Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013

Transkriptio

1 Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 Kunnanhallitus on kokouksissaan ja päättänyt että Ruovesi osallistuu Terveempi Pohjois-Suomi 2-hankkeen Pirkanmaan alahankkeeseen ajalla Terveempi Pohjois-Suomi -kansallinen käyttöönottohanke (TerPS2) on käynnissä Hanke muodostuu koordinaatiohankkeesta sekä kahdeksasta (8) eri osahankkeesta, jotka kattavat 62 eri kuntaa Kainuun, Koillismaan, Lakeuden, Oulunkaaren, Oulun Eteläisen, Uuden Oulun, Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueilla. Jatkohankkeen tarkoituksena on tukea TerPS:n ensimmäisessä vaiheessa (TerPS1) kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista pysyviksi käytännöiksi, keskittyen hyvinvointirakenteiden ja sähköisen hyvinvointikertomuksen (ehvk) kansalliseen käyttöönottoon. TerPS2-hanke tukee kuntien hyvinvointityötä kohti yhteisellä vastuulla suunniteltua, johdettua, toteutettua ja arvioitua poikkihallinnollista ja toiminnallista kokonaisuutta. Tavoitteena on saada kunta- ja terveydenhuoltolakia toteuttava sähköinen hyvinvointikertomus (ehvk) käyttöön kaikkiin maamme kuntiin hyödyttämään niin kuntaa kuin kuntalaisia. Sähköinen hyvinvointikertomus on kuntalaisten hyvinvointia ja palvelujen tilaa havainnollistava, väestöryhmittäin kohdentuva tiedolla johtamisen väline. Sen käyttöönotto tukee kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. ehvk myös mahdollistaa kansallisen, alueellisen ja kuntien välisen vertailun. Sähköinen hyvinvointikertomus on maksuton, internetissä toimiva työväline, jolla kunnat voivat valmistella sekä kerran valtuustokaudessa laadittavan laajan hyvinvointikertomuksen että vuosittaiset raportoinnit valtuustolle. Hyvinvointikertomuksen tulee olla osa kunnan strategiatyötä sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Kertomuksen laadinta tulee ajoittaa osaksi kunnan talouden ja toiminnan vuosikelloa siten, että se palvelee vuosittaista ja valtuustokausittaista suunnittelusykliä. Hyvinvointijohtamisen vuosikello näyttää, milloin kertomuksen eri vaiheet toteutetaan ja millaisia tehtäviä hyvinvointiryhmälle, kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille kuuluu. Hyvinvointikertomustyöryhmä on valinnut hyvinvointikertomukseen seuraavat painopistealueet. Ruoveden kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt painopistealueiden taustalla Ruovedellä käytettävät indikaattorit. Painopistealueiden tulee tukea valmisteilla olevaa kuntastrategiaa. 1. Hyvinvoiva kuntalainen 2. Elinympäristö ja turvallisuus 3. Yhteisöllisyys ja yhteistyö 4. Elinkeinojen ja yrittäjyyden vahvistaminen

2 Valinnan perusteet: 1. Painopisteet tukevat tulevaa kuntastrategiaa 2. Painopisteet on laadittu jo hyväksyttyjen indikaattoreiden pohjalta, tässä indikaattorit vielä painopisteittäin jaoteltuna 3. Valitut painopisteet ovat kaikilla hallintokunnilla yhteiset, koska ne ovat keskeisiä, yhteisiä hyvinvoinnin tekijöitä/haasteita Ruoveden kunnassa 4. Valitut painopisteet perustuvat Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen neljään painopisteeseen, jotka ovat: 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansantautien esiintyvyyteen, 2. Yhteisöllisyyden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus, 3. Viestintä, 4. Hyvinvointityön rakenteiden v a h v i s t a m i n e n. 1. Hyvinvoiva kuntalainen Indikaattorit: 1. Lasten pienituloisuuden aste

3 Tilastokeskus: Tulonjaon kokonaistilasto Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan suhteuttamalla kotitalouden kaikkien jäsenten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden summaan. Kotitalouden kulutusyksikköasteikkona on käytetty uudistettua OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3. 2. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista

4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 3. Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista

5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä. 4. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista

6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin.

7 5. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Perusterveydenhuoltotilasto Perusterveydenhuollon tilasto perustuu vuosittain terveydenhuollon toimintayksiköistä henkilötunnuksella kerättäviin hoitoilmoituksiin. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä on laajentunut kattamaan perusterveydenhuollon avohoidon vuonna Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitukset sisältävät tietoja palvelutapahtuman tuottajista, asiakkaiden yhteydenotoista, hoidon tarpeen arvioinnista, ajanvarataustiedoista sekä palvelutapahtuman sisällöstä, kuten käyntisyistä ja toimenpiteistä sekä jatkohoidosta. Lisäksi perusterveydenhuollon tilastoon tulee tietoja terveyskeskusten laitoshoidosta. Perusterveydenhuollon laitoshoidon hoitoilmoitukset sisältävät tiedot palvelun tuottajasta, potilaan kotikunnasta, hoitoon tulon tiedot, hoitoon liittyvät tiedot toimenpiteineen sekä hoidon päättymiseen liittyviä tietoja. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset).

8 6. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Eläketurvakeskus (ETK): Eläketilastot Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet.

9 7. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Erikoissairaanhoitotilasto Erikoissairaanhoidon tilasto perustuu vuosittain terveydenhuollon toimintayksiköistä henkilötunnuksella kerättäviin hoitoilmoituksiin. Ne sisältävät tiedot palvelun tuottajasta, potilaan kotikunnasta, hoitoon tulon tiedot, hoitoon liittyvät tiedot toimenpiteineen sekä hoidon päättymiseen liittyviä tietoja. Psykiatrian erikoisalojen potilaista ilmoitetaan näiden tietojen lisäksi psykiatrian erikoisalojen lisätiedot, jotka käsittelevät lääkehoitoa, pakkotoimia ja psyykkisen tilan arviointia. Samoin vaativista sydänpotilaista kerätään lisätietoja. Lisäksi vuoden viimeisenä päivänä sairaalassa vuodeosastoilla olevista potilaista tehdään potilaslaskenta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Perusterveydenhuoltotilasto Perusterveydenhuollon tilasto perustuu vuosittain terveydenhuollon toimintayksiköistä henkilötunnuksella kerättäviin hoitoilmoituksiin. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä on laajentunut kattamaan perusterveydenhuollon avohoidon vuonna Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitukset sisältävät tietoja palvelutapahtuman tuottajista, asiakkaiden yhteydenotoista, hoidon tarpeen arvioinnista, ajanvarataustiedoista sekä palvelutapahtuman sisällöstä, kuten käyntisyistä ja toimenpiteistä sekä jatkohoidosta. Lisäksi perusterveydenhuollon tilastoon tulee tietoja terveyskeskusten

10 laitoshoidosta. Perusterveydenhuollon laitoshoidon hoitoilmoitukset sisältävät tiedot palvelun tuottajasta, potilaan kotikunnasta, hoitoon tulon tiedot, hoitoon liittyvät tiedot toimenpiteineen sekä hoidon päättymiseen liittyviä tietoja. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset (ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden potilaiden osuuden kymmentä tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. 8. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Tilastokeskus: Kunnan/kuntayhtymän sosiaalipalvelujen toimintatilasto Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. Tilasto koskee kunnan kustantamia palveluja eli palveluita, jotka kunta on asukkailleen joko itse tuottanut tai ostanut muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatilastoa on tässä yhteydessä kerätty vuodesta 1994 lähtien Stakesin toimeksiannosta ja vuoden 2009 alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Stakesin ja KTL:n fuusio) toimeksiannosta. Tilastoa edelsi

11 vuoteen 1993 asti sosiaali- ja terveydenhuollon kertomustietojärjestelmä (KETI), jota ylläpiti sosiaali- ja terveysministeriö. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen. 2. Elinympäristö ja turvallisuus Elinympäristöön ja turvallisuuteen voidaan Ruovedellä vaikuttaa mm. kaavoituksella, johon maakuntakaavoitus luo suuntaviivat. Liikenneturvallisuussuunnittelulla ja maankäytönsuunnittelulla voidaan kehittää elinympäristön turvallisuutta. Sisäilmaongelmiin on kiinnitetty huomiota koska kunnassa useita 60- ja 70- luvun rakennuksia. Indikaattorit: 1. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista

12 Tilastokeskus: Asuntokunnat ja asuinolot Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. 2. Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ks. 1:3) 3. Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset/ 1000 asukasta

13 Tilastokeskus: Oikeus- ja rikostilastot Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden liikennerikkomusten sekä liikenteen vaarantamisen osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Omaisuusrikoksia ovat mm. varkaudet, ryöstöt, petokset ja maksuvälinepetokset.

14 4. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset/1000 asukasta Tilastokeskus: Oikeus- ja rikostilastot Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden liikennerikkomusten sekä liikenteen vaarantamisen osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. 3. Yhteisöllisyys ja yhteistyö - Keskeisinä yhteistyön muotoja, kuten kyläyhdistyksen ja ns. kolmannen sektorin toimintaa tulisi kehittää ja luoda uusia, innovatiivisia yhteistyön muotoja virallisten vaikutuskanavien kautta. Indikaattorit:

15 1. Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ks. 1:3). 2. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.

16 3. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Kahdesta positiivisesta vaihtoehdosta ei saanut pisteitä, kolmannesta sai 1 pisteen, neljännestä 2 pistettä ja viidennestä 3 pistettä. Mukaan indikaattoriin otettiin vähintään 8 pistettä saaneet vastaajat. Kysymykset: - Minkälainen on mielialasi? - Miten suhtaudut tulevaisuuteen? - Miten katsot elämäsi sujuneen? - Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? - Minkälaisena pidät itseäsi? - Onko Sinulla pettymyksen tunteita? - Miten suhtaudut vieraitten ihmisten tapaamiseen? - Miten koet päätösten tekemisen? - Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? - Minkälaista nukkumisesi on? - Tunnetko väsymystä ja uupumusta? - Minkälainen ruokahalusi on? 4. Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset

17 Tilastokeskus: Oikeus- ja rikostilastot. Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden liikennerikkomusten sekä liikenteen vaarantamisen osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Omaisuusrikoksia ovat mm. varkaudet, ryöstöt, petokset ja maksuvälinepetokset.

18 5. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Tilastokeskus: Kunnan/kuntayhtymän sosiaalipalvelujen toimintatilasto Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. Tilasto koskee kunnan kustantamia palveluja eli palveluita, jotka kunta on asukkailleen joko itse tuottanut tai ostanut muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatilastoa on tässä yhteydessä kerätty vuodesta 1994 lähtien Stakesin toimeksiannosta ja vuoden 2009 alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Stakesin ja KTL:n fuusio) toimeksiannosta. Tilastoa edelsi vuoteen 1993 asti sosiaali- ja terveydenhuollon kertomustietojärjestelmä (KETI), jota ylläpiti sosiaali- ja terveysministeriö. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

19 6. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 asukasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Erikoissairaanhoitotilasto, Perusterveydenhuoltotilasto THL keräsi terveyskeskuksilta vuoteen 2010 asti vuosittain tiedot niiden tuottamista avohoidon palveluista Notitia tiedonkeruulla. Terveyskeskukset ilmoittivat tiedot jäsenkunnittain. Lääkärikäynnit ja muun ammattihenkilökunnan käynnit kysyttiin toiminnoittain, minkä lisäksi kysyttiin lääkärikäynnit ja lääkärillä käyneet potilaat ikäryhmittäin. Suun terveydenhuollon käynneistä kerättiin ikäryhmittäiset käyntitiedot hammaslääkäri-, hammashuoltaja- ja -hoitajakäynneistä, sekä ikäryhmittäiset tiedot suun terveydenhuollon potilaista. THL on kerännyt tiedot vuodesta 2002 lähtien. Suomen Kuntaliitto keräsi vastaavia tietoja vuosilta Tietoja terveyskeskusten avohoidosta ei kerätä Ahvenanmaan

20 maakunnasta. 7. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (HILMO) (V asti terveydenhuollon poistoilmoitusrekisteri) Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla (sisältää myös päiväkirurgian), vanhainkodeissa, kehitysvammalaitoksissa, päihdehuollon laitoksissa sekä ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuorokautisissa asumispalveluissa kerätään hoidon päättymistiedot kaikista päättyneistä hoitojaksoista sekä tehdään asiakaslaskenta vuoden lopussa hoidossa olleista asiakkaista. Muissa asumispalveluissa päihdehuoltoa lukuun ottamatta tehdään asiakaslaskenta vuoden lopussa. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 8. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

21 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (HILMO) (V asti terveydenhuollon poistoilmoitusrekisteri) Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla (sisältää myös päiväkirurgian), vanhainkodeissa, kehitysvammalaitoksissa, päihdehuollon laitoksissa sekä ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuorokautisissa asumispalveluissa kerätään hoidon päättymistiedot kaikista päättyneistä hoitojaksoista sekä tehdään asiakaslaskenta vuoden lopussa hoidossa olleista asiakkaista. Muissa asumispalveluissa päihdehuoltoa lukuun ottamatta tehdään asiakaslaskenta vuoden lopussa. Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kaikkien sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa sekä kehitysvammalaitoksissa pitkäaikaishoidossa (yli 3 kuukautta) olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Mukana ovat potilaat/ asiakkaat sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta (kunta/ kuntayhtymä ja valtio). Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 9. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

22 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kotihoidon laskenta Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta aineisto. Kotihoidon laskenta tehdään asiakkaista: - joilla on voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma (sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tai terveydenhuollon kotisairaanhoidon hoitosuunnitelma). - jotka muuten (ilman palvelu- ja hoitosuunnitelmaa) saavat säännöllisesti kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalapalveluja ja heillä on toteutunut vähintään yksi käynti jokaisella marraskuun viikolla. - jotka käyvät marraskuussa vähintään kerran viikossa vanhusten hoidollisessa päivähoidossa. Mukaan ei oteta päiväkeskustoimintaa eikä päiväkeskusten antamaa viriketoimintaa (kuten askartelu) saavia. - jotka saavat omaishoidon tukea, vaikka eivät saisikaan palveluja kotiin. Kotihoidon asiakaslaskenta on tehty joka toinen vuosi (parittomina vuosina 1995, 1997, 1999, 2001, 2003, 2005) vuoteen 2005 saakka. Vuodesta 2007 lähtien asiakaslaskenta tehdään vuosittain. Lukuihin sisältyvät sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien asiakkaat.

23 4. Elinkeinojen ja yrittäjyyden vahvistaminen - Pyrkimyksenä houkutella kuntaan lisää työikäistä väestöä tai ainakin saada nykyiset pysymään paikkakunnalla luomalla vaihtoehtoisia toimeentulomahdollisuuksia joko kunnan sisäisesti tai muilla yrittäjyyttä edistävillä keinoilla, mm. tonttipolitiikka, laajentamalla työssäkäyntialueita ja vahvistamalla muualla työssäkäyvien mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin palveluihin, kuten mm. vuoropäivähoito. Indikaattorit: - Väestö- ja perherakenne: 1. Pitkäaikaistyöttömät

24 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM): Työnvälitystilasto Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt ilman keskeytystä vähintään yhden (1) vuoden. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. 2. Nettomuutto -positiivinen kehitys

25 Tilastokeskus: Väestötilasto Tilastokeskus tekee väestötilaston Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmien tiedoista. Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. 3. Verotulot, euroa/asukas

26 Tilastokeskus: Kuntien taloustilasto Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. Tilasto koskee kunnan kustantamia palveluja eli palveluita, jotka kunta on asukkailleen joko itse tuottanut tai ostanut muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Sosiaali- ja vuodesta 1994 lähtien terveydenhuollon toimintatilastoa on tässä yhteydessä kerätty Stakesin toimeksiannosta ja vuoden 2009 alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Stakesin ja KTL:n fuusio) toimeksiannosta. Tilastoa edelsi vuoteen 1993 asti sosiaali- ja terveydenhuollon kertomustietojärjestelmä (KETI), jota ylläpiti sosiaali- ja terveysministeriö. Indikaattori ilmaisee kunnan verotulot asukasta kohti euroina. Kunnan tulovero kirjataan tilinpäätöksessä verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. Kunnan tuloveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat: -ennakonpidätysten ja ennakonkannon tilitykset kuukausittain -verotusmenettelylain mukaisten verojen tilitykset tilikautta edeltäviltä verovuosilta -oikaisutilitykset. Yhteisöveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat ennakonkannon tilitykset ja muut yhteisöveron tilitykset. Kunnan kiinteistöverotuloksi kirjataan tilikauden aikana tilitetty kiinteistövero. Koiravero, jonka maksuunpanosta ja kantamisesta huolehtii kunta, kirjataan laskutustilikauden tuloksi tai kertymän mukaan. 4. Koulutustasomittain

27 Tilastokeskus: Tutkintorekisteri Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. 5. Lapsiperheet, % perheistä

28 Tilastokeskus: Väestötilasto Tilastokeskus tekee väestötilaston Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmien tiedoista. Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. 6. Nuorisotyöttömät, % vuotiaat työvoimasta (2011)

29 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM): Työnvälitystilasto Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. - Edellä mainitut indikaattorit ovat esimerkkejä hyvinvointikertomukseen valituista indikaattoreista. Koska tilastotiedot saadaan käyttöön vasta muutaman vuoden viiveellä, hyvinvointikertomuksessa korostuvat paikallinen tieto ja kunnan omat, paikalliset tilastot kuten käyntimäärät liikuntaryhmissä, kirjaston lainausmäärät jne. Erityisesti on huomioitava ne terveyttä ja hyvinvointia tukevat ohjelmat ja strategiat. Näitä tietoja kerätään ja työstetään tarkemmin painopistealueiden jatkotyöskentelyn yhteydessä, kun mietitään painopisteistä nousevia tavoitteita, toimenpiteitä, vastuutahoja, mittareita ja aikataulua. Tarkoituksena on koota yksi yhteinen hyvinvointistrategia, joka sisältää kuntastrategian ja nykyiset hyvinvointiohjelmat. - On kuitenkin huomattava, että yksittäistä indikaattoria tai tilastotietoa tärkeämpää on havaita se ilmiö, mitä ko. indikaattori kuvaa.

30