Maahanmuuttajan erityistuki

Transkriptio

1 Maahanmuuttajan erityistuki

2 Sisällysluettelo Maahanmuuttajan erityistuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Ikä tai työkyvyttömyys - Työkyvyttömyys - Sairaus, vika tai vamma - Tavallinen työ - Kohtuullinen toimeentulo - Kokonaisarvio - Asuminen Suomessa - Ei oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen - Asumisaikavaatimus - Toisen EU- tai ETA-maan vakuutukausien huomioiminen - Muiden etuuksien hakeminen - Suhde muihin etuuksiin - Hakeminen - Liitteet - Lääketieteellisten lisäselvitykset - Lisäselvitysten pyytäminen - Tutkimuksiin määrääminen - Muut työkyvyttömyyteen liittyvät lisäselvitykset - Määräaikaisen tuen jatkohakemus - Jatkolausunnon korvaaminen - Lausunto sairauspäivärahasta - Selvitys kuntoutustarpeesta - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Kuolinpesä - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Hakemuksen peruuttaminen - Määrä - Määräytymisperusteet - Perhesuhteet 2

3 - Eri talous - Yhteistalous - Avoliitto - Tulot ja vähennykset - Eläketulot - Palkkatulot - Elinkeinotoiminnan tulot - Maatalouden tulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Talletusten korkotulot - Muut korkotulot - Luovutusvoitto - Huoneen- ja maanvuokratulo - Sosiaalietuudet - Elatusapu - Etuoikeutetut tulot - Omaisuus - Taloudellisen aseman heikentäminen - Tiedot rahalaitoksilta - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Erityistuen käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Myöntäminen määräajaksi - Väliaikainen päätös - Päätöksensaajat - Lisäselvitysten pyytäminen - Maksaminen - Maksunsaajat - Etuudensaaja - Edunvalvontavaltuutettu - Edunvalvoja - Kunta - Laitos- tai perhehoito - Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt - Vangin perhe - Kuolinpesä - Ulosotto - Maksaminen regressinä - Toimeentulotukilain nojalla - Toimenpiteet vastuuyksikössä/terveysosastossa - Potilasvakuutuskeskukselle 3

4 - Toimenpiteet vastuuyksikössä/terveysosastossa - Viivästyskorotus - Ennakonpidätys - Etuusmaksujen peruutukset pankista - Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) - Ilmoitusvelvollisuus - Tarkistaminen - Vuositarkistus - Välitarkistus - Vuositulot muuttuvat - Kansaneläke tai perhe-eläke tarkistetaan - Perhesuhteet muuttuvat - Keskeyttäminen - Väliaikainen keskeyttäminen - Tilapäinen ulkomailla olo - Vankilassa olo - Lakkauttaminen - Pyynnöstä lakkauttaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) - Liikamaksu - Takaisinperintä - Regressimenettely - Toimenpiteet vastuuyksikössä - Toimenpiteet terveysosastolla - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) 4

5 Dokumentit Maahanmuuttajan erityistuki Maahanmuuttajan erityistuki Maahanmuuttajan erityistuki on muuttunut takuueläkkeeksi Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 5

6 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Maahanmuuttajan erityistuen tavoitteena on turvata iäkkäiden ja työkyvyttömien maahanmuuttajien toimeentulo. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Maahanmuuttajan erityistuki voidaan myöntää Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka on 65 vuotta täyttänyt tai vuotias ja työkyvytön (MMETL 1192/ mom.) Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta 16 vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on asunut Suomessa vähemmän kuin täysimääräiseen kansaneläkkeeseen oikeuttavan ajan (MMETL 1192/ ). Erityistuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että 6

7 henkilöllä ei ole oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen, koska hän ei ole asunut Suomessa täysimääräiseen kansaneläkkeeseen vaadittavaa aikaa (katso kohta Ei oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen) hän on asunut Suomessa 16 vuotta täytettyään vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisen ajan välittömästi ennen erityistuen alkamista (katso kohta Asumisaikavaatimus (karenssiaika)) hän on hakenut Suomesta ja ulkomailta kaikki eläkkeet ja muut etuudet, joihin hänellä voi olla oikeus (katso kohta Muiden etuuksien hakeminen). Ikä tai työkyvyttömyys Ikä tai työkyvyttömyys Maahanmuuttajan erityistuki voidaan myöntää Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle seuraavin perustein: iän perusteella 65 vuotta täyttäneelle henkilölle tai työkyvyttömyyden perusteella vuotiaalle henkilölle (MMETL 1192/ mom.). Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys Henkilöä pidetään työkyvyttömänä, jos hän on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa sekä muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana (MMETL 1192/ ). Työkyvyttömyys ratkaistaan terveysosastossa. Henkilön työkyvyttömyyden arviointi tehdään samoin perustein kuin kansaneläkelain 12 2 momentin mukainen työkyvyttömyyden arviointi työkyvyttömyyseläkettä varten. Työkyvyttömyyseläkkeestä poiketen, pysyvästi sokea, liikuntakyvytön tai pysyvästi avuton henkilö voi kuitenkin saada erityistukea vain, jos hänet katsotaan edellä mainitun mukaisesti työkyvyttömäksi. Terveysosasto ratkaisee tällöin työkyvyttömyyden erikseen työkyvyttömyyseläkettä ja erityistukea varten. Sairaus, vika tai vamma Sairaus, vika tai vamma Työkyvyttömyyden tulee perustua sairauteen, vikaan tai vammaan. Työkyvyttömyys aiheutuu usein monen sairauden yhteisvaikutuksesta. Työkyvyttömyysarviota ei tehdä sairauden, vian tai vamman haitta-asteen eikä invaliditeettiprosentin perusteella. 7

8 Tavallinen työ Tavallinen työ ja siihen verrattava työ Henkilön tulee olla kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä. Tavalliseksi työksi katsotaan työ, jota henkilö on tehnyt ennen työkyvyttömyyden alkamista ja josta hän on saanut pääasiallisen toimeentulonsa. Tavalliseen työhön verrattavan muun työn tulee olla henkilön työntekoedellytykset huomioiden hänelle sopivaa ja turvata kohtuullinen toimeentulo. Sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa hakijan ikä ja ammattitaito. Mitä iäkkäämpi hakija on, mitä kauemmin hän on työskennellyt ammatissaan ja mitä erikoistuneempi hän ammattialallaan on, sitä vaikeampi on löytää työtä, jota voidaan pitää hänen aikaisemmin tekemäänsä työhön verrattavana työnä. Kohtuullinen toimeentulo Kohtuullinen toimeentulo Erityistuen myöntäminen työkyvyttömyyden perusteella ei edellytä täyttä työkyvyttömyyttä. Työkyvyn aleneminen riittää, jos henkilö ei jäljellä olevalla työkyvyllään pysty työhön, joka turvaa kohtuullisen toimeentulon. Henkilön katsotaan saavan kohtuullisen toimeentulon, jos hän ansaitsee kuukaudessa 588,66 euroa tai enemmän. Kokonaisarvio Kokonaisarvio Samanasteinen sairaus, vika tai vamma voi aiheuttaa hyvinkin eriasteista työkyvyn alenemista, koska työkykyyn vaikuttavat myös muut kuin lääketieteelliset tekijät. Lääketieteellisten tekijöiden lisäksi työkyvyn arvioinnissa huomioidaan hakijan ikä ja ammattitaito. Lisäksi voidaan huomioida myös muita seikkoja, kuten hakijan koulutus. Työkyvyttömyysratkaisu perustuu arvioon hakijan kokonaistilanteesta. Ratkaisua tehtäessä arvioidaan hakijan jäljellä olevaa työkykyä sekä sitä, millaiseen työhön hän tällä työkyvyllään vielä pystyisi. Asuminen Suomessa Asuminen Suomessa Erityistuen myöntäminen edellyttää, että henkilö tosiasiallisesti asuu Suomessa. Tämän lisäksi erityistuen myöntäminen edellyttää, että 8

9 henkilöllä ei ole oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen, koska hän ei ole asunut Suomessa täysimääräiseen kansaneläkkeeseen vaadittavaa aikaa hän on asunut Suomessa 16 vuotta täytettyään vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisen ajan välittömästi ennen erityistuen alkamista. Maahanmuuttajan erityistuki on EY:n sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 (sosiaaliturvaasetus) 10 a artiklassa tarkoitettu maksuihin perustumaton erityisetuus. Kukin jäsenvaltio ilmoittaa erityisetuuksiksi luokittelemansa etuudet asetuksen liitteessä II a. Erityistuki voidaan myöntää vain laillisesti ja vakinaisesti Suomessa asuvalle henkilölle. Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3, 3a ja 4 mukaan (635/2004). Tosiasiallisella Suomessa asumisella tarkoitetaan soveltamisalalaissa sitä, että henkilö asuu vakinaisesti Suomessa ja että hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja että hän pääasiallisesti oleskelee Suomessa. Myös tilapäisesti ulkomailla oleskelevan henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa. Ulkomailla oleskelua pidetään tilapäisenä, jos sen arvioidaan kestävän enintään yhden vuoden ajan. Erityistukea voidaan maksaa erityistuensaajan tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta kuitenkin enintään sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän on ollut ulkomailla saman kalenterivuoden aikana yhteensä 90 päivää. Katso lisää tilapäisestä ulkomailla olosta (Etuusohje > Keskeyttäminen > Tilapäinen ulkomailla olo) Ei oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen Ei oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta 16 vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on asunut Suomessa vähemmän kuin täysimääräiseen kansaneläkkeeseen oikeuttavan ajan (MMETL 1192/ ). Täyden kansaneläkkeen saaminen edellyttää, että henkilö on asunut tai ollut vakuutettuna Suomessa vähintään 80 % siitä kokonaisajasta, joka on kulunut 16 vuoden iän täyttämisestä eläkkeen alkamiseen tai 65 vuoden ikään. Mikäli henkilö ei ole asunut tai ollut vakuutettuna Suomessa koko tätä aikaa, suhteutetaan kansaneläkkeen määrä henkilön Suomessa asumaan aikaan. Kansaneläkkeen määrään vaikuttavaa asumisaikaa laskettaessa ei oteta huomioon aikaa, jona henkilö on asunut Suomessa 65 vuotta täytettyään eikä sitä aikaa, jona hän on saanut eläkettä ulkomailta. (Katso lisää kansaneläkeohjeesta > Ulkomailla olon vaikutus eläkkeen määrään (suhteutus)) Jos henkilö on asunut Suomessa täyteen kansaneläkkeeseen oikeuttavan ajan, on kansaneläkkeen suhteutuskerroin 1 eikä henkilöllä ole oikeutta maahanmuuttajan erityistukeen. Jos suhteutuskerroin on alle 1, voi henkilöllä olla oikeus erityistukeen. Mikäli henkilön kansaneläkeasia on ratkaistu, löydät kansaneläkkeen suhteutuskertoimen Henkilön yleistiedot kyselyn kohdasta Eläkkeen vakuutusajat. Muussa tapauksessa arvioi tapauskohtaisesti erityistukihakemuksen, U-liitteen ja hakijan muiden tietojen perusteella tuleeko hakijan oikeus kansaneläkkeeseen selvittää (katso lisää kohdasta Muiden etuuksien hakeminen > Kansaneläke). 9

10 Asumisaikavaatimus Asumisaikavaatimus (karenssiaika) Erityistuen myöntäminen edellyttää, että hakija on asunut laillisesti Suomessa 16 vuotta täytettyään vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisen ajan välittömästi ennen erityistuen alkamista (MMETL 1192/ mom.). Erityistuki voidaan näin ollen myöntää aikaisintaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun henkilö on täyttänyt 21 vuotta. Karenssiaika on kaikille viisi vuotta kansalaisuudesta riippumatta. Karenssiajan täyttymistä laskettaessa otetaan huomioon myös 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen karttunut asumisaika sekä aika, jolta henkilö saa eläkettä ulkomailta tai Suomesta. Karenssiaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa eläkeoikeutta varten karttuneet vakuutuskaudet (katso Toisen EU-/ETA-maan vakuutuskausien huomioiminen). Karenssiajan täyttymistä ei tutkita ohjelmallisesti. Selvitä karenssiajan täyttyminen Henkilön yleistiedot kyselyn Vakuutusjaksot -tiedoista. Jos erityistuensaaja muuttaa vakinaisesti ulkomaille asumaan ja palaa myöhemmin takaisin Suomeen, on viiden vuoden karenssiajan pääsääntöisesti täytyttävä uudelleen. (Katso lisää kohdasta Lakkauttaminen > Vakinainen muutto ulkomaille). Erityistuen ja kansaneläkkeen karenssiajat poikkeavat toisistaan. Kansaneläkkeen karenssiaika on kolme vuotta. Asumisen ei tarvitse olla ollut yhdenjaksoista eikä sen tarvitse edeltää välittömästi kansaneläkkeen alkamista. Katso lisää kansaneläkkeen karenssiajasta. Toisen EU- tai ETA-maan vakuutukausien huomioiminen Toisen EU- tai ETA-maan vakuutukausien huomioiminen Maahanmuuttajan erityistuen viiden vuoden karenssiaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa eläkeoikeutta varten karttunut vakuutusaika, jos karenssiaika ei kokonaisuudessaan täyty Suomen asumisajalla. Erityistuessa hyväksytään samat vakuutuskaudet, joiden perusteella arvioidaan kansaneläkkeessä eläkeoikeutta. Katso lisää kansaneläkkeen karenssiajasta. Toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa karttuneet vakuutuskaudet voidaan kuitenkin ottaa huomioon erityistuen karenssiaikaa laskettaessa vain, jos ne välittömästi tai lähes välittömästi edeltävät Suomen vakuutusaikaa eli jos kausien välillä on korkeintaan noin kuukauden katkos. Myös Suomen vakuutusjaksojen välissä karttunut vakuutusaika voidaan hyväksyä. Vakuutuskausien hyväksymisen edellytyksenä on, että henkilö kuuluu asetuksen 1408/71 (sosiaaliturva-asetus) piiriin eli hän on ollut työssä ja liikkunut asetuksia soveltavien maiden välillä tai on asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan henkilön perheenjäsen. Perheenjäsenenä pidetään työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan puolisoa ja alaikäisiä lapsia (katso asetus 1408/71 2 artikla). Erityistuki voidaan myöntää toisessa maassa eläkeoikeutta varten karttuneiden vakuutuskausien perusteella aikaisintaan alkaen, jolloin erityistuki on lisätty maksuihin perustumattomana erityisetuutena sosiaaliturva-asetuksen liitteeseen II a. 10

11 Esimerkki Toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa karttuneita vakuutuskausia voidaan kuitenkin hyväksyä myös edeltävältä ajalta. Hakija on hakenut erityistukea alkaen. Ranskasta on saatu lomake E205, jonka mukaan henkilöllä on Ranskasta vakuutusaikaa Hakija on asunut ja ollut vakuutettu Suomessa alkaen. Ranskan vakuutusaika voidaan huomioida erityistuen karenssiaikaa laskettaessa, sillä se edeltää Suomen vakuutusaikaa lähes välittömästi. Viiden vuoden karenssiaika täyttyy hakijan kohdalla. Vakuutuskausien selvittäminen Jos hakijan karenssiaika ei täyty Suomessa asutulla ajalla, tarkista Kelalla olevista tiedoista, onko hänelle karttunut toisen maan vakuutusaikaa. Vakuutuskaudet voit tarkistaa Eläkkeen vakuutusajat kyselyllä, mikäli kaudet on jo selvitetty kansaneläkettä varten. Mikäli Kelalla ei kuitenkaan ole riittäviä tietoja henkilön toisessa maassa karttuneesta vakuutusajasta, pyydä EU-eläkeyksikköä selvittämään kaudet Eläketurvakeskuksen kautta. Kaudet ilmoitetaan lomakkeella E205. Vakuutuskaudet hyväksytään sellaisina kuin ao. maan laitos ne ilmoittaa. Tee pyyntö EU-eläkeyksikölle sähköpostitse tai puhelimitse. Voit tarvittaessa kiirehtiä asiaa EU-eläkeyksikön kautta. EU-eläkeyksikköinä toimivat Espoon, Vaasan, Oulun ja Turun EU-eläkeyksiköt. Kelan toimistot ja vakuutuspiirit kyselyllä löytyvät tiedot siitä, mikä toimisto kuuluu kunkin EUeläkeyksikön piiriin. Toisen maan vakuutuskausia ei tarvitse selvittää erityistukea varten mikäli toisen maan eläkeasia on kesken ja vakuutuskausia selvitetään eläkehakemusta varten, on ilmeistä, etteivät toisen maan kaudet välittömästi tai lähes välittömästi edellä Suomen kausia tai henkilö on muuttanut Suomeen eläkeläisenä ja on ilmeistä, ettei hänelle ole karttunut vakuutusaikaa eläkeoikeutta varten ajalta, joka välittömästi edeltää Suomen vakuutusaikaa. Vakuutusaikaa eläkeoikeutta varten ei yleensä kerry eläkkeellä oloajalta. Muiden etuuksien hakeminen Muiden etuuksien hakeminen Useimmat henkilön saamat muut etuudet vähentävät erityistuen määrää. Ennen kuin erityistuki voidaan myöntää, on hakijan haettava Suomesta ja ulkomailta kaikki ne muut eläkkeet ja etuudet, joihin hänellä voi olla oikeus (MMETL 1192/ mom.). Vanhuuseläkettä ei kuitenkaan tarvitse ottaa varhennettuna. 11

12 Erityistukihakemus ratkaistaan pääsääntöisesti vasta, kun hakijan oikeus muuhun eläkkeeseen tai etuuteen ja sen määrä on selvitetty. Jos hakijalla on vireillä erityistuen määrään vaikuttavaa eläkettä tai etuutta koskeva hakemus, voidaan erityistuki myöntää väliaikaisella päätöksellä, kunnes hakemus on ratkaistu (katso lisää Väliaikainen päätös). Erityistuen myöntäminen väliaikaisella päätöksellä tulee pääasiassa kyseeseen silloin, kun hakijalla on vireillä ulkomaan eläkettä koskeva hakemus ja eläkettä koskevan päätöksen saaminen kestää. Erityistukea ei kuitenkaan myönnetä väliaikaisella päätöksellä silloin, kun hakijalla on vireillä ETA-eläkehakemus. Hakija voi tällöin saada toimeentulotukea. Kun erityistuki myönnetään väliaikaisella päätöksellä, ei haetun eläkkeen tai etuuden arvioitua määrää vähennetä erityistuesta, vaan erityistuki myönnetään hakijan tosiasiallisten tulojen perusteella. Kansaneläke Selvitä henkilön oikeus kansaneläkkeeseen ennen erityistuen ratkaisemista. Jos vaikuttaa selvästi siltä, että henkilöllä voisi olla oikeus kansaneläkkeeseen, lähetä hakijalle kansaneläkehakemus ja ratkaise erityistuki vasta, kun hakijan kansaneläkeasia on ratkaistu. Kansaneläkeoikeuden selvittäminen saattaa tietyissä tilanteissa olla tarpeen myös silloin, kun kansaneläkehakemus on aiemmin hylätty tai kansaneläkeoikeutta ei ole selvitetty. Arvioi tapauskohtaisesti erityistukihakemuksen, U-liitteen sekä hakijan muiden tietojen perusteella tuleeko hakijan oikeus kansaneläkkeeseen selvittää. Oikeutta kansaneläkkeeseen ei tarvitse selvittää, jos henkilö on muuttanut Suomeen vasta 65 vuotta täytettyään. Oikeutta kansaneläkkeeseen ei myöskään tarvitse selvittää silloin, kun henkilö on muuttanut Suomeen eläkelaisenä. Mikäli hakija on saanut Suomeen tullessaan eläkettä, mutta eläke on lakannut määräaikaisena, tulee oikeus kansaneläkkeeseen selvittää. Ulkomaan eläkkeet Erityistuenhakijan tulee hakea myös ulkomailta kaikki ne muut eläkkeet ja etuudet, joihin hänellä voi olla oikeus. Hakijan ei tarvitse hakea ulkomaan eläkettä tai muuta etuutta, jos hakemisen katsotaan olevan kohtuutonta tai ilmeisen tarpeetonta. Hakemisen kohtuullisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan ikä, terveydentila sekä muut olosuhteet. Hakemisen edellyttämistä voidaan pitää kohtuuttomana esimerkiksi jos, eläkettä olisi haettava entisestä kotimaasta henkilökohtaisesti ja se aiheuttaisi kohtuuttomia rahallisia kustannuksia tai ulkomaan eläkkeen hakeminen vaatisi käyntiä kyseisen valtion suurlähetystössä ja henkilön terveydentilan vuoksi matkustamista ei voida edellyttää. Eläkkeen hakemisesta aiheutuneita kuluja (esim. matkakuluja) ei voi vähentää eläkkeen määrästä erityistuen määrää laskettaessa. Poikkeuksena tähän voidaan ulkomaan eläkkeen määrästä vähentää elossaolotodistuksen, virkatodistuksen ja Apostilletodistuksen kulut sekä kääntämisestä aiheutuneet kulut, jos ulkomaan eläkkeen maksaminen edellyttää tällaista todistusta. Ulkomaan eläkkeen määrästä voidaan vähentää myös mahdolliset kulut, jotka aiheutuvat eläkkeen maksamisesta suomalaiselle pankkitilille. Kulut vähennetään erityistuen myöntämisen tai seuraavan tarkistuksen yhteydessä. Erityistuensaajan tai -hakijan tulee esittää kustannuksista tosite. 12

13 Mikäli henkilön voidaan kohtuudella edellyttää hakevan muuta etuutta tai eläkettä, mutta hän kieltäytyy siitä, erityistukea ei myönnetä tai sen määrää voidaan vähentää (katso lisää kohdasta Taloudellisen aseman heikentäminen). Katso myös Venäjän eläkeohje Suhde muihin etuuksiin Suhde muihin etuuksiin Erityistuensaajalla voi olla oikeus samanaikaisesti myös kansaneläkkeeseen eläkettä saavan hoitotukeen eläkkeensaajan asumistukeen / yleiseen asumistukeen perhe-eläkkeeseen rintamalisään kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään opintotukeen. Erityistuensaajalla ei ole oikeutta vammaistukeen lapsikorotukseen (jos erityistuensaaja saa myös kansaneläkettä, voi lapsikorotukseen olla oikeus kansaneläkkeen perusteella) työttömyysetuuksiin sairauspäivärahaan. Hakeminen Hakeminen Hakijan tulee hakea erityistukea lomakkeella Maahanmuuttajan erityistukihakemus (MM1). Samalla hakemuksella tehdään myös vuositarkistus- sekä välitarkistushakemus. Mikäli hakija hakee erityistukea työkyvyttömyyden perusteella, tulee hänen täyttää myös työkyvyttömyyseläkehakemus (ETK/Kela 7002). Liitteet Liitteet Erityistuenhakijan on toimitettava hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat liitteet, joita ovat: 13

14 U-liite eli Asuminen ja työnteko ulkomailla -lomake (ETK/KELA 7110) Suomessa ja ulkomailla oloaikojen selvittämiseksi, kun hakija hakee erityistukea ensimmäistä kertaa (mm. karenssiajan selvittämistä varten) jäljennös edunvalvojan määräyksestä, mikäli hakijalle on määrätty edunvalvoja jäljennös passista tai muusta matkustusasiakirjasta todistus, kuitti tai muu selvitys (esim. tiliote), josta ilmenee hakijan saaman tai hakeman muun eläkkeen tai etuuden maksaja sekä määrä verojen ja muiden pakollisten maksujen jälkeen selvitys palkkatulosta (esim. tiliote tai palkkakuitti), josta ilmenee palkan määrä verojen ja muiden pakollisten maksujen jälkeen tai selvitys yrittäjätoiminnasta saatavasta tulosta (esim. viimeksi vahvistetun verotuksen mukainen lopullinen verotuspäätös tai tuloslaskelma ja tase) kuitti tai muu selvitys (esim. tiliote) vuokra-, korko-, osinko- ja muiden pääomatulojen määrästä selvitys ja kuitti tulonhankkimiskustannuksista tuomioistuimen päätös tai viranomaisen vahvistama sopimus elatusavun maksamisesta. Katso lisää hakemukseen liitteeksi tarvittavista tuloihin liittyvistä selvityksistä kohdasta Tulot ja vähennykset. Mikäli hakija hakee erityistukea työkyvyttömyyden perusteella, tulee hänen toimittaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen lisäksi lääkärinlausunto terveydentilastaan (Katso lisää kohdasta Lääketieteelliset selvitykset). Lääketieteellisten lisäselvitykset Lääketieteellisten lisäselvitykset Mikäli hakija hakee erityistukea työkyvyttömyyden perusteella, tulee erityistukihakemuksen liitteenä olla lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman (MMETL 1192/ mom.). Lääkärinlausunnon hakija kustantaa itse. Lääkärinlausunnon tulee yleensä olla lääkärinlausunto B (SV7), joka ei saa olla vuotta vanhempi. Lausunnon tulee olla sellainen, että hakijan työkyky on sen perusteella arvioitavissa myös sairauspäivärahan enimmäisajan päättymisen jälkeen. Pääsääntöisesti hoito- tai kuntoutussuunnitelma sisältyy B-lääkärinlausuntoon, mutta se voi olla erillinenkin. Suunnitelman laatii yleensä hoitava lääkäri. Kela voi hankkia lääkärinlausunnon myös omalla kustannuksellaan, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa tai siihen on jokin muu erityinen syy (MMETL 1192/ mom.). Muut lääketieteelliset selvitykset Erityistukihakemukseen liitetään lisäksi seuraavat käytettävissä olevat lausunnot: sairauspäivärahan hakemista varten kirjoitetut B-lääkärinlausunnot kahden edeltävän vuoden ajalta sekä niiden liitteet, esim. röntgenlausunnot kuntoutuksen hakemista tai erityiskorvattavia lääkkeitä varten kirjoitetut B-lausunnot 14

15 kuntoutustutkimusta, työklinikkatutkimusta tai työkokeilua koskevat lausunnot tai muut vastaavat lausunnot kuntoutuslaitoksen hoitoseloste psykologin lausunto. Lisäselvitysten pyytäminen Lääketieteellisten ja muiden vastaavien lisäselvitysten pyytäminen Terveysosasto (työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisuryhmä) pyytää erityistukihakemukseen tarvittavat lääketieteelliset lisäselvitykset silloin, kun hakija hakee erityistukea työkyvyttömyyden perusteella. Kelan pyytäessä lisäselvityksiä lue lisää myös kuulemisesta. Kelalla on oikeus saada maksutta erityistukiasian ratkaisuun vaikuttavat tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta, muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä (terveyskeskukset, sairaalat ja muut sairaanhoitolaitokset), yksityiseltä terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä vakuutus- ja eläkelaitokselta. (MMETL 1192/ mom.) Tarvittavat tiedot saadaan pääasiassa sairauskertomus- tai hoitoselostejäljennöksinä, eikä lääkäri tällöin kirjoita uutta lausuntoa. Erityistuen ratkaisemista varten Kelalla on oikeus saada pyynnöstä lääkäriltä, muulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä, sosiaalipalvelujen tuottajalta tai hoitolaitokselta lausunto. Niin ikään Kelalla on oikeus saada edellä mainituilta tahoilta myös välttämättömät tiedot hakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä. (MMETL 1192/ mom.) Terveysosaston asiantuntijalääkäri ilmoittaa, mitä lisäselvityksiä hakijan terveydentilasta tarvitaan työkyvyn arviointia varten. Asiantuntijalääkäri voi pyytää kopioita viimeksi laadituista sairauskertomuksista, muistiinpanojen perusteella kirjoitettua B- lääkärinlausuntoa tai vaikkapa röntgenkuvia. Näitä koskevat pyynnöt asianomaisiin hoitolaitoksiin lähetetään terveysosastolta kirjeellä MML08. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä sosiaalipalvelujen tuottajat ovat oikeutettuja kohtuulliseen palkkioon Kelalle antamastaan lausunnosta (MMETL 1192/ mom.). Sosiaalipalvelujen tuottajia ovat: sosiaalihuollon laitokset, avohuollon toimintayksiköt, perhekodit ja sosiaalihuollon palveluita antavat yksityiset ammatinharjoittajat. 15

16 Lue lisää lääketieteellisten ja muiden vastaavien lisäselvitysten korvaamisesta Kustannusten kirjaaminen ja maksaminen Lääkäri tai tutkimuslaitos lähettää suorittamastaan tutkimuksesta laskun terveysosastolle. Osastolla tarkistetaan ennen laskun maksamista, että saatu selvitys on annetun tutkimusmääräyksen tai lisäselvityspyynnön mukainen. Lue lisää tutkimuksiin määräämisestä Erityistuen jatkon hakemiseen vaadittavien lääkärinlausuntojen korvaamisesta, lue lisää kohdasta Jatkolausunnon korvaaminen. Tutkimuksiin määrääminen Tutkimuksiin määrääminen Hakijan on perustellusta syystä käytävä työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana Kelan nimeämän lääkärin luona tai määrätyssä sairaalassa (MMETL 1192/ mom.). Kela voi määrätä hakijan lisätutkimuksiin, jos hänen työkykyään ei pystytä arvioimaan hakemukseen liitetyistä lääkärinlausunnoista. Lisätutkimuksiin voidaan määrätä myös silloin, kun hoito- tai kuntoutussuunnitelma ei ole riittävä. Sama velvoite tutkimuksissa käymisestä koskee myös erityistuensaajia. Terveysosaston asiantuntijalääkäri ilmoittaa, mihin tutkimukseen hakija määrätään. Tämän jälkeen terveysosasto ilmoittaa hakijalle lääkärin tutkittavaksi lähettämisestä kirjeellä MML02. Mikäli asiantuntijalääkäri katsoo tarpeelliseksi laitoksessa tai sairaalassa tehtävän tutkimuksen, ilmoitetaan asiasta hakijalle kirjeellä MML07. Hakijalle lähetettävän kirjeen liitteiksi lisätään Matkalaskulomake ja Matkakulujen korvausperusteet -lomake. Tutkimuksen suorittavalle lääkärille tai hoitolaitokselle terveysosasto ilmoittaa tarvittavasta tutkimuksesta kirjeellä MML05 (lääkärintutkimus) tai MML06 (laitostutkimus). Tutkivalle laitokselle lähetetään lisäksi hakijaa koskevat aikaisemmat lääkärinlausunnot, mikäli hän on hakemuksessaan antanut luvan tietojen luovuttamiseen. Tutkimuksen suorittava taho ilmoittaa hakijalle tutkimusajankohdan. Hakija on velvollinen noudattamaan tutkimusmääräystä, sillä muussa tapauksessa hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevin tiedoin ja hylätä (MMETL 1192/ ). Terveysosasto hyväksyy ja maksaa määräämistään tutkimuksista aiheutuneet kustannukset (MMETL 1192/ mom.) lukuun ottamatta matkakustannusten ja päivärahan korvaamista. Tutkimuksiin määräämisestä aiheutuvia kustannuksia ovat lääkärinpalkkio- ja tutkimuskustannukset. Lääkärinpalkkiokustannuksiin voivat sisältyä lääkärin perimä palkkio, palkkio lääkärinlausunnon kirjoittamisesta sekä toimisto- ja postitusmaksut. 16

17 Tutkimuskustannuksiin voivat puolestaan sisältyä esimerkiksi laboratorio- ja radiologiset tutkimukset, psykologin suorittamat persoonallisuustestit sekä tutkimukseen liittyvät sairaalan hoitopäivä- ja poliklinikkamaksut. Myös vaativat ja kalliit tutkimukset, kuten varjoainetehosteiset tietokonetomografia- tai magneettitutkimukset voivat tulla tutkimuskustannuksina kyseeseen silloin, kun tutkimus on tehty tutkimuksiin määräämiseen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi ja lausunnon kirjoittamiseksi. Mainitut lääkärinpalkkio- ja tutkimuskustannukset korvataan täysimääräisinä laskun mukaan. Korvaus maksetaan laskun esittäjälle. Kelan toimisto korvaa tutkimuksissa käynnistä aiheutuneet matkakustannukset vakuutetulle siten, kuin sairausvakuutuslain 4 luvussa (SVL 1224/ luku) säädetään. Vakuutetulla on oikeus saada tutkimukseen osallistumisen ajalta myös päivärahaa, yömatkarahaa sekä majoittumiskorvausta. Jos vakuutettu on tarvinnut saattajan, saattajalle korvataan matkasta aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin vakuutetulle. Päivärahaan, yömatkarahaan ja majoittumiskorvaukseen oikeuttavaksi ajaksi ei lueta sitä aikaa, jonka vakuutettu on ollut tutkimuksen johdosta sairaalassa tai muussa terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa oleskelu on ollut vakuutetulle maksutonta. Vakuutetun korvaukset maksetaan sen mukaan kuin Verohallituksen päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista määrätään. Lue asiasta lisää verohallinnon sivuilta. Katso myös korvauksen perusteeksi hyväksyttävät matkustustavat. Matkat maksetaan toimintamenoista toimistojen maksut systeemin kautta. Erityistukihakemuksiin liittyvät tutkittaviksi lähetettyjen vakuutettujen matkakustannukset ja niiden ennakot sekä päivärahat, yömatkarahat ja majoittumiskorvaukset kirjataan LMsysteemissä koodilla V3. Muut työkyvyttömyyteen liittyvät lisäselvitykset Muut työkyvyttömyyteen liittyvät lisäselvitykset Työkyvyttömyyden perusteella haettavan erityistuen hakemukseen liitetään lisäksi seuraavat käytettävissä olevat selvitykset: ammatinvalinnan ohjauksen (AVOn) lausunto työvoimaviranomaisen selvitys hakijan työllistymismahdollisuuksista asiakasyhteistyöryhmän lausunto tai toimintaohjelma selvitys työolosuhteista, joka on pyydetty esim. sairauspäivärahahakemusta varten. 17

18 Erityistukihakemuksen vireillä ollessa toimistoon saapuneet hakijaa koskevat lääkärinlausunnot ja muut selvitykset siirretään POSTI-asiakirjoina terveysosastolle. Määräaikaisen tuen jatkohakemus Määräaikaisen erityistuen jatkohakemus Erityistuensaaja hakee jatkoa määräaikaisena myönnettyyn erityistukeen Maahanmuuttajan erityistuen jatkohakemuslomakkeella (MM2L). Se lähetetään erityistuensaajalle ohjelmallisesti kaksi kuukautta ennen erityistuen päättymistä. Erityistuensaajan on palautettava hakemuslomake viimeistään määräajaksi myönnetyn erityistuen päättymistä seuraavan kuukauden aikana, jotta tuen maksamista voidaan jatkaa katkotta. Käsittele myöhemmin saapunut hakemus uutena hakemuksena. Erityistuki voidaan tällöin myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Voit tarvittaessa myös tulostaa ja lähettää jatkohakemuslomakkeen MM2L asiakkaalle. Jatkohakemuksen liitteeksi tulee toimittaa erityistuen hakemista varteen laadittu B- lääkärinlausunto tai vastaava, esim. erillinen hoito- tai kuntoutussuunnitelma, E-lausunto tai epikriisi. Lääkärinlausunnon tulee kuvata hakijan senhetkistä terveydentilaa, eikä lausunto saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Lausunnon perusteella tulee pystyä arvioimaan, jatkuuko hakijan työkyvyttömyys määräajaksi myönnetyn erityistuen päättymisen jälkeen. Pelkällä lääkärinlausunnolla ei voi hakea erityistuen jatkoa. Jatkolausunnon korvaaminen Jatkolausunnon korvaaminen Kela korvaa erityistuen jatkoa varten hankitun lääkärinlausunnon kustannukset. Korvaus maksetaan vain, jos lääkärinlausunto ja palkkiokuitti toimitetaan Kelalle alkuperäisinä. Kela ei kuitenkaan maksa korvausta silloin, kun se ei ole maksanut hakijalle erityistukea. Korvauksen maksaa Kelan toimisto. Lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuvina kustannuksina korvataan: lääkärin perimä palkkio lääkärinlausunnosta erikseen peritty maksu mahdollisista tutkimuksista aiheutuneet kustannukset lausunnosta perityn maksun lisäksi myös poliklinikkamaksu silloin, kun lääkärinlausunto on hankittu sairaalasta lausunnosta perityn maksun lisäksi myös terveyskeskuksen perimä käyntimaksu silloin, kun lääkärinlausunto on hankittu terveyskeskuksesta. Yksityisen lääkäriaseman perimää toimistokulumaksua ei korvata. Pääsääntöisesti korvataan vain yhden lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Useamman lausunnon korvaamisesta päättää terveysosasto. Asiassa voi ottaa yhteyttä osaston johtavan lääkärin sihteeriin Eija Luokkalaan, jolta voi tiedustella 18

19 kustannusten korvaamista koskevia asioita eläke-etuuksiin liittyen. Luokkalan tavoittaa puhelimitse numerosta tai sähköpostitse. Erityistuen jatkon hakemiseen tarvittavan lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuneet kulut kirjataan LM-systeemissä koodilla V5. Matkakulut korvataan sairausvakuutuslain mukaan. Katso myös lääketieteellisten ja muiden vastaavien lisäselvitysten pyytäminen. Lausunto sairauspäivärahasta Lausunto sairauspäivärahasta Toimisto määrittelee työkyvyttömyyden perusteella haettavan erityistuen hakemuksen yhteydessä sairauspäivärahan laskennallisen enimmäisajan, jos hakijalla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan tai hän ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Toimisto antaa lausunnon silloin, kun erityistuenhakijalla ei näyttäisi olevan työeläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä. Toimisto kirjaa sairauspäivärahan laskennallista enimmäisaikaa koskevan lausunnon SAHA-kansion kommenttikenttään. Laskennallista sairauspäivärahakautta ei tarvita silloin, kun henkilölle on myönnetty työeläkelakien ja kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, hakijan työkyvyttömyys on alkanut ennen 15 vuoden ikää, hakija on täyttänyt 63 vuotta ja saa vanhuuseläkettä työeläkelakien perusteella ja työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain perusteella. Erityistuki voidaan myöntää ilman laskennallisen sairauspäivärahakauden täyttymistä, jos henkilölle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke tai 63 vuotta täyttäneelle on myönnetty työeläkelakien mukainen vanhuuseläke, mutta hänelle ei jää maksettavaksi kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkkeen suhteutuksen vuoksi. Katso lisää kohdasta Hakuaika > Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävän erityistuen alkamisaika. Selvitys kuntoutustarpeesta Selvitys kuntoutustarpeesta Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivältä (SVL 1224/ luku 6 1 mom.). Kuntoutustarve selvitetään, jos asiakkaan työkykyyn tai työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa kuntoutuksella. Lue lisää kuntoutustarpeen selvittämisestä. 19

20 Jos erityistuenhakija ei ole hakenut sairauspäivärahaa tai hänellä ei ole oikeutta siihen, toimisto selvittää tarvittaessa näissäkin tilanteissa kuntoutustarpeen. Selvitys tehdään erityistukihakemuksen ja sen liitteiden perusteella ennen hakemuksen siirtämistä terveysosastolle. Kuntoutustarpeen selvittelystä ja sen lopputuloksesta ilmoitetaan SAHA-kansion kommenttikentässä. Myös ennen työkyvyttömyyden perusteella myönnettävän erityistukipäätöksen antamista Kelan on tarvittaessa varmistettava, että hakijan mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Muut kuntouttajatahot Kelan lisäksi muutkin kuntouttajatahot voivat selvittää hakijan kuntoutusmahdollisuuksia. Työeläkelaitoksilla on Kelan tavoin velvollisuus ennen eläkeratkaisua varmistaa, että hakijan kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty. Muualla tehdyistä kuntoutusselvittelyistä saadaan tieto hakijalta itseltään työkyvyttömyyseläkehakemuslomakkeen kuntoutusta koskevassa kohdassa. Vireilletulo Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. 20

21 Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Katso käytössä ja tulossa olevat asiointipalvelut (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojan työvälineet > Verkkoasiointi Kelassa > Tulevat palvelut). Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenottotyö siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. 21

22 Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) 22

23 Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää 23

24 edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä 24

25 ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. Kuolinpesä Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea erityistukea. Erityistuki on henkilökohtainen etuus, jota ei voi henkilön puolesta hakea hänen kuolemansa jälkeen. Lue myös erityistuen maksamisesta kuolinpesälle (Etuusohje > Maksaminen > Maksunsaajat > Kuolinpesä). Hakuaika Hakuaika Erityistuki myönnetään myöntämisedellytysten täyttymistä seuraavan kuukauden alusta (MMETL 1192/ ). Erityistuessa ei kuitenkaan ole takautuvaa hakuaikaa, joten erityistuki voidaan käytännössä myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävän erityistuen alkamisaika Erityistuki myönnetään työkyvyttömyyden perusteella pääsääntöisesti sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä seuraavan kuukauden alusta. Edellyttäen, että muut erityistuen myöntämisedellytykset täyttyvät, voidaan erityistuki kuitenkin myöntää ilman sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä alla mainituissa tilanteissa (MMETL 1192/ ). 25