HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto"

Transkriptio

1 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö Terveys ja sairastavuus Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Pienituloisuus Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Asunto-olot Rikollisuus YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VARSINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA SOSIAALIJAOKSEN ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA...39

3 1. JOHDANTO Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijaosto laati vuonna 2004 Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman Päivitetty versio Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma valmistui keväällä Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon toiminnan realistiset puitteet. Ohjelman toteutus tarkoittaa ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön. Toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi ohjelmaan kuuluu hyvinvointi-indikaattorien säännöllinen, vuosittainen mittaaminen eli Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen kokoaminen. VASOKE-hankkeen seutukehittäjä teki vuoden 2005 ja 2006 hyvinvointitilinpäätökset. VASOKE-hankkeen aikana tehtiin suunnitelma siitä, miten hyvinvointitilinpäätösten kokoaminen ja hyvinvointipoliittisen ohjelman päivittäminen tapahtuu hankkeen jälkeen. Vuonna 2008 Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätös kerättiin Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Oy Vasso Ab) TIETOHYÖTY-hankkeen ohessa. Vuoden 2010 hyvinvointitilinpäätös päivitettiin jälleen Vassossa Vakka-Suomen sosiaalijaoston tekemän tilauksen mukaisesti. Työn vastuullisena tekijänä oli suunnittelija Hanna Inkeroinen. Vuoden 2010 hyvinvointi-indikaattorit kerättiin ja koostettiin raporttiin pääasiassa Tulokset esiteltiin Vakka-Suomen sosiaalijaostolle , minkä jälkeen raporttiin liitettiin laadullinen arvio asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Raportti laadittiin valmiiksi ja toimitettiin tiedoksi sosiaalijaostolle Vakka-Suomen asukkaiden hyvinvointia mitataan hyvinvointi-indikaattoreilla, joista suurin osa on samoja kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus raportissa (Julkaisuja 1/2005. Oy Vasso Ab. Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004 -hanke. Varsinais-Suomen liitto ja Oy Vasso Ab). Osa Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoreista on esitetty eri muodossa kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsauksen indikaattorit. Lisäksi mukaan on otettu uusia indikaattoreita. Vakka-Suomi käsittää tässä selvityksessä seuraavat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa, jollei erikseen muita kuntia mainita. Indikaattoritiedot on esitetty vuosilta aina, kun se on ollut tilastotietojen saatavuuden kannalta mahdollista. Joitain indikaattoritietoja oli saatavissa myös vuodelta Vuoden 2011 tietoja on esitetty mahdollisuuksien mukaan, mutta vertailu on toteutettu kaikissa indikaattoreissa vuoden 2010 perusteella. Hyvinvointitilinpäätös koostuu tilastokatsauksesta ja sosiaalijaoston arviosta asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Tilastokatsauksessa hyvinvointi-indikaattorien tilastolliset vertailuluvut on esitetty vähintään kolmen vuoden ajalta. Tilastotaulukoissa ovat näkyvissä kuntien, Vakka-Suomen, Varsinais-Suomen ja koko maan luvut (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoritiedot toimivat työkaluna hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Sosiaalijaoston arviossa asukkaiden hyvinvoinnin tilasta täydennetään tilastoista saatua tietoa sosiaalijaoston laadullisella arviolla siitä, missä asioissa on edistytty ja mitkä asiat kaipaavat erityistä panostusta tulevaisuudessa. 3

4 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT Vuoden 2010 hyvinvointitilinpäätöksessä on yhteensä 52 hyvinvointi-indikaattorin tiedot: 1. Väestö Väestön määrä ja väkimäärän muutos vuosina ja vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 14-vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Lapsiperheiden osuus perheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Huoltosuhde (0 14-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä sataa vuotiasta kohti) Ennusteet vuosille 2020 ja 2025 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja yli 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle 2025 Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 2. Terveys ja sairastavuus Erityiskorvausoikeusindeksi, vakioitu Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä joulukuun lopussa Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä 4

5 Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0 16-vuotiailla Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotialla Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0 17-vuotiaat) määrä vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä ja osuus vastaavanikäisistä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana Päivähoidon piirissä olevien 0 6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna Pienituloisuus Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa /asukas Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä Velkajärjestelyhakemusten määrä Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä keskimäärin vuoden aikana 5. Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työllisten osuus väestöstä Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana 5

6 Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä Työttömänä alle 15-vuotiaista , % ikäluokasta Työttömyyseläkkeiden saajien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 6. Asunto-olot ja asunnottomuus Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 7. Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 6

7 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö TAULUKKO 1. Väestön määrä ja väestön määrän muutos vuosina ja Muutos (hlö) Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden lasten osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 37, Laitila: 647, Pyhäranta: 149, Taivassalo: 103, Uusikaupunki: 1031, Vehmaa: 160, Vakka-Suomi: 2127, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 37, Laitila: 668, Pyhäranta: 146, Taivassalo: 105, Uusikaupunki: 1008, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2116, V-S: ja koko maa:

8 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden osuus väestöstä 2 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2010: Kustavi 56, Laitila: 756, Pyhäranta: 219, Taivassalo: 105, Uusikaupunki: 1220, Vehmaa: 203, Vakka-Suomi: 2559, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi 55, Laitila: 766, Pyhäranta: 209, Taivassalo: 101, Uusikaupunki: 1222, Vehmaa: 196, Vakka-Suomi: 2549, V-S: ja koko maa:

9 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 257, Laitila: 1754, Pyhäranta: 453, Taivassalo: 444, Uusikaupunki: 3318, Vehmaa: 536, Vakka-Suomi: 6762, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 264, Laitila: 1814, Pyhäranta: 483, Taivassalo: 467, Uusikaupunki: 3481, Vehmaa: 550, Vakka-Suomi: 7059, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 47, Laitila: 224, Pyhäranta: 42, Taivassalo: 69, Uusikaupunki: 378, Vehmaa: 80, Vakka-Suomi: 840, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 46, Laitila: 228, Pyhäranta: 40, Taivassalo: 76, Uusikaupunki: 392, Vehmaa: 75, Vakka-Suomi: 857, V-S: ja koko maa:

10 Lähde: Sotkanet KUVIO 5. Lapsiperheiden osuus perheistä 5 5 Lapsiperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 67, Laitila: 905, Pyhäranta: 245, Taivassalo: 153, Uusikaupunki: 1581, Vehmaa: 238, Vakka-Suomi: 3189, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 66, Laitila: 915, Pyhäranta: 238, Taivassalo: 139, Uusikaupunki: 1535, Vehmaa: 227, Vakka-Suomi: 3120, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Aviopari ja lapsia sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapsia. Kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä, tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). 10

11 Lähde: Sotkanet KUVIO 6. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 6 TAULUKKO 2. Huoltosuhde Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 7 6 Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 17, Laitila: 156, Pyhäranta: 35, Taivassalo: 29, Uusikaupunki: 327, Vehmaa: 45, Vakka-Suomi: 609, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 16, Laitila: 160, Pyhäranta: 27, Taivassalo: 30, Uusikaupunki: 308, Vehmaa: 43, Vakka-Suomi: 584, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa on äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia tai isä ja alle 18- vuotiaita lapsia. 7 Taulukossa 2 on esitetty huoltosuhde, joka ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohden. Esimerkiksi Kustavin huoltosuhde 65 tarkoit- 11

12 TAULUKKO 3. Ennusteet vuodelle 2020 ja 2025 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Väestön määrä ennuste 2020 Väestön määrä ennuste 2025 Väestön määrä ero Väestön määrä %- muutos Kustavi ,0 Laitila ,3 Pyhäranta ,3 Taivassalo ,3 Uusikaupunki ,5 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,9 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,5 Lähde: Tilastokeskus TAULUKKO 4. Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle vuotiaiden osuus ennuste % muutos vuotta täyttäneiden osuus ennuste % muutos Huoltosuhde ennuste 2025 Ero Kustavi 4,1-0,1 19,6 6, Laitila 7,6-0,3 14,1 3, Pyhäranta 6,1-0,5 15,7 6, Taivassalo 5,3-0,9 18,7 4, Uusikaupunki 5,4-1,0 18,0 8, Vehmaa 6,2-0,3 14,3 3, Vakka-Suomi 6,3-0,5 13,3 3, Varsinais-Suomi 7,0-0,3 10,6 1, Koko maa 7,7-0,1 9,9 1, Lähde: Tilastokeskus taa, että sataa vuotiasta kustavilaista kohden on 65 kustavilaista 0 14-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi on huoltosuhde. 12

13 Lähde: Sotkanet KUVIO 7. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 8 8 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 13

14 Lähde: Sotkanet KUVIO 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 9 9 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 14

15 3.2 Terveys ja sairastavuus TAULUKKO 5. Erityiskorvausoikeusindeksi, vakioitu * 2011* Kustavi 99,8 98,3 97,3 93,2 95,9 Laitila 100,7 100,5 100, Pyhäranta 98, ,4 94,8 95,4 Taivassalo 95,7 94,9 92,4 93,5 93,5 Uusikaupunki 93,6 93,4 93,4 93,8 95,8 Vehmaa 99,7 99,9 101,1 99,2 98,5 Vakka-Suomi 96,6 96,3 96,2 96,1 96,9 Varsinais-Suomi 92,9 92,9 92,7 93,1 93,3 Koko maa Lähde: Kela 10 TAULUKKO 6. Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kustavi ,6 101,9 107,1 80,8 Laitila ,9 97, ,7 Pyhäranta ,9 128,5 146,6 126,8 Taivassalo ,5 95,7 101,8 107,1 Uusikaupunki ,1 91,9 101,6 103,7 Vehmaa ,4 105,6 114,9 118,7 Vakka-Suomi 112,8 109,4 96,2 108,1 108,3 Varsinais-Suomi ,9 88,3 101,2 101,6 Koko maa Lähde: Kela Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi erityiskorvausoikeuden omaavien henkilöiden määrä, jos kunnan väestön ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa (Kela 2011). *Vuosien 2010 ja 2011 tiedoissa on mukana ruokavaliokorvaukset. Lisäys on katsottu tarpeelliseksi, vaikka ruokavaliokorvaukset eivät kuulukaan erityisoikeuskorvauksiin. Lisäys ei tuonut suuria muutoksia. 11 Indeksiluku kertoo, miten paljon sairauspäivärahan saajia on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi sairauspäivärahan saajien määrä, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Kelasta muistutetaan, että ko. indeksin lähtöaineisto on liian pieni eikä rajuja päätelmiä kannata tehdä. 15

16 TAULUKKO 7. Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kustavi 95,6 83,1 90,8 100,2 108,4 Laitila 104,6 99, ,2 105,7 Pyhäranta 107,2 98,3 98,7 107,6 103,7 Taivassalo 63, ,4 96,3 92,9 Uusikaupunki 94,4 95,4 96,7 96,1 94,1 Vehmaa 92,7 102,6 87,4 100,4 108,2 Vakka-Suomi 94,7 96,8 97,5 100,1 100,5 Varsinais-Suomi 97,8 97,3 97,5 97,3 96,5 Koko maa Lähde: KELA 12 *Luvuissa mukana Mietoinen ja Mynämäki, em. kuntien mukanaolo ei olennaisesti muuta lukuja. TAULUKKO 8. Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (lapsen ja aikuisen vammaistuet ja eläkkeensaajan hoitotuki, ei ruokavaliokorv.) joulukuun lopussa /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: KELA Indeksiluku kertoo kuolleisuuden suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vuoden aikana kuolee koko maan väestöstä noin yksi prosentti. Pienissä kunnissa määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin, vaikka kuolleisuus pitkällä aikavälillä pysyttelisi vakaana. Tämän vuoksi indeksin laskeminen perustuu kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoon. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi kuolleisuus, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. (Pentti Laine, KELA.) 13 Lapsen hoitotuki voidaan myöntää alle 16-vuotiaalle Suomessa asuvalle lapselle taloudellisen tai muun rasituksen korvaamiseksi. Vammaistuen tavoitteena on tukea taloudellisesti muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. 16

17 TAULUKKO 9. Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Kustavi 123,3 121,4 124,1 109,1 109,4 Laitila 115,5 117, ,9 121,2 Pyhäranta 92, ,4 89,7 Taivassalo ,1 119,1 115,7 113,9 Uusikaupunki 105,2 107, ,5 103,9 Vehmaa 114, ,6 118,6 Vakka-Suomi 108,3 110,5 110,2 107,7 109 Varsinais-Suomi 97 97,1 97,5 97,4 97,9 Koko maa Lähde: KELA TAULUKKO 10. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) 2011: / vuotiasta asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta. 17

18 TAULUKKO 11. Psykiatrian avohoitokäyntien määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 15 TAULUKKO 12. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Taulukossa 11 on esitetty psykiatrian avohoitokäyntien määrä. Psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyskäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla. (SOT- KAnet 2008.) 16 Taulukossa 12 esitetyssä indikaattorissa tilastoidaan asiakkaiden ja/tai potilaiden mielenterveyskäynnit muun ammattiryhmän kuin lääkärin vastaanotoilla ja muun ammattiryhmän kuin lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan ja/tai potilaan luo (SOTKAnet 2008). 18

19 TAULUKKO 13. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä 2011: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo 4 45 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 17 TAULUKKO 14. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla 2010: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Tyhjä = yksilökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Alle 7 tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. 18 Taulukoissa 14 ja 15 olevissa indikaattoreissa ovat mukana kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. (Sotkanet.) 19

20 TAULUKKO 15. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla 2010: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 16. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä 2010: / asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Tyhjä = hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. Taulukossa 16 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän. (Sotkanet 2008.) 20

21 TAULUKKO 17. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 2011: / asukasta Kustavi Laitila ,4 Pyhäranta ,5 Taivassalo ,6 Uusikaupunki ,3 Vehmaa ,4 Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa ,2 Lähde: Sotkanet Taulukossa 17 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden määrän. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. (Sotkanet 2008.) 21

22 3.3 Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit TAULUKKO 23. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden aikana 2010: % vastaavan ikäisestä väestöstä Kustavi ,3 Laitila ,7 Pyhäranta ,8 Taivassalo ,8 Uusikaupunki ,5 Vehmaa ,6 Vakka-Suomi ,8 Varsinais-Suomi ,7 Koko maa ,5 Lähde: Sotkanet 21 TAULUKKO 24. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä ja osuus vastaavanikäisistä lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus vastaavan vastaavan vastaavan vastaavan ikäisistä ikäisistä ikäisistä ikäisistä Kustavi Laitila 11 0,6 13 0,8 11 0,9 14 0,8 Pyhäranta 0 0 Taivassalo 4 4 1,4 5 1,9 Uusikaupunki ,2 48 1,7 45 1,6 Vehmaa 7 1,4 8 1,6 8 1,7 8 1,7 Vakka-Suomi 54 0,9 66 1,1 77 1,3 70 1,2 Varsinais-Suomi , , , ,3 Koko maa , , , ,3 Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Edellä mainittu indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla erisuuruisia, koska Stakes (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) päivittää lukuja kuntien ilmoittamien korjausten mukaan. 22

23 TAULUKKO 25. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 2011: / alle 18-vuotiasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 23 TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012* Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm 1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa Kustavi Laitila 0 Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Lähde: Vakka-Suomen kuntien sosiaalitoimet, päivähoito *Lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeistölle mittaus on tehty kunnallisessa päivähoidossa oleville lapsille varhaiskasvatuksen työntekijöiden ilmoittaman huolen mukaisesti. 22 Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat lapset. 0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta. 23 Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2008.) 23

24 3.4 Pienituloisuus TAULUKKO 27. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana % osuus 2008 % osuus 2009 % osuus 2010 % osuus Kustavi 43 4,8 46 4,9 54 6,1 36 4,1 Laitila 373 4, , , Pyhäranta 62 2,8 47 2,1 47 2,1 58 2,6 Taivassalo 40 2,3 29 1,7 29 1,7 31 1,8 Uusikaupunki , , ,1 Vehmaa 135 5, , , ,5 Vakka-Suomi , , , Varsinais-Suomi , , Koko maa , , , Lähde: Sotkanet 24 TAULUKKO 28. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi 0 7 Laitila Pyhäranta Taivassalo 2 0 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet Kunnilta kerätään kaksi kertaa vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten. Ennakkotilastossa annetaan tietoa ainoastaan tukea saaneiden kotitalouksien määrästä ja toimeentulotuen menoista. Alkuvuoden tilasto ilmestyy lokakuussa samana vuonna ja koko vuoden huhtikuussa seuraavana vuonna. Toimeentulotuen ennakkotilasto on kuntatilasto ja toimeentulotuen vuositilasto on asiakastilasto. Ennakkotilaston menotiedot ovat hyvin lähellä vuositilaston menotietoja, eli käytännössä samat. Vuositilastossa asiakasmäärät ovat pienempiä kuin ennakkotilastossa, koska vuositilastosta poistetaan kuntakohtaiset päällekkäisyydet. Sama asiakas voi olla tuen saajana useassa kunnassa vuoden aikana. Vuositilastossa pyritään saamaan esiin todellinen asiakasmäärä. Ne kunnat, joissa toimeentulotuen tiedoissa on alle viisi tapausta, ovat salassapitosäännön alaisia tietoja. Siten niitä ei raportoida tilastoihin, vaan ne merkitään pääasiassa puuttuvana tietona. ( Sirkka Kiuru, THL.) (Kysyttäessä suoraan kunnista tietoja, ei ole saatavissa tietoa toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrästä, vaan ainoastaan kotitalouksista.) 24

25 TAULUKKO 29. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet TAULUKKO 30. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Kustavi 1 5 Laitila Pyhäranta 3 6 Taivassalo 2 0 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet

26 Lähde: Sotkanet ja Tilastokeskus KUVIO 9. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 25 Lähteet: Stakes (toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus) ja Sotkanet (yksinhuoltajakotitalouksien lkm:t) 2007, Sotkanet KUVIO 10. Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2010: Kustavi: -, Laitila: 50, Pyhäranta: 11, Taivassalo:?, Uusikaupunki: 134, Vehmaa: 28, Vakka-Suomi: 229, V-S: 3927 ja koko maa:

27 TAULUKKO 31. Toimeentulotukimenot euroa/asukas Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 32. Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä 2011: % vastaavan ikäisestä väestöstä Kustavi ,5 Laitila ,0 Pyhäranta ,9 Taivassalo ,7 Uusikaupunki ,6 Vehmaa ,0 Vakka-Suomi ,0 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,0 L ähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien lukumäärä vuonna 2010: Kustavi: 0, Laitila: 23, Pyhäranta: -, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 48, Vehmaa: -, Vakka-Suomi: 84, V-S: 1317 ja koko maa: Yksinhuoltajakotitaloudella tarkoitetaan tässä seuraavia kotitalouksia: äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä isä ja alle 18-vuotiaita lapsia. (Tässä ei ole huomioitu tapauksia, joissa esim. isovanhemmalla on lapsen huoltajuus.) 27 Pelkkää kansaneläkettä saavien kohdalla kansaneläkkeellä tarkoitetaan henkilön omaa vanhuuseläkettä. Tämä ei kuitenkaan aina kuvaa eläkkeensaajan koko toimeentuloa, vaan hän saattaa saada oman kansaneläkkeensä lisäksi perhe-eläkettä työeläkkeenä. (Katariina Käkönen, ETK 2006.) 27

28 TAULUKKO 33. Velkäjärjestelyhakemusten määrä (hakemukset, jotka on laitettu vireille/asiaa käsitelty ensimmäistä kertaa ko. vuonna) 2011: /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Lähde: Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta, Laitila 28 TAULUKKO 34. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana lkm Kustavi 50,3 46,7 55,6 47,3 40,9 9 Laitila 58,8 57,4 44,9 49,6 50,4 121 Pyhäranta 51,9 54,4 39,5 35,9 45,7 37 Taivassalo 36, ,5 21 Uusikaupunki 33,1 34,7 32,4 37,4 40,5 283 Vehmaa 41,5 42,6 37,1 40,1 43,9 29 Vakka-Suomi 40,4 41,9 36,9 40, Varsinais-Suomi 55, ,8 47,7 53, Koko maa 55,7 53,9 48,4 51,9 57, Lähde: KELA Noin puolet tapauksista menee käräjäoikeuteen. Lisäksi haetaan myös muita ratkaisuja vapaaehtoisen velkajärjestelyn kautta: 1) sovitaan maksuista suoraan velkojan kanssa 2) kk-lomake seuranta 3) takuusäätiölaina: jos on paljon ison koron lainoja, tehdään takuusäätiön takaama laina. (Vakka- Suomen kuluttajaneuvonta 2006.) 29 Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassoihin kuulumattomat voivat saada Kelalta peruspäivärahaa. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada omasta kassastaan ansioon suhteutettua päivärahaa. Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. (Henkilö on ollut palkkatyössä 43 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. ) Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä, minkä jälkeen työttömällä voi olla oikeus työmarkkinatukeen. Ikääntyneille työttömille voidaan päivärahaa maksaa 500 päivän jälkeenkin ns. lisäpäiviltä. 28

29 3.5 Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet TAULUKKO 35. Työllisten osuus väestöstä lkm Kustavi 42,1 42,5 39,5 40,4 40,6 355 Laitila 43,4 43,5 43,4 42,0 43, Pyhäranta 44 43,4 44,5 43,3 43,2 967 Taivassalo 41 41,4 41,7 40,8 40,9 695 Uusikaupunki 43 43,4 43,4 41,0 41, Vehmaa 41,8 41,4 43,3 41,5 41,5 988 Vakka-Suomi 42,9 43,1 43,3 41,4 41, Varsinais-Suomi 45, ,5 43,4 43, Koko maa 43,8 42,7 44,6 42,8 43, Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot (työlliset alueittain ) (KELA.) Työmarkkinatuesta kunnilla on 50 % rahoitusvastuu ja työvoimahallinnolla 50 % rahoitusvastuu. ( ja taloussuunnittelu.) Kela maksaa työmarkkinatukea vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tao peruspäivärahaa tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon takia vuotias voi saada työmarkkinatukea vain lomautuksen, sääesteen tai työtaistelutoimenpiteestä johtuvan työesteen ajalta. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden perusteella että työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Näitä toimenpiteitä ovat työvoimapoliittiset toimenpiteet (työvoimapoliittinen koulutus, ammatinvalinta ja kuntoutustoimenpide, työharjoittelu ja työelämävalmennus), kuntouttava työtoiminta sekä matka-avustus. Toisin kuin työttömyyspäivärahat, työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tämä tarkoittaa, että hakijan ja tämän puolison/avopuolison tulot vähentävät työmarkkinatukea. (KELA.) 30 Ikärajaus ei ole oleellinen, kun puhutaan työllisten osuudesta väestössä. Taulukko kertoo työllisten osuuden suhteessa koko väestöön, eikä suhteessa työvoimaan. Työllisiin luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä. (Varsinais-Suomen TEkeskuksen tutkija, Juha Pusila 2006.) Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten opiskelijoiden työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot 2007.) 29

30 TAULUKKO 36. Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 37. Työttömyysaste lkm Kustavi 7,6 9,9 6,7 7,8 6,3 33 Laitila 6,3 7 10,0 7,4 6,2 328 Pyhäranta 6,8 8,4 9,5 9,3 8,0 113 Taivassalo 5,4 5,3 9,3 9,6 7,3 77 Uusikaupunki 9,2 7,7 12,3 11,3 9,2 944 Vehmaa 5,4 5,3 8,1 7,7 5,4 80 Vakka-Suomi 7,7 7,3 10,9 9,7 7, Varsinais-Suomi 6,5 7,6 10,5 10,3 9, Koko maa 8,4 8,8 11,3 10,3 9, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta (15 64-vuotiaista). Työttömyys on kausiluoneista, minkä vuoksi kannattaa seurata aina tietyn kuukauden lukuja. Joulukuun luvut ovat yleensä vuoden korkeimpia. Siinä näkyvät mm. ammattioppilaitoksista valmistuneet, jotka eivät ole heti saaneet töitä ja vuoden vaihteessa loppuu myös työsuhteita. Jos haluaa seurata minimilukuja, pitää tarkastella huhtikuun tai loka-marraskuun lukuja. (Varsinais-Suomen TE-keskus 2006.) Työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. (Sotkanet 2010.) 30

31 TAULUKKO 38. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä lkm lkm Kustavi 3,4 14,6 0 6,5 2 8,3 2 Laitila 15 10,1 6,3 12, ,5 38 Pyhäranta 23,1 10,1 17,5 14, ,4 15 Taivassalo 15,4 10,0 11,1 8,2 6 19,6 11 Uusikaupunki 17,2 14,9 7,1 11, ,4 105 Vehmaa 16,4 12,1 9 15, ,0 11 Vakka-Suomi 16,6 13,6 7,7 11, ,8 182 Varsinais-Suomi 18,4 15,5 14,4 21, , Koko maa 21,8 17,9 15,6 21, , Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 39. Työttömänä alle 25-vuotiaista , % ikäluokasta lkm Kustavi 7,1 7,5 3,1 0 1,4 1 Laitila 6 2,9 5,2 3,5 2,9 25 Pyhäranta 4,3 2,4 4,8 4,3 1,4 3 Taivassalo 16,3 3,6 7,4 4,6 3,0 4 Uusikaupunki 9,9 4,1 8,4 5,5 4,6 72 Vehmaa 6,5 0,9 2,4 3,2 2,1 5 Vakka-Suomi 8,4 3,5 6,7 4,6 3,6 110 Varsinais-Suomi 3,6 5,8 4,6 4, Koko maa 9,5 3,9 6,2 5,1 4, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 40. Työttömyyseläkkeen saajien määrä 2011: % osuus v. väestöstä Kustavi ,9 Laitila ,6 Pyhäranta ,1 Taivassalo ,6 Uusikaupunki ,1 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,9 Varsinais-Suomi ,6 Koko maa ,8 Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) 31

32 TAULUKKO 41. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 2010: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2011). 32

33 3.6 Asunto-olot Lähde: Sotkanet KUVIO 11. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2010: Kustavi: 23, Laitila: 245, Pyhäranta: 80, Taivassalo: 38, Uusikaupunki: 438, Vehmaa: 89, Vakka-Suomi: 913, V-S: ja koko maa: Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: 24, Laitila: 258, Pyhäranta: 77, Taivassalo: 32, Uusikaupunki: 426, Vehmaa: 70, Vakka-Suomi: 887, V-S: ja koko maa: Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 33

34 3.7 Rikollisuus TAULUKKO 42. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä 2011: / asukasta Kustavi ,4 Laitila ,2 Pyhäranta ,3 Taivassalo ,9 Uusikaupunki ,6 Vehmaa ,2 Vakka-Suomi ,4 Varsinais-Suomi ,4 Koko maa ,0 Lähde: Tilastokeskus 34 TAULUKKO 43. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä 2011: /1000 vas taavanikäistä Kustavi ,0 Laitila ,6 Pyhäranta ,0 Taivassalo ,0 Uusikaupunki ,5 Vehmaa ,0 Vakka-Suomi ,1 Varsinais-Suomi ,2 Koko maa ,4 Lähde: Tilastokeskus 34 Rikollisuuteen liittyvät tiedot on kerätty Tilastokeskuksen Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastosta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista on poimittu vain pahoinpitelyrikosten määrä ja omaisuusrikoksista vain varkauksien määrä. Alle 18-vuotiaita koskevissa tilastoissa ovat syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat ja syylliseksi epäillyt vuotiaat yhdistetty kummankin rikoksen kohdalla. 34

35 TAULUKKO 44. Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä 2011: / asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus TAULUKKO 45. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 2011: /1000 vas taavanikäistä Kustavi Laitila ,7 Pyhäranta 0 0 0,0 Taivassalo ,0 Uusikaupunki ,5 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,4 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,4 Lähde: Tilastokeskus 35

36 4. YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VAR- SINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA Luettelon ensimmäisissä suluissa on ilmoitettu Vakka-Suomen luvut ja jälkimmäisissä Varsinais-Suomen vastaavat luvut. Jos vertailu ei ole vuosilta , niin vuosiluvut on mainittu ennen varsinaista vertailulukua. Jos indikaattorissa on tapahtunut suunnan muutos aikaisempaan kehitykseen nähden (huonompaan tai parempaan) vuodesta 2009, vertailuluvut on ilmoitettu v MYÖNTEISET MUUTOKSET TAI TILANNE ENNALLAAN VAKKA-SUOMESSA Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on pysynyt suhteellisen ennallaan Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (19 19,1) (20,4 20,3) Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (40,8 42,9) (38,4 39,4) Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (18,3 19,5) (25,4 27,3) Erityiskorvausoikeusindeksi (vakioitu) on ollut laskeva pidemmällä aikavälillä (96,6 96,1) (92,9 93,1) Työkyvyttömyysindeksi (vakioitu) laski Vakka-Suomessa (108,3 107,7) (97 97,4) Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) kääntyi laskuun Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä väheni selvästi Vakka-Suomessa ja kasvoi Varsinais-Suomessa ( ) ( ) Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä kääntyi laskuun Vakka-Suomessa, kun taas Varsinais-Suomessa määrä kasvoi v (108 94) ( ) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 vuotiailla vähenivät edelleen Vakka- Suomessa ja Varsinais-Suomessa ( ) ( ) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla vähenivät edelleen Vakka- Suomessa ja Varsinais-Suomessa ( ) ( ) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä väheni ( ) ( ) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä pysyi suhteellisen ennallaan Vakka-Suomessa ja väheni Varsinais-Suomessa v (63 60) ( ) 36

37 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä ja osuus on hieman laskenut Vakka-Suomessa, kun taas Varsinais-Suomessa määrä on noussut v (77 / 1,3 70 / 1,2) (1079 / 1, / 1,3) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana laski hieman v ( ) ( ) Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus kääntyi laskuun Vakka- Suomessa v (1607 / 5, / 5) (27775 / / 6) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, on pysynyt suhteellisen ennallaan Vakka-Suomessa v ( ) ( ) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, on vähentynyt hieman sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt, väheni hieman Vakka-Suomessa ja nousi Varsinais-Suomessa v (59 54) ( ) Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajatalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista on pysynyt ennallaan v (13,4 13,8) (13,1 13,1) Toimeentulotukimenot euroa / asukas ovat kasvaneet pidemmällä aikavälillä, mutta viimeisten vuosien luvut ovat pysyneet ennallaan v (72 72) (96 95) Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä väheni edelleen ( ) ( ) Velkajärjestelyhakemusten määrä kääntyi laskuun v (132 89) Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana on vaihdellut vuosien välillä, mutta pysynyt suhteellisen ennallaan (40,4 40,2) (55,2 47,7) Työllisten osuus väestöstä pysyi suhteellisen ennallaan ja jopa nousi hieman v (41,4 41,8) (45,5 43,4) Työttömyysaste (31.12.) kääntyi laskuun Vakka-Suomessa, kun taas Varsinais- Suomessa työttömyys pysyi edelleen samalla tasolla v (10,9 9,7) (10,5 10,3) Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kääntyi laskuun v (6,7 4,6) (5,8 4,6) Työttömyyseläkkeen saajien määrä laski edelleen ( ) ( ) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä laski Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) 37

38 Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä laski edelleen ( ) ( ) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä laski v (16 13) ( ) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten laski Vakka- Suomessa ja Varsinais-Suomessa (25 9) ( ) KIELTEISET MUUTOKSET VAKKA-SUOMESSA Väestömäärä laskee tasaisesti Vakka-Suomessa ( ) ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä väheni edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais- Suomessa (37,7 35,5) (39,8 39,2) Huoltosuhde kasvoi edelleen Vakka-Suomessa ja nyt myös Varsinais-Suomessa (54 57) (51 52) Sairauspäivärahan saajien määrä (vakioitu indeksiluku) on vaihdellut vuosittain jonkin verran, mutta vuosien välillä nousi selvästi (96,2 108,1) (88,3 101,2) Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) kasvoi edelleen Vakka-Suomessa, mutta laski Varsinais-Suomessa (94,7 100,1) (97,8 97,3) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (laskettu joulukuun lopussa) kääntyi kasvuun sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä lisääntyi Vakka-Suomessa ja väheni Varsinais- Suomessa ( ) ( ) Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä on kasvanut selvästi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä kasvoi edelleen hieman Vakka-Suomessa ja pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa v (6,8 7,2) (7,9 7,9) Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana nousi edelleen v ( ) ( ) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (31.12.) nousi selvästi sekä Vakka- Suomessa että Varsinais-Suomessa v (7,7 11,7) (14,4 21,9) Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista kasvoi edelleen hieman Vakka-Suomessa ja pysyi Varsinais-Suomessa ennallaan v (28 28,7) (28,6 28,5) 38

39 Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä kääntyi kasvuun Vakka-Suomessa, mutta ei Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) 5. SOSIAALIJAOKSEN ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA Vakka-Suomen sosiaalijaosto teki analyysin keskeisimmistä hyvinvointimuutoksista Vakka-Suomessa hyvinvointi-indikaattorien ja oman, työssä kertyneen, tiedon pohjalta. Analyysi toteutettiin Vakka-Suomen sosiaalijaoston kokouksessa Analyysin taustana toimi lyhyt esittely hyvinvointitilinpäätöksen tuloksista. Keskeisimpinä huomioina olivat pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä lisääntyminen, indikaattorien osoittama psykiatrisen hoidon väheneminen ja toimeentulotuen asiakkaiden väheneminen eri väestöryhmissä. Myönteisiä asioita ovat koulutustason nousu, nuorten työttömien määrän sekä rikollisuuden väheneminen. Indikaattorien osoittama psykiatrisen hoidon väheneminen kertoo ensisijaisesti palveluiden heikentymisestä kuin hoidon tarpeen vähenemisestä. Psykiatrista laitoshoitoa on strategisen suuntauksen mukaisesti vähennetty ja korvattu avohuollon palveluilla. Mielenterveysongelmien määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt missään ikäryhmässä. Erityisesti lasten ja nuorten osalta tilanne on huolestuttava. Lapset ja nuoret voivat selvästi huonommin kuin aikaisemmin, mutta lastensuojelun, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön puutteet aiheuttavat ongelmia esimerkiksi laitoshoidossa. Näissä tapauksissa psyykkisesti oirehtivalle nuorelle on vaikea löytää hoitotahoa, koska laitoshoitoon ei oteta näin tervettä eikä lastensuojelussakaan voida ottaa vastuuta sairaasta nuoresta. Yhteistyön tiivistäminen olisi erittäin tärkeää lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa. Viime vuonna tehdyssä hyvinvointitilinpäätöksessä nähtiin ensimmäisiä merkkejä taantuman vaikutuksista työttömyyteen ja työllisyyteen vuosina Vuoden 2010 hyvinvointitilinpäätöksestä sosiaalijaosto nosti merkittävimmäksi ja huolestuttavimmaksi tulokseksi pitkäaikaistyöttömyyden selvän kasvun. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2011, mutta kokemuksen mukaan tulevat vuoden 2012 tilastot osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden olevan edelleen korkealla tasolla. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa on ongelmia laajemmin koko järjestelmän taholla. Ongelmaa pitäisi selvitellä yhdessä sosiaalitoimen, te-toimiston ja terveydenhuollon kanssa. Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista palvelua, jota nämä asiakkaat tarvitsisivat. Esimerkiksi sosiaaliselle kuntoutukselle on suuri tarve. Yhtä lailla viime vuonna tehdyssä hyvinvointitilinpäätöksessä huomattiin toimeentulotuen asiakasmäärien kasvaneen eri väestöryhmissä selvästi. Tässä vuoden 2010 hyvinvointitilinpäätöksessä toimeentulotuen asiakasmäärät laskivat hieman. Muutokset ovat kuitenkin niin pieniä, että niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä köyhyyden vähenemisestä. Toimeentulotuen asiakasmäärät ovat ennemminkin pysyneet ennallaan. Myönteisenä kehityssuuntana oli rikollisuuden väheneminen. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten sekä alle 18-vuotiaiden tekeminen pahoinpitely- ja varkausrikosten määrä on vähentynyt. Sen sijaan varkausrikosten määrä on kasvanut vielä vuonna

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2011 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2009 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2009 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA Elina Vuorio Hyvinvointipalvelut 26 SISÄLLYS 1. Hyvinvointiraportin taustaa 3 2. Hyvinvointiraportissa käytetyt hyvinvointia kuvaavat mittarit ja niiden selitteet

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Hanna

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.)

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.) Vantaan vuoden 2014 hyvinvointikatsaukseen on valittu 33 hyvinvointia kuvaavaa indikaattoria, joista 23:sta on oma dia. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua,

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA Martta Forsell, erikoissuunnittelija Tarja Heino, tutkimusprofessori 12.6.2018 Tarja Heino, Martta Forsell 1 LUPAUS: Alkusyksyllä tilastoraportti, jossa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA Elina Vuorio Hyvinvointipalvelut 2006 Esipuhe Turun ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalveluiden tulosalueen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden tavoitteena

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio Toimeentulotuki tilastojen valossa Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta 6.3.2018 Kelan auditorio Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuonna 2017 Perustoimeentulotuki:

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013

- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013 - Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013 Toteutumaraportti joulukuu 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TOTEUTUMINEN...

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017

PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017 0 PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013 Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017 14.10.2013 1 2 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO... Virhe.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto 1 2 Sisällys 1. Vammaispalveluiden indikaattorit... 3 2. Kelan etuisuudet / 1000 asukasta... 8 3. laitos 2013...

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot