Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Ympäristölautakunta Etp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) 3 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2014 HEL T Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna 2014 selvitetyistä ruokamyrkytyksistä. Elintarvikkeiden välityksellä leviävien ruokamyrkytysten selvittäminen ja seuranta on tarpeellista, jotta niiden esiintymistä osattaisiin ehkäistä ja siten parantaa elintarviketurvallisuutta. Ruokamyrkytysten selvittäminen ja toiminnan lakisääteisyys Ruokamyrkytysepäilyjen selvittäminen on ympäristökeskuksen lakisääteistä toimintaa. Useimmiten ravintola tai sairastunut ruokailija tekee ilmoituksen ruokamyrkytysepäilystä ympäristökeskukseen. Elintarvikelain 24 :n mukaan elintarvikealan toimija on velvollinen ilmoittamaan välittömästi kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle saatuaan tiedon käsittelemänsä elintarvikkeen aiheuttamasta ruokamyrkytyksestä tai epäillessään elintarvikkeen voivan aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Ruokamyrkytyksen aiheuttajaksi epäillystä elintarvikkeesta tulee säilyttää näyte siten, että se voidaan tutkia laboratoriossa ruokamyrkytyksen syyn selvittämiseksi. Ruokamyrkytysten käsittelystä on säädetty valtioneuvoston asetuksella elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/2011), elintarvikelaissa (23/2006) sekä tartuntatautilaissa (583/86) ja -asetuksessa (786/86). Ruokamyrkytysepidemioiden ja -epäilyjen selvittämistä varten toimii Helsingissä selvitystyöryhmä. Selvitysryhmän kokoonpano on tarkistettu vuonna 2014 ympäristökeskuksen uusi organisaatio huomioiden. Ruokamyrkytysepidemialla tarkoitetaan tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut oireiltaan saman laatuisen sairauden nautittuaan samaa alkuperää olevaa ruokaa tai talousvettä ja missä kyseinen ruoka tai vesi voidaan todeta sairauden lähteeksi. Hyvin vakavan taudinaiheuttajan, kuten Clostridium botulinum - tai EHEC-bakteerin aiheuttamassa ruokamyrkytyksessä yhdenkin henkilön sairastuminen selvitetään kuten epidemiaepäily.

2 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Ruokamyrkytykset vuonna 2014 Ravintolassa laaja ruokamyrkytys Vuodesta 2009 lähtien on ympäristökeskuksessa toiminut ruokamyrkytystiimi, jonka tehtävänä on selvittää yli viiden hengen ruokamyrkytysepidemiaepäilyt selvitystyöryhmän alaisuudessa. Tiimin tehtäviin kuuluu myös tehdä epidemiaepäilystä ilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ja laatia Elintarviketurvallisuusvirastoon (Evira) toimitettavat ruokamyrkytysselvitykset. Tiimiin kuuluu hygieenikkoeläinlääkäri ja neljä tarkastajaa. Selvitystyön tavoitteena on löytää epidemian syy sekä saada käsitys sen laajuudesta ja merkityksestä, jotta voitaisiin estää epidemian mahdollinen laajeneminen ja hyödyntää selvityksessä saatu tieto valvonnassa ja ennaltaehkäisyssä. Helsingissä selvitettiin vuonna 2014 yhteensä 226 (328 vuonna 2013) ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Ruokamyrkytysepidemioita oli yhdeksän (13 vuonna 2013). Epidemiat on tarkemmin kuvattu liitteessä 1. Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli vuonna 2014 yhteensä 183, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna (113 vuonna 2013, 459 vuonna 2012). Sairastuneiden määrä vaihtelee vuosittain, sillä yksittäisten epidemioiden laajuus vaihtelee. Liitteessä 2 on kuvattu vuosina ympäristökeskuksessa selvitetyt ruokamyrkytysepäilyt. Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilytapauksia ei aiheuttajaa saada selville tai sairastumisen ei voida osoittaa liittyneen ruokailuun. Ympäristökeskukseen ilmoitettujen ruokamyrkytysepäilyjen määrä oli pienempi kuin vuonna Määrän pienentyminen johtuu kirjaamismenettelyn muuttamisesta. Ilmoituksen vastaanottanut tarkastaja tekee arvion, onko kyseessä todennäköisesti muu sairastuminen. Ruokamyrkytysepäilyksi ei merkitä ilmoituksia, jossa yksi henkilö on sairastunut syötyään joukkoruokailussa (esim. kouluruokailu tai työpaikkaruokailu) tai sairastuneen oireet ovat vähäiset eivätkä viittaa ruokamyrkytykseen. Tällaiset tapaukset kuitenkin kirjataan järjestelmään tiedoksi ja niihin on mahdollista palata myöhemmin, mikäli ilmenee, että kyseessä on ollut ruokamyrkytys. Ravintolassa todettiin laaja ruokamyrkytysepidemia, jossa sairastuneita ilmaantui noin viikon ajan yhteensä 71. Ensimmäiset näytteet sairastuneista ruokailijoista saatiin vasta 13 vuorokautta ruokailusta ja viimeiset yli kuukausi ruokailusta, mikä vaikeutti epidemian selvittämistä. Elintarvikenäytteistä mantelijäätelössä todettiin Bacillus

3 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) cereus-bakteeria, mutta sairauden itämisaika ja kesto eivät suurimmalla osalla sairastuneita kuitenkaan viitanneet B. cereus - bakteerin aiheuttamaan ruokamyrkytykseen. Taudinaiheuttajasta ei saatu varmuutta, mutta selvitysvaiheessa heräsi epäilys, että taudinaiheuttajia on voinut olla useita. Elintarvikkeiden virheellisestä käsittelystä aiheutuneet epidemiat Ravintolassa sairastui 35 henkilöä useista eri seurueista. Ravintolassa todettiin virhe kookos-currykastikkeen jäähdytyksessä. Kastikkeeseen käytetystä inkiväärijauheesta löytyi B. cereus -bakteeria, jonka todettiin tuottavan toksiinia. Humaani-näytteissä todettiin Clostridium perfringens -bakteeria. Bacillus cereus -bakteerien aiheuttamien ruokamyrkytysten syynä on tavallisesti ruoan riittämätön jäähdytys ja/tai kuumennus ja virheellinen säilytyslämpötila kuten Clostridium perfringens -bakteerien kohdalla. Kyseessä oli ruokamyrkytysepidemia, jonka aiheuttajina olivat Bacillus cereus- ja/tai Clostridium perfringens - bakteerit. Henkilöstöravintolassa sairastui 24 henkilöä syötyään joululounaan. Ravintolassa havaittiin elintarvikkeiden käsittelyhygieniaan sekä ruokien jäähdytykseen ja kylmänä tarjottavien ruokien tarjoilulämpötiloihin liittyviä epäkohtia. Kahdessa elintarvikenäytteessä, karitsan paahtopaistissa ja riisipuurossa, todettiin B. cereus -bakteeria, jonka tuottaman enterotoksiinin aiheuttamiin oireisiin sairastuneiden oireet ja itämisaika sopivat. Sairastuneiden oireiden ja heitä yhdistäneen ruokailun, ravintolassa todettujen epäkohtien, epidemiologisessa selvityksessä saatujen tunnuslukujen sekä elintarvikenäytteistä todettujen bakteerilöydösten perusteella on todennäköistä, että kyseisessä ravintolassa tarjottu ruoka oli syynä sairastumisiin. Ravintolassa ruokailleista sairastui 22 henkilöä. Ruokailut rajoittuivat neljälle päivälle ja osa ruokailijoista oli ruokaillut useampana päivänä. Osassa näytteeksi otetuista raaoista maissikanoista löytyi kampylobakteeri. Tarkastuksella selvisi, että maissikanan käsittelyssä oli todennäköisesti virheitä. Valmistuksessa tuotteen lämpötilan ei voitu osoittaa saavuttaneen 75 C:tta, joka katsotaan turvalliseksi lämpötilaksi tuhoamaan mahdollinen salmonella- tai kampylobakteeri elintarvikkeesta. Osa sairastuneista sairastui mahdollisesti syötyään raa aksi jäänyttä siipikarjanlihaa ja osa saatuaan ristikontaminaation kautta annokseensa kampylobakteerin. Ravintolassa sairastui 12 henkilöä syötyään erilaisia kebab-annoksia. Tarjottuihin ruokiin sisältyvän kikhernetahnan valmistuksessa oli tapahtunut käsittelyvirhe, sillä kikherneitä ei ollut liotettu suositusten

4 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet mukaisesti 12 tunnin ajan kuten normaalisti, vaan niitä oli liotettu vain muutaman tunnin ajan ennen keittämistä. Sairastuneiden oireet ja itämisaika sopivat lektiinin aiheuttamaan intoksikaatioon. Lektiini on monissa pavuissa luontaisesti esiintyvä hiilihydraatteja sitova myrkyllinen proteiini, jota on runsaasti esimerkiksi kidneypavuissa. Lektiini tuhoutuu kunnollisessa kuumennuksessa, joten pavut tulee keittää kunkin papulajin keittosuositusten mukaisesti riittävän korkeassa lämpötilassa ja riittävän pitkän aikaa. Epidemia aiheutui todennäköisesti kikherneiden virheellisestä käsittelystä. Vuonna 2014 merkittävässä osassa ruokamyrkytyksistä havaittiin elintarvikkeiden käsittelyvirheitä esimerkiksi jäähdytyksessä ja valmistuksessa. Elintarvikkeiden jäähdytykseen, valmistuslämpötiloihin ja ristikontaminaation estoon on kiinnitettävä jatkuvasti huomioita valvonnassa ja elintarvikehuoneistojen tarkastuksissa. Osa elintarvikealan toimijoista ilmoittaa kaikki ruokamyrkytysepäilyt valvontaviranomaiselle viivytyksettä. Elintarvikealan toimijoiden tietoisuutta ilmoitusvelvollisuudesta heille tulevista ruokamyrkytysepäilyistä on kuitenkin tarvetta edelleen parantaa. Viive ilmoittamisessa vaikeuttaa ruokamyrkytysten selvittämistä ja useampi henkilö voi sairastua ennen kuin esimerkiksi saastunut elintarvike poistetaan markkinoilta tai elintarvikehuoneiston virheellinen elintarvikkeen käsittelytapa korjataan. Ympäristökeskus tiedottaa tarvittaessa isoista ruokamyrkytysepidemioista epidemioiden selvitystyön helpottamiseksi ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ruokamyrkytyksiin vaikuttavista seikoista. Ruokamyrkytysepäilyjä ilmoitetaan ympäristökeskukseen joka työpäivä ja yli viiden henkilön epidemioita vuosittain. Ympäristökeskuksessa on kehitetty sähköinen lomake, jolla elintarvikealan toimija tai sairastunut ruokailija voi ilmoittaa epäillystä ruokamyrkytyksestä. Sähköisen lomakkeen avulla on tarkoitus saada olennaiset tiedot ruokamyrkytysepäilyn selvittämistä varten määrämuotoisesti, mikä helpottaa epäilyilmoitusten käsittelyä ja vähentää tarvetta lisätietojen kysymiseen esimerkiksi sähköpostitse. Esittelijä Lisätiedot elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg Riikka Åberg, elintarviketurvallisuuspäällikkö, puhelin: riikka.aberg(a)hel.fi Pirkko Hokkanen, elintarviketarkastaja, puhelin: pirkko.hokkanen(a)hel.fi

5 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Liitteet Muutoksenhaku Otteet Karoliina Kettunen, hygieenikkoeläinlääkäri, puhelin: karoliina.kettunen(a)hel.fi 1 Vuoden 2014 ruokamyrkytysten tapahtumapaikat ja aiheuttajat 2 Ruokamyrkytykset Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Ote Elintarviketurvallisuusvirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka) Epidemiologinen toiminta Elintarviketurvallisuusosasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano