Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Transkriptio

1 Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät voimaan tulleen Lastensuojelulain ( /417) 14 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Lastensuojelun moniammatillisella asiantuntijatyöryhmällä on kahtalainen tehtävä: asiantuntijatehtävä ja palveluiden kehittämistehtävä. Asiantuntijatehtävä ilmenee lapsen ja perheen asioiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tarpeen mukaisen hoidon ja huolenpidon arviointina. Työryhmä konsultoi tarvittaessa työntekijöitä suullisesti ja laatii asiantuntijalausuntoja päätöksenteon tueksi esimerkiksi hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai lapsen sijoittamisesta erityisen huolenpidon yksikköön. Työryhmän asiantuntijat voivat osallistua myös lastensuojelun järjestämiin neuvotteluihin. Palveluiden kehittämistehtävä konkretisoituu

2 asiantuntijatyöryhmän työskentelystä laadittavalla toimintakertomuksella, joka on tärkeä, alueellista lastensuojelua linjaava asiakirja. Asiantuntijatyöryhmän kokoonpano ja toimivalta Asiantuntijatyöryhmällä tulee olla riittävää asiantuntemusta terveydenhuollosta (esimerkiksi lastenlääkäri), psykologityöstä (esimerkiksi kunnan hallintokuntien sisältä, ostopalveluina tai perheneuvoloista) ja juridiikasta (esimerkiksi kunnan organisaatiosta, yliopistoista, järjestöistä, Suomen Kuntaliitosta, sopimuksin yksityisiltä palveluntuottajilta). Lisäksi asiantuntijatyöryhmässä voi olla tarpeen mukaan jäseniä esimerkiksi lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollosta, lapsi- ja nuoriso- ja aikuispsykiatriasta, nuorten ja aikuisten päihdetyöstä, kuntouttavasta sosiaalityöstä tai aikuissosiaalityöstä, vammaistyöstä (lasten ja aikuisten kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut), terapiatyöstä (esim. puheterapiasta tai toimintaterapiasta), lastenvalvojapalveluista, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkimiseen ja hoitoon erikoistuneista yksiköistä, (erityis)päivähoidosta, erityisopetuksesta ja koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluista. Lisäksi työryhmään voidaan kutsua muita asiantuntijoita käsiteltävän tapauksen mukaan. Asiantuntijaryhmällä ei ole päätösvaltaa, eikä sen lausunto sido sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijä on edelleen lastensuojelulain ( /417) 13 :n mukainen lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija. Yleisesti hyväksytty suositus on, että kuntien sosiaalilautakunnat nimeävät asiantuntijatyöryhmän esimerkiksi toimivuodeksi kerrallaan. Asiantuntijatyöryhmän toiminnan periaatteita Asiakaslähtöisyys Lastensuojelun asiakkaalla on oikeus tietää, että hänen asiaansa käsitellään asiantuntijatyöryhmässä. Sosiaalityöntekijä voi kuitenkin tuoda asiakastapauksen asiantuntijatyöryhmään ilman asiakkaan suostumusta. Keski-Suomen moniammatillisessa asiantuntijatyöryhmässä on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan asiakastapauksesta ei laadita lausuntoa ilman, että asiakas tietää asiasta. Asiakkaan osallistumiselle konsultaatioissa ei ole estettä, mutta lähtökohtaisesti on kyse sosiaalityöntekijän työn tukemisesta. Puolueettomuus Asiantuntijatyöryhmän jäsenten on oltava puolueettomia suhteessa käsiteltävään asiakasasiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaa käsittelevät asiantuntijat eivät ole olleet aikaisemmin mukana käsiteltävässä tapauksessa työntekijöinä tai konsultin roolissa. Puolueettomusongelmia voidaan ehkäistä varahenkilöjärjestelmällä. Luottamuksellisuus Asiakastapaukset käsitellään luottamuksellisesti ja asiantuntijatyöryhmän jäsenet ovat salassapitovelvollisia. Sähköpostitse ei voi lähettää muuta asiakastietoa kuin pyynnön ajanvarauksesta tai yhteydenotosta. Salassapidettävät asiat välitetään puhelimitse ja kirjeitse. Asiantuntijoille jaettavista dokumenteista ei käy ilmi asiakkaiden salassapidettäviä henkilötietoja. Dialoginen keskustelukulttuuri Asiantuntijatyöryhmä ei arvostele tai arvioi työntekijöiden tehtyä työtä, vaan auttaa ja tukee sosiaalityöntekijää tulevan työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Asiantuntijatyöryhmä toimii näin

3 sosiaalityöntekijän työvälineenä. Asiantuntijatyöryhmän dialogisesta keskustelukulttuurista vastaa työryhmän puheenjohtaja. Lähtökohtana on kaikkien osallisten asiantuntemuksen kunnioittaminen. Keski-Suomen lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän koordinointi ja käytännöt Vuonna 2008 asiantuntijatyöryhmää koordinoivat Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Vuonna 2009 koordinointivastuu siirtyi Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle, joka tuottaa koordinoinnin yhteistyössä Merikratos Lastensuojelu Oy:n kanssa. Kaikki Keski-Suomen kunnat voivat käyttää asiantuntijatyöryhmää. Asiantuntijatyöryhmään on valittu pysyvät perusjäsenet, joista on valittu kaksi puheenjohtajaa. Sihteerinä toimii työryhmän koordinaattori. Asiantuntijatyöryhmän kokoukset sovittu koko vuodeksi etukäteen. Kokoukset pidetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina klo Jyväskylässä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa lukuunottamatta kesä- ja heinäkuuta. Sosiaalityöntekijä varaa koordinaattorilta ajan konsultaatioon viimeistään kahta viikkoa aikaisemmin puhelimitse, p tai sähköpostitse pia.lahtinen(a)merikratos.fi. Ajanvaraustilanne näkyy osoitteessa Konsultaatiotoiminta tai Sosiaalipalvelut? Konsultaatiotoiminta. Ajanvarauksen jälkeen sosiaalityöntekijä ja koordinaattori sopivat konsultaatiosta sisällöistä, aikatauluista ja lähetettävistä dokumenteista. Koordinaattori valmistelee dokumentit ja huolehtii niiden toimittamisesta asiantuntijatyöryhmän jäsenille. Asiantuntijatyöryhmän kokouksessa puheenjohtaja käy läpi konsultaation rakenteen ja työskentelyn periaatteet. Lapsen oma sosiaalityöntekijä, työpari tai työtiimi tuovat täydentäviä dokumentteja, kuvaavat casen pääpiirteet ja kertaavat kysymykset. Puheenjohtaja johtaa yhteistä keskustelua ja huolehtii sihteerin kanssa ajankäytöstä. Sihteeri kirjaa lausunnon tai työskentelysuunnitelman runkoa reaaliaikaisesti. Kokouksen päätteeksi sosiaalityöntekijä saa pyydettäessä kirjallisen lausunnon tai työskentelysuunnitelman. Kokemuksia Keski-Suomesta vuonna 2008 Keski-Suomen lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän kokoaminen aloitettiin loppuvuonna Asiantuntijatyöryhmän kokoamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota jääviyskysymysten minimointiin ja laaja-alaiseen asiantuntijuuteen. Vuonna 2008 Keski-Suomessa pidettiin yhdeksän asiantuntijatyöryhmän kokousta, joissa käsiteltiin kahdeksan asiakastapausta seitsemästä eri kunnasta. Asiantuntijatyöryhmä antoi kuusi lausuntoa. Useimmin käytettyjä asiantuntijoita olivat psykologi (8 kertaa eli aina), lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä (7 kertaa), juristi (4 kertaa) ja lasten- tai nuorisopsykiatri (4 kertaa). Käsitellyt asiakastapaukset käsittelivät avohuollon tukitoimien riittävyyden arviointia (kahdeksan asiakastapausta), huostaanoton perusteiden arviointia (seitsemän asiakastapausta), sijaishuoltopaikan valintaan liittyviä kysymyksiä (kolme asiakastapausta) ja lasten tapaamiseen ja asumiseen liittyviä kysymyksiä (yksi asiakastapaus). Sosiaalityöntekijöiden asiantuntijatyöryhmälle asettamat kysymykset koskivat muun muassa

4 lapsen edun arviointia, kuten muiden asiantuntijoiden mukaan lapsi pitäisi huostaanottaa ja sijoittaa kodin ulkopuolelle. Onko lasten edun mukaista ottaa heidät huostaan? kestäisivätkö lapset sijoituksen? onko kotiuttaminen lapsen edun mukaista? lastensuojelun tukitoimien riittävyyden ja sopivuuden arviointia, kuten perheelle on annettu vahvaa avohuollollista tukea ja tilanne on muuttunut hieman parempaan suuntaan. Kuinka kauan näin voi jatkua? onko tarjottavissa riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tukitoimia perheen yhdistämiseksi? kuinka jatkaa työskentelyä, kun lastensuojelun ja perheen yhteistyö mahdotonta? vanhemmuuden arviointia, kuten onko äidillä ja isällä edellytyksiä pitkäjänteisesti itse toimia pienen lapsen hoitajina ja huolenpitäjinä? lastensuojelun työskentelysuunnitelmaa, kuten mihin ja missä järjestyksessä pitäisi työskentelyssä keskittyä? mitä ylipäätään pitäisi tehdä? Moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän toiminnan arviointia 2008 ja suuntaviivoja 2009 Kokonaisuudessaan moniammatillista asiantuntijatyöryhmää käytettiin aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti vuonna Jonoa syntyi vain keväällä 2008, muutoin varauksia tehtiin tasaisemmin. Sosiaalityöntekijät antoivat myönteistä palautetta mahdollisuudesta moniammatilliseen konsultaatioon ja oman asiakkaan asian perusteellisesta käsittelystä, kirjallisesta lausunnosta sekä uusien näkökulmien avaamisesta tilanteessa, jossa itse on työntekijänä useiden vuosien ajan työskennellyt lapsen ja perheen kanssa. Ongelmina nähtiin pelko byrokraattisuuden lisääntymisestä ja konsultaatioajan saamisesta vasta kuukauden päähän tilanteessa, jossa konsultaatioapua olisi tarvittu heti. Moniammatillisesta asiantuntijatyöryhmästä on valmistumassa pro gradu -työ, jossa tutkitaan sosiaalityöntekijöiden kokemaa hyötyä lastensuojelun asiantuntijatyöryhmistä. Keski-Suomessa asiantuntijatyöryhmän konsultaatioista ei peritty maksua vuonna 2008, sillä asiantuntijapalkkiot ( koordinaattorin palkka) maksoi kokeiluvuonna Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö. Suurin osa asiantuntijatyöryhmän jäsenistä osallistui työryhmään oman työnsä ohella. Keski-Suomen väestöpohja näytti olevan riittävän laaja puolueettoman asiantuntujuuden rakentumiselle. Joissakin asiakascaseissa asiatuntijatyöryhmän jäsen oli jo ollut työntekijänä käsiteltävässä asiakastapauksessa, jolloin haettiin asiantuntija vakiintuneen ryhmän ulkopuolelta. Vuoden 2009 alusta alkaen koordinoinnista on vastannut Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja konsultaatiokerran hinta on ollut 836 euroa (sekä mahdollinen perheneuvolan ja sijaishuoltoyksikön perimä kuntaosuus). Hinnasta ja konsultaatiokäytännöistä ovat päättäneet Keski-Suomen kuntien sosiaalijohtajat kokouksessaan lokakuussa Muutoin asiantuntijatyöryhmän käytännöt ovat säilyneet ennallaan. Huolimatta kasvaneista lastensuojelun asiakasmääristä ja moninaistuvista pulmista asiantuntijatyöryhmää on käytetty vuonna 2009 vain kaksi kertaa (tilanne ). On aika pysähtyä arvioimaan, miten lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä parhaiten palvelisi kuntien sosiaalityöntekijöitä ja lastensuojelutyön laatua, mitkä ovat ne tekijät, jotka estävät asiantuntijatyöryhmän käyttöä ja miten näihin tekijöihin voidaan

5 vaikuttaa. Samaan aikaan on tärkeää seurata, tilastoida ja arvioida valtakunnallisesti moniammatillisten asiantuntijatyöryhmien toimintaa. Pia Lahtinen Keski-Suomen moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän sihteeri YTL, aluejohtaja, Merikratos Lastensuojelu Oy P pia.lahtinen(a)merikratos.fi