Pohjois-Suomen kumppanuusfoorumi Rovaniemi Elämän suurin riski? Jukka Ohtonen

Transkriptio

1

2 Pohjois-Suomen kumppanuusfoorumi Rovaniemi Elämän suurin riski? Jukka Ohtonen

3 16 -vuotiaan koulutus- ja ammatinvalinta hyppy tuntemattomaan?

4 Miksi koulutuksen jättäminen pelkkään peruskoulun on elämän suurimpia riskejä?

5 16 -vuotias päätöksentekijänä, tulevaisuuskuva 1. Koulutuspäätöksen tekeminen: Pitäisikö nuorelle antaa aikaa aikuistua ennen koulutusvalintoja? Menetetäänkö jotakin, mikäli yleissivistävää koulutusta ja oppivelvollisuusaikaa jatketaan? Onko olemassa perusteita laajemman yleissivistyksen tueksi?

6 16 -vuotias päätöksentekijänä, tulevaisuuskuva 2. Mitä työmarkkinat viestittävät koulutuksen osalta? Mitä elinkeinoelämän edustajat puhuvat ja mitä sanovat heidän omat tilastonsa?

7 Lukuisat indikaattorit osoittavat perusasteen jälkeisen koulutuksen välttämättömyyden 1. Pelkän peruskoulun suorittaneiden osuus työllisistä on lähes puolittunut 2000-luvulla Alhaisen koulutusvaatimuksen työpaikoista on kadonnut vuoden 1990 jälkeen Samalla alhaisen koulutuksen työpaikoista on tullut kovimmin kilpailtuja 2. Työvoiman kysynnän koulutuksen mukainen muutos ilmenee koulutuksessa siten, että 3. Entistä harvempi jättää koulunsa peruskouluun

8 18 -vuotiaiden odotettavissa olevien työurien pituudet 2013 sukupuolen ja koulutuksen mukaan Toisin kuin koulutusaikojen pituuksia julkisuudessa kritisoivat usein esittävät, työssäolovuosien määrä on suorassa suhteessa koulutuksen pituuteen; mitä pidempi koulutus, sitä enemmän työvuosia. Vähiten työvuosia kertyy alhaisilla koulutusasteilla. Ks. edempänä dia Yleissivistyksen voima työmarkkinoilla

9 % Työllisen työvoiman koulutusrakenne vuosina Muutos vuodesta 1987: +24% +47% -64% +162% Koko työllisen työvoiman muutos: +1% Keskiaste Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste Pelkkä perusaste Ylempi korkeakoulu / Tutkijakoulutus Koko työllisen työvoiman koulutusrakenne Lukujen lähde: Tilastokeskus Koko työllisen työvoiman koulutusasteista pelkkä perusaste on laskenut romahdusmaisesti vuoden 1987 jälkeen. Tutkintoja suorittaneiden osuudet ovat vastaavasti nousseet ja suhteellisesti sitä enemmän, mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse.

10 vuotiaat työlliset koulutusasteittain vuosina

11 Suurimpien toimialojen työlliset vuosina Eniten työvoimaansa ovat vähentäneet teollisuus sekä maa- ja metsätalous, joissa perinteisesti on ollut runsaasti alhaisen koulutuksen työpaikkoja. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta: 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 75 Eläinlääkintäpalvelut 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

12 Pelkän peruskoulun suorittaneiden osuus vuotiaista työllisistä ja työttömistä vuosina Pelkän peruskoulun suorittaneiden osuus on laskenut sekä työllisistä että työttömistä. Osuudet ovat kuitenkin muuttuneet siten, että kun vuonna 1987 osuus työttömistä oli viidenneksen korkeampi kuin osuus työllisistä, vuonna 2013 osuus oli jo kaksinkertainen. Vain peruskoulun käyneiden osuus työttömistä kasvaa siis nopeammin kuin osuus työllisistä.

13 Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Kovimmin kilpaillut työmarkkinat Ylempi korkeakouluaste Lukujen lähde: Tilastokeskus. Teemasta lisää: Ks. Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2013 Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 45% Keskiaste 68% Ylempi korkeakoulu 86% Työlliset prosentteina väestöstä 29 -vuotiaiden työllisyysaste 54 % (vuonna 2011) 29-vuotiaiden työllisyysaste 77 % (vuonna 2011) Pitkän koulutuksen vuoksi ikäluokitus (18v-) laskee työllisyysastetta yhden % - yksikön 29 vuotiaisiin verrattuna. Lukujen lähde: Tilastokeskus.

14 Pelkän peruskoulun käyneiden ja tutkintoja suorittaneiden vuotiaiden suhteelliset osuudet vuosina Pelkän peruskoulun suorittaneiden osuus kaikista vuotiaista on laskenut neljännekseen aikavälillä Osuus laski voimakkaasti 1990 luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen lasku tasaantui noin 15 prosentin osuuteen ikäluokasta. Vastaavasti tutkintoja suorittaneiden osuus ikäluokasta kasvoi 2,3 -kertaiseksi. Lukujen tarkastelussa on hyvä huomata, että mukana ovat vuotiaat, joiden peruskoulu päättyi vuotta aikaisemmin. Koulutuksen rakenteellinen kehitys huipentui hyvinvointivaltion 1980 luvulle. Sen jälkeen muutos on ollut hidasta ja epävakaata.

15 Seitsemän suurinta koulutusalaa vuotiaat tutkinnon suorittaneet vuosina Suhteellisesti suurimmat nousijat: yleissivistävä, luonnontieteellinen ja humanistinen koulutusala ja suurimmat laskijat: maa- ja metsätalous sekä teknillinen ala. Pienuutensa vuoksi kuviosta puuttuvat pitkällä aikavälillä laskenut, mutta 1990 luvulta alkaen vakaana pysynyt kasvatustieteellinen ala ja opettajakoulutus (3%) sekä pikemminkin nousussa oleva luonnontieteellinen ala (3% kaikista tutkintoja suorittaneista).

16 Koulutuksen jättäminen peruskouluun on suuri taloudellinen riski sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisesti Alhaisen koulutuksen vuoksi 18-29v nuorilta jää tienaamatta miljardi euroa vuodessa vuotiaita nuoria on , heistä vain peruskoulun suorittaneita (14%) Koska vuotiaiden tulevaa koulutusta ei vielä tunneta peruskouluun jättävien määrä on arvioluku, joka perustuu opiskeluajan jo ohittaneiden 29 -vuotiaiden koulutustietoon Vain peruskoulun käyneistä on alhaisen koulutuksen vuoksi työelämän ulkopuolella Luvussa eivät ole mukana ne nuoret (13%), jotka olisivat työttöminä myös keskiasteen koulutuksen jälkeen - heiltä jää ansaitsematta yhteensä miljardi euroa vuodessa, joka on /nuori/v laskentakriteerinä keskiasteen suorittaneiden mediaanitulo - eläkemaksuja (23,4%) jää maksamatta 230 miljoonaa euroa - kunnallisveroja (19,75%) jää kertymättä 189 miljoonaa euroa Toisaalta tälle osalle nuorista kertyy Kelan ja kunnan maksamia sosiaalisia tulonsiirtoja työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukena yhteensä noin 385 miljoonaa euroa vuodessa, lähes euroa henkeä kohti. Koulutuksesta syrjäytyneen nuoren saaminen opiskelemaan ja työelämään tuo moninkertaisesti takaisin hänen kanssaan tehdyn tukityön kustannukset.

17 Työllisten määrä vuosina Työllisten määrä ylitti vuoden 1990 lukumäärän vain vuonna Vuonna 2016 työllisten määrä oli (3%) alhaisempi kuin vuonna (Lukujen lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) M/S Monsun, moottorimies Ruostetsaari

18 29 -vuotiaiden työttömyysprosentit koulutusasteittain vuosina Työllistyminen ja työssä pysyminen riippuvat koulutuksesta. Yleissivistyksen suuresta työmarkkinamerkityksestä taas kertoo pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden ammatillisen koulutuksen hankkineita parempi työmarkkina-asema. Sama yleissivistyksen merkitystä korostava tulos on havaittu mm. Saksassa (Ks. Ulrich Beck Made in Germany Yle Teema

19 Yleissivistyksen voima työmarkkinoilla Eräs perustelu peruskoulun ja lukion yhdistämiseksi ja oppivelvollisuuden jatkamiseksi kolmella vuodella ks. edellinen dia Poliittinen puhe koulutusaikojen lyhentämiseksi ei saa tukea todellisuudesta, tilastoista ja tutkimuksista. Saksalainen sosiologi Ulrich Beck: "Sivistyksen perinteet ovat Saksassa pitkät. Humboldilainen perinne elää etenkin yliopistoissa, mutta myös lukioissa. Se on tärkeä taustatekijä Saksan kehitykselle. Suppean ammattikoulutuksen sijaan... sivistys ja koulutus ovat eri asioita. Sivistys on yleissivistystä. Koulutus keskittyy ammatilliseen osaamiseen. 70 -luvulla tein sosiologina aiheesta empiirisen tutkimuksen. Kysymys kuului: kuinka yleissivistävä koulutus voi kelvata työmarkkinoilla? Kysymys on yhä ajankohtainen. Tulos oli mielenkiintoinen. Samaan päädyttiin oman tutkimuslaitokseni lisäksi muuallakin. Koulutuksen räätälöiminen liian tiiviisti työelämän tarpeisiin osoittautui kielteiseksi. Laaja-alaisempi koulutus mahdollistaa sopeutumisen. Nopean muutostahdin vuoksi koulutus laahasi aina viitisen vuotta työmarkkinoiden tarpeen perässä. Laaja-alaisempi koulutus mahdollisti suuremman joustavuuden ja sopeutumisen työelämän muutoksiin. Litterointi televisio-ohjelmasta: Made in Germany. Yle areena ti

20 Työttömien nuorten ääni vuonna 2016 Taloustutkimuksen Ray:n toimeksiannosta tekemä haastattelututkimus vuotiaiden työttömien työnhaun aktiivisuus viimeisen työttömyysjakson aikana

21 Työttömien nuorten ääni vuonna 2016 Taloustutkimuksen Ray:n toimeksiannosta tekemä haastattelututkimus Millaista työtä on valmis ottamaan vastaan? vuotiaiden työttömien nuorten mielipide

22 Työttömien nuorten ääni vuonna 2016 Taloustutkimuksen Ray:n toimeksiannosta tekemä haastattelututkimus Paljonko kuukaudessa olisi jäätävä palkkaa käteen? - jotta työn vastaanottaminen olisi järkevää ja mielekästä vuotiaiden työttömien nuorten mielipide

23 Kaksi tutkimusta nuorten ongelmallisesta elämänkulusta Maija Säkäjärvi ja Jukka Ohtonen (toim.) (2014): Työkaluja ja tilannetajua. Itsetuhoisten ja väkivaltaisten nuorten ammatillinen kohtaaminen. ( Itsetuhoisten- ja-vakivaltaisten-nuortenammatillinen-kohtaaminen-loppuraportti.pdf) Martti Siisiäinen (2014): Työtä vailla olevat nuoret. Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Haurastuvat työmarkkinat Suomessa. Vastapaino.

24 Yhdistelmätarinat Susanna ja Ville Tarina Nuoren elämänkulun ja palvelujen käytön kaavio Nuoren oma arvio kohtaamisista eri palveluissa ja niiden merkityksistä omien asioiden hoitamisessa

25

26

27

28 Katse marginaaliin 1. Osuus ikäluokasta Koulutus jää pelkkään peruskouluun: 14-15% -heistä 38% työn ja opiskelun ulkopuolella 29 -vuotiaana Lastensuojelun asiakkuus 9-10% Selvitettyihin rikoksiin epäillyt, pelkän peruskoulun käyneet vuotiaat - 15% väestöstä - 46% rikoksia tehneistä

29 Katse marginaaliin 2. Häiritty lapsuus, 10 kertomusta: Havaittava oireilu alkaa jo lapsuudessa (päiväkoti, alakoulu) tai varhaisnuoruudessa Vanhempien avioero Runsaita muuttoja, koulujen vaihtoja Kokemuksia ulkopuolisuuden tunteista perheeseen Isästä eroon joutuminen / hylkääminen Kokemuksia vanhempien runsaista parisuhteista Perheväkivaltaa, vanhempien alkoholiongelmia Tupakointia alle 18-vuotiaana Alkoholin ongelmakäyttöä Kehitykselle haitallisia seurustelusuhteita itseä vanhempien kumppaneiden kanssa Seksuaaliterveyden ja käyttäytymisen ongelmia jo alaikäisenä Koulukiusaaminen joko kiusattuna tai kiusaajan Lintsaaminen kouluista Toisen asteen keskeyttämisiä Työkokemus vähäistä ja pirstaleista Talouden hallinnan ongelmia Väkivaltaista käyttäytymistä yli 16 vuoden iässä

30 Vertailututkimus: työtä vailla olevat nuoret Martti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret. Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino s Havainnot 1. Lapsuudenkotia leimasi taloudellinen ahdinko ja avioero, perheen hajoaminen Vähäisten voimavarojen olosuhteissa avioero saattaa heikentää kouluttautumista (Haastateltujen nuorten mukaan isän poissaolo heikentää kontrollia ja lisää turvattomuutta) 2. Sosiaalinen kärsiminen: isän hylkäämät perheet, psyykkiset ja fyysiset ongelmat, päihteiden käyttö 3. Masennus ilmenee jo kouluiässä, asunto-olojen puutteet, asunnottomuus, yksinäisyys 4. Kokemuksia hyväksikäytetyksi tulemisesta 5. Väkivalta: vanhempien keskinäinen, vanhempien lapsiin kohdistama, lasten ja nuorten keskinäinen 6. Rankat kokemukset lastenkodissa ja sijaisperheessä Tulkinta * Lapsuuden hallitsematon aggressiivisuus ja kontrollin puute vaikeuttavat kouluttautumista (Lea Pulkkinen) * Koulutus tärkein väylä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan: monien ihmisten osalla taloudellis-sosiaalisen menestyksen ja sen saavuttamisen keinojen välillä on kuilu, joka houkuttaa ei-legitiimien keinojen käyttöön ja ns. poikkeavaan selviytymiseen

31