Työttömyyseläke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työttömyyseläke 21.01.2014"

Transkriptio

1 Työttömyyseläke

2 Sisällysluettelo Työttömyyseläke * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Ikä ja työhistoria - Päiväraha - Todistus päivärahasta ja työnhausta - Suomessa asuminen - Karenssiaika - Kv-säännökset - EU-säännökset - Karenssiaika - Eläkeoikeus - Suhde muihin etuuksiin - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Eläkehakemus vireille - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Kuolinpesä - Hakuaika - Alkamisaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset - Hakemuksen peruuttaminen - Kv-säännökset - Kv-säännökset (sisältö) - EU-säännökset - EU-säännökset (sisältö) - Hakeminen Suomessa - Hakemuksen peruminen - Muut sopimukset - Hakeminen Suomessa - Määrä - Määräytymisperusteet - Perhesuhteet 2

3 - Eri talous - Yhteistalous - Avoliitto - Tulot - Työeläkkeet - Lakisääteiset työ- ja perhe-eläkkeet - Vapaaehtoiset lisäeläkkeet - Tapaturmaeläkkeet - Liikennevahinkokorvaukset - Sotilasvammakorvaukset - Rajoitetusti tuloksi otettavat etuudet - Eläke ulkomailta - Eläketulojen jäätyminen - Kansaneläke alkaa tai myöhemmin - Kansaneläke alkanut ennen Perustemuutos ja jäätymisen purkautuminen - Jäätyminen keskeyttämistilanteissa - Eläkkeiden ja korvausten määrän selvittäminen - Ulkomailla olo - Vakuutusaika - Suhteutus - Kv-säännökset - EU-säännökset - Vakuutusaika - Eläketulot - Perhesuhteet - Määrän laskeminen - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Kv-eläkkeet - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Väliaikainen päätös - Päätöksensaajat - Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin - Kv-säännökset - EU-säännökset - E205-vakuutuskaudet - Väliaikainen ratkaisu - Lopullinen ratkaisu - E211-yhteenveto - Maksaminen - Maksuosoite 3

4 - Ulkomaan maksuosoite - Maksunsaajat - Etuudensaaja - Edunvalvontavaltuutettu - Edunvalvoja - Kunta - Laitos- tai perhehoito - Elämäntapa - Kuolinpesä - Vangin perhe - Ulosotto - Tulopohja - Suojaosuus - Toimenpiteet toimistossa - Ulosottoviranomaisen tiedonsaantioikeus - Maksaminen regressinä - Toimeentulotukilain nojalla - Toimenpiteet toimistossa - Työttömyysetuuden korvaukseksi - Maksujako ja maksettava määrä - Toimenpiteet toimistossa - Sairauspäivärahan korvaukseksi - Opintotuen korvaukseksi - Toimenpiteet toimistossa - Perhe-eläkkeen korvaukseksi - Maksaminen takuueläkkeen liikamaksun korvaukseksi - Kv-säännökset - EU-säännökset - Regressivaatimus - Takaisinperintä - Viivästyskorotus - Viivästysaika - Kolmen kk:n sääntö - Yhden kk:n sääntö - Eräpäiväkorotus - Estekorotus - Erityistilanteet - Korkoprosentti - Ei viivästyskorotusta - Ennakonpidätys - Perusteet - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Toimittaminen - Kansaneläke - Eläkejärjestelmien välinen kuittaus - Tulontasaus ja jaksottaminen - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet 4

5 - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Etuusmaksujen peruutukset pankista - Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) - Etuusmaksujen palauttaminen kuoleman jälkeen - Ilmoitusvelvollisuus - Keskeyttäminen - Ansiotulo, muu syy - Keskeyttämisaika - Maksuunpano - Väliaikainen keskeyttäminen - Kv-säännökset - EU-säännökset - Lakkauttaminen - Pyynnöstä lakkauttaminen - Kv-säännökset - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) - Liikamaksu - Takaisinperintä - Regressimenettely - Työeläkkeestä valitus vireillä - Työeläkettä korotettu takautuen - Työperhe-eläkeregressi - SOLITA-huoltoeläkkeen ja perhe-eläkkeen regressi - Takuueläke-regressi - Ennakkosuoritus - Kv-säännökset - EU-säännökset - Regressivaatimus - Takaisinperintä - Tarkistaminen - Perhesuhteiden muutos - Puolison tai oma laitoshoito - Puolison vankilassaolo - Vuositulojen muutos - Tarkistamisajankohta - Eläkelaji vaihtuu - Olosuhdetarkistus - Muutto Suomeen - Kv-säännökset - EU-säännökset - EU-siirtymäsäännökset - Muutoksenhaku - EU-säännökset 5

6 Dokumentit Työttömyyseläke Työttömyyseläke Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on 6

7 kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Työttömyyseläke on osa työttömyysturvajärjestelmää. Eläkkeen tarkoituksena on turvata ikääntyneiden ja pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden toimeentulo. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Työttömyyseläkkeen saaminen edellyttää Suomessa asumista, tiettyä ikää, tietyn pituista työhistoriaa, työttömyyspäivärahan saamista ja työnhaun voimassa oloa. Työeläkejärjestelmän työttömyyseläkkeen myöntämisedellytykset ovat samat kuin kansaneläkkeessä. Ikä ja työhistoria Ikä ja työhistoria Työttömyyseläke myönnetään Suomessa asuvalle ennen vuotta 1950 syntyneelle pitkäaikaisesti työttömälle henkilölle. (KELVpL569/ mom.) (KEL 347/ mom.) Vuonna syntyneelle 62 vuotta täyttäneelle työttömälle voidaan myöntää vanhuuseläke, jos hän on saanut työttömyyspäivärahaa ns. lisäpäiviltä. 7

8 Vanhuuseläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Eläkkeen sijasta työtön voi jatkaa edelleen työttömyyspäivärahalla 65 ikävuoteen saakka. Lue lisää oikeudesta vanhuuseläkkeeseen Etuusohje > Vanhuuseläke > Ikä ja oikeudesta lisäpäiviin, Peruspäiväraha > Etuusohje > Erityiset edellytykset > Enimmäisaika > Lisäpäiväoikeus. Työhistoria Työttömyyseläkkeen saaminen edellyttää myös, että henkilöllä on tietyn pituinen työhistoria (KELVpL 2 1 mom.), (KEL 347/ c 1 mom. 1 kohta). Työhistoriana edellytetään, että henkilö on työskennellyt työntekijän eläkelain 3 :ssä mainittujen lakien ja säännösten (esim. TyEL, YEL, MYEL, MEL, VaEL, KuEL) alaisissa töissä vähintään viiden vuoden ajan työttömyyseläkkeen eläketapahtumaa välittömästi edeltäneiden 15 vuoden aikana. EU/ETA-maassa, Sveitsissä sekä sosiaaliturvasopimusmaassa työskentely rinnastetaan Suomessa työskentelyyn työhistoriaa määriteltäessä. Työeläkejärjestelmästä myönnetään 63 vuotta täyttäneelle henkilölle aina vanhuuseläke, vaikka hän täyttäisi työttömyyseläkkeen edellytykset. Selvitä ennen Kelan työttömyyseläkkeen myöntämistä vuotiaan työttömän työhistoriaedellytys erikseen työeläkelaitoksesta sen jälkeen, kun tieto vanhuuseläkkeen myöntämisestä on saatu. Pyydä selvitys sähköpostilla. Eläke-Fennia elakeasiat@elake-fennia.fi Etera elakeasiat@etera.fi Ilmarinen elakekasittely@ilmarinen.fi Kirkon keskusrahasto kiela@kiela.fi Kuntien eläkevakuutus elakeasiat@keva.fi Maatalousyrittäjien eläkelaitos elakeposti@mela.fi Merimieseläkekassa elake@merimieselakekassa.fi Pensions-Alandia pension@alandia.com Porasto tyoelakeneuvonta@porasto.fi tai vilma-asiat@porasto.fi Silta Oy elakeasiat@silta.fi Tapiola y-lahitapiolavanhuuselake@tapiola.fi Varma elakehakemus@varma.fi Veritas elakekasittely@veritas.fi Päiväraha Päiväraha Työttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että hakijalla ei ole enää oikeutta työttömyysturvalain mukaiseen päivärahaan eli hän on saanut päivärahaa enimmäisajan/ enimmäismäärän (KELVpL 569/ mom.) (KEL 347/ c 1 mom. 2 kohta). Päivärahan maksamisen enimmäismäärät Peruspäivärahaa tai ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan maksaa yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä (TTL 1220/ luku 7 ). Ennen vuotta 1950 syntyneelle henkilölle, joka on täyttänyt 57 vuotta ennen 500 työttömyyspäivärahapäivän täyttymistä, on voitu maksaa peruspäivärahaa tai 8

9 ansioon suhteutettua päivärahaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta (TTL 1220/ luku 9 :n 1 mom.). Lue lisää enimmäismaksuajasta (Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Erityisedellytykset > Enimmäismaksuaika) Enimmäismäärään (500 päivää) lasketaan myös ne työttömyyspäivärahapäivät, jotka on maksettu joko EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tai maassa, jonka kanssa Suomella on työttömyysturvaa koskeva sopimus. Enimmäismäärä 500 päivää voi kertyä kokonaan EU/ETA-maassa tai Sveitsissä. Pyydä työttömyysturvan tekijää kirjoittamaan todistus kertyneestä enimmäismäärästä ulkomailta saadun selvityksen perusteella. Jos henkilö on ollut 500 päivän enimmäismäärän täytyttyä työssä niin kauan, että hän on saavuttanut uudestaan oikeuden peruspäivärahaan tai ansioon suhteutettuun päivärahaan (työssäoloehto täyttänyt), hänellä ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen. Oikeus työttömyyseläkkeeseen syntyy vasta, kun hän on saanut uudestaan päivärahaa 500 päivältä. Kuitenkin jos henkilön työssäoloehto on täyttynyt lisäpäivien aikana, hänellä on oikeus työttömyyseläkkeeseen ilman uutta päivärahakautta, kun hän lopettaa työnteon 60 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Lue lisää työssäoloehdon täyttymisestä (Peruspäiväraha > Etuusohje > Erityiset edellytykset). Todistus päivärahasta ja työnhausta Todistus päivärahasta ja työnhausta Työttömyyseläkkeen hakijan on oltava työttömänä työnhakijana työvoima- ja elinkeinotoimistossa. Lisäksi edellytetään, ettei hänelle ole voitu osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan päivärahaan. (KELVpL 569/ mom.) (KEL 347/ c 1 mom. 3 kohta) Hakijan on liitettävä hakemukseen todistus, "Todistus työttömyyseläkkeen hakemista varten", johon sisältyy työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen antama todistus päivärahan enimmäismäärän maksamisesta ja työ- ja elinkeinotoimiston todistus työnhaun voimassaolosta. Tutki Kelan työttömyyseläkettä myöntäessäsi todistuksesta hakijan ikä, tieto päivärahan enimmäismäärän maksamisesta ja työnhaun voimassaolosta työ- ja elinkeinotoimistossa. Muita todistuksen tietoja ei tarvitse tutkia. Niitä tarvitaan kuitenkin työeläkelakien mukaisen työttömyyseläkkeen määrän laskemisessa. Suomessa asuminen Suomessa asuminen Eläke voidaan myöntää Suomessa asuvalle hakijalle. Vakinaisesti Suomessa asuvana (Maasta- ja maahanmuutto > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen Suomeen muutto > Vakinainen asumistarkoitus ja oleskelulupa) 9

10 pidetään henkilöä, jolla on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä. Hakijan aikaisempi ulkomailla olo saattaa vaikuttaa kansaneläkkeen myöntämiseen ja eläkkeen määrään, jos hän ei ole asunut Suomessa koko 16 vuoden iän täyttämisen ja eläkkeen alkamisen välistä aikaa. Karenssiaika Asumisaikavaatimus (karenssiaika) Kansaneläkettä varten hakijalle sekä leskeneläkettä varten hakijalle ja edunjättäjälle karttuu vakuutusaikaa Suomessa asutulta ajalta ja sellaiselta ulkomailla olon ajalta, jolloin hän on edelleen Suomessa soveltamisalalain (Maasta- ja maahanmuutto > Kansainvälinen lainsäädäntö ja vakuuttaminen > Työskentely, Muu syy) mukaisesti vakuutettu. Vakuutusaikaa karttuu kahteen tarkoitukseen eli eläkeoikeutta varten (karenssiaika) eläkkeen määrän laskemista eli suhteuttamista * (Vanhuuseläke > Määräytymisperusteet > Ulkomailla olon vaikutus eläkkeen määrään (suhteutus) > Suhteutus) varten. Karenssiajalla tarkoitetaan aikaa, joka hakijan ja edunjättäjän on ennen eläkkeen alkamista täytynyt asua Suomessa tai olla täällä vakuutettu ulkomailla olostaan huolimatta. Esimerkki Suomesta Kiinaan lähetetylle työntekijälle karttuu Suomen vakuutusaikaa siltä ajalta, jolta hänet Kelan päätöksen perusteella vakuutetaan edelleen Suomessa. Karenssiajan karttumista ei estä 65 vuoden iän täyttäminen eikä ulkomaisen eläkkeen saaminen. Karenssiaikana otetaan huomioon myös sellainen Suomessa asuttu aika, jona henkilö on saanut aikaisemmin eläkettä tai pitkäaikaistyöttömien eläketukea. Tilapäiseltä eli yleensä alle vuoden Suomessa oleskelun ajalta ei kartu vakuutusaikaa, koska sitä ei pidetä asumisena. Karenssiaika on kolme vuotta. Se täyttyy, kun hakijalle ja edunjättäjälle on karttunut vakuutusaikaa 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen eläkkeen alkamiseen saakka yhteensä vähintään kolme vuotta. Lesken karenssiajan on pitänyt täyttyä ennen edunjättäjän kuolemaa. Ajan ei tarvitse olla yhdenjaksoista (KEL 568/ ). Lapsella ei ole karenssiaikaa. Riittää, että hän asuu Suomessa edunjättäjän kuollessa tai muuttaa Suomeen vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta (KEL 568/ ). Nuorena työkyvyttömäksi tulleelta työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta ei edellytetä karenssiajan täyttämistä. Nuorella työkyvyttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on tullut työkyvyttömäksi alle 19-vuotiaana ja asuessaan Suomessa tai joka on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea (KEL 568/ ). Selvitä Suomessa asuminen ja täällä vakuutettuna olo karenssiaikaa varten hakijan ja edunjättäjän Vakuutusjaksot-tiedoista. Jos tiedot ovat puutteelliset, ne täydennetään 10

11 Kansainvälisessä yksikössä (Vanhuuseläke > Hakeminen > Kv-säännökset > EUsäännökset > Hakeminen Suomessa > Toimintaohje kv-vastuuyksikölle). Lue lisää karenssiajasta EU-tilanteissa (Vanhuuseläke > Oikeus ja edellytykset > Kvsäännökset > EU-säännökset > Karenssiaika). Kv-säännökset Kansainväliset säännökset Ulkomailla olo saattaa vaikuttaa kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntämiseen, eläkkeen määrään ja maksamiseen, jos eläkkeenhakija tai edunjättäjä ei ole asunut Suomessa koko 16 vuoden iän täyttämisen jälkeistä aikaa tai hakija asuu ulkomailla eläkettä hakiessaan tai edunjättäjä asuu ulkomailla kuollessaan. Euroopan unionin sovellettaviksi tulleissa sosiaaliturva-asetuksissa 883/2004 (perusasetus) ja 987/2009 (täytäntöönpanoasetus) sekä niitä edeltävissä asetuksissa 1408/1971 ja 574/1972 sekä Suomen solmimissa sosiaaliturvasopimuksissa on kansaneläkelakia suotuisampia määräyksiä siitä, millä edellytyksillä eläkkeeseen on oikeus, jos hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna maissa, joissa mainittuja kansainvälisiä säännöksiä sovelletaan. Kansainvälisten asetusten ja sopimusten perusteella eläke voidaan myöntää myös toisessa maassa asuvalle, mikä kansallisen lain perusteella ei ole mahdollista. EU-säännökset EU-lainsäädännön vaikutukset (883/2004 artiklat 44 59) (1408/1971 artiklat 37 49) (859/2003 artikla 1) (1231/2010 artikla 1) (EU-sekakomitean päätös 1/2012) (ETA-sekakomitean päätös 76/2011) Kelan eläkkeissä sovelletaan lukien perusasetusta 883/2004 ja täytäntöönpanoasetusta 987/2009 niihin EU-maiden kansalaisiin, jotka ovat olleet eläkevakuutettuina Suomessa ja vähintään yhdessä muussa EU-maassa (EU-maat) (Maasta- ja maahanmuutto > Kansainvälinen lainsäädäntö ja vakuuttaminen > EU-lainsäädäntö > EU:n säädökset ja työvoiman vapaa liikkuvuus > Alueellinen soveltamisala). Asetukset 883/2004 ja 987/2009 on ulotettu asetuksella 1231/2010 koskemaan alkaen myös 3. maiden kansalaisia. Ennen EU- ja Eta-maiden kesken työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä sovellettiin aikaisempia asetuksia 1408/1971 ja 574/1972, 11

12 joita Suomi alkoi soveltaa Tanskaa lukuun ottamatta muut EUmaat ovat soveltaneet lukien asetuksen 859/2003 perusteella asetuksia 1408/1971 ja 574/1972 myös 3. maiden työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä, jotka oleskelevat EU-alueella laillisesti. Eta-maat Islanti, Norja ja Liechtenstein alkoivat ETA-sekakomitean päätöksellä 76/2011 soveltaa lukien asetuksia 883/2004 ja 987/2009 EU- ja Eta-maiden kansalaisiin, mutta eivät 3. maiden kansalaisiin. ETA-maat Islanti, Norja ja Liechtenstein eivät soveltaneet 3. maiden kansalaisiin myöskään asetuksia 1408/1971 ja 574/1972. Kuitenkin Islanti ja Norja soveltavat näitä asetuksia pohjoismaiden välillä liikkuviin 3. maiden kansalaisiin uuden Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen voimaantuloon saakka. Sveitsi, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, soveltaa alkaen EU-sekakomitean päätöksellä 1/2012 asetuksia 883/2004 ja 987/2009 Sveitsin ja EU:n kansalaisiin. Sveitsi ei sovella niitä Eta-maiden eikä 3. maiden kansalaisiin. Ennen Sveitsi sovelsi Euroopan unionin ja Sveitsin välisen erillissopimuksen perusteella aikaisempia asetuksia 1408/1971 ja 574/1972 EUkansalaisiin, mutta ei bulgarialaisiin, romanialaisiin, Eta-maiden eikä 3. maiden kansalaisiin. Kukin maa käsittelee eläkehakemukset kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ottaen lisäksi huomioon asetusten eläkemääräykset. Esimerkiksi on mahdollista, että hakijaa ei pidetä työkyvyttömänä kaikissa maissa, joista eläkettä on haettu. Karenssiaika Asumisaikavaatimus (karenssiaika) Esimerkki Sosiaaliturva-asetusten mukaan vakuutusaikaa karttuu sekä eläkeoikeutta että eläkkeen määrää varten työnteosta ja yleensä vain yhdestä maasta kerrallaan. Asumisen perusteella vakuutusaikaa karttuu niissä maissa, joissa on myös asumisperusteinen eläketurva. Jos henkilö työskentelee muussa kuin asuinmaassa, vakuutusaikaa karttuu vain työskentelymaasta. Työskentely yhdessä maassa syrjäyttää siis samanaikaisen asumisen toisessa maassa. Ruotsissa asuvalle rajatyöntekijälle, joka työskentelee Suomessa, karttuu työnteon ajalta kansaneläkettä varten vain Suomen vakuutusaikaa. Eräät maat ilmoittavat vakuutuskausitodistuksissaan (E 205, P5000), onko vakuutusaika karttunut eläkeoikeutta vai eläkkeen määrää vai molempia varten. Ellei tätä ole ilmoitettu, vakuutusajan tulkitaan kartuttaneen molempia. Suomessa vakuutusaikaa eläkeoikeutta varten (Vanhuuseläke > Oikeus ja edellytykset > Suomessa asuminen > Karenssiaika) karttuu täällä asumisesta ja työskentelemisestä samoin periaattein kuin kansallisen lain mukaankin. 12

13 Aikana työntekijälle on karttunut vakuutusaikaa myös sellaiselta työnteon perusteella Suomessa työeläkevakuutuksen piirissä olon ajalta, jolta hänen ei soveltamisalalain perusteella ajan lyhyyden vuoksi olisi katsottu asuvan Suomessa. Heinäkuun 2004 jälkeen työntekijän on työeläkevakuutettuna olosta huolimatta täytynyt työskennellä Suomessa vähintään neljän kuukauden ajan, jotta vakuutusaikaa olisi karttunut kansaneläkettä ja perhe-eläkettä varten. Selvittäessäsi Suomessa asuttua aikaa ota huomioon, mitä asetuksissa 1408/71 ja 883/2004 määrätään lainvalinnasta eli siitä, minkä maan lainsäädäntöä työntekijään ajalla ja henkilöön alkaen on sovellettu, sekä mitä soveltamisalalaissa (Maasta- ja maahanmuutto > Vakuuttaminen > EU-lainsäädäntö > EU:n säädökset ja työvoiman vapaa liikkuvuus > Asetukset 1408/71 ja 574/72 > Lainvalintamääräysten periaatteet) säädetään. Ota myös huomioon Kelan antamat vakuuttamispäätökset. Kun selvität vuotta 1994 aikaisemman ajan Suomessa asumista, noudata kunakin ajankohtana voimassa olleen kansaneläkelain Suomessa asumista koskevia määräyksiä sekä Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 11 artiklan määräyksiä ja kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten lainvalintamääräyksiä. Ota eläkehakemusta käsitellessäsi huomioon myös Norjan, Islannin, Liechtensteinin, Tanskan ja Sveitsin vahvistamat vakuutuskaudet, myös silloin kun nämä maat eivät sovella asetusta 883/2004 tai 1408/1971 EU:n ja Sveitsin välisen sopimuksen perusteella 3. valtion työntekijäkansalaisia koskevan asetuksen 859/2003 perusteella 3. valtion kansalaisia asetuksen 1231/2010 perusteella. Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa, jota EU-tilanteissa sosiaaliturva-asetusten ohella sovelletaan Pohjoismaiden välillä liikkuneisiin henkilöihin, on takautuvia aikoja koskeva seuraavan sisältöinen määräys: Jos eläkkeenhakija oli ennen vuotta 1994 ansainnut peruseläkeoikeuden asumalla yhdessä Pohjoismaassa ja samalla ansainnut työeläkeoikeuden toisesta Pohjoismaasta, peruseläkkeenkin katsotaan kertyneen samasta maasta kuin työeläkkeen. Jos hän on samanaikaisesti työskennellyt kahdessa Pohjoismaassa, joista toinen oli myös asuinmaa, peruseläke on karttunut vain asuinmaasta. (Pohj.sop. artikla 11) Asetusta 883/2004 sovellettaessa eläkeoikeutta varten otetaan tarvittaessa huomioon myös henkilölle toisesta maasta eläkeoikeutta ja eläkkeen laskentaa varten karttuneet ajat. Suomen vakuutusaikaa täytyy kuitenkin olla vähintään yksi vuosi. Jos asiakkaalla ei ole missään maassa yhden vuoden vakuutusaikaa, hänellä on kuitenkin oikeus kansaneläkkeeseen, jos hän on viimeksi ollut vakuutettuna Suomessa ja kaikkien maiden vakuutusaikaa yhteensä on vähintään kolme vuotta. (KEL 568/2007 9, 1408/1971 artikla 48, 883/2004 artiklat 6 ja 51). Jos asetusta 1408/1971 sovellettaessa työntekijä ei ole ollut vakuutettuna Suomessa laissa edellytettyä kolmea vuotta, karenssiaikaa laskettaessa otetaan Suomen vakuutusajan lisäksi huomioon muissa asetuksia soveltavissa maissa vain eläkeoikeutta varten karttuneet vakuutusajat. 13

14 Eläkeoikeus Oikeus ja edellytykset (883/2004 artiklat 51 ja 52) (1408/1971 artiklat 45 ja 46) Kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen määrän laskentaan (Vanhuuseläke/Työttömyyseläke/ Työkyvyttömyyseläke > Määräytymisperusteet > Kv-säännökset > EU-säännökset > Määrän laskeminen) vaikuttaa se, millä perusteella EU-tilanteissa oikeus eläkkeeseen syntyy. Kirjaa eläkeoikeuden peruste eläkeratkaisuun. (linkki RAKEn teknisiin ohjeisiin) Oikeus kansaneläkelain perusteella Myös EU-tilanteissa oikeus kansaneläkkeeseen syntyy kansaneläkelain perusteella molempien edellytysten täyttyessä, jos hakija asuu Suomessa eläkeoikeuden alkaessa ja kolmen vuoden karenssiaika täyttyy Suomen vakuutusajalla ilman muissa maissa kartuttaneiden vakuutusaikojen ottamista huomioon. Oikeus sosiaaliturva-asetuksen eläkemääräysten perusteella Oikeus kansaneläkkeeseen syntyy vain sosiaaliturva-asetuksen (883/2004 ja 1408/1971) perusteella, jos hakija asuu ulkomailla eläkeoikeuden alkaessa tai Suomessa asuvan hakijan kolmen vuoden karenssiaika täyttyy vain ottamalla huomioon myös muissa maissa karttuneet vakuutusajat (oikeutta ja määrää varten). Lisäksi edellytetään (1408/1971), että hakija on tai on ollut työntekijä tai yrittäjä eli itsenäinen ammatinharjoittaja, on Suomen lisäksi ollut eläkevakuutettuna vähintään yhdessä muussa sosiaaliturvaasetuksia soveltavassa maassa, asuu Suomessa tai toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa ja on 16 vuotta täytettyään ollut vakuutettuna Suomessa täällä vaaditusta kolmen vuoden vakuutusajasta vähintään yhden vuoden. Jos kolmen vuoden karenssiaika ei täyty Suomen ajalla, enintään kaksi vuotta voidaan korvata toisessa asetuksia soveltavassa maassa karttuneella vakuutusajalla. Edellisen kappaleen ehtoja noudatetaan lukien myös asetusta 883/2004 sovellettaessa, kuitenkin siten että hakija voi olla myös ns. ei-aktiivi eli ei ole tai ei ole ollut työntekijä eikä yrittäjä. Jos ei-aktiivi asuu toisessa maassa eläkettä hakiessaan, riittää että hän on ollut vakuutettuna vain Suomessa. Myös toisesta maasta eläkkeen laskentaa varten asumisesta karttuneella vakuutusajalla voi korvata eläkeoikeutta varten vaadittavasta Suomen kolmen vuoden ajasta puuttuvan osan. Jos ei-aktiivi on 3. maan kansalainen, oikeus eläkkeeseen alkaa aikaisintaan

15 Sovellettaessa asetusta 1408/1971 työntekijään hakijan kansalaisuudella ei ole vaikutusta. Eläkkeeseen on oikeus myös 3. maan työntekijäkansalaisella, joka täyttää edellä mainitut ehdot. Suhde muihin etuuksiin Suhde muihin etuuksiin Työttömyyseläkettä ei voi saada henkilö, joka saa kansaneläkelain mukaista vanhuuseläkettä kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai muuta täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa korvausta kuntoutusrahaa. Työttömyyseläkkeen kanssa samanaikaisesti voidaan maksaa takuueläkettä lukien eläkkeensaajan asumistukea lapsikorotusta 16 vuotta täyttäneen vammaistukea lesken alkueläkettä työeläkejärjestelmästä työttömyyseläkettä, vanhuuseläkettä vuotiaalle, osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutusrahaa Kelasta lesken alkueläkettä maksetaan vain silloin, kun se on suurempi kuin työttömyyseläke. Alkueläkkeenä maksetaan vain alkueläkkeen ja työttömyyseläkkeen erotus (KEL 568/ mom.) Jos Kelan työttömyyseläkkeen saaja saa vanhuuseläkettä vuotiaana työeläkejärjestelmästä, hän voi saada eläkettä saavan hoitotukea, jos hän muutoin täyttää hoitotuen edellytykset. Valintaoikeus Henkilöllä voi olla oikeus työmarkkinatukeen tai lesken jatkoeläkkeeseen samanaikaisesti työttömyyseläkkeen kanssa. Etuuksia ei kuitenkaan makseta samanaikaisesti, vaan hakija voi valita, minkä etuuden haluaa. Etuuksien välillä suoritetaan tarvittaessa edullisuusvertailu. Jos työttömyyseläkkeen saaja valitsee lesken jatkoeläkkeen, lakkauta työttömyyseläke kirjallisen pyynnön perusteella. 15

16 Hakeminen Hakeminen Liitteet Työttömyyseläkettä haetaan lomakkeella Työttömyyseläkehakemus ETK/Kela Lomakkeella voi hakea myös työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä, kun samalla haetaan Kelan työttömyyseläkettä vuotiaana. Eläkkeenhakija voi jättää hakemuksensa Kelan toimistoon. Lue lisää työeläkepalvelusta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Työeläkepalveluohje). Hakijan tulee toimittaa eläkehakemuksen liitteeksi Todistus työttömyyseläkkeen hakemista varten (TYJ31) ( > Lomakkeet) Maatalousyrittäjän selvitys (MELA/KELA 001), kun maatalousyrittäjä hakee työttömyyseläkettä U-liite Asuminen ja työnteko ulkomailla (ETK/Kela 7110), jos eläkkeenhakija on asunut tai työskennellyt ulkomailla Päätöskopio ja maksukuitti ulkomailta maksettavasta eläkkeestä Kopio edunvalvojan määräyksestä, jos eläkkeenhakijalle on määrätty edunvalvoja Suomesta maksettavien eläkkeiden ja korvausten tiedot Kela saa suoraan eläkkeen maksajalta, joten eläkkeenhakijan ei tarvitse toimittaa näistä eläkkeistä päätöskopioita Kelaan. Jos eläkkeen tiedot kuitenkin puuttuvat tai poikkeavat HEKY / Työeläke- ja korvaustiedoista, pyydä tietotukea hankkimaan tiedot Kelaan. Ulkomaan lisäeläkkeen hakeminen Useissa maissa on lakisääteisten eläkejärjestelmien lisäksi työnantajien kustantamia lisäeläkejärjestelmiä. Tyypillisin esimerkki on työmarkkinasopimuksiin perustuva Ruotsin lisäeläkejärjestelmä, josta maksetaan Ruotsissa töissä olleille lisäeläkkeinä avtals- ja tjänstepension-eläkkeitä. Selvitä ulkomailla töissä olleelta eläkkeenhakijalta, onko hän kuulunut tällaiseen lisäeläkejärjestelmään. Jos hän jo saa lisäeläkettä, pyydä häneltä eläkepäätös ja maksukuitti. Muussa tapauksessa kehota häntä sitä hakemaan ja avusta tarvittaessa hakemisessa. U-liitteen kohdassa 5 eläkkeenhakija voi antaa suostumuksensa siihen, että ulkomainen lisäeläkkeitä maksava laitos saa antaa Kelalle tietoja lisäeläkkeistä. Rekisteröi HEMU / henkilön yleistiedot > Ulkomaiset lisäeläkelaitokset -tapahtumalla hakijan antama suostumus, lisäeläkettä maksava laitos ja tieto siitä, maksaako laitos lisäeläkkeenä omaa vai perhe-eläkettä. Asiakkaalle rekisteröityjä lisäeläketietoja voit kysellä HEKY-tapahtumalla. Jos lisäeläkettä maksaa laitos, jonka tietoja ei vielä ole Ulkomaisten lisäeläkelaitosten rekisterissä, ilmoita puuttuvan laitoksen tiedot esimerkiksi sähköpostilla eläke- ja toimeentuloturvaosaston kansainvälisiä asioita hoitaville toimihenkilöille. 16

17 Työttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi hakemuksetta Työttömyyseläke muutetaan ilman hakemusta vanhuuseläkkeeksi, kun henkilö täyttää 65 vuotta. Muutos tehdään ohjelmallisesti eikä siitä anneta eläkkeensaajalle päätöstä. Jos eläkkeen määräytymisperusteet kuitenkin muuttuvat, eläke tarkistetaan hakemuksen perusteella. Vireilletulo Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Katso käytössä ja tulossa olevat asiointipalvelut (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojan työvälineet > Verkkoasiointi Kelassa > Tulevat palvelut). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin 17

18 Suullisesti perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenottotyö siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Eläkehakemus vireille Eläkehakemuksen vireilletulo Eläkehakemus tulee vireille, kun se on saapunut Kelan toimistoon. Eläkehakemus tulee kuitenkin vireille Kelassakin sinä päivänä, jona se on jätetty työeläkelaitokseen, työeläkejärjestelmän palvelupisteeseen tai ulkomaan vakuutuslaitokseen. Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja 18

19 tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) 19

20 Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta 20

21 Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai 21

22 muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. Kuolinpesä Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea eläkettä. Eläke on henkilökohtainen etuus, jota ei voi henkilön puolesta hakea hänen kuolemansa jälkeen. Lue myös eläkkeen maksamisesta kuolinpesälle (Maksaminen > Maksunsaajat > Kuolinpesä) Hakuaika Hakuaika Työttömyyseläke myönnetään oikeuden syntymistä seuraavan kuukauden alusta. Työttömyyseläke voidaan myöntää kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen hakemista. Hakemiskuukautta ei oteta huomioon takautuvaa hakuaikaa laskettaessa. (KEL 568/ ) Eläke voidaan myöntää erityisestä syystä pitemmältä ajalta takautuen (KELVpL 347/ mom.) Erityisenä syynä ei pidetä esimerkiksi hakijan tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden hakemisessa. 22

23 Alkamisaika Alkamisaika Esimerkki Myönnä työttömyyseläke, kun kaikki myöntöedellytykset täyttyvät. Voit myöntää eläkkeen 500 päivän enimmäismäärän täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien tai lisäpäivätapauksissa hakemista seuraavan kuukauden alusta ottaen kuitenkin huomioon takautuvan hakuajan Jos työ- ja elinkeinotoimiston todistusta työnhaun voimassaolosta ei ole annettu kuukauden kuluessa päivärahatodistuksen antamisesta, myönnä työttömyyseläke työ- ja elinkeinotoimiston todistuksen antamista seuraavan kuukauden alusta. Henkilö täyttää 63 vuotta Hänelle on kirjoitettu todistus päivärahan 500 päivän enimmäismäärän täyttymisestä ja työvoimatoimiston todistus työnhaun voimassaolosta 2.3. Eläke voidaan myöntää 1.4. lukien. Jos hakija täyttää kaikki työttömyyseläkkeen saamisen edellytykset, mutta hän on esim. työssä eläkkeen alkaessa ja ansiotulot ovat vähintään 695,83 /kk (vuonna 2013), eläke myönnetään, mutta se keskeytetään myöntöajankohdasta. Lue lisää keskeyttämisestä (Keskeyttäminen > Ansiotyö/Muu syy). Todistus myöhässä Jos päivärahatodistus on annettu hakijasta riippumattomasta syystä myöhässä, eläkkeen alkaminen määräytyy sen ajankohdan mukaan, jona todistus olisi voitu antaa. Lue lisää todistuksen täyttöohjeesta. Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). 23

24 Suullisesti tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa tai puhelimitse etuuskäsittelyssä. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä OIWAn yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ OIWAssa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Asiakasta tavoitellaan puhelimitse virka-aikana klo Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Kelanetti > Työkalut) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit). Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi viesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se OIWAn yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä hän itse ota yhteyttä Kelaan saman vuorokauden sisällä, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Vaativissa etuusasioissa voi olla järkevää tavoitella asiakasta puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen sen luonteen huomioon ottaen joko suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava 24

25 kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Mikäli asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Jos asiakas tiedustelee puuttuvista lisäselvityksistä verkon kautta suojattua yhteyttä käyttäen, voidaan viestiin vastata, ja kertoa puuttuvista selvityksistä. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä). Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto OIWAn yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se OIWAn yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) 25

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Ruokavaliokorvaus 03.06.2016

Ruokavaliokorvaus 03.06.2016 Ruokavaliokorvaus 03.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kv-säännökset... 2 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 5 1.5 Hakeminen...

Lisätiedot

Maahanmuuttajan erityistuki

Maahanmuuttajan erityistuki Maahanmuuttajan erityistuki 21.01.2014 Sisällysluettelo Maahanmuuttajan erityistuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Ikä tai työkyvyttömyys - Työkyvyttömyys - Sairaus, vika

Lisätiedot

Osittainen hoitoraha 01.02.2016

Osittainen hoitoraha 01.02.2016 Osittainen hoitoraha 01.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Myöntämisedellytykset... 4 1.3.1.1 Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen...

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 9.7.2013 1 Sisällys 1 Mikä on edunvalvoja?... 2 2 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 2 3 Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?... 3 4 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Opintolainahyvitys 13.06.2016

Opintolainahyvitys 13.06.2016 Opintolainahyvitys 13.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinto... 2 1.3.2 Tutkinnon

Lisätiedot

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuki 01.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset... 2 1.4.1 Valintaoikeus... 4 1.4.2 Perheen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Yleinen asumistuki 10.05.2016

Yleinen asumistuki 10.05.2016 Yleinen asumistuki 10.05.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Oikeus... 2 1.3.2 Myöntämisedellytykset... 2 1.3.2.1 Ruokakunta...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Koulutuspäiväraha 01.04.2010

Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Sisällysluettelo Koulutuspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Koulutuspäiväraha - Korotusosa - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset

Lisätiedot

Vuorottelukorvaus 03.06.2016

Vuorottelukorvaus 03.06.2016 Vuorottelukorvaus 03.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Vuorotteluvapaa... 2 1.3.1.1 Työhistoriaedellytys... 3 1.3.1.1.1

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Opintolainavähennys 13.06.2016

Opintolainavähennys 13.06.2016 Opintolainavähennys 13.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Lainavähennykseen oikeuttava tutkinto... 2 1.3.2 Tutkinnon

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut 30.03.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Suomessa asuminen... 2 1.3.2 Vamma...

Lisätiedot

Lomakustannuskorvaus 03.06.2016

Lomakustannuskorvaus 03.06.2016 Lomakustannuskorvaus 03.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Vuosilomaoikeus... 2 1.3.1.1 Käsitteet... 2 1.3.1.2 Loman

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Koulumatkatuki 17.07.2015

Koulumatkatuki 17.07.2015 Koulumatkatuki 17.07.2015 Sisällysluettelo Koulumatkatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Kenelle - Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - Suomessa asuminen ja opiskelu

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 20.8.2012 1 Sisällys Mikä on edunvalvoja? Edunvalvojan asema ja tehtävät Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen? Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Kelan kesätilaisuus 31.8.2010 ETK/ Ulla Käyhkö Eläketurvakeskus KOULUTTAA Eläkkeen hakeminen ulkomailta Suomessa asuva eläkkeenhakija 2 Eläketurvakeskus välittää

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Koulumatkatuki 13.01.2015

Koulumatkatuki 13.01.2015 Koulumatkatuki 13.01.2015 Sisällysluettelo Koulumatkatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Kenelle - Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - Suomessa asuminen ja opiskelu

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa. Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa. Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Suomen eläkejärjestelmä Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Lapsilisä 27.02.2016

Lapsilisä 27.02.2016 Lapsilisä 27.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Nostajana muu kuin saaja... 2 1.3.2 Vanhempi / huoltaja... 3 1.3.3 Muu

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 16.12.2015 Sisällysluettelo 1 Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta... 1 1.1 Mikä on edunvalvoja?... 1 1.1.1 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 1 1.2 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Lapsikorotus 11.02.2016

Lapsikorotus 11.02.2016 Lapsikorotus 11.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Eläkkeet ja korvaukset... 2 1.3.2 Samassa taloudessa asuvat lapset...

Lisätiedot

HOLHOUSLAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖTAPATURMAVAKUUTUS

HOLHOUSLAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖTAPATURMAVAKUUTUS OHJE 4.11.2008 1 (12) HOLHOUSLAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖTAPATURMAVAKUUTUS Sisältö 1. Yleistä holhoustoimesta 2 1.1 Edunvalvoja 2 1.2 Edunvalvojan kelpoisuus ja päämiehen asema 2 1.3 Edunvalvonnan keinot 2 1.3.1

Lisätiedot

Työhön Suomeen Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Työhön Suomeen Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Työhön Suomeen Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Aiheet Termit Suomen sosiaaliturva Suomeen muutettaessa Työhön EU-alueelta Työhön

Lisätiedot

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan:

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä 21.9.2015 Pykälät 102-108 Sivut 1-21 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Aiheet Termit Kelan ja ETK:n työnjako Työhön EU-alueelle Työhön sopimuksettomaan

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Koulumatkatuki 30.03.2016

Koulumatkatuki 30.03.2016 Koulumatkatuki 30.03.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvaukset

Sairaanhoitokorvaukset Sairaanhoitokorvaukset 12.02.2015 Sisällysluettelo Sairaanhoitokorvaukset * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Mitä korvataan - Rajoitukset oikeuteen - Ennalta ehkäisevä hoito

Lisätiedot

Isyysraha 12.01.2016

Isyysraha 12.01.2016 Isyysraha 12.01.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Vakuutetun oikeus... 2 1.3.1.1 Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat...

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvaukset

Sairaanhoitokorvaukset Sairaanhoitokorvaukset 01.03.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Mitä korvataan... 2 1.3.2 Hoidon antaja ja hoitopaikka...

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Äitiysraha 12.01.2016

Äitiysraha 12.01.2016 Äitiysraha 12.01.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Vakuutetun oikeus... 2 1.3.1.1 Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat...

Lisätiedot

Isyysraha 07.01.2015

Isyysraha 07.01.2015 Isyysraha 07.01.2015 Sisällysluettelo Isyysraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Vakuutetun oikeus - Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat - Suomessa työskentelevät ja

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 17.12.2015 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset... 3 1.4.1 Ulkomailla syntyneet

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE Kirsi Salo 12.12.2013 1(6) Arvoisa jäsenlaitos TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE 1. YLEISTÄ Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeessä 18/2005 on kerrottu työtapaturmakorvaustietojen

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla:

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA KONSERNIJAOSTO Kokouspäivä 3.6.2015 Pykälät 37-41 Sivut 1-11 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Työnantajalta mahdollisesti tarvittavat palkkatietosi työnantaja voi ilmoittaa työnantajan verkkoasiointipalvelun kautta.

Työnantajalta mahdollisesti tarvittavat palkkatietosi työnantaja voi ilmoittaa työnantajan verkkoasiointipalvelun kautta. Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen verkkoasiointipalvelussa paperilomakkeen sijaan. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä, mutta voit toimittaa liitteet erikseen verkkoasiointipalvelun kautta

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

Laki. merimieseläkelain muuttamisesta Laki merimieseläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan merimieseläkelain (1290/2006) 12, 22 24, 64, 74, 76 ja 77, 86 :n 3 momentti, 120 :n 10 kohta sekä 160 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Opiskelijan oikeus Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille tai Suomeen muutettaessa. Leena Ikonen Suunnittelija, Kela 13.5.2014 Tampere

Opiskelijan oikeus Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille tai Suomeen muutettaessa. Leena Ikonen Suunnittelija, Kela 13.5.2014 Tampere Opiskelijan oikeus Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille tai Suomeen muutettaessa Leena Ikonen Suunnittelija, Kela 13.5.2014 Tampere Esityksen sisältö Lainsäädäntö: kansallinen, kansainvälinen Suomeen muutto

Lisätiedot

Vanhuuseläke

Vanhuuseläke Vanhuuseläke 06.01.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Ikä... 2 1.3.2 Suomessa asuminen... 3 1.3.2.1 Asumisaikavaatimus

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti Eurooppalainen sairaanhoitokortti 07.03.2016 Sisällysluettelo 1 Eurooppalainen sairaanhoitokortti... 1 1.1 Kortin tiedot... 1 1.2 Kortin voimassaoloaika... 1 1.3 Kortin hakeminen... 1 1.4 Kortin tilaaminen...

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015 Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset 2 Esitetty 1 Lain tarkoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha 10.06.2016

Osasairauspäiväraha 10.06.2016 Osasairauspäiväraha 10.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Vakuutetun oikeus... 2 1.3.1.1 Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat...

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 13.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Ulkomailla syntyneet kustannukset... 2 1.3.1.1

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjän) kuoltua hänen omaisilleen

Lisätiedot

Ulkomaantyön vakuuttaminen

Ulkomaantyön vakuuttaminen Ulkomaantyön vakuuttaminen Tätä ohjetta sovelletaan valtion palveluksessa oleviin työntekijöihin (ei sovelleta yliopistojen palveluksessa oleviin) EU-maita ovat Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki 05.07.2012 Sisällysluettelo Eläkkeensaajan asumistuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Tukeen oikeuttavat eläkkeet - Ei oikeutta - Suhde muihin

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

HE 235/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia,

HE 235/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia, kansaneläkelain

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] takuukorvauksena [garantiersättning] [ i form av garantiersättning]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] takuukorvauksena [garantiersättning] [ i form av garantiersättning] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] takuukorvauksena [garantiersättning] [ i form av garantiersättning] Takuukorvauksena maksettava aktivointikorvaus takaa sinulle

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot