Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön VASKIN valmisteluhanke. Hankeraportti 2008
|
|
- Kauko Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön VASKIN valmisteluhanke Hankeraportti 2008
2 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUSAIKATAULU HANKKEEN HALLINNOINTI VAMMAISPALVELUJEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET POHJOIS-SUOMESSA JA KAINUUSSA PERUSSELVITYKSET Kysely kuntien perusturvan johdolle ja vammaispalvelujen vastuuhenkilöille Haastattelu vammaisjärjestöille Kuntakäynnit VASKIN POHJOIS-POHJANMAAN TOIMINTA VUONNA KEHITTÄMISKOHTEET JA PILOTTIEN TILANNE Erityisosaaminen lähipalveluksi kehitysvammapalveluissa Erityisosaamisen vahvistaminen kuntien vammaispalveluissa Vaikeavammaisten päivätoiminta Henkilökohtainen avustaja /henkilökohtainen apu Palvelusuunnitelmat työvälineeksi ALUESEMINAARI JA KOULUTUKSET PALVELUPROSESSIEN MALLINTAMINEN YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN KANSSA VASKIN KAINUUN TOIMINTA VUONNA KEHITTÄMISKOHTEET JA PILOTTIEN TILANNE Kehitysvammahuollon osaamisen vahvistaminen Puhevammaisten tulkkipalvelujen organisointi ja käynnistäminen Kainuussa Tarpeen arvioinnista Kainuun puhevammaisten tulkkipalvelupäätökset Kehittäjäpilotin toiminta ja alustavat tulokset Jatkosuunnitelmat Kehitysvammaisten jatko-opetus ALUESEMINAARI HANKKEEN TALOUS TIEDOTUS LÄHTEET LIITTEET Hankeraportin sisällön kappaleet 1-3, ja 5-6 on kirjoittanut Marjo Savukoski. Kappale 4. Vaskin Kainuun toiminta vuonna 2008, on raporttiin toimittanut Marja Malin. 2
3 1 Hankkeen tavoitteet ja toteutusaikataulu Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena on luoda perusta vammaispalvelujen kehittämisyksikkö rakenteelle, joka pysyväisluonteisena toimintayksikkönä tukee ja koordinoi sekä luo edellytyksiä ja organisoi vammaisten palveluja koskevaa kehittämistoimintaa sekä tiedon ja erityisosaamisen välittämistä. Kehittämisyksikön tarkoituksena on tukea Pohjois- Suomen haastavissa väestöllisissä ja taloudellisissa olosuhteissa mahdollisimman tasapuolista vammais- ja kehitysvammapalvelujen saantia, palvelujen kehittämistyötä sekä erityisosaamisen jatkuvuutta. Hankkeen taustalla on ollut pyrkimys päästä hanketoimintaa pitkäjänteisempään kehittämisen toteuttamiseen sekä palvelujen kehittämiseen seudullisen yhteistyön pohjalta. Hankkeen tavoitteena on 1)selvittää vammais- ja kehitysvammatyön nykytila ja kehittämistarpeet 2)edistää eri toimijatahojen välistä yhteistyötä 3)valmistella vammaispalvelujen kehittämisyksikköesitys 4)kehittää palvelujen tasapuolista seudullista saatavuutta 5)edistää tiedontuotantoa Hankkeen toteutusaikataulu on jaettu ajallisesti kolmeen osaan: Ensimmäisessä vaiheessa, suunnittelu ja kartoitusvaiheessa, syksy kevät 2008 tavoitteena oli - työntekijöiden rekrytointi ja tiimirakenteen luominen - suunnittelu ja toiminnan organisoiminen - ohjausryhmän nimeäminen - seudullisten tarpeiden ja voimavarojen kartoitus - hankkeen käynnistämisseminaari yhteisesti Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan toimijoille - yhteistyöverkoston kokoaminen, osaamispotentiaalin, henkilöstön osaaminen, kehityshankkeet, hyvät käytännöt ja erikoistumisalueiden kartoittaminen Toiminnan suunnittelu- ja kartoitusvaihe painottui hankkeen alkuun, mikä vaihe hankkeesta on raportoitu hankkeen ensimmäisessä hankeraportissa (Hankeraportti vuosi 2007). Toisessa vaiheessa, yhteistyöalustan luomisen vaihe, kevät 2008 kevät kehittämisyksikköesityksen valmistelu sosiaali- ja terveysministeriölle - vammais- /kehitysvammatyön seminaaripäivien järjestäminen yhteisesti Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan toimijoille ( mahdollisuus videovälitteisyyteen) - eri toimijoiden roolin, tehtävien ja työnjaon tarkentaminen - yhteistyöverkoston ylläpitäminen ja johtaminen 3
4 - yhteisesti valikoitujen kokeiluhankkeiden käynnistäminen Kolmannessa vaiheessa, pysyvän kehittämisyksikkörakenteen käynnistymisen vaihe kevät 2009 syksy kokeilujen palaute ja hyväksi todettujen käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönotto -arviointi ja raportointi -pysyvän kehittämisyksikön organisointi mm. resursointi; verkostot ja kumppanuussopimusten luonnokset koordinointiin ja johtamiseen liittyvät ratkaisut; kehittämisen, tutkimuksen ja palvelujen tuottamisen suunnittelu ja kartoitusvaiheessa, syksy kevät Hankkeen hallinnointi Hankkeen hallinnoinnista vastaa hankkeen ohjausryhmä, minkä tehtävänä on valvoa projektin etenemistä tavoitteiden suuntaisesti ja valvoa kustannusten toteutumista. Hankkeen aikana kehittämistyössä on hyödynnetty tehty yhteistyötä Vuonna 2008 ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa, keväällä Kajaanissa ja syksyllä Oulussa. Lisäksi hankkeen aikana kehittämistyössä on hydennetty ohjausryhmän jäsenien asiantuntijuutta. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja Ari Hietanen, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri, varajäsen Päivi Lauri-Hettula, sosiaalijohtaja, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri, jäsen Marita Pikkarainen, kehittämispäällikkö, Kainuun maakunta kuntayhtymä, varajäsen Marja Malin, vammaispalvelupäällikkö Kainuun maakuntakuntayhtymä, jäsen Maija Pelkonen, läänin sosiaalitarkastaja, Oulun lääninhallitus, jäsen Petri Kinnunen, yksikön johtaja, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, varajäsen Arja Honkakoski, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, jäsen Ritva Pääkkönen, yksikön johtaja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, jäsen Hannu Pietiläinen, osastonjohtaja, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, varajäsen Pirjo Ylikauma, tuntiopettaja, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, jäsen Seija Siivola, lehtori, Kainuun ammattikorkeakoulu, jäsen Ritva Still, aluesihteeri Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Kehitysvammaisten Tukiliitto Oy, jäsen Sari Saha, aluesihteeri Pohjois-Suomi cp-liitto ry, jäänyt äitiyslomalle ja tilalle tullut Juhani Uhlgren, aluesihteeri ms-liitto, ja varajäseneksi vs.aluesihteeri Minna Hannula jäsen Marjut Korjola, aluesihteeri Kynnys ry, Pohjois-Suomi, jäsen Merja Jarva, aluejohtaja vammais- ja mielenterveyspalvelut, Nuorten ystävät ry. sihteeri hankekoordinaattori Marjo Savukoski Ohjausryhmää on täydennetty kuntien edustajilla, joita ovat vammaisten ja erityisryhmien palvelujohtaja Anna-Leena Mäntyniemi Kallion peruspalvelujen kuntayhtymästä ja vammaispalvelujen ohjaaja Ulla-Riitta Päiväniemi Pudasjärveltä. 4
5 Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö hanke etenee yhteneväisin tavoittein Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Hankkeilla on kuitenkin omat ohjausryhmänsä, mistä johtuen Pohjois-Pohjanmaan hankkeen ohjausryhmän esityksestä hankekoordinaattorit ja puheenjohtajat ovat kokoontuneet kaksi kertaa vuodessa varmistamaan hankkeen tavoitteiden etenemisen yhdensuuntaisesti. Hankepalavereja on pidetty Oulussa ja etäyhteydellä Tahkokankaan palvelukeskuksesta, Kainuun maakunnasta ja Kolpeneen palvelukeskuksesta. Kainuun työrukkasryhmä on kokoontunut vuoden 2008 aikana kaksi kertaa. 2 Vammaispalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa ja Kainuussa 2.1 Perusselvitykset Projektisuunnitelmaan perustuen hankkeen tavoitteena on luoda kehittämistyön rakenteet suunnitelmalliselle ja pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Kehittämistyön perustaksi hankkeessa tehtiin laaja-alaiset selvitykset Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin vammaispalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kysely suoritettiin web-kyselynä koko Pohjois-Suomen ja Kainuun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdon ja vammaispalveluista vastaaville henkilöille. Kyselyn lisäksi kuntakohtaista tilannetta ja kehittämistarpeita tarkennettiin kuntakäynneillä tehdyillä haastatteluilla, mihin kutsuttiin mukaan perusturvan johto ja vammaispalveluista vastaava henkilöstö. Nykytilaa ja kehittämistarpeita kartoitettaessa haluttiin saada selville myös asiakasnäkökulma palvelujen tämän hetkisestä tilanteesta, mistä johtuen kyselyn ja kuntakäyntien lisäksi tehtiin laaja haastattelu Pohjois- Suomen vammaisjärjestöjen aluesihteereille ja hallitusten jäsenille. Näiden selvitysten pohjalta luotiin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vammaispalvelujen kehittämispilotit, joita hankkeen aikana viedään eteenpäin Kysely kuntien perusturvan johdolle ja vammaispalvelujen vastuuhenkilöille Vammaispalvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita selvitettiin vuoden 2008 alussa lähettämällä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kuntien vammais- ja kehitysvammapalvelujen web-kysely kehitysvammapalvelujen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Kyselyn valmistelusta vastasi Lapin Vaskin yksikkö yhteistyössä Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan yksikön kanssa. Loppuraportoinnista vastaa Vaskin Lapin yksikkö. Pohjois- Pohjanmaan kunnista kyselyyn tuli vastaus 36 /39 kunnasta. Lapista 16/21 kunnasta saatiin vastaukset ja Kainuun maakunta kuntayhtymästä 12/12 kaikki vastasivat kyselyyn. Liitteenä (liite 1) Pohjois-Suomen vammaispalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet selvityksen yhteenveto Haastattelu vammaisjärjestöille Laaja-alaisen kokonaiskuvan luomiseksi vammaispalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista verkostoiduttiin hankkeessa Pohjois-Suomen vammaisjärjestöjen kanssa, jotka edustavat asiakasnäkökulmaa. Vammaispalvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita selvitettiin Pohjois-Suomessa toimivilta vammaisjärjestöiltä kevään 2008 aikana tehdyillä haastatteluilla. Teemahaastattelun suorittamisesta vastasi Vaski-hankkeen Pohjois- 5
6 Pohjanmaan yksikkö ja siellä suunnittelija Merja Renko. Suunnittelu tehtiin yhteystyössä ohjausryhmään kuuluvien Pohjois-Suomen kehitysvammaisten tukiliiton, CP-liiton ja Kynnys ry:n aluesihteereiden kanssa. Haastatteluun osallistui 21 henkilöä, jotka olivat Pohjois-Suomen vammaisjärjestöjen aluesihteereitä ja hallitusten jäseniä. Haastatelluista 12 henkilöä edusti neurologisia järjestöjä, 4 aistivammajärjestöjä, 2 kehitysvammajärjestöjä ja 3 muita vammaisjärjestöjä. Haastatteluja tehtiin Oulussa, Rovaniemellä ja Kajaanissa. Haastattelujen tuloksista on kirjoitettu raportti, joka on saatavissa Liitteenä (liite 2) tiivistelmä raportista Kuntakäynnit Kyselyn tulosten tarkentamiseksi kehittämiskoordinaattori jatkoi keväällä Pohjois- Pohjanmaan alueen 2008 syksyllä aloittamiaan kuntakäyntejä, joissa kuntien perusturvajohtajia ja vammaispalvelujen työntekijöitä haastateltiin kuntien vammaispalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista. 3 VASKIn Pohjois-Pohjanmaan toiminta vuonna Kehittämiskohteet ja pilottien tilanne Kuntien toimijoille tehdystä lomakekyselystä, vammaisjärjestöille tehdyistä haastatteluista ja kuntakäyntien haastatteluista syntyneen laaja-alaisen yhteenvedon pohjalta valittiin Pohjois-Pohjanmaan kehittämiskohteet. Kuntia ja yhteistoiminta-alueita kutsuttiin kehittämään vammaispalveluja kehittämiskohteittain. Tieto kehittämiskohteista lähetettiin kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan kuntiin kirjeitse sekä julkaistiin Vaskin nettisivuilla. Kehittämiskohteet olivat avoimessa haussa kunnille välisenä aikana. Liitteenä Kutsu kunnille kehittämään vammaispalveluja (liite 3.) Valitut kehittämiskohteet : Erityisosaamisen vahvistaminen kuntien vammaispalveluissa, Erityisosaaminen lähipalveluksi kehitysvammapalveluissa, Vaikeavammaisten päivätoiminta, Henkilökohtainen avustaja / henkilökohtainen apu, Palvelusuunnitelmat työvälineiksi Erityisosaaminen lähipalveluksi kehitysvammapalveluissa Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä esitetään kehitysvammalaitosten ylläpitämien kehitysvammaneuvoloiden muokkaamista alueellisiksi ja valtakunnallisiksi kehitysvammaalan ja vastaavien tehtävien tukikeskuksiksi. Tukikeskukset tulisivat huolehtimaan kehitysvamma-alan monialaisen osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpidosta, kehittämisestä sekä erityisesti sen jalkauttamisesta kehitysvammaisten henkilöiden, heidän perheidensä ja lähipalvelujen tueksi. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73, 75.) Vaskin selvityksen tulokset vahvistavat tämän näkemyksen, minkä mukaan kunnissa odotetaan erityishuollon palvelukeskuksilta keskittymistä vammaispalvelujen erityisosaamiseen ja tuen saamista lähipalveluille mahdollisimman joustavasti. 6
7 25 % 29 % Tutkimus- ja neuvolapalvelujen jalkautuminen kuntiin Erityisosaamiseen keskittyminen Tilapäishoidon käytännöt 11 % Yhteistyön tiivistäminen kuntiin 11 % 24 % Muut kehittämistarpeet Kuvio 1.: Erityishuollon palvelukeskusten tuottamien palvelujen kehittämistarpeet. Vastaajia yhteensä 44. Kehittämisen tavoite on erityispalvelujen tuominen kuntiin sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen tueksi pyrkimyksenä vähentää kehitysvammahuollon alueellisia eroja ja samalla parantaa palvelujen laatua. Kehittämisaikataulu on syksystä kevääseen Kehittämistyö pitää sisällään kuntien ja palvelukeskuksen yhteistyöneuvottelut ja suunnitelmat jalkautettavien erityispalvelujen tuottamisesta kuntiin, jalkautettavien palvelujen kokeilut, niiden seuranta, arviointi ja palvelujen prosessien mallintaminen tavoitteena jalkautettujen erityispalvelujen toteuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen tueksi sekä mahdollisuus konsultaatiopalvelujen kehittämiseen videoneuvottelutekniikalla. Kehittämisyhteistyöhön hakivat seuraavat Pohjois-Pohjanmaan kunnat: Kallion peruspalvelujen kuntayhtymä (Ylivieska, Alavieska, Sievi, Nivala), Kalajoki, Liminka, Tyrnävä, Pudasjärvi, Raahen seutukunta (Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Vihanti), Pyhäjärvi, Taivalkoski ja Ii. Näistä kunnista kehittämisyhteistyöhön valittiin etäämmällä olevia kuntia, Oulun pohjoispuolelta Taivalkosken kunta ja Pudasjärven kaupunki sekä Oulun eteläpuolelta Kallion peruspalvelujen kuntayhtymän kunnat (Ylivieska, Alavieska, Sievi, Nivala). Kehittämisyhteistyöhön valittiin pilottikunnat, mitkä ovat Oulusta katsoen etäämmällä olevat pohjoispuolen kunnat Taivalkoski ja Pudasjärvi sekä eteläpuolen kunnista uuden peruspalvelujen kuntayhtymä Kallion kunnat, mitkä aloittavat yhteistä palvelutuotantoa. Kehittämistyön tavoitteena on, että uudet jalkautuvat palvelut voidaan tarjota myös muihin kuin pilottikuntiin. Keväällä 2008 Tahkokankaan palvelukeskuksessa tutkimus- ja neuvolapalvelujen henkilökunta osallistui neljän työkokouksen laajuiseen kehitystarveanalyysiin, missä henkilöstö pohti yhteisesti kehittämistarvetta ja siitä johtuvia työryhmien organisoitumistarpeita. Syksyllä 2008 kehittämistyötä Tahkokankaan palvelukeskuksen palvelujen jalkauttamiseksi lähdettiin viemään eteenpäin pilottikuntien ja erityishuoltopiirin poliklinikan työryhmien yhteisillä palavereilla, Pudasjärvellä ja Ylivieskassa. Palavereissa käytiin läpi kuntien nykytilannetta kehitysvammapalveluissa ja tarvetta jalkautuville palveluille sekä sovittiin kuntiin jalkautettujen palvelujen ensimmäiset kuntapäivät. Pudasjärven palaveriin osallistui myös Taivalkosken kehitysvammahuollon edustaja ja palaverissa so- 7
8 vittiin alustavasti jalkautettujen palvelujen päivät Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle Hankkeessa suunniteltiin päivien seuranta- ja arviointilomakkeet, mitkä täytetään jokaisesta tuotetusta jalkautuvasta palvelusta. Näiden avulla voidaan seurata palvelun sisältöä, siihen käytettyä aikaa ja resursseja sekä saadaan palautetta palvelujen suunnittelua varten. Asiakkaan omaiset, kunnan yhteistyössä mukana oleva henkilöstö ja palvelukeskuksen työryhmän jäsenet täyttävät seuranta- ja arviointilomakkeen jokaisesta jalkautetusta palvelusta. Kehittämistyöhön liittyen palvelukeskuksen henkilökunta on tuottanut alustavia kuvauksia tarjottavista jalkautuvista palveluista sekä pohtinut myös palvelun suunnitteluprosessia. Liitteenä arviointi- ja seurantalomakkeet ( liite 4. Asiakaan arviointilomake, liite 5. Kunnan arviointilomake, liite 6. Tahkokankaan henkilökunnan arviointilomake). Vuoden 2009 puolella aloitetaan jalkautettujen palvelujen prosessien mallintaminen arvioinnin ja palautteiden pohjalta Erityisosaamisen vahvistaminen kuntien vammaispalveluissa Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras-hanke) yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia alueellisesti tasapuolisesti niin, että laadukkaat palvelut ovat asukkaiden saatavilla myös kaukana kasvukeskuksista olevissa kunnissa. Samaan tavoitteeseen tähtää kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste, mikä painottaa palvelujen saatavuuden ja laadun parantamista sekä alueellisten erojen vähentämistä. Vaskin kuntakyselyn vastaajat nostivat keskeiseksi ongelmaksi kuntien vammais- ja kehitysvammapalvelujen resurssien vähyyden suhteessa työtehtävien erityisosaamisen vaatimuksiin. Kuntakyselyssä yli neljäsosa vastaajista nosti ensimmäiselle sijalle resurssien vähäisyyden, kun kysyttiin minkälaisia ongelmia ja kehittämistarpeita vammaispalveluihin liittyy. 10 % 12 % 16 % Resurssien vähäisyys 26 % Vammaisten asuminen ja siihen liittyvä tuen järjestäminen Henkilökohtaiset avustajapalvelut Erityisosaaminen Lasten ja nuorten palvelutarpeet 14 % 22 % Muut kehittämistarpeet Kuvio 2.: Vammaisten palveluihin liittyvät ongelmat ja kehittämistarpeet kunnissa. 8
9 Selvitysten mukaan vammaispalveluissa erityisosaamisen tarpeiden lähtökohta löytyy kuntien moninaisista vammaispalveluista ja niihin liittyvistä yksilöllisistä palvelutarpeista. Tarpeisiin vastaaminen on haasteellista resurssien vähäisyyden, sosiaalityöntekijöiden/palveluohjaajien monialaisen työnkuvan ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi. Vammaispalvelutehtävät edellyttävät erityisosaamista, ja työntekijät arvioivat tarvitsevansa sen vahvistamista konsultaation ja koulutuksen avulla. Uuden vammaispalvelulain ja asiakasmäärien lisääntymisen myötä koulutuksen ja konsultaation tarpeen arvioidaan entisestään kasvavan. Kehittämiskohteen aikataulu on syksystä 2008 kevääseen Kehittämisen tavoite on vammaispalveluista vastaavien sosiaalityöntekijöiden ja palveluohjaajien työntekijöiden erityisosaamisen vahvistaminen, alueellisen erityisosaamisen keskittämisen edistäminen ja vammaispalvelujen alueellisten erojen vähentäminen. Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan kunnista on pieniä kuntia, joissa etäisyydet naapurikuntiin ovat pitkät. Pienissä kunnissa sosiaalityöntekijöiden määrä on yleensä yhdestä kahteen työntekijää ja työntekijöiden työkuvat ovat laajoja. Työntekijöillä yleinen kokemus on, että vastuu palveluista on henkilökohtaisen osaamisen varassa, mikä lisää tunnetta työn kuormittavuudesta. Konsultaation saaminen erityisosaamista vaativiin kysymyksiin vahvistaa henkilöstön ammatillista osaamista ja sitä kautta oman työn hallittavuuden tunnetta. Kehittämisverkostoon kuuluvat Vaalan, Utajärven, Kuusamon, Muhoksen ja Iin kuntien, sekä Pudasjärven ja Oulun kaupungin vammaispalvelun sosiaalityöntekijöitä. Lisäksi verkostossa ovat mukana Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin sosiaalityöntekijöitä. Syksyn 2008 aikana on pidetty kaksi vertaiskonsultaatio palaveria ja , joissa on selvitetty erityisosaamisen tarpeita ja keskusteltu vammaispalveluun liittyvistä kysymyksistä ja pohdittu yhdessä asiakastapauksia. Toisella kertaa etä-/ videoneuvotteluyhteys vertaiskonsultaatiosta järjestettiin Oulunkaaren seutukunnan kuntiin Vaalaan ja Iihin, missä sosiaalityöntekijät pystyivät osallistumaan palaveriin omalta työpaikaltansa. Vertaiskonsultaatio palavereja jatketaan keväällä Puhelimitse ja kasvotusten tapahtuva konsultaatiotuki koetaan tarpeelliseksi verkkokonsultaation rinnalla, koska siinä asian käsittelyyn tulee dialoginen ulottuvuus ja keskustelua käydään laajemmin ja monitasoisemmin asian tiimoilta kuin verkkokonsultaatiossa. Vertaiskonsultaatiopalavereissa hanketyöntekijät ovat välittäneet vammaispalveluihin liittyvää ajankohtaista tietoa Stakesin vammaispalveluverkoston kokouksista, joihin hankkeesta on osallistuttu keväällä Seinäjoella ja marraskuussa Kajaanissa Vaikeavammaisten päivätoiminta Vammaispalvelulakiin lisättiin vaikeavammaisten päivätoimintaa koskeva säännös alkaen, minkä mukaan päivätoiminta kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaispalvelulain 2 :n nojalla vammaispalvelulakia sovelletaan henkilöihin, joilla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vamma tai sairaus voi olla joko fyysinen tai psyykkinen. Kunta on velvollinen järjestämään päivätoimintaa, jos toimintarajoite on niin vaikea, että se estää asiakasta osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Lakiuudistuksen tarkoituksena on parantaa elämän laatua tukemalla avohoitoa ja vähentä- 9
10 mällä sairaalajaksoja. Tarkoituksenmukaisesti järjestetyn päivätoiminnan avulla voidaan alentaa terveydenhuollon menoja ja säästää kokonaiskustannuksissa. Vaskin kyselyn perusteella yli 75 % kuntia edustaneista vastaajista arvioi vammaisten päivätoiminnan järjestetyn korkeintaan kohtalaisesti. Tätä tulosta tukee selvityksessä tehdyt vammaisjärjestöjen haastattelut. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Erittäin huonosti 0 % Kainuu Lappi Pohjois- Pohjanmaa Yhteensä Kuvio 3.: Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet kunnassa. Vammaisten päivätoiminta. Vastaajia: Kainuu 8, Lappi 17, Pohjois-Pohjanmaa 29, yhteensä 54. Kehittämisaikataulu hankkeessa on syksystä 2008 kevääseen Tavoitteena on, että Pohjois-Pohjanmaan eri seutukuntien päivätoiminnan henkilöt verkostoituvat ja lisäävät tietämystään päivätoiminnan kehittämismahdollisuuksista. Tavoitteena on myös selvittää päivätoiminnan nykytilanne ja kehittämistarpeet Pohjois-Pohjanmaalla ja valmistella suunnitelmaa vaikeavammaisten päivätoiminnan kehittämiseksi. Kehittämisverkostossa on edustus jokaisesta Pohjois-Pohjanmaan seutukunnasta : Ylivieskan seutukunta, Kalajoki, kehitysvammahuollon johtaja Päivi Siironen,Oulun seutukunta, Kempele, avohuollon ohjaaja Outi Tuomaala, Oulun seutukunta, Oulun kaupunki, sosiaalityöntekijä Sisko Joensuu, Oulunkaaren seutukunta, Ii, sosiaaliohjaaja Satu Palovaara, Oulunkaaren seutukunta, Pudasjärvi, avohuollon ohjaaja Ulla-Riitta Päiväniemi, Koillismaan seutukunta, Kuusamo, KeVa keskus, johtaja Paula Jokela,Nivala- Haapajärven seutukunta, Pyhäjärvi, työkeskuksen vastaava ohjaaja Johanna Saaranen Raahen seutukunta, Siikajoki, kehitysvamma- ja työtoimintojen vastaava ohjaaja Laura-Kokkonen Paananen, varahenkilö: sosiaalityöntekijä Birkitta Ala-aho, Siikalatvan seutukunta, Rantsila, palveluohjaaja Ulla Hankonen. Verkosto on kokoontunut syksyllä 2008 kaksi kertaa: Ensimmäisessä tapaamisessa selvitettiin kuntien vaikeavammaisten päivätoiminnan nykytilannetta. Yleisenä käsityksenä tuli esille, että tietoja vaikeavammaisten päivätoimintaa on kehitetty vähänlai- 10
11 sesti ja tarjottu vaikeavammaisten päivätoiminta palvelu vaihtelee huomattavasti kunnittain. Ensimmäisessä palaverissa päätettiin asiakaskyselyn tekemisestä vaikeavammaisten tarpeista ja toiveista päivätoiminnan suhteen. Toisella tapaamiskerralla verkosto tutustui Oulun kaupungin vaikeavammaisten päivätoimintaan sekä Aivovammaliiton klubitoimintaan, mikä järjestää vaikeasti aivovammaisille päivätoimintaa. Päivän aikana verkosto suunnitteli ja pohti asiakaskyselyn sisältöä ja kysymyksiä. Asiakaskysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta tullaan lähettämään seutukunnittain joulukuun helmikuun 2009 aikana kuntien vaikeavammaisille päivätoiminnassa jo oleville ja päivätoimintaan oikeutetuille henkilöille. Asiakaskysely välitetään asiakkaille kuntien vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden välityksellä, milloin asiakkaiden tietosuoja säilyy, eikä henkilöt tule tietoon vammaispalvelun kehittämisyksikköön. Liitteenä (liite 7.) saate ja vaikeavammaisten päivätoimintakysely. Vaikeavammaisten päivätoimintaverkostossa on noussut tarve kuntien työ- ja päivätoimintayksiköiden henkilöstön verkostoitumiselle, yhteisten koulutustarpeiden selvittämiselle ja koulutuksen järjestämiselle. Vuoden 2009 puolella hanke järjestää verkostopäivän yhteistyössä Tahkokankaan palvelukeskuksen kanssa kuntien työ- ja päivätoimintakeskusten vastaaville Henkilökohtainen avustaja /henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita oli vuonna 2006 noin Viime vuosina henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakasmäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin yhdeksällä prosentilla. Tällä hetkellä henkilökohtainen avustaja ei ole erityisen järjestämisvelvollisuuden alainen palvelu, joten asiakkailla ei ole siihen subjektiivista oikeutta. Eduskunta päätti vammaislain uudistamisesta joulukuussa 2008 ja näin henkilökohtaisesta avusta on tulossa subjektiivinen oikeus alkaen. Vaskin kuntakyselyssä henkilökohtaisen avustajan saatavuuteen liittyvät ongelmat nousivat esille kolmantena kehittämistarpeena(resurssien vähäisyyden ja vammaisten asumispalveluihin liittyvien epäkohtien jälkeen). Kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toimivuutta. Tulosten mukaan koko Pohjois-Suomen ja Kainuun alueella avustajatoiminnan koki huonoksi 10 %, kohtalaiseksi 40 %, hyväksi noin 45 % ja erittäin hyväksi noin 5 %. Toimivuus arvioitiin heikoimmaksi Kainuussa, missä 77 % vastaajista arvioi henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toimivuuden korkeintaan kohtalaiseksi. 11
12 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kainuu Lappi Pohjois- Pohjanmaa Yhteensä Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Erittäin huonosti Kuvio 4. Vaikeavammaisen henkilökohtainen avustaja. Vastaajia: Kainuu 9, Lappi 17, Pohjois- Pohjanmaa 30, yhteensä 56. Pohjois-Suomen vammaisjärjestöjen haastatteluissa selkeästi suurimman palvelujen kysynnän kasvun uskottiin tulevan henkilökohtaisen avustajan tarpeesta. Henkilökohtaisten avustajien tarvetta kasvattaa samanaikaisesti useat tekijät: asiakkaiden tietoisuus palveluista on kasvanut, laitosasumista hajautetaan, palveluasuminen kotona henkilökohtaisen avustajan tuella lisääntyy ja henkilökohtaista apua ollaan kirjaamassa vammaislakiin subjektiiviseksi oikeudeksi. Haastateltujen mukaan tähän olisi kunnissa tarpeen varautua esimerkiksi suunnitelmallisemman avustajajärjestelmän rakentamisella, jotta palvelun kasvavaan tarpeeseen voidaan tulevaisuudessa vastata. Henkilökohtaisen avun osalta kehittämisaikataulu hankkeessa on syksystä 2008 kevääseen Tavoitteena on lakiuudistukseen varautuminen ja henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittäminen alueellisessa ja valtakunnallisessa verkostossa. Hankkeessa on verkostoiduttu Oulun alueen toimijoiden kanssa, osallistumalla Sentteri- hankkeen alueellisiin työkokouksiin ja kehittämään alueellista avustajajärjestelmää (liite 8. Alueellinen valmistelutyöryhmä) ja liitytty jäseneksi valtakunnalliseen assistentti.infoon Palvelusuunnitelmat työvälineeksi Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaavaa suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. (Sosiaalihuollon asiakaslaki 812/2000, 7-8.) Vammaispalveluasetuksessa säädetään, että vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on tarvittaessa laadittava palvelussuunnitelma. Sen 12
13 toteuttamiseen voidaan nimetä vastuuhenkilö, ja suunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan. (Vammaispalveluasetus 759/1987, 2.) Palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien tekeminen ja niiden kattavuus kunnissa vaihtelee. Valtaosa kunnista tekee palvelusuunnitelmat tarvittaessa, mutta niiden tarkistaminen on ollut sattumanvaraista. (Paara 2005, 38.) Meneillään olevassa vammaislakien uudistamisessa on palvelusuunnitelman asemaa lainsäädännössä vahvistettu. Kuntien vammaispalvelun toimijoille ja johdolle suoritetun kyselyn tulosten mukaan koko alueella palvelusuunnitelmien laadinnan ja seurannan arvioi kunnan toimijoista erittäin huonoksi tai huonoksi noin 20 %, kohtalaiseksi noin 38 %, hyväksi noin 32 % ja erittäin hyväksi noin 10 %. Kainuun ja Lapin alueen toimijat arvioi tilanteen huonommaksi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen toimijat. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Erittäin huonosti 0 % Kainuu Lappi Pohjois- Pohjanmaa Yhteensä Kuvio 5.:Palvelusuunnitelmien laadinta ja seuranta. Vastaajia: Kainuu 9, Lappi 17, Pohjois- Pohjanmaa 30, yhteensä 56. Pohjois-Suomen vammaisjärjestöjen haastattelussa asiakkaiden palvelusuunnitelmien laatimiseen ja niiden tiedon hyödyntämiseen liittyen nousi esille useita epäkohtia. Palvelusuunnitelmia tehdään Pohjois-Suomen alueella enemmän kuin aiemmin, mutta edelleen vähän, niiden sisältö jää usein suppeaksi. Asiakkaat eivät ole aina tietoisia edes siitä, että heille on laadittu palvelusuunnitelma. Haastateltujen mukaan kuntien vähäiset resurssit sekä työntekijöiden pätevyys ja asenne vaikuttavat niiden toteuttamiseen. Palvelusuunnitelmista saatavissa oleva resurssisuunnittelun ja budjetoinnin tuki on jäänyt myös suurelta osin kunnissa hyödyntämättä. Kehittämiskohteen aikataulu on syksystä 2008 kevääseen Tavoitteena kehittämistyössä on asiakkaiden saamien palvelujen parantaminen, varautuminen lakiuudistukseen, missä palvelusuunnitelman asemaa on vahvistettu. Tarkoitus on yhdenmukaisempien 13
14 palvelusuunnitelmien laatiminen edistämään tehokkaampia ja asiakaslähtöisempiä työkäytäntöjä. Syksyllä 2008 hanke on järjestänyt palvelusuunnitelma koulutuksen ja erityishuolto- ohjelma koulutuksen kuntien henkilöstölle ja muiden tahojen edustajille. Lisäksi kehittämishankkeesta on osallistuttu Stakesin valtakunnalliseen palvelusuunnitelmatyöryhmään, mistä ajankohtaista tietoa palvelusuunnitelmista on tiedotettu kuntiin. 3.2 Alueseminaari ja koulutukset Hankkeen kautta on järjestetty vuoden 2008 aikana Pohjois-Pohjanmaan vammaispalvelujen alueseminaari ja kehittämiskohteisiin liittyvää koulutusta. Arvot ja arki seminaarin tarkoituksena oli koota laajemmin vammaispalveluissa toimivat henkilöt yhteen ajankohtaisten vammaisasioiden äärelle. Seminaariin osallistui 123 henkilöä, joista kuntien työntekijöitä oli 41, järjestöjen edustajia 33 henkilöä, erityishuoltopiirin henkilökuntaa 21 henkilöä sekä muita osallistujia 28. Päivän aikana luennoitsijoina toimivat Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin valtuuston puheenjohtaja Pentti Mellenius - avauspuheenvuoro Helsingin yliopiston professori Timo Airaksinen - Vammaisuus, identiteetti ja arvot, Stakesin projektipäällikkö Päivi Nurmi- Koikkalainen- Vammaispolitiikka muutoksessa ajankohtaiskatsaus, läänin vammaispoliittisen ohjelman työryhmän puheenjohtaja Riikka Moilanen-Savolainen- läänin vammaispoliittinen ohjelma, Kehitysvammaliiton tutkija Susan Eriksson-Piela- vammaisen henkilöiden kokemuksia elinoloistaan, Nuorten ystävien kuntoutussuunnittelija Saara Kotajärvi Kehittämistyön arkea- autismikuntoutuksen kehittäminen. Iltapäivällä seminaarissa pidettiin henkilökohtaisen avustajajärjestelmään liittyvä paneelikeskustelu, johon osallistuivat työnantaja Marjut Korjola, Kynnys ry., työnantaja Päivi Mustonen, avustaja Laura Kemppainen, Oulun läänin sosiaalitarkastaja Maija Pelkonen, MS-liiton aluesihteeri Juhani Uhlgren, Oulun kaupungin vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä Kaisa Kelhä. Päivän puheenjohtajina toimivat Pentti Melennius ja Maija Pelkonen. (liite 9. kutsu Arvot ja arkiseminaariin) Palvelusuunnitelma koulutus järjestettiin kuntien vammaispalvelujen toimijoille ja vammaisjärjestöjen toimijoille. Kouluttajina toimivat Assistentti.infon lakimies Juha-Pekka Konttinen ja koulutusvastaava Helena Lehtonen. Päivä koostui palvelusuunnitelmaan liittyvästä lakikoulutuksesta sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmään tutustumisesta. Koulutukseen osallistui 58 henkilöä, joista kuntien työntekijöitä oli 46 osallistujaa ja järjestöjen edustajia 4 henkilöä, erityishuoltopiirien edustajia 2 sekä muiden tahojen edustajia 6 henkilöä. Koulutus erityishuolto-ohjelmista yhteistyössä Oulun lääninhallituksen kanssa. Koulutus oli suunnattu kuntien vammaispalvelun, lähinnä kehitysvammahuollon työntekijöille. Lääninhallituksen ylitarkastaja Heli Kajava ja läänin sosiaalitarkastaja Maija Pelkonen luennoivat erityishuolto-ohjelmien valmisteluun liittyvästä lainsäädännöstä. Tahkokankaan palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä Heidi Taivalkoski alusti erityishuolto-ohjelmien kokemuksista erityishuoltopiirin näkökulmasta. Päivän päätteeksi koulutettavat työskentelivät ryhmissä toimivien ja hyvien Eho- käytäntöjen parissa. Koulutukseen osallistui 41 henkilöä, joista kuntien henkilöstöä oli 27, järjestöjen edustajia 4, erityishuoltopiirien henkilöstöä 6 14
15 sekä muista tahoista 4 henkilöä. Koulutuksesta kerättiin palautetta ja sitä antoi13 henkilöä. Ajankohtaisuus heikko 0 kohtalainen 0 hyvä 5 erinomainen 8 Antoi uutta tietoa heikko 1 kohtalainen 3 hyvä 2 erinomainen 7 Hyödyllisyys itselleni heikko 0 kohtalainen 1 hyvä 5 erinomainen 7 Vammaispalvelujen kaksipäiväinen lakikoulutus järjestettiin ja Koulutuksen luennoitsijana toimi molempina päivinä lakimies Jarkko Helminen koulutukseen osallistui 127 henkilöä, joista kuntien henkilöstöä oli 62, järjestöjen edustajia 39 henkilöä, erityishuoltopiirin henkilöstöä 21 henkilöä ja muita 5 henkilöä koulutukseen osallistui 122 henkilöä, joista kuntien työntekijöitä 62, järjestöjen edustajia 28 ja erityishuoltopiirin henkilöstöä 28. Muista tahoista koulutukseen osallistui 4 henkilöä. Koulutuksesta kerättiin palautetta ja sitä antoi 63 henkilöä. Ajankohtaisuus heikko 0 kohtalainen 0 hyvä 21 erinomainen 42 Antoi uutta tietoa heikko 0 kohtalainen 0 hyvä 31 erinomainen 32 Hyödyllisyys itselleni heikko 0 kohtalainen 0 hyvä 28 erinomainen Palveluprosessien mallintaminen Työprosessien mallintaminen on menetelmä, jolla työtä voidaan kuvata ja analysoida. Sen avulla saadaan muun muassa kokonaiskuva siitä, millaisia palveluja organisaation yksiköissä tuotetaan ja kenelle niiden palvelut on tarkoitettu. Mallintamisen avulla työyhteisön jäsenet pääsevät yhdessä analysoimaan työtään, yhteinen näkemys asioista kehittyy ja käsitteet selkiytyvät. Tuotettu tieto lisää oman työn ymmärtämistä ja auttaa näkemään kehittämismahdollisuuksia. Pitkälle vietynä mallintamisesta voidaan edetä palvelujen tuotteistamiseen ja hinnoitteluun. Nykyisin asiakkaat (kunnat, omaiset) edellyttävät yhä tarkempaa tietoa erilaisten palvelukokonaisuuksien sisällöstä ja niiden hinnan muodostumisen perusteista. Lisäksi asiakkaiden saama palvelu yleensä paranee, kun erilaisten palvelukokonaisuuksien sisältö on selkeästi määritelty. Tahkokankaan palvelukeskuksessa on lähdetty mallintamisen avulla kuvaamaan palvelukeskuksen yksiköiden toimintaa sekä sitä kautta kehittämään hoidonporrastusta ja palveluja. Keväällä 2008 suunnittelija Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta kävi perehdyttämässä hankehenkilökuntaa ja sosiaali- ja hoitotyön johtoa palveluprosessien mallinnukseen. Syksyllä 2008 hankkeeseen otettiin kasvatustieteen opiskelijaharjoittelija 3 kuukaudeksi, joka tutustui mallintamiseen jä lähti viemään palveluprosessien mallintamista eteenpäin hankkeen, sosiaalijohdon ja hoitotyön tukemana. Hankkeessa on tavoitteena mallintaa lisäksi kehittämistyön alla olevia erityishuoltopiirin jalkautettavia palveluja. 3.4 Yhteistyö oppilaitosten kanssa Hankkeen oppilaitos yhteistyötä on tehty Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Arja Honkakosken koordinoimana. Lapin yliopiston sosiaalityön opetuksen liittäminen käytännön sosiaalityöhön konkretisoitui syksyllä 2008 opiskelijaryhmän tutustumiskäynnillä Erityishuoltopiirin, vammaispalvelujen sosiaalityöhön ja hankkeen ke- 15
16 hittämistyöhön. Tutustumisen tarkoituksena oli sosiaalityön opetuksen liittäminen käytännön sosiaalityöhön ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Yhteistyön rakentamisen puitteissa hankkeesta käytiin esittelemässä kehittämistyön teemoihin liittyviä opinnäytetöiden aiheita sosionomi opiskelijoille keväällä Syksyllä 2008 hankkeeseen otettiin kasvatustieteen opiskelijaharjoittelija 3 kuukauden jaksolle Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnasta. 4 Vaskin Kainuun toiminta vuonna Kehittämiskohteet ja pilottien tilanne Kehitysvammahuollon osaamisen vahvistaminen Hankkeessa vaikuttaa taustalla valtakunnallisen KAMU I - hankkeen pilotointi ja KAMU II - hankkeen kariutuminen. Kamu-hankkeiden tavoitteena oli käynnistää uusimuotoisena 1990-luvulla päättynyt kehitysvamma-alan koulutus. Kehitysvammahuollon osaaminenhankkeessa VASKIn rooli näyttäytyy hankkeen pohjustamisessa ja viemisessä eteenpäin osaksi Sosiaali-alan kehittämisyksikkö Kainuuseen hanketta. Kehitysvammahuollon osaamispilotti käynnistyi Vaski-hankkeen ja vammaispalvelujen virkamiestyönä mutta toteutuu osana Sosiaalialan kehittämisyksikkö Kainuuseen hanketta. Hankkeessa toteutetaan menetelmää, jossa vakituisessa työsuhteessa oleva henkilö siirtyy määräajaksi kehittämistyöhön tietyin tavoittein ja hänelle palkataan sijainen tuoksi määräajaksi. Näin kehittämistyö etenee organisaation sisällä ja kehittämistyötä tekee substanssiosaaja. Hankkeen tavoitteita olivat kuntayhtymän kehitysvammahuollon osaamisen kartoittaminen, täydennyskoulutuksen suunnittelu sekä ammattitutkinnon koulutuksen suunnittelu yhdessä KAO:n kanssa. Osaamiskartoituksella nähtiin monenlaisia hyötyjä, niiden pohjalta voitaisiin tehdä pidemmälle aikavälille jaksottuvia koulutussuunnitelmia, henkilökohtaista osaamisprofiilia voidaan käyttää kehityskeskustelujen pohjana, osaamisprofiilit näyttävät osaamisvajeet sekä huippuosaamisen ja osaamiskarttaa voidaan käyttää rekrytoinnin ja perehdyttämisen apuvälineenä. Vammaispalvelupäälliköt olivat aiemmin suunnitelleet moniammatilliset työryhmät maakunnalliseen laatutyöskentelyyn; työ- ja päivätoiminnan, asumisen ja palveluohjauksen ryhmät, jotka suunnittelisivat osaamiskartat kehitysvammatyön osa-alueille, asumiseen, työ- ja päivätoimintaan sekä palveluohjaukseen. Pilottihankkeen aikana kolme työryhmää kutsuttiin koolle kahtena iltapäivänä kukin suunnittelemaan oman näköistä osaamiskarttaa Kainuun kehitysvammapalveluille. Ryhmissä muotoutui osaamisprofiilikysely, joka vietiin Digiumiin-ohjelmaan. Tarkoitus on, että jokainen ko. yksiköissä ja tehtävissä työskentelevä täyttää oman osaamisprofiilinsa Digiumiin. Osaamiskartoitus siis jatkuu edelleen ja jää arkeen elämään, mutta osaamiskartoituksen suunnittelua ei ilman hanketta eli kolmen kuukauden työpanosta todennäköisesti olisi kukaan ennättänyt tekemään. Hankkeen tavoitteina oli myös koulutussuunnitelman laatiminen ja tämä tehtiin aiemmin syksyllä talousarvioinnin yhteydessä tehtyjen kyselyjen perusteella. Koulutustarpeet tulivatkin selkeästi näkyville. Koska osaamisen on oltava laaja-alaista, koulutusta tarvittiin monelta kehitysvammatyön ja työelämän sektorilta. Yksittäisten aihealueiden osalta 16
17 suunniteltiin vastuuhenkilö, joka huolehtii koulutuspäällikön kanssa koulutustarpeiden mukaisesti koulutuksia, jotta koulutuksia tulisi järjestettyä. Syksyisin vastuuhenkilöt ja lähiesimiehet kokoontuisivat koulutuspäällikön kanssa suunnittelemaan seuraavan vuoden koulutusta täydennetyn pohjakartoituksen perusteelta. Suunnittelussa otettiin huomioon meneillään olevan perhehoitohankkeen keräämät koulutustarpeet ja todettiin, että tarpeissa oli yhteneväisyyksiä, joten koulutuksia liitetään tulevaisuudessa yhteen. Tapaamisia koulutuspäällikön kanssa oli useampia. Huomattavaa on, että monet koulutusaihealueet ovat laaja-alaisen ammattikunnan tarpeita vastaavia eli Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutuskalenterin täydennyskoulutuksiin osallistuu myös kehitysvammatyötä tekevät, esimerkiksi asiakaspalvelukoulutuksiin. Tässä olikin tarkoitus kartoittaa substanssikoulutustarpeita. Kehitysvammatyöhön hakeutuvat henkilöt ovat koulutukseltaan etupäässä lähihoitajia. Kehitysvammatyöhön ei ole voinut erikoistua moniin vuosiin. Joitain erikoisammattitutkintokoulutuksia on järjestetty esimerkiksi Lahdessa. Nyt ollaan Opetusministeriössä valmistelemassa ammattitutkintokriteerejä kehitysvammatyöhön ja nämä tulisivat olla valmiit tammikuussa Erikoisammattitutkinnon kriteerit tulevat parin kuukauden viiveellä eli niiden odotetaan olevan valmiit maaliskuussa Olin yhteydessä Heikki Seppälään Kehitysvammaliitosta, joka on mukana työryhmässä, jossa näitä kriteerejä muodostetaan. Hänen mukaansa ammattiopistojen koulutussuunnittelijoita ym. väkeä kutsutaan koolle huhti-toukokuussa 2009 Kehitysvammaliiton toimesta koulutusneuvotteluun asiasta. Näin ollen saattaisi olla toiveita, että saisimme Kainuun seudulle myös kehitysvammatyön ammattitutkintoon johtavan koulutuksen tulevaisuudessa. Kainuun ammattiopisto Kaon kanssa suunnitellaan täydennyskoulutuspaketti syksylle Kehitysvammatyön täydennyskoulutusta kaavaan n. 10 op. kokonaisuudeksi sisältäen ainakin kehitysvammaisuus nyky-yhteiskunnassa käsittäen yhteiskunnan tukimuodot, toimijayhteistyön ja palveluketjut, vuorovaikutus ja kommunikaatio osuuden, kehitysvammaisen mielenterveys ja haastava käyttäytyminen sekä opintoja autismista. Koulutusta kaavaillaan syksylle Asiasta ollaan yhteydessä Kao:n kanssa ja tämän koulutuspaketin suunnittelua jatketaan pilottihankkeen jälkeenkin eli yhteystyö jatkuu. Hankkeen aikana otettiin tämä koulutustarve esille useampia kertoja, joten on herätelty koulutussektoria aiheeseen ja koulutustarve on tuotu esille. Kehittäjäpilottihanketta on viety eteenpäin ajalla Suunniteltu toiminta toivotaan jäävän arkeen elämään Kainuun kehitysvammapalveluissa. (Kajaanissa Maarit Rantakurtakko, vammaispalvelupäällikkö seutu 1, Kainuun maakunta kuntayhtymä) Puhevammaisten tulkkipalvelujen organisointi ja käynnistäminen Kainuussa Puhevammaisten tulkkipalvelujen organisointi ja käynnistäminen Kainuussa-hankkeessa VASKIn hanketyöntekijän rooli yhdistettynä vammaispalvelupäällikön tehtävään näyttäytyy hankkeen pohjustamisessa ja viemisessä eteenpäin osaksi Sosiaalialan kehittämisyksikkö Kainuuseen hanketta. Vaski-hankkeen selvityksestä vammaispalvelujen nykytilasta ja kehitystarpeesta kuntien toimijoille kävi ilmi, että puhevammaisten tulkkipalvelut ovat Kainuussa puutteellisesti järjestetty. Puhevammaisten tulkkipalvelujen järjestäminen käynnistyi myös osana Sosiaa- 17
18 lialan kehittämisyksikkö Kainuuseen -hanketta. Vaski-hanketyöntekijä on ollut mukana pilotin rakentamisessa. Kehittämisaikataulu : Kehittäjä: puhevammaisten tulkki Johanna Tingvall. Toteutus: 5 kk:n kehittämispilotti, jonka aikana kehittäjä-työntekijä (50%) valmistelee perustyön ohella puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin Kainuussa Tavoitteet: käynnistää puhevammaisten tulkkipalvelu Kainuussa, organisoida palvelumalli ja tiedottaa siitä. Odotetut tulokset: puhevammaisten tulkkipalvelujen tarpeen kartoitus Kainuussa, puhevammaisten tulkkipalvelujen prosessin kuvaus, raportti ja esitys toimintamallin luomisesta Tarpeen arvioinnista Puhevammaisten tulkkipalvelujen kehittäjäpilotin organisointi tehtävänä on kartoittaa puhevammaisten tulkkipalveluiden tarve Kainuun alueella. Tarkoitus oli suorittaa kysely Kainuun maakunnan eri palveluiden työntekijöille heidän palveluitaan käyttävien puhevammaisten määrästä. Tutkittaessa erilaisia muualla Suomessa tehtyjä tutkimuksia ja haastateltuani niiden tekijöitä (mm. CP-liiton Pirkko Jääskeläistä ja KOTA-hankkeissa ollutta Maila Haltiaa) selvisi, että samanlaista kartoitusta on yritetty tehdä myös muualla Suomessa, siinä lähes poikkeuksetta onnistumatta. Jotkut puhevammaisista eivät kuulu minkään palvelun piiriin ja jotkut taas käyttävät useita palveluita. Lisäksi käsitykset puhevammaisuudesta ja tieto puhevammaisten tulkkipalvelusta on hyvin erilaista eri henkilöillä. Luotettavaa tulosta on siis lähes mahdoton saada. Mahdollisimman tarkan tuloksen saamiseksi olisi ollut ensin tiedotettava aiheesta ja sen jälkeen haettava lupa henkilötunnusten käyttämiseen saman henkilön usean rekisteröitymisen estämiseksi, ja aikataulullisista syistä näin perusteellisen tutkimuksen tekeminen tämän kehittäjäpilotin puitteissa ei olisi ollut mahdollista. Tästä syystä perustuu tarvekartoitus aiempien tutkimusten perusteella tehtyihin arvioihin ja puheterapeuttien näkemykseen asiasta. Esimerkiksi Kotkassa teetettiin Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Socomilla selvitystä puhevammaisten tulkkipalveluista. Socomin selvitys osoitti, että puhevammaisten määrä ei ole kunnissa tiedossa eikä heidän todellinen tulkkipalvelutarpeensa. Kotahankkeen kysely Lapissa suunnattiin kaikkiin niihin työyksiköihin, joiden piirissä arveltiin olevan puhevammaisia. Vastausten määrä eri kunnista oli vaihteleva, ja tulosten luotettavuus kyseenalaistettiin, sillä joissakin kunnissa puhevammaisia ei ollut lainkaan ja käsite puhevammaisuus merkitsi vastausten perusteella eri vastaajille eri asioita. Veturi-hankkeen päätösseminaarissa Helsingin Tikoteekin johtaja Eija Roisko on esittänyt että kommunikaatiopalveluja tarvitsevia ihmisiä olisi Suomessa noin Sen perusteella laskettuna Kainuussa kommunikaatiopalveluita tarvitsisi noin 170 ihmistä. Jääskeläisen ja Räisäsen (2007) mukaan tutkimusten perusteella noin 0,3-0,5 prosentilla kuulevista henkilöistä on puhevamma. Kaikki puhevammaiset henkilöt eivät hyödy vammaispalvelulain mukaisesta puhevammaisten tulkkipalvelusta. Voidaan olettaa, että puolet puhevammaisista henkilöistä voi olla mahdollisia puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjiä. Tämän arvioin mukaan Kainuussa olisi tulkkipalvelua tarvitsevia henkilöitä Kainuussa oli tehty vuoden 2008 alussa vasta 5 tulkkipalvelupäätöstä. Kainuun puheterapeuteille samaan aikaan tehdyn selvityksen mukaan näiden lisäksi tulkkipalvelusta hyöty- 18
19 viä oli asiakkaissa noin 10. Lisäksi on lukuisia, erityisesti aikuisia, puhevammaisia henkilöitä, jotka eivät ole puheterapiapalveluiden piirissä (esim. afasia, CP- ja kehitysvamma). Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä (AAC-menetelmät) pelkästään kehityksellisistä syistä tarvitsevia ihmisiä on arvioitu Suomessa olevan noin ( Von Tetzcner, Martinsen 2000). Tämä tarkoittaisi noin 340 ihmistä Kainuun alueella. Näiden lisäksi AAC-menetelmiä käyttävät henkilöt joiden puhekyky on sairauden tai vammautumisen vuoksi puutteellinen. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton mukaan dysfasiaa eli kielen kehityksellistä häiriötä todetaan 3,5%:lla kussakin ikäluokassa. Kainuun puheterapeuttien ja kuntoutusohjaajien tiedossa on erityisesti lapsia ja kehitysvammaisia, jotka tarvitsevat kuntoutuksensa tueksi tulkin / AAC-ohjaajan työpanosta kommunikointimateriaalin valmistamiseen ja päivittämiseen sekä kommunikointiympäristön ohjaukseen. Suoraa tulkkipalvelua näiden lasten kohdalla ei vielä tarvita eivätkä kaikki kehitysvammaiset pysty suoraa tulkkipalvelua käyttämäänkään. Kuitenkin laadukkaan kuntoutuksen takaamiseksi AAC-ohjaajan työpanos on ensiarvoisen tärkeä. AAC-ohjaajan työpanoksen tärkeys korostuu siirtymävaiheissa esim. koulusta palveluasumisen ym. palveluiden piiriin. Tieto kommunikoinnin erityispiirteistä ei siirry automaattisesti, ja henkilökunta tarvitsee tukea etenkin alkuvaiheessa uuden asukkaan tullessa. Asiakkaan kommunikoinnin tukemisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki asiakkaan kanssa toimivat henkilöt pystyvät kommunikoimaan hänen kanssaan. Esimerkiksi Lapissa ja Pohjois- Karjalassa näissä siirtymävaiheissa on AAC-ohjaajan panos huomattu todella tarpeelliseksi. Yksi suurimmista puhevammaisten tulkkipalvelua käyttävistä asiakasryhmistä Kainuussa on henkilöt joilla on aivohalvauksen seurauksena afasia. Kainuussa on suunnitteilla Selkohanke, jonka suunnitelman mukaan Kainuussa aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin 250hlö/ asukasta vuodessa, eli sairastuvuus on selvästi muuta Suomea korkeampi (n 200 sairastunutta/ asukasta/ vuosi). Kolmanneksella aivohalvauksen sairastaneista on seurauksena puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksia eli afasiaa ( Etenkin kehitysvammaisten parissa työskentelevä henkilökunta on tuonut esille tuen ja koulutuksen tarvetta puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käytössä. Tämä tarve koskee koko maakuntaa. Koulutusta on saatukin hyvin Vasara-hankkeen kautta ja ollaan saamassa Vaski-hankkeen kautta lisää, mutta menetelmien käyttöön ottaminen ja käytön tukeminen myös jatkossa vaatii ohjausta ja tukea. Ohjausta on pyydetty sekä yksittäisten asiakkaiden että koko yksikön kommunikointiasioihin Kainuun puhevammaisten tulkkipalvelupäätökset Voimassa olevia puhevammaisten tulkkipalvelupäätöksiä on tällä hetkellä 14. Lisäksi puheterapeuteille tehdyn uuden arvion mukaan tiedossa olevia palvelun tulevia käyttäjiä on ainakin 20. Tästä luvusta puuttuvat edelleen ne ihmiset, joilla ei ole käynnissä puheterapiaa. Kyselyyn ei tätä raporttia kirjoitettaessa ollut vielä vastannut kuin kolme puheterapeuttia. Tiedotusta asiakastasolle ei ole voitu tehdä, ennen kuin varmuus palvelun jäämisestä Kainuun maakunta kuntayhtymän omaksi palveluksi varmistuu. Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt puhevammaisten tulkin/aac-työntekijän toimen perustamisen alkaen. Tiedotus on tarkoitus hoitaa heti asian varmistuttua ja palvelupol- 19
20 kujen selkiydyttyä sekä työntekijöille että asiakasryhmille ja tästä seuraa hyvin todennäköisesti useita yhteydenottoja lisää asiakkaiden taholta. Puhevammaisten tulkkipalvelua voi saada vammaispalvelulain mukaisena subjektiivisena oikeutena asiointiin ym. vähintään 180h/vuosi. Viikoittain tämä tarkoittaa n.3,5 h/ vko / hlö. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan käytä kaikkia tuntejaan säännöllisesti. Lisäksi harkinnanvaraisena sopeutumisvalmennuksena voidaan myöntää kommunikaatiomateriaalin päivittämistä sekä kommunikointi ympäristön ohjaamista. Nämä tuntimäärä voivat olla h tarpeesta riippuen. Useilla asiakkailla on päätökset molempiin palveluihin. Näin ollen jatkossa hyvin todennäköisesti tarvitaan ainakin toisen tulkin työpanos hoitamaan Kainuun puhevammaisten tulkkipalveluja, sillä pitkähköt välimatkat vievät paljon työaikaa. Puhevammaisten tulkkipalvelu on heikosti tunnettu palvelumuoto niin palvelun mahdollisten käyttäjien kuin palvelua suosittelevien ja myöntävien tahojen keskuudessa (Jääskeläinen & Räisänen, 2007). Palvelun mahdolliset käyttäjät eivät tiedä oikeuksistaan saada tätä palvelua, tai eivät tiedä, kuinka palvelua haetaan. Lisäksi Kainuussa suosituksia tulkkipalvelusta on jätetty usein tekemättä, tai suositusten jälkeen ei ole osattu toimia, koska käytettävissä ei ole ollut koulutettua puhevammaisten tulkkia. Myöskään AAC-ohjaajan palveluita ei ole ollut saatavilla. Myös puheterapeuttien palavereissa tarkenneltu sitä mihin puhevammaisten tulkin ja AAC-ohjaajan työpanosta voidaan käyttää ja hiottu palvelun käytäntöjä Kainuussa. Puhevammaisten tulkkipalvelua saavien määrä on noussut pilotin aikana 5:stä 14:ään. Syynä nousuun on, että puheterapeutit ja lääkärit ovat voineet suositella palvelua sen ollessa saatavilla. Tähän saakka ei ole ollut tiedossa koulutettua henkilöä, joka ryhtyisi tulkkipalvelua toteuttamaan, eikä kaikilla lääkäreillä ole välttämättä ole ollut ainakaan tarkkaa tietoa puhevammaisten tulkkipalvelusta. Näistä syistä monet puhevammaisten tulkkipalveluihin oikeutetut ihmiset ovat jääneet vaille tietoa palvelusta Kehittäjäpilotin toiminta ja alustavat tulokset Sosiaalialan kehittämisyksikkö Kainuuseen hankkeen kehittäjäpilotti Puhevammaisten tulkkipalvelujen organisointi ja käynnistäminen Kainuussa päättyy tammikuun lopussa Pilotin aikaansaannokseksi voidaan laskea, että Kainuun maakunta kuntayhtymään perustetaan puhevammaisten tulkin/aac-ohjaajan toimi tammikuun 2009 alusta alkaen. Tämä on merkittävä tulos siinä mielessä, että omana palveluna keskitetty asiantuntijuus korostuu. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että oma työntekijä toimii kuntayhtymän omien strategioiden mukaisesti ja työskentely on näin ollen tavoitteellisempaa ja kustannustehokkaampaa kuin ostopalveluna ostetut yksittäiset tulkkaukset. Myös asiakkaiden kannalta on yksinkertaisempaa, kun kaikki palvelut saa samalta toimijalta, varsinkin, kun useilla asiakkailla on vaikeuksia ymmärtämisessä. Toisena aikaansaannoksena on lomakkeisto, joka on joiltain osin vielä kesken. Kehittäjäpilotin aikana on luotu lomakkeet puhevammaisten tulkkipalveluiden toteutussuunnitelmaa sekä tuntien kulumisen seuraamista varten. Nämä lomakkeet on viety myös ProConsona ohjelmaan, jolla myös sosiaalityöntekijä kirjaa tulkkipalvelupäätöksensä. Kainuun maakunta kuntayhtymän eduksi luettakoon, että Kainuussa yksi sosiaalityöntekijä keskitetyissä vammaispalveluissa tekee kaikki puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelupäätökset ja on perehtynyt tähän asiaan perusteellisesti. Tämä takaa tasapuoliset oikeu- 20
Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh
Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh Vaski-Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön valmisteluhanke: Tavoitteet: selvittää vammais- ja kehitysvammatyön
LisätiedotVPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus
VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen
LisätiedotJari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö
Kartoitus vammaisten palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista Pohjois-Suomessa. - Kuntakyselyn alustavia tuloksia vammaisten palvelujen toimivuudesta Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-lla Jari Lindh VASKI
LisätiedotTietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 9: Vammaispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Etuuksien saajat Kelan vammaisuuden perusteella maksamat tuet Lapsen
LisätiedotPohjois Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Vaskin valmisteluhanke Loppuraportti 2009
Pohjois Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Vaskin valmisteluhanke Loppuraportti 2009 Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Vaskin valmisteluhanke Loppuraportti 2009 Marjo Savukoski
LisätiedotVaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh
Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Jari Lindh Vaski - katsaus 29.4.08 Web-kysely Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntiin. Kysytty kuntien arvioita vammaisten ja kehitysvammaisten
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
LisätiedotJari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö
VASKI - POHJOIS-SUOMEN SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIK MISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ, POHJOIS-POHJANMAAN ERITYISHUOLTOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ, KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotLapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla
Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi
LisätiedotHenkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen
Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja
LisätiedotPuhevammaisten tulkkipalvelut seminaari
Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua
LisätiedotYritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013
Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotEsitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012
Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva
LisätiedotSuomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi
Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta
LisätiedotTaustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)
Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
Lisätiedotkelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja
Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotLapuan kaupungin lausunto Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisestä vuodelle 2019
1 Lapuan kaupunki Lausunto Kaupunginhallitus 3.9.2018 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47 60280 Seinäjoki kirjaamo@eskoo.fi Viite: Perussopimuksen 13 :n mukaiset esitykset Lapuan kaupungin
LisätiedotKEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45
KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä
LisätiedotPohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen & Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, tahdosta
LisätiedotOULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ
OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla
LisätiedotKansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja
Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii
LisätiedotPOSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2011 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 11.4.2011 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2
LisätiedotOULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen
OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009
Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotKaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta
Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä
LisätiedotPALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän
LisätiedotRaportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet
Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi
LisätiedotErityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa
Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotMuutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo
Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki
LisätiedotNEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015
NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
Lisätiedot4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti
SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda
LisätiedotVammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013
Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta Pohjois-Pohjanmaalla - päivätoiminnan tarve, toteutus ja asiakkaiden toiveet. Selvitys 2009.
Vaikeavammaisten päivätoiminta Pohjois- Pohjanmaalla -päivätoiminnan tarve, toteutus ja asiakkaiden toiveet 2009 Vaikeavammaisten päivätoiminta Pohjois-Pohjanmaalla - päivätoiminnan tarve, toteutus ja
LisätiedotYhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009
Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8
Lisätiedotaluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006
aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden
LisätiedotPeruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman
LisätiedotVanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)
1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero
ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anna-Maija Orkamaa Niina Parkkunen Pirjo Herttuainen 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten
LisätiedotKehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat
Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus
LisätiedotAjankohtaista vammaislainsäädännössä
Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotLastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät
Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain
LisätiedotPAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013
PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotVAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotLAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi
LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotLiikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma
Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni
LisätiedotProjektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/
Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen
LisätiedotELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla
ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa
LisätiedotAjankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi
Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990
LisätiedotSosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008
Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä
LisätiedotMaakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014
Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotLainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen
Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain
LisätiedotALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotKoske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen
LisätiedotHenkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015
Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun
LisätiedotHyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014
Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue
LisätiedotSOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013
SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä ovat käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi
LisätiedotTyöryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:
Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara
LisätiedotVammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016
Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN
IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on
LisätiedotVammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta?
Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Uusi lainsäädäntö ja palvelurakenne tulossa - kuinka toimimme keskisuomalaisissa vammaispalveluissa Keski-Suomen
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
Lisätiedot