Eläkkeensaajan asumistuki

Transkriptio

1 Eläkkeensaajan asumistuki

2 Sisällysluettelo Eläkkeensaajan asumistuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Tukeen oikeuttavat eläkkeet - Ei oikeutta - Suhde muihin etuuksiin - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Kuolinpesä - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset asumistuessa - Hakemuksen peruuttaminen - Määrä - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Käsittelypaikka (sisältö) - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Väliaikainen päätös - Päätöksensaajat - Ratkaiseminen käytettävissä olevien tiedoin - Määräytymisperusteet - Asumismenot - Kenen asumismenot huomioidaan 2

3 - Enimmäismäärät - Vuokra-asunto - Huomioon otettavat asumismenot - Pää- ja alivuokralainen - Avohuollon toimintayksiköt ja laitokset - Yhteismajoituksessa asuvat - Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto - Omistusasunto - Osakeasunto - Omakotitalo - Lämmitysnormi - Vesinormi - Kunnossapitonormi - Asuntolainojen korot - Tontinvuokra - Asumismenojen jakaminen - Yhteisomistus - Omaisen luona asuva - Asumisoikeus - Perhesuhteet - Eri talous - Yhteistalous - Avoliitto - Tulot ja vähennykset - Eläkkeet ja korvaukset - Määrän selvittäminen - Palkkatulot - Elinkeinotoiminnan tulot - Maa- ja porotalouden tulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Syytinki - Korkotulot - Luovutusvoitot - Vuokratulot - Sosiaalietuudet - Etuoikeutetut tulot - Vähennykset - Omaisuus ja velat - Huomioon otettava omaisuus - Omaisuus, jota ei oteta huomioon - Arvioiminen ja selvittäminen - Vähennettävät velat - Taloudellisen aseman heikentäminen - Tiedot rahalaitoksilta - Maksaminen - Maksuosoite - Maksunsaajat - Etuudensaaja - Edunvalvontavaltuutettu - Edunvalvoja 3

4 - Kunta - Laitos- tai perhehoito - Sijais- ja jälkihuolto - Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt - Vangin perhe - Kuolinpesä - Ulosotto - Maksaminen regressinä - Yleisen asumistuen korvaukseksi - Maksaminen toimeentulotukilain nojalla - Toimenpiteet toimistossa - Viivästyskorotus - Viivästysaika - Kolmen kk:n sääntö - Yhden kk:n sääntö - Eräpäiväkorotus - Estekorotus - Erityistilanteet - Korkoprosentti - Ei viivästyskorotusta - Ennakonpidätys - Etuusmaksujen peruutukset pankista - Ilmoitusvelvollisuus - Keskeyttäminen - Väliaikainen keskeyttäminen - Laitoshoito - Vankilassaolo - Tarkistaminen - Määräaikaistarkistus - Asunnon vaihto - Perhesuhteiden muutos - Puolison tai oma laitoshoito - Puolison vankilassaolo - Huomattava muutos - Lapsi 18 vuotta - Tarkistamisajankohta - Alaikäisen lapsen muutto - Eläkelaji vaihtuu - Lakkauttaminen - Pyynnöstä lakkauttaminen - Lakkautusajankohta - Liikamaksu - Regressimenettely - ELAT-YLAT-regressi - Työeläkkeestä valitus vireillä - Työeläkettä korotettu takautuen - Seuranta - Tarkistettavat asiat -luettelo - Seurantaluettelot - Valvontaluettelot 4

5 Dokumentit Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on 5

6 kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Asumistuen tavoitteena on pienituloisten eläkkeensaajien asumismenojen alentaminen. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Asumistukea voi saada Suomessa asuva 65 vuotta täyttänyt henkilö tai vuotias henkilö, joka saa asumistukeen oikeuttavaa eläkettä tai korvausta (EAL 8 ) ja jolla on asumistuessa huomioon otettavia asumismenoja Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. (SovAL 1573/ ), (SovAL 1573/1993 3a ), (SovAL 1573/ ) Eläkkeensaajan asumistuki on asetuksen (1408/71) mukainen maksuihin perustumaton erityisetuus eikä sitä myönnetä eikä makseta ulkomaille. Tukeen oikeuttavat eläkkeet Asumistukeen oikeuttavat eläkkeet Asumistukea voi saada vuotta täyttänyt henkilö, joka saa 6

7 Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai leskeneläkettä takuueläkettä, jota maksetaan maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä tai leskeneläkettä kansanedustajain eläkelain tai kansanedustajain perhe-eläkelain taikka valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai leskeneläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella jatkuvasti maksettavaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturman, tapaturmavakuutuslain 57 :n, maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuksesta annetun lain 21 :n tai sotilasvammalain mukaista tapaturmaeläkettä, elinkorkoa tai leskeneläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella jatkuvasti maksettavaa liikennevakuutusta koskevien eri lakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai leskeneläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi tapaturmavakuutuslain/liikennevakuutuslain perusteella maksettavasta kuntoutuksesta annettujen lakien mukaista täyttä (haitta-aste 100 %) korvausta. edellä mainittuja etuuksia vastaavaa ulkomailta maksettavaa etuutta Jos henkilö saa pitkäaikaistyöttömien eläketuen edellytyksin myönnettyä kansaneläkelain mukaista vanhuuseläkettä, hänelle voidaan myöntää eläkkeensaajan asumistuki. Jos hän saa pelkästään eläketuen edellytyksin myönnettyä työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä, hänellä ei ole oikeutta eläkkeensaajan asumistukeen. Jos henkilö on välittömästi ennen työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä annetun lain mukaista työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä saanut eläkkeensaajan asumistukea, asumistuen maksamista jatketaan niin kauan kuin asumistuen saamisen edellytykset muuten täyttyvät, vaikka eläkettä ei makseta eläkkeen lepäämisen aikana. Lue lisää jatkuvasta tulosta. Jos eläke on jätetty lepäämään kansaneläkelain 17 :n mukaisesti, henkilöllä ei ole kansaneläkkeen perusteella oikeutta eläkkeensaajan asumistukeen, koska hänelle ei sitä makseta. Asumistukeen oikeuttavia työeläkkeitä ovat yksityisten alojen työeläkkeet (TyEL tai TEL, LEL, TaEL sekä MEL, MYEL ja YEL) julkisten alojen työeläkkeet (VaEL, KuEL, KiEL, Suomen Pankin, Kelan, Ortodoksisen kirkon ja Ahvenanmaan työeläkkeet) valtion, kunnan, kuntainliittojen ja seurakuntien vanhojen järjestelmien mukaiset lakeihin ja eläkesääntöihin perustuvat työeläkkeet. Jos työeläkettä ei ole tapaturma- tai liikennevahinkokorvauksen yhteensovituksen vuoksi jäänyt maksettavaksi, tällainen työeläke ei ole asumistukeen oikeuttava. Oikeus syntyy vain sellaisen eläkkeen perusteella, jota henkilö tosiasiassa saa. Täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnetyksi katsotaan tapaturmaeläke, liikennevakuutukseen perustuva työkyvyttömyyseläke, ansionmenetyskorvaus 7

8 sekä sotilasvammalain mukainen elinkorko silloin, kun korvaus- tai haitta-aste on 100 prosenttia. Jatkuvasti maksettavaksi katsotaan etuus, jota maksetaan vähintään kuusi kuukautta. Jos työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke tai työttömyyseläke muuttuu alle 65 vuoden iässä maksettavaksi vanhuuseläkkeeksi, asumistuen maksamista jatketaan, jos henkilö sai asumistukea vanhuuseläkkeen alkaessa ja asumistuen edellytykset muutoin täyttyvät. Ei oikeutta Ei oikeutta Asumistukeen ei ole oikeutta, jos henkilö saa pelkästään työeläkettä alle 65-vuotiaalle maksettavana vanhuuseläkkeenä osatyökyvyttömyyseläkettä osa-aikaeläkettä takuueläkettä (oikeus on kuitenkin henkilöllä, joka saa takuueläkettä maahanmuuttajana työkyvyttömyyden perusteella) luopumistukea tai luopumiseläkettä rekisteröimätöntä lisäeläkettä vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa eläkettä kertakorvauksena suoritettavaa eläkettä tai korvausta työeläkelakien mukaista osakuntoutusrahaa, kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksia. Kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä tai työttömyyspäivärahan lisäpäivien perusteella vanhuuseläkettä saavalle eläkkeensaajan asumistuki voidaan myöntää vasta 65-vuotiaana. Suhde muihin etuuksiin Suhde muihin etuuksiin Yleinen asumistuki Eläkkeensaajan asumistukea ei makseta henkilölle, joka saa asumistukilain mukaista asumistukea tai kuuluu asumistukea saavaan ruokakuntaan. (EAL 571/ mom.) Huomaa! Jos yleisessä asumistuessa voidaan katsoa, että henkilöt eivät kuulu samaan ruokakuntaan, voidaan samaan asuntoon myöntää toiselle henkilölle yleinen asumistuki ja toiselle eläkkeensaajan asumistuki. Lue lisää yleisen asumistuen ruokakunnasta ja valinnasta. (Ratkaisutyö > Etuusohje > Yleinen asumistuki > Oikeus ja edellytykset > Myöntämisedellytykset > Ruokakunta ja Ratkaisutyö > Etuusohje > Yleinen asumistuki > Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeensaajan asumistuki.) Esimerkki 8

9 Sisarukset, joista toinen on työtön ja toinen eläkkeellä, asuvat samassa asunnossa ja heillä on erilliset vuokrasopimukset. Työtön sisar voi saada yleisen asumistuen ja eläkkeellä oleva sisar eläkkeensaajan asumistuen. Esimerkki Sisarukset, joista toinen on työtön ja toinen eläkkeellä, asuvat samassa asunnossa ja heillä on yhteinen vuokrasopimus. Sisarukset voivat yhdessä saada yleisen asumistuen. Eläkkeensaajan asumistuen voi saada vain eläkkeellä oleva sisar omista asumismenoistaan (1/2). Työttömän sisaren asumismenoja ei voida ottaa huomioon eläkkeensaajan asumistuessa, koska hänet työttömyyspäivärahaa saavana katsotaan maksukykyiseksi. Valintaoikeus Asumislisä Oikeus sekä yleiseen että eläkkeensaajan asumistukeen voi olla esimerkiksi: alle 18-vuotiasta lasta huoltavalla, yksinäisellä, eläkkeensaajan asumistukeen oikeutetulla henkilöllä alle 18-vuotiasta lasta huoltavilla puolisoilla, joista toisella tai molemmilla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen lapsensa tai vanhempansa kanssa asuvalla henkilöllä, jolla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen kahdella (ei puolisot) tai useammalla eläkkeensaajan asumistukeen oikeutetulla henkilöllä, jotka asuvat samassa asunnossa (esimerkiksi sisarukset) ja joilla on yhteinen vuokrasopimus. Edellä mainittujen henkilöiden hakiessa asumistukea selvitetään, kumpi asumistuki on edullisempi. Hakija ratkaisee, kumman asumistuen hän ottaa. Lue lisää valinnasta (Ratkaisutyö > Etuusohje > Yleinen asumistuki > Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeensaajan asumistuki.) Edullisuusvertailu tehdään asumistukea ensimmäisen kerran haettaessa ja kun asiakkaan elämäntilanne muuttuu. Muutoin vertailu tehdään vain asiakkaan pyynnöstä. Jos opiskelija ja eläkkeensaaja ovat avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, he kuuluvat eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Asumistuki myönnetään puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen ja asumismenojen perusteella eläkkeensaajalle. Opiskelijapuolisolla ei tällöin ole oikeutta asumislisään, koska hänellä ei katsota olevan asumismenoja. Jos eläkkeensaaja ei saa tai ei hae eläkkeensaajan asumistukea, opiskelijapuoliso voi saada asumislisää. Leskeneläkkeen saajalla voi olla oikeus sekä opintotuen asumislisään että eläkkeensaajan asumistukeen, jolloin hän voi valita itselleen edullisemman tuen. Etuuksien samanaikainen maksaminen on mahdollista silloin, kun leskellä on perheen varsinaisen asunnon lisäksi opiskeluasunto toisella paikkakunnalla. 9

10 Muut Kelan etuudet Seuraavat Kelan maksamat etuudet otetaan tulona huomioon eläkkeensaajan asumistuessa: kansaneläke leskeneläkkeen perusmäärä ja täydennysmäärä takuueläke ( alkaen) työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja vuorottelukorvaus julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutustuki sairausvakuutuslain mukainen päiväraha äitiys-, isyys- ja vanhempainraha lasten kotihoidon tuki lasten yksityisen hoidon tuki hoitajan tulona Muilla Kelan maksamilla etuuksilla ei ole vaikutusta asumistuen määrään. Hakeminen Hakeminen Liitteet Eläkkeensaajan asumistukea tai sen tarkistusta haetaan Kelasta lomakkeella AE 1. Lomake lähetään asumistuensaajalle esitäytettynä määräaikaistarkistusta varten. (EAL 571/ mom.) Asumistukea voi hakea myös sähköisesti internetissä www. Kela.fi > Asioi verkossa. Tällöin asumistuen hakija kirjautuu palveluun omilla pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Jos molemmat avio-/avopuolisot hakevat asumistukea, molempien on allekirjoitettava hakemus. Jos asumistuki on myönnetty määräaikaisena siitä syystä, että hakijalla on määräaikainen vuokrasopimus, asumistukea on haettava määräajan jälkeen uudelleen. Jos määräaikainen vuokrasopimus on kerrallaan hyvin lyhytkestoinen (esim. kuukauden kerrallaan), hakemus pyydetään puolen vuoden välein, jos hakijan olosuhteet eivät ole välillä muuttuneet. Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi seuraavat liitteet kopio edunvalvojan määräyksestä selvitys alivuokralaisen maksamasta vuokrasta ulkomailta maksettavasta eläkkeestä tai korvauksesta todistus tai päätös ja kuitti, josta ilmenee etuuden maksaja ja bruttomäärä palkkalaskelma tai työnantajan palkkatodistus, josta ilmenee palkan, luontoisetujen ja lomarahan määrä myös edelliseltä ja kuluvalta vuodelta kuitti tai muu selvitys (esim. tiliote) vuokra-, korko-, osinko- ja muiden pääomatulojen määrästä tiliote tai muu vastaava selvitys talletusten määrästä ja korkoprosentista selvitys muusta omaisuudesta ja sen arvosta (esim. julkisesti noteeratuista osakkeista, joukkovelkakirjoista) 10

11 vuosi-ilmoitus tai muu rahaston antama selvitys (osuustodistus) sijoitusrahastoosuuksista. vuosi-ilmoitus tai muu yhtiön antama selvitys säästö- ja eläkevakuutuksista kauppa- tai lahjakirja, josta ilmenee kaupan tai lahjoituksen kohde ja ehdot lainanantajan selvitys lainoista tai tiliote, josta ilmenee lainan mahdollinen numero, myöntöaika, lainan tämänhetkinen määrä, käyttötarkoitus ja korkoprosentti vuokra-asunnosta kopio vuokrasopimuksesta. Asumistuen tarkistuksissa vain, jos vuokrasopimuksen ehdot ovat muuttuneet. Jos on kysymys määräaikaisesta vuokrasopimuksesta, tulee sen päätyttyä toimittaa Kelaan voimassaoleva uusi vuokrasopimus. kuitti tai muu selvitys vuokran tai vastikkeen määrästä tai asumispalveluyksikön palvelumaksun asumismeno-osuudesta maksukuitti tai muu maksutosite erikseen maksettavista lämmitys- ja vesimaksuista, jos ne eivät selviä muista liitteistä (esim. vuokrasopimuksesta) selvitys kiinteistöön tehdyistä perusparannustoimenpiteistä ja niiden ajankohdasta Vireilletulo Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien 11

12 verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Katso käytössä ja tulossa olevat asiointipalvelut (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojan työvälineet > Verkkoasiointi Kelassa > Tulevat palvelut). Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenottotyö siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. 12

13 Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä 13

14 hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta 14

15 Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai 15

16 muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. Kuolinpesä Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea eläkkeensaajan asumistukea, koska eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa ei ole säännöstä kuolinpesän oikeudesta hakea asumistukea. Hakuaika Hakuaika Esimerkki Asumistuki myönnetään tai sitä korotetaan sen kuukauden alusta, josta asumistukeen tai sen korotukseen on oikeus. Jos oikeus asumistukeen syntyy 65 vuoden iän täyttämisen perusteella, asumistukea maksetaan 65 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Asumistuki myönnetään tai sen määrää korotetaan enintään kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen asumistuen hakemista. Hakemiskuukautta ei oteta huomioon takautuvaa hakuaikaa laskettaessa. Asumistukea on haettu Tuki voidaan myöntää takautuen alkaen. 16

17 Erityisestä syystä asumistuki voidaan myöntää pitemmältäkin ajalta takautuen. Erityisenä syynä ei pidetä esimerkiksi hakijan tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden valvonnassa. (EAL 571/ ) Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Voit pyytää lisäselvityksiä joko suullisesti tai kirjallisesti. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). Suullisesti tai kirjallisesti Voit pyytää lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa tai puhelimitse, jos suullinen pyyntö on asian selvittämisen kannalta tarkoituksenmukaisin. Ilmoita suullisenkin lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Kerro lisäksi asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä määräaikaan mennessä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä OIWAn yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Pyydä lisäselvityksiä kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos tarvittavien lisäselvitysten laajuus ja luonne sitä edellyttävät tai kirjallinen pyyntö on muutoin asian selvittämisen kannalta tarkoituksenmukainen. Käytä kirjallista lisäselvityspyyntöä erityisesti silloin, jos pyydät samalla kertaa useita lisäselvityksiä tai liitteitä taikka tarvittavat lisäselvitykset on pyynnössä yksilöitävä tarkasti. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö riittävän yksityiskohtaisesti, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Esimerkiksi riittääkö asiakkaan suullinen tai kirjallinen ilmoitus vai tarvitaanko asiasta muita dokumentteja. Kerro asiakkaalle myös tarvittavien liitteiden sisältövaatimuksista, esimerkiksi minkälaiset tuloselvitykset ovat riittäviä. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi 17

18 toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset suullisesti tai kirjallisesti edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen sen luonteen huomioon ottaen joko suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla). Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja suullisesti tai kirjallisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto OIWAn yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika ja kirjaa se OIWAn yhteydenottoon. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) Lisäselvitykset asumistuessa Lisäselvitykset asumistuessa Voit käyttää seuraavia lisäselvityspyyntökirjeitä pyytäessäsi asiakasta täydentämään puutteellista hakemuslomaketta tai tekemään tarkistushakemuksen. 18

19 AEL02 Eläkkeensaajan asumistukihakemuksen täydentäminen AEH03, AEH04 tai AEH10 Eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen. Hakemuksen peruuttaminen Hakemuksen peruuttaminen Asumistuen hakija voi peruuttaa hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Peruutus tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Selvissä tapauksissa peruutus voidaan tehdä myös suullisesti. Kirjaa tällöin yhteydenotto OIWAan ja tee Toimeksianto-työ. Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruutettu. Voit käyttää kirjepohjaa AEI04. Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, ei hakija voi peruuttaa hakemustaan ilman laillisen edustajansa suostumusta. Menettelystä, kun asumistukipäätös on jo annettu Lue lisää Pyynnöstä lakkauttaminen (Ratkaisutyö > Eläkkeensaajan asumistuki > Etuusohje > Lakkauttaminen > Pyynnöstä lakkauttaminen). Määrä Määrä Laskukaava Asumistuen määrä on 85 prosenttia huomioon otettavista asumismenoista, joista on vähennetty omavastuuosuudet (EAL 571/ ja 15 ) Kaikki määrät ovat vuoden 2012 kansaneläkeindeksin tasossa. Perusomavastuu on 590,79 /v / 49,23 /kk Lisäomavastuu on 40 % vuositulojen ja perhesuhteiden (perheluokka) mukaan määräytyvän tulorajan ylittävästä osuudesta Asumistuki = 0,85 x (asumismenot (perusomavastuu+ lisäomavastuu)) lisäomavastuu = 0,40 x (asumistukivuositulo lisäomavastuuraja) Lisäomavastuurajat yksin asuva (Y) avio- tai avoliitossa oleva asumistuen hakija, jonka puolisolla ei ole oikeutta asumistukeen (P) /v / 699,75 /kk /v / 1025,67 /kk 19

20 avio- tai avoliitossa oleva asumistuen hakija, jonka puolisolla on oikeus asumistukeen (PP) tai jonka puoliso saa kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä (PY) /v / 1124 /kk Asumistukea ei makseta, jos asumismenot ovat pienemmät kuin 683 /v / 56,92 /kk. Pienin maksettava asumistuki on 6,47 euroa/kk (EAL 571/ ) Jos molemmilla puolisoilla on oikeus asumistukeen (perheluokka PP), määrätään puolisoille yhteinen asumistuki, josta kummallekin puolisolle maksetaan puolikas. Pienin maksettava asumistuki on 3,24 /kk. (EAL 571/ ) Voit laskea asumistuen määrän CICSissä: APLA > Eläkkeensaajan asumistuen laskenta tai > Asioi verkossa > Laskurit. Katso myös eläkkeisiin ja maahanmuuttajan erityistukeen liittyvät euromäärät Indeksikorotus Maksussa olevaa asumistuen määrää ei koroteta vuosittain kansaneläkeindeksillä. Asumistuen vähimmäismäärä, perusomavastuu, lisäomavastuu ja omaisuusrajat tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti. (EAL 571/ mom.) Ratkaiseminen Ratkaiseminen Asumistukihakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettava kirjallinen päätös. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan pääsääntöisesti eläkkeensaajan asumistukiprosessin (Ratkaisutyöntuki > Eläkkeensaajan asumistuki > Prosessit) mukaisesti siinä vakuutuspiirissä, jossa eläkkeenhakijan kotikunta sijaitsee. Eläkkeensaajan asumistuen tekninen ratkaiseminen ja päätöksenanto tapahtuvat AEjärjestelmässä. (Tekniset ohjeet > AE-järjestelmä) Käsittelypaikka Käsittelypaikka (sisältö) Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Työn tasaaminen Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat 20