Selvitys lastensuojelun kysynnästä ja kustannuksista Jukka Ohtonen, tutkija p

Transkriptio

1 Selvitys lastensuojelun kysynnästä ja kustannuksista Jukka Ohtonen, tutkija p Lastensuojelupäivät Hämeenlinna

2

3 Lastensuojelun kysyntä Lastensuojeluilmoitusten kohteena olleet alle 18 -vuotiaat lapset prosentteina ikäluokasta vuonna v Ilmoitetut Koko maa Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Selvitykseen päättyneiden ilmoitusten %-osuus kaikista lastensuojeluilmoituksista (ei jatkotoimenpiteitä) vuonna 2013

4 Lastensuojelun toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleiden lasten lukumäärä vuonna 2013 Perhekodit (13%) Sijaisperhehoito (48%) Lastensuojelulaitiokset (37%) Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 2013 yhteensä henkilöä 1% ikäluokasta Muu laitoshoito 186 (2%) Lukujen lähde: Tilastokeskus

5 Lastensuojelun kodin ulkopuolisten sijoitusten vuosikustannukset vuonna kustannukset on laskettu kuusikkokuntien kokoamien tietojen perusteella Vuosikustannus on laskettu hoitovuorokauden kustannuksen perusteella = hoitovuorokauden kustannus x 365. Myös THL käyttää kuusikkokuntien keskimääräisiä kustannuksia koko maan kustannusten määrittelyssä. Ks. Kapiainen S, Väisänen A, Haula T. (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna Raportti 3 / 2014 THL.

6 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon toimintamenot luvulla, koko maa -kustannusnousu on hidastumisestaan huolimatta ollut tuntuvasti nopeampaa kuin esimerkiksi kansantalouden kasvu yleensä

7 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon keskimääräiset nettokustannukset ( /asukas) kuntatyypin mukaan vuosina ovatko kustannukset myös kysynnän indikaattori? - missä määrin kunnan luonne määrittää kustannuksia ja palvelujen kysyntää? Kaupunkimaiset kunnat Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /asukas Lukujen lähde: Tilastokeskus

8 Koko maa Varsinais-Suomi Uusimaa Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Kainuu Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset sijoitettua lasta kohti vuodessa vuonna Lukujen lähde: Tilastokeskus Lastensuojelun laitos- ja perhehuollon käyttökustannukset hoidossa olevaa lasta/nuorta kohti vuonan 2012

9 Hyvät käytännöt tarkastelussa

10 Logaritmiasteikko Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten prosenttiosuus vuotiaasta väestöstä kunnan väkiluvun mukaan vuonna Kunnan väkiluku Kunnan väkiluku Kuvion ympyrämuodosta on luettavissa, että kunnan koko ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten suhteellinen osuus eivät korreloi keskenään. Oikealle jatkuva vaakasuora 'häntä' puolestaan kertoo sen, että niitä kuntia on vain muutamia, joissa kodin ulkopuolisia sijoituksia tehdään poikkeuksellisen runsaasti ja kooltaan tällaiset kunnat ovat pikemminkin alle kuin yli kaikkien kuntien keskiarvon - mediaanikunnan koko oli asukasta vuonna ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen %-osuus kunnan vuotiasta Lukujen lähde: Tilastokeskus

11 Imatran malli "Lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan heidän kehitysympäristöissään: perheen kotona, koulussa, päivähoidossa, vapaa-ajan toiminnoissa. Kaikki lasten ja perheiden kanssa toimivat tahot tiedostavat osallisuutensa ja vastuunsa lapsen kehityksestä. " Käytännön muutokset Äitiysneuvolasta tehtiin hyvinvointineuvola (2006) ja palkattiin kuusi perhetyöntekijää. - yksi lastensuojelulaitos lakkautettiin ja resurssit siirrettiin perhetyöhön - Nyt myös kaupunki ottaa syntyneen lapsen vastaan niin, että jokaisen vastasyntyneen kotona käydään ja tarjotaan tarpeenmukaista tukea, tehostettu tuki mukaan lukien. Tukea annetaan niin pitkään kuin tarve vaatii.

12 Imatralla perustettiin perheneuvola ja palveluja tarjotaan lapsen syntymästä alkaen 2009 uudistus Perhetyön menetelmiä ovat keskustelu, ohjaus, neuvonta, mallittaminen ja arkiaskareiden yhdessä tekeminen sekä palveluohjaus, verkostotyö sekä vertaisryhmätoiminta. Menetelmien tarkoituksena on vahvistaa vanhemmuuden ja varhaista vuorovaikutusta sekä vanhempien psyykkisen jaksamisen arvioiminen ja tukeminen. (Imatran kaupunki)

13 Kaikki kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisistä väestöstä vuosina % ikäluokasta 2,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lukujen lähde: Sotkanet 2,3 2,4 2,1 2 1,7 1,7 1,5 1,3 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 1,5 1 1,1 0,9 0,8 0,7 0,7 1 0,8 0,8 0,9 0,9 1 1,1 0,5 0 KOKO MAA Hämeenlinna Imatra Tampere

14 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon toimintamenot Hämeenlinna Tampere Imatra Muutos-% edelliseen vuoteen: -14,6 37,5 19,1 8,0 5,3 22,5 9,0 6,3 5,6-5,2 5,0-5,4 Imatran lastensuojelun laitos- ja perhehoidon toimintamenot Lukujen lähde: Tilastokeskus Muutos-% edelliseen vuoteen: 10,7 10,9 13,3 22,0 13,3 24,4 18,2 12,4 13,0 1,8 7,6 8,5 Tampereen lastensuojelunlaitos- ja perhehoidon toimintamenot Lukujen lähde: Tilastokeskus

15 Imatran lastensuojelun ehkäisevän ja korjaavan toiminnan kokonaismenot vuosina Korjaava Ehkäisevä Yhteensä Imatra: Lastensuojelun kustannukset Lukujen lähde: Imatran kaupunki

16 Kuusikkokunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu Lastensuojelun palvelu- ja taloustietoja on kerätty vuodesta 2003 alkaen Lastensuojelu sai oman työryhmän vuonna 2008 (lain voimaantulo), jonka jälkeen lastensuojelua on tarkasteltu omana kokonaisuutena Avohuollon ja sijoitusten osalta pääasiassa 0 17-vuotiaita lapsia ja jälkihuollossa vuotiaita nuoria. Kustannusvertailuissa asiakaskohtaiset kustannukset on laskettu suhteessa 0 17-vuotiaisiin. Lastensuojelun kokonaiskustannukset on suhteutettu 0-20-vuotiaisiin. Kuusikkokunnat ovat lastensuojelun toiminnan ja talouden keskeinen tietolähde, esimerkiksi THL käyttää kuusikkokuntien tietoja valtakunnallisten yksikkökustannusten arvioiden pohjana (THL Raportti 3/2014)

17 Kuusikkokuntien laitos- ja perhehoidon keskimääräiset kustannukset vuosina Vuorokausi ( ) Vuosi ( ) Oma laitoshoito Ostopalvelulaitoshoito Perhehoito * Luvanvarainen perhehoito * toimeksiantoon perustuva perhehoito Tietoja käytetään koko maan yleistysten perustana (THL)

18 Lastensuojelun kokonaiskustannusten jakautuminen avohoidon ja sijoitusten kesken vuonna 2013

19 Laskennallinen ajatuskoe: Mitä tapahtuisi kustannuksille, mikäli kaikki kuusikkokunnat toimisivat kuten Oulu, jossa laitossijoitusten osuus hoitovuorokausista oli 20% vuonna 2013 Kustannusero syntyy, kun nykyisen (oman) laitossijoituksen 20%:n ylittävä osuus vaihdetaan laskennallisesti luvanvaraiseen perhehoitoon, jonka vuosikustannus on keskimäärin euroa alhaisempi kuin sijoitus omaan laitokseen. Vielä tätä suurempi kustannusero ( /v) syntyy, mikäli vertailu tehdään toimeksiantoon perustuvaan perhetoimintaan. Vallitseva tilanne Sijoitetut Laitoksissa nyt* Oulun esimerkin (20%) mukaiset laskennalliset vaikutukset vuodessa Lkm % Lkm Lkm Erotus lkm Erotus á Säästö Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lukumäärät on laskettu hoitovuorokausien jakautumisesta eri hoitomuotojen kesken. (Lukujen lähde: Hanna Ahlgren-Leinvuo (2014): Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 2/2014. Kuvio 10. Myös muut taulukon luvut perustuvat saman raportin tietihin. Lukujen lähde: Kuusikkokunnat

20

21

22 Lastensuojelusta puhuttaessa tarkastellaan huono-osaisuuden ydintä

23 Tulonjaon muutokset vuosina

24 Kolme yhteiskunnan tilan ja hyvinvoinnin indikaattoria GPI (Genue Progress Indicator), joka on käännetty todellisen hyvinvoinnin mittariksi, kehitettiin täydentämään pelkkää talouden kasvua ja siinä ilmeneviä muutoksia kuvaavaa bruttokansantuotetta. GPI on hyvinvointiteorian mukainen yhteiskunnan tilaa kuvaava mittari, joka huomioi talousindikaattoreiden ohella myös ihmisten hyvinvointia kuvaavat tekijät ja niiden ilmenemisen, tulonjaon, yksityisen kulutuksen sekä ympäristötekijät. Ks. ks. myös Hoffrén J. (2008): Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Tieto&trendit 7/2008. Tilastokeskus.

25 Talouden ja hyvinvoinnin kehityksen suhde kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden väestöosuuteen ikäluokasta vuosina /asukas GPI, BKT 0,7 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0, ,1 1,1 Sijoitetut lapset % ikäluokasta Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat % ikäluokasta GPI (korrelaatio sijoituksiin -0.89) BKT (korrelaatio sijoituksiin 0.94) 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0 GPI, Genue Progress Indicator, BKT, bruttokansantuote

26 Vaikka lapsuus kestää vain hetken ja tulevaisuuden ennustaminen on haasteellista silti sinne kannattaa katsoa

27 Peruskoulussa tehdään tulevan elämänkulun suurin päätös, jonka vaikutus voi tulla näkyviin vasta nuoruuden lopulla

28 29 -vuotiaiden koulutusasteet

29 29 -vuotiaiden koulutusaste vuonna 2011

30 Mitä tapahtuu, kun koulu jää pelkkään peruskouluun ja mitä ammattilaisen on hyvä tietää

31 Työn ja opiskelun ulkopuolisten osuus koulutusryhmittäin, 29 -vuotiaat koko maa

32 Työn ja opiskelun ulkopuolella olevat 29 -vuotiaat prosentteina ikäluokasta vuonna 2012

33 Vain peruskoulun suorittaneet vuotiaat vuonna 2011 Laskentakriteerinä 29-vuotiaat (% -osuudet) Koko ikäluokan ulkopuoliset yht. Vain peruskoulun suorittaneet vuotiaista Työn ja opiskelun ulkopuoliset vain peruskoulun suorittaneista Alhaisen koulutuksen lisäys ulkopuolisuuteen % Ilman pk %* % ikäluokasta Lkm. % Lkm.. % Lkm Koko maa Uusimaa H:gin seutu Espoo Helsinki Vantaa *Ilman pk = %-osuus ilman peruskoulun suorittaneita Lukujen lähde: Tilastokeskus

34 Mitä taloudessa tapahtuu, kun koulutus pelkkään peruskouluun Vain peruskoulun suorittaneet vuotiaat vuonna 2011, 29-vuotiaat % -osuuden laskentakriteerinä Palkkatulo: perusasteen koulutuksen mukainen mediaanitulo /v, eläkemaksu 23,4% Saamatta jääneet palkat, eläkemaksut ja kunnallisverot (2011) /v Henkilöitä Palkkasumma Eläkemaksut Yhteensä Vero-% Verot Koko maa , Uusimaa , H:gin seutu Espoo , Helsinki , Vantaa

35 Miksi juuri 29-vuotiaat nuoret tarkastelujen lähtökohtana? Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja samalla osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä. Tämän vuoksi 29 vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka moni nuori jättää kouluttautumisensa pelkän peruskoulun varaan. Samalla selviää, kuinka suuri osuus ikäluokasta menettelee näin eikä hanki itselleen ammatillista koulutusta. Kun tarkasteluun otetaan 29 -vuotiaiden kohortti, heillä on kulunut jo 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja ensimmäisestä jatkokoulutukseen hakeutumisen päätöstilanteesta. Peruskoulutuksen onnistumisen osalta puhutaan niin ikään 13 vuoden takaisesta ajasta, joka joidenkin mielestä on historiaa ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana. Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat kuitenkin hitaasti niin kuin nähtiin pelkän peruskoulun suorittaneiden väestöosuudessa, jossa ilmenee vain yhden %-yksikön muutos 10 vuodessa.

36 Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Työllisyysaste Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Korkeakouluaste 90% Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,

37 I5-29 -vuotiaat työlliset ja työttömät Nuorten työllisyys ja työttömyys reagoivat nopeasti taloustaantumiin ( ja 2009), mutta elpyminen, työllisyyden nousu ja työttömyyden lasku, on hyvin hidasta. Vuonna 2013 työttömien nuorten määrä oli työvoimatutkimuksen mukaan

38 Menolippu marginaaliin

39 Väkivaltarikollisuus koulutusryhmittäin vuonna 2013

40 Nuoret väkivaltarikosten tekijät yhteiskunnallisen aseman mukaan vuonna 2012 Työ suojaa

41 Kiitos