Työllistymisen mahdollisuudet seminaari Ammatillisen erityisopetuksen vaikuttavuus tavoitteena työllistyminen
|
|
- Juuso Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työllistymisen mahdollisuudet seminaari Ammatillisen erityisopetuksen vaikuttavuus tavoitteena työllistyminen Ammatillisen koulutuksen puuttumisen yhteiskunnallinen kustannus Jukka Ohtonen sosiologi, tutkija
2 Ammatillisen koulutuksen puuttumisen yhteiskunnallinen kustannus - katse marginaaliin - kun koulutus jää pelkkään peruskouluun? millaisiin kustannuksiin päädytään ellei tehdä mitään? ja millaisia hyötyjä tuloksellinen toiminta tuottaa?
3 Ammatillisen koulutuksen puuttumisen yhteiskunnallinen kustannus Kustannus? Lähtökohtaisesti kyse on ajattelutavasta -mittaamiseen on lukuisia vaihtoehtoja - kokonaiskustannus: taloudellisen ajattelun lähtökohta kustannukset maksajasta riippumatta, hankkeen koko eliniän mittaiset kustannukset - keskimääräinen kustannus: kustannukset jaetaan tuotoksen määrällä - rajakustannus: kustannuksen nousu, kun tuotantoa lisätään yhdellä yksiköllä (rajahyöty) rajahyöty on se hyödyn lisäys, joka syntyy kun kulutusta lisätään, positiivinen, nolla, negatiivinen (Carl Menger ja vesilasi 1871) - vaihtoehtoiskustannus: resursseja käytettäessä menetetty vaihtoehtoinen hyöty tai mahdollisuus
4 Ammatillisen koulutuksen puuttumisen yhteiskunnallinen kustannus Kustannus ja hyöty kyse on edelleen enemmän ajattelutavasta kuin mittaamisesta suorat, epäsuorat, mitattavat, vaikeasti mitattavat kustannukset ja hyödyt Esimerkkejä vertailun ja mittaamisen keinoista kustannus-hyötyanalyysi ja kustannus-vaikuttavuusanalyysi rahamääräistäminen, hylkäysmahdollisuus analyysi ei anna vastausta hyväksymiseen / hylkäämiseen
5 1. Mitä työmarkkinoilla ja koulutuksessa tapahtuu tilastokatsaus 2. Miten nuorten työllistyminen muuttuu miten muutoksia tulisi ymmärtää 3. Kouluttautumisen talousvaikutukset 4. Yhteiskunnalliset muutokset 5. Tutkimus 10 nuoresta
6 Työllisten määrä vuosina henkilöä 1990: : : Työllisten määrän erotus vuoteen : : : Työllisten määrä ylitti vuoden 1990 lukumäärän vuonna Vuonna 2014 työllisten määrä oli (4%) alhaisempi kuin vuonna (Lukujen lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) M/S Monsun, moottorimies Ruostetsaari
7 Suurimpien toimialojen työvoiman muutokset osaselitys matalan koulutusvaatimuksen työpaikkojen vähäisyydelle
8 Väestön koulutusrakenne ja työvoiman kysyntä
9 Työllisen työvoiman koulutusrakenne vuosina % Muutos vuodesta 1987: +24% +47% -64% +162% Koko työllisen työvoiman muutos: +1% Keskiaste Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste Pelkkä perusaste Ylempi korkeakoulu / Tutkijakoulutus Koko työllisen työvoiman koulutusrakenne Lukujen lähde: Tilastokeskus
10 29 -vuotiaiden koulutusaste vuonna 2011
11 29-vuotiaiden pääasiallinen toiminta koulutusasteen mukaan vuonna 2011
12 Työpaikkojen määrän muutos koulutuksen mukaan Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1, Työllisyysaste Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Korkeakouluaste 90% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,
13 29 -vuotiaiden koulutusasteet ja 20 vuoden muutokset Työn ja opiskelun ulkopuolisuuden määrittelyn kannalta olennaisin havainto on pelkän perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta, joka on laskenut prosenttiyksikön 10 vuodessa. Sen mukaan tänään peruskoulunsa päättäneistä arviolta 14-15% ei tule suorittamaan ammatillista tai muuta tutkintoa 30 ikävuoteen mennessä
14 Työn ja opiskelun ulkopuolisten osuus koulutusryhmittäin, 29 -vuotiaat koko maa
15 Työn ja opiskelun ulkopuolella olevat 29 -vuotiaat prosentteina ikäluokasta vuonna 2012
16 Miksi juuri 29-vuotiaat nuoret tarkastelujen lähtökohtana? Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja samalla osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä. Tämän vuoksi 29 vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka moni nuori jättää kouluttautumisensa pelkän peruskoulun varaan. Samalla selviää, kuinka suuri osuus ikäluokasta menettelee näin eikä hanki itselleen ammatillista koulutusta. Kun tarkasteluun otetaan 29 -vuotiaiden kohortti, heillä on kulunut jo 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja ensimmäisestä jatkokoulutukseen hakeutumisen päätöstilanteesta. Peruskoulutuksen onnistumisen osalta puhutaan niin ikään 13 vuoden takaisesta ajasta, joka joidenkin mielestä on historiaa ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana. Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat kuitenkin hitaasti niin kuin nähtiin pelkän peruskoulun suorittaneiden väestöosuudessa, jossa ilmenee vain yhden %-yksikön muutos 10 vuodessa.
17 Koko ikäluokan ulkopuoliset yht. % Vain peruskoulun suorittaneet vuotiaat vuonna vuotiaat % -osuuden laskentakriteerinä Koko maa 2011 Ilman pk %* Vain peruskoulun suorittaneet % ikäluokasta Ulkopuoliset vain peruskoulun suorittaneista Alhaisen koulutuksen lisäys ulkopuolisuuteen Lkm. % Lkm.. % Lkm lopussa *Ilman pk = %-osuus ilman peruskoulun suorittaneita Palkkatulo: perusasteen koulutuksen mukainen mediaanitulo /v, eläkemaksu 23,4% Saamatta jääneet palkat, eläkemaksut ja kunnallisverot (2011) /v Henkilöitä Palkkasumma Eläkemaksut Yhteensä Vero-% Verot , Per as Per 10T as Per asukas 181 /v
18 Työn ja opiskelun ulkopuolisuuteen liittyvät tulonsiirrot Maksaja Tukimuoto /pv 20pv/kk 30 % Yht./kk Yht./v Kela Työmarkkinatuki 31,36 627,2 627, Kela Kunta, Asumistuki keskimäärin 11/2012 Toimeentulotuki perusosa ,5 279, ,3 143,2 143, Yhteensä henkilöä koskevat laskennalliset tulonsiirrot yhteensä tulonsiirrot maksajasta (Kela, kunta, työttömyyskassa, yksityinen ) riippumatta
19 Koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna 2009/-10 Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan % lkm Koulutussektorit yhteensä 5, Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus 8, Ammattikorkeakoulukoulutus 6, Yliopistokoulutus 4, Lukujen lähde: Tilastokeskus
20 Sataedussa 2005, 2007 ja 2009 opintonsa keskeyttäneiden kokemäkeläisten nuorten elämäntilanne vuonna 2012 Toiminta nyt (%) Toimeentulo (%) Työssä Opiskelemassa Työtön Palkka Opintotuki Toimeentulotuki Tyytyväisyys elämään (%) Siviilisääty (%) Kyllä Ei Eos Naimaton Naimisissa Eronnut n= 39 Vastausten lukumäärä vaihteli
21 Väkivaltarikollisuus koulutusryhmittäin vuonna 2013
22 Nuoret väkivaltarikosten tekijät yhteiskunnallisen aseman mukaan vuonna 2012 Työ suojaa
23 Rikoksia tehneet vuotiaat koulutuksen mukaan %-osuus rikoksia tehneistä henkilöistä
24 Kaksi tutkimusta nuorten ongelmallisesta elämänkulusta Maija Säkäjärvi ja Jukka Ohtonen (toim.) (2014): Työkaluja ja tilannetajua. Itsetuhoisten ja väkivaltaisten nuorten ammatillinen kohtaaminen. ( Itsetuhoisten- ja-vakivaltaisten-nuortenammatillinen-kohtaaminen-loppuraportti.pdf) Martti Siisiäinen (2014): Työtä vailla olevat nuoret. Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Haurastuvat työmarkkinat Suomessa. Vastapaino.
25 Jukka Ohtonen Kymmenen tarinaa kohtaamisesta Selvitys väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyvien nuorten elämänkuluista ja palvelujen käytöstä Äiti: Olen odottanut yli 20 vuotta, että joku kysyy, mitä meidän perheelle kuuluu! Nuori: Tämä on ensimmäinen kerta, kun kerron elämästäni näin laajasti kenellekään.
26 Jukka Ohtonen Selvitystyön aineisto 10 nuoren haastattelut (5 N, 5 M, vuotiaita) Nuoret tavoitettiin etsivän nuorisotyön, lastensuojelun, nuorisotyön ja Rikosseuraamusviraston kautta Kriteereinä toistuva väkivaltainen tai itsetuhoinen käyttäytyminen 25 nuorten nimeämän ammattilaisen haastattelut Sosiaalityö, nuoriso, opetustoimi, mielenterveystyö, päihdetyö, poliisi Vanhempien haastattelut (2) Asiakirja-aineisto
27 Jukka Ohtonen Asiakirja-aineisto 9 nuorta haki kaikki itseään koskevat asiakirjansa asiakirjapyyntöä / nuori, ka 20 (muutot, palvelujen käyttö) Asiakirjojen hakemiskäytännöt vaihtelivat organisaatioittain (valmiit lomakkeet / vapaamuotoiset pyynnöt)
28 Yhdistelmätarinat Susanna ja Ville Tarina Nuoren elämänkulun ja palvelujen käytön kaavio Nuoren oma arvio kohtaamisista eri palveluissa ja niiden merkityksistä omien asioiden hoitamisessa
29
30
31
32 Katse marginaaliin 1. Osuus ikäluokasta Koulutus jää pelkkään peruskouluun: 14-15% -heistä 38% työn ja opiskelun ulkopuolella 29 -vuotiaana Lastensuojelun asiakkuus 9-10% Selvitettyihin rikoksiin epäillyt, pelkän peruskoulun käyneet vuotiaat - 15% väestöstä - 46% rikoksia tehneistä
33 Katse marginaaliin 2. Häiritty lapsuus, 10 kertomusta: Havaittava oireilu alkaa jo lapsuudessa (päiväkoti, alakoulu) tai varhaisnuoruudessa Vanhempien avioero Runsaita muuttoja, koulujen vaihtoja Kokemuksia ulkopuolisuuden tunteista perheeseen Isästä eroon joutuminen / hylkääminen Kokemuksia vanhempien runsaista parisuhteista Perheväkivaltaa, vanhempien alkoholiongelmia Tupakointia alle 18-vuotiaana Alkoholin ongelmakäyttöä Kehitykselle haitallisia seurustelusuhteita itseä vanhempien kumppaneiden kanssa Seksuaaliterveyden ja käyttäytymisen ongelmia jo alaikäisenä Koulukiusaaminen joko kiusattuna tai kiusaajan Lintsaaminen kouluista Toisen asteen keskeyttämisiä Työkokemus vähäistä ja pirstaleista Talouden hallinnan ongelmia Väkivaltaista käyttäytymistä yli 16 vuoden iässä
34 Vertailututkimus: työtä vailla olevat nuoret Martti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret. Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino s Havainnot 1. Lapsuudenkotia leimasi taloudellinen ahdinko ja avioero, perheen hajoaminen Vähäisten voimavarojen olosuhteissa avioero saattaa heikentää kouluttautumista (Haastateltujen nuorten mukaan isän poissaolo heikentää kontrollia ja lisää turvattomuutta) 2. Sosiaalinen kärsiminen: isän hylkäämät perheet, psyykkiset ja fyysiset ongelmat, päihteiden käyttö 3. Masennus ilmenee jo kouluiässä, asunto-olojen puutteet, asunnottomuus, yksinäisyys 4. Kokemuksia hyväksikäytetyksi tulemisesta 5. Väkivalta: vanhempien keskinäinen, vanhempien lapsiin kohdistama, lasten ja nuorten keskinäinen 6. Rankat kokemukset lastenkodissa ja sijaisperheessä Tulkinta * Lapsuuden hallitsematon aggressiivisuus ja kontrollin puute vaikeuttavat kouluttautumista (Lea Pulkkinen) * Koulutus tärkein väylä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan: monien ihmisten osalla taloudellis-sosiaalisen menestyksen ja sen saavuttamisen keinojen välillä on kuilu, joka houkuttaa ei-legitiimien keinojen käyttöön ja ns. poikkeavaan selviytymiseen
35 Tilanteeseen puuttumattomuuden kasautuvat talousvaikutukset avaavat tien kohti huono-osaisuuden marginaalia Suurin seuraus syntyy menetetystä potentiaalista
36
37
38 KANSALAISYHTEISKUNTA perhe-suku-yhteisöt YKSITYINEN SEKTORI oy- ry Suoritus -periaate Solidaarisuus -periaate luvun muutossuunnat Yhteisvastuullisuus -periaate Palvelujen yksityistäminen JULKISYHTEISÖT valtio - kunta
39 Desiilien tulo-osuudet (%) käytettävissä olevista tuloista vuosina
40 Kolme yhteiskunnan tilan ja hyvinvoinnin indikaattoria GPI (Genue Progress Indicator), joka on käännetty todellisen hyvinvoinnin mittariksi, kehitettiin täydentämään pelkkää talouden kasvua ja siinä ilmeneviä muutoksia kuvaavaa bruttokansantuotetta. GPI on hyvinvointiteorian mukainen yhteiskunnan tilaa kuvaava mittari, joka huomioi talousindikaattoreiden ohella myös ihmisten hyvinvointia kuvaavat tekijät ja niiden ilmenemisen, tulonjaon, yksityisen kulutuksen sekä ympäristötekijät. Ks. ks. myös Hoffrén J. (2008): Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Tieto&trendit 7/2008. Tilastokeskus.
41 Genuine Progress Indicator (GPI) + Painotettu yksityinen kulutus - Liikenneonnettomuuksien kustannukset + Kotitaloustyön ja vanhemmuuden arvo - Vesistöjen pilaantumisen kustannukset + Korkeakoulutuksen arvo - Ilmansaasteiden kustannukset +/- Vapaaehtoistyön arvo - Meluhaittojen kustannukset + Kestokulutushyödykkeiden tuottamat palvelut - Soiden ja kosteikkojen häviäminen + Maanteiden tuottama hyöty - Maatalousmaan häviäminen - Rikollisuuden aiheuttamat kustannukset - Luonnontilaisten metsien häviäminen - Vapaa-ajan menettämisen arvo - Luonnonvarojen käyttö - Vajaatyöllisyyden kustannukset - Hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat vahingot - Kestokulutushyödykkeiden hankinta - Otsonikerroksen ohentumisen kustannukset - Työmatkakustannukset +/- Pääoman nettokasvu - Kotitalouksien saasteiden torjunta +/- Nettolainananto = GP
42
43 Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 1. Asian esiintyvyys* Kaveripiirin negatiivinen vaikutus omaan käyttäytymiseen 10 Tupakointia alle 18-vuotiaana 10 Muuttoja lapsuudessa 10 Lintsaaminen kouluista 9 Ensimmäinen seurustelusuhde alle 16 v 8/9 Perheväkivalta 8 Taloudenhallinnan ongelmia (pikavipit, sakot..) 8 Väkivaltaista käyttäytymistä yli 16 vuoden iässä 8 Alkoholin ongelmakäyttöä 8 *Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm
44 Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 2. Asian esiintyvyys* Väkivaltarikoksesta epäilty; 1-16 kpl (2 N, 5 M) 7 Muista rikoksista epäiltynä (3 N, 4 M) 7 Väkivaltaista käyttäytymistä alle16 v (3 N, 4 M) 7 Huumeiden käyttö (3 N, 4 M) 7 Toisen asteen keskeyttämisiä (1-4 kpl) (4 N, 3 M) 7 Kehitykselle vahingollisia seurustelusuhteita, tutkijan tulkinta 6 *Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm
45 Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 3. Asian esiintyvyys* Päihde- ja huumausainerikoksista epäilty; 1-47 kpl (1 N, 4 M) 5 Tuomiot** (1 N, 4 M) 5 Itsemurhayrityksiä; alkaen v (4 N, 1 M) 5 Viiltelyä (4 N, 1 M) 5 Koulukiusaamisen kohde (3 N, 2 M) 5 Äidin jaksamiseen ja mielenterv. liittyviä ongelmia (3 N, 2 M) 5 Isän/isäpuolen päihteidenkäyttöä lapsen asuessa kotona 5 Nuoren kokemus vanhempien runsaista parisuhteista (4 N, 1 M) 5 Yksinäisyyden kokemuksia (4 N, 1 M) 5 *Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm ** ehdonalaisia tuomioita viidellä, yhdyskuntapalvelusta kahdella, ehdottomia vankeustuomioita yhdellä
46 Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 4. Asian esiintyvyys* Äidin päihteiden käyttöä nuoren kotona asuessa (2 N, 2 M) 4 Raiskauksen kohde tytöistä 4/5 Koulukiusaajana toimiminen (1 N, 2 M) 3 Syömishäiriöitä (2 N, 1 M) 3 Raskauden keskeytykset, omat / tyttöystävän 3 Aggressiivista käyttäytymistä alle kouluikäisenä (2 M) 2 *Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm
47 Positiiviset Nuorten nimeämät merkitykselliset elämän käännekohdat Lastensuojelulaitos (koulu loppuun, turvallinen paikka, muutos käyttäytymisessä) 3 mainintaa Oma / äidin raitistuminen 2 Havahduttavat rattijuopumuspidätys / itsemurhayritys (pysäytti hetkellisesti miettimään) 2 Oman lapsen syntymä 2 Sosiaalisen tuen saanti 2 Urheiluharrastuksen aloittaminen (päihteiden käyttö väheni) 1 Päihteiden käyttö 2 Isään tutustuminen pitkän eron jälkeen 1 Omaan asuntoon muuttaminen (17v) 1 Itsetunnon vahvistuminen terapian avulla 1
48 Negatiiviset Nuorten nimeämät merkitykselliset elämän käännekohdat Vanhempien ero 3 mainintaa Omat erot 3 Kokemus isän hylkäämisestä 2 Lukuisat muutot 2 Koulukiusaamisen kohde käännekohtana 1 (huom. Kiusaamista muillakin) Raiskaus 1 Äitisuhde 1 Isän kuolema 1 Päihteiden käytön aloittaminen Äidin pahoinpitelyn näkeminen 1 Pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen 1 Lastensuojelulaitoksen liian tiukat rajat 1
49 Koostetta nuorten tarinoista, yhteensä 10 nuorta (5N+5M) Väkivaltaista käyttäytymistä, 7 nuorta (2 N, 5 M) Itsetuhoista käyttäytymistä, 5 nuorta (4 N, 1 M) Keskeisiä havaintoja Negatiivisia tapahtumia jo lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa Palvelut alkavat pääasiassa 15+ iässä Teemat * Perhe, sosiaaliset suhteet ja asuminen * Päivähoito, koulu, opiskelu * Työ ja muu * Vapaa-aika Riskit ja oirekäyttäytyminen Erityispalvelujen käyttö
50 Perhe, sosiaaliset suhteet ja asuminen 8 /10 nuorta syntyi tavanomaiseen ydinperheeseen 2/10 nuorta syntyi yksihuoltajaäidille Kaikki erolapsia: 7/10 nuoren vanhemmat erosivat, kun lapsi oli alle 10v Runsaita muuttoja lapsuudessa (2-12 muuttoa) Kahdella täysi-ikäisenä asunnottomuutta (2 M) Kokemuksia ulkopuolisuuden tunteesta perheeseen, isän hylkääminen Kokemuksia vanhempien runsaista parisuhteista 4/5 tytöllä heikko äitisuhde Ensimmäiset seurustelusuhteet vuotiaina, yhdellä ei suhteita Nuorilla kehitykselle haitallisia seurustelusuhteita: - tytöillä seurustelua huomattavasti vanhempien kumppaneiden kanssa - seurustelua päihteiden käyttäjien / itsetuhoisen kumppanin kanssa Suurimmalla osalla kavereita (huom. kaveripiirin negatiivinen vaikutus) Muutama kokenut yksinäisyyttä lapsuudesta lähtien
51 6/10 aloitti päivähoidon alle 3 -vuotiaana Päivähoito, koulu, opiskelu 8/10 useita alakoulun vaihtoja, 4/10 yläkoulun vaihtoja - nuoret kokivat muutot sosiaalisille suhteilleen negatiivisina - 2/10 luokalle jääminen (1 N, 1 M) - koulukiusaaminen kiusaajana tai kiusattuna - 4/10 erityisopetuksessa (1 N, 3 M) - 5/10 poikkeuksellinen peruskoulun loppuun saattaminen; sisäoppilaitos, jopo, tenttiminen, lastensuojelulaitos (2 N, 3 M) - 7/10 toisen asteen keskeyttämisiä; 1-4 kertaa (4 N, 3 M)
52 Työkokemus vähäistä ja pirstaleista Työ ja varusmiespalvelus - työharjoittelua, kesätöitä, työtä verokortitta - 1/10 vakituisessa työsuhteessa 1/10 armeija suoritettu (myönteinen kokemus) 3/10 vapautettu varusmiespalveluksesta terveydellisistä syistä Vapaa-aika 8/10 liikuntaharrastuksia 7/10 lapsuudessa myös ohjattuun toimintaan osallistumista Joillakin vanhemmat eivät halunneet/kyenneet maksamaan harrastuksia
53 Erityispalvelujen käyttö 8/10 mielenterveyspalvelujen käyttöä (5 N, 3 M) - 5/10 sekä osasto- että avohoitoa 7/10 lastensuojelun asiakkuus (4 N, 3 M) - 7/7 sijoitus - 5/7 jälkihuolto 6/10 päihdepalvelujen käyttö (3 N, 3 M) - 2/10 sekä osasto, että avohoitoa - 4/10 avopalveluja
54 Nuorten tilanne haastatteluhetkellä Opiskelija, ammattitutkinto 2, lukio 1 Lyhytkestoisissa töissä 1 Sairaslomalla vakituisesta työstä 1 Työtön työnhakija 2 Työkyvyttömyyseläkkeellä, yksilöterapiassa 1 Toimeentulotuella / psykiatrisessa avohoidossa 1 Odottaa asunnottomana vankeustuomion alkamista 1
55 Vertailututkimus Martti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret. Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino s Tutkimuskysymykset: 1. Miten ja mistä syistä tutkittavien työttömien nuorten valinnat ja elämänkulku muotoutuivat? 2. Millaisia ovat haastateltavien elämänkulun jatkuvuudet ja käännekohdat? 3. Millaista sosiaalista kärsimystä he ovat omassa elämässään kohdanneet, ja millaisin keinoin he ovat siitä selvinneet? 4. Millaisia ovat haastateltujen nuorten sosiaaliset verkostot, poliittinen ja muu osallistuminen sekä tulevaisuudensuunnitelmat
56 Vertailututkimus: työtä vailla olevat nuoret Martti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret. Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino s Havainnot 1. Lapsuudenkotia leimasi taloudellinen ahdinko ja avioero, perheen hajoaminen Vähäisten voimavarojen olosuhteissa avioero saattaa heikentää kouluttautumista (Haastateltujen nuorten mukaan isän poissaolo heikentää kontrollia ja lisää turvattomuutta) 2. Sosiaalinen kärsiminen: isän hylkäämät perheet, psyykkiset ja fyysiset ongelmat, päihteiden käyttö 3. Masennus ilmenee jo kouluiässä, asunto-olojen puutteet, asunnottomuus, yksinäisyys 4. Kokemuksia hyväksikäytetyksi tulemisesta 5. Väkivalta: vanhempien keskinäinen, vanhempien lapsiin kohdistama, lasten ja nuorten keskinäinen 6. Rankat kokemukset lastenkodissa ja sijaisperheessä Tulkinta * Lapsuuden hallitsematon aggressiivisuus ja kontrollin puute vaikeuttavat kouluttautumista (Lea Pulkkinen) * Koulutus tärkein väylä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan: monien ihmisten osalla taloudellis-sosiaalisen menestyksen ja sen saavuttamisen keinojen välillä on kuilu, joka houkuttaa ei-legitiimien keinojen käyttöön ja ns. poikkeavaan selviytymiseen
57 Kohtaamisen taidot hanke Kiitos
Varhainen havainnointi ja ennakointi
Välittämisen koodi, Seinäjoki 10.3.2015 Ensimmäinen steppi: Varhainen havainnointi ja ennakointi Jukka Ohtonen Terveydenhuollon lisensiaatti, sosiologi 045 8722 118 juohtonen@gmail.com Miksi tarvitaan
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
LisätiedotSelvitys lastensuojelun kysynnästä ja kustannuksista Jukka Ohtonen, tutkija p. 045 8722 118 jukka.ohtonen@kolumbus.fi
Selvitys lastensuojelun kysynnästä ja kustannuksista Jukka Ohtonen, tutkija p. 045 8722 118 jukka.ohtonen@kolumbus.fi Lastensuojelupäivät 1.10.2014 Hämeenlinna Lastensuojelun kysyntä Lastensuojeluilmoitusten
LisätiedotTaloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh
Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh. 045 8722 118 @-posti: juohtonen@gmail.com Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta,
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotRiittääkö pelkkä peruskoulu? Näkökulmia nuorten koulutukselliseen syrjäytymiseen
Riittääkö pelkkä peruskoulu? Näkökulmia nuorten koulutukselliseen syrjäytymiseen Vaasa 3.12.12 Projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys Oy p. 045 8722 118 OSAHANKKEET: 1. MONIALAISEN YHTEISTYÖN
LisätiedotKestävän hyvinvoinnin seuranta
Lausunto: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Kestävän hyvinvoinnin seuranta Jukka Hoffrén HTT, Dosentti (Soveltava tilastotiede) Helsingin yliopisto Jukka Hoffrén 1 Kestävän hyvinvoinnin mittaaminen
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotNurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.
ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotSyntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla
Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotTyöllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotETELÄ-SAVON GPI ETELÄ-SAVON GPI (GENUINE PROGRESS INDICATOR) SISÄLTÖ. Mikä on maakuntien GPIvertailun. järjestys?
1 TRENDIKATSAUS 1/2017 ETELÄ-SAVON GPI ETELÄ-SAVON GPI (GENUINE PROGRESS INDICATOR) Tässä katsauksessa tarkastellaan Etelä-Savon GPI-indeksin kehitystä vertailtuna muihin Suomen maakuntiin. GPI:llä tarkoitetaan
LisätiedotNuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa
Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
LisätiedotETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA
ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA 2.6.2016 Mia Lemberg, erityisnuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa, etsivä nuorisotyöntekijä Jenni Leponiemi, pajaohjaaja ETSIVÄTYÖ Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotPERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun
1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat
LisätiedotNuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista
Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotMiten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari
Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotBovallius 26.9.-12 Turku Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys / Opit käyttöön jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com 045-8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C Tampere
Bovallius 26.9.-12 Turku Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys / Opit käyttöön jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com 045-8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C Tampere Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotAsian Asian muutos muut 5,01 4,80 Asian muutos Asiakkaan arvio Asian muutos Työn tekijän arvio
Laaja tiedonkeruu 0 00 Pekka Ojaniemi i PaKaste työkokous..0 Kunta ja palautuneet lomakkeet 00 00 00 00 00 00 00 0 0 0 9 8 9 9 0 8 0 8 Tarkastelukulma Asiakkaan kokemus Tavoitteiden saavuttaminen Asian
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotMaakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013
6.3.2013 Anu Tokila Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013 Työllisyys ja koulutus 1 Keski-Suomen vahvat erikoistumisalat Keski-Suomen markkinaosuus Suomesta: 10,4 % metsäteollisuudesta 8,9 %
LisätiedotVipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!
1.2.2016 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Koulutuksen yhteiset tilastot 4 Raportit 6 Katsaus tulevaan 6 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tapahtumat Tervetuloa lukemaan
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotKOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT
KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT Peruskoulun oppilaat 2018 Lukio-opiskelijat ja ylioppilastutkinnot Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotMaahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen
Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotItäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto
Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja
LisätiedotYliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin
Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Miten yliopisto-opiskelu tuottaa työyhteisövalmiuksia? Ida Mielityinen asiantuntija, koulutuspolitiikka Suvi Pulkkinen varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat
LisätiedotToisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus
Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka
LisätiedotLapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?
Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotKristiina Härkäpää, Lapin yliopisto
Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Toimintakykyisyyttä? Työkykyisyyttä? Työssä jaksamista? Työllistymistä? Sosiaalista osallisuutta? Työvuosia? Työuralle ohjautuminen: nuorten syrjäytymisen ehkäisy, vammaisten
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotKestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot
Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin -seminaari 7.3.2011 Jukka Hoffrén Tutkimuspäällikkö Taloustieteen näkökulma Nykyiseltä taloustieteen valtavirtaukselta
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotPohjois-Suomen kumppanuusfoorumi Rovaniemi 24.5.2016. Elämän suurin riski? Jukka Ohtonen 045 8722 118
Pohjois-Suomen kumppanuusfoorumi Rovaniemi 24.5.2016 Elämän suurin riski? Jukka Ohtonen juohtonen@gmail.com, 045 8722 118 16 -vuotiaan koulutus- ja ammatinvalinta hyppy tuntemattomaan? Miksi koulutuksen
LisätiedotAjankohtaista etsivästä nuorisotyöstä
Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1
LisätiedotNuorten taloudellinen huono-osaisuus
Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys
Lisätiedott i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn
LisätiedotMatalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma
Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi
LisätiedotHuono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla
Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2013
Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotKATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä
KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012
Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotNuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Ohjaamoja on kaikkiaan noin 40 ja niissä työskentelee vähintään yhtenä päivänä viikossa yli 400 eri alojen ammattilaista. Vuonna 2016 Ohjaamot ovat tarjonneet yksilöohjausta
LisätiedotNuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014
Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotLasten hyvinvoinnin indikaattorit
1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotINFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:
PERUSTIEDOT KARTOITUSJAKSOLLE Päivämäärä: Kuntoutuja (koko nimi): Osoite: Sotu: Puhelin: Kotikunta: Lähiomainen: LÄHETTÄVÄ TAHO, TYÖNTEKIJÄ JA LÄHETTEEN SAAPUMISPÄIVÄMÄÄRÄ: INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN
LisätiedotMitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets
Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,
LisätiedotOhjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille
Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotSosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä
palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010
Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna
LisätiedotVaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin
Vaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin mittaamiselle Onnellisuustalousseminaari Jukka Hoffrén Tilastokeskus Sisältö Talouskasvu, BKT ja kansantalouden tilinpito Kestävän tulon käsite Vaihtoehtoiset hyvinvoinnin
LisätiedotKESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti
1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu
LisätiedotKuka vastaa ja välittää?
1 Kuka vastaa ja välittää? Miten nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu Pohjois- Karjalassa? 2 Avoimen ammattiopiston ja Ohjaamon nuorten suusta: Mitä keinoja pitäisi olla nuorisotakuun toteuttamiseksi, mikä
LisätiedotNäkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen
Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,
LisätiedotJohdatus nuorten tilanteeseen Pirkanmaalla Jukka Ohtonen, projektipäällikkö Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön p. 045 8722 116
Johdatus nuorten tilanteeseen Pirkanmaalla Jukka Ohtonen, projektipäällikkö Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön p. 045 8722 116 jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com www.sosiaalikehitys.fi Minne mennään? Mikä
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotGPI Suomessa ja Uudellamaalla
GPI Suomessa ja Uudellamaalla Uudenmaan ELY-keskus Jukka Hoffrén Dosentti Helsingin yliopisto (Tilastotiede) Jukka Hoffrén 1 Teollisen ajan taloustiede ja hyvinvointi Teollisuusyhteiskunnassa kaiken tuotannon
LisätiedotAikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?
Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella
LisätiedotKaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018
Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018 Tervetuloa Espoo Asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki 278 000 asukasta Kaupunki muodostuu viidestä nopeasti
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
Lisätiedot