksi eikä uusien perusparannettujen vankiloiden kiinteistöistä vielä kertynyt merkittävässä määrin kohdistettavia kustannuksia. Vuonna 2011 työtoimintaan käytettiin yhteensä 127 henkilötyövuotta (10 htv:ta vähemmän kuin vuonna 2010), joista maksulliseen työtoimintaan kohdistui yhteensä 50 henkilötyövuotta. Vankityövuosia kertyi lähes saman verran kuin edellisenä vuotena. Laitosmyymälöiden kustannusvastaavuus Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot % - maksullisen toiminnan muut tuotot % Tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat % - henkilöstökustannukset % - vuokrat % - palvelujen ostot % - muut erilliskustannukset % Erilliskustannukset yhteensä % KÄYTTÖJÄÄMÄ % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset % - poistot % - korot % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä % Kokonaiskustannukset yhteensä % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 87 % 87 % 87 % 0 % Laitosmyymälöiden tuotteiden maksullisuudesta on säädetty rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain (953/2009) 10 :ssä. Rikosseuraamusviraston ohjeen 25/011/2006 mukaan laitosmyymälässä tuotteet myydään vangille hankintahinnalla, johon sisältyvät ostohinta, rahtikulut ja muut vastaavat hankintakulut. 12

15 Kustannusvastaavuuslaskelmassa maksullisen toiminnan erilliskustannukset ilman henkilöstökustannuksia ovat 4,0 miljoonaa euroa, mikä alittaa maksullisen toiminnan tuotot eurolla. Tulot ja erilliskustannukset kasvoivat 2 %. Tulojen euron ja erilliskustannusten euron kasvua selittää yleinen hintojen nousu. Keskimääräinen suljettujen laitosten vankimäärä laski edellisestä vuodesta 60 vangilla. Laitosmyymälöiden käyttöjäämä heikkeni euroa. Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus Toteuma 2008 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot % - maksullisen toiminnan muut tuotot % Tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat % - henkilöstökustannukset % - vuokrat % - palvelujen ostot % - muut erilliskustannukset % Erilliskustannukset yhteensä % KÄYTTÖJÄÄMÄ % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset % - poistot % - korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä % Kokonaiskustannukset yhteensä % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) % Käytetty eduskunnan päättämää vuokrien alentamistukea % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä eduskunnan päättämää vuokrien alentamistukea % Palvelussuhdeasuntojen tulot laskivat 2 % edelliseen vuoteen nähden. Lämmitys-, sähkö- ja vesimaksut laskivat noin eurolla ja aineiden ja tarvikkeiden kustannukset noin eurolla, mikä laski erilliskustannuksia 13 %. Henkilöstökustannukset laskivat 31 %, koska palvelussuhdeasuntojen hoitoon käytettiin edellistä vuotta vähemmän työaikaa. Palvelusuhdeasuntoja remontoitiin vuonna 2011 edellisvuotta vähemmän, mikä puolestaan laski palve- 13

16 luiden ostokustannuksia 31 %. Muiden erilliskustannusten lasku (37 %) johtui mm. vankityövoiman käytön vähentymisestä sekä ympäristön hoito- ja ylläpitopalveluiden ja siivouspalveluiden kustannusten laskusta. Käyttöjäämä parani euroa ja alijäämä euroa. Ateriakorvausten kustannusvastaavuus TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/ maksullisen toiminnan myyntituotot % - maksullisen toiminnan muut tuotot % Tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat % - henkilöstökustannukset % - vuokrat % - palvelujen ostot % - muut erilliskustannukset % Erilliskustannukset yhteensä % KÄYTTÖJÄÄMÄ % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset % - toimitilat % - poistot % - korot % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä % Kokonaiskustannukset yhteensä % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 86 % 93 % 99 % 7 % 14

17 Kustannusvastaavuuslaskelma Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan aterioista on laadittu Valtiokonttorin määräyksen mukaisella tavalla ja se osoittaa euron alijäämää. Valtiovarainministeriön henkilöstöruokailua koskevien periaatteiden mukaan valtiotyönantaja tukee henkilöstöruokailua vastaamalla kaikista tilakustannuksista, mihin lasketaan vuokra-, energia- ja jätevesikulut sekä kalusto. Verohallinnon päätöksessä vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (1025/2010) 12 :ssä määritellään aterian välittömiksi kustannuksiksi aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Saman päätöksen 11 :n mukaan ravintoedun arvona pidetään aterian välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Ateriaa ei pidetä luontoisetuna, kun henkilöstöltä peritään aterian hintana vähintään tämä määrä. Rikosseuraamusvirasto on määritellyt henkilöstöltä perittävän ateriakorvauksen mainitun verohallituksen päätöksen mukaisesti. Kustannusvastaavuuslaskelmassa on otettu huomioon seuraavat kustannuserät: aineet, tarvikkeet ja tavarat, henkilöstökustannukset, vankipalkat, palvelujen ostot ja tukitoimintojen kustannukset. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö määrittelee vuosittain tilinpäätöstietojen perusteella henkilöstöltä perittävän ateriakorvauksen seuraavalle vuodelle. Henkilöstöruokailun osuus kustannuksista oli yhteensä euroa. Kustannukset alittivat aterioiden myynnistä saadut tuotot eurolla. 15

18 RSKK:n amk- ja maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot % - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat % - henkilöstökustannukset % - vuokrat % - palvelujen ostot % - muut erilliskustannukset % Erilliskustannukset yhteensä % KÄYTTÖJÄÄMÄ % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset % - poistot % - korot % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä % Kokonaiskustannukset yhteensä % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 103 % 106 % 86 % -19 % Vuoden 2011 henkilöstökustannusten ja osin tukitoimintojen kustannukset eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Vuoden 2011 henkilöstökustannukset ovat toimintolaskentajärjestelmästä ja aikaisemmat vuodet vastuualueilta. Vuodesta 2011 lukien palkkoja ei ole kirjattu amk- ja maksullinen toiminta vastuualueelle. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK) ja Laurea ammattikorkeakoulu järjestävät yhteistyössä rikosseuraamusalan ammattikorkeakoulututkinto -koulutusohjelman. Laskelman tulot ovat RSKK:n ja Laurean välisestä laskutuksesta. Ammattikorkeakouluopetuksesta saatavat tulot perustuvat yhteistyösopimukseen, joten niiden tasossa ei ole vuosittaisia muutoksia. Vuonna 2011 RSKK:n kustannusvastaavuus huononi 19 %, sillä henkilöstökustannukset nousivat n eurolla ja tukitoimintojen kustannukset n eurolla. 16

19 Terveydenhuoltoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot % - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat % - henkilöstökustannukset % - vuokrat % - palvelujen ostot % - muut erilliskustannukset % Erilliskustannukset yhteensä % KÄYTTÖJÄÄMÄ % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset % - poistot % - korot % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä % Kokonaiskustannukset yhteensä % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 218 % 134 % 159 % 18 % Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön (RTHY) tulot koostuvat Psykiatrisen vankisairaalan tekemistä mielentilatutkimuksista sekä vaarallisuusarvioinneista. Mielentilatutkimuksia ja vaarallisuusarviointeja tehtiin 424 kpl. Tulot kasvoivat 19 %, mikä johtui edellisenä vuonna tehdystä hinnantarkistuksesta. Henkilöstökustannukset laskivat hieman. Käyttöjäämä kasvoi euroa edellisestä vuodesta euroon. Ylijäämä kasvoi euroa euroon. 17

20 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuuslaskelmaa edellyttävää yhteisrahoitteista toimintaa ei varainhoitovuonna ollut. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuodesta 2005 alkanut vankiluvun lasku jatkui aiempaa maltillisempana vuonna Loppuvuonna vankiluku oli suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna Vapaudesta vankilaan tulleita oli runsas 100 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Päivittäinen keskivankiluku laski noin 30 vangilla. Valvotussa koevapaudessa oli päivittäin keskimäärin 113 vankia. Tutkintavankien määrä pysyi samalla korkealla tasolla kuin edellisenä vuonna, mikä on näkynyt tilanahtautena tutkintavankiloissa. Sakon muuntorangaistuksiin tehtyjen lainsäädännöllisten muutosten vaikutuksesta sakkovankien päivittäinen keskimäärä on asettunut runsaan 50 vangin tasolle. Suoritettuja muuntorangaistuksia oli vuonna 2011 kuitenkin yli 1900 kappaletta. Vankien päivittäisestä keskimäärästä runsas 7 % oli naisia. Naisvankien osalta sekä absoluuttinen määrä että heidän suhteellinen osuutensa laski hivenen. Ulkomaalaisten vankien määrä kasvoi edelleen. Heidän päivittäinen keskimääränsä nousi 13 %:lla edellisestä vuodesta (394:stä 444:ään) ollen lähes 14 % kaikista vangeista. Merkittävää on erityisesti ulkomaalaisten tutkintavankien määrän kasvu viime vuosina. Vapautuneiden vankeusvankien keskimääräinen laitosaika (9,0 kk) piteni hieman ja tutkintavankeuden keskipituus (3,5 kk) pysyi lähes ennallaan. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien päivittäinen keskimäärä oli Naisten osuus oli vuoden lopussa 10,9 %. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaita oli keskimäärin 111 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutos johtui etupäässä ehdonalaisessa vapaudessa olevien valvottavien (-139) vähenemisestä. Ehdollisesti rangaistuja nuoria oli valvonnassa 36 vähemmän kuin vuonna 2010, kun taas yhdyskuntapalvelua suorittavien määrä lisääntyi 62:lla. Vuonna 2011 tuli täytäntöönpantavaksi 4461 yhdyskuntaseuraamusta, 107 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uusien ehdollisesti rangaistujen nuorten valvontojen luku kasvoi täsmälleen samalla määrällä, mutta uudet yhdyskuntapalvelut vähenivät 149:llä ja ehdonalaiseen päästettyjen valvonnat 62:lla. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvottavien määrän vähenemiseen on vaikuttanut niiden vankien määrän väheneminen, joilla on yli vuoden pituinen jäännösrangaistus jäljellä. Yhdyskuntapalvelutuomioiden määrään vaikuttaa yhdyskuntapalveluksi muuntokelpoisten vankeusrangaistusten (enintään 8 kk) väheneminen, joiden määrä vuonna 2004 oli kpl ja vuonna kpl. Selvimmin tähän on vaikuttanut törkeiden rattijuopumusten määrän väheneminen 4362:sta (vuonna 2004) 2984:ään (vuonna 2010). Yhdyskuntapalvelutuomioista yli puolessa päärikos on rattijuopumus. 18

21 Muutos, Suoritteiden määrät 2011 kpl 2009 TP 2010 TP 2011 TA Tuso 2011 TP Täytäntöönpantavaksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset Vapaudesta vankilaan tulleet Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin Vankeja keskimäärin vankeusvankeja ei määritelty sakkovankeja ei määritelty tutkintavankeja ei määritelty Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen opiskelijamäärä ritelty ritelty ei mää- ei mää Terveydenhuoltoyksikön omien ei määritelty ritelty ei mää poliklinikoiden potilaskäynnit Hoitovuorokaudet Psykiatrisessa ei määritelty ritelty ei määvankisairaalassa ja vankisairaalassa Vuonna 2011 yhdyskuntapalveluun tuomitsemista varten pyydettyjen soveltuvuusselvitysten määrä oli noin 5600, mikä oli 136 kappaletta edellisvuotta vähemmän. Käsitellyistä soveltuvuusselvityksistä myönteinen soveltuvuuslausunto annettiin 66 %:ssa, soveltumattomaksi arvioitiin 11 % ja lausuntoa ei voitu laatia 23 %:ssa tapauksista. Vuoden lopulla pyydettiin valvontarangaistusta koskevan lainsäädännön tultua voimaan yli 300 valvontarangaistusselvitystä, joista huomattavaan osaan liittyi samalla soveltuvuusselvitys tai nuorta koskeva seuraamusselvitys taikka nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelma. Valvontarangaistuslausuntoja käsiteltiin 127. Lausunnoista 13 %:ssa valvontarangaistukseen tuomitseminen arvioitiin perustelluksi. Puolet lausunnoista oli kielteisiä, ja yli kolmanneksessa tapauksista lausuntoa ei voitu laatia. Vuoden alusta voimaan tulleen nuorten seuraamusselvityksiä koskevan lain johdosta seuraamusselvityspyyntöjen määrä (5809) ylitti huomattavasti edellisen vuoden henkilötutkintapyyntöjen määrän (1767). Näiden lukujen lisäksi vuonna 2011 pyydettiin 572 kertaa samalla seuraamusselvitystä ja soveltuvuusselvitystä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 534. Valvontaa pidettiin tarpeellisena 37 %:n seuraamusselvityksessä. Valvontaa ei nähty tarpeelliseksi 49 %:ssa selvityksiä. Lausuntoa ei voitu laatia 14 %:ssa tapauksia esimerkiksi siitä syystä, että nuorta ei tavoitettu. Yhteensä syyttäjiltä ja tuomioistuimilta saapui (6958) lausuntopyyntöä. Lausuntopyyntöjen suuri määrä aiheutti huomattavasti lisää työtä arviointikeskuksille ja yhdyskuntaseuraamustoimistoille. 19

22 Kuva 1. Vangit ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaat keskimäärin vuosina Lukumäärä Keskivankiluku Vuosi YKS-asiakkaita keskimäärin* *Vuosien YKS-asiakkaiden luvut perustuvat poikkileikkauspäivien tietoihin Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Toiminnan laatua ja palvelukykyä koskevat tulostavoitteet saavutettiin vuonna 2011 melko hyvin. Rikosseuraamuslaitoksen strategian painopisteenä olevaa kohti avoimempaa täytäntöönpanoa tavoitetta palveli valvontarangaistuksen käyttöönotto lukien. Loppuvuodesta ei kuitenkaan tullut vielä yhtään valvontarangaistusta täytäntöönpanoon. Asteittainen suunnitelmallinen vapauttaminen lisääntyi hieman avolaitosten ja valvotun koevapauden käytön kautta. Avolaitoksissa keskimäärin päivittäin olleiden rangaistusvankien osuus kasvoi edellisen vuoden 35 %:sta 37 %:iin. Avolaitoksen kautta vapautui kuten edellisenäkin vuonna 40 % vankeusvangeista. Onnistuneiden avolaitossijoitusten osuus kasvoi edellisen vuoden 82 %:sta 84 %:iin. Avolaitoksista poistui luvatta useampia vankeja (85) kuin edeltävänä vuonna (56). Suljetuista vankiloista karkasi seitsemän vankia (10 vuonna 2010). Kaiken kaikkiaan laitosten säilytysvarmuus säilyi hyvänä, vaikka se laski hieman edellisestä vuodesta. Avolaitospaikat jakautuvat alueellisesti epätasaisesti, minkä vuoksi Etelä-Suomen rikosseuraamusalueelta sijoitetaan vankeja myös erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen avolaitoksiin. Sähköistä valvontaa kokeiltiin kolmessa avolaitoksessa. Valvotussa koevapaudessa olevien päivittäinen keskimäärä kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta koevapauden määrällistä tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Valvotuista koevapauksista suoritettiin loppuun 84 %. Tehostettua vapauttamistoimintaa suunniteltiin Etelä- ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueilla toteutettavaksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tarkoitus on sijoittaa lähiaikoina vapautuvia vankeja kahteen kilpailutettuun ulkopuoliseen laitokseen. Rikosseuraamuslaitoksen Oma koti hankkeessa kehitettiin vuosina

23 2011 yhteistyökäytäntöjä asunnottomien vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden asuttamiseen ja asumisen edellyttämään tukeen. Hanke oli osa hallitusohjelmaan perustuvaa valtioneuvoston asettamaa Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa, joka toteutettiin 10 kaupungissa. Vapauttamisprosessista valmisteltiin vapauttamiskäsikirjaa, jossa otetaan huomioon vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen tarkoituksenmukainen työnjako sekä yhteistyö sidosryhmien kanssa vapauttamisen ja valvonnan valmistelussa. Vuoden 2011 alusta tuli voimaan laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä. Tämä lisäsi seuraamusselvityspyyntöjen määrän yli kolminkertaiseksi verrattuna edellisen vuoden henkilötutkintapyyntöihin. Asiantuntijalausuntopyyntöjen määrän lisääntymiseen lähes 4000:lla vaikuttivat myös uudet valvontarangaistusselvitykset, joita syyttäjä pyysi yli 300, sekä jonkin verran lisääntyneet soveltuvuusselvityspyynnöt yhdyskuntapalveluun tuomitsemista varten. Lausuntoja tekevät arviointikeskukset ja osa yhdyskuntaseuraamustoimistoja, joiden työmäärä lisääntyi huomattavasti. Lisääntynyt lausuntojen määrä vähensi muuhun työhön käytettävissä olevaa työpanosta. Rikosseuraamuslaitoksessa on selvitetty tarvittavaa asiakasarviointikokonaisuutta sekä asiakasarviointiin ja rangaistusajan suunnitelmalliseen toteuttamiseen liittyvää prosessia. Arvioinnin toteuttaminen ratkaistaan osana asiakastietojärjestelmän prosessien ja koko toimintakokonaisuuden suunnittelua. Rangaistusajan suunnitelma laadittiin 87 %:lle yhdyskuntaseuraamusasiakkaista, mikä jäi hieman tavoitteesta. Toimeenpanosuunnitelman lisäksi 28 %:ssa yhdyskuntapalveluista tehtiin erityinen työskentelysuunnitelma, joiden osuus kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Suunnitelmien osuuden lisääntymiseen vaikutti lainmuutoksen mahdollistama suurempi tuntimäärä (30 tuntia) yhdyskuntapalvelun tukitoimiin. Rangaistusajan suunnitelma tehtiin yhtä usealle (75 %) vuoden aikana saapuneelle rangaistusvangille kuin edellisenä vuonna. Tavoite ylitettiin huolimatta syyttäjille ja tuomioistuimille tehdyn lausuntotyön lisääntyneestä määrästä arviointikeskuksissa. Suunnitelmallista työtä tehtiin erityisesti vankeusvankien kanssa, joista 96 %:lle tehtiin rangaistusajan suunnitelma. Vuoden alussa voimaan tullut lainmuutos, joka lisäsi mahdollisuuksia liittää tukitoimenpiteitä yhdyskuntapalvelusta suoriutumiseen, ei kuitenkaan näkynyt työskentelyohjelmiin osallistumisen lisääntymisenä. Ohjelmiin osallistui lähes sama osuus yhdyskuntaseuraamusasiakkaista (4,4 %) kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan päihdehuollon palvelujen ja suoriutumisen tukemiseksi tarkoitettujen tuntien käyttö lisääntyi lähes joka neljännessä toimeenpanossa. Rangaistusvankien toimintaan osallistumista kuvaava tavoite (61 %) ylittyi toteutuman ollessa 63 %, joten toimintaan osallistuminen oli myös hieman yleisempää kuin edellisenä vuonna (62 %). Päihde- ja kuntoutusohjelmissa oli vangeista yhtä suuri osuus (5,4 %) kuin edellisenä vuonna. Päihdetyön linjauksia suunnitelleen työryhmän työ valmistui. Kaikilla rikosseuraamusalueilla jatkettiin toimintojen kehittämishanketta, jonka yhteydessä tehty eri yksiköiden toimintojen nykytilan kartoitus on pohjana toimintojen kehittämiselle. 21

24 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu -mittarit Lähityön osuus työajankäytöstä (vankeusrangaistukset) % Rangaistusajan suunnitelmat tehty, % aloittaneista rangaistusvangeista Rangaistusajan suunnitelmat tehty, % toimeenpanossa olleista yhdyskuntaseuraamuksista Vankien terveystarkastus tehty viimeistään 14 päivän kuluessa saapumisesta, % vangeista Rangaistusvangeista aktiivitoiminnoissa keskimäärin päivässä, % Toiminta- ja päihdeohjelmien osuus rangaistusta suorittavien vankien työajankäytöstä, % Työskentelyohjelmiin osallistuneet yhdyskuntaseuraamusasiakkaat, % Rangaistusvangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä, %* Avolaitoksista vapautuneet vuoden aikana vapautuneista vankeusvangeista, % Toteuma Toteuma TA ei määritelty 84 Tuso Toteuma Muutos /2011 ei määritelty -1 %- 83 yksikköä ei määritelty ei määritelty ,6 5,4 4,9 4,9 ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty 5,4 4, Avolaitossijoitusten onnistuminen, % Vankeja valvotussa koevapaudessa keskimäärin päivässä, henkilöä Valvotun koevapauden loppuun suorittaneet, % aloitetuista Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet, % aloitetuista ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty %- yksikköä -1 %- yksikköä +7 %- yksikköä +1 %- yksikköä 0 %- yksikköä -0,5 %- yksikköä +2 %- yksikköä 0 %- yksikköä +2 %- yksikköä Laitosten säilytysvarmuus, % 99,2 99,3 99,2 99,2 99,0 Poistumisluvalta määräaikana palaamatta jääneet/vuoden aikana vankilassa olleet, % Väkivaltarikkomuksista määrätyt seuraamukset vankeinhoitolaitoksessa vankipäivää kohden enintään 1,9 2,5 9,5 12,2 ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty * Vastaa noin 30 %:a kaikista vangeista. Huom! tutkintavankia ei voi sijoittaa avolaitokseen. 2,4 +1 %- yksikköä +2 %- yksikköä -0,3 %- yksikköä -0,1 %- yksikköä 13,9 +1,7 22