Digitaalisen median sisältötuotanto luento 4:

Transkriptio

1 Digitaalisen median sisältötuotanto luento 4: Uusmediaprojektin toteutukseen liittyy monia asioita, joita teke mässä on useita eri henkilöitä. Kun projektin aloituspäätös on tehty, etenee projekti yleensä seuraavien työvaiheiden kautta: 1. suunnittelu, 2. materiaalituotanto, 3. koostaminen, 4. testaus ja 5. jakelu Uusmedia (tuotanto) projektit voivat olla hyvin erilaisia, joten niiden tuotantotavatkin vaihtelevat. Esimerkkeinä voidaan tarkastella multimediatuotantoa ja WWW-pohjaista tuotantoprojektia. Lisätietoa: Keränen, Lamberg, Penttinen: Multimedia, Docendo 2000 ja Uusmedian sisältötuotanto: 1 Sisältötuotannon arvoketju Lopullinen myynti Käyttäjät Sisällön luominen Palvelun tarjoamien Sisällön ja palvelun yhdistäminen Infrastruktuurin tarjoamien Lähde: Euroopan komissio,

2 Digitaalinen sisältötuotanto (1) Viite: AbcDigi Sisällöntuottajan käsikirja, Edita 2001 Sisällöllä tarkoitetaan verkotettua, päätelaitteen kautta tarjottavaa, tekijänoikeuslain alaista elämyshakuisuutta tai tiedonhankintaa tukevaa aineistoa. Palvelulla ymmärretään sovellusta, jolla asioidaan tai tehdään toimenpide verkotetulla päätelaitteella. Sovellus on atk-ohjelma, jolla palvelu tai sisältö saatetaan käyttäjälle. Sisällöistä ja palveluista haetaan sekä hyötyä että huvia ja elä myksiä. Sähköisissä palveluissa edetään vaiheittain rekisteröitymisestä vahvistamiseen. Huviin tai elämyksiin pohjautuvien verkkosisältöjen kohdalla kulutetaan aikaa ja hahmotetaan kokonaisuuksia. Sisältöjen ja palvelujen tuottajalle ja suunnittelijalle yllä mainittu erilainen sisällön tai palvelun pääsyyn tai käyttöön liittyvä ero on tärkeä, sillä työprosessit hyötypohjaisten palveluiden ja elämyksiin perustuvien sisältöjen kohdalla ovat erilaisia. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että sisältö- ja palvelutoiminta toteutuvat yhä enemmän samassa kokonaisuudessa 3 Digitaalinen sisältötuotanto (2) Tuotantoprosessi alkaa tarvekartoituksella. Siinä selvitetään mm. käyttäjien (tilaajan) tarpeet, tavoitteet, tekniset rajoitteet, resurssit liikkumavaroineen, vastuut ja toteuttajat, ylläpito, rahoitus ja mahdolliset kilpailevat tuotteet. Kartoitus ratkaisee, syntyykö tuotantoon tähtäävä toimeksianto. Seuraavaksi tarkistetaan ansaintamallit. Kannattavinta on tuottaa sisältöjä/palveluja, joita mahdollisimman moni tarvitsee usein, jotka ovat heti saatavissa ja joista ollaan valmiita maksamaan. Prosessi etenee käytettävyyden arviointiin; missä ja miten tuotetta käytetään. Kotona, työssä, matkoilla, kiinteän yhteyden kautta, mobiilisti? Mobiilipalveluissa (sisällöissä) on oltava tilanteeseen liittyvää lisäarvoa. Ratkaistava on myös päivitys. Onko se tosiaikaista, tapahtuuko se väliajoin vai onko kyseessä arkisto? Harvoin käytettävä palvelu opastaa jatkuvasti, usein käytettävä sallii omat oikopolut. Keskeinen kysymys on sovittaa toteutusidea erityyppisille päätelaitteille. Lähtökohta voi olla myös käänteinen: mitä päätelaitteet mahdollistavat? 4 2

3 Digitaalinen sisältötuotanto (3) Nykytilannetta vanhan ja uuden median välissä leimaa konvergenssi: median, tietotekniikan ja telealan tehtävät muuttuvat samankaltaisiksi, päällekkäisiksi tai rinnakkaisiksi. Jakelukanavien ja -välineiden yhteistyö kasvaa. Samalla laitteet hybridisoituvat, lainaavat toisiltaan ominaisuuksia. Muutos näkyy kaksisuuntaisuutena ja vuorovaikutteisuutena. Verkko sopii sekä yksityis- että massaviestintään. Parhaissa sovelluksissa ihmisen ja koneen välillä molemmat reagoivat toistensa palautteisiin ja tulos on ennalta aavistamaton. Huolimatta ominaisuuksien yhdistelemisestä eri laitteet säilyttävät asemiaan, jopa eriytyvät (divergenssi). 5 Käytettävyyden huomiointi sisältötuotannossa Digitaalisessa sisältötuotannossa käytettävyys on tärkeä näkökulma. Se ei ole vain yksittäinen metodi tai tuotantoprosessin vaihe. Se tulee huomioida tuotantoideasta ylläpitoon. Vanhan median sisältö ja asiointitavat eivät yleensä sovi uusiin päätelaitteisiin. On tunnettava laitteiden ominaisuudet, yhteysnopeudet, selainohjelman versiot, esitystavat ja tekniikat, käytön määrä ja luonne sekä käyttäjän taidot. Eksakteihin suorituksiin ja kyselyihin sopii merkkipohjaisuus. Mitä elämyksellisempää ja suunnistavampaa käyttö on, sitä soveltuvampi on virtuaalimaisema. Nopea yhteys ja iso näytön koko sallivat navigointia, vertailua ja elämyksiä. Hitaus ja pieni näyttö vaativat suoraviivaisuutta. 6 3

4 Jakelumediat Digitaalisen jakelun tekninen infrastruktuuri on heterogeeninen, mikä vaikeuttaa palvelujen tuottamista. CD/ROM tarjoaa tuottajalle verkkojakelua turvallisemman tavan sisällöntuotantoon. Sisältö voidaan monistaa konkreettiselle levylle, paketoida ja toimittaa käyttäjille. Rompun on oltava teknisesti ja sisällöltään virheetön. Testaus on olennaista. Nopeasti vanheneva tieto ei sovi rompulle. CD/ROM ja Internet voivat myös täydentää toisiaan. Erityisesti pelisovelluksissa (hybridituotteissa) osa sisällöstä on rompulla, osa verkossa ladattavissa (mieti esimerkkejä). Periaatteessa samalla tavoin toimii myöskin DVD-levyt jakelumediana. Mitä eroja jakelun kannalta on huomioitava esimerkiksi mediapalvelinten kautta tapahtuvassa jakelussa? 7 Liiketoiminta ja ansaintalogiikat Sisällöntuotantoalan rahoittajina on kolme tahoa: arvoketjussa toimivat jakelija -rahoittajat, yksityiset pääomasijoittajat sekä julkinen sektori ja yhteisöt. Rahoitusvaihtoehtojen määrä on viime vuosina moninkertaistunut. Tuotantosuunnittelussa on hahmotettava yrityksen paikka sisällöntuotannon arvoketjussa, joka ulottuu ideasta käyttäjälle. Sen perusteella selviää ansaintalogiikka, se, mistä tulovirtoja etsiä. Avaintekijöitä ovat suuren kustantajan löytäminen, vahvan kotimarkkinaaseman saavuttaminen, sarjatuotantoon yltäminen ja tunnetun tuotemerkin luominen. Mieti esimerkkinä vaikkapa Remedyn Max Payne peliä? Strategiset liitot ja verkostoituminen ovat kilpailuvaltti. Niillä voidaan saavuttaa synergiaa teknologiassa ja markkinoinnissa ja lisätä kannattavuutta. Sitoutuminen, keskittyminen omaan alueeseen, joustavuus ja kommunikaatio ovat toiminnassa keskeisiä tekijöitä. 8 4

5 Digitaalisen tuotannon markkinat Eri tunnuslukujen mukaan Ruotsi ja Suomi lienevät hivenen edellä digitaalisessa sisältötuotannossa Norjaa ja Tanskaa. Yleinen trendi on, että perinteiset, suuret kustantajat ja mediatalot ovat nopeasti valtaamassa asemia ja hyödyntämässä uutta teknologiaa digitaalisessa sisällöntuotannossa. Muuallakin Euroopassa sisällöntuottajien painopiste on langattoman ja erityisesti matkapuhelinverkoissa tapahtuvan tietoliikenteen, sen päätelaitteiden ja matkapuhelinten lisäarvopalveluiden kehittämisessä. Uudet teknologiat, kuten WAP, eivät ole sielläkään vastanneet kuluttajien odotuksia. Valtavat UMTS investoinnit ovat silti vahvistaneet odotuksia langattomiin palveluihin. Digitaalinen, interaktiivinen televisio on vasta tulossa Eurooppaan, mutta toistaiseksi televisiokaapeliverkon saavutettavuus on suurin Benelux-maissa ja Isossa-Britanniassa. Tarkastele uusia tuotekonsepteja ja niissä käytettävää teknologiaa Oulun seudulla: laajakaistaverkko, Octopussy, WLAN 9 Sisältötuotanto Voimme perustellusti kysyä, tarvitseeko korostaa sisältötuotannon erottamista käytettävästä tuotantotekniikasta? Ne ovat sisäisesti suhteessa toisiinsa, eikä tekniikka ole sisällön edellytys, vaan yksi sen tärkeimmistä ulottuvuuksista. On tietysti niin, että uusimman selaintekniikan hankkiminen itselle lisää mahdollisuuksia nauttia/päästä osalliseksi uusimmasta sisällöstä. Voimme käyttää videokuvaa, ääntä, animaatioita ja vuorovaikutteista multimediaa. Järjestelmän päivittäminen uutta tekniikkaa vastaavaksi on yleinen käytäntö tietoteknistyneessä yhteiskunnassamme. Koko ajan toimimme yhä uusien betaversioiden varassa. Mikä on tämän vaikutus varsinaiseen sisältöön? Tarkastele esimerkiksi sanomalehti/ sähköinen webbilehti. Edellä mainitut ajatukset on poimittu johdannoksi teemalle sisältötuotanto Tietoviikko -lehdestä /Janne Seppäsen ajatuksista 10 5

6 Sisältötuotannon kilpailukyky Suomessa Sisällöntuottajaksi katsotaan yritys tai sen osa, joka tuottaa kulttuuri-, opetus-, viihde-, dokumentti- tai markkinointiaineistoa tai näiden yhdistelmiä, jotka on tarkoitettu julkaistavaksi perinteisessä tai digitaalisessa muodossa. Sisältötuotanto voidaan jakaa esim. seuraaviin ryhmiin: kuluttajiin kohdistuvaan sisältötuotantoon business-to-business -sisältötuotanto Sisältö voidaan jakaa: ydinsisältöön, joka on luovaan prosessiin tai tietoon perustuva ja kokonaisuus, johon kuuluvat esimerkiksi idea, visuaaliset hahmot muu visuaalinen muoto, ääni, käsikirjoitus, muu kuva-, ääni- tai tekstipohjainen kokonaisuus. ohjelmoituun sisältöön, joka on sisältöön olennaisesti kuuluvaa ohjelmistokoodia. Lisätietoa projektista löydät mainitusta Kauppa- ja teollisuusministeriön projektista löytyy osoitteesta: 11 Sisältötuotannon tuottajat Perinteiset mediat Tieto- ja viestintätekniikan valmistajat Ohjelmistotalot j ajärjestelmätoimittajat Teleoperaattorit Liikkeenjohdon konsultit Mainostoimistot AV-alan tuottajat Muut: käyttäjät itse... Katso: Ja myöskin IMU-projektin materiaali:

7 Sisältötuotanto toimialana Suomessa ( Sisältötuotannolla (content creation industry) tarkoitetaan sekä perinteisille jakelukanaville että sähköisille viestimille tarkoitetun dokumentti-, kulttuuri-, viihdetai markkinointiviestinnällisen ohjelmasisällön tuottamista sekä siihen liittyvän liiketoiminnan kehittämistä. Uusmedia-ala on Suomessa nuorta, ja sen markkinat ovat pienet. Yritysten henkilökunta on nuorta ja hyvin koulutettua.keski-ikä on 29 vuotta, ja yli puolella alalla työskentelevistä on akateeminen koulutus. Alan liikevaihto on kasvanut nopeasti. Se kasvoi vuoden 1995 noin 65 milj. markasta seuraavana vuonna jo 250 milj markkaan. Tälle vuodelle on budjetoitu noin 500 milj. markkaa. Tutkituista yrityksistä joka viides ilmoitti toimintansa olevan kannattamatonta. Alan kannattavuutta on heikentänyt yritysten harrastelijamaisuuden tai sivutoimisuuden lisäksi aloittavien yrittäjien tarve saada referenssitöitä ja hankkia osaamista, mikä on saanut ne hinnoittelemaan oman työnsä alle kannattavuusrajan. Yritykset pitävät tärkeimpinä kehitystavoitteinaan tuotekehityksen ja tietotaidon lisäämistä, toimintaprosessien parantamista ja yhteistyöverkostojen rakentamista. Lisäksi ne haluavat saada uusia markkinoita ja lisät kapasiteettia. Päättäjiltä yritykset odottavat mm. tietoliikenteen infrastruktuurin nopeaa kehittämistä sekä alan koulutuspaikkojen lisäämistä ja kehittämistä. (Lähde: KTM-tutkimus 1998) 13 MULTIMEDIAN TUOTANTOPROSESSI Multimedian tuotantoprosessi antaa hyvän kuvan, millaisia osaamisalueita hyvän tuotantotiimin tulisi hallita. Multimedian tuotantoprosessi alkaa tarvekartoituksella, jossa selvitetään mitä tehdään, kenelle tehdään sekä minkälaisessa ympäristössä ja millaisilla laitteilla tuotetta on tarkoitus käyttää. Seuraavaksi määritellään mitä kohteen on tarkoitus oppia tuotetta käyttäessään Tällöin päätetään mm. oppimisen tavoitteista, asiasisällöstä sekä oppimismallista. 14 7

8 MULTIMEDIAN TUOTANTOPROSESSI Tämän jälkeen suunnitellaan tuotteen interaktio, eli miten käyttäjä kommunikoi tuotteen kanssa. Tällöin määritellään toimintaperiaatteet, käyttöliittymän metaforat, käyttöliittymän toimintaperiaatteet, sisällön juoni, sisällön navigointikartta sekä näyttöjen perusasu. Vasta kun kaikki tämä on suunniteltu, alkaa varsinainen käsikirjoittaminen ja story boardien laatiminen. Näiden pohjalta seuraa varsinainen A/V tuotanto, joka muodostuu elokuvan teosta tutuista ennakkotuotanto-, tuotanto- ja jälkituotantovaiheista. Kun kaikki media-aineisto on saatu tuotettua alkaa sen yhdistäminen toimivaksi multimediatuotteeksi. Tämän jälkeen tuotteesta testataan ns. alpha ja beta -versiot, jonka jälkeen alkaa sen levitys Lähde: 15 Multimedia-ammattilaisen toimenkuvat Johtava tuottaja (executive producer) Tuottaja Lakimies Taloudellinen neuvonantaja Agentti Rekrytoija Markkinointivastaava Creative director Art director Käyttöliittymäsuunnittelija Pelin suunnittelija Käsikirjoittaja Päätoimittaja Sisällön asiantuntija Visuaalinen suunnittelija Animaattori (2D, 3D) Äänituottaja Muusikko/äänisuunnittelija Editoija Videotuottaja/-kuvaaja Esiintyjä/näyttelijä Valaistus. lavastus, rekvisiitta Ohjelmoija Testaaja Myyntihenkilöstö Käyttötuki 16 8

9 Digitaalisen sisällön suunnittelu- ja toteutusprosessi Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella Idea Sisällön suunnittelu Toteutuksen suunnittelu Toteuttajat: 1.Sisällön tuottaja 2.Projektiosaaja 3.Videokuvaaja 4.Editoija, visuaalinen suunnittelija 5.Tekninen toteuttaja 6.WWW-ohjelmoija 7.Muut tukiresurssit Taltiointi digitaaliseen muotoon Raakaeditointi Editointi ja materiaalin paketointi Siirto jakelumedialle Jakelu 17 Digitaaliset sisällöt opetuksessa Aloitusluento CD /Video/ mediaserveri Lopetusluento Suoritus Harjoitukset ja verkko-oppimisympäristö Luennot Streaming Videona, Web Radiolla, Harjoitukset videoituna ja / tai videoneuvotteluna Suoritus Materiaali ja tutorointi verkko-oppimisympäristössä 18 9

10 Tarvittavat tekniikat Tekstisisällön, kuvamateriaalin ja multi-/hypermedian tuottamisvälineet (PDF, HTML, Flash, ) Videokuvaus- ja taltiointivälineet ja tuotantoympäristöt Kuvan editointilaitteet ja ohjelmistot (MAC, PC) Editoidun materiaalin pakkausvälineet (ASF, MPEG4, MP3...) Jakelumateriaalin koostamisvälineet Paketointi ja siirto medialle (CD/ROM, DVD, Streaming) Jakelu ja käyttö esim. opetuksessa (mediapalvelimet, oppimisympäristöt, lähiverkko/internet, videoneuvottelu, webradio, muut webbitekniikat) 19 Sopimusmallit virtuaaliopetushankkeille Opetusministeriö on julkaissut seuraavat virtuaaliopetushankkeille tarkoitetut sopimusmallit: koulutuksen järjestäjän ja tekijän välinen virkatehtävää/työtehtävää koskeva sopimusmalli koulutuksen järjestäjän ja tekijän välinen sopimus aineiston valmistamisesta ja hyödyntämisestä ("ulkopuolinen toimeksianto") koulutuksen järjestäjien välinen sopimus yhteishankkeessa tuotettavasta verkkoopetuksen aineistosta koulutuksen järjestäjän ja verkko-opetukseen osallistuvan opiskelijan välinen sopimus oppimateriaalin käytöstä Sopimusmallit löytyvät seuraavasta linkistä: Opetusministeriö edellyttää, että jokaisessa opetusministeriön rahoittamassa virtuaali/verkko-opetushankkeessa laaditaan tarvittavat sopimukset aineistojen tekijöiden kanssa verkko-opetuksen aineiston tuottamisesta ja käyttöoikeuksista. Sopimusmalleja voidaan käyttää ja muokata tilanteen vaatimalla tavalla

11 Multimediamateriaalin tekijänoikeudet Yleissääntö on se, että Internetistä löytyvä kaikki materiaali on tekijän-oikeuksien alaista tavaraa siinä missä muutkin teokset, esim. painotuotteet. Selvitä itsellesi: Mikä on teos? -teoksen luojan tekijänoikeudet Kopiointi yksityiskäyttöön -teoksen lainaaminen Sähköpostiviestit -käännökset Mitä vapaasti kopioitavaa materiaalia on? Omat kotisivut ja tekijänoikeudet Malli: While you are free to download and save a copy on any of screens, you may not reproduce any of these copyrighted screens on your own computer or distribution to any other person. You may not modify, publish, transmit, create derivative works or in any way exploit any of the copyrighted material Lisätietoa: Pekka Salonpää, Digitaaliseen tietoon liittyvä lainsäädäntö 21 Virtuaaliyhteisö netissä Hotelli Kultakala ( Tutustu kyseiseen palveluun ja mieti seuraavia asioita: Kenelle palvelu on suunnattu? Mitä vuorovaikutteisia piirteitä siihen sisältyy? Mikä on palvelun ansaintalogiikka? Mitä teknisiä toteutusratkaisuja on taustalla? Mitä tietoturvariskejä tähän sisältyy, vai onko niitä? 22 11

12 Valtaako viihde Webin? Portaalien fuusioituminen viihdeteollisuuden kanssa lienee yksi merkki Webin viihteellistymisestä. Ostajina ja kumppaneina ovat media- ja viihdejätit, jotka hakevat sisältöteollisuudelleen reaaliaikaisia kasvavia markkinakanavia. Esimerkkeinä olkoon CBS Newsin ja American Onlinen yhteistyö. Time Warnerin yhteistyö Yahoon kanssa. ABC Newsin siirtyminen Infoseekille --->yhteinen go.com portaali Japanilainen Sony rakentaa viihdeportaalia liittolaisinaan AtHomen ostama Exciteja mahdollisesti vielä AOL Netcenter Kun studiot, TV-tuottajat ja levy-yhtiöt tulevat Internetiin, tietokoneiden sulautuminen viestintään saa uutta potkua, toteaa Jim Moloshok Warner Bros. Onlinesta Keväällä 1999 julkistetaan Entertaindomain-viihdekanava ( Yhdysvalloissa uusi business leviää erityiseti kaapelimodeemiyhteyksille. Käyttäjämäärä on noin muutama miljoona, mutta potentiaali 21 miljoonaa käyttäjää. 23 Katsaus digitaalisiin tuotantovälineisiin Digitaalinen televisio ( nykytilanne Miten muuttaa tv- markkinoita? Kanavaniput ja ohjelmakaaviot Tv-yhtiöiden ja sisällöntuottajien roolit Ohjelmien lisäarvopalvelut Maksutavat Interaktiiviset/kohdennetut mainokset 24 12

13 DigiTV Useat pienet purot Formulat, muut tapahtumat, opetus Sähköposti, pankkipalvelut Sisäinen paine kehityksen edesauttajana Teksti/- multimediasisällön yhdistäminen TV ohjelmaan 25 Katsaus digitaalisiin tuotantovälineisiin Digitaalinen musiikki ( Nykytilanne Miten muuttaa musiikkimarkkinoita? Napster, Aimster, Levy-yhtiöiden, musiikin tuottajien roolit Digitaalisen musiikin jakelumediat ja käyttöalustat Maksutavat Tekijänoikeudet ja piratismi 26 13

14 Katsaus digitaalisiin tuotantovälineisiin Digitaalinen video ja elokuva Nykytilanne Miten muuttaa elokuvamarkkinoita? Jakelukanavat Elokuvayhtiöiden roolit Digitaalisen elokuvan jakelumediat ja käyttöalustat Maksutavat Tekijänoikeudet ja piratismi 27 Sisältötuotannon tulevaisuus Jakelukanavien määrä moninkertaistuu ja yleisöt fragmentoituvat. Teemakanavien kautta tavoitellaan pieniäkin markkinasegmenttejä ja markkinointikustannukset kasvavat. AV-tuotteiden kysyntä kasvaa hitaasti ja sisältötuotantoyritykset hyötyvät markkinoiden muutoksesta. Kotimainen sisältö säilyttää merkityksensä TV-kanaville asiakaslojaliteetin ylläpitäjänä. Euroopasta tulee suurin markkina-alue. Julkisen palvelun TV toimii yhä moottorina AV-teollisuudelle. Markkinat polarisoituvat: Rajattu kysyntä kalliille tuotteille Kasvava kysyntä täyteohjelmatuotannolle ja niche-tuotteille. Sisällön lähetysoikeuksien hintasuhteet vaihtelevat. Tänään halpa sisältö voi kallistua huomenna ja päinvastoin

15 Sisältötuotannon tulevaisuus Maksu-TV; teemakanavat ja eurooppalainen sisältö yleistyvät. Mainostulojen merkitys pysyy maksu-tv:n tilaajamaksujen kasvusta huolimatta merkittävimpänä tulonlähteenä. Eurooppalainen elokuva elää uutta nousukautta. Digitaalinen media on sisältötuotannon nopeimmin kasvava ala. Interaktiivisen TV:n tuomien tulojen ennustetaan nousevan Euroopassa noin 90 miljardiin markkaan vuoteen 2005 mennessä. Internet on arkipäiväistymässä ja sen käyttäjien määrän kasvu jatkuu. Lähivuosina online-palvelujen liikevaihdon uskotaan moninkertaistuvan ja vuonna 2001 sen arvioidaan olevan jo n. 76,2 miljardia markkaa. Internetin ja TV:n sulautuminen toteutuu. Langaton viestintäteknologia muodostuu merkittäväksi sisällön jakelun kanavaksi. Brandit kilpailevat asiakkaiden luottamuksesta internetissä, mutta verkkoon mahtuu fyysiseen maailmaan verrattuna vain harvalukuinen määrä menestyksekkäitä brandeja. Aikaisessa vaiheessa brandin kehittävät yritykset rakentavat huomattavan arvon itselleen. Brandin rakentaminen ja riittävä rahoitus ovat entistä tärkeämpiä. Teemakanavien niche-markkinoille suunnattavan sisällön kysyntä luo mahdollisuuksia erikoistuneille sisältöyrityksille 29 Sisältötuotannon tulevaisuus Pientenkin yritysten on pystyttävä hyödyntämään suurtuotannon et uja. Menestyksekkäimmät yritykset pystyvät tuottamaan korkealaatuista sisältöä edullisesti. Tuote on rakennettava alusta alkaen asiakaslähtöisesti kansainvälisesti myytäväksi. Internet -kauppaan ja teknologiaan perustuvat muut liiketoimintasovellukset ja uudet jakelukanavat lisäävät sisällön kysyntää. Edullinen korkealaatuinen lokalisointi on voimakas kilpailuetu ja osa brandin kehitysprosessia. Brandituotelokalisoidaan parhaissa tuotteissa paikalliseksi brandiksi. Sisällön juridinen hallinta on entistä olennaisempi kilpailukykyyn ja kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Sisältötuotantoyrityksen organisaatiossa tuottajan rooli saa kasvavan merkityksen. Tuottajalta edellytetään poikkitieteellistä osaamista liiketoiminnallisen toimintatavan toteuttajana. Riskirahoitus erikoistuu ja sen saatavuus paranee. Sisältötuotantoyritysten älyllisen osaamis- ja sisältöpääoman merkitys korostuu liiketoiminnassa ja sen arvonmäärityksessä. Sisältötuotantoyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittava riskirahoitus edellyttää uskottavaa ja kiinnostavat tuottonäkymät sisältävää liiketoimintasuunnitelmaa