TYÖHYVINVOINTIIN PANOSTAMALLA KUSTANNUSSÄÄSTÖÄ JA VÄHEMMÄN SAIRAUSPOISSAOLOJA

Transkriptio

1 TIEDOTE 5/2014 TYÖHYVINVOINTIIN PANOSTAMALLA KUSTANNUSSÄÄSTÖÄ JA VÄHEMMÄN SAIRAUSPOISSAOLOJA Ennakoivaan ja suunnitelmalliseen työhyvinvoinnin ylläpitoon kannattaa satsata. Se pidentää työuria, vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työn laatua ja tuottaa työnantajalle selvää kustannussäästöä. Olennaista on siirtyä ongelmia korjaavasta reagoinnista ennakoivaan toimintatapaan, jossa asiantuntijat ovat säännöllisesti mukana työhyvinvoinnin kehittämisessä. Physical Team Oy tarjoaa yrityksille asiantuntevaa ja tavoitteellista kumppanuutta työhyvinvoinnin suunnitteluun, seurantaan ja ylläpitoon. Tärkeänä osana on työergonomiasta huolehtiminen eli työntekijöiden työpisteiden ja työtilojen sovittaminen työntekijöille sopiviksi. Laadimme yhdessä asiakasyrityksen kanssa räätälöidyn työkyky-, työhyvinvointi- ja työfysioterapiasuunnitelman. Autamme yritystä hankkimaan tarpeidensa mukaiset työterveys- ja työhyvinvointipalvelut ja toimimme niin sovittaessa yhteyshenkilöinä työterveyshuoltoon. Lisäksi tarjoamme itse yrityksille työfysioterapiapalvelua. Physical Team Oy on kehittänyt yli 20 vuoden kokemuksella asiakasyrityksilleen tavoitteellisia toimintamalleja ja luonut erilaisia hankintakanavia. Suunnittelemme yrityskohtaiset, sopimuspohjaiset toimintamallit aina yhdessä yrityksen edustajan kanssa. Säännöllisissä tapaamisissa kartoitamme yrityksen työhyvinvointiin liittyviä tarpeita, ongelmia ja odotuksia, joiden pohjalta suunnittelemme toiminta- ja raportointimallit toimitettavaksi työterveyshuoltoon, jonne toimimme myös yhteyshenkilönä. Työfysioterapiapalvelut voi ostaa myös suoraan Physical Team Oy:sta ilman työterveyshuoltoa, jolloin lisäämme ne yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Koska yrityksillä ei aina riitä aikaa ja resursseja arvioida ja etsiä sopivia työterveyshuoltopalveluja, autamme arvioimaan näiden palvelujen laajuutta ja kustannustehokkuutta. Kokemuksemme mukaan monesti erityisesti työterveyshuollon ennaltaehkäisevässä toiminnassa on ollut puutteita; työterveyshuollolla ei ole ollut käytössä toimintamalleja tai raportteja tuloksekkuuden mittaamiseen ja usein ne ovat keskittyneet liiaksi sairaanhoidon palvelujen tuottamiseen ennaltaehkäisevän toiminnan sijasta. Ohessa on lyhyesti tietoja siitä, miten työkyky-, työhyvinvointi- ja työfysioterapiapalveluita voisi hyödyntää yrityksessänne. Mikäli olette kiinnostuneita kuulemaan lisää, tulen mielelläni esittelemään palveluitamme ja kertomaan tarkemmin yhteistyövaihtoehdoista ja toimintamalleista. Ystävällisin terveisin PHYSICAL TEAM OY/RIIHIMÄEN KUNTO-FYSIO Mika Friman työfysioterapeutti, tykycontroller, manipulatiivinen fysioterapeutti Maitland-concept, IFOMT puh , Riihimäen Kunto-Fysio, Hämeenkatu 24-26, Riihimäki, puh. (019) ,

2 TAVOITTEELLISIA JA SUUNNITELMALLISIA TYÖHYVINVOINTI- JA TYÖTERVEYSPALVELUITA Henkilöstön terveyttä, hyvinvointia ja tuottavuutta kehitetään työhyvinvointi- ja työterveyspalveluiden muodostamalla kokonaisuudella. Yrityksen ja palveluntuottajan yhteistyön ydin on vuosittainen toimintasuunnitelma, jonka yhteydessä yhteistyön sisältö ja toimintatavat määritetään. Yritysten työterveysyhteistyössä tuleekin korostaa tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta sekä käyttää laadullisesti järkeviä mittareita suunnitelmien seurantaan. Työterveyshuollon painopiste sairauksista työkyvyn ylläpitoon Työpaikkaselvitykset ovat tärkeä osa yhteistyön suunnittelua ja palveluiden kohdentamista. Työterveyshuollon uudistuvan asetuksen mukaan työpaikkaselvityksessä tulee selvittää työkykyä vaarantavat tekijät, jolloin esim. häiriökuormitukseen voidaan puuttua. Työterveyshuollon pitää tuottaa työnantajalle hyödyllistä tietoa koko yrityksen työkyvystä ja tehdä aktiivisesti ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Toimiva työterveysyhteistyö auttaa yritystä puuttumaan työkykyä uhkaaviin riskeihin riittävän ajoissa ja tehokkaasti. Jos työterveyden ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä kuntoutusta kohdistetaan samalla tehokkaammin riskiryhmiin, saadaan yrityksessä todennäköisesti sairauspoissaoloja vähennettyä. Näin yritys saavuttaa kustannussäästöjä ja työntekijöiden elämänlaatu paranee. Toimiva työterveysyhteistyö on tavoitteellista ja moniammatillista Lainsäädännöllä ja Kela-korvausten toimintaa ohjaavilla elementeillä on pyritty tiivistämään yritysten ja työterveyshuollon yhteistyötä ja tekemään siitä tavoitteellista. Jokaisella yrityksellä on kuitenkin yksilölliset työterveyshuollon tarpeet, joita ei voi määritellä lainsäädännöllä. Jos yritys pystyy tunnistamaan omat tarpeensa riittävän hyvin, sillä on hyvät mahdollisuudet hankkia työterveyshuoltotarjonnasta juuri omaan tilanteeseensa sopivia työterveyspalveluja. Yrityksistä on usein puuttunut riittävää osaamista työhyvinvointipalveluiden ostamisessa. Monesti yritykset ostavat työterveyshuollon palveluita ilman, että tarkalleen tietävät mitä tarvitsevat ja mitä lopulta saavat; jos yrityksen tarpeet määrittelee vain työterveyshuolto palvelujen myyjänä, ei lopputuloksesta tule kovinkaan hyvä. Myös moniammatilliseen yhteistyöhön on panostettava; neuvotteluihin yrityksen kanssa tulee osallistua vastaavan työterveyslääkäri ja työterveyshoitajan lisäksi myös työergonomian asiantuntija, työfysioterapeutti. Riihimäen Kunto-Fysio, Hämeenkatu 24-26, Riihimäki, puh. (019) ,

3 TYÖERGONOMIA KUNTOON Ergonomia on työhön, työympäristöön ja työvälineisiin kohdistuvaa toimintaa, jolla pyritään sovittamaan työ ihmisten edellytysten ja vaatimusten mukaiseksi. Työpaikan ergonomisessa selvityksessä erityisen arvioinnin kohteena ovat: työmenetelmät, työn jaksottaminen ja tauotus, työtilat, kalusteet ja työvälineet. Selvitys toteutetaan haastattelemalla henkilöstöä ja havainnoimalla työn tekemistä. Tarvittaessa tehdään tarkempia mittauksia esimerkiksi lämpötilan tai valaistuksen osalta. Selvityksessä arvioidaan työolosuhteiden terveydellistä merkitystä ja sen perusteella tehdään toimenpideehdotuksia työolosuhteiden parantamiseksi. Toimenpide-ehdotusten toteuttamisesta sovitaan työnantajan kanssa. Tietoa hyvästä ergonomiasta ja työasentojen kuormittavuudesta voidaan antaa ennen varsinaista ergonomiaselvitystä joko etukäteismateriaalilla, pienryhmissä tai ergonomialuennolla. Tarvittaessa suunnittelemme yhteistyössä yrityksen kanssa mallin, jossa on projektien onnistumista ja kustannussäästöä seuraavia mittareita. Järjestelmä ja hankinnat ovat aina yritykselle taloudellisesti räätälöityjä. Kehittämämme työergonomiaan liittyvä toimintamalli Ergonomiaselvityksen tavoitteena on siis ennaltaehkäistä työperäisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntyä. Selvityksen yhteydessä työntekijöitä opastetaan itse arvioimaan ja kehittämään työympäristöään ja omia työskentelytapojaan. Omaan työhön liittyvä ergonomiaosaaminen on osa jokaisen työntekijän ammattitaitoa. Olemme kehittäneet työfysioterapian toimintamallin, jossa teorialuennolla motivoimme henkilöstöä tarkistamaan oman työpisteensä ja tekemään tarvittavat muutostyöt itsenäisesti antamiemme ohjeiden avulla. Tämän jälkeen teemme perusergonomia-yksilökäynnin, jossa tarkastamme työhuoneen tai -pisteen ja tarvittaessa autamme sen säädöissä. Samalla opetellaan työpisteessä toimimista sekä kerrataan istumisen ergonomiaa ja anatomiaa. Käynnillä arvioidaan myös ergonomisten apuvälineiden tarvetta. Käynnin jälkeen fysioterapeutti järjestää mahdolliset apuvälineet koekäyttöön. Koekäyttö on tärkeää, jotta päästään ergonomisesti oikeaan, yksilön tarpeet huomioivaan ratkaisuun. Apuvälineet tulee aina koekäyttää, sillä vääränlaisella apuvälineellä voi aiheuttaa myös haittaa. Järkeviä suosituksia ei ergonomisista apuvälineistä voi tehdä ilman yksilöllistä tarvekartoitusta ja koekäyttöä, joten edellytämme aina apuvälineiden koekäyttöä ennen suosituksen antamista. Tarjoamme yrityksille apua tavaravalinnoissa ja -hankinnoissa, ja mikäli yrityksellä ei vielä ole toimivaa hankintakanavaa, järjestämme sellaisen ostopaikan, josta välineitä on mahdollista saada koekäyttöön. Tarvittaessa laitamme työpisteen kuntoon kaikilta osin: teemme tarvittaessa esimerkiksi pöydän korkeussäädöt ja kiinnitämme roikkuvat johdot. Riihimäen Kunto-Fysio, Hämeenkatu 24-26, Riihimäki, puh. (019) ,

4 Parempi ergonomia säästää sekä lisää työkykyä ja -viihtyvyyttä Terveellinen ja turvallinen työympäristö edistää työntekijöiden työkykyä ja lisää työviihtyvyyttä. Oman työskentelyn jatkuva arviointi ja työtapojen kehittäminen parantavat työn sujuvuutta ja työtehoa. Kun ergonomiasuositukset otetaan huomioon jo uusia tiloja suunniteltaessa tai ennen kalustehankintoja, säästytään kalliilta korjaus- ja muutostöiltä. Työstä poissaolon hinta on toimialakohtaisesti euroa/päivä. Esimerkiksi 50 hengen yrityksessä 5 % sairauspoissaolo maksaa yritykselle euroa/vuosi (11 päivää/henkilö x 50 henkilöä = 550 x 350 euroa). Koska suurin osa sairauspoissaoloista johtuu niska-, hartia-, selkä- ja olkapää-yläraaja ongelmista, kannattaa ajoissa panostaa ongelmia vähentävään hyvään työergonomiaan. - Parantamalla ergonomiaa esimerkissä vähennetään poissaoloja jopa 50 %, jolloin investoinneilla säästetään esimerkkiyrityksessä euroa/vuosi. Riihimäen Kunto-Fysio, Hämeenkatu 24-26, Riihimäki, puh. (019) ,

5 Työterveyslaitos ja Guy Ahonen Hyvinvointia edistävä työpaikka parantaa suunnitelmallisesti henkilöstön työkykyä ja tyytyväisyyttä sekä työn tuottavuutta.

6 SÄHKÖINEN TERVEYSTARKASTUS - RAPORTTI :55:35 Terveyteen vaikuttavien elintapojesi puolesta kuulut niihin miehiin, jotka kuluttavat terveyttään selvästi muita enemmän ja siksi sairastuvat keskimääräistä useammin elintapojen aiheuttamiin sairauksiin. Jos haluat pitää huolta terveyttäsi suojaavista tekijöistä ja vähentää sitä kuluttavia tekijöitä, voit itse vähitellen muokata arkisia tottumuksiasi. Lue tarkemmin näistä mahdollisuuksista alla olevasta raportista. Eliniän ennuste Elintavat ja -olosuhteet vaikuttavat merkittävästi elinikään. Tilastojen mukaan sinun ikäryhmääsi kuuluvat ja elintavoiltaan samanlaiset miehet saavuttavat keskimäärin 66 vuoden eliniän. Jos muuttaisit kaikki elintapasi mahdollisimman terveellisiksi, sinulla olisi mahdollisuus lisätä vireitä elinvuosiasi 22 vuodella. Alla oleva kuva esittää keskimääräisen ennusteen elinvuosistasi sekä terveellisemmillä elintavoilla saavutettavissa olevista lisävuosista. Sairaat elinvuodet kuvaavat keskimääräistä elämänkaaren loppupäähän sijoittuvaa aikaa, jota sävyttää elämänlaatua heikentävät pitkäaikaissairaudet. Elinikäarviossa on otettu huomioon kaikki antamasi vastaukset. Sen sijaan alempana olevaan sairausriskiarvioon vaikuttavat vain elintapojasi koskevat vastaukset.

7 Sairastumisriskit Elinvuosia lyhentävät ja viimeisiä elinvuosia sävyttävät sairaudet, joiden todennäköisyyttä voidaan myös arvioida elintapojesi perusteella. Alla on kuvattu riskisi sairastua seuraavan 10 vuoden aikana sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen tai diabetekseen sekä 20 vuoden aikana dementiaan. Lisäksi on ilmoitettu kokonaisriski sairastua johonkin näistä tai elämänlaatua heikentävään syöpäsairauteen. Riski ilmoitetaan suhteellisena verrattuna samanikäisiin ja samaa sukupuolta olevien ryhmään. Joissakin ikä- ja sukupuoliryhmissä koko oman ryhmän mukainen sairastumisriski saattaa enimmilläänkin olla pieni. Tällöin vähäinenkin absoluuttinen riski voi näyttää suhteellisen riskin kuviossa suurelta. Sairausriskiä ei näytetä niistä sairauksista, joita olet ilmoittanut sairastavasi.

8 Perustiedot Sukupuoli Ikä Pituus Paino Mies 52 vuotta 176 cm 94 kg Painoindeksi Pituuden ja painon perusteella laskettava painoindeksi (BMI) on tärkeä terveyden arvioinnissa. Vyötärön ympärys 105 cm Painoindeksisi on 30.3, joka merkitsee 17.0 liikakiloa. Tämän asteinen ylipaino lisää selvästi vaaraa sairastua lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. Sairausriskin suuruus riippuu siitä, onko ylimääräinen rasva sijoittunut vyötärölle vai muualle. Vyötärönympärys Vyötärölihavuus eli liikakilojen kertyminen vyötärön seutuun lisää sairauksien vaaraa. Vyötärölihavuuden raja on miehillä 100 cm, ihanteellinen vyötärönympärys on alle 94 cm. Mitään hyppäystä sairauksien vaarassa ei näissä arvoissa tapahdu. Vyötärön ympärys 101 cm ei ole paljon haitallisempi kuin 99 cm. Mitä enemmän 100 cm ylittyy, sitä suurempi vaara on sairauksien kehittymiseen. Vyötärömittasi on vyötärölihavuuden alueella. Liikarasva vyötäröllä lisää diabeteksen muiden lihavuussairauksien vaaraa. Vyötärön kaventaminen laihduttamalla vähentää sairauksien vaaraa. Jo muutama sentti (ja muutama kilo) lisää mahdollisuuksiasi pysyä terveenä.

9 Terveystiedot Kokonaiskolesteroli HDL-kolesteroli Kolesteroli Jos ilmoitat kolesteroliarvosi, voit saada tarkemman arvion mahdollisesta valtimotautiriskistä. Mikäli kolesteroliarvoa ei ole mitattu viiteen vuoteen voit pyytää lähetettä tutkimukseen esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Veren suurentunut kolesterolimäärä on yhteydessä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen lisääntyneeseen riskiin. Kolesteroliarvoilla ei ole normaalin rajoja, mutta suositusten mukaan olisi hyvä, jos veren kokonaiskolesterolipitoisuus olisi pienempi kuin 5 mmol/l. Valtimosairauksilta suojaava "hyvä" HDLkolesterolipitoisuus taas olisi suositeltavaa olla yli 1,1 mmol/ l. Verenpaine Verenpaine Verenpaineesi olisi hyvä mitata, jotta voisit saada tarkemman arvion mahdollisesta valtimotautiriskistäsi. Verenpaineen voit mitata itse tai pyytää mittausta esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Normaaliksi katsottavan verenpaineen ylärajat ovat lepopaineelle 85 mmhg ja pulssipaineelle 130 mmhg. Tätä suuremmat arvot lisäävät verisuonisairauksien riskiä. Verisuoniston kunnon kannalta on vain hyväksi, jos verenpaine on suositusrajoja alhaisempi. Alkoholi Keskimääräinen viikottainen alkoholin käyttö Humalahakuinen alkoholin käyttö 10 annosta viikossa ainakin kerran kuukaudessa Alkoholi Ilmoittamasi alkoholin kulutus ei muodosta terveydelle riskiä.

10 Tupakointi kyllä, päivittäin 10 kappaletta per päivä Tupakointi Päivittäinen tupakointisi aiheuttaa keuhkojen ahtautumista ja sydän- ja verisuonisairauksia sekä lisää syövän riskiä. Lisäksi se herkistää hengitystietulehduksille. Voit vähentää näitä vaaroja lopettamalla tupakoinnin. Keuhkojesi tilaa voidaan arvioida mittaamalla tupakoinnin jo aiheuttaman keuhkoputkien ahtauman hengityskokeella terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Jopa joka viidennellä tupakoitsijalla on keuhkoahtaumamuutoksia jo keski-iässä. Tupakoinnin lopettaminen on mahdollista. Nikotiiniriippuvuus häviää parissa viikossa, ja vieroitukseen voi saada apua myös lääkkeistä. Sopeutuminen tilanteisiin, joissa on tottunut tupakoimaan, kestää kauemmin, mutta se onnistuu suunnittelemalla vaihtoehtoista tekemistä näihin hetkiin.

11 Ravitsemus Tuoreet kasvikset Hedelmät ja marjat Kokojyvätuotteet Kala harvemmin kuin kerran päivässä harvemmin kuin kerran päivässä 1-2 viipaletta päivässä 1-2 päivänä viikossa Terveellinen ravinto on monipuolista ja määrältään kohtuullista. Kaikkia ravintoaineita tarvitaan, mutta toisaalta minkään osatekijän liiallinen nauttiminen ei ole hyväksi. Päivittäisessä ravinnossasi on paljon varaa muuttaa terveellisempään suuntaan alla olevien ohjeiden mukaan. Lisäämällä kasvisten, hedelmien tai marjojen käyttöäsi voit lisätä terveitä elinvuosiasi. Nauttimalla päivittäin tuoreita kasviksia, hedelmiä tai marjoja suojaat itseäsi sydän- ja verisuonisairauksilta sekä vähennät diabeteksen ja syöpätautien vaaraa. Se myös auttaa verenpaineen ja painon hallinnassa sekä estää luukatoa. Suositeltava annos on noin 500 g kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. Esimerkiksi keskikokoinen tomaatti painaa noin 60 grammaa, omena noin 130 grammaa. Käytät päivittäin kokojyväleipää, ja se on hyväksi elimistöllesi. Siinä tapauksessa, että et käytä muita kokojyvätuotteita (esimerkiksi ruis- tai täysjyväleipää, tai puuroa), voisit jopa hieman lisätä näiden tuotteiden käyttöä. Kokojyvätuotteiden sisältämät kuidut pitävät kylläisenä ja auttavat suolen toimintaa. Parhaiten kuitua saa viljasta, erityisesti täysjyväleivästä. Täysjyväjauhoksi kutsutaan kokonaisista jyvistä jauhettua ruis-, vehnä- (graham), ohra- ja kaurajauhoa. Täysjyväjauhoissa on mukana runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävä jyvien pintakerros. Viikoittainen kalaruoan käyttösi on sinulle hyväksi. Kaksi ateriaa viikossa tuottaa pääosan kalan terveyseduista. Kalan syöminen lihan sijasta korvaa kovia rasvoja terveellisemmillä pehmeillä ja tuo ravintoon tarpeellista D-vitamiinia. Pari kala-ateriaa viikossa riittää tyydyttämään D-vitamiinitarpeen, mutta lihan korvaaminen kalalla kannattaa useamminkin. Liikunta

12 Yleensä luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljonkaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti. Säännöllinen liikunta ei kuulu elämääsi. Liikunnan lisääminen on erittäin suotavaa. Liikunta suojaa sinua sydän- ja verisuonisairauksilta ja vähentää diabeteksen vaaraa sekä hidastaa näiden sairauksien etenemistä. Samalla liikunta auttaa painonhallinnassa, parantaa lihasten ja nivelten kuntoa, vähentää luukadon riskiä sekä kohentaa mielialaa. Liikunnalla on elimistöön lääkkeen kaltainen vaikutus. Motivoi itsesi liikkeelle ja yritä saada liikunnasta elämäntapa. Jo pienikin muutos parantaa kuntoasi. Alkuun vireys ja aktiivisuus lisääntyvät, kestävyys ja lihaskunto kohenevat sekä terveydentila paranee. Jatkossa kehosi mukautuu aktiivisempaan ja terveellisempään elämäntapaan, saat lisää elinvuosia ja parannat elämänlaatuasi.

13 Uni, stressi ja henkinen hyvinvointi Nukun keskimäärin 7 tuntia per yö Uni Unentarve on yksilöllinen. Ilmoittamasi vuorokautinen unimäärä on terveyden kannalta riittävä, jos aamuisin herääminen ei ole vaikeaa etkä tunne päiväaikaista väsymystä. Hyvä ja riittävä uni on välttämätöntä hyvinvoinnille, virkeydelle sekä työ- ja toimintakyvylle. Jatkuva unenpuute voi altistaa valtimosairauksille, lisätä haitallista stressiä, heikentää vastustuskykyä, altistaa onnettomuuksille ja johtaa liialliseen syömiseen, painonnousuun sekä tästä johtuviin ongelmiin. Stressi Kohtuullinen stressi kuuluu elämään, mutta jatkuvana se heikentää elämänlaatua ja lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Arkielämään liittyvää liiallista rasitusta voi vähentää rentouttavalla liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja monilla muilla toimilla. Stressin hallintaa voi myös parantaa harjoituksilla, joita on kuvattu alla olevassa linkissä ("Stressi"). Henkiset voimavarat Henkisen hyvinvoinnin kartoituksen pohjalta kuulut niihin ihmisiin, joilla on melko hyvät henkiset voimavarat. Tähän ryhmään kuuluvilla tavallisesti on terve luottamus tulevaisuuteen, ja elämä tuntuu merkitykselliseltä. Elämän tapahtumat kohdataan myönteisesti, ja kyky sietää vastoinkäymisiä on kohtalaisen hyvä. Tähän ryhmään kuuluvilla on myös keskimääräistä harvemmin ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja parisuhteessa. Työ koetaan pikemmin palkitsevana kuin kuormittavana. Jos intoa riittää entisestään kartuttaa voimavaroja, henkisen hyvinvoinnin kehittämisestä voi olla hyötyä.

14 Parisuhde ja lapsiperheet Lapsista aiheutunut erityisiä vaikeuksia. joskus Olet löytänyt tavan elää sopuisasti lastesi kanssa, hienoa! Vahvista edelleen myönteisiä asioita kiinnittämällä niihin huomiota, niin löydätte yhteisen sävelen myös mahdollisissa vastoinkäymisissä. Vaikeuksia tulla joskus toimeen puolison kanssa. Positiivisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan tavallista huomaavaista käytöstä. Joskus käyttäydymme ventovieraiden kanssa paremmin kuin oman puolisomme kanssa. Erityisesti pitkissä parisuhteissa on mahdollista, että arkinen huomaavaisuus ja kohteliaisuus unohtuvat. Uusien toimintatapojen opetteleminen on mahdollista kaiken pituisissa parisuhteissa. Lisääntynyt huomaavaisuus rikastaa ja vahvistaa jokaista parisuhdetta.