SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015

Transkriptio

1 SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Elokuussa 2015

2 Sisällys: 1. Perusopetuksen järjestäminen 2. Opetuksen järjestämisen kustannukset 3. Yleisopetuksen järjestäminen ja aluejako 4. Koulutoimen yhteiset opetuspalvelut 5. Perusopetus tilastoina 6. Yhteenveto ja palveluverkkoon esitettävät muutokset 7. Perusopetuksen nykyinen kouluverkko 8. Yhteenveto ja kouluverkkoon esitettävät muutokset Liitteet: Vaasan kaupungin suomenkieliset peruskoulut 1

3 1. Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuksen järjestäminen perustuu perusopetuslain kunnalle antamaan velvoitteeseen järjestää kunnan alueella oleville perusopetusikäisille lapsille lain tarkoittamaa opetusta. Annettavan opetuksen määrä ja sisältö on kuvattu valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt. Perusopetuslain 6 mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Perusopetuslain 32 mukaan, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Esiopetuksen järjestämisestä vastaa Vaasan kaupungissa varhaiskasvatuksen tulosalue. Tässä palveluverkkoselvityksessä ei oteta kantaa esiopetuksen järjestämistä koskeviin asioihin. 2. Opetuksen järjestämisen kustannukset Perusopetuksen tulosalueen kustannukset ovat vuositasolla noin 54,6 miljoonaa euroa. Tästä summasta suomenkielisen perusopetuksen osuus on noin 44 miljoonaa euroa. Opetuksen järjestäminen, johon kuuluvat opettajien palkkakustannukset ja oppimateriaalit, ovat koulutoimen suurin ja samalla myös tärkein kustannuskohde. Suomenkielisen perusopetuksen kustannukset ,2 50% ,7 24% 2,4 5% 1,1 2% 1,3 3% 2,2 5% 0,6 1% 2,7 6% 1 2% 0 Kuva 1. Suomenkielisen perusopetuksen kustannukset vuonna

4 3. Yleisopetuksen järjestäminen ja aluejako Yleisopetus on koulutoimen tärkein yksittäinen tehtävä. Sen piiriin kuuluu kaiken kaikkiaan noin 70 % koko perusopetuksen oppilaista. Oppilaille annettavan yleisopetuksen määrä ja muoto on kuvattu perusopetuslaissa ja valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Suomenkielisen perusopetuksen järjestäminen on jaettu kahdelle alueelle. Alueiden sisällä opetustoiminta pyritään järjestämään mahdollisimman tasalaatuisena ja tarjoamaan yhtäläiset opetuspalvelut kaikille oppilaille asuinpaikasta riippumatta. Oppilaiden koulumatkat tulee olla kohtuullisen mittaisia ja oppilaiden ikätasoon nähden mahdollisimman turvallisia. Opetuspalveluista alakoulun opetus (vuosiluokat 1 6) tulee järjestää kaupungin neljällä pienalueella (Pohjoinen, Keskusta, Itä ja Vähäkyrö) lähikouluperiaatetta noudattaen. Alakoulun oppilaiden koulumatkojen pituus tulee olla keskimäärin alle 3 kilometriä. Yläkouluopetus kuuluu alueen järjestämään opetustoimintaan ja oppilaille taataan oppilaspaikka vuosiluokille 7 9 oman alueen yläkoulusta. Yläkoulun oppilaiden koulumatkojen pituus tulee olla keskimäärin alle 5 kilometriä. Kuva 2. Perusopetuksen voimassa oleva aluejako. 3

5 Alueiden koulut ja oppilasmäärät Alue 1 koostuu kahdesta pienalueesta, jotka ovat Keskusta ja Pohjoinen alue. Keskustan alueella on tällä hetkellä yhteensä 4 alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alueella on yhteensä Keskustan alueen alakoulut: Koulu Oppilaita Opetusryhmiä Henkilöstöä Keskuskoulu Palosaaren koulu Hietalahden koulu Suvilahden koulu Keskustan alueen yläkoulu: Merenkurkun koulu Pohjoisen alueella on tällä hetkellä yhteensä 4 alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alueella on yhteensä Pohjoisen alueen alakoulut: Koulu Oppilaita Opetusryhmiä Henkilöstöä Länsimetsän koulu Isolahden koulu Onkilahden koulu Asevelikylän koulu Pohjoisen alueen yläkoulu: Vöyrinkaupungin koulu Alue 2 koostuu kahdesta pienalueesta, jotka ovat Itäinen ja Vähänkyrön alue. Itäisellä alueella on tällä hetkellä yhteensä 4 alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alueella on yhteensä Itäisen alueen alakoulut: Koulu Oppilaita Opetusryhmiä Henkilöstöä Nummen koulu Huutoniemen koulu Teeriniemen koulu Vanhan Vaasan koulu Itäisen alueen yläkoulu: Variskan koulu

6 Vähänkyrön alueella on tällä hetkellä yhteensä 3 alakoulua ja yksi yhtenäiskoulu. Oppilaita alueella on yhteensä 543. Vähänkyrön alueen alakoulut: Koulu Oppilaita Opetusryhmiä Henkilöstöä Merikaarron koulu Tervajoen koulu Vähänkyrön alueen yhtenäiskoulu: Savilahden yhtenäiskoulu Koulutoimen yhteiset opetuspalvelut Koulutoimen yhteiset palvelut tarkoittavat niitä opetuspalveluita, jotka ovat kaikkien kaupungin lasten ja nuorten käytettävissä, ja joita ei järjestetä vain kyseisellä alueella asuville oppilaille. Koulutoimen yhteisiin opetuspalveluihin kuuluvat luokkamuotoinen erityisopetus, kielikylpyopetus, englanninkielinen opetus, musiikkiluokat ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuspalvelut. Yhteiset opetuspalvelut rahoitetaan koulutoimen tuntikehyksestä ja niiden järjestäminen perustuu koulutoimen voimassa olevaan strategiaan. Luokkamuotoinen erityisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville oppilaille, joilla on laajaalaisia oppimisen ongelmia. Luokkamuotoiseen erityisopetukseen tarvitaan erityisen tuen päätös ja oppilaat opiskelevat joko yleisen oppimäärän tai yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan. Isolahden koulussa järjestetään vaikeasti/vaikemmin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta yhdysluokilla. Yhdysluokkien oppilaat opiskelevat joko yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan tai toiminta-alueittain. Luokkamuotoista erityisopetusta antavat koulut: Koulu Oppilaita Opetusryhmiä Hietalahden koulu Isolahden koulu 45 8 Nummen koulu 14 2 Köpingin koulu 15 3 Savilahden koulu 16 2 Kielikylpyopetus Koulutoimi järjestää yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa oppilaille ruotsin kielellä annettavaa kielikylpyopetusta. Vaasassa toteutettava kielikylpymalli on kehitetty yhdessä Vaasan yliopiston kanssa ja sitä kutsutaan varhaiseksi sekä täydelliseksi kielikylpyopetukseksi. 5

7 Kielikylpyopetukseen hakeudutaan vapaaehtoisesti jo viisivuotiaana. Aloituspaikkoja on tällä hetkellä yhteensä 63 paikkaa/ikäluokka. Englanninkielinen opetus Vaasan kaupungin vieraskielinen opetus järjestetään Suvilahden koulussa. Vieraskielisessä opetuksessa opiskellaan rinnakkain sekä suomen että englannin kielellä vuosiluokilla 1 6. Opetus jatkuu 6. vuosiluokan jälkeen Merenkurkun koulussa. Englannin kielen osuus opetuksesta on noin 80 % 1 2 vuosi luokilla ja vähenee asteittain 40 %:iin kuudenteen vuosiluokkaan siirryttäessä. Vieraskielisen opetuksen linjalle pyrkivillä oppilailla tulee olla joko päiväkodissa tai ulkomailla asuessa opittu englannin kielen perustaito. Linjalle pääsy edellyttää myös suomen kielen alkeiden hallintaa. Muualta kuin Vaasan englantilaisesta leikkikoulusta tuleville oppilaille järjestetään tarpeen vaatiessa englannin kielikoe. Myös suomen kielen osaamista voidaan testata. Lisäksi huomioidaan lapsen kyky selviytyä kaksikielisestä opetuksesta. Musiikkiluokat Vaasan kaupungin musiikkiluokkatoiminta järjestetään Onkilahden koulussa (alakoulu) ja Vöyrinkaupungin koulussa (yläkoulu). Opetuksessa noudatetaan kaupungin yleistä opetussuunnitelmaa lukuun ottamatta musiikin opiskelua, jossa tavoitteet ja sisällöt ovat laajemmat kuin yleisopetuksessa. Koulut tekevät yhteistyötä Kuula-opiston kanssa. Musiikkiluokalle on mahdollista päästä osallistumalla helmikuun alussa järjestettävään musiikkitestiin. Ensimmäiselle vuosiluokalle otetaan oppilasta. Valmistava opetus Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu peruskouluikäisille vuotiaille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valmistavassa opetuksessa oppilas tutustuu suomalaiseen kouluun ja kulttuuriin sekä opetusmenetelmiin. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan suomen kielen taitoa ja tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Vaasan kaupungissa järjestetään valmistavaa opetusta Palosaaren, Nummen, Vanhan Vaasan, Vöyrinkaupungin ja Variskan kouluilla. MED Palosaaren koululla toimiva MED-luokka on diagnostinen pysäkkiluokka. Se on tarkoitettu niille perusopetuksen vuosiluokkien maahanmuuttajataustaisille oppilaille, jotka tarvitsevat tehostettua tukea oppimisessaan. Syyt luokalle sijoittumiseen voivat olla hyvin monenlaisia. Diagnostisen opetuksen aikana on tavoitteena luoda kullekin oppilaalle räätälöity sopiva koulupolku ja arvioida tarvittavia opetuksen tukimuotoja. Oppilaat tulevat luokalle joko esiopetuksesta tai 6

8 valmistavilta luokilta. Nivelluokat Maahanmuuttajataustaiset oppilaat, joilla ei vielä valmistavan opetuksen jälkeen ole riittäviä valmiuksia siirtyä suomenkieliseen perusopetukseen, jatkavat opiskelua nivelluokassa. Palosaaren koulun nivelluokan tavoitteena on antaa valmiudet jatkaa opiskelua yläkoulussa. Vöyrinkaupungin- ja Variskan koulun nivelluokkien tavoitteena on antaa valmiudet jatkaa opiskelua toisella asteella. JOPO (Joustava perusopetus) Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Toimintamallin avulla kehitetään perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssä oppiminen. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7 9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Lisäopetus (10-luokka) Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista, yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Lisäopetuksesta käytetään puhekielessä myös termiä kymppiluokka. Lisäopetuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle myönteisiä oppimiskokemuksia erilaisissa oppimisympäristöissä, vahvistaa itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntemusta, kehittää opiskelutaitoja sekä parantaa jatko-opintoihin pääsyn edellytyksiä ja opinnoissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Lisäopetuksen opiskelija on oikeutettu tarvittaviin oppilashuolto- ja tukipalveluihin. Opetus suunnitellaan yksilöllisesti lisäopetuksen opiskelijoiden tarpeisiin. Sairaalakoulu Sairaalakoulu toimii osana Hietalahden koulun luokkamuotoista erityisopetusta ja koulusta löytyvät opetusryhmät sekä ylä- että alakoulun oppilaille. Koulussa opiskelee vuosittain noin 25 oppilasta. Sairaalakoulun tarkoituksena on mahdollistaa perusopetusikäisten lasten opiskelu myös sairaalajaksojen aikana. 7

9 Aamu- ja iltapäivätoiminta Vaasan kaupunki järjestää perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa vuosiluokkien 1 2 oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta oppilaille, joilla on erityisen tuen päätös. Perusopetuksen lisäksi toimintaa tarjoavat palveluntuottajat (Vaasan Rudolf Steiner -koulu, Vaasan kristillinen koulu, VPS-Juniorit ry), joita kaupunki avustaa. Toimintaa järjestetään koulupäivisin vähintään 760 tuntia lukuvuodessa (keskimäärin 4 h/pv) klo välisenä aikana. Ryhmämuotoisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille monipuolista, virkistävää ja laadukasta vapaa-ajantoimintaa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimista. Maksulliseen ja perheille vapaaehtoiseen iltapäivätoimintaan osallistuu vuosittain n. 600 suomenkielistä lasta. 5. Perusopetus tilastoina Suomenkielisen perusopetuksen piirissä opiskelee tällä hetkellä noin oppilasta. Oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana ja tähän ovat vaikuttaneet entistä suuremmat ikäluokat sekä kaupunkiin muuttava väestö. Oppilasmäärien laskenta koulutoimessa Koulujen oppilasmäärät tilastoidaan aina vuosittain. Tilastointipäivä on vuosittain syyskuun 20. päivä ja sen päivän oppilasmäärää pidetään aina kunkin lukuvuoden virallisena oppilasmääränä. Vuosittaiset tilastot ja mm. valtion avustukset perustuvat aina tilastointipäivän oppilasmääriin. Oppilasennusteiden laskeminen tuleville vuosille Koulutoimi tekee vuosittain oppilasennusteita tuleville vuosille ja niiden tuloksia verrataan käytössä olevaan kouluverkkoon. Ennusteiden laadintaa on pyritty kehittämään aktiivisesti viimeisten vuosien aikana ja samalla parantamaan kaupungin sisäistä yhteistyötä. Koulutoimen palvelu- ja kouluverkkoselvityksiä varten on viime syksystä alkaen lähdetty laskemaan tulevien ikäluokkien keskimääräistä kokoa. Kouluverkkoon liittyvät muutokset on aina suunniteltava mahdollisimman pitkäikäisiksi ja tämän vuoksi ennusteiden laadinnassa käytetään jatkossa aina ikäluokan keskimääräistä kokoa. Maankäytön toteuttamisohjelma ja perusopetus Tähän palveluverkkosuunnitelmaan on liitetty karttakuvaus Vaasan kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmasta Maankäytön toteuttamisohjelma on osa kaupungin strategista suunnittelua. On oleellista, että maankäytön suunnittelu ja palveluiden sijoittuminen sovitetaan yhteen keskenään. Tämä koskee luonnollisesti myös perusopetuksen palveluiden sijoittumista. 8

10 Kuva 3. Asuntotuotanto Vaasassa Vaasan kaupungin kaavoituksessa ja kaupunkikehityksessä on valmistunut arvio siitä miten asuntotuotantokohteet jakautuvat asuntoalueittaisesti vuoteen 2020 mennessä. Arvio on kuvassa 4. 9

11 Kuva 4. Asuntoalueet ja asuntotuotantokohteet 2020 mennessä 10

12 Perusopetuksen oppilasmäärien kehitys Vaasan kaupungin alueella Perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti aina vuodesta 2010 lähtien. Kasvuvauhti on ollut hyvin maltillinen ja jakautunut kohtalaisen hyvin koko kaupungin alueelle. Alla olevissa taulukoissa ei ole mukana Vähänkyrön oppilaita, jotka kuntaliitoksen myötä sinänsä kuuluisivat vuosien 2013 ja 2014 oppilasmääriin. Vähässäkyrössä oli vuonna 2013 oppilaita yhteensä 564 ja vuonna 2014 yhteensä 578. KAIKKI SUOMENKIELISET KOULUT VUOSINA Oppilaat Kuva 5. Kaikki suomenkieliset perusopetuksen oppilaat (ei Vähäkyrö) SUOMENKIELISET ALAKOULUT VUOSINA Oppilaat Kuva 6. Kaikki suomenkielisten alakoulujen oppilaat (ei Vähäkyrö) 11

13 SUOMENKIELISET YLÄKOULUT VUOSINA Oppilaat Kuva 7. Kaikki suomenkielisten yläkoulujen oppilaat (ei Vähäkyrö) 6. Yhteenveto ja palveluverkkoon esitettävät muutokset Yleisopetus Perusopetuksen palveluverkko on tällä hetkellä yleisopetuksen osalta toimiva kokonaisuus, joka antaa hyvät lähtökohdat laadukkaan perusopetuksen järjestämiselle koko kaupungin alueella. Alakouluja koskeva kouluverkko on riittävän laaja kattamaan koko kaupungin alueen ja mahdollistaa alakoulujen opetuksen järjestämisen lähipalveluna. Alakoulujen oppilasmäärä on tällä hetkellä noin ja noin 210 oppilasta/koulu. Opetusta annetaan 15 eri yksikössä. Yläkoulujen opetus on keskitetty neljään eri yksikköön. Koulujen sijainti kaupungin alueella on suunniteltu erittäin hyvin ja niiden keskeinen sijainti takaa hyvän saavutettavuuden kaupungin eri alueilta. Yläkoulujen oppilaita on tällä hetkellä noin ja noin 337 oppilasta/koulu. Perusopetuksen järjestäminen on koulutoimen tärkein ja suurin yksittäinen toimintamuoto. Sen piirissä opiskelee noin 70 % koko koulutoimen oppilasmäärästä. Opetuksen järjestämisen tulee pohjautua toimivaan palvelukokonaisuuteen, jonka järjestämiseen tulee olla käytettävissä riittävät taloudelliset resurssit. Perusopetuksen opetuspalveluiden saavutettavuus on tällä hetkellä erinomainen koko kaupungin alueella ja tässä selvityksessä ei esitetä kouluverkkoon kohdistuvia muutoksia. Kouluverkkoselvitys tehdään erikseen palveluverkkoselvityksen hyväksymisen jälkeen. Oppilaille annettavaa opetusta säätelevä kuntakohtainen opetussuunnitelma uudistetaan vuoden 2015 aikana ja siinä yhteydessä tullaan ottamaan kantaa oppilaille annettavan opetuksen määrään ja ainekohtaiseen tuntijakoon Vaasan alueella. 12

14 Luokkamuotoinen erityisopetus Hietalahden koulussa järjestetään luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisen ongelmia, vaikea kielellinen erityisvaikeus tai aistivamma. Isolahden ja Köpingin kouluissa järjestetään luokkamuotoista erityisopetusta vaikeasti ja vaikeimmin vammaisille oppilaille. Syksyllä 2015 Nummen koululla aloittaa 1 2 luokan erityisluokka itäisen alueen erityisluokkaopetusta tarvitseville oppilaille. Hietalahden koulu toimii tilanahtauden vuoksi kahdessa eri toimipisteessä: Ravikadulla Hietalahdessa ja Kauppapuistikolla kaupungin keskustassa. Hietalahden koululla on tällä hetkellä 138 erityisluokalla opiskelevaa luokan oppilasta. Koulun toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista tulevaisuudessa saada kaikki koulun oppilaat saman katon alle Ravikadulle. Köpingin koulussa on kolme erityisluokkaa, joissa opiskelee yhteensä 15 oppilasta, joista vain kuusi on vaasalaisia. Koulu toimii tällä hetkellä opetukseen huonosti soveltuvissa väistötiloissa kerrostalo- ja rivitaloasunnoissa Vähänkyrön keskustassa entisen koulurakennuksen sisäilmaongelmien takia. Vuonna 2014 on perustettu työryhmä, joka arvioi Köpingin koulun toiminnan tulevaisuutta. Työryhmässä ovat mukana myös Laihian ja Isonkyrön edustajat. Tavoitteena on että mahdollisimman monen erityistä tukea saavan oppilaan osalta toteutuisi lähikouluperiaate. Kielikylpy Kielikylpytoimintaa on laajennettu varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan päätöksellä syksyllä Toiminta toteutetaan tällä hetkellä kolmisarjaisena, oppilaspaikkoja on 63 kpl yhtä ikäluokkaa kohden ja yhteensä 567. Laajennuksen yhteydessä toiminta on jaettu kolmeen eri yksikköön. Kielikylpyyn vuosittain perustettavien opetusryhmien määrä on 13 % kaikista perusopetukseen tulevista uusista opetusryhmistä, ja yhteensä 12,5 % uusista kouluun tulevista oppilaista. Kielikylpyopetukseen on ollut enemmän hakijoita kuin paikkoja. Osa halukkaista on siis jäänyt ulkopuolelle. Siksi nykyistä kolmisarjaista kielikylpytoimintaa jatketaan. Tutkijat ovat todenneet, että kielikylpyopetuksen tulokset ovat erinomaiset. Vaasan kaupungin strategiassa kielikylpytoimintaa pidetään keskeisenä vahvuutena ja kaupungin imagotekijänä. Lautakunta katsoo, että kielikylpytoiminnan kustannukset eivät merkittävästi eroa suomenkielisen opetuksen kustannuksista. 13

15 Kielten opetuksen kehittäminen koulutoimessa Perusopetus haluaa jatkossa aktiivisesti kehittää koulutoimen kieltenopetusta ja on aloittanut suunnitelmien laatimisen kielirikasteisen opetuksen järjestämisestä aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Syksyllä 2015 käynnistettävien kielenopetuksen kehittämishankkeiden tavoitteena on laajentaa jo nykyisiä, hyvin toimivia kielenoppimismalleja (varhainen täydellinen kielikylpy ja englanninkielinen opetus) tarjoamalla mahdollisuuksia kielirikasteiseen opetukseen päiväkodista perusopetuksen viimeisille vuosiluokille saakka. Tämä tarjoaa mahdollisuuden paljon suuremmalle joukolle perheitä saada lapsiaan jo varhain kielikylpyopetuksen piiriin. Tällä hetkellä ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen tai englanninkieliseen opetukseen eivät kaikki halukkaat perheet ole saaneet lapsiaan. Vaasan kaupungin päiväkodeissa ja perusopetuksen kouluissa on tarkoituksena käynnistää erityyppisiä kielikylpyopetusmenetelmään perustuvia päiväkoti- tai opetusryhmiä. Ryhmät toimivat eri puolilla Vaasan kaupunkia, jolloin tässäkin opetusmuodossa voidaan toteuttaa lähikouluperiaatetta ja toiminta on mahdollista järjestää ilman mittavia taloudellisia lisäpanostuksia. Englanninkielinen opetus Englanninkielinen opetus on aloitettu Vaasassa 8 vuotta sitten. Opetusta varten on koulutoimessa tällä hetkellä yhteensä 230 oppilaspaikkaa. Opetus järjestetään alakoulun osalta Suvilahden koulussa ja yläkoulun osalta Merenkurkun koulussa. Englanninkielinen opetus on tarkoitettu kaikille Vaasan kaupungin alueen lapsille. Suvilahden koulu on valittu aikanaan sijoituspaikaksi samalla, kun oppilaille on ollut mahdollista tarjota ilmainen koulukuljetus eri puolilta kaupunkia. Kuljetusoikeus on lautakunnan päätöksellä poistettu syksystä 2015 alkaen. Alakoulussa annettavan opetuksen sijainti on tehdyn selvityksen perusteella erittäin haasteellinen ja opetuksen saavutettavuus tulee olemaan vaikea suurimmalle osalle kaupungin alueella asuvista oppilaista. Nykyinen sijainti palvelee parhaiten keskustan ja Suvilahden läheisyydessä asuvia oppilaita. Opetuksen saavutettavuus tulee olla etusijalla koskien koulutoimen yhteisiä opetuspalveluita. Englanninkielisen alakouluopetuksen sijaintia ja saavutettavuutta eri kaupungin alueilta tulee jatkossa parantaa ja on perusteltua tuoda opetusmuoto jatkossa lähemmäs kaupungin ydinkeskustaa. 14

16 Musiikkiluokat Musiikkiluokkien toiminnalla on Vaasassa pitkät perinteet. Toiminnassa on mukana tällä hetkellä yhteensä 235 oppilasta. Musiikkiluokkien toiminta järjestetään alakoulun osalta Onkilahden koulussa ja yläkoulun oppilaat opiskelevat Vöyrinkaupungin koulussa. Musiikkiluokalle hakeutuu vuosittain noin oppilasta, joista pääsykokeiden kautta toimintaan valitaan noin oppilasta. Ryhmää täydennetään aina kakkosluokan keväällä ja toimintaan otetaan mukaan uusia oppilaita 3 5. Kuula-opiston kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään siten, että vaasalaisilla lapsilla ja nuorilla on edelleen mahdollisuus laadukkaaseen ja tavoitteelliseen musiikinopetukseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten opetuspalvelut Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä Vaasassa on valtakunnallisesti verrattuna neljänneksi suurin. Tämä asettaa opetuksen järjestäjälle haasteita ja kehittämistarpeita. Onnistuneen vastaanoton, opetuksen ja oppimisen sekä kotoutumisen lähtökohtana on riittävät resurssit ja toimivat rakenteet. Perusopetukseen valmistavien opetusryhmien määrä tarkistetaan ja opetusjärjestelyjä uudistetaan vastaamaan oppilasmäärien tarpeita. S2-opettajien opetustunnit keskitetään alueellisesti. MED-luokan ja nivelluokkien oppilasmäärät tarkistetaan ja opetusta järjestetään tarpeiden mukaan. JOPO (Joustava perusopetus) Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Koska toiminnasta on hyviä tuloksia ja useimmilla JOPO-luokassa opiskelevilla oppilailla on mahdollisuus saada jatko-opiskelupaikka, toimintaa jatketaan siinä muodossa kuin se on tällä hetkellä. Lisäopetus (10-luokka) Lisäopetus lisää jatko-opintoihin pääsyn mahdollisuutta. Lisäopetuksessa opiskelee tällä hetkellä 10 oppilasta, joista puolet on maahanmuuttajataustaisia. Lisäopetusta tullaan jatkossakin järjestämään Vöyrinkaupungin koulussa. 15

17 7. Perusopetuksen nykyinen kouluverkko Suomenkielisen perusopetuksen kouluverkko pitää sisällään tällä hetkellä yhteensä 19 koulua. Näistä kouluista 14 on alakouluja (vuosiluokat 1 6), kolme yläkouluja (vuosiluokat 7 9), yksi yhtenäiskoulu (vuosiluokat 1 9) ja yksi erityiskoulu (vuosiluokat 1 9). Perusopetuksen suomenkielisten koulujen tilat ja kouluverkko ovat muotoutunut nykytilaansa hyvin pitkän aikavälin tuloksena. Kantakaupungin alueelle on viimeksi perustettu uusi koulu vuonna Silloin avattiin uudelle Gerby/Länsimetsän alueelle Länsimetsän koulu. Kaupungista on luvulla vähenetty yksiköitä lähinnä yhdistämällä kouluja. Vuonna 2004 ovat yhdistyneet Kappelimäen koulu ja silloinen Ristinummen koulu. Yhdistynyt koulu toimii nykyisin Nummen kouluna Ristinummen alueella. Isolahden koulu ja Pilvilinnan erityiskoulu yhdistyivät vuonna 2004 Isolahden kouluksi. Vähänkyrön alueelta on vuonna 2013 lakkautettu Saarenpään koulu ja alueelle perustettiin samana vuonna Savilahden yhtenäiskoulu. Koulujen peruskorjaukset ja uudisrakentaminen Koulujen toiminta ja opetuksen järjestäminen vaativat tänä päivänä asianmukaiset tilat ja perusopetuksen kouluja joudutaan peruskorjaamaan tasaisin väliajoin. Vaasassa on viime vuosina panostettu hyvin koulujen peruskorjauksiin. Viimeisten vuosien aikana on peruskorjattu Hietalahden, Onkilahden, Isolahden ja Vöyrinkaupungin kouluja. Parhaillaan on menossa Keskuskoulun peruskorjaus ja Merenkurkun koulun korjausta ollaan aloittamassa. Koulutoimi on saanut kiitettävästi viimeisten vuosien aikana myös uusia koulutiloja. Savilahden koulu on valmistunut 2013 ja parhaillaan rakennetaan Tervajoen koulua, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Nummen koulun lisärakennuksen rakennustyöt ovat myös parhaillaan käynnissä ja sen on määrä valmistua keväällä Bölen uudelle asuinalueelle on myös suunniteltu alakoulu. Bölen koulusta on vuonna 2013 tehty tilatarveselvitys ja kohde on parhaillaan hankesuunnitelmavaiheessa. Nykyisessä hankesuunnitelmassa alueelle ollaan rakentamassa suomenkielistä päiväkotia ja noin 300 oppilaan alakoulua. Nykyisen kouluverkon oppilaspaikat Suomenkielisten koulujen yhteenlaskettu paikkamäärä on tällä hetkellä noin oppilaspaikkaa. Näistä alakoulujen oppilaspaikkoja on noin 3 900, yläkoulun oppilaspaikkoja ja luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilaspaikkoja 250. Perusopetuksen alakoulut on luokiteltu joko 1, 2 tai 3-sarjaisiksi. Koulujen maksimipaikkamäärä on muodostettu ohjetaulukon mukaisesti. 16

18 Luokka-asteet 1 2 oppilasmäärä 23 Luokka-asteet 3 4 oppilasmäärä 26 Luokka-asteet 5 6 oppilasmäärä 28 TAULUKKO1. Perusopetuksen ohjeellinen luokkakoko vuosiluokilla 1 6. Näillä oppilasmäärillä 1-sarjaisen alakoulun oppilaspaikkojen määräksi muodostuu yhteensä 154 oppilasta. 2-sarjaisen alakoulun paikkamäärä on 308 ja 3-sarjaisen alakoulun paikkamäärä on 462 oppilasta. Taulukon oppilaspaikkojen määrä on ohjeellinen ja koulukäytössä olevat luokkatilat voivat vaikuttaa mm. siihen, että paikkamäärä on annettua määrää alhaisempi. Yläkoulujen oppilaspaikkojen määrät on laskettu koulun käytössä olevien luokkatilojen mukaisesti. Koulujen käytössä olevat tilat Koulutoimella on tällä hetkellä yhteensä oppilaspaikkaa ja luokkatiloja opetuksen järjestämistä varten yhteensä 290. Koulujen käytössä on keskimäärin noin neliötä koulua kohden. Yhtä oppilaspaikkaa kohden tilaa on käytössä keskimäärin noin 10 neliötä. Yhteensä perusopetuksen käytössä on kaiken kaikkiaan neliötä. Koulu Oppilaspaikat Neliöt Luokkatiloja Neliöt/paikka Asevelikylä ,48 Hietalahti ,89 Huutoniemi ,35 Isolahti ,09 Keskuskoulu ,89 Köpinki ,64 Länsimetsä ,33 Merenkurkku ,56 Merikaarto ,76 Nummi ,52 Onkilahti ,48 Palosaari ,60 Savilahti ,28 Suvilahti ,09 Teeriniemi ,41 Tervajoki ,71 Vanha Vaasa ,66 Variska ,10 Vöyrinkaupunki ,66 Yhteensä ,02 TAULUKKO2. Perusopetuksen koulukohtaiset neliömäärät 17

19 Koulujen yleisopetuksen oppilaspaikkojen määrät vuonna 2015 Alue 1/Keskusta Keskustan alueella on tällä hetkellä yhteensä 4 alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alueella on yhteensä 1176 ja oppilaspaikkoja yhteensä Keskustan alueen alakoulut: Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Keskuskoulu % Palosaaren koulu % Hietalahden koulu % Suvilahden koulu % Keskustan alueen yläkoulu: Merenkurkun koulu % Alue 1/Pohjoinen Pohjoisen alueella on tällä hetkellä yhteensä 4 alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alueella on yhteensä ja oppilaspaikkoja Pohjoisen alueen alakoulut: Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Länsimetsän koulu % Isolahden koulu % Onkilahden koulu % Asevelikylän koulu % Pohjoisen alueen yläkoulu: Vöyrinkaupungin koulu % Alue 2/Itä Itäisellä alueella on tällä hetkellä yhteensä 4 alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alueella on yhteensä ja oppilaspaikkoja yhteensä Itäisen alueen alakoulut: Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Nummen koulu % Huutoniemen koulu % Teeriniemen koulu % Vanhan Vaasan koulu % Itäisen alueen yläkoulu: Variskan koulu % 18

20 Alue 2/Vähäkyrö Vähänkyrön alueella on tällä hetkellä yhteensä 3 alakoulua ja yksi yhtenäiskoulu. Oppilaita alueella on yhteensä 578 ja oppilaspaikkoja yhteensä. Vähänkyrön alueen alakoulut: Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Merikaarron koulu % Tervajoen koulu % Vähänkyrön alueen yhtenäiskoulu: Savilahden yhtenäiskoulu % Luokkamuotoinen erityisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Hietalahden koulu % Isolahden koulu % Nummen koulu % Savilahden yhtenäiskoulu % Köpingin koulu % 19

21 Kouluverkon kustannukset vuonna 2015 Perusopetuksen käytössä olevien tilojen aiheuttamat kokonaiskustannukset koulutoimelle ovat vuoden 2015 talousarvion mukaan yhteensä euroa. Koulutoimen määrärahoista kiinteistökustannukset ovat yhteensä noin 24 %. Yhden oppilaspaikan hinta on keskimäärin euroa. Vaasan kaupunki on uusinut sisäisen vuokrajärjestelmän vuoden 2015 alusta. Uuden järjestelmän mukaisesti tilojen vuokrakustannukset ovat riippuvaisia kiinteistön kunnosta sekä sijainnista. Käyttäjiltä peritään uudessa järjestelmässä sekä kiinteistön käyttökustannuksiin kohdistuva vuokra ja sen lisäksi kiinteistön pääomaan liittyvä vuokran osuus. Koulujen peruskorjauksen yhteydessä käytössä olevien tilojen pääomavuokra nousee ja nämä kustannukset on huomioitava tulevien vuosien budjetoinnissa. Myös koulutoimelle valmistuvat uudet tilat mm. Tervajoelle ja Ristinummelle tuovat mukanaan lisää vuokrakustannuksia. Koulu Oppilaspaikat Kiinteistökustannukset Osuus budjetista Kustannukset / oppilaspaikka Asevelikylä % 725 Hietalahti % Huutoniemi % Isolahti % Keskuskoulu % Köpinki % Länsimetsä % Merenkurkku % Merikaarto % Nummi % Onkilahti % Palosaari % Savilahti % Suvilahti % Teeriniemi % Tervajoki % Vanha Vaasa % 993 Variska % Vöyrinkaupunki % Yhteensä % TAULUKKO3. Perusopetuksen koulukohtaiset vuokrat (TA 2015) Nykyistä kouluverkkoa koskevat päätökset Nykyisen kouluverkon osalta kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen rakentaa uuden koulun Tervajoelle. Koulu valmistuu alkuvuodesta Nummen koulun lisärakennus valmistuu huhtikuussa 2016 ja ns. Ristinummen kiinteistö jää silloin pois käytöstä. Bölen koulun on tarkoitus nykyisten päätösten mukaan valmistua vuonna Keskuskoulua peruskorjataan parhaillaan ja 20

22 sen on määrä valmistua vuonna Peruskorjattavien koulujen osalta seuraava kohde tulee olemaan Merenkurkun koulu, jonka julkisivuremontti on tarkoitus aloittaa jo tämän vuoden aikana. Uusien koulujen rakentaminen ja nyt meneillään olevat peruskorjaukset tuovat koulutoimelle lisää kustannuksia yhteensä noin 1,5-1,8 miljoonaa euroa. 8. Yhteenveto ja esitettävät muutokset Suomenkielisten peruskoulujen osalta tehty kouluverkkoselvitys osoittaa, että koulujen tiloja ei koko koulutoimen osalta pystytä käyttämään riittävän tehokkaasti. Koulujen käyttöaste on alhainen ja oppilaskohtainen tilankäyttö keskimäärin liian korkea. Perusopetuksen tärkein yksittäinen tehtävä on laadukkaan opetuksen järjestäminen. Koulutoimen budjetista on pystyttävä osoittamaan tähän tehtävään käytössä olevista määrärahoista riittävästi resurssia ja koulutoimen muut kustannukset on rajattava alle puoleen koulutoimen kaikista menoista. Kiinteistökustannukset ovat tällä hetkellä noin 24 % koulutoimen budjetista ja ne on myös jatkossa pystyttävä pitämään korkeintaan tuolla tasolla. Aikaisempina vuosina tehtyjä päätöksiä on pystyttävä muuttamaan ja koulutoimen taloutta kehittämään niin, että opetustoiminnan tavoite 1,91 vuosiviikkotuntia on mahdollista toteuttaa. Kouluverkon kehittäminen vuosina Suunnitelmat kouluverkon kehittämiseksi on jaettu tehdyn selvityksen perusteella kahteen osaan. Selvityksen ensimmäinen osa kattaa vuodet Näiden vuosien aikana on koulujen käyttöastetta pystyttävä nostamaan ja samalla parantamaan oppilaskohtaista tilankäyttöä. Kouluverkkoa koskevat esitykset on tehty noin 90 % koulukohtaisella käyttöasteella. Oppilasmäärän kasvusta huolimatta on oppilaspaikkoja vähennettävä ja samalla karsittava myös yksiköiden määrää. Vuonna 2015 koulutoimen keskimääräinen ikäluokan koko on noin 510 oppilasta. Tämä luku tulee tulevina vuosina hieman kasvamaan ja kouluverkko on mitoitettava vuosina maksimissaan 540 oppilaan ikäluokkia varten. Koulutoimeen ei tule perustaa tulevina vuosina uusia yksiköitä. Bölen koulun rakentamista tulee siirtää 2020-luvulle ja alueen kehittymistä on tarkasteltava uudelleen vuosina välisenä aikana. Bölen alueen osalta on myös jatkettava yhteistyötä Mustasaaren kanssa ja perustettava uusi työryhmä tilatarpeiden selvittämiseksi. Alakoulut Alakoulujen paikkamäärä on tällä hetkellä liian suuri ja opetustoiminta on mahdollista järjestää tehokkaammin, mikäli opetusta keskitettäisiin aikaisempaa enemmän. Kouluverkosta on tällä hetkellä mahdollista vähentää noin 300 oppilaspaikkaa. Alakoulujen täyttöaste on tällä hetkellä keskimäärin 74 % koulujen maksimipaikkamäärästä. Kouluverkon tulevaisuuden kannalta on erityisen tärkeää pyrkiä keskittämään opetusta niihin yksiköihin, jotka mahdollistavat tehokkaan opetustoiminnan järjestämisen. Koulutoimen 21

23 alakoulujen keskimääräinen yksikkökoko on tällä hetkellä 260 oppilasta/koulu. Tavoitteena on yksikkökoon kasvattaminen noin 300 paikkaan/yksikkö. Tilakustannusten osuutta opetuksen järjestämisestä on mahdollista vähentää kasvattamalla yksiköiden keskimääräistä kokoa ja vähentämällä yksiköiden määrää. Koulujen opetustilat ovat täysin riippuvaisia oppilasmäärästä, mutta koulun käytössä olevat ns. yhteiskäyttötilat muodostavat huomattavan osan koulun vuokrakustannuksista. Näihin tiloihin kuuluvat mm. liikuntasalit, erikoisluokat, keittiö ja piha-alueet. Näiden tilojen kustannuksia on mahdollista alentaa huomattavasti kasvattamalla yksiköiden kokoa. Yläkoulut Yläkoulujen tilat ovat tällä hetkellä alakouluja huomattavasti tehokkaammassa käytössä. Yläkoulujen täyttöaste on keskimäärin 86 %. Ikäluokkien tuleva kasvu on seuraavien vuosien aikana voimakkaampaa yläkoulujen osalta, koska niiden nykyisessä oppilasmäärässä on mukana vielä ns. pieniä alle 450 oppilaan ikäluokkia. Yläkoulussa opiskelevien ikäluokkien keskiarvo on tällä hetkellä 459 oppilasta ja nykyinen kouluverkko mahdollistaa vain noin 470 oppilaan ikäluokkien koulunkäynnin. Luokkamuotoinen erityisopetus Luokkamuotoisen erityisopetuksen tilat ovat tällä hetkellä yläkoulujen tapaan kohtalaisen tehokkaassa käytössä. Tilojen täyttöaste on noin 86 % ja vapaita oppilaspaikkoja on suhteellisen vähän. Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilaspaikkoja ei voida tulevaisuudessa vähentää. Isolahden, Hietalahden, Nummen ja Savilahden kouluissa toimivat erityisluokat kattavat tällä hetkellä hyvin paikkamäärien osalta koulutoimen tarpeen ja luokkien toiminta on järjestetty osana yleisopetuksen koulujen toimintaa. Köpingin koulu järjestää luokkamuotoista erityisopetusta vaikeasti ja vaikeimmin vammaisille oppilaille. Koulu toimii edelleen omana yksikkönä ja sen toiminta tulee jatkossa yhdistää osaksi Savilahden koulun toimintaa. Koulun oppilaat koostuvat Laihian, Isonkyrön ja Vaasan lapsista. Mikäli yhteistyö Isonkyrön ja Laihian kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa, on toiminnan kannalta perusteltua, että opetustoimintaa jatketaan Vähänkyrön alueella. Kouluverkkoon tehtävät muutokset vuonna 2016 Alakouluista voidaan tarpeen vaatiessa vähentää noin oppilaspaikkaa. Muutoksen jälkeen alakoulujen käytössä olisi yhteensä oppilaspaikkaa. Se mahdollistaisi keskimäärin noin 545 oppilaan ikäluokkien koulunkäynnin, täyttöasteen ollessa noin 90 % koulujen maksimioppilasmäärästä. Vuoteen 2020 tehty oppilasmäärien ennuste osoittaa, että alakoulujen ikäluokkien keskiarvo tulee olemaan välillä

24 Ennuste Alakoulu (ikäluokka) Alakoulu (kaikki) TAULUKKO4. Alakoulujen ikäluokkien keskimääräinen koko vuoteen 2020 asti. Yläkoulua käyvien ikäluokkien koko kasvaa seuraavien vuosien aikana huomattavasti. Syksyllä 2015 yläkoulun aloittavien ikäluokkien koko on keskimäärin 459 oppilasta. Yläkoulujen nykyiset oppilaspaikat mahdollistavat korkeintaan noin 470 oppilaan ikäluokkien koulunkäynnin. Nyt tehtyjen ennusteiden mukaan yläkoulujen oppilaspaikat tulisivat täyttymään jo vuosina 2016 ja Yläkoulujen käyttöön tuleekin löytää lisää opetustilaa tai tehostettava nykyisten koulujen toimintaa huomattavasti esimerkiksi pidentämällä oppilaiden koulupäivää. Ennuste Yläkoulu (ikäluokka) Yläkoulu (kaikki) TAULUKKO 5. Yläkoulujen ikäluokkien keskimääräinen koko vuoteen 2020 asti. 23

25 Kouluverkon kehittäminen vuosina Kouluverkon kehittämisen toinen jakso koskee vuosia Tämän ajanjakson osalta esitettävät asiat ovat suuntaa antavia ja niiden tarkentaminen on ajankohtaista vuosien aikana luvulla kouluverkon peruskorjaukseen käytettävien varojen oikea suuntaaminen on verkon kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Käytettävissä olevat peruskorjaus- sekä investointi - rahat on suunnattava niin, että se mahdollistaa yksikköjen koon kasvattamisen ja entistä tehokkaamman tilojen käytön. Vaasan alueelle on pystyttävä luomaan 2 3 toimivaa yhtenäiskoulua, jonka oppilasmäärä olisi välillä oppilasta. Yhtenäiskoulujen muodostaminen tuo lisää tehokkuutta sekä tilojen käyttöön että opetuksen järjestämiseen. Bölen koulua koskeva nykyinen rakentamispäätös tulee purkaa ja rakentaminen tulisi arvioida uudella tilatarveselvityksellä seuraavien vuosien aikana. Koulun rakentaminen on taloudellisesti mahdollista, mikäli alueen asukasmäärä kasvaa oleellisesti nykyisestä ja kuntarakenteeseen ei tule muutoksia. Koulu voidaan toteuttaa 2-sarjaisena alakouluna, jonka oppilasmäärä olisi 308 oppilasta tai pienempänä esimerkiksi 1-3 vuosiluokkien kouluina, joiden oppilasmäärä olisi noin 150 oppilasta. Jälkimmäinen malli olisi mahdollista toteuttaa yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Koulujen peruskorjausten suunnittelu ja priorisointi tulee aloittaa tulevien vuosien aikana. Samalla tulee arvioida koulukohtaisesti peruskorjaukseen käytettävän määrärahan suuruutta koko kouluverkkoon nähden. Vaihtoehto nykyisten koulujen peruskorjauksille tulisi olemaan kouluverkon supistaminen ja opetustoiminnan järjestämisen kannalta keskeisten rakennusten laajentaminen. Kouluverkkoa on kehitettävä oppilassijoittelun kannalta mahdollisimman joustavaksi, mikä tarkoittaa oppilaspaikkojen sijoittamista mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa. Syvällä asuntoalueilla sijaitsevat oppilaspaikat ovat pitkällä aikavälillä ilmeinen riski, koska niiden hyödyntäminen on käytännössä mahdollista vain kyseisen asuntoalueen oppilaille. Koulutoimen oppilasmäärän ennustaminen tulee tehdä noin viideksi vuodeksi kerrallaan. Nyt tehty ennuste ulottuu vuoteen Kaupunkikehityksen antamien syntyvyystilastojen perusteella vuoden 2013 jälkeen syntyneet ikäluokat ovat pysyneet lähes aikaisempien ikäluokkien tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että koulussa olevat ikäluokat olisivat 2020-luvun alussa suurin piirtein saman kokoisia kuin tällä hetkellä. Oppilasmäärän kehittymisen kannalta ratkaisevin tekijä tuleekin olemaan kaupunkiin tulevien ja kaupungista lähtevien lapsiperheiden muuttoliike. Vaasaan on viimeisten vuosien aikana muuttanut vuositasolla enemmän lapsia kuin täältä pois. Mikäli tämä jatkuu myös tulevina vuosina, tulee myös perusopetuksen oppilasmäärä kasvamaan tämän johdosta. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä tulee myös tulevina vuosina varmasti kasvamaan ja koulutoimessa valmistaudutaan näiden oppilaiden määrän kasvuun. Kouluverkkoon tehtävät muutokset tulee arvioida noin 3 5 vuoden määräajoin. Koulujen tilatarpeiden sekä tilatehokkuuden kehittäminen on kuitenkin jatkuvaa ja vuosittain tehtävä toimenpide. 24

26 VAASAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISET PERUSKOULUT Asevelikylän koulu Aleksis Kiven tie VAASA Rehtori Kari Nummela Hietalahden koulu Ravikatu VAASA Rehtori Eija Huttunen Huutoniemen koulu Mannerheimintie VAASA Rehtori Olli Autio Isolahden koulu Pallokatu VAASA Rehtori Taito Gromov Keskuskoulu Raastuvankatu VAASA Rehtori Merja-Helena Kärkkäinen Köpingin koulu Tinurintie 5 H VÄHÄKYRÖ vs. Rehtori Hannele Lindholm Länsimetsän koulu Länsimetsäntie VAASA Rehtori Matti Autio Merenkurkun koulu Kirkkopuistikko VAASA Rehtori Minna Vuorinen Merikaarron koulu Merikaarrontie MERIKAARTO Rehtori Anne-Marie Viinamäki Nummen koulu Eräpolku VAASA Rehtori Kai Luoma Onkilahden koulu Vuorikatu VAASA Rehtori Kari Nummela 25

27 Palosaaren koulu Wolffintie VAASA Rehtori Markku Nirkkonen Savilahden yhtenäiskoulu Savilahdentie 1-5,66500 VÄHÄKYRÖ Rehtori Harry Ranta Suvilahden koulu Teirinkatu VAASA Rehtori Johanna Olsson Teeriniemen koulu Joutsenenkatu VAASA Rehtori Sanna Malkavaara Tervajoen koulu Malamontie TERVAJOKI Rehtori Tuulia Halkola Vanhan Vaasan koulu Kustaa III:n polku VAASA Rehtori Jyrki Jokinen Variskan koulu Vanhan Vaasankatu VAASA Rehtori Päivi Kaarniemi Vöyrinkaupungin koulu Vuorikatu VAASA vs. Rehtori Elise Hytönen 26