Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys

Transkriptio

1 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Julkaisu

2

3 Julkaisu Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2012

4 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Helena Örmark Seppo Tiainen Painosmäärä 400 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin Faksi kirjaamo@pohjois-karjala.fi Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Stock.XCHNG Stock.XCHNG 1, 16, 46, 68 Stockvault 7, 15 Abloy Oy 11 Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2012 Julkaisu on saatavana myös internetistä: ISBN (nid.) ISBN (PFD) ISSN

5 Sisältö 1 Hankkeen taustat Yhteenveto Perustietoa kunnittain Kuntien avainluvut 2012 Lieksa, Nurmes, Valtimo Väestönmuutokset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Väestö pääasiallisen toiminan mukaan Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Tilastokeskuksen väestöennuste kunnittain Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat vuosikeskiarvo sekä liikevaihdon kehitys Pielisen Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Karjala, Joensuun seutukunta ja koko maa Työttömät, työvoima, työpaikat 2009, 2010 ja Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Alle 25-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuudet (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työlliset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Vuoden aikana TE-toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala Työpaikat (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teollisuuden työpaikat Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala Ikärakenteita Väestön ikärakenne Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Väestö iän mukaan 2005, 2011 ja 2020 Pielisen Karjala Työikäinen väestö Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Kunnallinen eläkevakuutus KuEl -vakuutetut 2010 ja VaEl -vakuutetut 2009 Pielisen Karjala ja koko maa...34

6 3.8.5 Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö Pielisen Karjala Valtion budjettitalouden henkilöstö Pielisen Karjala ja koko maa Pendelöinti Työssäkäynti Pielisen Karjalasta muuhun maahan (TOL2008) Työssäkäynti Pielisen Karjalaan muualta maasta (TOL2008) Työttömyystietoja (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Työttömät työnhakijat (tammikuu2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Yli 50-vuotiaat työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Pitkäaikaistyöttömät (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Lieksa ja koko maa Toimenpiteet (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Työllistämistoimenpiteillä sijoitetut keskimäärin vuosina Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois- Karjala ja koko maa Työllistämistoimenpiteet (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa ja Tukityöllistäminen vuosikeskiarvot Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työharjoittelu/työelämävalmennus (tammikuu2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa ja Työharjoittelu/työelämävalmennus vuosikeskiarvot Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoimakoulutus (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa ja Työvoimakoulutus vuosikeskiarvot Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Eläköitymistietoja ja eläköitymisennusteita Eläköitymistietoja Kunnallisen eläkevakuutuksen (Keva) piiristä eläköitynyt henkilöstö 2009 ja 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pielisen Karjala Valtion budjettitalouden eläkkeelle jäänyt henkilöstö 2009 ja 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Valtion budjettitalouden henkilöstö vhs-virastoittain jouluna 2009, jouluna 2010 ja syyskuussa 2011 Lieksa, Nurmes ja Valtimo VaEl -vakuutettujen piiristä eläköitynyt henkilöstö 2009 ja 2010 Pielisen Karjala Yksityisen ja julkisen sektorin työeläkkeelle siirtynyt henkilöstö Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...49

7 5.2 Eläköitymisennusteita KuEl- ja VaEl -vakuutettujen eläköityminen vuoteen 2040 mennessä Pielisen Karjala ja koko maa Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön eläköityminen vuoteen 2040 mennessä Pielisen Karjala Valtion budjettitalouden henkilöstön eläköityminen vuoteen 2040 mennessä Pielisen Karjala ja koko maa Työnvälitystilaston yksilökanta (TEM) Aineiston esittely Työnhakijoiden taustat Työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat työnhakijat , ja Työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat työnhakijat ja muualla luokittelematon työ , ja Työssä tai työharjoittelussa olevat työnhakijat , ja Ulkomaalaiset työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat työnhakijat , ja Ura-polut Työllisyyskoodin mukaiset ura-polut Työllisyyskoodin ja työtä edeltävän toiminnan koodin mukaiset ura-polut Rahoitus Työvoimapoliittisiin toimiin käytetty kansallinen määräraha Pielisen Karjala Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin käytetty kansallinen määräraha (mom Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) Pielisen Karjalan TE-toimistossa vuosina ja vuonna 2012 käytössä oleva määräraha STM:n pääluokassa oleva työmarkkinatukimääräraha (mom ) Ja määräraha kuntouttavan työtoiminnan korvauksiin kunnille (mom ) ESR-osarahoitteiset hankkeet (TEM-hallinnonala; toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen) Muuta Talvivaaran kaivos osaava työntekijä alalle kuin alalle on varmasti tervetullut! Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta itäsuomalaisille yrityksille Johtopäätökset Lähteet Liitteet...80

8 1 Hankkeen taustat Vuosi 2010 oli hyvin poikkeuksellinen työttömyyden osalta Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa, reilun asukkaan Pielisen Karjalan seutukunnassa, johon kuuluu Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta. Työttömyys aleni työhallinnon tilastojen mukaan ko. vuonna seutukunnassa koko maan ennätysvauhtia. Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2010 lähes 250 edellisvuotta vähemmän, mikä merkitsi reilun 1700 työttömän alueella peräti 14 %:n vähennystä. Vastaavasti samaan aikaan koko maassa työttömyys jopa kasvoi. Vaikean työttömyyden alueena tunnetussa seutukunnassa tällainen muutos herätti keskustelua siitä, mitä tekijöitä näinkin voimakkaan muutoksen takana olisi? Elinkeinoelämän ja työpaikkojen kasvua, muuttoliikkeen kiihtymistä, pendelöinnin kasvua, työvoimapoliittisten toimien lisäämistä. Kainuun puolella käynnistynyttä Talvivaaran kaivostakin arvioitiin yhdeksi tekijäksi työttömyyden vähenemiselle. Vai oliko sittenkin sen paljon puhutun osaajapulan tai työvoimapulan alkumerkkejä jo ilmassa? Onhan kyse seutukunnasta, missä työllisten ikärakenne on maan vanhimpia ja työelämästä pois siirtyminen joka tapauksessa nousussa. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston niukan, mutta korvaamattoman rahallisen tuen avulla käynnistettiin lyhyt selvitys siitä, mitä nykytermein oikeasti Pielisen Karjalassa oli tapahtunut työmarkkinoiden osalta vuonna Valitettavasti on todettava, että meillä työhallinnon osalta kerätään paljon aineistoa työttömistä ja työttömyydestä, mutta aineiston analysointi ja hyödyntäminen jää aivan liian vähälle. Esimerkiksi kuukausittain julkistettavien työhallinnon työttömyystietojen analysointi ja tarkempi tarkastelu on hyvin vähäistä. Työmarkkinat ovat suurten muutosten edessä maassamme, joten tärkeää olisi työvoimapoliittisten toimienkin kannalta saada pohjaa päätöksenteolle ja ratkaisuille. Aikoinaan pystyttiin työttömyyden muutoksista vetämään johtopäätökset, kun selittävänä tekijä oli pitkälti työpaikkojen määrän vähenemiset tai kasvut. Nykyään ja varsinkin tulevaisuudessa tarvitaan enemmän tietoa työttömyyden muutosten osatekijöistä, kun työmarkkinoilta poistuu yhä kiihtyvässä määrin työvoimaa. Tässä myös yksi peruste nyt esillä olevalle Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitykselle, jonka toivotaan osoittavan suuntaa työmarkkinoiden analysoinnille ja muutosten selvittämiselle. Selvitysraporttiin on koottu erinäistä tausta-aineistoa työmarkkinoihin ja alueelliseen kehitykseen liittyen kyseessä olevalta Pielisen Karjalan seutukunnalta ja vertailutietoa myös muusta Pohjois- Karjalasta ja koko maasta. Tehdyt johtopäätökset ja tulokset perustuvat pitkälti työhallinnon eri aineistoihin, kuten esimerkiksi erityisluvalla käyttöön saatuun työttömien yksilökohtaiseen Uraaineistoon. Selvityksen vastuullisena vetäjänä on toiminut kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, aineiston hankinnasta ja työstämisestä on vastannut määräaikaisena suunnittelijana Helena Örmark. Selvitykselle nimettiin ohjausryhmä, jossa ovat olleet mukana: 6

9 Antero Kaikkonen pj. toimiston johtaja Pielisen Karjalan TE-toimisto Jani Karjalainen ohjelmapäällikkö Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Marja Hietala yritysneuvoja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Tiina Köngäs-Siira projektipäällikkö Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Helena Korhonen taloussihteeri Valtimon kunta Silja Miettinen työmarkkina-asiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus Jarkko Määttänen sivistysjohtaja Lieksan kaupunki Jari Lampinen kaupunginkamreeri Nurmeksen kaupunki Kimmo Ruth työmarkkinaneuvoja Työ- ja elinkeinoministeriö Seppo Tiainen kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Helena Örmark siht. suunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lämpimät kiitokset kaikille selvitystyötä edesauttaneille ja ohjausryhmässä toimineille. 7

10 2 Yhteenveto Pielisen Karjalan voimakas työttömyyden väheneminen vuonna 2010 perustui selvityksen mukaan monille eri osatekijöille. Kun selittäviä ilmiöitä on tarkasteltu, ei tietysti ole voitu perustaa niitä pelkästään kalenterivuoteen 2010, vaan myös aiemmilla ratkaisuilla on ollut vaikutuksensa työttömyyden alenemisessa parilla % -yksiköllä. Vastaavastihan koko maassa työttömyysaste vielä heikkeni 0,2 % -yksikköä. Pielisen Karjalan työttömyyden alenemisbuumi ei enää ole jatkunut samaan tahtiin kuin vuonna Vuodesta 2011 lähtien aina tuoreimpaan tietoon kesäkuu/2012 asti tilanne on ollut koko ajan niin, että työttömyys on taas suhteessa koko maahan lisääntynyt. Tämä on seurausta mm. työvoimapoliittisten resurssien vähenemisestä. Mitään selvää liike-elämän ja työpaikkojen kasvua ei Pielisen Karjalan työttömyyskehityksen taustalla ole nähtävissä, vaikka teollisten työpaikkojen kasvua onkin tapahtunut vuosina Toisaalta on myös todettava se, että vuoden 2009 syvä taantuma ei koetellut seutukuntaa läheskään niin pahasti kuin muuta Pohjois-Karjalaa tai koko maata. Tämä näkyy mm. siinä, että seutukunnan tuotannon viennin väheneminen vuosina ei seutukunnassa romahtanut. Erityisesti seutukunnan vahvistunut metalliteollisuus on pitänyt aluetta pystyssä. Näin siis vuotta 2010 edeltävät liike-elämän muutokset ovat olleet kokonaisuudessaan tukemassa suhteellisen hyvää työttömyyden alenemista. Samansuuntainen kehitys suhteessa koko maahan ja Pohjois-Karjalaankin näkyy myös työllisten määrän kehityksessä vuosina eli vuodelle 2009 ei niin suurta pudotusta tullut ja hienoista työllisten nousuakin tapahtui jo vuonna Vuonna 2010 seutukunnan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuoteen 2009 nähden 12,6 % ja oli vuositasolla Vuonna 2011 liikevaihto jatkoi kasvuaan vuoteen 2010 nähden 4,6 % ja vuositasolla liikevaihto oli Selvityksessä tarkasteltiin myös Kainuuseen suhteellisen lähelle avatun Talvivaaran suoria työllisyysvaikutuksia. Kaivoksen suorat työllisyysvaikutukset Pielisen Karjalaan osoittautuivat kuitenkin selvästi ennakoitua vähäisimmiksi, sillä vuoden 2011 lopussa alueelta vain 9 henkilöä kävi kaivoksella töissä. Välillisiä työllisyysvaikutuksia alihankintoina mm. metalliteollisuuden osalta ei tässä lyhyessä selvityksessä ehditty tutkimaan. Vaikka ne varmuudella ovatkin suoria vaikutuksia merkittävämmät, niin kaikkiaan Talvivaaran kaivostoiminta ei merkittäväksi tekijäksi nouse seutukunnan työttömien määrän vähenemistä selittävänä tekijänä. Myös Talvivaaran aluetaloudellisista vaikutuksista tehty tutkimus (Reini K., Määttä S., Törmä H. 2011) tukee tätä selvityksen tulosta. Myöskään pendelöinnin puolelta ei löydy muutoksia selittämään työttömyyden laskua. Seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on alle sadan eli työpaikkoja on työllisiä vähemmän ja pendelöintiä tapahtuu seutukunnasta enemmän pois kuin sisään. Oman negatiivisen merkityksen Pielisen Karjalan seutukunnan työllisten määrään on tehnyt naapurikunnassa Juuassa tapahtunut vuolukiviteollisuuden alamäki. Kaikkiaan voidaankin todeta, että elinkeinoelämän kehitys seutukunnan kannalta ei nouse ainakaan kovin merkittäväksi selittäjäksi työttömyyden alenemiselle vuonna Korostettava on kuitenkin sitä, että suhdannevaihtelut ovat olleet alueella koko maata pienemmät teollisuuteen ja työpaikkarakenteeseen perustuen. Seutukunnassa palvelualan työpaikat lähinnä hoivapalveluihin liittyen eivät ole niin suhdanneherkkiä. Mikä merkitys sitten on ollut eläköitymisellä työttömyyden alenemiseen Pielisen Karjalassa? Selvityksen perusteella voidaan todeta, että eläköitymisen merkitys työvoiman määrän vähenemiseen on selvä. Eläkkeelle siirtyminen on kasvanut jos verrataan vaikka vuosia vuosiin Kasvua on lähes viidennes jo sinänsä suhteellisen korkeista luvuista. Seutukuntahan on koko maa huomioiden ns. edelläkävijä eläköitymisessä, mikä oli selkeä peruste myös tämän selvityksen tekemiselle. 8

11 Lukuina eläkkeelle jäämisen kiihtyminen näkyy siten, että em. ajanjakson alussa työeläkkeelle jääneitä oli keskimäärin 235 ja nyt viime vuosina luku on ollut noin 320. Eläköityminen onkin noin 1.5 -kertainen koko maahan nähden nykytasossa. Selvää on, että eläkkeelle jääminen selittää siis nykyisin selvästi koko maata enemmän työmarkkinoiden muutosta ja työpaikkojen avautumista tätä kautta. Kaikkia eläkkeelle siirtyvien työpaikkoja ei täytetä, mutta varsinkin hoivapuolella täyttöasteena voidaan pitää sataa. Hoivatyöpaikkojen määrähän seutukunnassa on suhteellisen suuri. Valtion palvelujen osalta käytäntö on toinen, eläköityvien paikkoja ei juuri täytetä ja palvelut keskitetään verkkoon tai muualle. Huolestuttavaa onkin selvityksen perusteella se tahti, millä aivan viime vuosina valtion budjettitalouden työpaikat ovat Pielisen Karjalasta vähentyneet. Valtio vetäytyy pois Pielisen Karjalasta. Eläköityminen tulee kasvamaan seutukunnassa aina 2020-luvun alkupuolelle asti. Tämä vaikuttaa erityisesti hoivapuolella eli työpaikkoja avautuu ja pääasiassa lähihoitajien osalta. Kaikkiaan seutukunnan eläköityminen kasvaa aina 2020-luvun alkupuolelle asti, mutta tason muutos tämän hetkisestä ei enää tule olemaan merkittävän suuri. Hoiva-alalta ennakoidaan työllisten ikärakenteen pohjalta eläköityvän vuoden 2010 työllisistä neljännes viiden vuoden kuluessa ja vuoteen 2020 mennessä jo yli puolet. Kaikkiaan voidaan ennakoida, että vuoden 2020 paikkeilla vuosittain seutukunnassa jää eläkkeelle kaikilta toimialoilta noin 350 henkilöä. Siitä lukema sitten lähtee laskuun. Viime vuosinahan luku on ollut em. reilut 300. TE-toimistoon avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on seutukunnassa kasvanut vuosina varsin selvästi (19 %) siten, että vuonna 2011 avoimia työpaikkoja oli reilut Varmasti tässäkin ilmiössä on osittain kyse siitä, että kasvava eläköityminen vaikuttaa avoimien työpaikkojen nousuun. Lisäksi rakentamisen vilkkaus sekä metalliteollisuuden hyvä kehitys ovat osaltaan olleet selittämässä avoimien työpaikkojen määrän kasvua. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat selvästi pienemmät kuin eläkkeelle jäävät jo nyt ja erotus vaan kasvaa jatkossa. Vuoden 2011 lopun ikärakennetietojen mukaan vuotiaissa ikäluokan koko oli keskimäärin noin 200, kun se vastaavasti ikäluokissa oli noin 475. Toki luvut eivät suoraan kuvaa työmarkkinoilta poistuvien ja sinne tulevien tilannetta, mutta antavat kuitenkin selvän kuvan jyrkästä muutoksesta. Vaikka kaikkia eläkkeelle jäävien työpaikkoja ei täytetäkään, niin em. ikäluokkien erotus on niin suuri, että varmuudella eläköityminen jo nyt vaikuttaa työttömyyttä alentavana osatekijänä. Tässä Pielisen Karjala kulkee edelläkävijänä koko maahan nähden. Työvoiman turvaamisessa olisikin seutukunnassa mitä pikimmiten käynnistettävä kuntasektorin, yksityisten hoivayritysten, työhallinnon sekä koulutussektorin selvittely siitä, miten tulevaan tarpeeseen voitaisiin varautua ennakkoon. Sinänsä kyse ei ole valtavista työntekijämääristä, mutta kun alueiden välinen kilpailu osaajista kiristyy, niin mm. mahdollisuudet ulkomaiseen työvoimaan tulisi selvittää. Merkittävin selittävä tekijä työttömyyden alenemiseen löytyy selvityksen mukaan erilaisten työvoimapoliittisten toimien lisäämisestä. Nämä eivät koske pelkästään selvityksen alla olevaa vuotta 2010, vaan myös kahta edeltävää vuotta. Myös Euroopan sosiaalirahaston ns. ESR-hankkeet ovat olleet osaltaan lisäämässä työllistymisen mahdollisuuksia varsinkin vuotta 2010 ajatellen. Sittemmin työllistämiseen ja sen edistämiseen (koulutus) käytettävät voimavarat ovat selvästi vähentyneet. Esimerkiksi työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kohdistettu määräraha (valtion budjetti mom ) oli vuosina seutukunnassa keskimäärin hieman yli 3 M vuodessa, nyt vuonna 2012 enää 2 M. Myös työmarkkinatuen (valtion budjetti momentti ) osalta kehitys on ollut saman suuntainen. Paitsi että Pielisen Karjalan absoluuttinen rahoitusmäärä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on laskenut vuosina , niin myös suhteellinen osuus on supistunut hieman koko Pohjois-Karjalaan nähden. Henkilömäärinä eri toimenpiteillä sijoitettujen määrät nousivat vuodelle 2010 lähes 10 % vuoteen 2009 nähden. Kaikkiaan vuoden 2010 aikana oli keskimäärin 725 toimenpidettä, suhteellisesti eniten kasvoi työvoimakoulutuksessa olevien määrä. 9

12 Myös muuttoliikkeen myötä voi työttömyys laskea, kun lähdetään työpaikkojen perään. Tästä ei kuitenkaan löytynyt selittävää tekijää vuonna 2010 Pielisen Karjalassa. Päinvastoin työttömyyden aleneminen näkyi nettomuuttotappioiden pienentymisenä. Vuosina nettomuuttotappio oli keskimäärin hieman yli 200 asukasta, mutta vuonna 2010 enää hieman alle sadan eli puolittunut. Erityisesti tämä näkyi nuoremmissa ikäluokissa eli vuotiaissa. Vuosina tämän ikäluokan muuttotappio oli 134, vuonna 2010 enää -38. Voidaan siis todeta, että vaikka työttömyyden alentamiseen ja koulutuksen lisäämiseen panostettiinkin rahallisesti enemmän, niin väestöllisessä aluekehityksessä ja nuorten poismuuton ehkäisemisessä sekä varmasti myös syrjäytymisen torjunnassa onnistuttiin hyvin. Jatkossa nuorille on yhä enemmän työmahdollisuuksia myös omalla kotiseudulla, kun työvoiman tarjonta laskee varsin selvästi. Vaikka alueen työpaikkamääränkin arvioidaan ennakoinneissa laskevan, niin työvoiman tarjonta- ja kysyntäkäyrät lähestyvät toisiaan (kuva). Aiheellisesti voidaan myös esittää kysymys siitä, estääkö tiedossa oleva työvoiman väheneminen uusien työpaikkojen syntymistä alueelle? Uskaltaako elinkeinoelämä investoida seutukuntaan, jos uhkana on osaavan työvoiman saaminen. Pitkälti kyse on myös mielikuvista, millaisena nähdään Pielisen Karjalan kaltaisten seutukuntien tulevaisuus Työvoiman tarjonta ja kysyntä Käytettävissä oleva työvoima Työpaikat Kuva 1 Työvoiman tarjonta ja kysyntä Pielisen Karjalan seutukunnassa. Vuodet toteutunut kehitys. (Lähde: HEMAASU-malli) 10

13 3 Perustietoa kunnittain 3.1 Kuntien avainluvut 2012 Lieksa, Nurmes, Valtimo Taulukko 1 Lieksan avainluvut 2012 Lieksa Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,6 84,1 Väkiluku vuotiaiden osuus väestöstä, % ,1 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,7 18,1 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,1 3,4 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31,12, ,3 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,7 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,5 60,3 Työttömyysaste, % ,0 10,3 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,1 23,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,81 1,2 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,6 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,1 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,5 72,9 Yritystoimipaikkojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut

14 Taulukko 2 Nurmeksen avainluvut 2012 Nurmes Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,4 84,1 Väkiluku vuotiaiden osuus väestöstä, % ,4 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,7 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,8 18,1 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,1 3,4 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31,12, ,9 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,6 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,5 60,3 Työttömyysaste, % ,6 10,3 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,8 23,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,71 1,2 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,4 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,9 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,3 72,9 Yritystoimipaikkojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut 2012 Taulukko 3 Valtimon avainluvut 2012 Valtimo Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,6 84,1 Väkiluku vuotiaiden osuus väestöstä, % ,0 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,8 18,1 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,5 3,4 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31,12, ,3 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,2 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,3 60,3 Työttömyysaste, % ,8 10,3 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,2 23,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,78 1,2 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,7 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,0 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,4 72,9 Yritystoimipaikkojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut

15 3.2 Väestönmuutokset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Lieksassa luonnollinen väestönkasvu on ollut positiivisinta vuonna 2011 (muutos vuoteen henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on laskenut selvästi vuonna 2011 (muutos vuoteen henkilöä). Siirtolaisuus Lieksassa on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011 (muutos 61 henkilöä). Väestönmuutos kokonaisuudessaan on vuosina 2010 ja 2011 ollut positiivisempaa vuoteen 2009 verrattuna. Taulukko 4 Väestönmuutokset Lieksassa Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa , Lieksa Luonnollinen Kuntien välinen Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku väestönkasvu muuttoliike Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Väestönmuutokset Lieksassa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 2 Väestönmuutokset Lieksassa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) Nurmeksessa luonnollinen väestönkasvu on laskenut vuonna 2011 (30:lla henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on Nurmeksessa ollut positiivisinta vuonna 2010 (muutos vuoteen henkilöä). Siirtolaisuus on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011 (muutos 16 henkilöä). Väestönmuutos kokonaisuudessaan on ollut vuonna 2010 positiivisinta ja laskenut alhaisimmaksi vuoteen 2011 mennessä (muutos 83 henkilöä). 13

16 Taulukko 5 Väestönmuutokset Nurmeksessa Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa , Nurmes Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Väestönmuutokset Nurmeksessa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 3 Väestönmuutokset Nurmeksessa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) Valtimolla luonnollinen väestönkasvu on vuonna 2010 ollut alhaisimmillaan (muutos vuoteen henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on kokenut vuonna 2010 positiivisen nousun verrattuna vuoteen 2009 (15 henkilöä) ja laskenut vuoteen :llä henkilöllä. Siirtolaisuus on ollut Valtimolla vähäisintä vuonna Väestönmuutos kokonaisuudessaan on hiljalleen muuttunut positiivisempaan suuntaan vuodesta 2009 vuoteen 2011 (muutos 6 henkilöä). Taulukko 6 Väestönmuutokset Valtimolla Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa , Valtimo Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto

17 5 Väestönmuutokset Valtimolla Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 4 Väestönmuutokset Valtimolla (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) Pielisen Karjalassa kokonaisuudessaan luonnollinen väestönkasvu on vuosien 2009, 2010 ja 2011 aikana säilynyt tasaisena. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on vuonna 2010 tapahtunut positiivinen kasvu, mutta vuonna 2011 muuttoliike on laskenut alhaisimmilleen (muutos vuoteen henkilöä). Siirtolaisuus on ollut Pielisen Karjalassa tasaisessa kasvussa. Väestönmuutos kokonaisuudessaan on ollut positiivisinta vuonna 2010 (muutos vuoteen henkilöä). Taulukko 7 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa Luonnollinen väestönkasvu Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto

18 200 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 5 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) Muussa Pohjois-Karjalassa luonnollinen väestönkasvu on ollut alhaisimmillaan vuonna 2010 (muutos vuoteen henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on ollut positiivisinta vuonna 2010 ja eronnut selkeästi vuoteen 2009 verrattuna (210 henkilöä). Siirtolaisuus on ollut muussa Pohjois-Karjalassa melko tasaista, mutta vuonna 2010 alhaisimmillaan. Väestönmuutos kokonaisuudessaan on ollut tasaista vuosina 2009 ja 2010, mutta noussut vuonna 2011 selkeästi (muutos vuoteen henkilöä). Taulukko 8 Väestönmuutokset Pohjois-Karjalassa Väestönmuutokset muussa Pohjois- Karjalassa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto

19 400 Väestönmuutokset muussa Pohjois-Karjalassa Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Kuva 6 Väestönmuutokset muussa Pohjois-Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ) 3.3 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin Pielisen Karjalassa on kokenut selkeimmän laskun vuodesta 2009 vuoteen vuotiaiden ikäryhmässä (20 henkilöä). Muuttoliike ikäryhmittäin on kasvanut positiivisesti erityisesti vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä (34:lla ja 26:lla henkilöllä). Kaikki ikäryhmät yhteensä on kasvanut 42:llä henkilöllä. Taulukko 9 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto , Pielisen Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto , Pielisen Karjala Ikäryhmät yhteensä Lähde: Tilastokeskus 17

20 40 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto Pielisen Karjalassa 2009 ja Kuva 7 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto Pielisen Karjalassa 2009 ja 2010 (Lähde: Tilastokeskus) Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin muualla Pohjois-Karjalassa on laskenut eniten vuodesta 2009 vuoteen vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmissä (32 ja 40 henkilöä). Muuttoliike ikäryhmittäin on kasvanut positiivisesti selkeimmin vuotiaiden, vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä (49:llä, 36:lla,100:lla ja 57:llä henkilöllä). Kaikki ikäryhmät yhteensä on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen :lla henkilöllä. Taulukko 10 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto , muu Pohjois-Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto , Muu Pohjois-Karjala Ikäryhmät yhteensä Lähde: Tilastokeskus 18

21 100 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto muussa Pohjois-Karjalassa 2009 ja Kuva 8 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto muussa Pohjois-Karjalassa 2009 ja 2010 (Lähde: Tilastokeskus) 3.4 Väestö pääasiallisen toiminan mukaan Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Vuonna 2009 Pielisen Karjalan väestöstä 60 % on ollut työvoiman ulkopuolella ja 40 % laskettu työvoimaan. Työvoimasta työllisiä on ollut 82 % ja työttömiä 18 %. Työvoiman ulkopuolella olevista suurin osa on eläkeläisiä 62 %. Vastaavasti muussa Pohjois-Karjalassa väestöstä 55 % on ollut työvoiman ulkopuolella ja 45 % on laskettu työvoimaan. Työvoimasta työllisiä on ollut 84 % ja työttömiä 16 %. Työvoiman ulkopuolella olevista suurin osa on eläkeläisiä 48 %. Pielisen Karjalassa väestössä on enemmän työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä ja eläkeläisiä kuin muussa Pohjois-Karjalassa. Taulukko 11 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Aluejako Koko väestö Työvoima Työvoiman ulkopuolella vuotiaat Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella 0-14-vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Varusmie-het Muut Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala Muu Pohjois Karjala Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

22 Pielisen Karjalan väestö, työvoima ja työvoiman ulkopuolella olevat, Työvoima 40 % Työvoiman ulkopuolella 60 % Kuva 9 Pielisen Karjalan väestö, työvoima ja työvoiman ulkopuolella olevatt, (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) Työvoima Pielisen Karjalassa Työttömät 18 % Työlliset 82 % Kuva 10 Työvoima Pielisen Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) Työvoiman ulkopuolella olevat Pielisen Karjalassa Varusmiehet 1 % Muut 5 % 0-14-vuotiaat 20 % Opiskelijat 12 % Eläkeläiset 62 % Kuva 11 Työvoiman ulkopuolella olevat Pielisen Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) 20

23 3.5 Tilastokeskuksen väestöennuste kunnittain Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pielisen Karjalan väestö vähenee kiivaimmin vuosina , jonka jälkeen jatkaa laskuaan tasaisemmin. Vuodesta 2009 vuoteen 2040 Pielisen Karjalan väestö vähenee 6433:lla henkilöllä (muutos -27,2 %). Muualla Pohjois-Karjalassa väestön lukumäärä pysyy vuoteen 2025 positiivisena, mutta vuonna 2030 väestön määrä alkaa laskea ja lasku on ennusteen mukaan kiivaimmillaan vuosina 2035 ja Muussa Pohjois-Karjalassa väestön määrä laskee vuodesta 2009 vuoteen :lla henkilöllä (muutos -0,8 %). Taulukko 12 Tilastokeskuksen väestöennuste Tilastokeskuksen väestönennuste Lieksa Nurmes Juuka Valtimo Pielisen Karjala Muu Pohjois- Karjala Muutos Pielisen Karjala Muutos muu Pohjois-Karjala Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa ja muussa Pohjois-Karjalassa, väestön määrän muutos verrattuna vastaavaan ajankohtaan 5 vuoden välein Pielisen Karjala muu Pohjois-Karjala Kuva 12 Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa ja muussa Pohjois- Karjalassa, väestön määrän muutos verrattuna vastaavaan ajankohtaan 5 vuoden välein. (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) 21

24 Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa Pielisen Karjala Kuva 13 Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) Tilastokeskuksen väestöennuste muussa Pohjois-Karjalassa muu Pohjois-Karjala Kuva 14 Tilastokeskuksen väestöennuste muussa Pohjois-Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ) 22

25 3.6 Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat vuosikeskiarvo sekä liikevaihdon kehitys Pielisen Karjala, Pohjois- Karjala, Keski-Karjala, Joensuun seutukunta ja koko maa Henkilöstömäärien kehitys vuosikeskiarvoja tarkastellessa on Pielisen Karjala lähellä koko Pohjois-Karjalan tilannetta ja parempi Keski-Karjalaan verrattuna. Pielisen Karjalassa, koko Pohjois- Karjalassa, Joensuun seutukunnassa sekä koko maassa on henkilöstömäärän kehitys vuosikeskiarvoina ollut vuonna 2011 kasvussa. Keski-Karjalan alueella vuosi 2011 on ollut laskusuuntaista. (Yksikkö: 2005=100) Taulukko 13 Henkilöstömäärän kehitys, kaikkien toimialojen vuosikeskiarvot Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat vuosikeskiarvo Pielisen Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Karjala, Joensuun seutukunta ja koko maa Pielisen Karjala 98,3 97,6 100,3 Pohjois-Karjala 98,7 98,5 102 Keski-Karjala 94,7 93,2 93 Joensuun seutukunta 101,1 101,4 105,5 Koko maa 103,5 102,2 105,6 Lähde: Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Indeksi = koko maa Joensuun sk Pohjois-Karjala Pielisen Karjala Keski-Karjala Kuva 15 Henkilöstömäärän kehitys (Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu) Pielisen Karjalassa liikevaihdon kehitys kaikilla toimialoilla ( ) on ollut positiivisinta vuoden 2010 aikana (muutos 12,6 %). Samoin teollisuuden ja palveluiden alalla vuosi 2010 näyttää positiiviselta (muutos 23,3 % ja 4,7 %). Liikevaihdon kehitys jatkuu positiivisena myös vuonna Pielisen Karjalan liikevaihdon osuus koko Pohjois-Karjalan liikevaihdosta on säilynyt kaikkina vuosina n. 12:ssa %. Vuonna 2009 liikevaihdon osuus on ollut korkeimmillaan (12,3 %). 23

26 Taulukko 14 Liikevaihdon kehitys , Peilisen Karjalan seutukunta Liikevaihdon kehitys , Pielisen Karjalan seutukunta A-X Kaikki toimialat C Teollisuus G-U Palvelut Muutos A-X Kaikki toimialat C Teollisuus G-U Palvelut % A-X Kaikki toimialat 6,8 1,6 0,9-9,6 12,6 4,6 C Teollisuus -15,4 23,3 4,1 G-U Palvelut -3,0 4,7 5,0 Osuus Pohjois-Karjalan maakunnan 11,6 11,5 11,3 11,2 12,3 11,7 11,3 liikevaihdosta, % Lähde: Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Lähde: Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Indeksi = koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala Kuva 16 Liikevaihdon kehitys (Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu) 24

27 Indeksi = liikevaihto henkilöstö Kuva 17 Liikevaihto ja henkilöstö Pielisen Karjala (Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu) 3.7 Työttömät, työvoima, työpaikat 2009, 2010 ja Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien työnhakijoiden määrässä keskimäärin vuodessa mitattuna on Pielisen Karjalassa sekä muussa Pohjois-Karjalassa tapahtunut vuosien 2010 ja 2011 aikana positiivisempaa muutosta koko maahan verrattuna. Vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen 2009 Pielisen Karjalassa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt 14,0 % ja muussa Pohjois-Karjalassa 9,2 %, kun koko maassa määrä on kasvanut 0,2 %. Verratessa vuosia 2010 ja 2011 koko maassa on tapahtunut laskua työttömien työnhakijoiden määrässä, mutta tarkastellessa muutosta vuodesta 2009 vuoteen 2011 Pielisen Karjalassa ja muussa Pohjois-Karjalassa muutos on edelleen positiivisempaa (-14,7 % Pielisen Karjala ja -17,2 % muu Pohjois-Karjala, kun koko maa -8,3 %) Taulukko 15 Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala muu Pohjois-Karjala koko maa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa 25

28 3.7.2 Alle 25-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuudet (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Pielisen Karjalassa alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on pysynyt vuosien 2009, 2010 ja 2011 aikana tasaisena (10 %, 10 % ja 9 %). Tasaisessa laskussa taas on ollut vuotiaiden osuudet (44 %, 42 % ja 38 %). Yli 50-vuotiaiden osuus on taas noussut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011 (46 %, 48 % ja 53 %). Muussa Pohjois-Karjalassa ja koko maassa alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuudet työnhakijoista yhteensä ovat suurempia kuin Pielisen Karjalassa ja vastaavasti yli 50-vuotiaiden osuudet ovat pienempiä. Koko maassa vuotiaiden osuudet ovat kaikkein korkeimpia (52 %, 51 % ja 49 %). Taulukko 16 Alle 25-v., v. ja yli 50-v. työttömien työnhakijoiden osuus (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Alle 25-v., v. ja yli 50-v. työttömien työnhakijoiden osuus (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Alle 25-v v. Yli 50-v. Alle 25-v v. Yli 50-v. Alle 25-v v. Yli 50-v. Lieksa 10 % 43 % 48 % 9 % 41 % 50 % 8 % 38 % 54 % Nurmes 10 % 46 % 44 % 11 % 43 % 46 % 11 % 40 % 49 % Valtimo 11 % 45 % 44 % 12 % 41 % 47 % 8 % 36 % 56 % Pielisen Karjala 10 % 44 % 46 % 10 % 42 % 48 % 9 % 38 % 53 % muu Pohjois- 14 % 49 % 37 % 13 % 48 % 39 % 12 % 47 % 42 % Karjala koko maa 14 % 52 % 35 % 13 % 51 % 36 % 12 % 49 % 38 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien osuus työvoimasta on Pielisen Karjalassa vähentynyt verratessa vuotta 2009 vuoteen % -yksiköllä, kun muussa Pohjois-Karjalassa vastaava luku on -1,4 % -yksikköä ja koko maassa työttömien osuus työvoimasta on noussut 0,2:lla % -yksiköllä. Tarkasteltaessa kokonaismuutosta vuodesta 2009 vuoteen 2011 muussa Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta on vähentynyt eniten (-3,1 % -yksikköä) ja koko maassa vähiten (-0,4 % -yksikköä). 26

29 Taulukko 17 Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Muutos % -yksikköä Muutos % -yksikköä Muutos % -yksikköä Lieksa 18,0 15,9 16,1-2,1 0,2-1,9 Nurmes 15,8 13,7 14,1-2,1 0,4-1,7 Valtimo 15,3 13,6 14,5-1,7 0,9-0,8 Pielisen Karjala 16,9 14,9 15,2-2 0,3-1,7 muu Pohjois-Karjala 15,6 14,2 12,5-1,4-1,7-3,1 Koko maa 9,8 10,0 9,4 0,2-0,6-0,4 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoiman määrä Pielisen Karjalassa keskimäärin vuodessa mitattuna on laskenut vuodesta 2009 vuoteen (muutos -5,0 %). Muussa Pohjois-Karjalassa vastaavasti työvoiman määrä on noussut (muutos 3,4 %) ja koko maassa laskenut (muutos -1,2 %). Taulukko 18 Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Muutos% Muutos% Muutos% Lieksa ,7-3,5-6,1 Nurmes ,5-3,1-3,5 Valtimo ,4-1,1-4,4 Pielisen Karjala ,0-3,1-5,0 muu Pohjois- Karjala ,0 5,5 3,4 koko maa ,9-0,2-1,2 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa Työlliset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Vuosien 2009 ja 2010 välinen muutos työllisten määrässä on Pielisen Karjalassa, muussa Pohjois- Karjalassa sekä koko maassa ollut positiivisessa kasvussa. Eniten työllisten määrä on muuttunut muussa Pohjois-Karjalassa (2,7 %). Muussa Pohjois-Karjalassa kehitys on positiivisinta tarkasteltaessa myös kokonaismuutosta (-0,5 %). Pielisen Karjalassa sama muutos on positiivisempi kuin koko maassa (-1,4 % ja -2,2 %). 27

30 Taulukko 19 Työlliset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala, koko maa Työlliset Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala, koko maa Muutos % Muutos % Muutos % Lieksa ,5 0,5-1 Nurmes ,4 0,9-1,5 Valtimo ,1-0,7-2,8 Pielisen Karjala ,9 0,5-1,4 muu Pohjois- Karjala ,2 2,7-0,5 koko maa ,7 1,6-2,2 Lähde: Tilastokeskus Vuoden aikana TE-toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala Vuoden aikana TE-toimistoon avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrissä on tapahtunut kasvua vuodesta 2009 vuoteen :lla työpaikalla ja vuodesta 2010 vuoteen :lla työpaikalla. Yhteensä avoimien työpaikkojen määrä vuoden aikana on kasvanut 304:lla työpaikalla. Taulukko 20 TE -toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala TE-toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala Muutos% Muutos% Muutos% Lieksa ,0 20,3 50,4 Nurmes ,8-10,2 1,3 Valtimo ,5 12,3 10,6 Pielisen Karjala ,7 8,9 29,3 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa Työpaikat (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Tilastokeskuksen Työpaikat (Tol2008) mukaan Pielisen Karjalan työpaikkojen muutos on ollut vuonna 2009 vuoteen 2008 nähden positiivisempaa kuin muualla Pohjois-Karjalassa. Taulukko 21 Työpaikat (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Työpaikat (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Muutos% Muutos% Lieksa ,5 +2,1 Nurmes ,8 +0,6 Valtimo ,8-4,8 Pielisen Karjala ,7 +0,9 Muu Pohjois- Karjala ,0 +3,4 Lähde: Tilastokeskus 28

31 3.7.8 Teollisuuden työpaikat Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teollisten työpaikkojen määrä on vuodesta 2009 vuoteen 2011 kasvanut sekä Pielisen Karjalassa että muussa Pohjois-Karjalassa. Muussa Pohjois-Karjalassa teollisten työpaikkojen määrän muutos verrattuna edelliseen vuoteen on vuonna 2010 ollut positiivisempi kuin Pielisen Karjalassa (muutos 2,4 % muu Pohjois-Karjala, 0,5 % Pielisen Karjala). Kun taas muutos vuodesta 2010 vuoteen 2011 on ollut Pielisen Karjalassa positiivisempaa (muutos 1,4 % Pielisen Karjala, 1,2 % muu Pohjois-Karjala). Taulukko 22 Teollisuuden työpaikat Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teollisuuden työpaikat Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Muutos Muutos% 2010 Muutos% 2011 Lieksa ,6 0,1 Nurmes ,5 5,1 Valtimo ,2-9,6 Pielisen Karjala ,5 1,4 Muu Pohjois- Karjala ,4 1,2 Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin (2012) mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2010 metalliteollisuus on kasvattanut työpaikkoja 410:llä ja edelleen vuoteen :llä työpaikalla (muutos ,5 %). Kumi- ja muoviteollisuudessa, Tekstiili- ja vaateteollisuudessa ja kiviteollisuudessa ym. vuodesta 2009 vuoteen 2010 työpaikkojen määrät ovat laskeneet eikä työpaikkojen määrä vuonna 2011 ole noussut vuoden 2009 tasolle. Vuodesta 2009 vuoteen 2011 työpaikkoja on yhteensä menetetty kumi- ja muoviteollisuudessa 78 kpl, tekstiili- ja vaateteollisuudessa 90 kpl ja kiviteollisuudessa ym. 45 kpl. Yhteensä teollisia työpaikkoja on vuodesta 2009 vuoteen 2011 syntynyt lisää 405 kpl. Taulukko 23 Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala TOL Muutos Muutos Muutos Metalliteollisuus 24-30, Metsäteollisuus 16-17, Kumi- ja muoviteollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Elintarviketeollisuus Kiviteollisuus Ym Muut Yhteensä Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri 29