Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys"

Transkriptio

1 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Julkaisu

2

3 Julkaisu Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2012

4 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Helena Örmark Seppo Tiainen Painosmäärä 400 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin Faksi Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Stock.XCHNG Stock.XCHNG 1, 16, 46, 68 Stockvault 7, 15 Abloy Oy 11 Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2012 Julkaisu on saatavana myös internetistä: ISBN (nid.) ISBN (PFD) ISSN

5 Sisältö 1 Hankkeen taustat Yhteenveto Perustietoa kunnittain Kuntien avainluvut 2012 Lieksa, Nurmes, Valtimo Väestönmuutokset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Väestö pääasiallisen toiminan mukaan Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Tilastokeskuksen väestöennuste kunnittain Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat vuosikeskiarvo sekä liikevaihdon kehitys Pielisen Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Karjala, Joensuun seutukunta ja koko maa Työttömät, työvoima, työpaikat 2009, 2010 ja Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Alle 25-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuudet (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työlliset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Vuoden aikana TE-toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala Työpaikat (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teollisuuden työpaikat Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala Ikärakenteita Väestön ikärakenne Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Väestö iän mukaan 2005, 2011 ja 2020 Pielisen Karjala Työikäinen väestö Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Kunnallinen eläkevakuutus KuEl -vakuutetut 2010 ja VaEl -vakuutetut 2009 Pielisen Karjala ja koko maa...34

6 3.8.5 Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö Pielisen Karjala Valtion budjettitalouden henkilöstö Pielisen Karjala ja koko maa Pendelöinti Työssäkäynti Pielisen Karjalasta muuhun maahan (TOL2008) Työssäkäynti Pielisen Karjalaan muualta maasta (TOL2008) Työttömyystietoja (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Työttömät työnhakijat (tammikuu2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Yli 50-vuotiaat työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Pitkäaikaistyöttömät (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Lieksa ja koko maa Toimenpiteet (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Työllistämistoimenpiteillä sijoitetut keskimäärin vuosina Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois- Karjala ja koko maa Työllistämistoimenpiteet (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa ja Tukityöllistäminen vuosikeskiarvot Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työharjoittelu/työelämävalmennus (tammikuu2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa ja Työharjoittelu/työelämävalmennus vuosikeskiarvot Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoimakoulutus (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa ja Työvoimakoulutus vuosikeskiarvot Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Eläköitymistietoja ja eläköitymisennusteita Eläköitymistietoja Kunnallisen eläkevakuutuksen (Keva) piiristä eläköitynyt henkilöstö 2009 ja 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pielisen Karjala Valtion budjettitalouden eläkkeelle jäänyt henkilöstö 2009 ja 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Valtion budjettitalouden henkilöstö vhs-virastoittain jouluna 2009, jouluna 2010 ja syyskuussa 2011 Lieksa, Nurmes ja Valtimo VaEl -vakuutettujen piiristä eläköitynyt henkilöstö 2009 ja 2010 Pielisen Karjala Yksityisen ja julkisen sektorin työeläkkeelle siirtynyt henkilöstö Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...49

7 5.2 Eläköitymisennusteita KuEl- ja VaEl -vakuutettujen eläköityminen vuoteen 2040 mennessä Pielisen Karjala ja koko maa Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön eläköityminen vuoteen 2040 mennessä Pielisen Karjala Valtion budjettitalouden henkilöstön eläköityminen vuoteen 2040 mennessä Pielisen Karjala ja koko maa Työnvälitystilaston yksilökanta (TEM) Aineiston esittely Työnhakijoiden taustat Työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat työnhakijat , ja Työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat työnhakijat ja muualla luokittelematon työ , ja Työssä tai työharjoittelussa olevat työnhakijat , ja Ulkomaalaiset työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat työnhakijat , ja Ura-polut Työllisyyskoodin mukaiset ura-polut Työllisyyskoodin ja työtä edeltävän toiminnan koodin mukaiset ura-polut Rahoitus Työvoimapoliittisiin toimiin käytetty kansallinen määräraha Pielisen Karjala Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin käytetty kansallinen määräraha (mom Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) Pielisen Karjalan TE-toimistossa vuosina ja vuonna 2012 käytössä oleva määräraha STM:n pääluokassa oleva työmarkkinatukimääräraha (mom ) Ja määräraha kuntouttavan työtoiminnan korvauksiin kunnille (mom ) ESR-osarahoitteiset hankkeet (TEM-hallinnonala; toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen) Muuta Talvivaaran kaivos osaava työntekijä alalle kuin alalle on varmasti tervetullut! Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta itäsuomalaisille yrityksille Johtopäätökset Lähteet Liitteet...80

8 1 Hankkeen taustat Vuosi 2010 oli hyvin poikkeuksellinen työttömyyden osalta Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa, reilun asukkaan Pielisen Karjalan seutukunnassa, johon kuuluu Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta. Työttömyys aleni työhallinnon tilastojen mukaan ko. vuonna seutukunnassa koko maan ennätysvauhtia. Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2010 lähes 250 edellisvuotta vähemmän, mikä merkitsi reilun 1700 työttömän alueella peräti 14 %:n vähennystä. Vastaavasti samaan aikaan koko maassa työttömyys jopa kasvoi. Vaikean työttömyyden alueena tunnetussa seutukunnassa tällainen muutos herätti keskustelua siitä, mitä tekijöitä näinkin voimakkaan muutoksen takana olisi? Elinkeinoelämän ja työpaikkojen kasvua, muuttoliikkeen kiihtymistä, pendelöinnin kasvua, työvoimapoliittisten toimien lisäämistä. Kainuun puolella käynnistynyttä Talvivaaran kaivostakin arvioitiin yhdeksi tekijäksi työttömyyden vähenemiselle. Vai oliko sittenkin sen paljon puhutun osaajapulan tai työvoimapulan alkumerkkejä jo ilmassa? Onhan kyse seutukunnasta, missä työllisten ikärakenne on maan vanhimpia ja työelämästä pois siirtyminen joka tapauksessa nousussa. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston niukan, mutta korvaamattoman rahallisen tuen avulla käynnistettiin lyhyt selvitys siitä, mitä nykytermein oikeasti Pielisen Karjalassa oli tapahtunut työmarkkinoiden osalta vuonna Valitettavasti on todettava, että meillä työhallinnon osalta kerätään paljon aineistoa työttömistä ja työttömyydestä, mutta aineiston analysointi ja hyödyntäminen jää aivan liian vähälle. Esimerkiksi kuukausittain julkistettavien työhallinnon työttömyystietojen analysointi ja tarkempi tarkastelu on hyvin vähäistä. Työmarkkinat ovat suurten muutosten edessä maassamme, joten tärkeää olisi työvoimapoliittisten toimienkin kannalta saada pohjaa päätöksenteolle ja ratkaisuille. Aikoinaan pystyttiin työttömyyden muutoksista vetämään johtopäätökset, kun selittävänä tekijä oli pitkälti työpaikkojen määrän vähenemiset tai kasvut. Nykyään ja varsinkin tulevaisuudessa tarvitaan enemmän tietoa työttömyyden muutosten osatekijöistä, kun työmarkkinoilta poistuu yhä kiihtyvässä määrin työvoimaa. Tässä myös yksi peruste nyt esillä olevalle Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitykselle, jonka toivotaan osoittavan suuntaa työmarkkinoiden analysoinnille ja muutosten selvittämiselle. Selvitysraporttiin on koottu erinäistä tausta-aineistoa työmarkkinoihin ja alueelliseen kehitykseen liittyen kyseessä olevalta Pielisen Karjalan seutukunnalta ja vertailutietoa myös muusta Pohjois- Karjalasta ja koko maasta. Tehdyt johtopäätökset ja tulokset perustuvat pitkälti työhallinnon eri aineistoihin, kuten esimerkiksi erityisluvalla käyttöön saatuun työttömien yksilökohtaiseen Uraaineistoon. Selvityksen vastuullisena vetäjänä on toiminut kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, aineiston hankinnasta ja työstämisestä on vastannut määräaikaisena suunnittelijana Helena Örmark. Selvitykselle nimettiin ohjausryhmä, jossa ovat olleet mukana: 6

9 Antero Kaikkonen pj. toimiston johtaja Pielisen Karjalan TE-toimisto Jani Karjalainen ohjelmapäällikkö Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Marja Hietala yritysneuvoja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Tiina Köngäs-Siira projektipäällikkö Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Helena Korhonen taloussihteeri Valtimon kunta Silja Miettinen työmarkkina-asiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus Jarkko Määttänen sivistysjohtaja Lieksan kaupunki Jari Lampinen kaupunginkamreeri Nurmeksen kaupunki Kimmo Ruth työmarkkinaneuvoja Työ- ja elinkeinoministeriö Seppo Tiainen kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Helena Örmark siht. suunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lämpimät kiitokset kaikille selvitystyötä edesauttaneille ja ohjausryhmässä toimineille. 7

10 2 Yhteenveto Pielisen Karjalan voimakas työttömyyden väheneminen vuonna 2010 perustui selvityksen mukaan monille eri osatekijöille. Kun selittäviä ilmiöitä on tarkasteltu, ei tietysti ole voitu perustaa niitä pelkästään kalenterivuoteen 2010, vaan myös aiemmilla ratkaisuilla on ollut vaikutuksensa työttömyyden alenemisessa parilla % -yksiköllä. Vastaavastihan koko maassa työttömyysaste vielä heikkeni 0,2 % -yksikköä. Pielisen Karjalan työttömyyden alenemisbuumi ei enää ole jatkunut samaan tahtiin kuin vuonna Vuodesta 2011 lähtien aina tuoreimpaan tietoon kesäkuu/2012 asti tilanne on ollut koko ajan niin, että työttömyys on taas suhteessa koko maahan lisääntynyt. Tämä on seurausta mm. työvoimapoliittisten resurssien vähenemisestä. Mitään selvää liike-elämän ja työpaikkojen kasvua ei Pielisen Karjalan työttömyyskehityksen taustalla ole nähtävissä, vaikka teollisten työpaikkojen kasvua onkin tapahtunut vuosina Toisaalta on myös todettava se, että vuoden 2009 syvä taantuma ei koetellut seutukuntaa läheskään niin pahasti kuin muuta Pohjois-Karjalaa tai koko maata. Tämä näkyy mm. siinä, että seutukunnan tuotannon viennin väheneminen vuosina ei seutukunnassa romahtanut. Erityisesti seutukunnan vahvistunut metalliteollisuus on pitänyt aluetta pystyssä. Näin siis vuotta 2010 edeltävät liike-elämän muutokset ovat olleet kokonaisuudessaan tukemassa suhteellisen hyvää työttömyyden alenemista. Samansuuntainen kehitys suhteessa koko maahan ja Pohjois-Karjalaankin näkyy myös työllisten määrän kehityksessä vuosina eli vuodelle 2009 ei niin suurta pudotusta tullut ja hienoista työllisten nousuakin tapahtui jo vuonna Vuonna 2010 seutukunnan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuoteen 2009 nähden 12,6 % ja oli vuositasolla Vuonna 2011 liikevaihto jatkoi kasvuaan vuoteen 2010 nähden 4,6 % ja vuositasolla liikevaihto oli Selvityksessä tarkasteltiin myös Kainuuseen suhteellisen lähelle avatun Talvivaaran suoria työllisyysvaikutuksia. Kaivoksen suorat työllisyysvaikutukset Pielisen Karjalaan osoittautuivat kuitenkin selvästi ennakoitua vähäisimmiksi, sillä vuoden 2011 lopussa alueelta vain 9 henkilöä kävi kaivoksella töissä. Välillisiä työllisyysvaikutuksia alihankintoina mm. metalliteollisuuden osalta ei tässä lyhyessä selvityksessä ehditty tutkimaan. Vaikka ne varmuudella ovatkin suoria vaikutuksia merkittävämmät, niin kaikkiaan Talvivaaran kaivostoiminta ei merkittäväksi tekijäksi nouse seutukunnan työttömien määrän vähenemistä selittävänä tekijänä. Myös Talvivaaran aluetaloudellisista vaikutuksista tehty tutkimus (Reini K., Määttä S., Törmä H. 2011) tukee tätä selvityksen tulosta. Myöskään pendelöinnin puolelta ei löydy muutoksia selittämään työttömyyden laskua. Seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on alle sadan eli työpaikkoja on työllisiä vähemmän ja pendelöintiä tapahtuu seutukunnasta enemmän pois kuin sisään. Oman negatiivisen merkityksen Pielisen Karjalan seutukunnan työllisten määrään on tehnyt naapurikunnassa Juuassa tapahtunut vuolukiviteollisuuden alamäki. Kaikkiaan voidaankin todeta, että elinkeinoelämän kehitys seutukunnan kannalta ei nouse ainakaan kovin merkittäväksi selittäjäksi työttömyyden alenemiselle vuonna Korostettava on kuitenkin sitä, että suhdannevaihtelut ovat olleet alueella koko maata pienemmät teollisuuteen ja työpaikkarakenteeseen perustuen. Seutukunnassa palvelualan työpaikat lähinnä hoivapalveluihin liittyen eivät ole niin suhdanneherkkiä. Mikä merkitys sitten on ollut eläköitymisellä työttömyyden alenemiseen Pielisen Karjalassa? Selvityksen perusteella voidaan todeta, että eläköitymisen merkitys työvoiman määrän vähenemiseen on selvä. Eläkkeelle siirtyminen on kasvanut jos verrataan vaikka vuosia vuosiin Kasvua on lähes viidennes jo sinänsä suhteellisen korkeista luvuista. Seutukuntahan on koko maa huomioiden ns. edelläkävijä eläköitymisessä, mikä oli selkeä peruste myös tämän selvityksen tekemiselle. 8

11 Lukuina eläkkeelle jäämisen kiihtyminen näkyy siten, että em. ajanjakson alussa työeläkkeelle jääneitä oli keskimäärin 235 ja nyt viime vuosina luku on ollut noin 320. Eläköityminen onkin noin 1.5 -kertainen koko maahan nähden nykytasossa. Selvää on, että eläkkeelle jääminen selittää siis nykyisin selvästi koko maata enemmän työmarkkinoiden muutosta ja työpaikkojen avautumista tätä kautta. Kaikkia eläkkeelle siirtyvien työpaikkoja ei täytetä, mutta varsinkin hoivapuolella täyttöasteena voidaan pitää sataa. Hoivatyöpaikkojen määrähän seutukunnassa on suhteellisen suuri. Valtion palvelujen osalta käytäntö on toinen, eläköityvien paikkoja ei juuri täytetä ja palvelut keskitetään verkkoon tai muualle. Huolestuttavaa onkin selvityksen perusteella se tahti, millä aivan viime vuosina valtion budjettitalouden työpaikat ovat Pielisen Karjalasta vähentyneet. Valtio vetäytyy pois Pielisen Karjalasta. Eläköityminen tulee kasvamaan seutukunnassa aina 2020-luvun alkupuolelle asti. Tämä vaikuttaa erityisesti hoivapuolella eli työpaikkoja avautuu ja pääasiassa lähihoitajien osalta. Kaikkiaan seutukunnan eläköityminen kasvaa aina 2020-luvun alkupuolelle asti, mutta tason muutos tämän hetkisestä ei enää tule olemaan merkittävän suuri. Hoiva-alalta ennakoidaan työllisten ikärakenteen pohjalta eläköityvän vuoden 2010 työllisistä neljännes viiden vuoden kuluessa ja vuoteen 2020 mennessä jo yli puolet. Kaikkiaan voidaan ennakoida, että vuoden 2020 paikkeilla vuosittain seutukunnassa jää eläkkeelle kaikilta toimialoilta noin 350 henkilöä. Siitä lukema sitten lähtee laskuun. Viime vuosinahan luku on ollut em. reilut 300. TE-toimistoon avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on seutukunnassa kasvanut vuosina varsin selvästi (19 %) siten, että vuonna 2011 avoimia työpaikkoja oli reilut Varmasti tässäkin ilmiössä on osittain kyse siitä, että kasvava eläköityminen vaikuttaa avoimien työpaikkojen nousuun. Lisäksi rakentamisen vilkkaus sekä metalliteollisuuden hyvä kehitys ovat osaltaan olleet selittämässä avoimien työpaikkojen määrän kasvua. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat selvästi pienemmät kuin eläkkeelle jäävät jo nyt ja erotus vaan kasvaa jatkossa. Vuoden 2011 lopun ikärakennetietojen mukaan vuotiaissa ikäluokan koko oli keskimäärin noin 200, kun se vastaavasti ikäluokissa oli noin 475. Toki luvut eivät suoraan kuvaa työmarkkinoilta poistuvien ja sinne tulevien tilannetta, mutta antavat kuitenkin selvän kuvan jyrkästä muutoksesta. Vaikka kaikkia eläkkeelle jäävien työpaikkoja ei täytetäkään, niin em. ikäluokkien erotus on niin suuri, että varmuudella eläköityminen jo nyt vaikuttaa työttömyyttä alentavana osatekijänä. Tässä Pielisen Karjala kulkee edelläkävijänä koko maahan nähden. Työvoiman turvaamisessa olisikin seutukunnassa mitä pikimmiten käynnistettävä kuntasektorin, yksityisten hoivayritysten, työhallinnon sekä koulutussektorin selvittely siitä, miten tulevaan tarpeeseen voitaisiin varautua ennakkoon. Sinänsä kyse ei ole valtavista työntekijämääristä, mutta kun alueiden välinen kilpailu osaajista kiristyy, niin mm. mahdollisuudet ulkomaiseen työvoimaan tulisi selvittää. Merkittävin selittävä tekijä työttömyyden alenemiseen löytyy selvityksen mukaan erilaisten työvoimapoliittisten toimien lisäämisestä. Nämä eivät koske pelkästään selvityksen alla olevaa vuotta 2010, vaan myös kahta edeltävää vuotta. Myös Euroopan sosiaalirahaston ns. ESR-hankkeet ovat olleet osaltaan lisäämässä työllistymisen mahdollisuuksia varsinkin vuotta 2010 ajatellen. Sittemmin työllistämiseen ja sen edistämiseen (koulutus) käytettävät voimavarat ovat selvästi vähentyneet. Esimerkiksi työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kohdistettu määräraha (valtion budjetti mom ) oli vuosina seutukunnassa keskimäärin hieman yli 3 M vuodessa, nyt vuonna 2012 enää 2 M. Myös työmarkkinatuen (valtion budjetti momentti ) osalta kehitys on ollut saman suuntainen. Paitsi että Pielisen Karjalan absoluuttinen rahoitusmäärä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on laskenut vuosina , niin myös suhteellinen osuus on supistunut hieman koko Pohjois-Karjalaan nähden. Henkilömäärinä eri toimenpiteillä sijoitettujen määrät nousivat vuodelle 2010 lähes 10 % vuoteen 2009 nähden. Kaikkiaan vuoden 2010 aikana oli keskimäärin 725 toimenpidettä, suhteellisesti eniten kasvoi työvoimakoulutuksessa olevien määrä. 9

12 Myös muuttoliikkeen myötä voi työttömyys laskea, kun lähdetään työpaikkojen perään. Tästä ei kuitenkaan löytynyt selittävää tekijää vuonna 2010 Pielisen Karjalassa. Päinvastoin työttömyyden aleneminen näkyi nettomuuttotappioiden pienentymisenä. Vuosina nettomuuttotappio oli keskimäärin hieman yli 200 asukasta, mutta vuonna 2010 enää hieman alle sadan eli puolittunut. Erityisesti tämä näkyi nuoremmissa ikäluokissa eli vuotiaissa. Vuosina tämän ikäluokan muuttotappio oli 134, vuonna 2010 enää -38. Voidaan siis todeta, että vaikka työttömyyden alentamiseen ja koulutuksen lisäämiseen panostettiinkin rahallisesti enemmän, niin väestöllisessä aluekehityksessä ja nuorten poismuuton ehkäisemisessä sekä varmasti myös syrjäytymisen torjunnassa onnistuttiin hyvin. Jatkossa nuorille on yhä enemmän työmahdollisuuksia myös omalla kotiseudulla, kun työvoiman tarjonta laskee varsin selvästi. Vaikka alueen työpaikkamääränkin arvioidaan ennakoinneissa laskevan, niin työvoiman tarjonta- ja kysyntäkäyrät lähestyvät toisiaan (kuva). Aiheellisesti voidaan myös esittää kysymys siitä, estääkö tiedossa oleva työvoiman väheneminen uusien työpaikkojen syntymistä alueelle? Uskaltaako elinkeinoelämä investoida seutukuntaan, jos uhkana on osaavan työvoiman saaminen. Pitkälti kyse on myös mielikuvista, millaisena nähdään Pielisen Karjalan kaltaisten seutukuntien tulevaisuus Työvoiman tarjonta ja kysyntä Käytettävissä oleva työvoima Työpaikat Kuva 1 Työvoiman tarjonta ja kysyntä Pielisen Karjalan seutukunnassa. Vuodet toteutunut kehitys. (Lähde: HEMAASU-malli) 10

13 3 Perustietoa kunnittain 3.1 Kuntien avainluvut 2012 Lieksa, Nurmes, Valtimo Taulukko 1 Lieksan avainluvut 2012 Lieksa Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,6 84,1 Väkiluku vuotiaiden osuus väestöstä, % ,1 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,7 18,1 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,1 3,4 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31,12, ,3 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,7 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,5 60,3 Työttömyysaste, % ,0 10,3 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,1 23,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,81 1,2 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,6 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,1 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,5 72,9 Yritystoimipaikkojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut

14 Taulukko 2 Nurmeksen avainluvut 2012 Nurmes Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,4 84,1 Väkiluku vuotiaiden osuus väestöstä, % ,4 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,7 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,8 18,1 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,1 3,4 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31,12, ,9 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,6 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,5 60,3 Työttömyysaste, % ,6 10,3 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,8 23,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,71 1,2 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,4 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,9 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,3 72,9 Yritystoimipaikkojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut 2012 Taulukko 3 Valtimon avainluvut 2012 Valtimo Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,6 84,1 Väkiluku vuotiaiden osuus väestöstä, % ,0 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,8 18,1 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,5 3,4 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31,12, ,3 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,2 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,3 60,3 Työttömyysaste, % ,8 10,3 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,2 23,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,78 1,2 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,7 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,0 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,4 72,9 Yritystoimipaikkojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut

15 3.2 Väestönmuutokset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Lieksassa luonnollinen väestönkasvu on ollut positiivisinta vuonna 2011 (muutos vuoteen henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on laskenut selvästi vuonna 2011 (muutos vuoteen henkilöä). Siirtolaisuus Lieksassa on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011 (muutos 61 henkilöä). Väestönmuutos kokonaisuudessaan on vuosina 2010 ja 2011 ollut positiivisempaa vuoteen 2009 verrattuna. Taulukko 4 Väestönmuutokset Lieksassa Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa , Lieksa Luonnollinen Kuntien välinen Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku väestönkasvu muuttoliike Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Väestönmuutokset Lieksassa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 2 Väestönmuutokset Lieksassa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) Nurmeksessa luonnollinen väestönkasvu on laskenut vuonna 2011 (30:lla henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on Nurmeksessa ollut positiivisinta vuonna 2010 (muutos vuoteen henkilöä). Siirtolaisuus on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011 (muutos 16 henkilöä). Väestönmuutos kokonaisuudessaan on ollut vuonna 2010 positiivisinta ja laskenut alhaisimmaksi vuoteen 2011 mennessä (muutos 83 henkilöä). 13

16 Taulukko 5 Väestönmuutokset Nurmeksessa Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa , Nurmes Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Väestönmuutokset Nurmeksessa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 3 Väestönmuutokset Nurmeksessa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) Valtimolla luonnollinen väestönkasvu on vuonna 2010 ollut alhaisimmillaan (muutos vuoteen henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on kokenut vuonna 2010 positiivisen nousun verrattuna vuoteen 2009 (15 henkilöä) ja laskenut vuoteen :llä henkilöllä. Siirtolaisuus on ollut Valtimolla vähäisintä vuonna Väestönmuutos kokonaisuudessaan on hiljalleen muuttunut positiivisempaan suuntaan vuodesta 2009 vuoteen 2011 (muutos 6 henkilöä). Taulukko 6 Väestönmuutokset Valtimolla Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa , Valtimo Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto

17 5 Väestönmuutokset Valtimolla Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 4 Väestönmuutokset Valtimolla (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) Pielisen Karjalassa kokonaisuudessaan luonnollinen väestönkasvu on vuosien 2009, 2010 ja 2011 aikana säilynyt tasaisena. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on vuonna 2010 tapahtunut positiivinen kasvu, mutta vuonna 2011 muuttoliike on laskenut alhaisimmilleen (muutos vuoteen henkilöä). Siirtolaisuus on ollut Pielisen Karjalassa tasaisessa kasvussa. Väestönmuutos kokonaisuudessaan on ollut positiivisinta vuonna 2010 (muutos vuoteen henkilöä). Taulukko 7 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa Luonnollinen väestönkasvu Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto

18 200 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 5 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) Muussa Pohjois-Karjalassa luonnollinen väestönkasvu on ollut alhaisimmillaan vuonna 2010 (muutos vuoteen henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on ollut positiivisinta vuonna 2010 ja eronnut selkeästi vuoteen 2009 verrattuna (210 henkilöä). Siirtolaisuus on ollut muussa Pohjois-Karjalassa melko tasaista, mutta vuonna 2010 alhaisimmillaan. Väestönmuutos kokonaisuudessaan on ollut tasaista vuosina 2009 ja 2010, mutta noussut vuonna 2011 selkeästi (muutos vuoteen henkilöä). Taulukko 8 Väestönmuutokset Pohjois-Karjalassa Väestönmuutokset muussa Pohjois- Karjalassa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto

19 400 Väestönmuutokset muussa Pohjois-Karjalassa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 6 Väestönmuutokset muussa Pohjois-Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) 3.3 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin Pielisen Karjalassa on kokenut selkeimmän laskun vuodesta 2009 vuoteen vuotiaiden ikäryhmässä (20 henkilöä). Muuttoliike ikäryhmittäin on kasvanut positiivisesti erityisesti vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä (34:lla ja 26:lla henkilöllä). Kaikki ikäryhmät yhteensä on kasvanut 42:llä henkilöllä. Taulukko 9 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto , Pielisen Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto , Pielisen Karjala Ikäryhmät yhteensä Lähde: Tilastokeskus 17

20 40 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto Pielisen Karjalassa 2009 ja Kuva 7 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto Pielisen Karjalassa 2009 ja 2010 (Lähde: Tilastokeskus) Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin muualla Pohjois-Karjalassa on laskenut eniten vuodesta 2009 vuoteen vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmissä (32 ja 40 henkilöä). Muuttoliike ikäryhmittäin on kasvanut positiivisesti selkeimmin vuotiaiden, vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä (49:llä, 36:lla,100:lla ja 57:llä henkilöllä). Kaikki ikäryhmät yhteensä on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen :lla henkilöllä. Taulukko 10 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto , muu Pohjois-Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto , Muu Pohjois-Karjala Ikäryhmät yhteensä Lähde: Tilastokeskus 18

21 100 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto muussa Pohjois-Karjalassa 2009 ja Kuva 8 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto muussa Pohjois-Karjalassa 2009 ja 2010 (Lähde: Tilastokeskus) 3.4 Väestö pääasiallisen toiminan mukaan Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Vuonna 2009 Pielisen Karjalan väestöstä 60 % on ollut työvoiman ulkopuolella ja 40 % laskettu työvoimaan. Työvoimasta työllisiä on ollut 82 % ja työttömiä 18 %. Työvoiman ulkopuolella olevista suurin osa on eläkeläisiä 62 %. Vastaavasti muussa Pohjois-Karjalassa väestöstä 55 % on ollut työvoiman ulkopuolella ja 45 % on laskettu työvoimaan. Työvoimasta työllisiä on ollut 84 % ja työttömiä 16 %. Työvoiman ulkopuolella olevista suurin osa on eläkeläisiä 48 %. Pielisen Karjalassa väestössä on enemmän työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä ja eläkeläisiä kuin muussa Pohjois-Karjalassa. Taulukko 11 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Aluejako Koko väestö Työvoima Työvoiman ulkopuolella vuotiaat Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella 0-14-vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Varusmie-het Muut Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala Muu Pohjois Karjala Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

22 Pielisen Karjalan väestö, työvoima ja työvoiman ulkopuolella olevat, Työvoima 40 % Työvoiman ulkopuolella 60 % Kuva 9 Pielisen Karjalan väestö, työvoima ja työvoiman ulkopuolella olevatt, (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) Työvoima Pielisen Karjalassa Työttömät 18 % Työlliset 82 % Kuva 10 Työvoima Pielisen Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) Työvoiman ulkopuolella olevat Pielisen Karjalassa Varusmiehet 1 % Muut 5 % 0-14-vuotiaat 20 % Opiskelijat 12 % Eläkeläiset 62 % Kuva 11 Työvoiman ulkopuolella olevat Pielisen Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) 20

23 3.5 Tilastokeskuksen väestöennuste kunnittain Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pielisen Karjalan väestö vähenee kiivaimmin vuosina , jonka jälkeen jatkaa laskuaan tasaisemmin. Vuodesta 2009 vuoteen 2040 Pielisen Karjalan väestö vähenee 6433:lla henkilöllä (muutos -27,2 %). Muualla Pohjois-Karjalassa väestön lukumäärä pysyy vuoteen 2025 positiivisena, mutta vuonna 2030 väestön määrä alkaa laskea ja lasku on ennusteen mukaan kiivaimmillaan vuosina 2035 ja Muussa Pohjois-Karjalassa väestön määrä laskee vuodesta 2009 vuoteen :lla henkilöllä (muutos -0,8 %). Taulukko 12 Tilastokeskuksen väestöennuste Tilastokeskuksen väestönennuste Lieksa Nurmes Juuka Valtimo Pielisen Karjala Muu Pohjois- Karjala Muutos Pielisen Karjala Muutos muu Pohjois-Karjala Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa ja muussa Pohjois-Karjalassa, väestön määrän muutos verrattuna vastaavaan ajankohtaan 5 vuoden välein Pielisen Karjala muu Pohjois-Karjala Kuva 12 Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa ja muussa Pohjois- Karjalassa, väestön määrän muutos verrattuna vastaavaan ajankohtaan 5 vuoden välein. (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) 21

24 Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa Pielisen Karjala Kuva 13 Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) Tilastokeskuksen väestöennuste muussa Pohjois-Karjalassa muu Pohjois-Karjala Kuva 14 Tilastokeskuksen väestöennuste muussa Pohjois-Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) 22

25 3.6 Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat vuosikeskiarvo sekä liikevaihdon kehitys Pielisen Karjala, Pohjois- Karjala, Keski-Karjala, Joensuun seutukunta ja koko maa Henkilöstömäärien kehitys vuosikeskiarvoja tarkastellessa on Pielisen Karjala lähellä koko Pohjois-Karjalan tilannetta ja parempi Keski-Karjalaan verrattuna. Pielisen Karjalassa, koko Pohjois- Karjalassa, Joensuun seutukunnassa sekä koko maassa on henkilöstömäärän kehitys vuosikeskiarvoina ollut vuonna 2011 kasvussa. Keski-Karjalan alueella vuosi 2011 on ollut laskusuuntaista. (Yksikkö: 2005=100) Taulukko 13 Henkilöstömäärän kehitys, kaikkien toimialojen vuosikeskiarvot Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat vuosikeskiarvo Pielisen Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Karjala, Joensuun seutukunta ja koko maa Pielisen Karjala 98,3 97,6 100,3 Pohjois-Karjala 98,7 98,5 102 Keski-Karjala 94,7 93,2 93 Joensuun seutukunta 101,1 101,4 105,5 Koko maa 103,5 102,2 105,6 Lähde: Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Indeksi = koko maa Joensuun sk Pohjois-Karjala Pielisen Karjala Keski-Karjala Kuva 15 Henkilöstömäärän kehitys (Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu) Pielisen Karjalassa liikevaihdon kehitys kaikilla toimialoilla ( ) on ollut positiivisinta vuoden 2010 aikana (muutos 12,6 %). Samoin teollisuuden ja palveluiden alalla vuosi 2010 näyttää positiiviselta (muutos 23,3 % ja 4,7 %). Liikevaihdon kehitys jatkuu positiivisena myös vuonna Pielisen Karjalan liikevaihdon osuus koko Pohjois-Karjalan liikevaihdosta on säilynyt kaikkina vuosina n. 12:ssa %. Vuonna 2009 liikevaihdon osuus on ollut korkeimmillaan (12,3 %). 23

26 Taulukko 14 Liikevaihdon kehitys , Peilisen Karjalan seutukunta Liikevaihdon kehitys , Pielisen Karjalan seutukunta A-X Kaikki toimialat C Teollisuus G-U Palvelut Muutos A-X Kaikki toimialat C Teollisuus G-U Palvelut % A-X Kaikki toimialat 6,8 1,6 0,9-9,6 12,6 4,6 C Teollisuus -15,4 23,3 4,1 G-U Palvelut -3,0 4,7 5,0 Osuus Pohjois-Karjalan maakunnan 11,6 11,5 11,3 11,2 12,3 11,7 11,3 liikevaihdosta, % Lähde: Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Lähde: Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Indeksi = koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala Kuva 16 Liikevaihdon kehitys (Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu) 24

27 Indeksi = liikevaihto henkilöstö Kuva 17 Liikevaihto ja henkilöstö Pielisen Karjala (Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu) 3.7 Työttömät, työvoima, työpaikat 2009, 2010 ja Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien työnhakijoiden määrässä keskimäärin vuodessa mitattuna on Pielisen Karjalassa sekä muussa Pohjois-Karjalassa tapahtunut vuosien 2010 ja 2011 aikana positiivisempaa muutosta koko maahan verrattuna. Vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen 2009 Pielisen Karjalassa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt 14,0 % ja muussa Pohjois-Karjalassa 9,2 %, kun koko maassa määrä on kasvanut 0,2 %. Verratessa vuosia 2010 ja 2011 koko maassa on tapahtunut laskua työttömien työnhakijoiden määrässä, mutta tarkastellessa muutosta vuodesta 2009 vuoteen 2011 Pielisen Karjalassa ja muussa Pohjois-Karjalassa muutos on edelleen positiivisempaa (-14,7 % Pielisen Karjala ja -17,2 % muu Pohjois-Karjala, kun koko maa -8,3 %) Taulukko 15 Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala muu Pohjois-Karjala koko maa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa 25

28 3.7.2 Alle 25-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuudet (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Pielisen Karjalassa alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on pysynyt vuosien 2009, 2010 ja 2011 aikana tasaisena (10 %, 10 % ja 9 %). Tasaisessa laskussa taas on ollut vuotiaiden osuudet (44 %, 42 % ja 38 %). Yli 50-vuotiaiden osuus on taas noussut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011 (46 %, 48 % ja 53 %). Muussa Pohjois-Karjalassa ja koko maassa alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuudet työnhakijoista yhteensä ovat suurempia kuin Pielisen Karjalassa ja vastaavasti yli 50-vuotiaiden osuudet ovat pienempiä. Koko maassa vuotiaiden osuudet ovat kaikkein korkeimpia (52 %, 51 % ja 49 %). Taulukko 16 Alle 25-v., v. ja yli 50-v. työttömien työnhakijoiden osuus (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Alle 25-v., v. ja yli 50-v. työttömien työnhakijoiden osuus (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Alle 25-v v. Yli 50-v. Alle 25-v v. Yli 50-v. Alle 25-v v. Yli 50-v. Lieksa 10 % 43 % 48 % 9 % 41 % 50 % 8 % 38 % 54 % Nurmes 10 % 46 % 44 % 11 % 43 % 46 % 11 % 40 % 49 % Valtimo 11 % 45 % 44 % 12 % 41 % 47 % 8 % 36 % 56 % Pielisen Karjala 10 % 44 % 46 % 10 % 42 % 48 % 9 % 38 % 53 % muu Pohjois- 14 % 49 % 37 % 13 % 48 % 39 % 12 % 47 % 42 % Karjala koko maa 14 % 52 % 35 % 13 % 51 % 36 % 12 % 49 % 38 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien osuus työvoimasta on Pielisen Karjalassa vähentynyt verratessa vuotta 2009 vuoteen % -yksiköllä, kun muussa Pohjois-Karjalassa vastaava luku on -1,4 % -yksikköä ja koko maassa työttömien osuus työvoimasta on noussut 0,2:lla % -yksiköllä. Tarkasteltaessa kokonaismuutosta vuodesta 2009 vuoteen 2011 muussa Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta on vähentynyt eniten (-3,1 % -yksikköä) ja koko maassa vähiten (-0,4 % -yksikköä). 26

29 Taulukko 17 Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Muutos % -yksikköä Muutos % -yksikköä Muutos % -yksikköä Lieksa 18,0 15,9 16,1-2,1 0,2-1,9 Nurmes 15,8 13,7 14,1-2,1 0,4-1,7 Valtimo 15,3 13,6 14,5-1,7 0,9-0,8 Pielisen Karjala 16,9 14,9 15,2-2 0,3-1,7 muu Pohjois-Karjala 15,6 14,2 12,5-1,4-1,7-3,1 Koko maa 9,8 10,0 9,4 0,2-0,6-0,4 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoiman määrä Pielisen Karjalassa keskimäärin vuodessa mitattuna on laskenut vuodesta 2009 vuoteen (muutos -5,0 %). Muussa Pohjois-Karjalassa vastaavasti työvoiman määrä on noussut (muutos 3,4 %) ja koko maassa laskenut (muutos -1,2 %). Taulukko 18 Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Muutos% Muutos% Muutos% Lieksa ,7-3,5-6,1 Nurmes ,5-3,1-3,5 Valtimo ,4-1,1-4,4 Pielisen Karjala ,0-3,1-5,0 muu Pohjois- Karjala ,0 5,5 3,4 koko maa ,9-0,2-1,2 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa Työlliset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Vuosien 2009 ja 2010 välinen muutos työllisten määrässä on Pielisen Karjalassa, muussa Pohjois- Karjalassa sekä koko maassa ollut positiivisessa kasvussa. Eniten työllisten määrä on muuttunut muussa Pohjois-Karjalassa (2,7 %). Muussa Pohjois-Karjalassa kehitys on positiivisinta tarkasteltaessa myös kokonaismuutosta (-0,5 %). Pielisen Karjalassa sama muutos on positiivisempi kuin koko maassa (-1,4 % ja -2,2 %). 27

30 Taulukko 19 Työlliset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala, koko maa Työlliset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala, koko maa Muutos % Muutos % Muutos % Lieksa ,5 0,5-1 Nurmes ,4 0,9-1,5 Valtimo ,1-0,7-2,8 Pielisen Karjala ,9 0,5-1,4 muu Pohjois- Karjala ,2 2,7-0,5 koko maa ,7 1,6-2,2 Lähde: Tilastokeskus Vuoden aikana TE-toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala Vuoden aikana TE-toimistoon avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrissä on tapahtunut kasvua vuodesta 2009 vuoteen :lla työpaikalla ja vuodesta 2010 vuoteen :lla työpaikalla. Yhteensä avoimien työpaikkojen määrä vuoden aikana on kasvanut 304:lla työpaikalla. Taulukko 20 TE -toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala TE-toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala Muutos% Muutos% Muutos% Lieksa ,0 20,3 50,4 Nurmes ,8-10,2 1,3 Valtimo ,5 12,3 10,6 Pielisen Karjala ,7 8,9 29,3 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa Työpaikat (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Tilastokeskuksen Työpaikat (Tol2008) mukaan Pielisen Karjalan työpaikkojen muutos on ollut vuonna 2009 vuoteen 2008 nähden positiivisempaa kuin muualla Pohjois-Karjalassa. Taulukko 21 Työpaikat (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Työpaikat (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Muutos% Muutos% Lieksa ,5 +2,1 Nurmes ,8 +0,6 Valtimo ,8-4,8 Pielisen Karjala ,7 +0,9 Muu Pohjois- Karjala ,0 +3,4 Lähde: Tilastokeskus 28

31 3.7.8 Teollisuuden työpaikat Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teollisten työpaikkojen määrä on vuodesta 2009 vuoteen 2011 kasvanut sekä Pielisen Karjalassa että muussa Pohjois-Karjalassa. Muussa Pohjois-Karjalassa teollisten työpaikkojen määrän muutos verrattuna edelliseen vuoteen on vuonna 2010 ollut positiivisempi kuin Pielisen Karjalassa (muutos 2,4 % muu Pohjois-Karjala, 0,5 % Pielisen Karjala). Kun taas muutos vuodesta 2010 vuoteen 2011 on ollut Pielisen Karjalassa positiivisempaa (muutos 1,4 % Pielisen Karjala, 1,2 % muu Pohjois-Karjala). Taulukko 22 Teollisuuden työpaikat Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teollisuuden työpaikat Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Muutos Muutos% 2010 Muutos% 2011 Lieksa ,6 0,1 Nurmes ,5 5,1 Valtimo ,2-9,6 Pielisen Karjala ,5 1,4 Muu Pohjois- Karjala ,4 1,2 Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin (2012) mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2010 metalliteollisuus on kasvattanut työpaikkoja 410:llä ja edelleen vuoteen :llä työpaikalla (muutos ,5 %). Kumi- ja muoviteollisuudessa, Tekstiili- ja vaateteollisuudessa ja kiviteollisuudessa ym. vuodesta 2009 vuoteen 2010 työpaikkojen määrät ovat laskeneet eikä työpaikkojen määrä vuonna 2011 ole noussut vuoden 2009 tasolle. Vuodesta 2009 vuoteen 2011 työpaikkoja on yhteensä menetetty kumi- ja muoviteollisuudessa 78 kpl, tekstiili- ja vaateteollisuudessa 90 kpl ja kiviteollisuudessa ym. 45 kpl. Yhteensä teollisia työpaikkoja on vuodesta 2009 vuoteen 2011 syntynyt lisää 405 kpl. Taulukko 23 Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala TOL Muutos Muutos Muutos Metalliteollisuus 24-30, Metsäteollisuus 16-17, Kumi- ja muoviteollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Elintarviketeollisuus Kiviteollisuus Ym Muut Yhteensä Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri 29

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

Mestari-Kisälli malli

Mestari-Kisälli malli Mestari-Kisälli malli Marina Steffansson Marjo Pulliainen Sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus/ Diak 11.6.2013 Mestari-Kisälli -malli - Ikääntymisestä aiheutuva rakennemuutos vaikutta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.8.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.8.2010 n tiedote 24.8.2010 Tilannekatsaus 30.7.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys väheni vuoden aikana 1 Keski-Pirkanmaan

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.10.2014 Syyskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan terveydenhuoltoja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta

Pohjois-Karjalan terveydenhuoltoja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta Pohjois-Karjalan terveydenhuoltoja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2-luvulta Julkaisu 123 29 Julkaisu 123 29 Taloudellisen toiminnan ja henkilöstön aikasarjatietoja sekä vertailua kuntien sosiaali-

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014

Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014 Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014 Reijo Vesakoivu/ Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 2.12.21 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot