Vaikeavammaisten päivätoiminta Pohjois-Pohjanmaalla - päivätoiminnan tarve, toteutus ja asiakkaiden toiveet. Selvitys 2009.

Transkriptio

1 Vaikeavammaisten päivätoiminta Pohjois- Pohjanmaalla -päivätoiminnan tarve, toteutus ja asiakkaiden toiveet 2009

2

3 Vaikeavammaisten päivätoiminta Pohjois-Pohjanmaalla - päivätoiminnan tarve, toteutus ja asiakkaiden toiveet Selvitys 2009 Merja Renko Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö hanke ( ) Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä Tahkokankaan palvelukeskus Kiilakiventie Oulu puh

4 2 TIIVISTELMÄ Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö hanke toteutti vaikeavammaisten päivätoimintakyselyn Pohjois-Pohjanmaan kunnissa yhteistyössä kuntien vammaispalvelujen työntekijöiden kanssa. Päivätoiminnan kehittäminen koettiin tarpeelliseksi Vaski-hankkeen aiemmin tekemien Pohjois-Suomen vammaispalvelujen nykytilaa koskeneiden selvitysten perusteella. Vuoden 2007 alusta lähtien kunnilla on ollut vammaispalvelulain perusteella velvollisuus järjestää vaikeavammaisten päivätoimintaa. Vaikeavammaisten päivätoiminta on kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Lain uudistuksesta huolimatta vaikeavammaisten päivätoimintaa on kehitetty kunnissa hyvin vähän. Monet päivätoimintaan oikeutetuista henkilöistä, eivät ole tietoisia oikeudestaan palveluun. Asiakkaan mahdollisuudet osallistua työ- ja päivätoimintaan tulisi arvioida palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Vaikeavammaisten päivätoimintakysely tehtiin joulukuun 2008 maaliskuun 2009 aikana. Kyselyllä selvitettiin päivätoiminnan toteutumista sekä asiakkaiden päivätoiminnan tarvetta ja siihen liittyviä toiveita Pohjois-Pohjanmaan alueella. Kuntien vammaispalvelujen työntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kysely toimitettiin. Päivätoimintaan oikeutettujen asiakkaiden määrittely oli monessa kunnassa vaikeaa. Kunnista todettiinkin, että kyselyn ulkopuolelle jäi todennäköisesti joitakin palveluun oikeutettuja henkilöitä. Toisaalta osa vastaajista voi olla sellaisia, jotka kuuluisivat työtoiminnan piiriin, mikäli heille olisi tarjota sopiva työtoimintapaikka. Kysely toimitettiin 1038 henkilölle ja siihen vastasi 522 henkilöä. Vastausprosentti oli 50 %. Tässä selvityksessä käsitellään päivätoimintakyselyn tuloksia koko Pohjois-Pohjanmaan osalta. Lisäksi on laadittu tarkemmat alueelliset tulokset seutukunnittain tai peruspalvelukuntayhtymittäin, jotka on toimitettu alueisiin kuuluville kunnille. Vastanneista 306 henkilöä (59 %) oli iältään vuotiaita, 168 henkilöä (32 %) oli vuotiaita ja 38 henkilöä (7 %) oli vuotiaita. Heistä suurin osa oli mielenterveyskuntoutujia (34 %). Sen jälkeen yleisimmät vaikeavammaisuuden syyt olivat neurologinen vamma (29 %) ja liikuntavamma (26 %). Pienin ryhmä oli aistivammaiset (5 %). Osa vastaajista ilmoitti jonkin muun vamman tai ei ilmoittanut vaikeavammaisuuden syytä. Kyselyyn vastanneista päivätoimintaan osallistui 151 henkilöä (29 %). Sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet vielä päivätoiminnassa, mutta haluaisivat siihen osallistua oli 197 henkilöä (38 %). Päivätoimintaan ei halunnut osallistua 165 henkilöä (32 %). Kaikissa kunnissa päivätoimintaan jo osallistuvat olivat pääosin tyytyväisiä toimintaan. Kyselyssä selvitettiin, millaista toimintaa päivätoiminnan toivotaan sisältävän sekä millaisia asioita pidetään tärkeinä päivätoimintaan osallistumisessa. Vastaajat saivat valita yhden tai useamman annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollista täydentää vastauksia omilla toiveillaan ja tärkeinä pitämillään asioilla. Päivätoiminnan sisällöksi toivottiin eniten liikuntaa ja ulkoilua. Seuraavaksi eniten toivottiin sosiaalisten taitojen opettelua ja keskustelua, kädentöiden tekemistä sekä erilaisissa tapahtumissa käymistä. Niiden jälkeen tulivat kotitaloustöiden tekeminen ja luentoihin osallistuminen. Tärkeimpänä asiana päivätoimintaan osallistumisessa pidettiin sitä, että se tuo sisältöä arkeen. Seuraavaksi merkittävimpiä asioita olivat sosiaalisten kontaktien lisääminen, vertaistuen saaminen ja antaminen, uusien asioiden oppiminen sekä päivä- ja viikkorytmin ylläpito. Niiden jälkeen tulivat ryhmässä toimimisen harjoittelu ja päivittäisten toimintojen harjoittelu. Avovastauksissa korostuivat toiveet päästä osallistumaan erilaisiin tapahtumiin kuten elokuviin, teatteriin, konsertteihin, taidenäyttelyihin, urheilutapahtumiin ja retkille. Lisäksi toivottiin, että voitaisiin käydä esimerkiksi kaupungilla, ympäristökunnissa, ostoksilla, torilla ja kirjastossa. Tärkeinä asioina päivätoimintaan osallistumisessa pidettiin muun muassa sitä että, tulee lähdettyä kotoa ja voi tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Lisäksi päivätoiminnan todettiin ylläpitävän toimintakykyä ja lisäävän virkeyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että henkilöt odottivat sellaista toimintaa, mihin he eivät muuten pääse osallistumaan tai eivät muuten pysty tekemään.

5 3 Kyselyssä selvitettiin, kuinka monena päivänä viikossa ja kuinka monta tuntia päivässä päivätoimintaan halutaan osallistua. Suurin osa haluaisi osallistua ainoastaan yhtenä tai kahtena päivänä viikossa (60 %). Päivittäiseksi tuntimääräksi toivottiin eniten 3-4 tuntia päivässä (37 %), ja lähes saman verran toivottiin 1-2 tuntia päivässä (36 %). Vastaajilta kysyttiin myös avun tarvetta päivittäisissä toiminnoissa. Suurin osa vastaajista ilmoitti, ettei tarvitse apua lainkaan tai tarvitsee apua jonkin verran. Eniten apua tarvitaan liikkumisessa. Henkilökohtaisen avustajan päivätoimintaan ilmoitti tarvitsevansa 22 % päivätoiminnassa mukana olevista tai siitä kiinnostuneista henkilöistä.

6 4 Sisällys 1 Taustaa Kyselyn toteuttaminen Kyselyyn vastanneet Osallistuminen ja kiinnostus osallistua päivätoimintaan Toiveet päivätoiminnan sisällöstä Toiveet päivätoiminnan määrästä Tuen ja avun tarve päivätoimintaan osallistuttaessa Lopuksi Lähteet Liitteet Liite 1. Saate ja kyselylomake Liite 2. Kyselyn ohjeistus kuntien työntekijöille Liite 3. Henkilötietolomake Liite 4. Tuloksissa käytetty aluejako ja alueisiin kuuluvat kunnat

7 5 1 Taustaa Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö (Vaski) hanke toteutti vaikeavammaisten päivätoimintakyselyn Pohjois-Pohjanmaan kunnissa yhteistyössä kuntien vammaispalvelujen työntekijöiden kanssa. Tässä selvityksessä käsitellään kyselyn tuloksia koko Pohjois-Pohjanmaan osalta. Lisäksi on laadittu tarkemmat alueelliset tulokset seutukunnittain tai peruspalvelukuntayhtymittäin, jotka on toimitettu alueisiin kuuluville kunnille. Vuoden 2007 alusta lähtien kunnilla on ollut velvollisuus järjestää vaikeavammaisten päivätoimintaa. Se on kuntien erityisen järjestämisvelvollisuuden alainen palvelu. Vammaispalvelulakia sovelletaan henkilöihin, joilla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vamma voi olla joko fyysinen tai psyykkinen. Vammaispalvelulain mukaan päivätoimintaa on järjestettävä työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Lisäksi henkilöllä täytyy olla niin vaikea toimintarajoite, että se estää häntä osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. (Vammaispalvelulaki 2 ; 8 b ) Toimintakyky voi olla voimakkaasti alentunut esimerkiksi erittäin vaikean mielenterveysongelman, aivovamman tai usean eri vamman tai sairauden yhteisvaikutuksesta. Päivätoimintaa järjestetään vanhuksille sosiaalihuoltolain ja kehitysvammaisille kehitysvammalain perusteella, joten nämä ryhmät eivät kuuluu vaikeavammaisten päivätoimintaan. ( ) Vammaispalvelulain mukaan päivätoiminta on kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa (Vammaispalvelulaki 8 b ). Päivätoiminnan avulla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita vaikeavammaiset henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Se voi sisältää esimerkiksi sosiaalisten taitojen harjaannuttamista, keskustelua, ruoanlaittoa, liikuntaa ja retkeilyä. Päivätoiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa myytäviä tuotteita tai palveluja eikä siihen osallistuvalle makseta korvausta. Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta puolestaan sisältää toimintakykyä ylläpitävää ja työn kaltaista toimintaa, josta voidaan maksaa korvausta. ( ) Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on järjestettävä muualla kuin asiakkaan kodissa. Tavoitteena on lisätä henkilön kontakteja asunnon ulkopuolella ja edistää kanssakäymistä muiden kanssa. Päivätoiminnan määrään vaikuttavat sekä asiakkaasta että toiminnan järjestäjästä aiheutuvat syyt. Päivätoimintaa on järjestettävä siten, että asiakas voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos hän kykenee osallistumaan osa-aikaisesti työtoimintaan. Päivätoimintaa voidaan järjestää harvemmin, jos siihen on muu asiakkaasta johtuva syy. Toimintaa järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan omat toiveet ja elämänolosuhteet. Lakiuudistuksen tarkoituksena on ollut parantaa elämän laatua tukemalla avohoitoa ja vähentämällä sairaalajaksoja. Asiakkaan mahdollisuudet osallistua työ- ja päivätoimintaan tulisi arvioida palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on maksuton sosiaalipalvelu, mutta siihen liittyviä kuljetuksia ja aterioita ei ole säädetty maksuttomiksi. (Vammaispalvelulaki 8 b ; ) Vaikeavammaisten päivätoiminnan kehittäminen koettiin tarpeelliseksi Vaski-hankkeen aiemmin tekemien selvitysten perusteella. Vuoden 2008 alussa Pohjois-Suomen vammais- ja kehitysvammapalvelujen nykytilaa koskeneessa kyselyssä yli 75 % alueen kuntia edustaneista vastaajista (54 henkilöä) arvioi päivätoiminnan järjestetyn korkeintaan kohtalaisesti. Tätä tulosta tuki myös vammaisjärjestöjen edustajien (21 henkilöä) haastattelut. Niissä mainittiin, ettei vaikeavammaisten päivätoimintaa ole kehitetty lain uudistuksen jälkeen kunnissa juuri lainkaan. Työ- ja päivätoimintaa ei ole erotettu toisistaan, ja asiakkaat ovat edelleen pääosin samoissa ryhmissä. Lisäksi osa sekä kuntien työntekijöistä että vaikeavammaisista henkilöistä ovat vielä tietämättömiä siitä, että vaikeavammaisten päivätoimintaan on subjektiivinen oikeus. Päivätoimintaa on järjestettävä kunnan määrärahoista riippumatta siihen oikeutetuille henkilöille.

8 6 2 Kyselyn toteuttaminen Vaikeavammaisten päivätoimintakysely tehtiin joulukuun 2008 maaliskuun 2009 aikana. Kyselyllä selvitettiin päivätoiminnan toteutumista sekä asiakkaiden päivätoiminnan tarvetta ja siihen liittyviä toiveita Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vaski-hankkeessa suunniteltiin kyselylomake, jota muokattiin vaikeavammaisten päivätoimintaverkoston jäsenten palautteen pohjalta. Kyselylomake on liitteenä 1. Kuntien vammaispalvelujen työntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kysely toimitettiin. Kyselylomakkeisiin merkittiin kunta- ja asiakasnumerot. Kuntien työntekijät kirjasivat henkilötietolomakkeeseen, millä numerolla kenellekin asiakkaalle lomake on toimitettu. Näin ollen heillä on mahdollista myöhemmin hyödyntää vastauksia tarkempien asiakaskohtaisten palvelujen suunnittelussa. Kuntien työntekijöille lähetetty ohjeistus on liitteenä 2 ja henkilötietolomake liitteenä 3. Kuntien vammaispalvelujen työntekijät toimittivat kyselylomakkeet asiakkaille. Asiakkaat postittivat vastaukset Vaski-hankkeelle, missä tiedot kirjattiin ja tulokset koottiin koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta sekä seutukunnittain tai peruspalvelukuntayhtymittäin. Lopuksi vastauslomakkeet palautettiin takaisin kuntiin. Asiakasnumerolla kysely pystyttiin suorittamaan siten, että asiakastietosuoja säilyi. Vaski-hankeen työntekijät eivät saaneet kyselyn missään vaiheessa tietoonsa asiakkaiden henkilöllisyyttä.

9 7 3 Kyselyyn vastanneet Pohjois-Pohjanmaan 34 kunnasta kyselyyn osallistui 32 kuntaa. Poisjääneet kaksi kuntaa olivat asukasmäärältään pieniä, joten niiden poisjäännillä on vähäinen vaikutus kyselyn tuloksiin. Lisäksi yhdessä kunnassa ei ollut vaikeavammaisten päivätoimintaan oikeutettuja asiakkaita. Tavoitteena oli, että kysely toimitetaan kunnissa kaikille vaikeavammaisten päivätoimintaan oikeutetuille henkilöille. Asiakkaiden määrittely oli kuitenkin monessa kunnassa vaikeaa. Osassa kunnista todettiinkin, että kyselyn ulkopuolelle jäi todennäköisesti joitakin päivätoimintaan oikeutettuja henkilöitä. Toisaalta Oulun kaupungilta kysely oli lähetetty kaikille sellaisille henkilöille, joille ajateltiin päivätoiminnasta olevan hyötyä. Osa näistä henkilöistä on sellaisia, jotka olisivat oikeutettuja työtoimintaan, mikäli heille olisi tarjota sopivaa työtoimintapaikkaa. Näin ollen kuntien asiakasmäärät ovat suuntaa-antavia, eikä eri alueiden tuloksia voi suoraan verrata keskenään. Kunnilta saadun palautteen mukaan vastausprosenttiin vaikutti jonkin verran se, että esimerkiksi osa mielenterveysasiakkaista ei halunnut vastata kyselyyn, koska eivät kokeneet itseään vaikeavammaisiksi. Koko Pohjois-Pohjanmaan alueella kysely toimitettiin 1038 henkilölle ja siihen vastasi 522 henkilöä. Vastausprosentti oli 50 %. Ohessa on seutukunnittain tai peruspalvelukuntayhtymittäin eteenpäin toimitettujen kyselyjen ja kyselyyn vastanneiden määrät. Liitteessä 4 on nähtävissä seutukuntiin ja peruspalvelukuntayhtymiin kuuluvat kunnat ja alueiden asukasmäärät. - Koillismaan seutukunnassa kysely toimitettiin 73 henkilölle. Vastauksia palautui 44/73 (60 %). - Oulun seudulla kysely toimitettiin 617 henkilölle. Vastauksia palautui 303/617 (50 %). - Oulunkaaren seutukunnassa kysely toimitettiin 91 henkilölle. Vastauksia palautui 47/91 (52 %). - Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä kysely toimitettiin 44 henkilölle. Vastauksia palautui 25/44 (57 %). - Raahen seutukunnassa kysely toimitettiin 69 henkilölle. Vastauksia palautui 22/69 (32 %). - Siikalatvan seutukunnassa kysely toimitettiin 49 henkilölle. Vastauksia palautui 22/49 (45 %). - Ylivieskan seutukunnassa / peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa kysely toimitettiin 95 henkilölle. Vastauksia palautui 59/95 (62 %). Vastaajista miehiä oli 255, naisia 223 ja 44 henkilöä ei ilmoittanut sukupuoltaan. Heistä 306 (59 %) oli iältään vuotiaita, 168 (32 %) oli vuotiaita ja 38 (7 %) oli vuotiaita. Vastaajista suurin osa oli mielenterveyskuntoutujia (34 %). Sen jälkeen yleisimmät vaikeavammaisuuden syyt olivat neurologinen vamma (28 %) ja liikuntavamma (26 %). Pienin ryhmä oli aistivammaiset (5 %). Osa vastaajista (4 %) ilmoitti jonkin muun vamman tai ei ilmoittanut vaikeavammaisuuden syytä (2 %). Vastaajien taustatiedot on koottu taulukkoon 1.

10 8 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet sukupuolen, iän ja vaikeavammaisuuden syyn mukaan. Pohjois-Pohjanmaa. Vastanneet hlö (%) Sukupuoli mies 255 (49 %) nainen 223 (43 %) ei ilmoittanut tietoa 44 (8 %) yhteensä 522 (100 %) Ikä (7 %) (32 %) (59%) ei ilmoittanut tietoa 10 (2 %) yhteensä 522 (100 %) Vaikeavammaisuuden syy liikuntavamma 136 (26 %) aistivamma 28 (5 %) neurologinen vamma 151 (29 %) mielenterveys 178 (34 %) muu vamma 19 (4 %) ei ilmoittanut tietoa 10 (2 %) yhteensä 522 (100 %)

11 9 4 Osallistuminen ja kiinnostus osallistua päivätoimintaan Vastanneista päivätoimintaan osallistui 151 henkilöä (29 %). Sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet vielä päivätoiminnassa, mutta haluaisivat siihen osallistua oli 197 henkilöä (38 %). Päivätoimintaan ei halunnut osallistua 165 henkilöä (32 %). Kysymykseen ei vastannut 9 henkilöä (2 %). Taulukkoon 2 on koottu kyseiset tiedot seutukunnittain tai peruspalvelukuntayhtymittäin. Kuntien työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella asiakkaat ovat hakeneet vaikeavammaisten päivätoimintaa hyvin vähän. Näin olleen suuri osa henkilöistä, jotka haluaisivat kyselyn perusteella osallistua päivätoimintaan, eivät ole palvelua vielä hakeneet. Syynä tähän on ollut muun muassa se, etteivät he ole aiemmin olleet tietoisia oikeudestaan päivätoimintaan. Taulukko 2. Kyselyyn vastanneista vaikeavammaisten päivätoimintaan osallistuvien, päivätoiminnasta kiinnostuneiden sekä siitä ei kiinnostuneiden henkilöiden määrät seutukunnittain / peruspalvelukuntayhtymittäin. Pohjois-Pohjanmaa. Seutukunta / Osallistuu Haluaisi Ei halua Ei tietoa peruspalvelukuntayhtymä hlö (%) osallistua hlö (%) osallistua hlö (%) osallistumisesta hlö (%) Koillismaa 30 (68 %) 4 (9 %) 8 (18 %) 2 (5 %) Oulun seutu 57 (19 %) 135 (45 %) 107 (35 %) 4 (1 %) Oulunkaaren seutukunta 21 (47 %) 11 (23 %) 13 (28 %) 2 (4 %) Peruspalvelukuntayhtymä 7 (28 %) 11 (44 %) 6 (24 %) 1 (4 %) Selänne Raahen seutukunta 11 (50 %) 6 (27 %) 5 (23 %) 0 (0 %) Siikalatvan seutukunta 3 (14 %) 8 (36 %) 11 (50 %) 0 (0 %) Ylivieskan seutukunta / peruspalvelukuntayhtymä Kallio Yhteensä Pohjois-Pohjanmaa 22 (38 %) 22 (38 %) 15 (25 %) 0 (0 %) 151 (29 %) 197 (38 %) 165 (32 %) 9 (2 %) Taulukkoon 3 on kirjattu, kuinka paljon vastanneista oli päivätoimintaan osallistuvia, siitä kiinnostuneita ja ei kiinnostuneita sukupuolen, iän ja vaikeavammaisuuden syyn mukaan koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.

12 10 Taulukko 3. Kyselyyn vastanneista päivätoimintaan osallistuvat, päivätoiminnasta kiinnostuneet sekä siitä ei kiinnostuneet sukupuolen, iän ja vaikeavammaisuuden syyn mukaan. Pohjois-Pohjanmaa. Osallistuu (hlö) Haluaisi osallistua (hlö) Ei halua osallistua (hlö) Ei tietoa osallistumisesta (hlö) Yhteensä (hlö) Sukupuoli mies nainen ei ilmoittanut tietoa yhteensä Ikä ei ilmoittanut tietoa yhteensä Vaikeavammaisuuden syy liikuntavamma aistivamma neurologinen vamma mielenterveys muu vamma ei ilmoittanut tietoa yhteensä Kaikissa kunnissa päivätoimintaan osallistuvat olivat pääosin tyytyväisiä toimintaan. Siihen oli erittäin tyytyväisiä 54 henkilöä (36 %), tyytyväisiä 86 henkilöä (57 %) ja tyytymättömiä 9 henkilöä (6 %). Tyytyväisiä oltiin - toiminnan sisältöön - hyviin, empaattisiin ja kannustaviin ohjaajiin ja omaan avustajaan - mukaviin ihmisiin, seuraan, ystäviin - ryhmän hyvään toimivuuteen, sopivaan ryhmään, ilmapiiriin - kodinomaiseen paikkaan - ruokaan - kokonaisuuteen, kaikkeen Parannusta toivottiin - toiminnassa mukana liian vähän osallistujia - ohjaajat liian tarkkoja siitä, että toimintaan pitää aina osallistua ei ymmärretä sitä, jos ei pääse tai jaksa lähteä - vaikea päästä mukaan, vaikka omalle voinnille osallistuminen tärkeää - kurssit liian yksipuolisia, toivoisi monipuolisempaa harrastustoimintaa - liikaa hälinää - mukana kehitysvammaisten kanssa samassa ryhmässä, haluaisi toisenlaiseen ryhmään - matkakulut liian suuret, koska ei saa kuljetuspalvelua

13 11 Kyselyyn vastanneet kävivät päivätoiminnassa: Koillismaan seutukunta - Kuusamo, Toimintakeskus Riihi - Kuusamo, Hyvän Mielen Vintti - Taivalkoski, Palvelukoti Sinikello Oulun seutu - Haukipudas, Palvelukoti Aamuaurinko, Mikeva Oy - Haukipudas, Monipalvelukeskus Tsemppi, Martinniemi - Liminka, Limingan toimintakeskus - Liminka, Limingan Palvelukoti Oy - Oulu, Oulun Validia-palvelut, Invalidiliiton asumispalvelut ry - Oulu, Koskenkodin päivätoimintakeskus, Tuira - Oulu, Pikisaaren toimintakeskus - Oulu, Kipinän toimintakeskus - Oulu, Hiirosen päivätoimintakeskus, Kaukovainio - Oulu, Lehtorannan toimintakeskus - Oulu, Sara Wacklin koti, Oulun palvelusäätiö - Oulu, Muisti-parkki, Oulun seudun dementiayhdistys ry - Oulu, Klubitalo, Aivovammaliitto ry - Oulu, Hyvän Mielen Talo, Mielenterveys ry - Oulu, Neurologinen kerho - Tyrnävä, Peltolan palvelukeskus Oulunkaaren seutukunta - Ii, toimintakeskus - Vaala, Hilla-koti - Utajärvi, toimintakeskus Peruspalvelukuntayhtymä Selänne - Haapajärvi, Kirsikkakodin päivätoimintakeskus - Kärsämäki, Palvelukoti Salo - Pyhäjärvi, kuntoutuskoti - Pyhäjärvi, Köpsinrinteen palvelukeskus Raahen seutukunta - Pyhäjoki, Jokikartanon palvelukeskus - Pyhäjoki, Pienkoti Koivula - Vihanti, Vihannin toimintakeskus Siikalatvan seutukunta - Ponnari Oy Ylivieskan seutukunta / peruspalvelukuntayhtymä Kallio - Mielikkitalo, Kalajokilaakson mielenterveysyhdistys - Työvalmennuskeskus Sytyke, Hengitysliitto Heli - Nivala, Kotikartanon päiväkeskus

14 12 5 Toiveet päivätoiminnan sisällöstä Kyselyssä selvitettiin, millaista toimintaa päivätoiminnan toivotaan sisältävän sekä millaisia asioita pidetään tärkeinä päivätoimintaan osallistumisessa. Lomakkeessa annettiin vaihtoehdot, joista vastaaja sai valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Lisäksi oli mahdollista täydentää vastauksia omilla toiveillaan ja tärkeinä pitämillään asioilla. Ne henkilöt, jotka eivät olleet kiinnostuneita osallistumaan päivätoimintaan, eivät vastanneet näihin kysymyksiin. Vastaukset saatiin 354 henkilöltä. Päivätoiminnalta toivottiin eniten liikuntaa ja ulkoilua (61 % vastaajista). Seuraavaksi eniten toivottiin sosiaalisten taitojen opettelua ja keskustelua (57 %), kädentöiden tekemistä (51 %) sekä erilaisissa tapahtumissa käymistä (45 %). Niiden jälkeen tulivat kotitaloustöiden tekeminen (31 %) ja luennot (24 %). Lisäksi esitettiin toiveita muusta päivätoiminnan sisällöstä (13 %). Kuviossa 1 on esitetty, mitä miehet ja naiset toivoivat päivätoiminnan sisältävän. Luvut on esitetty prosentuaalisesti, kuinka suuri osa miehistä ja naisista toivoi eri sisältöjä. Miehet toivoivat hieman naisia enemmän liikuntaa ja ulkoilua sekä sosiaalisten taitojen opettelua ja keskustelua. Naiset puolestaan toivoivat miehiä enemmän kädentöiden tekemistä, luentoihin osallistumista ja tapahtumissa käyntiä. Kuvio 1. Miesten ja naisten toiveet päivätoiminnan sisällöstä. Pohjois-Pohjanmaa. Prosenttia vastaajista Sosiaalisia taitoja, keskustelua Liikuntaa ja ulkoilua Kotitaloustöitä Kädentöitä Tapahtumissa käyntiä Luentoja Muu asia Miehet Naiset

15 13 Osa vastaajista oli määritellyt tarkemmin, millaisia toiveita heillä oli erilaisten tapahtumien ja luentojen aiheiden osalta. Tapahtumat: - teatterissa, elokuvissa, konserteissa ja rock-festivaaleilla käynti - museoissa ja taidenäyttelyissä käynti - torilla, markkinoilla, messuilla ja huutokaupoissa käynti - luonto- ja kesäretket, illanviettoja mökillä, lomamatkat, leirit, makkaranpaistoa (sellaiset joihin myös puoliso voi lähteä mukaan) - urheilutapahtumissa, jääkiekkopeleissä käynti - sirkuksessa käynti - kylpylässä käynti - ulkotapahtumissa käynti - kirkossa, jumalanpalveluksessa käynti - osallistuminen kaupungintalon istuntoihin, jotka koskevat vammaisten asioita - matkoja Ikeaan - sanomalehti Kalevan toimitukseen, maakunta-arkistoon tutustuminen Luennot: - miten selvitä arjesta - miten sopeutua sairauden tuomaan uuteen ja vaikeaan elämäntilanteeseen - vammaisten elämästä, harrastuksista, toimeentulosta, liikunnasta - vammaisten oikeuksista, sosiaalisista etuuksista, Kelan etuuksista - fyysisen hyvinvoinnin parantamisesta - terveydestä, mielenterveydestä, hyvinvoinnista, keskittymiskyvystä - kuntoutuksesta - lääketieteestä, luontaistuotteista, akupunktiosta - ravinnosta, laihdutuksesta, diabeteksestä - omaishoidosta - päihteistä, alkoholista - historiasta, sukututkimuksesta, kirjallisuudesta, luonnosta, kulttuurista - pukeutumisesta - hengellisistä asioista - osallistuminen Pekkala-salin ja Hyvän Mielen Talon ajankohtaisiin luentoihin Muu toiminta: - uimahallissa, vyöjuoksussa, allasjumpassa käynti - fysioterapeuttista kuntosalitoimintaa - rentoutusta, venytystä, jumppaa - yksilöllistä toimintaa kuten ratsastusta - potshan pelaamista, sokkopingistä, sulkapalloa - musiikkia, musiikin opetusta, kuoroja, levyraati - huovutusta, skräppäystä (askartelua), korujen tekoa - korttipelejä - atk-kursseja - kaupungilla, ostoksilla, asioilla, kirpputoreilla käynti (samalla hyötyliikuntaa) - ympäristökunnissa käynti - kirjastossa käynti - opiskelu kansalaisopistossa - erilaiset työpajat, verstastoiminta

16 14 Tärkeimpänä asiana päivätoimintaan osallistumisessa pidettiin sitä, että se tuo sisältöä arkeen (71 % vastaajista). Seuraavaksi merkittävimpiä asioita olivat sosiaalisten kontaktien lisääminen (61%), vertaistuen saaminen ja antaminen (53 %), uusien asioiden oppiminen (43 %) sekä päivä- ja viikkorytmin ylläpito (42 %). Niiden jälkeen tulivat ryhmässä toimimisen harjoittelu (25 %) ja päivittäisten toimintojen harjoittelu (22 %). Lisäksi osa vastaajista (8 %) lisäsi muita päivätoiminnassa itselleen tärkeinä pitämiään asioita. Kuviossa 2 on esitetty, mitä asioita miehet ja naiset pitivät tärkeinä päivätoimintaan osallistumisessa. Luvut on esitetty prosentuaalisesti, kuinka suuri osa miehistä ja naisista piti kyseisiä asioita tärkeinä. Miehille oli naisia suurempi merkitys erityisesti päivittäisten toimintojen harjoittelulla ja ryhmässä toimimisen harjoittelulla. Naisille oli miehiä tärkeämpää muun muassa sosiaalisten kontaktien lisääminen ja vertaistuki. Erot olivat muiden asioiden osalta pieniä. Kuvio 2. Miesten ja naisten päivätoimintaan osallistumisessa tärkeänä pitämät asiat. Pohjois-Pohjanmaa. Prosenttia vastaajista Sosiaalisten kontaktien lisääminen Vertaistuen saaminen ja antaminen Uusien asioiden oppiminen Päivä- ja viikkorytmin ylläpito Ryhmässä toimimisen harjoittelu Päivittäisten toimintojen harjoittelu Saan sisältöä arkeeni Muu asia Miehet Naiset

17 15 Muina tärkeinä asioina päivätoimintaan osallistumisessa mainittiin: - voi tavata muita vaikeavammaisia nuoria, aikuisia ja vanhempia - tutustuminen samassa elämäntilanteessa oleviin - pääsee pois kotoa ja tapaa ystäviä - tulee lähdettyä kotoa toiminnan piiriin - toimintakyvyn ylläpito - mielenvirkeyden ylläpito - terveyden ylläpito ja paraneminen - on aivojumppaa ja virkistystä - on kuntoutusta - auttaa toipumaan - fyysinen ja psyykkinen kuntoilu - tunnen itseni tärkeäksi ja parantaa itsetuntoa - minut huomioidaan ja otetaan kantaa vointiin - keskusteluapua - mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä - oman ajan saaminen perheeltä - järjestötoiminnan opettelua - saan apua pieniin asioihin esim. housujen lyhentämiseen - mahdollisuus ruokailuun

18 16 6 Toiveet päivätoiminnan määrästä Kyselyssä selvitettiin, kuinka monena päivänä viikossa ja kuinka monta tuntia päivässä päivätoimintaan halutaan osallistua. Suurin osa haluaisi osallistua päivätoimintaan yhtenä tai kahtena päivänä viikossa (60 %). Päivittäiseksi tuntimääräksi toivottiin eniten 3-4 tuntia päivässä (37 %), ja lähes saman verran toivottiin 1-2 tuntia päivässä (36 %). Taulukko 3. Toiveet päivätoiminnan viikoittaisesta osallistumispäivien määrästä sekä päivittäisestä tuntimäärästä. Pohjois-Pohjanmaa. Toive päivätoiminnan määrästä hlö (%) 1 päivä / viikko 117 (33 %) 2 päivää / viikko 95 (27 %) 3 päivää / viikko 59 (17 %) 4 päivää / viikko 20 (6 %) 5 päivää / viikko 31 (9 %) Ei tietoa 32 (9 %) Yhteensä 354 (100 %) 1-2 tuntia / päivä 129 (36 %) 3-4 tuntia / päivä 131 (37 %) 5-6 tuntia / päivä 60 (17 %) Ei tietoa 34 (10 %) Yhteensä 354 (100 %) Päivätoiminnassa jo mukana olevista henkilöistä 78 oli tyytyväisiä viikoittaisten osallistumispäivien määrään, 37 henkilöä toivoi voivansa osallistua päivätoimintaan nykyistä useampana päivänä viikossa ja 9 henkilöä haluaisi osallistua nykyistä harvemmin. Päivittäiseen tuntimäärään oli tyytyväisiä 85 henkilöä, 16 henkilöä haluaisi osallistua useamman tunnin päivässä ja 6 henkilöä toivoi päivittäisen tuntimäärän olevan pienempi. Kaikki päivätoiminnassa mukana olevat eivät vastanneet näihin kysymyksiin.

19 17 7 Tuen ja avun tarve päivätoimintaan osallistuttaessa Kyselyssä selvitettiin, onko henkilöillä mahdollista käydä päivätoiminnassa vain oman asuinkuntansa alueella vai voisivatko he osallistua päivätoimintaan myös lähikunnissa. Lisäksi kysyttiin, pääsevätkö he kulkemaan päivätoimintaan itsenäisesti. Näihin kysymyksiin vastasivat päivätoimintaan jo osallistuvat ja siitä kiinnostuneet henkilöt. Vastaajista 235 (66 %) henkilöä ilmoitti voivansa osallistua päivätoimintaan vain oman asuinkuntansa alueella ja 97 (27 %) henkilöllä on mahdollista käydä myös lähikunnissa. Oman asuinkuntansa alueella päivätoimintaan voisi kulkea itsenäisesti 263 henkilöä ja 67 henkilöä tarvitsisi apua matkoihin. Lähikuntiin voisi kulkea itsenäisesti 55 henkilöä ja 42 tarvitsisi apua matkoihin. Vastaajilta kysyttiin avun tarvetta liikkumisessa, pukeutumisessa, syömisessä ja WC:ssä käynnissä. Suurin osa vastaajista ei tarvitse apua lainkaan tai tarvitsee apua jonkin verran. Eniten apua tarvitaan liikkumisessa ja vähiten syömisessä. Lisäksi kysyttiin, onko henkilöillä vaikeuksia kommunikoinnissa ja tarvitsevatko he henkilökohtaista avustajaa osallistuakseen päivätoimintaan. Vaikeuksia kommunikoinnissa on 70 henkilöllä (20 %). Henkilökohtaista avustajaa päivätoimintaan ilmoitti tarvitsevansa 77 henkilöä (22 %). Taulukkoon 4 on kirjattu avun tarve eri toiminnoissa. Taulukko 4. Päivätoimintaan osallistuvien ja siitä kiinnostuneiden henkilöiden avun tarve päivittäisissä toiminnoissa. Pohjois-Pohjanmaa. Liikkuminen Pukeutuminen Syöminen WC-käynti En tarvitse apua Tarvitsen jonkin verran apua Täysin autettava Ei ilmoittanut tietoa Yhteensä 354 hlö 354 hlö 354 hlö 354 hlö Vaikeuksia kommunikoinnissa 70 henkilöä. Tarvitsee henkilökohtaista avustajaa päivätoimintaan 77 henkilöä.

20 18 8 Lopuksi Toivon, että selvitys auttaa kuntien vaikeavammaisten päivätoiminnan kehittämisessä. Kyselyn teolla oli jo itsessään tiedottava vaikutus. Kuntien työntekijät joutuivat kyselylomakkeiden lähettämisen yhteydessä määrittelemään asiakkaistaan vaikeavammaisten päivätoimintaan oikeutetut henkilöt, mikä koettiin monessa kunnassa haasteelliseksi. Lisäksi yli kyselyn saanutta vaikeavammaista henkilöä sai tietoa päivätoiminnasta. Asiakkailta tulleiden yhteydenottojen ja kyselyn vastausten perusteella suuri osa henkilöistä ei tiennyt aiemmin oikeudestaan vaikeavammaisten päivätoimintaan. Kiitokset kuntien työntekijöille tärkeästä avusta kyselyn toteuttamisessa. Kiitokset myös kaikille kyselyyn vastanneille henkilöille. Kysely on vapaasti hyödynnettävissä vastaavien selvitysten teossa. LÄHTEET Vammaispalvelulaki. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/

21 Liite 1 SAATE pv.kk.2009 Hyvä vastaanottaja! Vuoden 2007 alusta lähtien kunnilla on ollut velvollisuus järjestää vaikeavammaisten päivätoimintaa (Vammaispalvelulaki 8 b ). Tällä kyselyllä kartoitetaan vaikeavammaisten asiakkaiden päivätoiminnan tarvetta ja sen sisältöön liittyviä toiveita. Kyselyn toteuttaa Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö -hanke yhteistyössä kuntien vammaispalvelujen työntekijöiden kanssa. Päivätoiminta on itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa toimintaa. Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi kotitaloustöitä, liikuntaa, ulkoilua, erilaisissa tapahtumissa käyntiä sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. Toiminta on asiakkaalle maksutonta, mutta mahdolliset matka- ja ateriakustannukset ovat asiakkaalle maksullisia. Päivätoiminnan matkoihin on mahdollisuus käyttää kuljetuspalvelun vapaa-ajan- ja asiointimatkoja, mikäli asiakkaalla on myönteinen kuljetuspalvelupäätös. Toivomme, että vastaatte kyselyyn. Vastaukset antavat tärkeää tietoa kuntien palvelujen suunnitteluun. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Vain oman kuntanne vammaispalvelujen työntekijöillä on tunnistetiedot vastaajista ja he voivat hyödyntää tietoja asiakaskohtaisten palvelujen suunnittelussa. Yksittäiset vastaajat eivät ole tunnistettavissa kyselyn tulosten yhteenvedosta. Mikäli ette ole kiinnostunut päivätoiminnasta, palauttakaa kuitenkin kyselylomake. Palauttakaa lomake viimeistään pv.kk.2009 oheisessa kirjekuoressa. Postimaksu on maksettu puolestanne. Lisätietoja kyselystä antavat suunnittelija Merja Renko p merja.renko@tahkokangas.fi sosiaalityöntekijä kunnan yhteyshenkilön tiedot Mikäli tämä kysely on tullut vaikeavammaisen henkilön omaiselle tai edunvalvojalle, pyydämme täyttämään kyselyn yhdessä vaikeavammaisen henkilön kanssa.

22

23 VAIKEAVAMMAISTEN PÄIVÄTOIMINTA Kunta nro Vastaaja nro Vastaajan taustatiedot Sukupuoli nainen mies Pääasiallinen syy vaikeavammaisuuteen Ikä liikuntavamma aistivamma neurologinen vamma mielenterveys muu vamma, mikä 1 Osallistutko nykyisin päivätoimintaan? Kyllä osallistun Missä? Kuinka monena päivänä viikossa? Kuinka monta tuntia päivässä? Kuinka tyytyväinen olette nykyisen päivätoiminnan sisältöön? erittäin tyytyväinen tyytyväinen en ole tyytyväinen Mihin olet / et ole tyytyväinen Ei, mutta haluaisin osallistua Ei, en halua osallistua Jos et halua osallistua päivätoimintaan, lopeta vastaaminen tähän. Palauta vastauksesi oheisessa kuoressa. Kiitos vastauksesta! 2 Kuinka monena päivänä viikossa haluat osallistua päivätoimintaan? Valitse parhaiten sopiva vaihtoehto. 1 päivänä / viikko 2 päivänä / viikko 3 päivänä / viikko 4 päivänä / viikko 5 päivänä / viikko 3 Kuinka monta tuntia kerrallaan toivot päivätoimintaa järjestettävän? 1-2 h / päivä 3-4 h / päivä 5-6 h / päivä 4 Missä sinun on mahdollista käydä päivätoiminnassa? Vain oman asuinkunnan alueella. Oman asuinkunnan alueella sekä lähikunnissa, korkeintaan km päässä kodistani. KÄÄNNÄ PAPERI

24 5 Pääsetkö kulkemaan itsenäisesti päivätoimintaan, mikäli a) päivätoiminta järjestetään omassa asuinkunnassasi? Kyllä Ei b) päivätoiminta järjestetään muualla kuin omassa asuinkunnassasi? Kyllä Ei 6 Millaista päivätoiminnan tulisi olla sisällöltään? Voit valita useamman vaihtoehdon. Sosiaalisia taitoja, keskustelua Kotitaloustöitä Liikuntaa ja ulkoilua Kädentöitä Tapahtumissa käymistä, missä Luentoja, mistä Muuta, mitä 7 Mikä sinulle on tärkeää, kun osallistut päivätoimintaan? Voit valita useamman vaihtoehdon. Vertaistuen saaminen / antaminen Sosiaalisten kontaktien lisääminen Uusien asioiden oppiminen Päivä- ja viikkorytmin ylläpito Päivittäisten toimintojen harjoittelu Ryhmässä toimimisen harjoittelu Saan sisältöä arkeeni Muu asia, mikä 8 Millaista apua tarvitset päivittäisissä toiminnoissa? Liikkumisessa en tarvitse tarvitsen jonkin verran olen täysin autettava Pukeutumisessa en tarvitse tarvitsen jonkin verran olen täysin autettava Syömisessä en tarvitse tarvitsen jonkin verran olen täysin autettava WC-käymisessä en tarvitse tarvitsen jonkin verran olen täysin autettava 9 Onko sinulla vaikeuksia kommunikoinnissa? Ei Kyllä Vaikeutta ymmärtää puhetta Vaikeutta tuottaa puhetta Käytän kommunikoinnin apuvälinettä, mitä 10 Tarvitsetko henkilökohtaisen avustajan päivätoimintaan? Kyllä Ei KIITOS VASTAUKSESTANNE!

25 Liite 2 SAATE pv.kk.2009 Hyvä vastaanottaja! Tässä vaikeavammaisten päivätoimintakysely lomakkeet vastauskuorineen toimitettavaksi asiakkaille pv.kk.2009 mennessä. Kirjekuoret on numeroitu juoksevalla numeroinnilla, ja niiden sisällä on kyselylomake vastaavalla numerolla. Merkitkää oheiseen henkilötietolomakkeeseen kunkin numeron kohdalle sen henkilön tiedot, jolle toimitatte kyselylomakkeen. Numeroinnin avulla voitte kunnassanne myöhemmin tunnistaa kyselylomakkeen vastaajan, mikäli tarvitsette henkilötietoja asiakaskohtaisten palvelujen suunnittelua varten. Tarvitsemme Vammaispalvelujen kehittämisyksikössä henkilötietolomakkeeseen kirjattuja tietoja kyselyn yhteenvetojen tekemiseen. Ennen kuin palautatte lomakkeen meille, poistakaa siitä henkilöiden nimet tietosuojan säilyttämiseksi. Kiitos yhteistyöstänne! Lisätietoja kyselystä antaa Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö hanke. kehittämiskoordinaattori suunnittelija Marjo Savukoski Merja Renko p p marjo.savukoski@tahkokangas.fi merja.renko@tahkokangas.fi

26

27 Liite 3 Henkilötietolomake, vaikeavammaisten päivätoimintakysely Kunta nro Nro Nimi Ikä Pääasiallinen syy vaikeavammaisuuteen Nro 1= =liikuntavamma 2=aistivamma 2= =neurologinen 4=mielenterveys 3= = muu vamma, mikä Esim Sukunimi Etunimi 2 3 Esim Henkilötietolomakkeen asiakasnumerot numeroitiin kunkin kunnan ilmoittaman asiakasmäärän mukaan.

28

29 Vuoden 2009 alussa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa oli 34 kuntaa ja sen asukasluku oli noin Selvityksessä päivätoimintakyselyn tulokset on koottu koko Pohjois-Pohjanmaan osalta sekä seutukunittain tai peruspalvelukuntayhtymittäin. Alueisiin kuuluvat kunnat ja niiden asukasmäärät : Koillismaan seutukunta ( as.) - Kuusamo - Taivalkoski Oulun seutu ( as.) - Hailuoto - Haukipudas - Kempele - Kiiminki - Liminka - Lumijoki - Muhos - Oulu - Oulunsalo - Tyrnävä Oulunkaaren seutukunta ( as.) - Ii - Pudasjärvi - Utajärvi - Vaala - Yli-Ii Liite 4 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (noin as.) (Nivala-Haapajärven seutukunta poisluettuna Nivala, joka kuuluu peruspalvelukuntayht. Kalliioon.) - Haapajärvi - Kärsämäki - Pyhäjärvi - Reisjärvi Raahen seutukunta ( as.) - Pyhäjoki - Raahe - Siikajoki - Vihanti Siikalatvan seutukunta ( as.) - Haapavesi - Pyhäntä - Siikalatva Ylivieskan seutukunta ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (noin as.) Ylivieskan seutukunta: Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska ( as.) Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska. - Alavieska - Kalajoki - Merijärvi - Nivala - Oulainen - Sievi - Ylivieska

30

31

32