RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2016"

Transkriptio

1 /003/2012 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 PL HELSINKI HELSINKI

2 2(32) SISÄLLYSLUETTELO 1 Talouden sopeuttamissuunnitelman taustatiedot Rikosseuraamusalan toimintameno- ja kustannusrakenne 4 2 Toimintamenomäärärahojen sopeuttamistarve Talouden kehittyminen ilman sopeuttamistoimia TTS tehdyt sopeuttamistoimia koskevat linjaukset 6 3 Seuraamusjärjestelmän rakenteiden ja toimipaikkaverkoston kehittäminen Seuraamusjärjestelmän kehittäminen ja vankiluvun hallinta Vanki- ja asiakasmäärien kehitys Vankipaikkojen tarve ja toimipaikkaverkoston supistaminen Toimitilarakenteen kehittäminen ja toimitilojen käytön tehostamistoimet Vankitilojen luokittelun käyttöönotto Toimitilaverkostoselvitys Energiakulutuksen vähentäminen Kiinteistöhuollon ja kunnossapidon kehittäminen Toimitilojen käytön tehostaminen Henkilökunnan asuntojen määrän vähentäminen Toimitila- ja investointihankkeet Keravan vankilan uudisrakennus- ja peruskorjaushanke Hämeenlinnan vankilan ja vankisairaalan peruskorjaushanke Helsingin vankilan paljusellit 20 4 Työmääriin vaikuttavat toimenpiteet ja säästöt Toimintojen kehittäminen rikosseuraamusalalla Uusi asiakastietojärjestelmä Vankien toimintaraha- ja palkkausjärjestelmäuudistus Muodollisen täytäntöönpanon kehittäminen Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien keventäminen Mahdollisuuksia vaikuttaa sopeuttamistoimien suuruuteen Lomarahan vaihtaminen vapaaksi Sairauspoissaolojen vähentäminen Työkyvyttömyyseläköitymisen ja työtapaturmien vähentäminen Työvuorojärjestelyt ja ylitöiden vähentäminen Lomauttaminen Hankintatoimen tehostaminen 27 5 Tulonlähteet ja tulot Työtoiminnan tuotot Henkilökunnan asuntotuotot RSKK:n ja RTHY:n maksullisen toiminnan tuotot 30 6 Esitysten kustannusvaikutukset vuosina

3 3(32) 1 Talouden sopeuttamissuunnitelman taustatiedot Julkisen talouden alijäämän vuoksi valtiontaloudessa toteutettavat menoleikkaukset merkitsevät Rikosseuraamuslaitoksen taloustilanteen nopeaa heikkenemistä vuodesta 2012 lähtien. TTS-kauden aikana Rikosseuraamuslaitoksen talous ajautuu kriisiin, mikäli toimintamenoja ei kyetä sopeuttamaan kehysrahoituksen tasolle. Tehty kehyspäätös (VN ) edellyttää Rikosseuraamuslaitokselta kehyskauden aikana yhteensä noin 16 miljoonan euron sopeuttamistoimia, jotta vuodelle 2016 siirtyisi määrärahoja 4,5 miljoonaa euroa (2 %). Oikeusministeriön pysyvänä tavoitteena olevan 6 %:n siirtyvän erän saavuttaminen ei kehyskauden aikana ole realistista. Rikosseuraamuslaitos ja oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto ovat tulossopimuksessa sopineet, että Rikosseuraamuslaitos laatii mennessä talouden sopeuttamissuunnitelman, jonka linjausten perusteella toiminta voidaan sovittaa TTS -kauden toimintamenomäärärahakehykseen. Osana sopeuttamissuunnitelmaa pyrittiin tekemään myös uudelleenarviointi suunnitteilla olevista ja keskeneräisistä korjaus- ja uudisrakennushankkeista sekä saavuttamaan päätöksentekovalmius hankkeiden jatkosta. Yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtävä perusteellinen toimitilaselvitys valmistuu mennessä. Vasta tämän jälkeen voidaan pitkällä tähtäimellä arvioida keinot kiinteistömenojen kasvun hillitsemiseksi toimitilaverkostoa koskevilla kehittämistoimilla. Vankitilojen luokitteluhankkeen toteutuksesta saatavat säästövaikutukset täsmentyvät sitä koskevan selvityksen valmistuttua huhtikuun 2012 loppuun mennessä. Sopeuttamissuunnitelmaa tarkennetaan ja päivitetään syksyn 2012 aikana, jolloin em. toimenpiteistä saatavat säästövaikutukset voidaan luotettavammin arvioida. Tässä suunnitelmassa esitettyjä sopeuttamistoimenpiteitä tehdään kaikilla organisaatiotasoilla. Vastuu jakautuu eri toimenpiteiden osalta seuraavasti: valtakunnalliset toimenpiteet, joiden vetovastuu on keskushallintoyksikössä keskushallintoyksikön, rikosseuraamusalueiden ja valtakunnallisten yksiköiden yhteiset toimenpiteet erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti yksiköissä itsenäisesti hoidettavat toimenpiteet, joista sovitaan esim. yksiköiden tulossopimuksissa (toimintasuunnitelmissa). Sopeuttamissuunnitelmaan on otettu mukaan myös toimenpiteitä, joiden kustannusvaikutukset ovat suunnittelukauden aikana pieniä, mutta jotka ovat osa Rikosseuraamuslaitoksen tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman toteuttamista pitemmällä aikavälillä. Mm. uuden asiakastietojärjestelmän myötä saatavat henkilöstösäästöt realisoituvat suurimmalta osin vasta suunnitelmakauden jälkeen. Rikosseuraamuslaitoksen johtoryhmä toimii sopeuttamissuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmänä, joka osoittaa tarvittavat resurssit toimenpiteiden toteuttamiseksi ja varmistaa toimenpiteiden etenemisen. Toimenpiteistä sovitaan yhdessä oikeusministeriön kanssa. Kevään 2012 aikana laaditaan sopeuttamisen toimeenpanosuunnitelma, jota seurataan Rikosseuraamuslaitoksen johtoryhmässä koko sopeuttamiskauden ajan. Myös toimeenpanosuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan.

4 4(32) 1.1 Rikosseuraamusalan toimintameno- ja kustannusrakenne Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot jakaantuivat vuoden 2011 tilinpäätöksessä kuvassa 1 esitetyn mukaisesti. Suuruusluokaltaan merkittävien toimintamenosäästöjen toteuttaminen edellyttää suurimpia säästöjä henkilöstömenoissa ja toimitilavuokrissa. Muiden menojen osuus ja kokonaisvaikutus on pieni. Muissa toimintamenoissa säästöjä on mahdollista saada lähinnä energiankulutuksessa ja hankinnoissa. Palvelukeskusmaksujen osuus muista toimintamenoista on 20 %. Kuva 1. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot vuonna 2011 Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (2011) 26 % 56 % Palkat Kiinteistövuokrat Muut menot 18 %

5 5(32) Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätöksessä 2010 on esitetty nettokustannukset toiminnoittain Tarmo -tietojen perusteella kuvan 2 mukaisesti. Kuva 2. Rikosseuraamuslaitoksen nettokustannukset vuonna 2010 Rikosseuraamuslaitoksen nettokustannukset (2010) 3% 9% 1% 44% 5% 16% Yhdyskuntaseuraamusten tp. Vankeusrangaistusten tp. Toimitilat ja kiinteistöt Tukitoiminnot ja hallinto Vankien terveydenhuolto RSKK:n perus- ja täydennyskoulutus Poissaolot 23% Valtaosa kustannuksista koostuu vankeusrangaistusten täytäntöönpanon ns. lähityön kustannuksista. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanotyön kustannukset ovat vain 3 % kustannuksista. Kuvassa 2 on esitetty erikseen toimitila- ja kiinteistökustannukset sekä tukitoimintojen ja hallinnon kustannukset 1. Tukitoimintojen kustannuksiin sisältyvät varsinaisen hallinnon lisäksi myös OTTK:n ja Palkeiden palvelukeskusmaksut. Poissaolojen kustannuksia (20 miljoonaa euroa) ei ole vyörytetty toiminnoille, vaan ne on esitetty kokonaisuutena. Poissaoloihin sisältyvät vuosilomat sekä muut poissaolot ml. sairauspoissaolot. 1 Yhdyskuntaseuraamusten tp. = toimintoketjut 51 yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano ja 50 asiantuntijalausunnot. Vankeusrangaistusten tp = toimintoketjut 32 rangaistusajan suunnittelu, 33 rangaistusajan hallinta vankilassa, 13 ruokahuolto ammattityövoimalla, 20 peruspalvelut, 21 valvonta, 25 kuljetustehtävien tuki, 22 vankien koulutus, 24 ohjelmatoiminta, 24 avolaitostyöt ja muu ulkopuolinen työ, työtoiminta, 29 yksilötyö, 30 vapaa-ajantoiminnot, 34 valvottu koevapaus. Toimitilat ja kiinteistöt = toimintoketju 19 toimitilat. Tukitoiminnot ja hallinto= toimintoketjut 10 rangaistusten täytäntöönpano, tuomitun oikeusturva ja laillisuusvalvonta, 11 rikosseuraamusalan ohjaus, 12 viestintä, 14 henkilöstön kehittäminen, 15 hallinto, 16 asiakirja- ja käännöspalvelut, 17 tietohallinto. RSKK:n perus- ja täydennyskoulutus = toimintoketjut 90 tutkintokoulutus, 91 täydennyskoulutus 92 AMK- ja maksullinen toiminta. Lähde Tarmo laskentajärjestelmä

6 6(32) 2 Toimintamenomäärärahojen sopeuttamistarve 2.1 Talouden kehittyminen ilman sopeuttamistoimia Rikosseuraamuslaitokselle on kohdennettu kehyspäätöksessä toimintamenosäästöjä ja säästöjä yhteishankintojen lisäämisestä vuodesta 2012 lähtien. Samanaikaisesti toimitilavuokrat nousevat jo tehtyjen investointipäätösten ja indeksikorotusten vuoksi. Rikosseuraamuslaitos on ajautumassa tilanteeseen, jossa jo vuonna 2013 toimintamenot ylittävät käytettävissä olevat määrärahat lähes 1,8 miljoonalla eurolla ja rahoitusalijäämä heikkenee erittäin nopeasti mikäli sopeuttamistoimiin ei ryhdytä välittömästi. Laskelmassa ei ole huomioitu inflaation vaikutusta. Laskelmassa on huomioitu jo sidottujen investointihankkeiden vuokravaikutukset 2, mutta menoihin ei ole sisällytetty esitettyjä uusia investointihankkeita. Toimintamenoihin ei myöskään ole sisällytetty Rikosseuraamuslaitoksen uuden asiakastietojärjestelmän (AJT) kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 9 milj. euroa. Taulukko 1. Rikosseuraamuslaitoksen määrärahakehitys ilman talouden sopeuttamistoimia Palkat Kiinteistövuokrat Muut menot Tulot Menot yhteensä Toimintamenomääräraha Siirtyvä määräraha Määrärahat yhteensä Siirtyy seuraavalle vuodelle TTS tehdyt sopeuttamistoimia koskevat linjaukset Rikosseuraamuslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille tehtiin laskelma siitä, minkälaisin toimin laitos voisi sovittaa menonsa kehykseen. Sopeuttamistoimien suunnittelun alkuvaiheissa menoleikkaukset kohdennettiin vain palkkamenoihin. Henkilötyövuosien vähentäminen olisi toteutettava nopeasti, sillä mikäli vähennykset liukuvat TTS-kauden loppuun, henkilöstön vähennystar- 2 Laskelmassa on huomioitu seuraavien sidottujen investointihankkeiden vuokravaikutus: - Mikkeli/uudisrak/valmis 11/ Mikkeli/peruspar/arvioitu valmistumisaika 2013 alussa - Kuopio/peruspar/valmis 11/ Helsinki/keittiörakennus peruspar, valmis 12/ Suomenlinna/majoitusrak./valmis 12/ Vanaja/Ojoisten kartanorakennuksen muutoshanke, valmis 6/2011

7 7(32) ve nousee olennaisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta tehtiin päätös siitä, että kaikkien eläköitymisen ja luonnollisen poistuman kautta avoimeksi tulevien virkojen osalta tutkitaan mahdollisuudet hoitaa ne olemassa olevalla henkilöstöllä työprosessien tuottavuutta kehittämällä, laajentamalla henkilöstön työnkuvia sekä keskittämällä tukipalvelutehtäviä. Joistakin toiminnoista joudutaan myös luopumaan. Valtioneuvoston antamassa valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille todetaan: Rikosseuraamusjärjestelmää kehitetään siirtämällä rangaistusten painopistettä hienokseltaan laitosseuraamuksista vapaudessa täytäntöönpantaviin seuraamuksiin, ja rangaistusten täytäntöönpanossa suljetuista laitoksista avolaitoksiin. Sähköisen valvonnan käyttöä laajennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa, henkilöstömäärää ja vankilukua sopeutetaan kehyspäätöksen mukaisen määrärahatason edellyttämällä tavalla. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintakykyä parannetaan toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä kehittämällä. Rikosseuraamuslaitoksen TTS laskelmissa on lähdetty siitä, että talouden sopeuttamistoimiin on ryhdyttävä välittömästi. Mitä nopeammin sopeuttamistoimia kyetään toteuttamaan, sitä pienempi on henkilötyövuosien vähennystarve. 3 Seuraamusjärjestelmän rakenteiden ja toimipaikkaverkoston kehittäminen 3.1 Seuraamusjärjestelmän kehittäminen ja vankiluvun hallinta Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tavoitteena on lisätä yhdyskuntaseuraamusten käyttöä laitosseuraamusten sijaan. Rikosseuraamuslaitos ei pysty säätelemään sitä, kuinka paljon ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomitaan. Kaikki vankilukua lisäävät toimet vaikeuttavat sopeuttamissuunnitelman toimeenpanoa. Rikosseuraamuslaitoksen strategia vahvistettiin vuoden 2011 alussa. Strategia on kiteytetty kolmeen peruspilariin, jotka ovat: * polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä, * turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa sekä * mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Rikosseuraamuslaitoksen strategia edistää tiukasta taloustilanteesta selviämistä, koska avoimemmat seuraamusmuodot ovat myös edullisempia. Rikosseuraamuslaitos voi omilla toimillaan edesauttaa sitä, että vankiloissa olevien määrää saadaan vähennettyä mm. lisäämällä vapauttamisvaiheen tukitoimia ja verkostoyhteistyötä muiden toimijoiden kanssa sekä laajentamalla valvotun koevapauden käyttöä. Rikosseuraamuslaitoksen esitys: Rikosseuraamuslaitos esittää oikeusministeriölle, että valmisteilla olevassa laissa valvotusta koevapaudesta laajennettaisiin koevapauden käyttö ensisijaiseksi vapauttamismenettelyksi aina silloin, jos vanki täyttää laissa määritellyt edellytykset koevapauteen päästämiseen, ellei se ole esimerkiksi rangaistuksen lyhyyden vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Rikosseuraamuslaitoksen esityksen mukaan valvottu koevapaus tulisi edellytysten täyttyessä kyseeseen pitkien, vähintään kuuden kuukauden rangaistusta suorittavien kohdalla. Arviolta valvottuun koevapauteen päästettäviä olisi vuosittain noin 850-

8 8(32) 1000 vankia. Osalla vangeista koevapaus voisi olla varsin lyhyt. Mutta heilläkin se olisi tärkeä harjoitteluvaihe siviiliin siirryttäessä. Valvottu koevapaus mahdollistaa suunnitelmallisen, vaiheittaisen vapauttamisen ts. vapautuvan sopeutumisen siviilielämään tuetusti ja kontrolloidusti. Se vaatii sekä vankilalta että vangilta merkittävää panostusta vapautumisen kannalta kriittisen alkuvaiheen sujumiseksi. Vapauttamisen valmistelu tehdään perusteellisesti ja verkostoja sitouttaen. Koevapauteen päästetyllä on toimintavelvollisuus ja päihteettömyysvelvoite. Valmisteilla oleva laki mahdollistaa sähköisen pantavalvonnan käyttöönoton koevapaudessa. Vapautuvan yhteiskuntaan kiinnittymisen ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta koevapaus on perinteistä vapautumista vaikuttavampi Vanki- ja asiakasmäärien kehitys Rikosseuraamuslaitoksen menoista yli kaksi kolmasosaa koostuu vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja sen toimitilamenoista. Siksi on tärkeää, että vankipaikkojen määrä ja laatu vastaavat niiden tarvetta. Vankipaikkojen investointipäätökset ovat kustannusvaikutuksiltaan kauaskantoisia, samoin päätökset paikoista luopumisesta. Siksi on tärkeää, että vankipaikkojen tarvetta tarkastellaan mahdollisimman hyvän ja tulevaisuutta ennakoivan tiedon perusteella. Esitetyt arviot vanki- ja asiakasmäärien kehityksestä perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen TTS-arvioihin. Vankien määrän ennakoidaan hieman nousevan suunnittelukauden aikana. Vankilassa olevien vankien määrän alenemiseen vaikuttavat valvotun koevapauden käytön laajentaminen sekä valvontarangaistuksen käyttöönotto. Valvontarangaistus otettiin käyttöön marraskuussa Valvontarangaistuksen odotetaan laskevan päivittäistä vankilukua portaittain 30:stä noin sataan vankiin vuoteen 2016 mennessä. Toisaalta kesäkuussa 2011 voimaan tullut rikoslain muutos ankaroitti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia siten, että muutoksen arvioidaan nostavan päivittäistä vankilukua portaittain vuodesta 2013 lähtien. Muutoksen vaikutus vankilukuun on suunnittelukauden lopussa noin 120 vankia enemmän päivittäin. Tutkintavankien päivittäisen keskimäärän arvioidaan nousevan noin 40:llä, mikäli tutkintavankeja pidetään poliisin tiloissa lyhyemmän ajan. EU-puitepäätökseen perustuvan lain mukaisesti toisen EU-jäsenvaltion kansalaisen siirto suorittamaan rangaistustaan kotimaahansa helpottuu, minkä arvioidaan vähentävän päivittäistä vankilukua noin 10:llä. Sakon muuntorangaistuksen uudistustarpeita selvitetään yhdyskuntaseuraamustoimikunnassa. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi selvittää, olisiko perusteltua kehittää seuraamusjärjestelmää siten, että pitkiin ehdollisiin tuomioihin voitaisiin liittää lyhyt ehdoton rangaistusjakso. Kahden viimeisen toimenpiteen vaikutuksia vankimääriin ei ole vielä voitu arvioida.

9 9(32) Edellä esitetyt seikat huomioiden ennusteet asiakasmäärien kehityksestä ovat seuraavanlaiset: Taulukko 2. Vanki- ja asiakasmäärät TOIMINNAN LAAJUUS TP 2011 Tujo 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset Vapaudesta vankilaan tulleet Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin ehdollisesti rangaistut nuoret nuorisorangaistus yhdyskuntapalvelu ehdonalaisesti vapautuneet valvontarangaistus Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot Vankeja keskimäärin vankeusvankeja sakkovankeja tutkintavankeja vankeja vankilassa vankeja koevapaudessa Vankeja ulkopuoliseen laitokseen sijoitettuna Vankirakennekartoituksessa kerätään vuosittain poikkileikkaustieto vankien asuinmaakunnista. Vankien määrä on laskenut vuosien aikana nopeimmin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella, jos rikosseuraamusalueita tarkastellaan kokonaisuutena. Absoluuttinen vähennys on ollut suurin Uudenmaan maakunnasta kotoisin olevien vankien määrässä. Samanaikaisesti ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut, mikä on pitänyt etelän vankilat täynnä. Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnista kotoisin olevien yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä on laskenut nopeimmin vuosina Myös Uudellamaalla yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä on laskenut. Vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakasmäärien kehitys on liitteenä (LIIT- TEET 1 ja 2) Vankipaikkojen tarve ja toimipaikkaverkoston supistaminen Suunnittelukauden aikana vankiloissa tulee olemaan vankeja keskimäärin päivittäin hieman alle Vankipaikkoja tulee olemaan ilman lisäinvestointipäätöksiä Optimaalinen vankiloiden käyttöaste olisi 95 %, koska vankiluku vaihtelee vuoden aikana. Vankipaikkoja tarvittaisiin tähän tavoitteeseen pääsemiseksi noin Vankeusvangeille ja tutkintavangeille tulee olla riittävät sijoitusmahdollisuudet. Seuraavassa on esitetty 95 %:n käyttöasteella miesten ja naisten vankipaikkatarpeet.

10 10(32) Taulukko 3. Vankipaikkatarve 95 %:n täyttöasteella Miehet Naiset Yhteensä Tutkintavangeille Vankeusvangeille Yhteensä Miesvangeille tarvitaan noin 620 tutkintavankeuspaikkaa. Tutkintavankien määrän on arvioitu TTS -laskelmissa nousevan keskimäärin 640:een, mutta määrän kehitystä on syytä seurata, sillä vankilukuilmoituksen mukaan tutkintavankien määrä on jo noussut ennakoituun 640:een. Miesvankeusvangeille tarvitaan lisäksi noin 2360 paikkaa. Kaiken kaikkiaan miesvangeille tarvitaan noin 2980 vankipaikkaa. Valvonnan intensiivisyysluokituksen perusteella ratkaistaan paikkojen suljettuisuus/avoimuus, minkä vuoksi tässä ei oteta kantaa suljettujen ja avopaikkojen määrään. Naisvangeille on käytössä Mikkelin vankilan peruskorjauksen valmistuttua yhteensä 270 paikkaa, joista 169 (63 %) on suljettuja ja 101 (37%) avopaikkoja 3. Suljetuista paikoista noin 50 tarvitaan naistutkintavangeille. Naisten avolaitospaikkoja lisätään siten, että Vanajan vankilan Vanajan osastolle perustetaan 18 uutta avolaitospaikkaa Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueiden naisille. Vanajan uudet paikat tulevat käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen naisia varten tavoitteena on ottaa käyttöön lukien Laukaan vankilaan 12- paikkainen naisosasto ja lukien Kestilän vankilaan 12 -paikkainen naisosasto. Satakunnan vankilan Köyliön osaston muuttaminen suljetuksi vähentää 10 naisten avolaitospaikkaa, jotka korvautuvat Vanajan vankilan uusilla paikoilla. Vankipaikkojen määrän vähentäminen johtaisi ajoittaiseen yliasutustilanteeseen suunnittelukauden aikana. Vankipaikkojen vähennyspotentiaali on maksimissaan noin 120 vankipaikkaa 100 %:n keskimääräisellä käyttöasteella. Mikäli suunnitellut investoinnit saavat lisärahoituksen, vähennysmahdollisuus vuonna 2016 olisi 100 %:n kuormituksella noin 235 vankipaikkaa ja 95 %:n optimaalisella kuormituksella noin 70 vankipaikkaa. (Katso tarkemmin taulukko 4.) 3 Naisten suljetut vankipaikat: Häv. nykyiset 94 p., Turku 26 p., Vaasa 3p., Kuopio 8 p., Mikkeli tulevat 11 p., Pyhäselkä 17 p., Oulu 10 p. ja Pelso 10 p. Avopaikat: Vanaja 73 p., Kestilä 12 p., Laukaa 12 p. ja Ylitornio 4 p.

11 11(32) Taulukko 4. Vankipaikkatarpeet ja vankipaikkojen vähentämispotentiaali Vankeja keskimäärin vankeja vankilassa Vankipaikat, ilman lisäinvestointeja: Avolaitoksissa Suljetuissa vankiloissa yhteensä vankipaikkoja avolaitoksissa, % osuus 33,2 32,8 33,1 33,1 33,1 95 % käyttöasteella vankipaikkoja tarvittaisiin % käyttöasteella vankipaikkoja tarvittaisiin Vankipaikat, jos suunnitellut investoinnit toteutetaan: Avolaitoksissa Suljetuissa vankiloissa yhteensä vankipaikkoja avolaitoksissa, % osuus 33,2 32,8 33,8 33,1 34,4 95 % käyttöasteella vankipaikkoja tarvittaisiin % käyttöasteella vankipaikkoja tarvittaisiin Vankipaikkojen alueelliseen tarpeeseen vaikuttavat ennusteet väestönkehityksestä. Alueiden väestörakenteen polarisoitumisen ennustetaan jatkuvan valtakunnallisesti. Suuret kaupunkikeskittymät vahvistuvat. Myös palvelujen tarjonta keskittyy kasvukeskuksiin. Rikosseuraamuslaitoksen verkostokumppaneita on tulevaisuudessa hankala löytää kasvukeskusten ulkopuolelta. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan väestön määrä kasvaa nopeimmin suurimmissa kasvukeskuksissa ja niissä maakunnissa, jotka ovat etelän ja lännen rikosseuraamusalueilla. Lännen alueella ainoastaan Satakunnan maakunta on taantuvan väestönkehityksen alue. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella väestö taas kasvaa ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa Oulun ja Jyväskylän seutukuntien ansiosta. Eniten väestötappiota tulevat kokemaan Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi. Väestönkehitys vaikuttaa myös rikosten määrään. Vankien määrä asukasta kohti on vaihdellut huomattavasti eri alueilla. Taantuvilla alueilla ikääntyvän väestön osuus kasvaa merkittävästi, jolloin myös aktiivisessa rikoksentekoiässä olevien määrä vähenee. Vuonna 2020 lapsia ja vanhuksia työikäisiä kohti ennustetaan olevan alle 60 % ainoastaan Uudellamaalla ja alle 70 % Itä-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta- Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Maakuntien väestöennusteiden perusteella seuraavaan taulukkoon on laskettu maakunnittainen vankimääräennuste vuosille 2015, 2020, 2030 ja Laskelmassa on peilattu vankimäärän kehitystä suhteessa vuotiaiden miesten määrään. Ennuste ei luonnollisesti huomioi lainsäädännöllisten toimien vaikutusta vankien määrään, minkä vuoksi TTS -arviot vankien kokonaismääristä ovat suuremmat. Ennusteen perusteella voi hyvin ennakoida alueellisen kehityksen suuntaa. 4 Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain , Tilastokeskus ( vuotiaat miehet).

12 12(32) Taulukko 5. Maakuntien vankikertymäennusteet vuosina suhteutettuna vuotiaiden miesten määrään Maakunta ESRA Maakunnan työikäinen miesväestö 2010 Maakunnasta kotoisin vankeja Vankeja/ asukasta vuonna 2010 Maakunnan vankiennuste 2015 Maakunnan vankiennuste Uusimaa Itä-Uusimaa Yhteensä LSRA Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pirkanmaa Ahvenanmaa Yhteensä IPRA Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Maakuntien väestöennusteet ja väestölliset huoltosuhteet (LIITTEET 3 ja 4) Maakunnan vankiennuste 2030 Maakunnan vankiennuste 2040 Muutos Johtopäätökset: Vankipaikkojen alueellinen jakautuminen ei vastaa vankikertymää. Väestörakenteen muutos näkyy jo nyt tilanahtautena etelän ja lännen vankiloissa. Vankiloiden peruskorjausten kohdentaminen on perusteltua niille alueille, joista vankeja tulee paljon. Peruskorjaukset ja lisäinvestoinnit ovat menopäätöksiä, joilla sidotaan resursseja pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkien uusien investointien osalta tilojen käytön elinkaari on pohdittava tarkasti. Koska Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteessa ei tapahdu nopeita muutoksia, on selvää, että kotipaikkaläheisyysperiaatteesta joudutaan suunnittelukauden aikana edelleenkin osittain joustamaan. Paikkamäärän alueellisen jakauman muutokseen tähtääviä toimia on kuitenkin tarkasteltava osana toimitilaverkostoselvitystä. Edellä olevien seuraamusjärjestelmän kehitystä ja vankimäärän kehitystä koskevan tarkastelun perusteella on todettavissa, että säästöjen aikaansaanti vankipaikkamäärää oleellisesti vähentämällä johtaisi vankiloiden yliasutukseen. Toisaalta tarvittavien nopeasti vaikuttavien säästöjen saavuttaminen ilman vankipaikkojen ja niihin sidottujen resurssien vähentämistä ei vaikuta mahdolliselta. Vankipaikkojen vähennyksen säästövaikutukset toteutuvat parhaiten, jos lakkauttaminen kohdistetaan kokonaiseen vankilaan. Suljetuista laitospaikoista on pulaa kaikilla rikosseuraamusalueille ja tutkintavankien määrä on kasvussa. Itä- ja Pohjois-Suomen avolaitoksissa käyttöasteet ovat useissa laitoksissa viime vuosina jääneet selvästi alle 100 %:n. Näin ollen avolaitospaikkojen maltillinen vähentäminen tältä alueelta tehostaa resurssien käyttöä aiheuttamatta yliasutusta tai muita vankien sijoittamiseen liittyviä ongelmia. Tällä perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue sai tehtäväkseen tehdä esityksen

13 13(32) alueelta lakkautettavasta avolaitoksesta. Lakkautettavaksi esitettävän yksikön valinnassa on painotettu taloudellisten säästöjen aikaansaamisen lisäksi yksikön merkitystä osana rangaistusten alueellista täytäntöönpanoprosessia. Arvioinnissa on otettu huomioon Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyössä laatiman toimitilaverkostoselvityksen välituloksia yksiköiden tulevista peruskorjaustarpeista, niiden kustannuksista ja vuokravaikutuksista. Tilojen elinkaarta on arvioitu TTS-kautta pidemmältä ajanjaksolta. Muita arvioinnissa huomioituja seikkoja olivat: - ennusteet maakunnan väestönkehityksestä ja vankipaikkojen tarpeesta TTS-kauden jälkeen, - yksiköiden taloudellisuusmittarit (toimintamenot/vanki), - yksiköiden tuottavuusmittarit (htv/vanki) ja - henkilöstöresurssien tehokas käyttö. Rikosseuraamuslaitoksen esitys: Edellä esitetyn ja liitteenä olevasta Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen muistiosta (LIITE 5) ilmenevin perustein Rikosseuraamuslaitos esittää, että Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueelta lakkautetaan Haminan vankila, jossa on 32 avolaitospaikkaa. Alueelle jää edelleen riittävä määrä vankipaikkoja. Haminan vankilan käyttöaste oli viime vuonna 97% (pl. valvottu koevapaus 78%). Kohtuuttomien henkilöstövaikutusten estämiseksi ja alueelle vapautuvien vankien vapautumisprosessin varmistamiseksi Kouvolan yhdyskuntaseuraamustoimistoon kehitetään vapautumista tukevia toimintamuotoja. Käytettävissä ovat Rikosseuraamuslaitoksen ja oikeusministeriön henkilöstöpoliittisten linjausten mukaiset toimenpiteet, joista ensisijaisena työn tarjoaminen vakituiselle henkilökunnalle muusta Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä. Muita tukimuotoja ovat mm. valtion virkamieslain 20 :n mukainen siirtäminen muun työnantajan palvelukseen, määräaikaisen korvauksen maksaminen työmatkan pitenemisestä sekä irtisanomiskorvaus. Vankipaikat esitettyjen ratkaisujen ja toimipaikkaverkoston supistamisen jälkeen liitteenä (LIITE 6). Säästöpotentiaali: Haminan vankilan lakkauttamisella saadaan toimintamenosäästöjä euroa, josta henkilöstömenojen osuus on euroa, toimitilavuokrien euroa ja muiden menojen euroa. Lakkauttaminen vähentää Rikosseuraamuslaitoksen tuloja euroa. Haminan vankilan avolaitosmäärärahanosuus on ollut euroa. Lakkauttamispäätöksen tekeminen kevään 2012 aikana mahdollistaa säästöjen toteutumisen jo vuonna 2013.

14 14(32) 3.2 Toimitilarakenteen kehittäminen ja toimitilojen käytön tehostamistoimet Vankitilojen luokittelun käyttöönotto Nykyiset vankipaikat (3092) jakautuvat suljettuihin ja avopaikkoihin. Suljettuja vankipaikkoja oli vuoden 2011 lopussa 2062 (67 %) ja avopaikkoja 1030 (33 %). Rikosseuraamuslaitos laatii kevään 2012 aikana vankitilojen luokittelun, jonka tavoitteena on jakaa vankipaikat useampaan kuin kahteen luokkaan valvonnan intensiivisyyden mukaan. Nykyistä tarkemmasta vankitilojen määrittelystä saadaan apuväline toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen, toimitila- ja investointikysymyksiin, hankintapäätöksiin sekä henkilöstön mitoituksen suunnitteluun. Vankiloiden erilaisuus ja ainoastaan kahden kategorian olemassaolo saattaa luoda epäoikeudenmukaisuutta vankien kohteluun, mm. sijoitteluun. Tavoitteena on mitoittaa henkilöstöresurssit sen mukaan, mihin luokkaan vankipaikat kuuluvat kussakin vankilassa tai osastolla. Lähtökohtana on se, ettei vankia sijoiteta suljetumpiin olosuhteisiin kuin turvallisuustekijät huomioiden on pakko. Vankitilojen luokitteluprojektin toimeksiantoon sisältyy velvoite laatia ehdotus kunkin luokan henkilöstömitoituksesta (htv/vankipaikat). Vankitilojen luokittelun myötä saadaan henkilöstösäästöjä, jos luokittelu toteutetaan siten, että nykyisiä hyvin suljettuja vankipaikkoja muutetaan toiminnallisesti ns. puolisuljetuiksi tai puoliavoimiksi. Muutokset edellyttävät myös työvuorojärjestelyjen läpikäymistä. Vuonna 2010 suljetuissa vankiloissa oli keskimäärin 0,79 henkilötyövuotta vankia kohti ja avolaitoksissa 0,43 henkilötyövuotta vankia kohti. Esimerkkilaskelmassa vankiloissa olisi 3100 vankia ja valvotussa koevapaudessa 200 vankia. Vankitilat on jaettu neljään luokkaan siten, että niihin on arvioitu nykyisten eri tyyppisten laitosten ja Samuli Laulumaan laatiman selvityksen 5 perusteella keskimääräiset htv:t. Suljettuun laitokseen on mitoitettu 0,79 henkilötyövuotta, ns. puolisuljettuun 0,66 henkilötyövuotta (tyyppiä Satakunnan vankila), ns. puoliavoimeen 0,6 henkilötyövuotta (tyyppiä Naarajärven vankila) ja avolaitokseen 0,47 henkilötyövuotta per vanki. Valvottua koevapautta varten on arvioitu 0,3 henkilötyövuotta per vanki. Mitoitukset ovat viitteellisiä ja tarkistetaan Anna Arola-Järven jatkotoimeksiannon valmistuttua. Lähtökohtaoletuksena on lisäksi käytetty sitä, että nykyistä suurempi osa vangeista voitaisiin sijoittaa suljetun vankilan sijaan ns. puolisuljettuun tai puoliavoimeen vankilaan. Nykyisen kaltaisissa perinteisissä avolaitoksissa olevien määrää on lisätty nykytilanteeseen nähden hyvin maltillisesti. Esimerkkilaskelman mukaan 3100 vankilassa olevaa ja 200 koevapaudessa olevaa vankia sitoisi henkilötyövuosia yhteensä Vuonna 2010 vastaava määrä oli 2261 henkilötyövuotta. Vankilarakenteen keventäminen toisi esitetyillä arvioilla 46 henkilötyövuoden säästön vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Säästöjä syntyy myös hankinnoissa, kun voidaan selkeämmin harkita, minkälaisia turvateknisiä ratkaisuja erityyppisissä vankiloissa tarvitaan. Keskittämällä korkean uusimis- ja laitosriskin vankeja alueen yhteen laitokseen, voidaan samalla keskittää turvateknisiä ratkaisuja tarkoituksenmukaisemmin. 6 5 Samuli Laulumaa : Selvitys vankilatilojen määrittelystä valvonnan intensiivisyyden mukaan. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 5/ Laulumaa, s. 14.

15 15(32) Taulukko 6. Vankilarakenteen keventäminen HTV/ vanki (vuonna 2010) Suljettu Avo 0,79 0,43 Vaihteluväli 0,62-0,96 0,28-0,66 Htv:t yhteensä Vankeja keskimäärin päivässä HTV/ vanki (vuonna 2015) Suljettu "Puolisuljettuavo" "Puoli- Avo Vankilat Koevapaus yhteensä 0,79 0,66 0,6 0,47 0,3 Htv:t yhteensä Vankeja keskimäärin päivässä Säästöpotentiaali: Vankitilojen luokittelun perusteella vähennetään yhteensä 45 henkilötyövuotta, mistä muodostuisi noin 2,1 miljoonan euron henkilöstömenosäästö. Vuodelle 2013 kohdentuisi 15 henkilötyövuoden säästö, millä saadaan noin euron säästö. Vuosien säästömäärä täsmennetään myöhemmin vuoden 2012 aikana Toimitilaverkostoselvitys Senaatti-kiinteistöt laatii yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa mennessä kattavan toimitilaverkostoselvityksen, jossa käydään läpi kaikki Rikosseuraamuslaitoksen toimitilat, niiden elinkaari ja tulevaisuuden tarve. Toimitilaverkostoselvityksen perusteella laaditaan investointisuunnitelmat vuoteen 2025 asti. Selvityksen perusteella laaditaan myös suunnitelma tarpeettomista tiloista luopumiseksi. Tavoitteena on saada haltuun Rikosseuraamuslaitoksen vuokramenojen kehitys ja hillitä menoja investointitarpeista huolimatta. Säästöpotentiaali: Säästöjä saadaan luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä. Katso myös kohta henkilökunnan asuntojen määrän vähentäminen Energiankulutuksen vähentäminen Tavoitteena on laskea vankiloiden kokonaisenergiankulutusta ja energiakustannuksia. Lämmön- ja sähkönkulutukset yksiköissä ovat vankiloiden toiminnan ominaispiirteet huomioidenkin huomattavan korkeat verrattuna keskimääräiseen kulutukseen Senaatin omistamissa kiinteistöissä. Kulutusta on mahdollista laskea ylläpidollisilla ja taloteknisillä toimenpiteillä. Senaatti-kiinteistöt toteuttaa energiansäästökartoitukset yksiköissä vuoden 2012 aikana. Vuonna 2011 toimintamenomäärärahoilla maksettiin vankiloissa lämmityksestä, sähköstä ja vedestä noin 7 miljoonaa euroa. Energiakustannukset/vanki vaihtelevat merkittävästi eri vankiloissa. Keskimäärin lämmityksestä maksettiin vuoden aikana 1100 euroa/ vanki, sähköstä 900 euroa/vanki ja vedestä 90 euroa/vanki. Noin 10 %:n säästö kustannuksissa vastaisi euron säästöä.

16 16(32) Vankiloiden energiaselvitykset aloitetaan kahdella pilottikohteella, jotka ovat Helsingin ja Jokelan vankilat. Pilottikohteiden avulla on tarkoitus laatia yksinkertainen malli energiaselvitysten ja säästötoimenpiteiden kartoittamiseksi. Selvitysten valmistuttua toimenpidesuositukset kootaan ja energiansäästötoimenpiteet luokitellaan energiansäästön ja investoinnin takaisinmaksuajan perusteella. Senaatti-kiinteistöt vastaa projektin kustannuksista ( euroa). Mikäli projektista muodostuu takaisinmaksuajaltaan järkeviä hankkeita jyvitetään tarkastusten kustannukset toteutettaville hankkeille vankilakohtaisesti. Säästöt alkavat realisoitua vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla. Projektin yhteydessä laaditaan myös suunnitelma ekotehokas vankila -mallin laajentamisesta. Ekotehokas vankila mallin myötä mm. yksiköiden jätteiden lajittelu tehostuu. Säästöpotentiaali: Energiakustannusten nousu ja pienet talotekniset investoinnit huomioiden säästöpotentiaali on noin euroa. Säästöä vuodelle 2012 kohdentuu euroa ja vuodelle euroa Kiinteistönhuollon ja kunnossapidon kehittäminen Kiinteistönhuoltoon ja kunnossapitoon sitoutui vuonna 2010 Rikosseuraamuslaitoksen omaa työaikaa 48 htv. Tavoitteena on neuvotella Senaatti-kiinteistöjen kanssa jaettuun tai kokonaisvuokramalliin siirtymisestä oman kiinteistönhuollon henkilöstön eläköityessä. Rikosseuraamuslaitoksen tulee käyttää vuosittain vankiloiden kunnossapitoon noin 3,6 miljoonaa euroa. Talotekniset ja turvatekniset järjestelmät ovat lisääntyneet uudisrakennetuissa ja peruskorjatuissa kohteissa. Huoltotarpeet ovat sen myötä lisääntyneet ja huoltokustannukset kasvaneet. Turvatekniikan huollot on tarkoitus jatkossa hankkia ostopalveluna. Niissä vankiloissa, joissa ollaan siirrytty tai siirrytään jaettuun vuokraan tai kokonaisvuokraan, Senaatti-kiinteistöt sisällyttää laskelmiinsa ko. vankilan kunnossapitotarpeen mukaiset kustannukset ja toteuttaa kunnossapidon suunnitellun ohjelman mukaan. Niissä vankiloissa, jotka eivät ole jaetulla vuokralla tai kokonaisvuokralla vuosittaisiin huoltotoimenpiteisiin tulee varata vankiloittain erillinen rahoitus. Se tulee määritellä vuosittain, sillä eripituisten huoltovälien johdosta huoltotarpeet ja kustannukset vaihtelevat vuosittain. Vankilat laativat huoltotoimenpiteistä suunnitelmat, joiden pohjalta kustannukset saadaan tulo- ja menoarvioon. Kunnossapito- ja huoltotoimenpiteiden lisäksi vankiloissa on mm. toiminnan muutoksista aiheutuvia tilamuutostarpeita. Ne tulee toteuttaa yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja erillisellä investointirahoituksella. Ne ovat myös pääsääntöisesti luvanvaraisia toimenpiteitä. Tilamuutokset ovat aina vuokravaikutteisia. Turvajärjestelmien käyttöikä on pääsääntöisesti alle 15 vuotta. Niiden osalta on päätetty, että Senaatti-kiinteistöt tekee hankinnan uudis- ja peruskorjausvaiheessa ja vuokravaikutus on niiden osalta 12 %. Ko. vuokra poistuu 15 vuoden kuluttua. Uusiminen on Rikosseuraamuslaitoksen vastuulla. Ne tulee toteuttaa investointirahoituksella ja se on vuokravaikutteista. Ainoa rahoitusmuoto tällä hetkellä on Senaatti-kiinteistöjen pienehkö investointirahoitus. Säästöpotentiaali: Suunnitelmallisilla kunnossapitotoimilla pystytään myöhentämään vuokravaikutteisia investointitarpeita. Säästöjen realisoituminen TTS-kauden aikana ei ole todennäköistä.

17 17(32) Toimitilojen käytön tehostaminen Toimitilakustannuksia hillitään tehostamalla nykyisten toimitilojen käyttöä. Toimitilojen käytön seuranta helpottuu Optimaze -tilanhallintajärjestelmän avulla. Tavoitteena on, että keskushallintoyksikössä, aluekeskuksissa, arviointikeskuksissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa on vuonna 2015 tilaa käytössään enintään 25 htm²/työntekijä. Uusia tiloja otetaan käyttöön, mikäli ne ovat myös kokonaiskustannuksiltaan nykyisiä edullisempia. Keskushallintoyksikössä on irtisanottu vuoden 2013 alusta lukien 5. kerroksen tilat sekä kaksi varastotilaa. Tilaa on käytössä muutoksen jälkeen 34 htm²/työntekijä. Kustannussäästö on noin euroa/vuosi. Senaatti-kiinteistöt kartoittavat vuoden 2012 alkuvuoden aikana mahdollisia vaihtoehtoisia tilankäytöltään ja kustannuksiltaan tehokkaampia toimitilavaihtoehtoja keskushallintoyksikölle nykyisen kiinteistön ulkopuolelta. Keskushallintoyksikön nykyinen vuokra on noin euroa/vuosi. Säästöpotentiaali on arviolta noin euroa/vuosi. Rikosseuraamusalueet käyvät läpi omat toimitilansa ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin toimitilojen käytön tehostamiseksi ja/tai uusien toimitilojen hankkimiseksi linjauksen mukaisesti. Vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimitilojen yhteiskäyttöä laajennetaan keskittämällä toimitilat Oulussa, Mikkelissä ja Helsingissä ns. Kuopion mallin mukaisesti vankilan yhteyteen. Henkilökunnan asuntona käytössä olleisiin tiloihin tehdään käyttötarkoituksen muutokset, jotka edellyttävät pieniä vuokravaikutteisia investointeja. Vankilan ulkopuolella olevat toimistotilat voidaan irtisanoa (suora kustannusvaikutus). Synergiaetuja saadaan myös henkilöstön yhteiskäytöstä. Oulun vankilan hanke toteutetaan vuosien aikana pienehköllä investointirahoituksella. Muurin ulkopuolisiin peruskorjaustarpeessa oleviin entisiin henkilökunnan asuntoihin korjataan tiloja vangeille (avoyksikkö ja vapauttamisyksikkö), täytäntöönpanoyksikön sivutoimipisteelle, arviointikeskuksen työntekijöille ja yhdyskuntaseuraamustoimistolle. Tilat ovat vankilan turva-alueella ja niille on vaikea löytää muuta käyttöä. Oulun yhdyskuntaseuraamustoimisto maksaa vuokraa nykyisistä toimitiloistaan euroa/vuosi. Koko hankkeen investointikustannuksen lisävuokra on euroa/vuosi. Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston nykyiset toimitilat irtisanotaan lukien. Mikkelin vankilan yhteydessä olevasta kerrostalorakennuksesta, jossa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen täytäntöönpanoyksikön ja arviointikeskuksen toimipaikka, laaditaan hankesuunnitelmaa. Kerrostalosta maksetaan Senaatti-kiinteistöille vuokraa euroa. Kerrostaloon keskitettäisiin myös Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston tilat. Investointikustannus on hankesuunnitelman mukaisesti 2,7 miljoonaa euroa, jonka vuokravaikutus on arviolta euroa. Rakennukseen jää joitakin asuintiloja tilapäiskäyttöön sekä neuvottelutiloja, joita käyttää myös Mikkelin vankila. Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston nykyiset toimitilat kaupungilla maksavat euroa vuodessa. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue selvittää vuoden 2012 aikana, voidaanko nykyisin henkilökunnan asuntokäytössä olevaan Ristikkokadulla Helsingin vankilan yhteydessä sijaitsevaan kiinteistöön sijoittaa jatkossa tilat arviointikeskuksen ja yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijöille. Nykyisistä yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimitiloista kaupungilla maksetaan vuokraa euroa/vuosi. Vuokrasopimus on voimassa saakka. Käyttötarkoituksen muutos Ristikkokadulla sijaitsevaan nykyiseen henkilökunnan asuntoon aiheuttaisi arviolta noin euron lisävuokran/vuosi. Investointi maksaisi itsensä takaisin yhden vuoden aikana. Nykyisen vuokrasopimuksen irtisanomisesta ennen irtisanomisajan päättymistä neuvotellaan.

18 18(32) Henkilökunnan asuntoja muutetaan vankitiloiksi Vanajan ja Satakunnan vankiloissa. Hämeenlinnan vankilan peruskorjaushankkeen yhteydessä selvitetään mahdollisuus muuttaa osa asunnoista vankien avoyksiköksi. Yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimitilat on käyty läpi toimitilaverkostoselvityksen yhteydessä. Senaatti-kiinteistöjen ja Rikosseuraamuslaitoksen yhdessä laatiman selvityksen mukaan lähes kaikissa toimistoissa on tiloja asetettua tavoitetasoa enemmän. Kun lasketaan toimistotilan tarve 25 m²/htv -tavoitetason mukaisesti saadaan kunkin toimipisteen neliövuokralla kerrottuna tavoitevuokraksi noin euroa. Nykyisistä yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimitiloista maksetaan vuokraa 1,7 miljoonaa euroa. Säästöpotentiaali, joka on mahdollista saavuttaa siirtymällä uusiin toimitiloihin on varovaisesti arvioiden euroa, joka jaksottuu seuraavien viiden vuoden ajalle. Toimitilojen muutosta aiheutuviin kustannuksiin ja mahdollisiin investointikustannuksiin on tässä arviossa laskennallisesti jätetty noin euroa varausta. Yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimitilakustannukset ovat liitteenä (LIITE 7). Senaatti-kiinteistöt alkaa keväästä 2012 lähtien systemaattisesti etsiä uusia toimitiloja yhdyskuntaseuraamustoimistoille vuokrasopimusten irtisanomisaikojen mukaisesti valtion omistamista kiinteistöistä. Toimitilojen hankkiminen tehdään tiiviissä yhteistyössä yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja aluekeskusten kanssa. Säästöpotentiaali: Toimitilojen yhteiskäytöllä, yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja keskushallintoyksikön tilankäytön tehostamisella saadaan vuosina noin euron säästö. Vuonna 2013 yhdyskuntaseuraamustoimistojen tilankäytön tehostamisella saadaan n euron säästö ja keskushallintoyksikön vuokramenoista n euron säästö Henkilökunnan asuntojen määrän vähentäminen Rikosseuraamuslaitoksella oli vuonna 2010 käytössään Senaatti-kiinteistöiltä jälleenvuokraamia henkilökunnan asuntoja noin 460 kpl, joista maksettiin Senaatti-kiinteistöille vuokraa 2,2 miljoonaa euroa. Henkilökunnan asunnot on jo aiemmin kokonaan irtisanottu Turun, Vaasan ja Kylmäkosken vankiloissa. Myös Jokelan ja Sukevan vankiloissa osasta asuntoja on luovuttu. Asuntotyöryhmän esitysten mukaisesti Rikosseuraamuslaitos luopuu muista kuin toiminnallisesti välttämättömistä vuokra-asunnoista ja muista niihin liittyvistä tiloista asuntojen säilyttämis-, muuttamis- tai irtisanomisperusteista laaditut linjaukset huomioon ottaen. Rikosseuraamusalueet irtisanovat tarpeettomia asuntoja vuodesta 2012 lähtien. Osa asunnoista on sellaisia, joissa luopuminen tulee ajankohtaiseksi myöhemmässä vaiheessa, kun niiden merkittävät peruskorjaustarpeet realisoituvat. Säästöpotentiaali: Asuntotyöryhmän linjausten perusteella odotetaan kiinteistövuokramenojen säästöä yhteensä noin 1,8 milj. euroa. Vuonna 2013 säästöä kertyy n euroa.

19 19(32) 3.3 Toimitila- ja investointihankkeet Rikosseuraamuslaitos on pyrkinyt selvittämään vaihtoehtoisia ns. kevennettyjä suunnitelmia TTS -kauden toimitila- ja investointihankkeiden toteuttamisesta. Alla esitettyjen Keravan, Hämeenlinnan ja Helsingin vankiloiden investointihankkeiden jatkosta päätetään syksyllä 2012 vankitilojen luokitteluselvityksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteistyössä laadittavan toimitilaverkostoselvityksen valmistuttua. Hämeenlinnan vankilan ja vankisairaalan peruskorjaushankkeeseen vaikuttavat myös mahdolliset päätökset vankien terveydenhuollon järjestämisvastuun ja rahoittamisen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriölle Keravan vankilan uudisrakennus- ja peruskorjaushanke Keravan vankilan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeesta on laadittu hankesuunnitelma. Hanke on ollut Rikosseuraamuslaitoksen kärkihankkeena kehysehdotuksissa. Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa, jonka vuokravaikutus olisi 2,2 milj. euroa. Uudisrakennus edellyttäisi lisäkaavoittamista vankilan tontille 7. Ilman uudisrakentamista Keravan hanke tulisi olemaan kallis ja sen toiminnallisuus huono. Keravan vankilan peruskorjauksen ja uudisrakentamisen toteuttaminen alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti edellyttäisi noin htv:n lisäystä. Rikosseuraamuslaitos antoi Etelä-Suomen rikosseuraamusalueelle toimeksiannon selvittää osana sopeuttamissuunnitelmaa Keravan ja Helsingin investointihankkeiden vaihtoehtoiset ja edullisemmat toteuttamisvaihtoehdot siten, että esitetty ratkaisu turvaa etelän alueelle riittävästi suljettuja ja avopaikkoja ja on kokonaistaloudellisesti edullisempi. Selvityksessä käytiin läpi koko alueen kiinteistökanta ja sen mahdollisuudet lisätä vankipaikkoja. Arviointia ohjaavina näkökulmina olivat: olemassa olevan infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen, toiminnallisesti perustellut kokonaisuudet, maltilliset vuokravaikutukset ja realistiset henkilöstöresurssiodotukset. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen selvitys vaihtoehdoista on liitteenä (LIITTEET 8 a ja b) Hämeenlinnan vankilan ja vankisairaalan peruskorjaushanke Hämeenlinnan vankilan hankkeesta on laadittu tarveselvitys. Hanke on ollut Rikosseuraamuslaitoksen investointiehdotuksissa. Hämeenlinnan vankilassa on ns. paljusellejä naisvankien käytössä. Vankilan yhteydessä sijaitsee vankisairaala. Senaatin ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajista koostuvalle työryhmälle annettiin toimeksianto Hämeenlinnan peruskorjauksen kevyemmän vaihtoehdon suunnittelusta, mutta oleellisesti edullisempaa suunnitelmaa ei ole pystytty laatimaan. Työryhmän esitys Hämeenlinnan vankilan perusparannuksesta liitteenä (LIITE 9). Vankien somaattisen sairaanhoidon kustannuksia ilman vankisairaalaa selvittäneen konsulttitoimisto FCG Finland oy:n vankisairaalan toiminnan kustannus- ja vertailuselvitys on liitteenä (LIITE 10). 7 Keravan kaupunginhallitus on päättänyt, että Keravan vankilan avo-osaston alueen asemakaavan laatiminen laitetaan vireille.

20 20(32) Helsingin vankilan paljusellit Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi poistaa viimeisetkin nk. paljusellit käytöstä hallituskauden aikana. Paljusellejä oli käytössä kaikkiaan 222, joista 73 Helsingin vankilassa, 123 Hämeenlinnan vankilassa ja 26 Mikkelin vankilassa. Helsingin vankilan 73 käytössä olevaa nk. paljupaikkaa sijaitsevat läntisellä selliosastolla. Helsingin vankilan pohjoinen selliosasto on ollut pois käytöstä, mutta vankilan kapasiteetin käytön tehostamiseksi myös se tulisi saada käyttöön. Helsingin vankilan käytön tehostamiseksi on tarkasteltu pohjoisen selliosaston pois käytöstä olevia 2 x 27 (Pohjoinen selliosasto 2 ja 3) nk. paljupaikkoja. Vankila on arvioinut, millä ehdoin olisi mahdollista ottaa selliosastot käyttöön turvaten riittävä toiminnallisuus ja ympärivuorokautinen wc:hen pääsy. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen arvion mukaan pikaisesti toteutettuna käyttöönotto merkitsisi osastojen vankipaikkamäärän supistamista, jotta voitaisiin turvata mahdollisimman avoin päiväjärjestys. Lisäksi tarvittaisiin viiden henkilötyövuoden lisäys. Alueen arvion mukaan osastolla olisi ennen käyttöönottoa tarpeen tehdä kevyt peruskorjaus (viemäröinti, ilmastointi sekä sähköt). Koska wc:hen pääsy kaikkina vuorokaudenaikoina on mahdollista turvata toiminnallisin ratkaisuin, perusparannus ei sisältäisi sellien varustamista wc- ja pesutiloin. Ennen pohjoisen selliosaston käyttöönottoa tehtävällä kohtuullisella investoinnilla poistettaisiin tarve peruskorjata lähivuosina kyseistä osastoa. Myös läntisen selliosaston ns. paljusellikysymys on pitkälti mahdollista ratkaista toiminnallisin muutoksin ja kohtuullisella resurssilisällä.

Rikosseuraamuslaitoksen päivitetty toimitilavisio

Rikosseuraamuslaitoksen päivitetty toimitilavisio Rikosseuraamuslaitoksen päivitetty toimitilavisio Toimenpiteet 2015-2018 30.10.2014 1 Suunnitelman lähtökohtia Rikosseuraamuslaitos pystyy suunnitelman avulla toteuttamaan kevään 2014 kehyspäätöksen mukaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista Rikosseuraamuslaitoksessa

Ajankohtaista Rikosseuraamuslaitoksessa Ajankohtaista Rikosseuraamuslaitoksessa Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Ylijohtaja Tuula Asikainen Rikosseuraamuslaitoksen strategia 2011-2020 Perustehtävä, arvot, visio ja keskeiset tavoitteet Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisio vuoteen 2025 11.11.2013

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisio vuoteen 2025 11.11.2013 Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisio vuoteen 2025 11.11.2013 1 SISÄLTÖ Sisältö 1. Vankimäärä ja paikkatilanne nyt ja v. 2025 2. Toiminnallisia linjauksia 3. Lähtökohdat laitoskannan kehittämiseksi 4.

Lisätiedot

19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS

19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS 19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Rikosseuraamuslaitoksen strategisena tavoitteena on siirtyminen suljetun vankeuden käytöstä kohti

Lisätiedot

11.4.2013 1/010/2013 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS

11.4.2013 1/010/2013 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS 11.4. 1/010/ RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN LOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kriminaalipolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on vähentää rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja

Lisätiedot

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS R SE RKOSSEURAAMUSLATOS 17.10.2012 17/011/2012 RKOSSEURAAMUSLATOKSEN TULOSSOPMUS VUODELLE 2013 Käyntiosoite Albertinkatu 25 00180 HELSNK Postiosoite PL319 00181 HELSNK Puhelin 0295688500 Telekopio 0295688440

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue. Päivitetty 26.11.2014

Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue. Päivitetty 26.11.2014 1 Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet Keskushallintoyksikkö PL 7252 01051 LASKUT Päivitetty 26.11.2014 Verkkolaskuosoite: 003703120817 Välittäjän tunnus: 003710948874

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2014

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2014 23.10. 16/011/ RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODELLE Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Lintulahdenkuja 4 Lintulahdenkuja 4 029 56 88500 029 56 65440 kirjaamo.rise@om.fi

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

TOIMINTOJEN MUUTOSNÄKYMIÄ. Kirsti Kuivajärvi Johdon työseminaari 19.3.2014

TOIMINTOJEN MUUTOSNÄKYMIÄ. Kirsti Kuivajärvi Johdon työseminaari 19.3.2014 TOIMINTOJEN MUUTOSNÄKYMIÄ Kirsti Kuivajärvi Johdon työseminaari 19.3.2014 SISÄLTÖ Sisältö 1.Lakimuutosten vaikutuksia 2.Toiminnalliset linjaukset antavat kehityshaasteita 3.Pitkän aikavälin tulostavoitteet

Lisätiedot

suuksia että uhkia. Medialla on aikaisempaa suurempi vaikutus kansalaisten turvallisuuden

suuksia että uhkia. Medialla on aikaisempaa suurempi vaikutus kansalaisten turvallisuuden SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ... 1 2. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA KESKEISET TAVOITTEET... 4 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMINNAN LAAJUUS... 5 3.1. Julkisen talouden rahoitusongelmat... 5

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014

Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014 RIKOSSEURAAMUSLAITOS Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2015 Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014 13.3.2015 Sisällysluettelo Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös vuodelta

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...1 2 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA KESKEISET TAVOITTEET...4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMINNAN

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen tulossopimus vuodelle 2015

Rikosseuraamuslaitoksen tulossopimus vuodelle 2015 Rikosseuraamuslaitoksen tulossopimus vuodelle 1 (13) Sisällysluettelo Rikosseuraamuslaitoksen toiminta-ajatus ja toimintaympäristön kuvaus... 2 1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 5 2. Toiminnallinen

Lisätiedot

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS 5.11.2012 20/01112012 Oikeusministeriö Kriminaalipoliittinen osasto RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Oheisena lähetämme Rikosseuraamuslaitoksen

Lisätiedot

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi.

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Visiomme Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos (RISE) vastaa rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

10.4.2014 1/010/2014 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUS

10.4.2014 1/010/2014 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUS 10.4. 1/010/ RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN LOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kriminaalipolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on vähentää rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013

Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013 RIKOSSEURAAMUSLAITOS Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2014 Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013 14.3.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimintakertomus 1 1.1 Johdon katsaus..

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TOIMINTA - JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TOIMINTA - JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TOIMINTA - JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 17.11.2009 1. JOHDON KATSAUS...2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS...3 3. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET...5 4. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2019

Rikosseuraamuslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2019 Rikosseuraamuslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2019 10.11.2014 1 (26) Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3 1. Rikosseuraamuslaitoksen visio ja keskeiset tavoitteet... 5 2. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2012

Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2012 1/240/2013 Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 1/2013 Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2012 15.3.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimintakertomus 1 1.1 Johdon katsaus.. 1 1.2 Vaikuttavuus..

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

5 TALOUDELLISET RESURSSIT 15 15 15 (1000 ) 16 LIITTEET 16 1. TOIMITILA- JA INVESTOINTIHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN 17 2

5 TALOUDELLISET RESURSSIT 15 15 15 (1000 ) 16 LIITTEET 16 1. TOIMITILA- JA INVESTOINTIHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN 17 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 1 2 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA KESKEISET TAVOITTEET 3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMINNAN LAAJUUS 4 Väestönkehitys 4 Rikollisuustilanne 4 Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2011. Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2011. Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010 R I K O S S E U R A A M U S L A I T O S Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2011 Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010 15.3.2011 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus...

Lisätiedot

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa 23..22 Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain - sisäistä valmistelua ja hanketyöryhmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) 1 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle varastotilan (Turvalaaksontie 1, Vantaa) vuokraamiseksi Suomen Pankilta HEL 2014-011125 T 10 01 04 Esitysehdotus

Lisätiedot

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Opiskelevien vankien määrä keskimäärin päivässä rikosseuraamusalueittain vuonna 2014 Rikosseuraamusalue Opiskelevia

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2012. Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2012. Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011 R I K O S S E U R A A M U S L A I T O S Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2012 Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011 15.3.2012 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus...1

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus 2 ja 3 Kainuun TE-keskus 13 ja 14

Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus 2 ja 3 Kainuun TE-keskus 13 ja 14 Liite 1 Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus hoitaa TE-keskukselle kuuluvat tehtävät Ahvenanmaalla Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus hoitaa myös Pirkanmaan asiat eli alueet 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen päätösseminaari 25.5.2012 Jenni Mäki ja Sampo Järvelä T A M P E R E E N K A U P U

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA Miika Kaskinen LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA 19. 20.11.2015 Mikkeli Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rangaistusta suorittavia valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan ja uusiin rikoksiin syyllistymisen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

1.8.2010-31.12.2013. www.kiipula.fi/tekemallaoppii

1.8.2010-31.12.2013. www.kiipula.fi/tekemallaoppii 1.8.2010-31.12.2013 www.kiipula.fi/tekemallaoppii Projektipäällikkö Kirsi Ek, Kiipulan ammattiopisto kirsi.ek@kiipula.fi 050 420 4209 Projektityöntekijä Sirpa Rintala, Ammattiopisto Tavastia sirpa.rintala@kktavastia.fi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisio vuoteen 2025

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisio vuoteen 2025 RIKOSSEURAAMUSLAITOS Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2013 Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisio vuoteen 2025 Vankilarakenne, vankiloiden valvontatasoluokitus ja siihen liittyvä henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2013

Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2013 RIKOSSEURAAMUSLAITOS Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/2013 Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2013 14.6.2013 Sisällysluettelo Muutokset aikaisempiin kartoituksiin verrattuna...3 Käytettyjä lyhenteitä...4

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä 20.05.2015 Sivu 1 / 1 1959/10.03.02/2012 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Ahtiainen, puh. 050 365 3809

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI MUISTIO Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö 9.9.2015 OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Asetusluonnos Valtioneuvoston asetus rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 200 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Rikosseuraamusviraston tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2009

Rikosseuraamusviraston tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2009 Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 1/2010 Rikosseuraamusviraston tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2009 15.3.2010 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus...3 1.1 Johdon katsaus...3 1.2 Vaikuttavuus...6

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön

Lisätiedot

Vankiloiden opetustarjonta 2015

Vankiloiden opetustarjonta 2015 Vankiloiden opetustarjonta 2015 ETELÄ-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE Vankila Koulutus Ala Ankohta Järjestäjä Helsingin Peruskoulu/ lyhytaikaisvangeille Peruskoulu (9.luokan puuttuvat kurssit) neljä kurssia

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot