TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TURVALLISUUSSUUNNITELMA TORNION KAUPUNKI RIKOKSENTORJUNTANEUVOSTO 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Rikoksentorjunnan organisaatio Rikoksentorjuntaneuvoston jäsenet Työryhmien ohjeelliset kokoonpanot Onnettomuuksien ehkäisy Keskustan turvallisuus Asumisturvallisuus Nuoret ja lapset Uusintarikollisuus Nykytila-analyysi Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys Tornion suuralueet, väestö, pinta-ala ja väestöntiheys v Taloudellisten tekijöiden kehitys Elinkeinorakenne Työttömyys Väestöennusteet Liikenne Tornion alueella Paloturvallisuus Rikollisuus Viestintä Tornion tärkeimmät tiedotusvälineet Turvallisuussuunnittelun toiminta-alueittaiset ongelmakuvat ja toimenpideehdotukset Asumisturvallisuuden ongelmakuva tavoiteasettelun lähtökohtana Yhdyskuntasuunnittelu-keskustan turvallisuus Toimenpide-ehdotukset Nuorten ja lasten turvallisuus Uusintarikollisuus Onnettomuuksien ehkäisy Ikääntymiseen liittyvien onnettomuuksien ehkäisy Kaatumisten ja liukastumisten ehkäisyn kehittäminen Fyysiseen toimintaympäristöön liittyvä turvallisuus Rakenteiden suunnittelu ja rakentaminen Rakenteiden käyttö ja kunnossapito Liikenneturvallisuus Päihteiden käyttö Palo- ja pelastustoimen toiminta-alueeseen liittyvien onnettomuuksien ehkäisy Muut kehittämisehdotukset...48

3 1 TORNION KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1 Johdanto Vuonna 2004 valmistuneessa hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelmassa sisäisen turvallisuuden tavoitetila vuonna 2015 on seuraava: Suomi on Euroopan turvallisin maa. Hyvinvoinnin takeena on toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Viranomaisyhteistyöllä sekä sidosryhmien että yksityisen sektorin kanssa kumppanuuksia solmimalla varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut. Turvallisuudesta on viimevuosina tullut määre, jota käytetään kokonaisvaltaisesti niin valtion sisäisistä kuin ulkoisista uhkatekijöistä puhuttaessa. Tutkimuksin mitataan muun muassa kansalaisten kokemaa turvallisuutta tai sen puutetta. On asioita ja tekijöitä, jotka vähentävät turvallisuuden tunnetta ja samoin on tekijöitä, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta. Näiden tekijöiden selvittämistä voidaan pitää turvallisuustutkimusten perustana. Sisäasiainministeriön näkökulmasta Lapin turvallisuusseminaarissa esitetty määritelmä turvallisuudesta sopii lähtökohdaksi etenkin sisäisen turvallisuuden näkökulmaan: Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. (SM julkaisu 19/2006) Sisäasiainministeriön johdolla laaditussa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa mainitaan väkivalta- ja henkirikokset sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmat merkittävinä turvallisuusongelmina etenkin Suomessa. Tulevaisuuden haasteista merkittävimpänä pidetään syrjäytymisen estämistä, syrjäytyminen lisää turvallisuusuhkia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Kyseiset ongelmat ovat tärkeällä sijalla myös kehitettäessä Tornion turvallisuusympäristöä. 1 1 Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa nimettyjä muita keskeisiä tulevaisuuden haasteita: Tietoyhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyminen, ulkomailta johdetun rikolliskulttuurin vaikutuksen lisääntyminen, rajaturvallisuuden ja tullivalvonnan ylläpitäminen, onnettomuuksien määrän lisääntyminen, ihmisten arkiturvallisuuden heikkeneminen ja terrorismi.

4 2 Rikoksentorjunnassa keskitytään sekä tilannerikollisuuden että sosiaalisen rikollisuuden ehkäisyyn. Nyky-yhteiskunta luo paljon houkutuksia tehdä omaisuusrikoksia sekä monia uusia tilanteita, jotka voivat johtaa väkivaltaan. Näiden seikkojen huomioon ottamista rikoksentorjunnassa kutsutaan tilannerikollisuuden torjumiseksi. Sosiaalisen rikollisuuden torjunta tarkoittaa keinoja, joilla ehkäistään joidenkin yksilöiden kehittymistä rikollisiksi, vaikuttamalla lapsuudessa ilmeneviin rikollisuuden riskitekijöihin tai tukemalla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Myös jo alkanut rikosura pyritään katkaisemaan. Valtakunnan raja aiheuttaa omat erityispiirteensä myös turvallisuusympäristöön, mutta käytännössä Ruotsin ja Suomen raja ei nykyisellään tuo turvallisuuskeskusteluun rajakuntalaisen kannalta erityisiä uhkia. Rajan tuomat uhkat liittyvät lähinnä kauttakulkuliikenteeseen, johon voi liittyä rikollisuutta. Raja tulee kuitenkin automaattisesti huomioitua torniolaisessa kunta- ja muussa asuinympäristöön liittyvässä suunnittelussa. Laaja turvallisuuden käsite on omaksuttu myös kunnallishallintoon ja sen käytäntöihin. Kuntaliitto suosittelee, että turvallisuusasiat otetaan normaaliksi osaksi kunnan johtamista. Tornion kaupunginhallitus on perustanut vuonna 2001 rikoksentorjuntaneuvoston. Neuvoston tavoitteena on kaupungin johdolla luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi Torniossa. Tämä turvallisuussuunnitelma on yksi osoitus Torniossa tapahtuvasta käytännön turvallisuussuunnittelusta. Tornion turvallisuussuunnitelma 2007 on jatkoa vuoden 2001 rikoksentorjuntaneuvoston laatimalle turvallisuussuunnitelmalle. Nyt laaditun turvallisuussuunnitelman laadintaprosessi on toteutettu Sisäasiainministeriön esittämän turvallisuussuunnittelun prosessimallin mukaisesti (liite). Turvallisuussuunnitteluprosessin aluksi laadittiin toimintaympäristöanalyysit jossa kartoitettiin Tornion kaupungin turvallisuustilanteeseen vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista. Toimintaympäristöanalyysien laadinnassa hyödynnettiin olemassa olevia tilastoja, joita oli kerätty yhteen suunnittelutyön pohjaksi. Toimintaympäristöanalyysit toteutettiin eri aihealueisiin keskittyneissä työryhmissä, joissa myös laadittiin toimenpideehdotukset ongelmatekijöiden poistamiseksi ja tulevien riskien minimoimiseksi.

5 3 Toimintaympäristöanalyysit ja toimenpide-ehdotukset läpikäytiin lopuksi kaupungin ja eri toimijoiden yhteistyössä järjestämässä seminaarissa, johon oli kutsuttu paikalle myös Tornion kylien ja kaupunginosien edustajia. Seminaarissa käytyjen keskustelujen pohjalta työstettiin lopullinen versio turvallisuussuunnitelmasta, joka vielä lähetettiin kesäkuussa 2007 kommentointikierrokselle kylätoimikuntien puheenjohtajille. Vaikka turvallisuussuunnitelmassa etsitään torjuntakeinoja kaikenlaista rikollisuutta vastaan, erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin sellaisiin turvattomuutta aiheuttaviin rikoksiin, joita torniolaiset voivat joutua kohtaamaan arkiympäristössään. Turvallisuussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Näin siitä tulee kaupungin virallinen suunnitelma rikollisuutta ehkäisevään ja turvallisuutta lisäävään toimintaan.

6 4 2 Rikoksentorjunnan organisaatio Tornion rikoksentorjuntatyötä johtaa kaupunginhallitus apunaan rikoksentorjuntaneuvosto. Neuvoston alaisuudessa toimivat turvallisuussuunnitelman johtoryhmä ja suunnitelmassa tarpeelliseksi todetut työryhmät. Kaupunginhallituksen tehtävänä on koordinoida kaupungissa harjoitettavaa rikoksentorjuntatyötä ja valmistella kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi rikoksentorjuntaohjelma. Kaupunginhallituksen tehtävänä on myös rikoksentorjuntaneuvoston asettaminen. Tornion rikoksentorjuntaneuvoston tehtävänä on: 1. kartoittaa rikollisuuteen ja rikosten torjuntaan liittyviä ongelmia ja resursseja 2. analysoida ongelmia 3. laatia ja esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi turvallisuussuunnitelma 4. perustaa ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat työryhmät ja tukea niiden työskentelyä 5. välittää tietoa ja vastata rikoksentorjunnan koordinoinnista 6. kehittää ja arvioida tehtyjä toimenpiteitä ORGANISAATIOKAAVIO: KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS RIKOKOSENTORJUNTANEUVOSTO TURVALLISUUS- SUUNNITTELUN JOHTORYHMÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY KESKUSTAN TURVALLISUUS ASUMIS- TURVALLISUUS NUORET JA LAPSET UUSINTA- RIKOLLISUUS

7 5 3 Rikoksentorjuntaneuvoston jäsenet Organisaatio Nimi Osoite Poliisin neuvottelukunta Tornion poliisi Tornion poliisi Tornion poliisi Lapin Pelastuslaitos Lapin Pelastuslaitos Kriminaalihuoltolaitos Kriminaalihuoltolaitos Vankeinhoitolaitos Tornion vuokra-asunnot Tornion vuokra-asunnot Oy Tornion vuokra-asunnot Oy Tornion seurakunta Tornion seurakunta Tornion yrittäjät Tornion yrittäjät Maanpuolustuskoulutus Tulli Tornion kaupunki: Keskushallintopalvelut Keskushallintopalvelut Keskushallintopalvelut Koulutoimi Koulutoimi Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut Sosiaalityö Sosiaalityö Kaupunkirakenne Kaupunkirakenne Tekninen keskus Tekninen keskus Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelut Puh.joht. Tuija Palosaari Teijo Ojutkangas Vj.Jari Seppälä Vj.Lasse Vaaraniemi Harri Paldanius Vj. Martti Aarni Mervi Joona Vj. Raimo Leiti Minttu Lassila Hannu Kanto Vj. Ulla Juntunen Vj. Osmo Simonen Pekka Tilja Raija Kontio Antti Kaarlela Vj.Terho Mäkimartti Janne Rahkonen Juhani Grönholm Pekka Puistosalo Vj. Marja-Leena Härkönen siht. Liisa Sorvisto Jyri Ulvinen Vj. Olavi Sorvisto Mika Herala Vj. Merja Halonen Mattanen Viljo Vj. Anneli Karjalainen Jarmo Lokio Vj. Jaakko Salmenkaita Markus Kannala Vj. Erkki Rauma Anna-Maija Lauri Vj. Helena Junes Tapio Miettunen Vj. Auli Pietikäinen tuija.palosaari@tornio.fi teijo.ojutkangas@poliisi.fi jari.seppala@poliisi.fi lasse.vaaraniemi@poliisi.fi harri.paldanius@lapinpelastuslaitos.fi martti.aarni@lapinpelastuslaitos.fi mervi.joona@om.fi raimo.leiti@om.fi minttu.lassila@om.fi hannu.kanto@tornio.fi ulla.juntunen@tornio.fi osmo.simonen@tornio.fi pekka.tilja@nic.fi raija.kontio@pp3.inet.fi antti.kaarlela@rabatti.inet.fi makiterh@dlc.fi janne.rahkonen@pp.inet.fi juhani.gronholm@tulli.fi pekka.puistosalo@tornio.fi marja-leena.harkonen@tornio.fi liisa.sorvisto@tornio.fi jyri.ulvinen@tornio.fi olavi.sorvisto@tornio.fi mika.herala@tornio.fi merja.halonen@tornio.fi viljo.mattanen@tornio.fi anneli.karjalainen@tornio.fi jarmo.lokio@tornio.fi jaakko.salmenkaita@tornio.fi markus.kannala@tornio.fi erkki.rauma@tornio.fi anna-maija.lauri@tornio.fi helena.junes@tornio.fi tapio.miettunen@tornio.fi auli.pietikainen@tornio.fi

8 6 4 Työryhmien ohjeelliset kokoonpanot 4.1 Onnettomuuksien ehkäisy 4.2 Keskustan turvallisuus 4.3 Asumisturvallisuus 4.4 Nuoret ja lapset Hyvinvointipalvelujen päällikkö, johtava lääkäri Mika Herala (pj) Lapin Pelastuslaitoksen edustaja; Heikki Laitinen Vanhuspalvelut; Toini Kärenlampi Neuvolatoiminta; Tuula Mikkola Vapaa-aikatoimen päällikkö Tapio Miettunen Poliisin edustaja; Jari Seppälä Tekninen keskus; Pasi Pohjanen Kaupungin teknisen keskuksen edustaja Jarmo Lokio (pj) Poliisin edustaja; Veijo Keveri Tornion yrittäjien edustaja; Antti Kaarlela Ravintola-alan edustaja; Reijo Angeria Sosiaalitoimen edustaja; Anneli Karjalainen Nuoriso- ja vapaa-aikatoimen edustaja; Tapio Miettunen Nuorisoneuvoston edustaja; puheenjohtaja Tornion seurakunnan edustaja Tekninen keskus; Markus Kannala (pj) Tornion Vuokra-asunnot Oy:n edustaja; Hannu Kanto Poliisin edustaja; Teppo Lämsä Asukasyhdistyksen edustaja; Suensaari, Hannu Happonen Vuokralaisyhdistysten edustaja; Sanni Pajari-Sariola Kaupungin teknisen keskuksen edustaja; Kannala / Lokio Lapin Pelastuslaitoksen edustaja; Martti Aarni Nuorisotyö; Auli Pietikäinen (pj) Koulutoimenjohtaja Jyri Ulvinen Koulukuraattori Mia Nygård Hyvinvointipalvelujen päällikkö Mika Herala Kulttuuritoimen päällikkö Anna-Maija Lauri Nuorisoneuvoston edustaja; puheenjohtaja Poliisin edustaja; Reino Keskitalo / Veikko Alaviuhkola Koulutuskuntayhtymä LAI:n edustaja, Arto Herala Yrittäjien ja liikelaitosten edustaja Neuvolatoiminnan johtaja Tuula Mikkola Varhaiskasvatus; Riitta Keloneva

9 7 4.5 Uusintarikollisuus Koulutoimenjohtaja Jyri Ulvinen (pj) Kriminaalihuoltolaitoksen edustaja Poliisin edustaja; Kyösti Ylivallo Tornion Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kanto Meri-Lapin työvoimatoimiston johtaja Ann-Marie Turja Vankeinhoitolaitos / Ylitornion vankila; Minttu Lassila Työryhmien tehtävänä on puheenjohtajiensa johdolla osallistua turvallisuussuunnitelman laadintatyöhön kartoittamalla kunakin suunnitelman laadinta-ajankohtana Tornion kaupungin turvallisuustilanteen ongelmakohdat ja esittää keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi työryhmät nimeävät kansallisella tasolla esille otettavien turvallisuusnäkökulmien sekä laaditun turvallisuussuunnitelman pohjalta vuosittain omalta toiminta-alueeltaan toiminnan painopistealueet, joihin Tornion kaupungin turvallisuustyö kohdistuu ja esittävät painopistealueet rikoksentorjuntaneuvostolle hyväksyttäväksi Tornion turvallisuussuunnittelun vuosittaiseksi toimintaohjelmaksi. Työryhmät myös edesauttavat osaltaan painopistealueisiin liittyvän kehittämistyön käynnistämistä ja resursointia sekä huolehtivat kehittämistyön seurannasta. Työryhmät kokoontuvat puheenjohtajiensa kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. 5 Nykytila-analyysi 5.1 Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys Tornion väkiluvun kehitys : Väestön kehitys Lähde: Tilastokeskus

10 8 Tornion väkiluvun kehityksen viime vuosien trendi oli laskeva vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen väkiluku kääntyi kasvuun. Viime vuosien väkiluvun kasvu on perustunut luonnolliseen väestönkasvuun, eli syntyneiden enemmyyteen kuolleisuuteen verrattuna. Syntyneiden enemmyys Torniossa : Syntyneiden enemmyys Lähde: Tilastokeskus Luonnollisen väestönkasvun trendi on kuitenkin ollut viime vuosina laskeva 1990-luvun alku- ja loppuvuosiin verrattuna.

11 9 Tornion muuttotase : Muuttotase Lähde: Tilastokeskus Tornion muuttotase on ollut lähes koko tarkasteluajanjakson negatiivinen. Vuonna 1994 tuli voimaan uusi kotikuntalaki, joka mahdollisti opiskelijoiden kirjautua opiskelupaikkakunnan asukkaiksi, ja tämä todennäköisesti vaikutti Tornion muuttolukuihin erityisesti vuosina 1994 ja Vuoden 1996 negatiivisen muuttotaseen pienuuteen syynä lienee ollut Outokummun terästehtaan laajennustöiden käynnistys ja sitä myötä Tornioon muuttaneiden komennusmiesten positiivinen vaikutus muuttotaseeseen. Vuoden 2002 kohdalla päättyivät Outokummun terästehtaan laajennustyöt yhden vaiheen osalta, jolloin rakennustyössä olleiden henkilöiden poismuutto näkyi selvänä negatiivisena piikkinä tilastoissa.

12 10 Väestön ikärakenne Torniossa ja koko Suomessa 2006: Ikäryhmien osuus väestöstä % 80,0 70,0 66,3 66,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 13,2 8,3 10,5 7,6 9,5 1,7 Tornio Koko maa 14,7 1,8 0-6 v 7-14 v v v 85- v Lähde: Tilastokeskus Tornion väestön ikärakenne ei merkittävällä tavalla poikkea koko maan vastaavasta tilanteesta. Tulevan kehityksen kannalta ajateltuna positiivista kuitenkin on, että nuorten ikäryhmien osuus on koko maan keskiarvoa suurempi, ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden väestöosuuden kohdalla Tornion osuus on koko maan keskiarvoa pienempi.

13 Tornion suuralueet, väestö, pinta-ala ja väestöntiheys v Kuntasuunnittelua varten Tornion kaupungin alue on jaettu kaupunki- ja maaseutualueisiin sekä tilastollisesti seuraaviin suur- ja pienalueisiin: Väestö Pinta-ala (maa + vesi) Asuk./km 2 Keskeinen kaupunkialue ,9 Kaakamon alue ,4 Vojakkalan alue ,1 Arpelan alue ,3 Karungin alue ,9 Tuntematon 89 Yhteensä ,2 Keskeinen kaupunkialue Suensaari, Juhannussaari, Kiviranta, Särkinärä, Pudas, Palosaari, Luotomäki, Torppi, Miukki, Pirkkiö, Puuluoto-Röyttä, Kokkokangas, Vanha Pirkkiö, Raumo ja Ruohokari. Kaakamon alue Kaakamo, Kyläjoki ja Ruottala. Vojakkalan alue Alavojakkala, Ylivojakkala, Liakka, Yliliakka ja Kourilehto. Arpelan alue Arpela, Kantojärvi, Könölä ja Sattajärvi. Karungin alue Karunki, Aapajoki, Kukkola, Korpikylä, Aapajärvi ja Palovaara.

14 12 VÄESTÖ IKÄLUOKITTAIN JA OSA-ALUEITTAIN KOODI/OSA-ALUE IKÄLUOKAT YHTEENSÄ SUENSAARI JUHANNUSSAARI KIVIRANTA SÄRKINÄRÄ PUDAS PALOSAARI LUOTOMÄKI TORPPI MIUKKI PIRKKIÖ PUULUOTO-RÖYTTÄ KOKKOKANGAS VANHA PIRKKIÖ RAUMO RUOHOKARI KAAKAMO LAIVANIEMI RUOTTALA ALAVOJAKKALA YLIVOJAKKALA LIAKKA YLILIAKKA KOURILEHTO ARPELA KANTOJÄRVI KÖNÖLÄ SATTAJÄRVI KARUNKI KK AAPAJOKI KUKKOLA KORPIKYLÄ AAPAJÄRVI PALOVAARA TUNTEMATON YHTEENSÄ

15 1 13 Tornio, väestömuutokset osa-alueittain v , % -9,9-9,1-15,2-12,0-8,9-6,1-12,1-5,0-2,4-11,6-1,5-8,2-4,4-4,6-4,6-2,8-2,7-9,0-12,7-6,4-6,5 5,6 4,8 2,5 2,3 2,1 5,4 1,6 5,7 6,1 7,3 0,5 14,2 36,7 TUNTEMATON PALOVAARA AAPAJÄRVI KORPIKYLÄ KUKKOLA AAPAJOKI KARUNKI SATTAJÄRVI KÖNÖLÄ KANTOJÄRVI ARPELA KOURILEHTO YLILIAKKA LIAKKA YLIVOJAKKALA ALAVOJAKKALA RUOTTALA KYLÄJOKI KAAKAMO RUOHOKARI RAUMO VANHA PIRKKIÖ KOKKOKANGAS PUULUOTO-RÖYTTÄ PIRKKIÖ MIUKKI TORPPI LUOTOMÄKI PALOSAARI PUDAS SÄRKINÄRÄ KIVIRANTA JUHANNUSSAARI SUENSAARI -20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus Osa-alueittaisissa väestönmuutoksissa Tornion kohdalla korostuu selvästi Pirkkiön alueen voimakas väestönkasvu. Alueelle on viime vuosina rakennettu ja valmistunut paljon uutta omakotiasutusta. Tämä on tuonut alueelle lapsiperheitä, jonka myötä väkiluku on nopeasti kasvanut. Myös samalla suunnalla sijaitsevissa Miukissa ja Palosaaressa kuten myös uudella Torpin asuinalueella väkiluku on tarkastelujaksolla ollut kasvussa. Torpin osalta kasvu on tapahtunut vuoden 2005 aikana. Väkiluvun väheneminen on puolestaan ollut suhteellisesti voimakkainta haja-asutusalueen Korpikylässä, jossa se on vuoden hengestä vähentynyt 130 henkeen vuoteen

16 mennessä. Haja-asutusalueen osalta myös Könölässä ja Ylivojakkalassa on väkiluku ollut torniolaisittain tarkasteltuna suhteellisen voimakkaassa laskussa. Keskeisen kaupunkialueen osalta Putaalla väkiluku on vähentynyt aikavälillä :lla hengellä. Särkinärän osalta suhteellinen väkiluvun väheneminen on ollut vielä voimakkaampaa, mutta absoluuttisesti tarkasteltuna väkiluku on vähentynyt ainoastaan 13:lla hengellä tarkastelujakson aikana. 5.3 Taloudellisten tekijöiden kehitys Tornion alueella työssäkäyvien määrän kehitys Tornion alueen työssäkäyvien määrän kehityksessä oli selkeä laskusuhdanne 1990-luvun puoliväliin asti. Tämä oli seurausta lamasta, joka aiheutti yritysten toiminnan lakkauttamisia ja laajamittaisempiakin irtisanomisia luvun puolivälin jälkeen yritystoiminnassa tapahtui selkeää elpymistä, ja uusia yrityksiä perustettiin etenkin palvelualalle. Tämä heijastui työssäkäyvien määrän kehitykseen, jonka osalta trendi onkin tämän jälkeen aivan 1990-luvun loppua ja vuoden 2005 lievää taantumaa lukuun ottamatta ollut vuosittain positiivinen.

17 15 Työpaikkamäärän muutokset edellisestä vuodesta Torniossa Tornion työpaikkamäärien muutoksissa näkyvät samat kehityspiirteet 1990-luvun alkupuolen osalta kuin työssäkäyvien määrän kehityksessäkin luvun alun taantuman seurauksena työpaikkamäärä väheni Torniossa tuolloin selvästi luvun puoliväliin tultaessa kasvu ja lasku vaihtelivat vuosittain. Kasvu-uralle Torniossa päästiin työpaikkamäärien muutosten osalta vasta vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2005 kasvu tosin hiipui ja kääntyi lievästi negatiiviseksi. Työllisen työvoiman määrän kehitys Torniossa v

18 16 Työllisen työvoiman määrän kehityksessä on niinikään nähtävissä 1990-luvun alun laman vaikutukset luvun loppupuolella Tornion työllisen työvoiman määrä kääntyi kasvuun uusien yritysten perustamisten ja rekrytointien myötä. Kasvu tasaantui 2000-luvulle tultaessa ja työllisen työvoiman määrä on viime vuodet pysynyt vuosittain lähes samana. Taloudellinen huoltosuhde v ,8 1,6 1,4 1,2 1 1,92 1,82 1,7 1,55 1,53 1,5 1,33 1,32 1,3 1, Tornio Koko maa Taloudellinen huoltosuhde= työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin Taloudellisen huoltosuhteen osalta Torniossa kuten koko maassakin kehitys ohjautui 1990-luvun alussa negatiiviseen suuntaan. Laman vaikutukset näkyivät tältä osin Torniossa jopa selvemmin kuin koko maan tasolla luvun puolivälin jälkeen tilanne kääntyi myönteisempään suuntaan, mutta Torniossa kehitys tältä osin ei ole ollut yhtä nopeaa kuin koko maan tasolla.

19 17 Demografinen huoltosuhde v ,60 0,58 0,56 0,54 0,52 0,50 0,48 0,52 0,49 0,5 0,5 0,5 0,5 0,49 0,46 0,44 0,42 0, Tornio Koko maa Demografinen huoltosuhde = lasten (0-14 v) ja eläkeikäisten (yli 65 v) määrän suhde työikäisiin (15-64 v). Demografisen huoltosuhteen osalta tilanteessa ei ole ollut merkittäviä vaihteluita viimeisen viidentoista vuoden osalta Torniossa eikä myöskään koko Suomessa. Demografinen huoltosuhde on koko tarkastelujakson ajan pysytellyt 0,5:n tietämillä sekä Torniossa että koko Suomessa. Jatkossa kun väestö vanhenee, vanhushuoltosuhde luonnollisesti tulee kasvamaan, ja tämä puolestaan edellyttää palvelukehityksen ja elinympäristön painottamista vanhusväestöä palvelevaan suuntaan.

20 18 Tornion yritystoimipaikkojen lukumäärän kehitys Yritystoimipaikkojen määrällinen kehitys kääntyi Torniossa kasvu-uralle 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tällöin taantuman pohja oli ohitettu. Kasvu on siitä lähtien jatkunut varsin voimakkaana. Yritystoimipaikkojen määrällä on osaltaan ollut myönteinen vaikutus aiemmin tarkasteltuun työpaikkamäärien muutoksiin, työssäkäyvien määrän kehitykseen sekä työllisen työvoiman määrän kehitykseen. 6 Elinkeinorakenne Työntekijöiden jakaantuminen eri elinkeinoaloihin Torniossa ja koko maassa: Tornio Koko maa Tornio Koko maa Lkm % kaikista toimialoista Lkm % kaikista toimialoista Lkm % kaikista toimialoista Lkm % kaikista toimialoista Kaikki toimialat yhteensä Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 290 3,3% ,4% 289 3,3% ,2% Kaivostoiminta ja louhinta 35 0,4% ,2% 39 0,4% ,2% Teollisuus ,2% ,3% ,3% ,2% Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 49 0,6% ,7% 48 0,5% ,7% Rakentaminen 648 7,3% ,9% 648 7,3% ,1% Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta ,7% ,2% ,8% ,3% Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 533 6,0% ,5% 516 5,8% ,5% Rahoitus-, vakuutus ym toiminta 734 8,3% ,6% 749 8,4% ,8% Yhteiskunnalliset palvelut ,6% ,3% ,9% ,4% Toimiala tuntematon 308 3,5% ,8% 297 3,3% ,7% Lähde: Tilastokeskus

21 19 Tornion elinkeinorakenteessa ei vuosien välisenä aikana ole tapahtunut suuria muutoksia. Verrattuna koko maahan Tornion elinkeinorakenteessa painottuu vahvana teollisuuden osuus. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoimintaa sekä rahoitus- ja vakuutustoimintaa on taas prosentuaalisesti vähemmän Torniossa kuin Suomessa yleensä. 6.1 Työttömyys Turvallisuuden kokemisen kannalta merkittävää on oman taloudellisen aseman ylläpitäminen. Työpaikan menettäminen uhkaa paitsi taloudellista selviytymistä myös sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä. Työttömyys on siten merkittävä uhka yksilön kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Oma tai läheisen työttömyys koetaankin suurena henkilökohtaisena tulevaisuuden huolenaiheena Lapin turvallisuustutkimuksen (2006) mukaan. Työttömyydestä huolestumisen aste on jonkin verran laskenut vuodesta Tämä voi kertoa seuraavista asioista: työttömyyttä ei käsitellä enää vakavana yhteiskunnallisena ongelmana esimerkiksi medioissa, työttömyysuhkaan on totuttu eikä siitä jakseta yhtä paljon huolehtia tai työllistymisen koetaan yleisesti olevan helpompaa. Taloudellisten ongelmien pitäminen suurimpana tulevaisuuden uhkana on samansuuntaisesti laskenut. Sekä työttömyys että taloudelliset ongelmat ovat silti sairastumisen ohella suurimpia omakohtaisesti koettuja huolenaiheita tulevaisuudessa. Työttömyys ja syrjäytyminen koetaan myös suurina yleisinä yhteiskunnallisina huolenaiheina. (Lapin turvallisuustutkimus 2006.) Työttömyys (keskim./kk) ,6 22,3 21,3 20,8 19,2 17,5 16,4 14,6 14,0 14,9 15,2 14,3 25,0 20,0 15, ,0 5, Työttömät Työttömyysaste (%) 0,0 Työttömien määrässä tapahtui selkeää myönteistä kehitystä 1990-luvun puolivälin jälkeen, mikä oli seurausta aiemmin mainitusta etenkin palvelualalla tapahtuneesta uusien yritysten perustamisesta ja kyseisen toimialan ketjujen etabloitumisesta Tornioon luvulla kehitys on vuoden 2003 jälkeen jälleen kääntynyt huolestuttavampaan suuntaan. Huolestuttava suunta näkyy etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvussa. Torniossa työttömyyttä on tasaisesti sekä maaseudulla että kaupunkialueella, pienimmät työttömyysasteet löytyvät kui-

22 20 tenkin kaupunkialueelta. Suurin työttömyysaste löytyy niin ikään kaupunkialueelta, Putaalta. Alle 25-vuotiaat työttömät keskimäärin, %-osuus työttömistä ,1 17,5 15,7 15,9 15,9 15, ,9 14, Alle 25-v. työttömät % työttömistä Lähde: Lapin TE-keskus työvoimaosasto Pitkäaikaistyöttömät keskimäärin, %-osuus työttömistä ,5 25,5 28, ,4 18,6 19, , Pitkäaikaistyöttömät %-osuus työttömistä Lähde: Lapin TE-keskus työvoimaosasto

23 21 Työttömiä % työvoimasta (työvoima= v. työttömät ja työlliset) Palovaara Aapajärvi Korpikylä Kukkola Aapajoki Karunki kk Sattajärvi Könölä Kantojärvi Arpela Kourilehto Yliliakka Liakka Ylivojakkala Alavojakkala Ruottala Kyläjoki Kaakamo Ruohokari Raumo Vanha Pirkkiö Kokkokangas Puuluoto-Röyttä Pirkkiö Miukki Torppi Luotomäki Palosaari Pudas Särkinärä Kiviranta Juhannussaari Suensaari Tornio-Torneå 17,4 9,3 20,9 21,1 18,0 13,6 17,8 17,6 15,2 14,6 16,0 13,4 12,2 13,3 16,3 15,5 15,5 13,7 10,9 19,3 9,2 12,5 14,0 8,4 15,9 16,5 17,3 10,3 17,2 15,8 19,7 15,9 27,4 35,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0

24 Väestöennusteet Tornion väestöennuste Tilastokeskus Haaparanta-Tornio visio Tornion strategia-ennuste Omavaraislaskelma Tornion väestöennusteiden osalta Tilastokeskuksen muuttoliikkeen huomioon ottava uusi ennuste noudattelee Tornion strategia-suunnitetta toisin kuin Tilastokeskuksen aiempi ennuste. Tilastokeskuksen uudessa ennusteessa on jo huomioitu Tornion viimeaikainen positiivinen väestönkehitys. Myös Tornion omassa strategiaan perustuvassa suunnitteessa Tornion omat toimenpiteet tulevaisuutta ajatellen on huomioitu, jolloin muuttoliikkeen voidaan olettaa kääntyvän Tornion kannalta positiiviseksi. Esimerkiksi Tornion-Haaparannan yhteisen "Rajalla"-hankkeen tuloksena alueelle on syntymässä runsaasti uusia työpaikkoja, jotka toteutuessaan täysin voivat nostaa asukkaiden määrää yli 1000 hengellä.

25 23 Tornion väestön ikärakenteen kehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Yhteensä Tornion väestön ikärakenteen kehityksessä, jota on tarkasteltu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisten kehitysnäkymien valossa, on havaittavissa työikäisen väestön merkittävä väheneminen vuoteen 2025 mennessä. Päiväkoti-ikäisten, 0-6-vuotiaiden määrällisessä kehityksessä tulee tapahtumaan kasvua koko kaupungin tasolla vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeen päiväkoti-ikäisten määrä nykynäkymien valossa tulee kääntymään laskuun. Osa-alueittaisia vaihteluita tulee luonnollisesti olemaan, mutta tätä kehitystä voidaan ohjata aktiivisella tonttipolitiikalla siihen suuntaan, että palvelujen kysyntä ja tarjonta saadaan mahdollisimman hyvin kohtaamaan toisensa. Kouluikäisten, 7-16 vuotiaiden määrässä on odotettavissa vähenemistä nykytilanteesta vuoteen 2015 mennessä, jonka jälkeen tämän ikäryhmän kehitystrendi lähtee kasvusuuntaan. Tämä voidaan ottaa huomioon tulevia palveluita ja koulutoimen henkilöstörakennetta suunniteltaessa. Työikäisen väestön määrä tulee aiemmin todetun mukaisesti vähenemään ja tämä vaatii kaupungilta kehityksen huomioivaa henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Eläkeikäisen väestön määrässä tulee vuoteen 2025 mennessä tapahtumaan selkeää kasvua. Vuoden 2005 tasosta määrä tulee kasvamaan lähes hengellä, mikä tulee selkeästi lisäämään kysyntää tälle väestönosalle suunnattuihin asumis- ja muihin palveluihin. Kaikkein vanhimman, yli 85-vuotiaiden väestönosan osuus tästä määrällisestä kasvusta tulee ennusteen mukaan olemaan yli 350 henkeä.

26 24 7 Liikenne Tornion alueella Tornion ja Keminmaan välillä kulkeva moottoritie on ohjannut paikallisia liikennejärjestelyjä puitteisiin, jotka mahdollistavat entistä suuremmat liikennemäärät. Liikennemäärien on odotettu nousevan kaupallisen aktiviteetin lisääntymisen myötä Torniossa ja Haaparannalla. Moottoritie jatkuu Tornio-Haaparanta alueen läpi nelikaistaisena (E4-tie). Tästä tiestä haarautuvat Suomessa pohjoiseen Tornionlaaksoon suuntautuva valtatie 21 ja Tornionjoen länsipuolta kulkeva ruotsalainen valtatie 99. Haaparanta Tornio-Keminmaa -tieosuus on yksi Pohjois-Suomen tärkeimmistä ja vilkkaimmista tieosuuksista. Se yhdistää Kemin ja Tornion kaupungit, välittää liikennettä etelän ja pohjoisen välillä sekä toimii Suomen eteläisimpänä maayhteytenä Ruotsiin. Tornion alueella risteilee lukuisia pienempiä maaseututeitä. Nämä tiet ovat jatkuvassa käytössä maaseudun väen käydessä kaupungissa työssä ja asioilla. Samoin koululaiskuljetukset liikennöivät kylien ja koulukeskusten väliä. Raskasta liikennettä kulkee etenkin alueen teollisuuslaitoksiin. Lisääntyneiden liikennemäärien vuoksi Outokummulle kulkevalle ns. kromitielle on suunniteltu uutta linjausta. Rautatieliikenne Torniossa on tavarajunapainotteista. Rautateiden pääyhteydet kulkevat Torniosta Kemiin, Kolariin ja Haaparannalle. Tavarajunia liikkuu Röyttään ja Outokummun tehtaalle menevällä radalla. Tällä hetkellä tavarajunia kulkee arkipäivinä 8 kpl sekä lisäksi Haaparannalle kulkevat junat ( ). Matkustajajunaliikennettä on Kolariin ja Kemiin menevällä ratayhteydellä. Matkustajajuna ei pysähdy Torniossa nykyisin ollenkaan. Matkustajajuna kulkee kuitenkin Tornion kautta Kolariin kolmena päivänä viikossa, hiihtolomasesongin aikana päivittäin. Kyselytutkimusten mukaan liikenneturvallisuus on yksi olennaisimpia kansalaisia huolettavia turvallisuuskysymyksiä. Lapissa 2006 suoritetun kyselyn mukaan liikenneturvallisuus nousi useimmilla vastaajilla kaikkein huolestuttavimmaksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi. Liikennekäyttäytyminen / holtittomat autoilijat huolestuttavat melko tai erittäin paljon yli 70 prosenttia vastaajista. (Lapin turvallisuustutkimus 2006.) Tullin tilastoima ulkomaanliikenne maanteitse Torniossa vuosina 2005 ja 2006: 2005 Saapuneet Lähteneet henkilöautot henkilöautot linja-autot linja-autot kuorma-autot kuorma-autot matkustajat matkustajat Vuoden 2005 tilastosta puuttuvat huhti- ja toukokuun luvut. Tielaitoksen laskuri ollut rikki Saapuneet Lähteneet henkilöautot henkilöautot linja-autot linja-autot kuorma-autot kuorma-autot matkustajat matkustajat Lähde: Pohjoinen tullipiiri

27 25 Turvallisuusnäkökulman ongelma-alueita liikenteessä: - Hirvionnettomuudet etenkin moottoritiellä. - Ylinopeudet etenkin moottoritiellä. - Vartioimattomat tasoristeykset. Vakavia onnettomuuksia on sattunut pohjoisen radalla. - Joidenkin haja-asutusalueen teiden kapeus. Kohtaamistilanteissa ollut vaaratilanteita. - Terästehtaalle liikennöivä raskas-/ muu liikenne kulkee asuintaajamien läpi, joissa suuret liikennemäärät ovat aiheuttaneet huolta (erityisesti Puuluoto). - Jääteiden kunto. Liikennerikosten kehitys Torniossa : Liikennerikosten kehitys Torniossa Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja. Vuodesta 1999 liikennerikokset sisältävät aiemmin erillisenä ryhmänä esitetyt liikennejuopumusrikokset. Liikennerikkomukset tilastoitu erikseen.

28 26 Nopeusrajoitusten rikkomisen (3 kategoriaa) määrällinen kehitys Torniossa : 1. Nopeusrajoitusten rikkominen (liikennerikkomukset) Torniossa Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja. 2. Nopeusrajoitusten rikkominen (liikenneturvallisuuden vaarantaminen) Torniossa Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja.

29 27 3. Nopeusrajoitusten rikkomukset (törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen) Torniossa Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja. Hirvieläinkolarien määrällinen kehitys : Hirvieläinkolarit Torniossa Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja.

30 28 8 Paloturvallisuus Pelastuslain 468 / mukaan Pelastusviranomaisten tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja siitä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille. Pelastusviranomaisten tehtävänä olevan valistuksen ja neuvonnan tavoitteena on, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia onnettomuustilanteissa sekä tietävät, miten varautua poikkeusoloihin. Lapin pelastuslaitokselta saatujen tietojen mukaan vuonna 2006 on ollut 449 hälytyslähtöä ja vuonna hälytyslähtöä (ei sisällä sairaankuljetuksia). Tehtäväluokkien hälytysmäärät ovat kasvaneet kokonaisuudessa Lapin pelastuslaitoksen alueella vuodesta 2002 noin 20%. Lapin pelastuslaitoksen Tornion yksikön hälytystehtävät tehtäväluokittain vuonna Liikenneonnettom uus A utom.paloilm. tark is tus - tai varm istustehtävä M uu tulipalo M aastopalo Rakennuspalo Liikennevälinepalo Ihm is en pelastam inen M uu tarkistustehtävä A vunantotehtävä V ahingontorjunta Ö ljyvahinko M uu pelastustehtävä E lä im e n pelastam inen E nsivastetehtävä Luonnononnettom uus V irka-aputehtävä V aarallisten aineiden onnettom uus Räjähdys 0

31 29 9 Rikollisuus Kaikkien poliisin tietoon tulleiden rikosten yhteismäärä näyttää pysyneen Torniossa päälle 3000:n rikoksen lukuun ottamatta vuotta Kaikki rikokset, lkm Kemi Rovaniemi Tornio Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 osalta tiedot ennakkotietoja. (Rovaniemen luvuissa vaikuttaa v.2006 tapahtunut kuntaliitos)

32 30 Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Kemi Rovaniemi Tornio Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 osalta tiedot ennakkotietoja. (Rovaniemen luvuissa vaikuttaa v.2006 tapahtunut kuntaliitos) Omaisuusrikokset Kemi Rovaniemi Tornio Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 osalta tiedot ennakkotietoja. (Rovaniemen luvuissa vaikuttaa v.2006 tapahtunut kuntaliitos) Omaisuusrikosten määrä on Torniossa kasvanut vuonna 2005, mutta näyttää pudonneen vuonna Huolestuttavaa on henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten korkea taso.

33 31 Lapin turvallisuustutkimuksen 2006 mukaan yhä useampi torniolainen pitää asuinalueellaan tai sen lähistöllä rikollisuutta melko / erittäin vakavana ongelmana (36,4 % vastaajista). Tässä on lisäystä verrattuna vuoteen 2003 (24,6 % vastaajista). Torniossa on nyt Lapin eniten sellaisia vastaajia, jotka kokevat rikollisuuden vakavana ongelmana. Tornion lukema poikkeaakin yleisestä kehityksestä Lapissa: Tutkimuksen mukaan vuonna 2006 joka viides lappilainen pitää rikollisuutta melko / erittäin vakavana, kun vuonna 2003 näin ajatteli joka neljäs lappilainen. (Kemissä 32,6 ja Rovaniemellä 16,3 prosenttia vastaajista piti rikollisuutta vakavana ongelmana asuinalueellaan. Rovaniemen ja Kemin lukemissa on reilu lasku vuoden 2003 kyselyyn nähden.) Kyselytutkimus ei siten korreloi rikostilastojen kanssa ainakaan siltä osin, että vastaajat esimerkiksi Kemissä kokisivat rikollisuuden uhkaavampana kuin Torniossa, vaikka rikoksia on Kemissä tapahtunut suhteellisesti enemmän. Tornion osalta korreloivat ainakin jossain määrin omaisuusrikosten kasvu vuodesta 2003 vuoteen 2005 ja huolestuneiden osuuden kasvu kyselyssä. (Lapin turvallisuustutkimus 2006.) Rikosten selvitysprosentin kehitys : Lähde: Tilastokeskus Rikosten selvitysprosentti näyttää 2000-luvun alkupuolelta lähtien keskimäärin hieman laskeneen. Vuoden 2006 lukuja ei vielä saatavissa.

34 32 Syyllisiksi epäiltyjen ikäluokitus selvitetyissä rikoksissa Torniossa: Vuodet Syyllisiksi epäillyt % kaikista epäillyistä Yhteensä Alle 15-vuotiaat yhteensä ,20 % ,40 % ,50 % ,20 % ,54% vuotiaat yhteensä ,00 % ,40 % ,20 % ,00 % ,48% vuotiaat yhteensä ,30 % ,10 % ,10 % ,80 % ,36% Yli 20-vuotiaat yhteensä ,50 % ,20 % ,20 % ,00 % ,62% Tilastokeskus 1/15/2007. Vuoden 2006 tilastot poliisilta. Alle 18-vuotiaiden rikoksista epäiltyjen määrä näyttää olevan kasvussa vuoteen Poliisin viime vuoden tilasto näyttää kuitenkin tässä suhteessa jyrkkää laskua.

35 33 Erilaisten poliisitehtävien määrät ja niiden kehitys : Alue Poliisin tehtäviä Vuodet Kappaletta Tornio Itsemurhat Hukkuneet henkilöt Muu kuolemansyytutkimus Kadonneet henkilöt Hirvieläinkolarit Palosyyn tutkinta Tilastokeskus 1/10/2007. Vuoden 2006 tilastot poliisilta.

36 34 10 Viestintä Rikoksentorjuntaohjelmasta tiedotetaan torniolaisia kaupungin kotisivuilla. Ohjelmasta järjestetään valtuuston sen hyväksyttyä lehdistölle tiedotustilaisuus. Kaupunkilaisten palaute, ehdotukset ja kritiikki ohjelmasta ja toimenpidesuunnitelmista välitetään rikoksentorjuntaneuvostolle ja sen työryhmille internetissä olevan Tornion vuorovaikutteisen palautejärjestelmän Satakielen välityksellä. Lisäksi ohjelman voi halutessaan saada kopiona käyttöönsä Tornion tärkeimmät tiedotusvälineet Tiedotusvälineet, toimipaikka / sivukonttori Torniossa: Lehdet Pohjolan Sanomat, Hallituskatu 6, Tornio, puh , ilmestyy Kemissä Torniolainen, PL 66, Tornio, puh , ilmestyy Torniossa Meri-Lapin Helmi, Hallituskatu 6, Tornio, puh , ilmestyy Kemi Tornio alueella Tornion Ilmoituslehti, Torpinkatu 5, Tornio, puh , ilmestyy Torniossa Radio ja TV Länsi-Lapin ammatti-instituutin yhteydessä toimivat: Radio Aktiivinen, Urheilukatu 6, Tornio, puh Meän Väylä, TV-kanava, Urheilukatu 6, Tornio, puh Radio Pro, Urheilukatu 6, Tornio, puh Nuorisokanava Hertzilä, Länsiranta 9, Tornio, puh

37 35 Muita Torniolle merkittäviä tiedotusvälineitä: Lehdet Lapin Kansa, Veitikantie 2-8, Rovaniemi, puh , ilmestyy Rovaniemellä Kaleva, Kemi-Tornio aluetoimitus, Meripuistokatu 16, Kemi, puh , ilmestyy Oulussa Pohjolan Työ, Peurankatu 16 C 14, Kemi, puh , ilmestyy Oulussa Kansan Tahto, Mäkelininkatu 29, PL 61, Oulu, puh , ilmestyy Oulussa Lounais-Lappi, Valtakatu 27, Kemi, puh Haparandabladet/Haaparannan lehti, Normalmsvägen 2, Box 144, Haparanda, Sverige, puh (Suomesta), ilmestyy Haaparannalla Tornion ja Haaparannan yhteinen tiedotuslehti Kranni, ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa. Radio ja TV Yleisradio/Radio Perämeri, Torikatu 4, Kemi, puh Radio Ankkuri, Sairaalakatu 2 C, Kemi, Yle, Pohjois-Suomen TV-uutiset, , MTV3, aluetoimitus, Rovaniemi,

38 36 11 Turvallisuussuunnittelun toiminta-alueittaiset ongelmakuvat ja toimenpide-ehdotukset 11.1 Asumisturvallisuuden ongelmakuva tavoiteasettelun lähtökohtana Asumisturvallisuutta huonontaa vuokra-asuntojen asukkaiden yksipuolinen valikoituminen, väestön eriytyminen asuinalueittain, tätä ilmiötä kutsutaan segregoitumiseksi. Asuinalueittaisen eriytymisen johdosta asumisturvallisuuden ongelmat keskittyvät ydinkeskustaan ja sen lähialueille. Torniossa tällaisia alueita ovat esim. Hannulanvainion sekä Kivirannan vuokrakerrostaloalueet. Asumisturvallisuutta haittaavana asiana on sellaisten yhteisöjen synty, jossa päihteitä käyttävät ja rikollinen alakulttuuri voivat rauhassa kasvaa vähäisen sosiaalisen kontrollin ansiosta. Asumisturvallisuuden pahimmat ongelmat ovat: - kiinteistöihin ja julkiseen omaisuuteen kohdistuva ilkivalta - nuorten tekemä ilkivalta - kotirauharikkomukset - päihteiden ja huumeiden käyttö yleensä - nuorten kesäaikainen päihteiden käyttö - murrot ja varkaudet - Ilkivalta julkisen omaisuuden osalta kohdistuu erityisesti leikkikenttiin. - Kellari- ja ullakkomurrot eivät ole kovin suuri ongelma. - Kaakamossa ongelmana mopopojat, joita tulee myös Keminmaasta ja Kemistäkin asti. - Ruotsalaiset rikolliset viime aikojen erityisongelma (useita murtoja); heidän mielestään Torniossa vähän valvontaa ja kameroita, joten täällä helppo tehdä murtoja. - Puuluodon kyläyhdistys ryhtynyt erityistoimiin ilkivallan ehkäisemiseksi; vanhemmat kokoontuneet, aktivoituneet ja ryhtyneet omatoimisesti valvomaan asuinalueensa turvallisuutta; hyvä esimerkki, jota voisi markkinoida muillekin kyläyhdistyksille. - Perustuslaki edellyttää asunto-osakeyhtiöitä, joissa on yli viisi (5) asuntoa, tekemään palo- ja pelastussuunnitelman. Turvallisuuden lisäämiseksi siinä voisi / tulisi ottaa huomioon myös rikoksentorjunta-asiat. - Turvallisuuden lisäämiseksi tulisi tiedotusvälineitä esim. lehdistö käyttää enemmän hyväksi; ongelmien esille nostaminen ja julkisuus edesauttaa ratkaisujen löytymistä. - Poliisi toivoo kaupunkilaisten, kyläyhdistysten yms. tukea ja yhteistyötä. - Oluen ja viinan välitys nuorille on lisääntynyt ja laavuista on tullut lähinnä nuorten juopottelupisteitä ja hävitysvimman kohteita. Nuorisotoimen Reppu-päivystyksen pitäisi entistä enemmän tarttua nuorten ongelmiin ja julkiseen juopotteluun. - Kaupunki- ja ympäristösuunnittelu erittäin tärkeää myös asumisturvallisuuden näkökulmasta.

39 37 Tornion rikoksentorjunnan pitkän tähtäimen tavoitteet asumisturvallisuuden osalta - Ilkivaltaan puuttuminen myös asukkaiden taholta (asukasyhdistykset tms.) - Yleiset ohjeet asunto-, kellari- ja ullakkomurtojen sekä vahingontekojen estämiseksi. - Toimenpideohjeet joilla estetään automurrot ja pyörävarkaudet. - Strategiat, joilla ehkäistään kotiväkivaltaa ja järjestyshäiriöitä. - Asukkaiden motivointi esim. tiedottamalla rikoksien ehkäisemiseksi. - Päihdeongelmaisten oman asumisyksikön perustaminen. - Yleinen asuinalueiden ympäristön kohentaminen ja siten asumisviihtyvyyden parantaminen Yhdyskuntasuunnittelu-keskustan turvallisuus Ongelma-alueita ja asioita keskustassa: - julkiset katu- ja liikennealueet katukalusteineen (valaisimet, penkit ym.) laatutasoltaan ja kunnoltaan välttävät, minkä johdosta kaupunkikuva on ankea ja turvaton. - katu- ja pysäköintialueiden sekä kiinteistöjen piha-alueiden rajat paikoitellen epäselvät aiheuttaen ongelmia kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen sujumiselle ja orientoitumiselle - ongelmana Ainonpuiston ja Siltapuiston pusikoituminen - Siltapuiston sembramännyt erityisen ongelmalliset: poliisikäynti aiheuttaa merkinnän Siltakartanon toiminnalle, vaikka sinne joutuneet eivät ole ravintolatoiminnasta johtuvia - mm. vankikarkuri paennut Ainonpuistoon - rannan alue: laitapuolen kulkijat pesiytyvät kesäksi rantavyöhykkeelle - Apteekinpuistossa nuorisoa, joilla jonkun verran häiriökäyttäytymistä - Nordbergin möljä: kuollut kuusirivistö kiertorallin keskipiste, joka pöllyää - liikennepainotteisuus: talviseen aikaan lumenpoisto katualueilta aiheuttaa pysäköintipaikkojen menetyksiä - pysäköintipaikkojen määrän vähentyminen huolettaa - stadion rauhaton paikka pitkään, joka 2. viikko tapahtumia, jolloin ongelmana pysäköinti ja sen eteen ei ole toteutettu valmiita suunnitelmia, - ammattikoulun kenttä: palloralli - Tornionjoen jääalueen käyttö - liikennekulttuuri piittaamatonta - Torniolaiset eivät välitä omasta ympäristöstään, koska ympäristö ja alueet ovat huonossa kunnossa ja hoitamattomia. - Pienteollisuustaloon tulossa kameravalvonta. - Tornion ympäristö on jäsentymätön. - Autoilijat tietävät, missä ajaa, jalankulkijat eivät, koska heitä ei ole riittävästi huomioitu liikenne- yms. -suunnittelussa. - Tornionjoen ylittävä pyöräilysilta, kapealla väylällä liikenne holtitonta varsinkin aamuisin ja iltapäivisin. Liikennettä mopolla, pyörällä ja jalan samanaikaisesti.

40 Toimenpide-ehdotukset - keskusta-alueen julkisten alueiden laatutason nosto: katu- ja liikennealueiden pintojen kunnostaminen sekä katukalusteiden vaiheittainen uusiminen - yleisöwc keskusta-alueelle - puuston ja pensaiston harvennus ja oksien leikkuu puiden alaosista Ainonpuiston ja Siltapuiston alueella - Norbergin Möljän kunnostaminen ja ajoneuvoliikenteen rajoittaminen laiturille - tehostetumpi lumenpoisto - parkkikiekkojärjestelmä keskustaan - keskustassa tyhjiä tontteja, joita voitaisiin hyödyntää pysäköintipaikkoina (esim. Aineen taidemuseon edusta), - pysäköintivalvonnan järjestäminen Puutarhakadun ja Torikadun rajaamaan eteläosaan Suensaaresta, - pysäköintipaikkojen mitoitus riittäväksi (esim. Kauppakadun p-paikat) - pysäköintisuunnitelmien toteutus stadionin alueella - pysäköintipaikkojen kunnollinen valaistus - Pohjolan talon takana olevaan kv-väylään hidaste ennen Lukiokadun ylitystä - keskusta-alueen ongelmapaikkojen tekninen valvonta ennaltaehkäisevässä mielessä - kävelykatualue ohjaa ajoneuvoliikennettä Jääkärinkadulle -> Rauhankadulta ajokielto pois ja tyhjä tontti p-alueeksi - keskustan alueelta lumien kippaus jäälle tai johonkin muuhun paikkaan lähelle - Hannulan ja uudella pyöräsillalla pelastusrenkaat! - kiinteistöjen jalkakäytäväalueiden hiekoitus, katuhierarkia epäselvä Suensaarella, Kaupunginlahdelle lasten purjehdus- ja melontatoimintaa - Tornionjoen jään TURVALLISELLE käytölle selvät pelisäännöt ja niistä tiedottaminen - puistot: leikki- ja ulkoilupaikkojen laatutason nosto - tulvavallin rakentaminen Rajalla-alueelle - matkaluistelu talvella: p-paikkoja Tornion puolelle - Nuorten pitää olla valvottavissa, ei metsässä; suunnitelmissa skeittiparkki ongelmaikäisille. - Pysäköintiongelma tulee ratkaista kiireellisesti; tekninen keskus hoitaa asiaa tämän ja ensi vuoden aikana. - Kaupunkirakenteella on suunnitelmia, mutta toteutus vielä puuttuu; kestää vielä 2-5 vuotta, ennen kuin suunnitelmat saadaan toteutetuksi. - Valvonta ja vartiointi yli rajojen tulisi olla joustavaa; vartiointiliikkeille pitäisi saada lupa myös rajan ylitykseen. - Kaupungin tulee edistää omalla toiminnallaan poliisilaitoksen pysymistä Torniossa.