ALKUPERÄISTUTKIMUS. Uunisilakan, kotikaljan ja ripulioksennustaudin epidemiologinen yhteys
|
|
- Juho-Matti Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Uunisilakan, kotikaljan ja ripulioksennustaudin epidemiologinen yhteys Vesa Jormanainen, Mikael Artala, Matti Jahkola, Leena Maunula, Juhani Tiili ja Timo Sahi Heinäkuussa 1996 Helsingin Santahaminassa selvitettiin kenttäepidemiologisin menetelmin vatsatautiryvästymää. Kyselylomaketutkimuksessa löydettiin 43 tapausta, joista 26:ssa potilas oli hakeutunut terveyspalvelujen piiriin. Epidemiologiset tiedot viittasivat yhteiseen ruokalähteeseen, ja taudin itämisajaksi määritettiin noin 30 tuntia. Pahoinvointi, ripuli, oksennukset, mahakipu ja krampit sekä kuume olivat yleisimmät oireet. Ruokanäytteistä tai sairastuneiden ulostenäytteistä ei löydetty ruokamyrkytysbakteereja. Potilaiden veriarvot viittasivat virusinfektioon. Virusetiologiaa ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, sillä vain yksi myöhäisen oireilijan ulostenäyte tutkittiin virusten osalta, eikä siitä löydetty viruksia elektronimikroskopialla (rota- tai adenoviruksia) eikä kalikivirus- tai astrovirus-rt-pcr -menetelmällä. Uunisilakoiden nauttiminen lisäsi sairastumisriskiä. Kotikaljan juominen muovasi uunisilakoiden syömisen ja sairastumisen välistä yhteyttä. Ryvästymää selvitettäessä opittiin, että näytteitä tulee kerätä riittävästi (10 15) heti tutkimuksen alussa eri kohteista (ruoka, vesi, ihminen), jotta epidemian aiheuttaja voidaan osoittaa. Heinäkuussa 1996 Santahaminan varuskunnassa Helsingissä selvitettiin vatsatautiryvästymä, jonka todennäköisesti aiheutti sairastuneen ruokalatyöntekijän ja ruoan mukana välittynyt virus. Infektiotautien kenttäepidemiologiset tutkimukset aloitetaan yleensä nopeasti (Gregg ym. 1996). Näin myös tässä tapauksessa: torstaina kello kenttätutkijoille (VJ ja MA) ilmoitettiin, että Santahaminasta oli lähetetty edellisenä päivänä Keskussotilassairaalaan (KSS, Helsinki) 11 potilasta oksentelun, ripuloinnin, kuumeen, vatsakramppien ja»voipuneen» yleistilan vuoksi. Koska tautia ei ollut esiintynyt edeltävinä viikkoina, työhypoteesina pidettiin ruokamyrkytystä. Aineisto ja menetelmät Ilmoitustietoja täydennettiin haastattelemalla heti varuskunnan terveysaseman ja ruokalan henkilökuntaa. Perjantaiaamuna toimitettiin ruokanäytteet mikrobiologisiin tutkimuksiin. Sekä KSS:ssa että kolmessa perusyksikössä (komppaniat A, B ja C) hoidettavana olleita potilaita haastateltiin perjantaiaamuna, ja kyselylomakkeet täytettiin pääosin samana päivänä. Perjantai-iltapäivällä oletettiin aiheuttajaksi virustatapausten ja yksikön A verrokkien lomaketietojen perusteella. Yksikössä B maanantaiaamuna 8.7. tutkitun oireisen, löysäulosteisen varusmiehen tuore ulostenäyte toimitettiin elektronimikroskopiaan (C.-H. von Bonsdorff, Haartman-instituutti) ja bakteriologiseen tarkistusviljelyyn (M. Jahkola, Kansanterveyslaitos). Samasta ulostenäytteestä tutkittiin vielä marraskuussa kaliki- ja astrovirukset RT-PCRmenetelmällä (käänteiskopiointi-pcr). Duodecim 114: ,
2 K y s e l y l o m a k k e e t. Epidemiologiset tiedot viittasivat yhteiseen lähteeseen, jonka löytämiseksi kerättiin kyselylomakkein tiedot todennäköisimmän itämisajan ( ) aikana nautituista ruokalajeista. Henkilötiedoista tallennettiin nimikirjaimet, syntymäaika, perusyksikkö sekä tupa. Tiedot oireista pahoinvointi, mahakipu (»krampit» tai vastaavat), oksennukset, ripuli, kuume, päänsärky, lihassärky ja nivelsärky tallennettiin»kyllä-ei»-vastauksina. Mikäli henkilö ilmoitti jonkin oireen tai useita oireita, häntä pyydettiin ilmoittamaan oireiden alkamispäivämäärä sekä -kellonaika. Mikäli oireilu oli jo loppunut, häntä pyydettiin ilmoittamaan loppumispäivämäärä sekä -kellonaika. Kyselylomakkeessa vastaaja alleviivasi ne ruoat, joita hän oli nauttinut kullakin aterialla. Mikäli henkilö ei ollut nauttinut kyseistä ateriaa, hän yliviivasi ateriaa koskevan lokeron ruokalajeineen. Ruokavastaukset tallennettiin kaksitasoisesti (ruokailu ja ruokalaji)»kyllä-ei»-vastauksina (juomat ja levitteet mukaan luettuina 88 ruokalajia). Tiistain 2.7. päivällisellä tarjottujen edellisen päivän päivällisen uudelleen lämmitettyjen uunisilakoiden syömistä kysyttiin erikseen. Kyselylomakevastaukset tallennettiin ja analysoitiin Epi Info -ohjelmalla (Dean ym. 1995). T a p a u k s e n k r i t e e r i t täytti jokainen mies, joka oli varusmiespalveluksessa Helsingin Santahaminassa yksikössä A, B tai C sekä oli syönyt Santahaminan ruokalassa ja sairastunut oireiseen vatsatautiin (ripuli ja/ tai oksennus) T i l a s t o l l i s e t m e n e t e l m ä t. Kuvaileva analyysi perustui absoluuttisiin lukumääriin, osuuksiin (%) ja keskilukuihin (keskiarvo ja mediaani). Epidemian kehittyminen kalenteriajassa kuvattiin tapauksina ajan funktiona (tapausaikakuvio, epidemic curve) oireiden alkamisajankohtien perusteella. Koska kaikkia ruokailijoita ei tavoitettu, päätettiin suorittaa kaltaistamaton tapaus-verrokkitutkimus, jossa ruokalajin ja sairastumisen tilastollisen yhteyden vahvuus laskettiin OR-arvona (odds ratio). X 2 -testissä käytettiin Yatesin korjausta, ja p-arvo laskettiin Fisherin tarkalla testillä. Vaikutuksen muovautumista (effect modification) ja sekoittuneisuutta (confounding) tutkittiin laskemalla OR-arvoille Mantel-Haenszelin ositteittain painotettu luku. Tulokset taulukoitiin Dickerin (1996) esitystä soveltaen. Koska tapauksia löydettiin kahta tietä (puolustusvoimien terveydenhuollon vuodeosastohoito sekä kyselylomake), laskettiin tapausten todennäköinen kokonaislukumäärä soveltamalla»capturerecapture»-menetelmää (Chandra Sekar ja Deming 1949, Cates ym. 1978, Stroup 1994, Hook ja Regal 1995), ja käyttämällä SSS1-ohjelmaa (Stroup ym. 1994). Tulokset Oireet ja löydökset. Kyselylomaketutkimuksen perusteella 43 varusmiestä täytti tapauksen kriteerit. Sairastuneiden ja terveiden verrokkien kyselylomakkeessa ilmoittamat kliiniset oireet on esitetty taulukossa 1. Potilaan oireilu alkoi tyypillisesti pahoinvoinnin tunteena, ylävatsatuntemuksilla ja mahan»kiertämisellä». Viimeistään T a u l u k k o 1. Sairastuneiden varusmiesten ja verrokkien oireet. Oire Sairastuneet Verrokit n % n % Pahoinvointi Ripuli Vatsakipu, krampit Oksennukset Kuume Päänsärky Lihassärky Nivelsärky Yhteensä toisen tunnin aikana hän oksensi useita kertoja. Oksentelun jälkeen 2 4 tunnin kuluessa ilmaantui vesiripuli: suoli oli tyhjennettävä aluksi minuutin välein (pakonomainen tarve). Ripulointitaajuus laantui ensimmäisten tuntien jälkeen, ja ripulointia kesti tyypillisesti 1 3 vuorokautta. Ripuliin tai oksennuksiin potilaat eivät haastatteluissa liittäneet havaintoja verestä eivätkä muiden elinten (kuten hermoston) oireita. Kukaan potilaista ei ollut uinut luonnonvesissä eikä juonut pintavesiä sairastumista edeltäneiden kahden viikon aikana, eikä vatsatautia ollut esiintynyt sukulaisilla tai ystäväpiirissä. Keskussotilassairaalan vuodeosastolla hoidettujen 11 potilaan seerumin CRP-pitoisuus ja veren valkosolujen kokonaismäärä olivat keskimäärin viitearvoja suuremmat, ja veren lymfosyyttien absoluuttinen lukumäärä ja niiden osuus valkosoluista olivat keskimäärin viitearvoja pienemmät (taulukko 2). Sekä KSS:ssa hoidettujen että myöhäisen oireilijan kertaalleen viljellyissä ulosteissa ei havaittu salmonellaan, kampylobakteeriin, yersiniaan, shigellaan, Staphylococcus aureukseen, Bacillus cereukseen tai Clostridium perfringensiin viittaavia bakteriologisia löydöksiä. Myöhäisen oireilijan ulosteesta ei löydetty elektronimikroskopialla taudinaiheuttajiksi sopivia viruksia, kuten rota- tai adenoviruksia. Useita kuukausia myöhemmin kalikivirus-rt-pcr-testissä (G2- genoryhmän alukkeet) ja astrovirus-rt-pcr-testissä todettiin negatiiviset löydökset. 770 V. Jormanainen ym.
3 T a u l u k k o 2. Keskussotilassairaalassa hoidettujen varusmiesten veriarvoja. Potilas S-CRP B-Hkr B-Leuk B-Lymf B-Lymf B-Tromb B-eos mg/l % x 10 9 /l x 10 9 /l % x 10 9 /l x 10 9 /l (<10) (40 60) ( ) ( ) (20 45) ( ) (<400) Keskiarvo Mediaani Tieto puuttuu tai määritystä ei tehty Tautiryvästymän kehittyminen. Kyselylomaketutkimuksella tavoitettiin 84 % komppanian A, 50 % komppanian B:n ja 80 % komppanian C vahvuudesta. Oireiseen vatsatautiin sairastui komppaniassa A 17 % (attack rate, AR) kyselylomakkeen täyttäneistä, komppaniasta B 10 % ja komppaniasta C 26 %. Tapausten lukumäärä ajan funktiona (epidemic curve) viittaa yhteiseen lähteeseen (kuva 1). Ensimmäinen potilas alkoi oireilla tiistaina 2.7. kello 8 ja viimeinen sunnuntaina 7.7. kello 16. Puolet potilaista (mediaani) alkoi oireilla keskiviikkoon 3.7. kello mennessä. Myöhään (7.7.) ilmaantunut tapaus oletetaan poikkeukselliseksi (outlier). Laskettaessa 24 tunnin jaksoissa eteen- ja taaksepäin tapaus-aikakuvion huipusta (3.7. kello 15 17) todettiin, että 90 % tapauksista (37/41) ilmaantui 48 tunnin kuluessa tiistain päivällisestä. Ruokalan kesätyöntekijä sairastui keskiviikkoiltana 3.7. nautittuaan ruokalassa maanantaina päivällisen, tiistaina aamupalan sekä keskiviikkona päivällisen. Työntekijä ei ollut syönyt uunisilakoita eikä juonut kotikaljaa maanantain päivällisellä. Hän osallistui edeltävänä viikonloppuna tilaisuuteen, johon osallistuneista ainakin yksi muu sairastui vatsatautiin. Tapaus-verrokkitutkimus. Maanantaina ja tiistaina aamiaisilla, lounailla, päivällisillä ja iltapaloilla tarjottiin 83 ruokalajia. Tartunnan välittymiseen todennäköisimmin liittyneistä ruokalajeista (taulukko 3) valittiin analysoitaviksi uunisilakat ja kotikalja. Uunisilakoita syöneiden riski sairastua oli syömättä jättäneisiin verrattuna suurempi molempina päivinä sekä kotikaljaa juoneiden että juomatta jättäneiden joukossa. Lisäksi sairastumisriski oli tiistaina suurempi kuin maanantaina. Kotikaljan juominen muovasi (effect modification) uunisilakoiden syömisen ja oireisen vatsataudin välistä yhteyttä. Uunisilakoiden nauttimiseen liittyi annos-vastevaikutus: uunisilakoita vain ensimmäisellä päivällisellä nauttineiden riski (OR) sairastua oireiseen vatsatautiin oli seitsenkertainen ja sekä ensimmäisellä että toisella päivällisellä uunisilakoita nauttineiden riski 80- kertainen uunisilakoita syömättömiin verrattuna (taulukko 4). Havaitut tapaukset ja tapausten todennäköinen kokonaismäärä. Oma-aloitteisesti puolustusvoimien terveydenhuollon palvelujen piiriin hakeutui 26 sairastunutta (herkkyys 58 %), kyselylomakkein löydettiin 43 tapausta (herkkyys 96 %) ja kumpaakin järjestelmää käyttämällä löytyi 98 % todennäköisistä tapauksista (n=45). Uunisilakan, kotikaljan ja ripulioksennustaudin epidemiologinen yhteys 771
4 Sairastuneita Päivällinen Päivällinen Klo Päivämäärä K u v a 1. Sairastuneiden varusmiesten määrät (n = 41, tieto puuttuu kahdesta) oireiden alkamisajankohdan funktiona. Uunisilakoiden ja kaljan valmistamisen vaiheet. Tulotarkastuksessa moitteettomat silakat siirrettiin pakastevarastoon. Keittäjän mukaan edellisen päivän (30.6.) työntekijä huolehti valmistavista toimenpiteistä, ja silakat olivat valmiina kylmiössä maustettuina. Maanantaina 1.7. silakoiden päälle kaadettiin kymmenen minuutin aikana vesi-voisulaseos ja niitä kypsennettiin uunissa tunnin ajan. Kypsennyksen jälkeen valmistuserä siirrettiin päivällissaliin. Uunisilakat, jotka eivät olleet tarjolla, olivat ruokasalin kuumakaapeissa kello 16:n ja 18:n välisen ajan. Jäljelle jääneet viisi vuokaa siirrettiin jäähdytyskaappiin. Seuraavana päivänä (2.7.) jäähdytetyt uunisilakat olivat jäähdytyskaapista pois otettaessa»tosi kylmiä» (kaapin yläosa oli umpijäässä). Silakat lämmitettiin uudelleen uunissa, ja niiden ympärillä ollut neste kiehui tunnin. Uudelleen lämmitettyjä silakoita syötiin vain noin kymmenen annosta (näytettä ei ole tallessa). Keittäjä itse söi»useita silakoita kylmänä» saamatta oireita. Tarjotun kotikaljan valmistuserästä saatiin vähän yksilöityjä tietoja. Yleensä kaljaerä tehdään itse ruokalassa. Kaljaerän valmistus aloitetaan kuumentamalla pieni määrä vettä ja maltaat, minkä jälkeen seosta haudutetaan padassa noin 2.5 tunnin ajan. Tarvittava (lopullinen) vesimäärä, sokeri, kaljauute ja hiiva lisätään, jolloin seoksen lämpötila on laskenut noin 37 asteeseen. Seos siirretään pystöihin (sokeri ja siirappi valmiina), joissa seos käy huoneenlämmössä seuraavaan päivään, minkä jälkeen se siirretään kylmiöihin. Ruoan mikrobiologiset tutkimukset. Puolustusvoimissa jätetään elintarvikkeiden omavalvontajärjestelmän mukaisesti osa edellisten päivien ruoista jääkaappilämpötilaan säilytettäväksi mahdollista tutkimustarvetta varten. Alkuviikon ruokanäytteiden mikrobiologisissa tutkimuksissa (Helsingin kaupungin ympäristölaboratorio) ruokanäytteissä ei kasvanut ruokamyrkytysbakteereja ja bakteerimäärät olivat yleensä jopa alle laskentarajan. Pohdinta Tavanomaisin kenttäepidemiologisin menetelmin havaitsimme, että heinäkuun alussa 1996 kuumeiseen, ilmeiseen viruksen aiheuttamaan ripuli- ja oksennustautiin sairastuneiden joukossa uunisilakoiden syöminen oli lisännyt sairastumisriskiä ja samanaikainen kotikaljan nauttiminen oli muovannut uunisilakoiden syömisen ja sairastumisen yhteyttä. Vatsatautiin sairastuneiden kliiniset oireet (potilaista 74 % oli oksentanut ja 65 %:lla oli esiintynyt kuumetta) ja verenkuvan löydökset viittaavat 772 V. Jormanainen ym.
5 T a u l u k k o 3. Ruoka-aineiden nauttiminen varusmiesjoukossa ja sairastumistaajuus (attack rate). Ateria Nauttineet Nauttimattomat Ruoka-aine Sairaita Terveitä Yht. AR Sairaita Terveitä Yht. AR OR LV Maanantai 1.7. L Kotikalja P Uunisilakat P Piimä P Kotikalja Tiistai 2.7. A Marjat L Kotikalja P Kotikalja P Uunisilakat AR = attack rate = 100 x [(Sairaat) / (Yht.)] OR = odds ratio LV = 95 %:n luottamusväli (Cornfield) A = Aamiainen L = Lounas P = Päivällinen 1 = Edellisen päivän päivälliseltä uudelleen lämmitetty virusetiologiaan. Ruokanäytteiden ja potilaiden ulostenäytteiden tutkimukset eivät tukeneet bakteerietiologiaa. Tapaus-aikakuvion perusteella taudin todennäköinen itämisaika oli noin 30 tuntia. Epidemiologiset tiedot viittaavat tyypillisesti»pienten pyöreiden virusten» kuten kalikivirusten aiheuttamiin tautiryvästymiin (Kaplan ym. 1982, Hedberg ja Osterholm 1993).»Kaplanin kriteerien» mukaan tautiryvästymä on todennäköisesti Norwalk-tyyppisen viruksen aiheuttama, mikäli 1) ulostenäytteissä ei todeta ruokamyrkytysbakteereja, 2) yli puolet sairastuneista oksentelee, 3) taudin itämisaika on keskimäärin tuntia ja taudin kesto keskimäärin tuntia (Kaplan ym. 1982). Kriteerit ovat osoittautuneet varsin herkiksi ja tarkoiksi väestötasolla. Kalikiviruslöydöksen jääminen varmistuksetta ei sulje pois kyseistä virusta tautiryvästymän aiheuttajana. Näyte saatiin varsin myöhäisessä vaiheessa, ja se tutkittiin RT-PCR-menetelmällä useiden kuukausien kuluttua. Lisäksi yleensä tarvitaan useita näytteitä, jotta positiivisen löydöksen todennäköisyys olisi riittävän suuri. Norwalk-virus, ensimmäinen ihmisestä löydetty kalikivirus, löydettiin oksennus- ja ripulitautipotilaiden ulosteesta elektronimikroskopiassa vuonna 1972 (Kapikian ym. 1972), vaikka sen aiheuttama kliininen tila kuvattiin jo vuonna 1929 (Zahorsky 1929). Virusta ei ole koskaan kyetty kasvattamaan soluviljelmässä. Kalikivirukset ovat pieniä, halkaisijaltaan nanometriä RNA-viruksia, joiden on epäilty aiheuttavan noin kolmanneksen muista kuin bakteeriperäisistä ripuli- ja oksennustautiryvästymistä (Benenson 1995, Vesikari 1996). Virusten ainoa tunnettu isäntä on ihminen (Kapikian ja Chanock 1990). Kalikivirusgastroenteriitin tyypillinen itämisaika on tuntia, mutta se voi vaihdella välillä tuntia (Benenson 1995, Kohn ym. 1995, Luthi ym. 1996) luvun lopulla selvitettiin vuoden aikana varusmiesten ripulitautien etiologiaa ulosteen elektronimikroskopialla ja seerumin vasta-ainemäärityksin (Meurman ym. 1978). Tutkimusjakson aikana ilmaantui 60 ripulipotilasta, joiden taudin syiksi todettiin rotavirus (10 potilasta) tai adenovirus (2). Syytä ei saatu selville valtaosalla ripulipotilaista: selvittämättä jääneissä tapauksissa ripuli kesti keskimäärin kaksi päivää, oksentelua esiintyi 68 %:lla, kuumetta 68 %:lla ja hengitystieoireita 18 %:lla potilaista. Selvittämättä jääneiden tapausten epidemiologiset piirteet viittaavat»pieniin pyöreisiin viruksiin», kuten kalikiviruksiin (Kaplan ym. 1982, Kohn ym. 1995). Ruotsin ensimmäistä ruuan välittämää (Andersson ym. 1995) kalikivirusryvästymää selvitet- Uunisilakan, kotikaljan ja ripulioksennustaudin epidemiologinen yhteys 773
6 T a u l u k k o 4. Uunisilakoiden ja kotikaljan nauttiminen varusmiesjoukossa ja sairastumistaajuus Ravintoaine Nauttimispäivä Sairaita Terveitä Yht. OR LV Uunisilakat Ei ma eikä ti Vain ma Vain ti Sekä ma että ti Tieto puuttuu Yhteensä Kotikalja Ei ma eikä ti Vain ma Vain ti Sekä ma että ti Tieto puuttuu Yhteensä OR = odds ratio LV = 95 %:n luottamusväli ma = maanantai ti = tiistai täessä todettiin keittiöhygieniassa moitittavaa ja yksi kokki oli sairastunut hieman aiemmin oksennusripulitaudin (Birgitta de Jong, henkilökohtainen tiedonanto). Vuoden 1997 tammikuussa ainakin 350 henkilöä sairastui Ruotsissa kalikivirusten ja astroviruksen aiheuttamaan gastroenteriittiin nautittuaan uudenvuodenaattona raakoja ostereita (Leino ym. 1997). Sairastuneiden haastatteluissa ei tullut esiin tietoja, jotka olisivat viitanneet veden välityksellä tapahtuneeseen tartuntaan. Varuskunnan vesihuollossa ei havaittu poikkeuksellisia piirteitä. Veden välityksellä tapahtunutta tartuntaa vastaan puhuu myös sairastuneiden suhteellisen pieni lukumäärä. Vaikka kenttätutkijat altistuivat melkoiselle määrälle gastroenteriittiä sairastavia potilaita, kumpikaan heistä ei sairastunut, mikä tukee epäsuorasti hypoteesia muuten kuin henkilöstä henkilöön tai ilmateitse tapahtuneesta tartunnasta. Ruoan riittävä kuumentaminen tuhoaa todennäköisesti suurimman osan patogeeneista, vaikka esimerkiksi kalikiviruksen on osoitettu tarttuvan vielä senkin jälkeen, kun sitä on lämmitetty 60 asteessa 30 minuutin ajan (Dolin ym. 1972). Ruokanäytteitä ei tutkittu erikseen virologisesti. Puolustusvoimien omavalvonnan ohjeiden mukaan ruokien valmistusaikoja ja -lämpötiloja tarkkaillaan uuni- ja ruokalajikohtaisesti, jotta voidaan varmistua ruoan olleen kauttaaltaan yli 70- asteista. Ruokien bakteriologinen viljelytulos viit- taa siihen, että ruokaa on kypsennetty riittävästi. Sairastunut keittiön kesätyöntekijä oli todennäköisesti tartunnan kantaja. Työntekijän»ensialtistuksesta» maanantain tai tiistain päivälliseen kului tuntia. Keittiötyöntekijän samanaikainen sairastuminen on usein liittynyt esimerkiksi kalikivirusten aiheuttamiin tautiryvästymiin (Hedberg ja Osterholm 1993, Andersson ym. 1995, IFST Position paper 1997). Epidemiologiset tutkimuksemme viittaavat selkeästi virusetiologiaan, todennäköisesti»pieneen pyöreään virukseen» kuten kalikivirukseen. Spesifiseen diagnoosiin olisi voitu periaatteessa päästä myös epäsuorasti tutkimalla potilaiden vastaaineita, mutta kenttätutkijat hylkäsivät kyseisen mahdollisuuden tässä tutkimustilanteessa. Onnistuimme 1) selvittämään tapausten aktiivisella etsimisellä tautiryväksen laajuuden sekä tapausten todennäköisen ilmaantuvuuden, 2) sulkemaan pois mahdollisten aiheuttajien joukosta taudin todennäköisimmät aiheuttajabakteerit, 3) hankkimaan epäsuoran näytön virusetiologiasta, 4) liittämään sairastumisen riskin uunisilakoihin, 5) havaitsemaan kotikaljan muovaavan vaikutuksen taudin tilastolliseen riskiin, 6) löytämään yhden samaan tautiin sairastuneen ruokalan kesätyöntekijän sekä 7) suorittamaan kenttäepidemiologisen selvityksen todennäköisimmän etiologian osalta varsin nopeasti (todennäköisen itämisajan kuluessa). 774 V. Jormanainen ym.
7 Emme onnistuneet 1) tutkimuksen ensivaiheessa hankkimaan riittävästi (10 15) uloste- ja verinäytteitä bakteriologisia, virologisia ja immunologisia tutkimuksia varten, 2) tallettamaan omavalvonnan mukaisesti säilytettyjä ruokanäytteitä, jotta niistä olisi voitu etsiä virologisesti taudinaiheuttajia, 3) tunnistamaan virusta morfologisesti ja molykyylibiologisin testein emmekä 4) sulkemaan pois mahdollisia spesifisiä aiheuttajaviruksia (astro- ja kalikivirukset). Opetus lyhyesti: on otettava riittävästi näytteitä heti tutkimuksen alussa riippumatta kohteesta (ruoka, vesi, ihminen). Olemme valmiit yrittämään uudestaan virusten metsästystä vatsatautiin ripuli- tai oksennusoirein sairastuneiden varusmiesten joukossa myös tulevaisuudessa. *** Kenttätutkijat kiittävät Kaartin Jääkärirykmentin komentajaa eversti Kari Kasurista, Anna-Maija Paanasta (Santahaminan ruokala), Sointu Virtasta ja Pia Virtasta (Santahaminan poliklinikka), Paula Tiihosta ja Irja Matinmikkoa (Keskussotilassairaala, osasto 6) sekä Tarja Heiskasta (Kansanterveyslaitos, mikrobiologian yksikkö) sujuvasta, nopeasta ja asiantuntevasta yhteistyöstä kenttätutkimuksessa. LL Tuija Leino (Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto) antoi rakentavia ja täsmällisiä kommentteja, ja epidemiologi, MPH Yvonne Andersson ja epidemiologi Birgitta de Jong (Smittskyddsinstitutet, Tukholma) arvokkaita neuvoja käsikirjoitusta laadittaessa, mistä myös heille parhaat kiitokset. Kirjallisuutta Andersson Y, Hedlund K-O, Sillfors O, Sylvan S. Minst 140 personer smittades med calicivirus från julbord. Epidaktuellt 1995; 18(1): 12. Benenson A S. Control of communicable diseases in man. An official report of the American Public Health Association. 16. painos. Washington (D.C.): American Public Health Association, Cates W, Smith J C, Rochat R W, ym. Assessment of surveillance and vital statistics data for monitoring abortion mortality, United States, Am J Epidemiol 1978; 108: Chandra Sekar C, Deming W E. On a method of estimating birth and death rates and the extent of registration. J Am Stat Assoc 1949; 44: Dean A G, Dean J A, Coulombier D, ym. Epi Info, Version 6: A word-processing, database, and statistics program for public health on IBM-compatible microcomputers. Centers for Disease Control and Prevention, Atlanta Dicker R C. Analyzing and interpreting data. Kirjassa: Gregg M B, Dicker R C, Goodman R A (toim.). Field epidemiology. New York: Oxford University Press, Dolin R, Blacklow N R, DuPont H, ym. Biological properties of Norwalk agent of acute infectious nonbacterial gastroenteritis. Proc Soc Exp Biol Med 1972; 140: Gregg M B, Dicker R C, Goodman R A (toim.). Field epidemiology. New York: Oxford University Press, Hedberg C W, Osterholm M T. Outbreaks of food-borne and waterborne viral gastroenteritis. Clin Microbiol Rev 1993; 6(3): Hook E B, Regal R R. Capture-recapture methods in epidemiology: methods and limitations. Epidemiol Rev 1995; 17: IFST Position paper. Foodborne viral infections. International Food Safety News 1997; 6(2): 2 4. Kapikian A Z, Chanock R M. Norwalk group of viruses. Kirjassa: Fields B N, Knipe D M, ym. (toim.). Virology. New York: Raven Press, Kapikian A Z, Wyatt R G, Dolin R, ym. Visualization by immune electron microscopy of a 27 nm particle associated with acute infectious nonbacterial gastroenteritis. J Virol 1972; 10: Kaplan J E R, Feldman R, Campbell D S, ym. The frequency of a Norwalk-like pattem of illness in outbreaks of acute gastroenteritis. Am J Public Health 1982; 72: Kohn M A, Farley T A, Ando T, ym. An outbreak of Norwalk virus gastroenteritis associated with eating raw oysters. Implications for maintaining safe oyster beds. JAMA 1995; 273: Leino T, de Jong B, Jormanainen V. Ostereista ruokamyrkytyksiä Pohjoismaissa. Kansanterveys 1997; (2): 5 6. Luthi T M, Wall P G, Evans H S, ym. Outbreaks of foodborne viral gastroenteritis in England and Wales: 1992 to CDR Review 1996; 6(10): R Meurman O, Sarkkinen H, Laine M J. Tutkimuksia virusten aiheuttamista ripulitaudeista varusmiehillä. Sotilaslääket Aikakausl 1978; 53: Stroup D F. Special analytic issues. Kirjassa: Teutsch S M, Churchill R E (toim.). Principles and practice of public health surveillance. New York: Oxford University Press, 1994, s Stroup D F, Williamson D F, Dean A D, ym. SSS1, Version 1: Statistical software for public health surveillance. Centers for Disease Control and Prevention, Atlanta Vesikari T. Rotavirus ja pienet ripulivirukset. Kirjassa: Eskola J, Huovinen P, Valtonen V (toim.). Infektiosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1996, s Zahorsky J. Hyperemesis hiemis or the winter vomiting disease. Arch Pediatr 1929; 46: VESA JORMANAINEN, LL, THM, hallintolääkäri MIKAEL ARTALA, ELL, hallintoylieläinlääkäri JUHANI TIILI, ELL, Puolustusvoimien ylieläinlääkäri TIMO SAHI, lääkintäprikaatikenraali, dosentti, puolustusvoimien ylilääkäri Pääesikunta, terveydenhuolto-osasto PL 919, Helsinki MATTI JAHKOLA, LKT, laboratorionjohtaja Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto Mannerheimintie 166, Helsinki LEENA MAUNULA, FL, tutkija Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti PL 21, Helsingin yliopisto Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Uunisilakan, kotikaljan ja ripulioksennustaudin epidemiologinen yhteys 775
Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013
Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten
LisätiedotUimavesiepidemia Tampereella 2014. Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP
Uimavesiepidemia Tampereella 2014 Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP Tampere 146 järveä (!) 50 yli 10 ha järveä Näsijärvi ja Pyhäjärvi suurimmat 33 uimarantaa
LisätiedotElintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015
Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotVuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut
Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle
LisätiedotRipulitaudit ovat nuhakuumeiden jälkeen
Virologia Ovatko ruokamyrkytykset virusten aiheuttamia? Carl-Henrik von Bonsdorff ja Leena Maunula Lasten ripulin virusetiologia paljastui pääosin 1970-luvulla, kun elektronimikroskopia val-jastettiin
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotToimenpideohje. tutkimukset
Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja
LisätiedotEHEC-shigatoksiinia tuottava ruokamyrkytysepidemia Helsinki
EHEC-shigatoksiinia tuottava ruokamyrkytysepidemia Helsinki Hannele Kotilainen, infektiolääkäri, LT Ylilääkäri, Epidemiologinen toiminta Helsinki INTO-päivät 7.11.18 1 Helsinki ruokamyrkytykset 2006_2017
LisätiedotNoroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa
Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Haider Al-Hello Erikoistutkija, INFO/INVI 15.11.2016 1 Ripulitauteja aiheuttavat virukset Norovirukset Rotavirukset Adenovirukset (serotyypit 40 ja 41)
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotYersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005
Yersinioiden epidemiologiaa Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005 Yersinia enterocolitica Suomessa ja kansainvälisesti yleisin yersinialaji meillä ilmaantuvuus korkea verrattuna muihin
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Ympäristölautakunta Etp/
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (5) 3 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2014 HEL 2015-004170 T 11 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotUimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö
Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat
LisätiedotTäältä löytyy kaksi viime yön sairastanutta. Alkoi kuin salama kirkkaalta taivaalta, kesti koko yön ja jätti heikon olon.
Talvipäiviltä vatsatautia? Lähettäjä pantse - 09.03.09 14:03 Sovittiin tuossa toimihenkilöiden kesken, että aloitan tällaisen ketjun, kun saatiin talvipäivien jälkeen sairastuneiden pääluku jo kymmeneen.
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Ympäristölautakunta Ytp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 229 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2011 HEL 2012-007880 T 11 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna 2011 selvitetyistä ruokamyrkytyksistä.
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotNorovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä
Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Viruskontaminaatioiden hallinta elintarviketuotannossa seminaari Maria Rönnqvist Helsingin yliopisto Maria Rönnqvist 23.4.2013
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,
LisätiedotInfluenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa
Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain
LisätiedotVirusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4.
Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Pintanäytetutkimukset
LisätiedotVirusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa
Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)
LisätiedotRuokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset
Anja Siitonen Sakari Jokiranta Markku Kuusi Maija Lappalainen Leena Maunula Merja Roivainen Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotMitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
LisätiedotUlostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka
Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotTavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?
Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti
LisätiedotNäytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa
27.01.2005 1 (6) Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa Kun kunnallinen viranomainen saa tiedon epäillystä elintarvike- tai talousvesiepidemiasta, kunnan ruokamyrkytysten
LisätiedotVARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS
20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotTalousveteen liittyvät terveysriskit
Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä
LisätiedotLAUKAA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TIEDOTE 28.10.2016 Pl 6 41341 LAUKAA Äänekosken Hietama-Parantala alueelta on tullut yhteydenottoja pitkittyneestä sairastamisesta, ja uusista sairastumisista. Alueen vesijohtoverkostoa
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotTarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
LisätiedotEviran julkaisuja 14/2010. Ruokamyrkytykset Suomessa 2008
Eviran julkaisuja 14/2010 Ruokamyrkytykset Suomessa 2008 Eviran julkaisuja 14/2010 Ruokamyrkytykset Suomessa 2008 Kiitokset Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotMikrobiologiset tutkimusmenetelmät infektioepidemiologian aseina. Anja Siitonen, Jaana Vuopio-Varkila, Mika Salminen ja Carl-Henrik von Bonsdorff
Infektioepidemiologia Mikrobiologiset tutkimusmenetelmät infektioepidemiologian aseina Anja Siitonen, Jaana Vuopio-Varkila, Mika Salminen ja Carl-Henrik von Bonsdorff Mikrobiologiset laboratoriotutkimukset
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia
PIKAOPAS Kysymyksiä ja vastauksia K: Mikä ja mihin käyttötarkoitukseen Acetium on? V: Acetium on tarkoitettu karsinogeenisen asetaldehydin sitomiseen paikallisesti mahasta ihmisillä, jotka kuuluvat asetaldehydialtistuksen
LisätiedotRipuliepidemia - toimintaohje
AMMATTILAISOHJE 1 (5) INFEKTIOYKSIKKÖ Ripuliepidemia - toimintaohje Tilanteen kartoitus Jos toimintayksikössä todetaan tavallista enemmän ripulitapauksia, on syytä selvittää 1. Sairastuneiden määrä. Montako
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotNorovirustartunnat ja niiden estäminen
Norovirustartunnat ja niiden estäminen Hoitoon liittyvät infektiot ja sairaalahygienia ilman rajoja, Evira/Helsingin yliopisto Esityksen aiheita Noroviruksen esiintyminen pintanäytteissä Noroviruksen siirtymiskokeet
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotRaunistulan koulun Kastun yksikkö
Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotEviran julkaisuja 10/2012. Ruokamyrkytykset Suomessa 2010
Eviran julkaisuja 10/2012 Ruokamyrkytykset Suomessa 2010 Eviran julkaisuja 10/2012 Ruokamyrkytykset Suomessa 2010 Ruokamyrkytykset Suomessa 2010 Kiitokset Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Terveyden
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotLuennon sisältö. Epidemiat nykysuomessa Markku Kuusi LT, ylilääkäri THL, Tartuntatautien torjuntayksikkö. Vatsatautien yleisyys
Luennon sisältö Taustaa vatsataudeista ja ruokamyrkytyksistä Suomessa raportoidut elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Epidemian selvittämisestä, havaitsemisesta ja tiedonkulusta Esimerkkejä epidemiaselvityksistä
LisätiedotINFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET
LisätiedotRipulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi
Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi Alueellinen sairaalahygienian ja mikrobiologian laboratorion koulutuspäivä 29.11.2017 Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Ripulin aiheuttajia Ripulin aiheuttaja
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma
Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
Lisätiedot15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola
Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotMikrobiologisten tulosten laskeminen
Vastuuhenkilö Tuula Johansson Sivu/sivut 1 / 6 1 Pesäkkeiden laskeminen maljoilta 1.1 Yleistä Pesäkkeitä laskettaessa tarvittaessa apuna käytetään suurennuslasilla varustettua pesäkelaskijaa. Siihen kuuluu
LisätiedotInfluenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016
Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotEntä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotMiten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö
Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Mikä on epidemia? Epidemiassa tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista
LisätiedotTartuntatautiepidemiat tutkittua tietoa torjuntaan. Pekka Nuorti ja Markku Kuusi
Infektioepidemiologia Tartuntatautiepidemiat tutkittua tietoa torjuntaan Pekka Nuorti ja Markku Kuusi Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan epidemiasta on kyse silloin, kun sairaustapauksia havaitaan odotettua
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotLuennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI
Pvm Aika Paikka Kurssi Aihe Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti 5.9. 8.15 1200 VIB LS6 EPI p Ti 5.9. 12 16 oma tila epi Ke 6.9. 8.15 10.00 VIB LS6 EPI Ke 6.9. 10.15 12.00 VIB LS6 NPE p KAIKKI MUKAAN
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotMiten Truvadaa otetaan
Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotEviran julkaisuja 1/2016. Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 2011 2013
Eviran julkaisuja /206 Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 20 203 Eviran julkaisuja /206 Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 20 203 Elintarvike-
LisätiedotInfluenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1
Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta
LisätiedotVirusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa
Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
Lisätiedot