Riittääkö pelkkä peruskoulu? Näkökulmia nuorten koulutukselliseen syrjäytymiseen

Transkriptio

1 Riittääkö pelkkä peruskoulu? Näkökulmia nuorten koulutukselliseen syrjäytymiseen Vaasa Projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys Oy p

2 OSAHANKKEET: 1. MONIALAISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kirsti Mäensivu / Ulla Rasimus: Hämeenlinna ja Kangasala esimerkkikuntina 2. MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET MONIALISESTA YHTEISTYÖSTÄ (työ meneillään) Jani Ursin: kirjallinen työskentely, raportti valmistuu syyskuussa 2012 Tapio Kuure: aineistojen keruumatkat: Ruotsi, Hollanti, Tanska 3. KOULUPUDOKKUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KUSTANNUSLASKENTA Tuomas Leinonen: SATAEDU ja Kokemäen kaupunki, valmistunut ( / opit käyttöön) Jukka Ohtonen, Tapio Kuure, Riitta Hirsikoski: Kustannuskäsitteet, koulutuksellinen syrjäytyminen, valmistuu syyskuussa NUORTEN KUULEMINEN JA ASUINKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINEN Jukka Ohtonen: Tapio Kuure: Tietoa Opit käyttöön -hankkeesta Tehtävä: kuntien monialaisen yhteistyön opaskirja ja verkkojulkaisu Kunnille suunnatun verkkopalvelun tiedot ja jatkossa osoitteessa yhteistyössä Kangasalan kunta, kaavoitus ja koulutoimi / yläaste ja lukio verkostokysely (Fontain Park Oy), Kangasalayhteistyö 5. PIRKANMAAN HANKEYHTEISTYÖ Jukka Ohtonen: noin 30 hankkeen yhteisjulkaisu, maaliskuu 2013 (19.3. Tampereen valtuustosali klo 9-16) 6. TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEMAAN MONIAISTA YHTEISTYÖTÄ (kilpailutuksessa) Kilpailutetaan marraskuun aikana, valmistuu maalis-huhtikuussa Vastaan kysymykseen, kuinka kunnallisista tietojärjestelmistä saadaan tietoa monialaisten yhteistyöryhmien työn perustaksi 7. HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKEMAAN MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ (työ meneillään) Jukka Lidman : Raportti valmistuu syksyllä 2012

3

4 Miksi juuri 29-vuotiaat nuoret tarkastelujen lähtökohtana? Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja samalla osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä. Tämän vuoksi 29 vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka moni nuori jättää kouluttautumisensa pelkän peruskoulun varaan. Samalla selviää, kuinka suuri osuus ikäluokasta menettelee näin eikä hanki itselleen ammatillista koulutusta. Kun tarkasteluun otetaan 29 vuotiaiden kohortti, heillä on kulunut jo 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja ensimmäisestä jatkokoulutukseen hakeutumisen päätöstilanteesta. Peruskoulutuksen onnistumisen osalta puhutaan niin ikään 13 vuoden takaisesta ajasta, joka joidenkin mielestä on historiaa ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana. Tämän vuoksi tarkasteluun on mahdollista ottaa myös esim. 25-vuotiaat ja katsoa, onko heidän koulutukseen hakeutumisessa tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Tällä tavoin aikaero saadaan supistettua 9 vuoteen, vaikka esim. vain niiden osuus ikäluokasta, jotka jättävät kouluttautumisensa pelkkään peruskouluun, laskettaisiinkin 29-vuotiaista.

5 29 vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja Kaikki 29-vuotiaat, koko maa %-taulukko Koko ikäluokka Tutkinnon suorittaneet Vain yo-tutkinto Vain perusaste Työlliset ja opiskelijat Ei-työssä eikä opiskelemassa Lukujen lähde: Tilastokeskus

6 Niiden osuus, jotka eivät 29 -vuotiaiden ryhmissä olleet työssä tai opiskelemassa koko maa, Pohjanmaa ja seutukunnat vuonna nuorten koulutuksen ja työhön osallistumisen / osallistumattomuudenperusluvut vuotiaat 2010 Ei-työlliset ja ei-opiskelijat, % po. ryhmästä Koko ikäryhmä yhteensä % lkm Perusasteen tai yo - tutkinnon jälkeisen koulutuksen hankkineet Vain yotutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Koko maa 17 (68 000) Pohjanmaa 14 (2 176) Kyrönmaa 11 (199) Vaasan seutukunta 13 (1 297) Sydösterbotten 11 (144) Jakobstadsregionen 15 (536)

7 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, ei työssä, ei opiskelemassa Vuosikertymät v POHJANMAA KYRÖNMAA VAASA SYDÖSTERBOTTEN JAKOBSTADSREGIONEN Isokyrö Laihia Vähäkyrö Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö Kruunupyy* Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy *Kruunupyyssä ei ollut vuonna 2010 yhtään perustietona käytettyä 29 -vuotiasta pelkän peruskoulun suorittanutta, joka ei olisi ollut työssä tai opiskelemassa.

8 Henkilövuosien kertymä 2012 Seuraavaan taulukkoon on koottu arvioluvut niiden vuotiaiden nuorten henkilövuosien kertymästä vuonna 2011, jotka ovat suorittaneet pelkän peruskoulun, jotka eivät opiskele ja joilla on merkittäviä vaikeuksia työelämään osallistumisessa. Henkilövuosikertymän arvio perustuu seuraaviin tietoihin ja laskutoimituksiin: 1. jokaisen ikäkohortin (17-29 vuotiaat vuonna 2011) todellinen koko 2. pelkän peruskoulun suorittaneiden 29 -vuotiaiden todellinen lukumäärä ja osuus ikäluokasta 3. Jokaisesta ikäluokasta arvioitiin niiden osuus, jotka jättävät opiskelun pelkkään peruskouluun %-osuus ikäluokasta määriteltiin samaksi joka ilmeni seutukunnan 29v joukossa (edellinen kohta 2.) 4. laskettiin vuosikertymä (1-13 vuotta) niiden vuosien lukumääristä, jotka v nuori on ollut pelkän peruskoulun varassa (17 -vuotias yhden, 29 -vuotias 13) 5. vuonna 2010 työn ja opiskelun ulkopuolella olevien 29 v todellinen %-osuus, vain peruskoulun suorittaneista Vaasan Pohjanmaa 36% Kyrönmaa 28% kyseiseen ikäluokkaan kuuluvista: seutukunta 38% Sydösterbotten 23% Jakobstadsregionen 37% Henkilövuosien arvio tehtiin seuraavalla tavalla: 6. pelkän peruskoulun suorittavien vuotiaiden lukumääräksi arvioitiin sama osuus ikäluokasta, joka oli toteutunut 29 -vuotiailla (edellä kohta 2.) 7. pelkän peruskoulun varassa oloaikojen summa saatiin kertomalla pelkän peruskoulun suorittavien arvioluku kunkin ikäkohortin vuosikertymällä (1-13, edellä kohta 4.) 8. niiden vuotiaiden henkilövuosikertymä, jotka jättävät opiskelun peruskouluun ja joilla on merkittäviä riskejä työn saannissa, saatiin ottamalla vastaava 29 -vuotiaiden %-osuus (edellä kohta 5.) Näin saatu tulo on niiden nuorten osuus kustakin vuotiaiden ikäluokasta, jotka eivät hanki perusasteen jälkeistä koulutusta ja joilla sen lisäksi on erityisen suuri riski hohdata ongelmia työhön sijoittumisessa.

9 Henkilövuosien kertymä vuonna 2012 Arvioluku vuotiaista, vain peruskoulun suorittaneista, jotka eivät ole työssä eikä opiskelemassa, (%-osuus vain peruskoulun suorittaneista, jotka ovat 29 -vuotiaina työn ja opiskelun ulkopuolella) Ikä Henkilövuosien kertymä Pohjanmaa (36%) Kyrönmaan seutukunta (28%) Vaasan (38%) Sydösterbotten (23%) Jakobstadsregionen (37%) v

10 29-vuotiaiden kohortin koulutus- työtietoja maakunnittain vuonna 2009 Maakunta Kaikki 29-vuotiaat yhteensä Ylioppilastutkinnon tai vastaavan suorittaneet Yhteensä Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Yhteensä (%) Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Henkilöt, joilla ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Yhteensä (%) Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Koko maa yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa näistä 29-vuotiasta Pohjanmaa % Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa

11 Koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna 2009/-10 Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan % lkm Koulutussektorit yhteensä 5, Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus 8, Ammattikorkeakoulukoulutus 6, Yliopistokoulutus 4, Lukujen lähde: Tilastokeskus

12 95 Tutkinnon suorittaneiden %-osuus vuotiaista maakunnittain vuonna 2010 % vuotiaiden ikäluokasta Lukujen lähde: Tilastokeskus

13 Tutkinnon suorittaneet vuotiaista koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna vuotiaat tutkinnon suorittaneet %-osuutena ikäluokasta ,2 0,9 8 1,1 0,2 0, ,9 1,0 0,9 1,0 0,4 0,2 0, ,0 0,8 0, ,2 0,1 1,2 9 0, , Keskiaste Alempi korkeakoulu Ylempi korkeakoulu Tutkijakoulutus Lukujen lähde: Tilastokeskus

14 Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna , kaikki koulutusalat % Lkm % Lkm Lukujen lähde: Tilastokeskus

15 Koulutuksen kokonaan keskeyttäneet 2009/-10 ammatillinen koulutus maakunnittain % 12,2 10 9,7 9,6 8, ,2 8,1 8,1 7,9 7,9 7,8 7,8 7,6 7,4 7,4 6,8 6,8 6,6 6,3 6,2 5,3 5, Lukujen lähde: Tilastoksekus

16 Tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneet 2009/2010 (%) 14 % Ammatillinen koulu Ammattikorkeakoulu Yliopisto, kun keskeyttäneitä > % Lukujen lähde: Tilastokeskus

17 Sataedussa 2005, 2007 ja 2009 opintonsa keskeyttäneiden Kokemäkeläisten nuorten elämäntilanne vuonna 2012 Toiminta nyt (%) Toimeentulo (%) Työssä Opiskelemassa Työtön Palkka Opintotuki Toimeentulotuki Tyytyväisyys elämään (%) Siviilisääty (%) Kyllä Ei Eos Naimaton Naimisissa Eronnut n= 39 Vastausten lukumäärä vaihteli

18 Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat vuonna 2010 Vuosiluokat Peruste Esiopetus Lisäopetus Yhteensä Vaikea kehitysviivästymä joista vaikeimmin kehitysvammaisia Lievä kehitysviivästymä Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet Näkövamma Kuulovamma Muu syy Yhteensä Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % 9,3 7,5 10,4 23,4 8,5 Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu].

19

20 Suomen- ja ruotsinkielisten 29v koulutus- ja työtietoja 2010 Koko ikäluokka Tutkinnon suorittaneet Vain yo tutkinto Vain perusaste Suomea puhuvat Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % % Koko ikäryhmä yhteensä Työlliset ja opiskelijat Ei työssä eikä opiskelemassa Ruotsia puhuvat Koko ikäryhmä yhteensä Työlliset ja opiskelijat Ei työssä eikä opiskelemassa

21 Vain peruskoulun suorittaneiden 25-vuotiaiden %-osuus koko ikäluokasta äidinkielen mukaan vuosina

22 29 vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvat 29 -vuotiaat vuonna 2010 Koko ikäluokka Tutkinnon suorittaneet Vain yo - tutkinto Vain perusaste Yht. Lkm % Työlliset ja opiskelijat Lkm % Työn ja opiskelun ulkopuolella Lkm % Yhteensä Lkm % Lukujen lähde: Tilastokeskus

23

24 Suomessa asuvien ikäjakauma äidinkielen mukaan vuonna % Kotimaiset kielet Venäjä Saksa Muut kielet Lukujen lhde: Tilastokeskus

25

26 Opit käyttöön hankkeessa sovelletun syrjäytymisen kustannuslaskennan periaatteet Laskennassa käytetään vuoden 2010 arvoja: - työmarkkinatuki oli 25,64 /pv (maksetaan 5 pv / vko). - yleinen asumistuki vaihtelee, keskimääräinen asumistuki oli 258,9 / kk - toimeentulotuen keskimääräinen määrä v oli 280 / kk henkilö Toimeentulotuki katsotaan täydentäväksi tulomuodoksi ja oletetaan, että sitä käytetään 30 % ajasta ja laskentaperusteena käytetään koko maan keskiarvoa. Toimeentulotuen 30 % käyttöaika -arvio perustuu vuosina tehtyihin työpajatoiminnan ja sosiaalisten yritysten asiakaskunnan analyyseihin. Pro-Ces, Syta-analyysit. Kustannustarkastelu on toteutettu varovaisuusperiaatetta noudattaen eli on pitäydytty vain niissä kustannuksissa, jotka voidaan todentaa. Tämän vuoksi esim. sairauksista aiheutuvat lisäkustannukset on jätetty huomiotta. Tuotannon menetysten laskennassa käytetään varovaisuusperiaatetta siten, että menetyksiksi lasketaan ainoastaan palkkauskustannukset, mutta ei yrityksen kiinteitä, investointi-, tai materiaalikustannuksia eikä toiminnan tuottamaa voittoa. Ansionmenetysten laskentaperuste on metalliteollisuuden alimman palkkaryhmän (c) miesten ja naisten keskiansio vuonna 2010, joka oli /kk, kun teollisuuden keskiansio oli /kk. Laskennan toteutti Tuomas Leinonen, T:mi Pro-Ces.

27 Syrjäytymisen kustannukset

28 Syrjäytymisen kokonaiskustannukset Suorien ja mitattavien euromääräisten kustannusten ohella syrjäytymiseen liittyy myös epäsuoria ja vaikeasti mitattavia kustannuksia. Tämän vuoksi todelliset kokonaiskustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin edellä kuvattujen kustannustekijöiden summa.

29

30

31 Työllisten määrä vuosina Työllisten määrä nousi (0,9%) aikavälillä ja nousi samalla ensimmäisen kerran korkeammaksi kuin vuonna 1990 Vielä vuonna 2011 osuus oli (2,7%) pienempi kuin vuonna 1990 M/S Monsun, moottorimies Ruostetsaari

32 Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Työllisyysaste Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1, Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Korkeakouluaste 90% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,

33 Suurimpien toimialojen työvoiman muutokset Henkilöä Tehdasteollisuus Maa-, metsä- ja kalatalous Kauppa Rakentaminen Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuljetus ja varastointi Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muu palvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Lukujen lähde: Tilastokseskus

34 Nuorten, vuotiaiden asema työmarkkinoilla

35 Työmarkkina-aseman vaihtelu iän mukaan vuonna 2010

36 Työllisten ja työttömien osuus ikäluokan työvoimasta vuonna 2010 Miehet Naiset

37 I5-29 vuotiaat työlliset ja työttömät Nuorten työllisyys ja työttömyys reagoivat nopeasti taloustaantumiin ( ja 2009), mutta elpyminen, työllisyyden nousu ja työttömyyden lasku, on hyvin hidasta.

38 Kotitalouksien tulot koulutuksen mukaan vuosina

39 Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa Suhteellinen köyhyys on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen Pienituloisia (alle 60% mediaanitulosta) oli 13% väestöstä vuonna 2010

40

41 Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää - nuorten asumisen pysyvyys -

42 Niiden henkilöiden osuus, joiden asuinkunta on sama kuin syntymäkunta Koko väestön osalta 25 ikävuoden jälkeen syntymäkunnassaan asuvien osuus tasaantuu noin 35 prosentiksi ikäluokan väestöstä ja 65% on muuttanut muualle.

43

44 Jukka Ohtonen Projektipäällikkö p Aleksis Kiven katu 24C Tampere