RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2016"

Transkriptio

1 /003/2012 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 PL HELSINKI HELSINKI

2 2(32) SISÄLLYSLUETTELO 1 Talouden sopeuttamissuunnitelman taustatiedot Rikosseuraamusalan toimintameno- ja kustannusrakenne 4 2 Toimintamenomäärärahojen sopeuttamistarve Talouden kehittyminen ilman sopeuttamistoimia TTS tehdyt sopeuttamistoimia koskevat linjaukset 6 3 Seuraamusjärjestelmän rakenteiden ja toimipaikkaverkoston kehittäminen Seuraamusjärjestelmän kehittäminen ja vankiluvun hallinta Vanki- ja asiakasmäärien kehitys Vankipaikkojen tarve ja toimipaikkaverkoston supistaminen Toimitilarakenteen kehittäminen ja toimitilojen käytön tehostamistoimet Vankitilojen luokittelun käyttöönotto Toimitilaverkostoselvitys Energiakulutuksen vähentäminen Kiinteistöhuollon ja kunnossapidon kehittäminen Toimitilojen käytön tehostaminen Henkilökunnan asuntojen määrän vähentäminen Toimitila- ja investointihankkeet Keravan vankilan uudisrakennus- ja peruskorjaushanke Hämeenlinnan vankilan ja vankisairaalan peruskorjaushanke Helsingin vankilan paljusellit 20 4 Työmääriin vaikuttavat toimenpiteet ja säästöt Toimintojen kehittäminen rikosseuraamusalalla Uusi asiakastietojärjestelmä Vankien toimintaraha- ja palkkausjärjestelmäuudistus Muodollisen täytäntöönpanon kehittäminen Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien keventäminen Mahdollisuuksia vaikuttaa sopeuttamistoimien suuruuteen Lomarahan vaihtaminen vapaaksi Sairauspoissaolojen vähentäminen Työkyvyttömyyseläköitymisen ja työtapaturmien vähentäminen Työvuorojärjestelyt ja ylitöiden vähentäminen Lomauttaminen Hankintatoimen tehostaminen 27 5 Tulonlähteet ja tulot Työtoiminnan tuotot Henkilökunnan asuntotuotot RSKK:n ja RTHY:n maksullisen toiminnan tuotot 30 6 Esitysten kustannusvaikutukset vuosina

3 3(32) 1 Talouden sopeuttamissuunnitelman taustatiedot Julkisen talouden alijäämän vuoksi valtiontaloudessa toteutettavat menoleikkaukset merkitsevät Rikosseuraamuslaitoksen taloustilanteen nopeaa heikkenemistä vuodesta 2012 lähtien. TTS-kauden aikana Rikosseuraamuslaitoksen talous ajautuu kriisiin, mikäli toimintamenoja ei kyetä sopeuttamaan kehysrahoituksen tasolle. Tehty kehyspäätös (VN ) edellyttää Rikosseuraamuslaitokselta kehyskauden aikana yhteensä noin 16 miljoonan euron sopeuttamistoimia, jotta vuodelle 2016 siirtyisi määrärahoja 4,5 miljoonaa euroa (2 %). Oikeusministeriön pysyvänä tavoitteena olevan 6 %:n siirtyvän erän saavuttaminen ei kehyskauden aikana ole realistista. Rikosseuraamuslaitos ja oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto ovat tulossopimuksessa sopineet, että Rikosseuraamuslaitos laatii mennessä talouden sopeuttamissuunnitelman, jonka linjausten perusteella toiminta voidaan sovittaa TTS -kauden toimintamenomäärärahakehykseen. Osana sopeuttamissuunnitelmaa pyrittiin tekemään myös uudelleenarviointi suunnitteilla olevista ja keskeneräisistä korjaus- ja uudisrakennushankkeista sekä saavuttamaan päätöksentekovalmius hankkeiden jatkosta. Yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtävä perusteellinen toimitilaselvitys valmistuu mennessä. Vasta tämän jälkeen voidaan pitkällä tähtäimellä arvioida keinot kiinteistömenojen kasvun hillitsemiseksi toimitilaverkostoa koskevilla kehittämistoimilla. Vankitilojen luokitteluhankkeen toteutuksesta saatavat säästövaikutukset täsmentyvät sitä koskevan selvityksen valmistuttua huhtikuun 2012 loppuun mennessä. Sopeuttamissuunnitelmaa tarkennetaan ja päivitetään syksyn 2012 aikana, jolloin em. toimenpiteistä saatavat säästövaikutukset voidaan luotettavammin arvioida. Tässä suunnitelmassa esitettyjä sopeuttamistoimenpiteitä tehdään kaikilla organisaatiotasoilla. Vastuu jakautuu eri toimenpiteiden osalta seuraavasti: valtakunnalliset toimenpiteet, joiden vetovastuu on keskushallintoyksikössä keskushallintoyksikön, rikosseuraamusalueiden ja valtakunnallisten yksiköiden yhteiset toimenpiteet erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti yksiköissä itsenäisesti hoidettavat toimenpiteet, joista sovitaan esim. yksiköiden tulossopimuksissa (toimintasuunnitelmissa). Sopeuttamissuunnitelmaan on otettu mukaan myös toimenpiteitä, joiden kustannusvaikutukset ovat suunnittelukauden aikana pieniä, mutta jotka ovat osa Rikosseuraamuslaitoksen tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman toteuttamista pitemmällä aikavälillä. Mm. uuden asiakastietojärjestelmän myötä saatavat henkilöstösäästöt realisoituvat suurimmalta osin vasta suunnitelmakauden jälkeen. Rikosseuraamuslaitoksen johtoryhmä toimii sopeuttamissuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmänä, joka osoittaa tarvittavat resurssit toimenpiteiden toteuttamiseksi ja varmistaa toimenpiteiden etenemisen. Toimenpiteistä sovitaan yhdessä oikeusministeriön kanssa. Kevään 2012 aikana laaditaan sopeuttamisen toimeenpanosuunnitelma, jota seurataan Rikosseuraamuslaitoksen johtoryhmässä koko sopeuttamiskauden ajan. Myös toimeenpanosuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan.

4 4(32) 1.1 Rikosseuraamusalan toimintameno- ja kustannusrakenne Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot jakaantuivat vuoden 2011 tilinpäätöksessä kuvassa 1 esitetyn mukaisesti. Suuruusluokaltaan merkittävien toimintamenosäästöjen toteuttaminen edellyttää suurimpia säästöjä henkilöstömenoissa ja toimitilavuokrissa. Muiden menojen osuus ja kokonaisvaikutus on pieni. Muissa toimintamenoissa säästöjä on mahdollista saada lähinnä energiankulutuksessa ja hankinnoissa. Palvelukeskusmaksujen osuus muista toimintamenoista on 20 %. Kuva 1. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot vuonna 2011 Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (2011) 26 % 56 % Palkat Kiinteistövuokrat Muut menot 18 %

5 5(32) Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätöksessä 2010 on esitetty nettokustannukset toiminnoittain Tarmo -tietojen perusteella kuvan 2 mukaisesti. Kuva 2. Rikosseuraamuslaitoksen nettokustannukset vuonna 2010 Rikosseuraamuslaitoksen nettokustannukset (2010) 3% 9% 1% 44% 5% 16% Yhdyskuntaseuraamusten tp. Vankeusrangaistusten tp. Toimitilat ja kiinteistöt Tukitoiminnot ja hallinto Vankien terveydenhuolto RSKK:n perus- ja täydennyskoulutus Poissaolot 23% Valtaosa kustannuksista koostuu vankeusrangaistusten täytäntöönpanon ns. lähityön kustannuksista. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanotyön kustannukset ovat vain 3 % kustannuksista. Kuvassa 2 on esitetty erikseen toimitila- ja kiinteistökustannukset sekä tukitoimintojen ja hallinnon kustannukset 1. Tukitoimintojen kustannuksiin sisältyvät varsinaisen hallinnon lisäksi myös OTTK:n ja Palkeiden palvelukeskusmaksut. Poissaolojen kustannuksia (20 miljoonaa euroa) ei ole vyörytetty toiminnoille, vaan ne on esitetty kokonaisuutena. Poissaoloihin sisältyvät vuosilomat sekä muut poissaolot ml. sairauspoissaolot. 1 Yhdyskuntaseuraamusten tp. = toimintoketjut 51 yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano ja 50 asiantuntijalausunnot. Vankeusrangaistusten tp = toimintoketjut 32 rangaistusajan suunnittelu, 33 rangaistusajan hallinta vankilassa, 13 ruokahuolto ammattityövoimalla, 20 peruspalvelut, 21 valvonta, 25 kuljetustehtävien tuki, 22 vankien koulutus, 24 ohjelmatoiminta, 24 avolaitostyöt ja muu ulkopuolinen työ, työtoiminta, 29 yksilötyö, 30 vapaa-ajantoiminnot, 34 valvottu koevapaus. Toimitilat ja kiinteistöt = toimintoketju 19 toimitilat. Tukitoiminnot ja hallinto= toimintoketjut 10 rangaistusten täytäntöönpano, tuomitun oikeusturva ja laillisuusvalvonta, 11 rikosseuraamusalan ohjaus, 12 viestintä, 14 henkilöstön kehittäminen, 15 hallinto, 16 asiakirja- ja käännöspalvelut, 17 tietohallinto. RSKK:n perus- ja täydennyskoulutus = toimintoketjut 90 tutkintokoulutus, 91 täydennyskoulutus 92 AMK- ja maksullinen toiminta. Lähde Tarmo laskentajärjestelmä

6 6(32) 2 Toimintamenomäärärahojen sopeuttamistarve 2.1 Talouden kehittyminen ilman sopeuttamistoimia Rikosseuraamuslaitokselle on kohdennettu kehyspäätöksessä toimintamenosäästöjä ja säästöjä yhteishankintojen lisäämisestä vuodesta 2012 lähtien. Samanaikaisesti toimitilavuokrat nousevat jo tehtyjen investointipäätösten ja indeksikorotusten vuoksi. Rikosseuraamuslaitos on ajautumassa tilanteeseen, jossa jo vuonna 2013 toimintamenot ylittävät käytettävissä olevat määrärahat lähes 1,8 miljoonalla eurolla ja rahoitusalijäämä heikkenee erittäin nopeasti mikäli sopeuttamistoimiin ei ryhdytä välittömästi. Laskelmassa ei ole huomioitu inflaation vaikutusta. Laskelmassa on huomioitu jo sidottujen investointihankkeiden vuokravaikutukset 2, mutta menoihin ei ole sisällytetty esitettyjä uusia investointihankkeita. Toimintamenoihin ei myöskään ole sisällytetty Rikosseuraamuslaitoksen uuden asiakastietojärjestelmän (AJT) kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 9 milj. euroa. Taulukko 1. Rikosseuraamuslaitoksen määrärahakehitys ilman talouden sopeuttamistoimia Palkat Kiinteistövuokrat Muut menot Tulot Menot yhteensä Toimintamenomääräraha Siirtyvä määräraha Määrärahat yhteensä Siirtyy seuraavalle vuodelle TTS tehdyt sopeuttamistoimia koskevat linjaukset Rikosseuraamuslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille tehtiin laskelma siitä, minkälaisin toimin laitos voisi sovittaa menonsa kehykseen. Sopeuttamistoimien suunnittelun alkuvaiheissa menoleikkaukset kohdennettiin vain palkkamenoihin. Henkilötyövuosien vähentäminen olisi toteutettava nopeasti, sillä mikäli vähennykset liukuvat TTS-kauden loppuun, henkilöstön vähennystar- 2 Laskelmassa on huomioitu seuraavien sidottujen investointihankkeiden vuokravaikutus: - Mikkeli/uudisrak/valmis 11/ Mikkeli/peruspar/arvioitu valmistumisaika 2013 alussa - Kuopio/peruspar/valmis 11/ Helsinki/keittiörakennus peruspar, valmis 12/ Suomenlinna/majoitusrak./valmis 12/ Vanaja/Ojoisten kartanorakennuksen muutoshanke, valmis 6/2011

7 7(32) ve nousee olennaisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta tehtiin päätös siitä, että kaikkien eläköitymisen ja luonnollisen poistuman kautta avoimeksi tulevien virkojen osalta tutkitaan mahdollisuudet hoitaa ne olemassa olevalla henkilöstöllä työprosessien tuottavuutta kehittämällä, laajentamalla henkilöstön työnkuvia sekä keskittämällä tukipalvelutehtäviä. Joistakin toiminnoista joudutaan myös luopumaan. Valtioneuvoston antamassa valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille todetaan: Rikosseuraamusjärjestelmää kehitetään siirtämällä rangaistusten painopistettä hienokseltaan laitosseuraamuksista vapaudessa täytäntöönpantaviin seuraamuksiin, ja rangaistusten täytäntöönpanossa suljetuista laitoksista avolaitoksiin. Sähköisen valvonnan käyttöä laajennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa, henkilöstömäärää ja vankilukua sopeutetaan kehyspäätöksen mukaisen määrärahatason edellyttämällä tavalla. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintakykyä parannetaan toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä kehittämällä. Rikosseuraamuslaitoksen TTS laskelmissa on lähdetty siitä, että talouden sopeuttamistoimiin on ryhdyttävä välittömästi. Mitä nopeammin sopeuttamistoimia kyetään toteuttamaan, sitä pienempi on henkilötyövuosien vähennystarve. 3 Seuraamusjärjestelmän rakenteiden ja toimipaikkaverkoston kehittäminen 3.1 Seuraamusjärjestelmän kehittäminen ja vankiluvun hallinta Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tavoitteena on lisätä yhdyskuntaseuraamusten käyttöä laitosseuraamusten sijaan. Rikosseuraamuslaitos ei pysty säätelemään sitä, kuinka paljon ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomitaan. Kaikki vankilukua lisäävät toimet vaikeuttavat sopeuttamissuunnitelman toimeenpanoa. Rikosseuraamuslaitoksen strategia vahvistettiin vuoden 2011 alussa. Strategia on kiteytetty kolmeen peruspilariin, jotka ovat: * polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä, * turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa sekä * mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Rikosseuraamuslaitoksen strategia edistää tiukasta taloustilanteesta selviämistä, koska avoimemmat seuraamusmuodot ovat myös edullisempia. Rikosseuraamuslaitos voi omilla toimillaan edesauttaa sitä, että vankiloissa olevien määrää saadaan vähennettyä mm. lisäämällä vapauttamisvaiheen tukitoimia ja verkostoyhteistyötä muiden toimijoiden kanssa sekä laajentamalla valvotun koevapauden käyttöä. Rikosseuraamuslaitoksen esitys: Rikosseuraamuslaitos esittää oikeusministeriölle, että valmisteilla olevassa laissa valvotusta koevapaudesta laajennettaisiin koevapauden käyttö ensisijaiseksi vapauttamismenettelyksi aina silloin, jos vanki täyttää laissa määritellyt edellytykset koevapauteen päästämiseen, ellei se ole esimerkiksi rangaistuksen lyhyyden vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Rikosseuraamuslaitoksen esityksen mukaan valvottu koevapaus tulisi edellytysten täyttyessä kyseeseen pitkien, vähintään kuuden kuukauden rangaistusta suorittavien kohdalla. Arviolta valvottuun koevapauteen päästettäviä olisi vuosittain noin 850-

8 8(32) 1000 vankia. Osalla vangeista koevapaus voisi olla varsin lyhyt. Mutta heilläkin se olisi tärkeä harjoitteluvaihe siviiliin siirryttäessä. Valvottu koevapaus mahdollistaa suunnitelmallisen, vaiheittaisen vapauttamisen ts. vapautuvan sopeutumisen siviilielämään tuetusti ja kontrolloidusti. Se vaatii sekä vankilalta että vangilta merkittävää panostusta vapautumisen kannalta kriittisen alkuvaiheen sujumiseksi. Vapauttamisen valmistelu tehdään perusteellisesti ja verkostoja sitouttaen. Koevapauteen päästetyllä on toimintavelvollisuus ja päihteettömyysvelvoite. Valmisteilla oleva laki mahdollistaa sähköisen pantavalvonnan käyttöönoton koevapaudessa. Vapautuvan yhteiskuntaan kiinnittymisen ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta koevapaus on perinteistä vapautumista vaikuttavampi Vanki- ja asiakasmäärien kehitys Rikosseuraamuslaitoksen menoista yli kaksi kolmasosaa koostuu vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja sen toimitilamenoista. Siksi on tärkeää, että vankipaikkojen määrä ja laatu vastaavat niiden tarvetta. Vankipaikkojen investointipäätökset ovat kustannusvaikutuksiltaan kauaskantoisia, samoin päätökset paikoista luopumisesta. Siksi on tärkeää, että vankipaikkojen tarvetta tarkastellaan mahdollisimman hyvän ja tulevaisuutta ennakoivan tiedon perusteella. Esitetyt arviot vanki- ja asiakasmäärien kehityksestä perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen TTS-arvioihin. Vankien määrän ennakoidaan hieman nousevan suunnittelukauden aikana. Vankilassa olevien vankien määrän alenemiseen vaikuttavat valvotun koevapauden käytön laajentaminen sekä valvontarangaistuksen käyttöönotto. Valvontarangaistus otettiin käyttöön marraskuussa Valvontarangaistuksen odotetaan laskevan päivittäistä vankilukua portaittain 30:stä noin sataan vankiin vuoteen 2016 mennessä. Toisaalta kesäkuussa 2011 voimaan tullut rikoslain muutos ankaroitti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia siten, että muutoksen arvioidaan nostavan päivittäistä vankilukua portaittain vuodesta 2013 lähtien. Muutoksen vaikutus vankilukuun on suunnittelukauden lopussa noin 120 vankia enemmän päivittäin. Tutkintavankien päivittäisen keskimäärän arvioidaan nousevan noin 40:llä, mikäli tutkintavankeja pidetään poliisin tiloissa lyhyemmän ajan. EU-puitepäätökseen perustuvan lain mukaisesti toisen EU-jäsenvaltion kansalaisen siirto suorittamaan rangaistustaan kotimaahansa helpottuu, minkä arvioidaan vähentävän päivittäistä vankilukua noin 10:llä. Sakon muuntorangaistuksen uudistustarpeita selvitetään yhdyskuntaseuraamustoimikunnassa. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi selvittää, olisiko perusteltua kehittää seuraamusjärjestelmää siten, että pitkiin ehdollisiin tuomioihin voitaisiin liittää lyhyt ehdoton rangaistusjakso. Kahden viimeisen toimenpiteen vaikutuksia vankimääriin ei ole vielä voitu arvioida.

9 9(32) Edellä esitetyt seikat huomioiden ennusteet asiakasmäärien kehityksestä ovat seuraavanlaiset: Taulukko 2. Vanki- ja asiakasmäärät TOIMINNAN LAAJUUS TP 2011 Tujo 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset Vapaudesta vankilaan tulleet Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin ehdollisesti rangaistut nuoret nuorisorangaistus yhdyskuntapalvelu ehdonalaisesti vapautuneet valvontarangaistus Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot Vankeja keskimäärin vankeusvankeja sakkovankeja tutkintavankeja vankeja vankilassa vankeja koevapaudessa Vankeja ulkopuoliseen laitokseen sijoitettuna Vankirakennekartoituksessa kerätään vuosittain poikkileikkaustieto vankien asuinmaakunnista. Vankien määrä on laskenut vuosien aikana nopeimmin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella, jos rikosseuraamusalueita tarkastellaan kokonaisuutena. Absoluuttinen vähennys on ollut suurin Uudenmaan maakunnasta kotoisin olevien vankien määrässä. Samanaikaisesti ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut, mikä on pitänyt etelän vankilat täynnä. Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnista kotoisin olevien yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä on laskenut nopeimmin vuosina Myös Uudellamaalla yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä on laskenut. Vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakasmäärien kehitys on liitteenä (LIIT- TEET 1 ja 2) Vankipaikkojen tarve ja toimipaikkaverkoston supistaminen Suunnittelukauden aikana vankiloissa tulee olemaan vankeja keskimäärin päivittäin hieman alle Vankipaikkoja tulee olemaan ilman lisäinvestointipäätöksiä Optimaalinen vankiloiden käyttöaste olisi 95 %, koska vankiluku vaihtelee vuoden aikana. Vankipaikkoja tarvittaisiin tähän tavoitteeseen pääsemiseksi noin Vankeusvangeille ja tutkintavangeille tulee olla riittävät sijoitusmahdollisuudet. Seuraavassa on esitetty 95 %:n käyttöasteella miesten ja naisten vankipaikkatarpeet.

10 10(32) Taulukko 3. Vankipaikkatarve 95 %:n täyttöasteella Miehet Naiset Yhteensä Tutkintavangeille Vankeusvangeille Yhteensä Miesvangeille tarvitaan noin 620 tutkintavankeuspaikkaa. Tutkintavankien määrän on arvioitu TTS -laskelmissa nousevan keskimäärin 640:een, mutta määrän kehitystä on syytä seurata, sillä vankilukuilmoituksen mukaan tutkintavankien määrä on jo noussut ennakoituun 640:een. Miesvankeusvangeille tarvitaan lisäksi noin 2360 paikkaa. Kaiken kaikkiaan miesvangeille tarvitaan noin 2980 vankipaikkaa. Valvonnan intensiivisyysluokituksen perusteella ratkaistaan paikkojen suljettuisuus/avoimuus, minkä vuoksi tässä ei oteta kantaa suljettujen ja avopaikkojen määrään. Naisvangeille on käytössä Mikkelin vankilan peruskorjauksen valmistuttua yhteensä 270 paikkaa, joista 169 (63 %) on suljettuja ja 101 (37%) avopaikkoja 3. Suljetuista paikoista noin 50 tarvitaan naistutkintavangeille. Naisten avolaitospaikkoja lisätään siten, että Vanajan vankilan Vanajan osastolle perustetaan 18 uutta avolaitospaikkaa Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueiden naisille. Vanajan uudet paikat tulevat käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen naisia varten tavoitteena on ottaa käyttöön lukien Laukaan vankilaan 12- paikkainen naisosasto ja lukien Kestilän vankilaan 12 -paikkainen naisosasto. Satakunnan vankilan Köyliön osaston muuttaminen suljetuksi vähentää 10 naisten avolaitospaikkaa, jotka korvautuvat Vanajan vankilan uusilla paikoilla. Vankipaikkojen määrän vähentäminen johtaisi ajoittaiseen yliasutustilanteeseen suunnittelukauden aikana. Vankipaikkojen vähennyspotentiaali on maksimissaan noin 120 vankipaikkaa 100 %:n keskimääräisellä käyttöasteella. Mikäli suunnitellut investoinnit saavat lisärahoituksen, vähennysmahdollisuus vuonna 2016 olisi 100 %:n kuormituksella noin 235 vankipaikkaa ja 95 %:n optimaalisella kuormituksella noin 70 vankipaikkaa. (Katso tarkemmin taulukko 4.) 3 Naisten suljetut vankipaikat: Häv. nykyiset 94 p., Turku 26 p., Vaasa 3p., Kuopio 8 p., Mikkeli tulevat 11 p., Pyhäselkä 17 p., Oulu 10 p. ja Pelso 10 p. Avopaikat: Vanaja 73 p., Kestilä 12 p., Laukaa 12 p. ja Ylitornio 4 p.

11 11(32) Taulukko 4. Vankipaikkatarpeet ja vankipaikkojen vähentämispotentiaali Vankeja keskimäärin vankeja vankilassa Vankipaikat, ilman lisäinvestointeja: Avolaitoksissa Suljetuissa vankiloissa yhteensä vankipaikkoja avolaitoksissa, % osuus 33,2 32,8 33,1 33,1 33,1 95 % käyttöasteella vankipaikkoja tarvittaisiin % käyttöasteella vankipaikkoja tarvittaisiin Vankipaikat, jos suunnitellut investoinnit toteutetaan: Avolaitoksissa Suljetuissa vankiloissa yhteensä vankipaikkoja avolaitoksissa, % osuus 33,2 32,8 33,8 33,1 34,4 95 % käyttöasteella vankipaikkoja tarvittaisiin % käyttöasteella vankipaikkoja tarvittaisiin Vankipaikkojen alueelliseen tarpeeseen vaikuttavat ennusteet väestönkehityksestä. Alueiden väestörakenteen polarisoitumisen ennustetaan jatkuvan valtakunnallisesti. Suuret kaupunkikeskittymät vahvistuvat. Myös palvelujen tarjonta keskittyy kasvukeskuksiin. Rikosseuraamuslaitoksen verkostokumppaneita on tulevaisuudessa hankala löytää kasvukeskusten ulkopuolelta. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan väestön määrä kasvaa nopeimmin suurimmissa kasvukeskuksissa ja niissä maakunnissa, jotka ovat etelän ja lännen rikosseuraamusalueilla. Lännen alueella ainoastaan Satakunnan maakunta on taantuvan väestönkehityksen alue. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella väestö taas kasvaa ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa Oulun ja Jyväskylän seutukuntien ansiosta. Eniten väestötappiota tulevat kokemaan Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi. Väestönkehitys vaikuttaa myös rikosten määrään. Vankien määrä asukasta kohti on vaihdellut huomattavasti eri alueilla. Taantuvilla alueilla ikääntyvän väestön osuus kasvaa merkittävästi, jolloin myös aktiivisessa rikoksentekoiässä olevien määrä vähenee. Vuonna 2020 lapsia ja vanhuksia työikäisiä kohti ennustetaan olevan alle 60 % ainoastaan Uudellamaalla ja alle 70 % Itä-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta- Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Maakuntien väestöennusteiden perusteella seuraavaan taulukkoon on laskettu maakunnittainen vankimääräennuste vuosille 2015, 2020, 2030 ja Laskelmassa on peilattu vankimäärän kehitystä suhteessa vuotiaiden miesten määrään. Ennuste ei luonnollisesti huomioi lainsäädännöllisten toimien vaikutusta vankien määrään, minkä vuoksi TTS -arviot vankien kokonaismääristä ovat suuremmat. Ennusteen perusteella voi hyvin ennakoida alueellisen kehityksen suuntaa. 4 Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain , Tilastokeskus ( vuotiaat miehet).

12 12(32) Taulukko 5. Maakuntien vankikertymäennusteet vuosina suhteutettuna vuotiaiden miesten määrään Maakunta ESRA Maakunnan työikäinen miesväestö 2010 Maakunnasta kotoisin vankeja Vankeja/ asukasta vuonna 2010 Maakunnan vankiennuste 2015 Maakunnan vankiennuste Uusimaa Itä-Uusimaa Yhteensä LSRA Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pirkanmaa Ahvenanmaa Yhteensä IPRA Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Maakuntien väestöennusteet ja väestölliset huoltosuhteet (LIITTEET 3 ja 4) Maakunnan vankiennuste 2030 Maakunnan vankiennuste 2040 Muutos Johtopäätökset: Vankipaikkojen alueellinen jakautuminen ei vastaa vankikertymää. Väestörakenteen muutos näkyy jo nyt tilanahtautena etelän ja lännen vankiloissa. Vankiloiden peruskorjausten kohdentaminen on perusteltua niille alueille, joista vankeja tulee paljon. Peruskorjaukset ja lisäinvestoinnit ovat menopäätöksiä, joilla sidotaan resursseja pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkien uusien investointien osalta tilojen käytön elinkaari on pohdittava tarkasti. Koska Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteessa ei tapahdu nopeita muutoksia, on selvää, että kotipaikkaläheisyysperiaatteesta joudutaan suunnittelukauden aikana edelleenkin osittain joustamaan. Paikkamäärän alueellisen jakauman muutokseen tähtääviä toimia on kuitenkin tarkasteltava osana toimitilaverkostoselvitystä. Edellä olevien seuraamusjärjestelmän kehitystä ja vankimäärän kehitystä koskevan tarkastelun perusteella on todettavissa, että säästöjen aikaansaanti vankipaikkamäärää oleellisesti vähentämällä johtaisi vankiloiden yliasutukseen. Toisaalta tarvittavien nopeasti vaikuttavien säästöjen saavuttaminen ilman vankipaikkojen ja niihin sidottujen resurssien vähentämistä ei vaikuta mahdolliselta. Vankipaikkojen vähennyksen säästövaikutukset toteutuvat parhaiten, jos lakkauttaminen kohdistetaan kokonaiseen vankilaan. Suljetuista laitospaikoista on pulaa kaikilla rikosseuraamusalueille ja tutkintavankien määrä on kasvussa. Itä- ja Pohjois-Suomen avolaitoksissa käyttöasteet ovat useissa laitoksissa viime vuosina jääneet selvästi alle 100 %:n. Näin ollen avolaitospaikkojen maltillinen vähentäminen tältä alueelta tehostaa resurssien käyttöä aiheuttamatta yliasutusta tai muita vankien sijoittamiseen liittyviä ongelmia. Tällä perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue sai tehtäväkseen tehdä esityksen

13 13(32) alueelta lakkautettavasta avolaitoksesta. Lakkautettavaksi esitettävän yksikön valinnassa on painotettu taloudellisten säästöjen aikaansaamisen lisäksi yksikön merkitystä osana rangaistusten alueellista täytäntöönpanoprosessia. Arvioinnissa on otettu huomioon Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyössä laatiman toimitilaverkostoselvityksen välituloksia yksiköiden tulevista peruskorjaustarpeista, niiden kustannuksista ja vuokravaikutuksista. Tilojen elinkaarta on arvioitu TTS-kautta pidemmältä ajanjaksolta. Muita arvioinnissa huomioituja seikkoja olivat: - ennusteet maakunnan väestönkehityksestä ja vankipaikkojen tarpeesta TTS-kauden jälkeen, - yksiköiden taloudellisuusmittarit (toimintamenot/vanki), - yksiköiden tuottavuusmittarit (htv/vanki) ja - henkilöstöresurssien tehokas käyttö. Rikosseuraamuslaitoksen esitys: Edellä esitetyn ja liitteenä olevasta Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen muistiosta (LIITE 5) ilmenevin perustein Rikosseuraamuslaitos esittää, että Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueelta lakkautetaan Haminan vankila, jossa on 32 avolaitospaikkaa. Alueelle jää edelleen riittävä määrä vankipaikkoja. Haminan vankilan käyttöaste oli viime vuonna 97% (pl. valvottu koevapaus 78%). Kohtuuttomien henkilöstövaikutusten estämiseksi ja alueelle vapautuvien vankien vapautumisprosessin varmistamiseksi Kouvolan yhdyskuntaseuraamustoimistoon kehitetään vapautumista tukevia toimintamuotoja. Käytettävissä ovat Rikosseuraamuslaitoksen ja oikeusministeriön henkilöstöpoliittisten linjausten mukaiset toimenpiteet, joista ensisijaisena työn tarjoaminen vakituiselle henkilökunnalle muusta Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä. Muita tukimuotoja ovat mm. valtion virkamieslain 20 :n mukainen siirtäminen muun työnantajan palvelukseen, määräaikaisen korvauksen maksaminen työmatkan pitenemisestä sekä irtisanomiskorvaus. Vankipaikat esitettyjen ratkaisujen ja toimipaikkaverkoston supistamisen jälkeen liitteenä (LIITE 6). Säästöpotentiaali: Haminan vankilan lakkauttamisella saadaan toimintamenosäästöjä euroa, josta henkilöstömenojen osuus on euroa, toimitilavuokrien euroa ja muiden menojen euroa. Lakkauttaminen vähentää Rikosseuraamuslaitoksen tuloja euroa. Haminan vankilan avolaitosmäärärahanosuus on ollut euroa. Lakkauttamispäätöksen tekeminen kevään 2012 aikana mahdollistaa säästöjen toteutumisen jo vuonna 2013.

14 14(32) 3.2 Toimitilarakenteen kehittäminen ja toimitilojen käytön tehostamistoimet Vankitilojen luokittelun käyttöönotto Nykyiset vankipaikat (3092) jakautuvat suljettuihin ja avopaikkoihin. Suljettuja vankipaikkoja oli vuoden 2011 lopussa 2062 (67 %) ja avopaikkoja 1030 (33 %). Rikosseuraamuslaitos laatii kevään 2012 aikana vankitilojen luokittelun, jonka tavoitteena on jakaa vankipaikat useampaan kuin kahteen luokkaan valvonnan intensiivisyyden mukaan. Nykyistä tarkemmasta vankitilojen määrittelystä saadaan apuväline toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen, toimitila- ja investointikysymyksiin, hankintapäätöksiin sekä henkilöstön mitoituksen suunnitteluun. Vankiloiden erilaisuus ja ainoastaan kahden kategorian olemassaolo saattaa luoda epäoikeudenmukaisuutta vankien kohteluun, mm. sijoitteluun. Tavoitteena on mitoittaa henkilöstöresurssit sen mukaan, mihin luokkaan vankipaikat kuuluvat kussakin vankilassa tai osastolla. Lähtökohtana on se, ettei vankia sijoiteta suljetumpiin olosuhteisiin kuin turvallisuustekijät huomioiden on pakko. Vankitilojen luokitteluprojektin toimeksiantoon sisältyy velvoite laatia ehdotus kunkin luokan henkilöstömitoituksesta (htv/vankipaikat). Vankitilojen luokittelun myötä saadaan henkilöstösäästöjä, jos luokittelu toteutetaan siten, että nykyisiä hyvin suljettuja vankipaikkoja muutetaan toiminnallisesti ns. puolisuljetuiksi tai puoliavoimiksi. Muutokset edellyttävät myös työvuorojärjestelyjen läpikäymistä. Vuonna 2010 suljetuissa vankiloissa oli keskimäärin 0,79 henkilötyövuotta vankia kohti ja avolaitoksissa 0,43 henkilötyövuotta vankia kohti. Esimerkkilaskelmassa vankiloissa olisi 3100 vankia ja valvotussa koevapaudessa 200 vankia. Vankitilat on jaettu neljään luokkaan siten, että niihin on arvioitu nykyisten eri tyyppisten laitosten ja Samuli Laulumaan laatiman selvityksen 5 perusteella keskimääräiset htv:t. Suljettuun laitokseen on mitoitettu 0,79 henkilötyövuotta, ns. puolisuljettuun 0,66 henkilötyövuotta (tyyppiä Satakunnan vankila), ns. puoliavoimeen 0,6 henkilötyövuotta (tyyppiä Naarajärven vankila) ja avolaitokseen 0,47 henkilötyövuotta per vanki. Valvottua koevapautta varten on arvioitu 0,3 henkilötyövuotta per vanki. Mitoitukset ovat viitteellisiä ja tarkistetaan Anna Arola-Järven jatkotoimeksiannon valmistuttua. Lähtökohtaoletuksena on lisäksi käytetty sitä, että nykyistä suurempi osa vangeista voitaisiin sijoittaa suljetun vankilan sijaan ns. puolisuljettuun tai puoliavoimeen vankilaan. Nykyisen kaltaisissa perinteisissä avolaitoksissa olevien määrää on lisätty nykytilanteeseen nähden hyvin maltillisesti. Esimerkkilaskelman mukaan 3100 vankilassa olevaa ja 200 koevapaudessa olevaa vankia sitoisi henkilötyövuosia yhteensä Vuonna 2010 vastaava määrä oli 2261 henkilötyövuotta. Vankilarakenteen keventäminen toisi esitetyillä arvioilla 46 henkilötyövuoden säästön vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Säästöjä syntyy myös hankinnoissa, kun voidaan selkeämmin harkita, minkälaisia turvateknisiä ratkaisuja erityyppisissä vankiloissa tarvitaan. Keskittämällä korkean uusimis- ja laitosriskin vankeja alueen yhteen laitokseen, voidaan samalla keskittää turvateknisiä ratkaisuja tarkoituksenmukaisemmin. 6 5 Samuli Laulumaa : Selvitys vankilatilojen määrittelystä valvonnan intensiivisyyden mukaan. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 5/ Laulumaa, s. 14.

15 15(32) Taulukko 6. Vankilarakenteen keventäminen HTV/ vanki (vuonna 2010) Suljettu Avo 0,79 0,43 Vaihteluväli 0,62-0,96 0,28-0,66 Htv:t yhteensä Vankeja keskimäärin päivässä HTV/ vanki (vuonna 2015) Suljettu "Puolisuljettuavo" "Puoli- Avo Vankilat Koevapaus yhteensä 0,79 0,66 0,6 0,47 0,3 Htv:t yhteensä Vankeja keskimäärin päivässä Säästöpotentiaali: Vankitilojen luokittelun perusteella vähennetään yhteensä 45 henkilötyövuotta, mistä muodostuisi noin 2,1 miljoonan euron henkilöstömenosäästö. Vuodelle 2013 kohdentuisi 15 henkilötyövuoden säästö, millä saadaan noin euron säästö. Vuosien säästömäärä täsmennetään myöhemmin vuoden 2012 aikana Toimitilaverkostoselvitys Senaatti-kiinteistöt laatii yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa mennessä kattavan toimitilaverkostoselvityksen, jossa käydään läpi kaikki Rikosseuraamuslaitoksen toimitilat, niiden elinkaari ja tulevaisuuden tarve. Toimitilaverkostoselvityksen perusteella laaditaan investointisuunnitelmat vuoteen 2025 asti. Selvityksen perusteella laaditaan myös suunnitelma tarpeettomista tiloista luopumiseksi. Tavoitteena on saada haltuun Rikosseuraamuslaitoksen vuokramenojen kehitys ja hillitä menoja investointitarpeista huolimatta. Säästöpotentiaali: Säästöjä saadaan luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä. Katso myös kohta henkilökunnan asuntojen määrän vähentäminen Energiankulutuksen vähentäminen Tavoitteena on laskea vankiloiden kokonaisenergiankulutusta ja energiakustannuksia. Lämmön- ja sähkönkulutukset yksiköissä ovat vankiloiden toiminnan ominaispiirteet huomioidenkin huomattavan korkeat verrattuna keskimääräiseen kulutukseen Senaatin omistamissa kiinteistöissä. Kulutusta on mahdollista laskea ylläpidollisilla ja taloteknisillä toimenpiteillä. Senaatti-kiinteistöt toteuttaa energiansäästökartoitukset yksiköissä vuoden 2012 aikana. Vuonna 2011 toimintamenomäärärahoilla maksettiin vankiloissa lämmityksestä, sähköstä ja vedestä noin 7 miljoonaa euroa. Energiakustannukset/vanki vaihtelevat merkittävästi eri vankiloissa. Keskimäärin lämmityksestä maksettiin vuoden aikana 1100 euroa/ vanki, sähköstä 900 euroa/vanki ja vedestä 90 euroa/vanki. Noin 10 %:n säästö kustannuksissa vastaisi euron säästöä.

16 16(32) Vankiloiden energiaselvitykset aloitetaan kahdella pilottikohteella, jotka ovat Helsingin ja Jokelan vankilat. Pilottikohteiden avulla on tarkoitus laatia yksinkertainen malli energiaselvitysten ja säästötoimenpiteiden kartoittamiseksi. Selvitysten valmistuttua toimenpidesuositukset kootaan ja energiansäästötoimenpiteet luokitellaan energiansäästön ja investoinnin takaisinmaksuajan perusteella. Senaatti-kiinteistöt vastaa projektin kustannuksista ( euroa). Mikäli projektista muodostuu takaisinmaksuajaltaan järkeviä hankkeita jyvitetään tarkastusten kustannukset toteutettaville hankkeille vankilakohtaisesti. Säästöt alkavat realisoitua vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla. Projektin yhteydessä laaditaan myös suunnitelma ekotehokas vankila -mallin laajentamisesta. Ekotehokas vankila mallin myötä mm. yksiköiden jätteiden lajittelu tehostuu. Säästöpotentiaali: Energiakustannusten nousu ja pienet talotekniset investoinnit huomioiden säästöpotentiaali on noin euroa. Säästöä vuodelle 2012 kohdentuu euroa ja vuodelle euroa Kiinteistönhuollon ja kunnossapidon kehittäminen Kiinteistönhuoltoon ja kunnossapitoon sitoutui vuonna 2010 Rikosseuraamuslaitoksen omaa työaikaa 48 htv. Tavoitteena on neuvotella Senaatti-kiinteistöjen kanssa jaettuun tai kokonaisvuokramalliin siirtymisestä oman kiinteistönhuollon henkilöstön eläköityessä. Rikosseuraamuslaitoksen tulee käyttää vuosittain vankiloiden kunnossapitoon noin 3,6 miljoonaa euroa. Talotekniset ja turvatekniset järjestelmät ovat lisääntyneet uudisrakennetuissa ja peruskorjatuissa kohteissa. Huoltotarpeet ovat sen myötä lisääntyneet ja huoltokustannukset kasvaneet. Turvatekniikan huollot on tarkoitus jatkossa hankkia ostopalveluna. Niissä vankiloissa, joissa ollaan siirrytty tai siirrytään jaettuun vuokraan tai kokonaisvuokraan, Senaatti-kiinteistöt sisällyttää laskelmiinsa ko. vankilan kunnossapitotarpeen mukaiset kustannukset ja toteuttaa kunnossapidon suunnitellun ohjelman mukaan. Niissä vankiloissa, jotka eivät ole jaetulla vuokralla tai kokonaisvuokralla vuosittaisiin huoltotoimenpiteisiin tulee varata vankiloittain erillinen rahoitus. Se tulee määritellä vuosittain, sillä eripituisten huoltovälien johdosta huoltotarpeet ja kustannukset vaihtelevat vuosittain. Vankilat laativat huoltotoimenpiteistä suunnitelmat, joiden pohjalta kustannukset saadaan tulo- ja menoarvioon. Kunnossapito- ja huoltotoimenpiteiden lisäksi vankiloissa on mm. toiminnan muutoksista aiheutuvia tilamuutostarpeita. Ne tulee toteuttaa yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja erillisellä investointirahoituksella. Ne ovat myös pääsääntöisesti luvanvaraisia toimenpiteitä. Tilamuutokset ovat aina vuokravaikutteisia. Turvajärjestelmien käyttöikä on pääsääntöisesti alle 15 vuotta. Niiden osalta on päätetty, että Senaatti-kiinteistöt tekee hankinnan uudis- ja peruskorjausvaiheessa ja vuokravaikutus on niiden osalta 12 %. Ko. vuokra poistuu 15 vuoden kuluttua. Uusiminen on Rikosseuraamuslaitoksen vastuulla. Ne tulee toteuttaa investointirahoituksella ja se on vuokravaikutteista. Ainoa rahoitusmuoto tällä hetkellä on Senaatti-kiinteistöjen pienehkö investointirahoitus. Säästöpotentiaali: Suunnitelmallisilla kunnossapitotoimilla pystytään myöhentämään vuokravaikutteisia investointitarpeita. Säästöjen realisoituminen TTS-kauden aikana ei ole todennäköistä.

17 17(32) Toimitilojen käytön tehostaminen Toimitilakustannuksia hillitään tehostamalla nykyisten toimitilojen käyttöä. Toimitilojen käytön seuranta helpottuu Optimaze -tilanhallintajärjestelmän avulla. Tavoitteena on, että keskushallintoyksikössä, aluekeskuksissa, arviointikeskuksissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa on vuonna 2015 tilaa käytössään enintään 25 htm²/työntekijä. Uusia tiloja otetaan käyttöön, mikäli ne ovat myös kokonaiskustannuksiltaan nykyisiä edullisempia. Keskushallintoyksikössä on irtisanottu vuoden 2013 alusta lukien 5. kerroksen tilat sekä kaksi varastotilaa. Tilaa on käytössä muutoksen jälkeen 34 htm²/työntekijä. Kustannussäästö on noin euroa/vuosi. Senaatti-kiinteistöt kartoittavat vuoden 2012 alkuvuoden aikana mahdollisia vaihtoehtoisia tilankäytöltään ja kustannuksiltaan tehokkaampia toimitilavaihtoehtoja keskushallintoyksikölle nykyisen kiinteistön ulkopuolelta. Keskushallintoyksikön nykyinen vuokra on noin euroa/vuosi. Säästöpotentiaali on arviolta noin euroa/vuosi. Rikosseuraamusalueet käyvät läpi omat toimitilansa ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin toimitilojen käytön tehostamiseksi ja/tai uusien toimitilojen hankkimiseksi linjauksen mukaisesti. Vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimitilojen yhteiskäyttöä laajennetaan keskittämällä toimitilat Oulussa, Mikkelissä ja Helsingissä ns. Kuopion mallin mukaisesti vankilan yhteyteen. Henkilökunnan asuntona käytössä olleisiin tiloihin tehdään käyttötarkoituksen muutokset, jotka edellyttävät pieniä vuokravaikutteisia investointeja. Vankilan ulkopuolella olevat toimistotilat voidaan irtisanoa (suora kustannusvaikutus). Synergiaetuja saadaan myös henkilöstön yhteiskäytöstä. Oulun vankilan hanke toteutetaan vuosien aikana pienehköllä investointirahoituksella. Muurin ulkopuolisiin peruskorjaustarpeessa oleviin entisiin henkilökunnan asuntoihin korjataan tiloja vangeille (avoyksikkö ja vapauttamisyksikkö), täytäntöönpanoyksikön sivutoimipisteelle, arviointikeskuksen työntekijöille ja yhdyskuntaseuraamustoimistolle. Tilat ovat vankilan turva-alueella ja niille on vaikea löytää muuta käyttöä. Oulun yhdyskuntaseuraamustoimisto maksaa vuokraa nykyisistä toimitiloistaan euroa/vuosi. Koko hankkeen investointikustannuksen lisävuokra on euroa/vuosi. Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston nykyiset toimitilat irtisanotaan lukien. Mikkelin vankilan yhteydessä olevasta kerrostalorakennuksesta, jossa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen täytäntöönpanoyksikön ja arviointikeskuksen toimipaikka, laaditaan hankesuunnitelmaa. Kerrostalosta maksetaan Senaatti-kiinteistöille vuokraa euroa. Kerrostaloon keskitettäisiin myös Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston tilat. Investointikustannus on hankesuunnitelman mukaisesti 2,7 miljoonaa euroa, jonka vuokravaikutus on arviolta euroa. Rakennukseen jää joitakin asuintiloja tilapäiskäyttöön sekä neuvottelutiloja, joita käyttää myös Mikkelin vankila. Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston nykyiset toimitilat kaupungilla maksavat euroa vuodessa. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue selvittää vuoden 2012 aikana, voidaanko nykyisin henkilökunnan asuntokäytössä olevaan Ristikkokadulla Helsingin vankilan yhteydessä sijaitsevaan kiinteistöön sijoittaa jatkossa tilat arviointikeskuksen ja yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijöille. Nykyisistä yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimitiloista kaupungilla maksetaan vuokraa euroa/vuosi. Vuokrasopimus on voimassa saakka. Käyttötarkoituksen muutos Ristikkokadulla sijaitsevaan nykyiseen henkilökunnan asuntoon aiheuttaisi arviolta noin euron lisävuokran/vuosi. Investointi maksaisi itsensä takaisin yhden vuoden aikana. Nykyisen vuokrasopimuksen irtisanomisesta ennen irtisanomisajan päättymistä neuvotellaan.

18 18(32) Henkilökunnan asuntoja muutetaan vankitiloiksi Vanajan ja Satakunnan vankiloissa. Hämeenlinnan vankilan peruskorjaushankkeen yhteydessä selvitetään mahdollisuus muuttaa osa asunnoista vankien avoyksiköksi. Yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimitilat on käyty läpi toimitilaverkostoselvityksen yhteydessä. Senaatti-kiinteistöjen ja Rikosseuraamuslaitoksen yhdessä laatiman selvityksen mukaan lähes kaikissa toimistoissa on tiloja asetettua tavoitetasoa enemmän. Kun lasketaan toimistotilan tarve 25 m²/htv -tavoitetason mukaisesti saadaan kunkin toimipisteen neliövuokralla kerrottuna tavoitevuokraksi noin euroa. Nykyisistä yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimitiloista maksetaan vuokraa 1,7 miljoonaa euroa. Säästöpotentiaali, joka on mahdollista saavuttaa siirtymällä uusiin toimitiloihin on varovaisesti arvioiden euroa, joka jaksottuu seuraavien viiden vuoden ajalle. Toimitilojen muutosta aiheutuviin kustannuksiin ja mahdollisiin investointikustannuksiin on tässä arviossa laskennallisesti jätetty noin euroa varausta. Yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimitilakustannukset ovat liitteenä (LIITE 7). Senaatti-kiinteistöt alkaa keväästä 2012 lähtien systemaattisesti etsiä uusia toimitiloja yhdyskuntaseuraamustoimistoille vuokrasopimusten irtisanomisaikojen mukaisesti valtion omistamista kiinteistöistä. Toimitilojen hankkiminen tehdään tiiviissä yhteistyössä yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja aluekeskusten kanssa. Säästöpotentiaali: Toimitilojen yhteiskäytöllä, yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja keskushallintoyksikön tilankäytön tehostamisella saadaan vuosina noin euron säästö. Vuonna 2013 yhdyskuntaseuraamustoimistojen tilankäytön tehostamisella saadaan n euron säästö ja keskushallintoyksikön vuokramenoista n euron säästö Henkilökunnan asuntojen määrän vähentäminen Rikosseuraamuslaitoksella oli vuonna 2010 käytössään Senaatti-kiinteistöiltä jälleenvuokraamia henkilökunnan asuntoja noin 460 kpl, joista maksettiin Senaatti-kiinteistöille vuokraa 2,2 miljoonaa euroa. Henkilökunnan asunnot on jo aiemmin kokonaan irtisanottu Turun, Vaasan ja Kylmäkosken vankiloissa. Myös Jokelan ja Sukevan vankiloissa osasta asuntoja on luovuttu. Asuntotyöryhmän esitysten mukaisesti Rikosseuraamuslaitos luopuu muista kuin toiminnallisesti välttämättömistä vuokra-asunnoista ja muista niihin liittyvistä tiloista asuntojen säilyttämis-, muuttamis- tai irtisanomisperusteista laaditut linjaukset huomioon ottaen. Rikosseuraamusalueet irtisanovat tarpeettomia asuntoja vuodesta 2012 lähtien. Osa asunnoista on sellaisia, joissa luopuminen tulee ajankohtaiseksi myöhemmässä vaiheessa, kun niiden merkittävät peruskorjaustarpeet realisoituvat. Säästöpotentiaali: Asuntotyöryhmän linjausten perusteella odotetaan kiinteistövuokramenojen säästöä yhteensä noin 1,8 milj. euroa. Vuonna 2013 säästöä kertyy n euroa.

19 19(32) 3.3 Toimitila- ja investointihankkeet Rikosseuraamuslaitos on pyrkinyt selvittämään vaihtoehtoisia ns. kevennettyjä suunnitelmia TTS -kauden toimitila- ja investointihankkeiden toteuttamisesta. Alla esitettyjen Keravan, Hämeenlinnan ja Helsingin vankiloiden investointihankkeiden jatkosta päätetään syksyllä 2012 vankitilojen luokitteluselvityksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteistyössä laadittavan toimitilaverkostoselvityksen valmistuttua. Hämeenlinnan vankilan ja vankisairaalan peruskorjaushankkeeseen vaikuttavat myös mahdolliset päätökset vankien terveydenhuollon järjestämisvastuun ja rahoittamisen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriölle Keravan vankilan uudisrakennus- ja peruskorjaushanke Keravan vankilan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeesta on laadittu hankesuunnitelma. Hanke on ollut Rikosseuraamuslaitoksen kärkihankkeena kehysehdotuksissa. Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa, jonka vuokravaikutus olisi 2,2 milj. euroa. Uudisrakennus edellyttäisi lisäkaavoittamista vankilan tontille 7. Ilman uudisrakentamista Keravan hanke tulisi olemaan kallis ja sen toiminnallisuus huono. Keravan vankilan peruskorjauksen ja uudisrakentamisen toteuttaminen alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti edellyttäisi noin htv:n lisäystä. Rikosseuraamuslaitos antoi Etelä-Suomen rikosseuraamusalueelle toimeksiannon selvittää osana sopeuttamissuunnitelmaa Keravan ja Helsingin investointihankkeiden vaihtoehtoiset ja edullisemmat toteuttamisvaihtoehdot siten, että esitetty ratkaisu turvaa etelän alueelle riittävästi suljettuja ja avopaikkoja ja on kokonaistaloudellisesti edullisempi. Selvityksessä käytiin läpi koko alueen kiinteistökanta ja sen mahdollisuudet lisätä vankipaikkoja. Arviointia ohjaavina näkökulmina olivat: olemassa olevan infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen, toiminnallisesti perustellut kokonaisuudet, maltilliset vuokravaikutukset ja realistiset henkilöstöresurssiodotukset. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen selvitys vaihtoehdoista on liitteenä (LIITTEET 8 a ja b) Hämeenlinnan vankilan ja vankisairaalan peruskorjaushanke Hämeenlinnan vankilan hankkeesta on laadittu tarveselvitys. Hanke on ollut Rikosseuraamuslaitoksen investointiehdotuksissa. Hämeenlinnan vankilassa on ns. paljusellejä naisvankien käytössä. Vankilan yhteydessä sijaitsee vankisairaala. Senaatin ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajista koostuvalle työryhmälle annettiin toimeksianto Hämeenlinnan peruskorjauksen kevyemmän vaihtoehdon suunnittelusta, mutta oleellisesti edullisempaa suunnitelmaa ei ole pystytty laatimaan. Työryhmän esitys Hämeenlinnan vankilan perusparannuksesta liitteenä (LIITE 9). Vankien somaattisen sairaanhoidon kustannuksia ilman vankisairaalaa selvittäneen konsulttitoimisto FCG Finland oy:n vankisairaalan toiminnan kustannus- ja vertailuselvitys on liitteenä (LIITE 10). 7 Keravan kaupunginhallitus on päättänyt, että Keravan vankilan avo-osaston alueen asemakaavan laatiminen laitetaan vireille.

20 20(32) Helsingin vankilan paljusellit Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi poistaa viimeisetkin nk. paljusellit käytöstä hallituskauden aikana. Paljusellejä oli käytössä kaikkiaan 222, joista 73 Helsingin vankilassa, 123 Hämeenlinnan vankilassa ja 26 Mikkelin vankilassa. Helsingin vankilan 73 käytössä olevaa nk. paljupaikkaa sijaitsevat läntisellä selliosastolla. Helsingin vankilan pohjoinen selliosasto on ollut pois käytöstä, mutta vankilan kapasiteetin käytön tehostamiseksi myös se tulisi saada käyttöön. Helsingin vankilan käytön tehostamiseksi on tarkasteltu pohjoisen selliosaston pois käytöstä olevia 2 x 27 (Pohjoinen selliosasto 2 ja 3) nk. paljupaikkoja. Vankila on arvioinut, millä ehdoin olisi mahdollista ottaa selliosastot käyttöön turvaten riittävä toiminnallisuus ja ympärivuorokautinen wc:hen pääsy. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen arvion mukaan pikaisesti toteutettuna käyttöönotto merkitsisi osastojen vankipaikkamäärän supistamista, jotta voitaisiin turvata mahdollisimman avoin päiväjärjestys. Lisäksi tarvittaisiin viiden henkilötyövuoden lisäys. Alueen arvion mukaan osastolla olisi ennen käyttöönottoa tarpeen tehdä kevyt peruskorjaus (viemäröinti, ilmastointi sekä sähköt). Koska wc:hen pääsy kaikkina vuorokaudenaikoina on mahdollista turvata toiminnallisin ratkaisuin, perusparannus ei sisältäisi sellien varustamista wc- ja pesutiloin. Ennen pohjoisen selliosaston käyttöönottoa tehtävällä kohtuullisella investoinnilla poistettaisiin tarve peruskorjata lähivuosina kyseistä osastoa. Myös läntisen selliosaston ns. paljusellikysymys on pitkälti mahdollista ratkaista toiminnallisin muutoksin ja kohtuullisella resurssilisällä.

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS

19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS 19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Rikosseuraamuslaitoksen strategisena tavoitteena on siirtyminen suljetun vankeuden käytöstä kohti

Lisätiedot

11.4.2013 1/010/2013 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS

11.4.2013 1/010/2013 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS 11.4. 1/010/ RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN LOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kriminaalipolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on vähentää rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Vangit aluevankiloittain ja vankiloittain

Vangit aluevankiloittain ja vankiloittain RIKOSSEURAAMUSVIRASTO Rikosseuraamusviraston monisteita 3/2009 Vangit aluevankiloittain ja vankiloittain 1.5.2009 Marja-Liisa Muiluvuori 15.6.2009 Sisällysluettelo OSA I. VANGIT ALUEVANKILOITTAIN...5 Vankeusvankien

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS 13.4. 1/010/ RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN LOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kriminaalipolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on vähentää rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS R SE RKOSSEURAAMUSLATOS 17.10.2012 17/011/2012 RKOSSEURAAMUSLATOKSEN TULOSSOPMUS VUODELLE 2013 Käyntiosoite Albertinkatu 25 00180 HELSNK Postiosoite PL319 00181 HELSNK Puhelin 0295688500 Telekopio 0295688440

Lisätiedot

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue -- VKV Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuonna 2014 Lähtökohtana: 1) Koevapauteen sijoitettujen lisääminen vastuullisesti: ---) Valvontavastuun

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/2012. Rikosseuraamusasiakkaat

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/2012. Rikosseuraamusasiakkaat R I K O S S E U R A A M U S L A I T O S Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/2012 Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2012 11.6.2012 Sisällysluettelo Muutokset aikaisempiin kartoituksiin verrattuna... 3 Käytettyjä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain

Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain R I K O S S E U R A A M U S V I R A S T O Rikosseuraamusviraston monisteita 6/2004 Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain 1.5.2004 Marja-Liisa Muiluvuori 27.5.2004 Sisällysluettelo OSA I. VANGIT

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Poliisin sopeuttamissuunnitelma

Poliisin sopeuttamissuunnitelma Poliisin sopeuttamissuunnitelma Vuodet 2017-2020 - Laskennan pohjalla on Poliisihallituksen 18.1.2016 laatima poliisitoiminnan sopeuttamissuunnitelma. - Poliisitoiminnan sopeuttamissuunnitelman mukaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI MUISTIO Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö 9.9.2015 OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA Kaupunginhallitus on 3.11.2015 395 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1. Ateriapalvelut... 2 1.2. Siivouspalvelut... 4 1.3. Tilalaitos...

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Rise Jyväskylän kampus

Rise Jyväskylän kampus Rise Jyväskylän kampus Kaupunginvaltuusto 20.2.2017, johtaja Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Laukaan vankila Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos muodostuu keskushallinnosta, täytäntöönpanoyksiköstä,

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies /632/2016 Marianne Mäki

OIKEUSMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies /632/2016 Marianne Mäki OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 1.7.2016 6/632/2016 Marianne Mäki JYVÄSKYLÄN UUDISRAKENNUSHANKKEEN PERUSTELUMUISTIO 1 Lyhyt toimitilahankkeen kuvaus ja perustelu Jyväskylän uudisrakennushankkeessa

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Saapuneet asiat

Saapuneet asiat LIITE 1 Taulukko 1 Hovioikeuksiin saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat asiat 2007-2011 Saapuneet asiat 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 Helsingin hovioikeus 3 509 3 460 3 572 3 355 3 407 Itä-Suomen hovioikeus

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Vankeuslaki 1:2 Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN KESKEISET PERUSTELUT Kaupunginhallituksen Ympäristökeskukselle antama raami on 516 000e. Ympäristökeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on

Lisätiedot

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies (poistyöll. kaikki ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 214 37,6 355 62,4 569 100 535,7 520,0 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2013

Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2013 RIKOSSEURAAMUSLAITOS Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/2013 Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2013 14.6.2013 Sisällysluettelo Muutokset aikaisempiin kartoituksiin verrattuna...3 Käytettyjä lyhenteitä...4

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Kehyssuunnitelma

Kehyssuunnitelma 1(5) suunnitelma 2014 2017 28.30.01 Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 2010 TP 2011 TA+LTAt 2012 TA 2013 2014 2015 2016 2017 Toteuma/ Budjetoitu 44 566 45 430 48 218 Edellinen kehyspäätös

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset

Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset Julkaistavissa 12.4.2011 klo 14 Luotsi 1/2011 - Päätulokset Yritysjohdon ydinvoimakäsitykset eivät horju Japanin tapahtumien vuoksi Porvarihallitus

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Oikeus 2009 Vangit 2008 Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) oli 3 526 vuonna 2008, mikä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin (3 551). Keskivankiluku

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Maakuntauudistuksen organisointi 26.9.2016 2 SOTE-uudistuksen organisointi 26.9.2016 3 26.9.2016 4 Maakuntauudistuksen laajuus 26.9.2016 5 26.9.2016 6 Hankkeen organisointi 26.9.2016

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot