Johdatus nuorten tilanteeseen Pirkanmaalla Jukka Ohtonen, projektipäällikkö Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön p

Transkriptio

1 Johdatus nuorten tilanteeseen Pirkanmaalla Jukka Ohtonen, projektipäällikkö Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön p jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com

2

3 Minne mennään? Mikä maailmassa muuttuu? 1. Pitkien aaltojen teoreetikot: Teknologinen tyyli muuttuu 2. Gutenbergiläinen vallankumous: Graafinen tyyli muuttuu

4

5 Joustavan tuotannon tehokkuus? osuvuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, muutosnopeus Vaihto ja yhteistyö, välineiden yhdistäminen, kokonaisuuden hallinta, toimintojen yhdistäminen, yhteistoimintaverkoston laajentaminen Virkkunen J. (1990): johtamisen rationalisointi vai kehityksen hallinta?

6

7 Vs. paperipohjainen ajattelu

8

9

10

11 29-vuotiaiden nuorten koulutus- ja työssäolotietoja Pirkanmaa ja Pirkanmaan seutukunnat vuonna 2010

12 29-vuotiaiden nuorten koulutus- ja työssäolotietoja Pirkanmaa ja Pirkanmaan seutukunnat vuonna 2010 Pirkanmaalla asui vuonna 2010 lähes vuotiasta nuorta. Heistä lähes (18%) ei ollut työssä eikä opiskelemassa. Työn ja opiskelun ulkopuolisuus oli suhteellisesti vähäisintä Etelä-Pirkanmaalla (17%) ja runsainta Luoteis-Pirkanmaalla (21%). Pirkanmaalaista 29-vuotiaista 818 nuorella ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Osuus oli 12% koko ikäluokasta ja heistä 343 nuorta (42%) oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Yleisintä peruskoulun jälkeisen koulutuksen puuttuminen oli Luoteis-Pirkanmaalla (27% ikäluokasta) ja heistä kolmannes oli työelämän ja opiskelun ulkopuolella.

13 Pirkanmaalaiset 29-vuotiaat, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja jotka ovat työn ja opiskelun ulkopuolella

14 Pelkän peruskoulun suorittaneiden sekä työn ja opiskelun ulkopuolisten 29 -vuotiaiden perusteella arvioitu vastaava lukumäärä kaikkien nuorten osalta vuonna arviointiperuste 12 vuotta, 10-luokasta ja 17 ikävuodesta 29 ikävuoteen Todellinen Arvioluku Todellinen Arvioluku 29v 18-29v 29v 18-29v PIRKANMAA Orivesi LUOTEIS-PIRKANMAA Pirkkala 4 48 Ikaalinen 5 60 Pälkäne 3 36 Kihniö 2 24 Tampere Parkano 5 60 Vesilahti 1 12 ETELÄ-PIRKANMAA Ylöjärvi Akaa 5 60 LOUNAIS-PIRKANMAA Urjala 3 36 Punkalaidun 3 36 Valkeakoski 8 96 Sastamala TAMPEREEN SEUTU YLÄ-PIRKANMAA Hämeenkyrö 4 48 Juupajoki 1 12 Kangasala Mänttä-Vilppula 5 60 Lempäälä Ruovesi 4 48 Nokia Virrat 5 60

15 Arvio pelkän peruskoulun suorittaneiden sekä koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, alle 30 vuotiaiden nuorten määristä Pirkanmaan kunnissa vuonna 2010 Pelkän peruskoulun suorittaneiden sekä työn ja opiskelun ulkopuolella olevien lukumäärä tunnetaan sangen luotettavasti vasta 29 vuotiaiden osalta, koska sen jälkeinen ammatillisten tutkintojen suorittaminen on vähäistä. Koska vain peruskoulun varassa olevat 29 vuotiaat ovat olleet heikossa työmarkkinaasemassa jo vuotta, heidän lukumääränsä tulee kertoa 12:sta, jotta saadaan arvioluku niiden alle 30 vuotiaiden nuorten määrästä, jotka jättävät koulutuksensa peruskouluun ja joutuvat työmarkkinoiden ulkopuolelle. Luku on varsin karkea arvioluku, jota on mahdollista tarkentaa suhteuttamalla 29 vuotiaiden pelkän peruskoulun suorittaneiden ja opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien suhdeluku erikseen kunkin Ikäkohortin suuruuteen. Edellä on kuitenkin tyydytty kertomaan 29-vuotiaiden suhdeluku 12:sta, jolloin saadaan riittävän havainnollinen likiarvo. Kaikissa tapauksissa kyse on likiarvosta, koska opiskelunsa pelkkään peruskouluun jättäneiden määrää ei tunneta ennen kuin noin 30 iässä ja myös näiden nuorten työmarkkina-asema vaihtelee suhdanteiden mukaan.

16 Työelämän ja koulutuksen ulkopuoliset 25 ja 29 vuotiaat pirkanmaalaiset koulutuksen mukaan vuonna 2010, henkilömäärä ja %-osuus kyseisestä ryhmästä

17 Työelämän ja koulutuksen ulkopuoliset 25 ja 29 vuotiaat pirkanmaalaiset koulutuksen mukaan vuonna 2010 (teksti) Edellinen kuvio havainnollistaa, kuinka vähäiset rakenteelliset erot ilmenevät 29- ja 25- vuotiaiden ikäryhmien välillä. Molemmissa ikäluokissa työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien osuus oli 16-18%. Vain perusasteen koulutuksen suorittaneista ulkopuolisia oli 42-43% ja perusasteen jälkeisen koulutuksen hankkineiden joukossa heidän osuutensa oli 14-15%. Ainoastaan pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osalta ikäryhmien välillä oli selvä ero. Ulkopuolisten suhteellinen osuus vain ylioppilastutkinnon suorittaneista yli kaksinkertaistui seitsemästä viiteentoista prosenttiin siirryttäessä 25-vuotiaista 29-vuotiaisiin.

18 Vain peruskoulun suorittaneet 25- ja 29-vuotiaat pirkanmaalaiset prosentteina ikäluokasta vuosina Vain yo-tutkinnon suorittaneet 25- ja 29-vuotiaat pirkanmaalaiset prosentteina ikäluokasta vuosina

19 Vain peruskoulun ja vain ylioppilastutkinnon suorittaneiden lukumääriä tarkasteltaessa havaitaan, että vain peruskoulun suorittaneiden määrä ei juuri muutu siirryttäessä 25 vuotiaiden ikäkohortista 29 vuotiaiden kohorttiin. Selvin muutos tapahtui peruskoulun käyneiden jatkokouluttautumisessa, joka lisääntyi 1990 luvun alussa peruskoulunsa päättäneiden joukossa. Muutos ilmeni siten, että kun aikaisemmista ikäluokista noin 16% oli jättäytynyt pelkän peruskoulun varaan 90 luvulla peruskoulun päättäneiden joukossa osuus oli laskenut noin 14 %:iin. Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osalta ikäkohorttien välinen ero on huomattava. Tämä selittyy opiskelun jatkumisella yli 25 ikävuoden. Nuorisoikäluokkien tarkastelussa on hyvä muistaa, että ajan myötä ilmenevien erojen taustalla on kouluttautumisen ohella myös muuttoliikkeen vaikutusta. Tämän vuoksi kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen voi vaikuttaa lukuisat eri tekijät.

20 29-vuotiaiden koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien pirkanmaalaisten suhteelliset (%) osuudet vastaavasta nuoriso- ja koulutusryhmästä koulutuksen mukaan vuodesta 1990 vuoteen 2010

21 Koulutuksen vaikutus työllistymiseen tulee koko ikäluokan osalta näkyviin vasta silloin, kun opiskelu on päättynyt, noin 30 vuoden iässä. Peruskoulun päättymisestä on tuolloin kulunut noin 13 vuotta ja ammatillisen koulutuksen suorittamisestakin noin 10 vuotta. Ylioppilastutkinnon jälkeisten korkeakouluopintojen vuorittaminen vie kuitenkin noin 5-6 vuotta ja pitempäänkin, joten ammattiin kouluttautuminen päättyy koko ikäluokan osalta vasta noin 30 vuotiaana. Työllistymisen ja opiskelun osalta peruskoulutuksella on suuri merkitys. Vain peruskoulun suorittaneista noin 40% oli vielä 29 vuoden iässä työelämän ja opiskelun ulkopuolella. Osuus on vaihdellut 2000 luvun kuluessa 36 ja 43 prosentin välillä. Pelkän ylioppilastutkinnon tai peruskoulutuksen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osalla vastaava osuus on 2000 luvun kuluessa vaihdellut 10 ja 16 prosentin välillä. Näin ollen voidaan päätellä, että pelkän peruskoulun suorittaneiden työelämän ulkopuolelle jääminen ja työsuhteiden epävakaisuus on lähes kolme kertaa yleisempää kuin ylioppilailla ja peruskoulutuksen jälkeisiä tutkintoja suorittaniella.

22 Pelkän peruskoulun suorittaneet 29 vuotiaat koko maassa vuosina

23

24 /v suorittaa vain peruskoulun (n. 15% ikäluokasta) on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella vuotiasta on työttömänä on syrjäytynyt ja näistä ei näy tilastoissa ja neljännes on maahanmuuttajataustaisia perusaste & työmarkkinoiden /koulutuksen ulkopuolella v käyttää psyyken- tai unilääkkeitä v on eläkkeellä, joista :lla psyyken ongelmia on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä v tekee itsemurhan 100 vankilassa

25 Laskennassa käytetään vuoden 2010 arvoja, tällöin: - työmarkkinatuki oli 25,64 /pv (maksetaan 5 pv / vko). - yleinen asumistuki vaihtelee, keskimääräinen asumistuki oli 258,9 / kk (2010) - toimeentulotuen keskimääräinen määrä v oli 280 / kk henkilö Toimeentulotuki katsotaan täydentäväksi tulomuodoksi ja oletetaan, että sitä käytetään 30 % ajasta ja laskentaperusteena käytetään koko maan keskiarvoa. Toimeentulotuen 30 % käyttöaika -arvio perustuu vuosina tehtyihin työpajatoiminnan ja sosiaalisten yritysten asiakaskunnan analyyseihin.pro-ces, Syta-analyysit. Kustannustarkastelu on toteutettu varovaisuusperiaatetta noudattaen eli on pitäydytty vain niissä kustannuksissa, jotka voidaan todentaa. Tämän vuoksi esim. sairastumisesta aiheutuvat lisäkustannukset on jätetty huomiotta. Myös tuotannonmenetysten laskennassa käytetään varovaisuusperiaatetta ja menetyksiksi lasketaan ainoastaan palkkauskustannukset, mutta ei yrityksen kiinteitä, investointi-, tai materiaalikustannuksia eikä toiminnan tuottamaa voittoa. Ansionmenetysten laskentaperuste on metalliteollisuuden alimman palkkaryhmän (c) miesten ja naisten keskiansio vuonna 2010, joka oli /kk, kun teollisuuden keskiansio oli /kk. Laskennan toteutti Tuomas Leinonen, T:mi Pro-Ces. Raportti on osoitteessa: / opit käyttöön

26

27 Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1, Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Korkeakouluaste 90% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,

28

29 Rakenteelliset Yksilölliset Ehkäisevät Koulutus ja työ Julkiset palvelut 3.-sektorin toiminta Normit, lait, valvonta Sosiaaliset tulonsiirrot Sosiaaliset verkostot Räätälöidyt palvelut Korjaavat Koulutus ja työ Työpajojen toiminta Sosiaaliturva Työvoimapalvelut Muut julkiset palvelut Työttömyystuki Toimeentulotuki Etsivä nuorisotyö Räätälöidyt palvelut

30 Esimerkki rakenteellisesta terveyspolitiikasta: Tieliikennekuolemat

31 Yhteensä TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V01-X44, X46-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A00-R99, X45) Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I00-I425, I427-I99) Kasvaimet (C00-D48) Syövät (C00-C97) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I30-I425, I427-I52) Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C32-C34) Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C81-C96) Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E00-E90) Diabetes (E10-E14) Aivoverisuonien sairaudet (I60-I69) Hengityselinten sairaudet (J00-J64, J66-J99) Astma (J45-J46) Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N00-N99) Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Lukujen lähde: Tilastokeskus

32

33