Talousarvioesitys 2003

Transkriptio

1 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentti 35 rahoitetaan STVOL:ssa säädetyllä tavalla. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja. Ehkäisevä toiminta Tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi. Erityisesti sosiaalityössä ja neuvola- ja kouluterveydenhuollossa vahvistetaan vanhemmuuden ja perheiden tukemista, varhaista puuttumista lasten ja nuorten ongelmiin, mielenterveyden edistämistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kunnissa jatketaan hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimista ja toteuttamista yhteistyössä eri hallintokuntien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Toimenpiteiden sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointi otetaan osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Huumausaineiden käytön ehkäisytoimia tehostetaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa toteuttamalla huumausainepolitiikan tehostamiseksi vuosille laadittua toimenpideohjelmaa. Samoin vahvistetaan päihdepolitiikan rakenteita ja vastuuta erityisesti paikallisella tasolla ja toteutetaan kansallista alkoholiohjelmaa. Paikallisten ympäristöohjelmien valmistelua jatketaan ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantamiseksi. Asuntojen kosteus- ja mikrobihaittojen tutkimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Terveyskeskusten, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon seudullista ja alueellista yhteistyötä ja työnjakoa lisätään tavoitteena toimivat palveluketjut, kansallisiin hoitosuosituksiin perustuvat alueelliset hoito-ohjelmat ja kattavat alueelliset tietojärjestelmät. Sosiaalihuollon alueellista yhteistyötä edistetään turvaamalla vuoden 2002 alusta toimintansa aloittaneiden sosiaalihuollon osaamiskeskusten toimintaedellytykset ja kehittyminen yhdessä kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin, mielenterveystyöhön, huumeiden käyttäjien ja päihdeäitien hoitoon, syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen ja sosiaalityöhön sekä yleensä avopalvelujen parantamiseen. Palvelujen ja toimintojen laadun hallintaa kehitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman toimenpidesuosituksen mukaisesti jatketaan laatusuositusten valmistelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Ehkäisevä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Elatustuki, saajia Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, paikkojen määrä Lasten kotihoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana Tukipalvelut, saajia vuoden aikana Vanhainkodit, paikkojen määrä Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana Kansanterveystyö Sairaansijat (laskennalliset) Hoitopäivät (milj.) 7,6 7,7 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 10,1 10,0 Muun ammattihenkilön luona 14,9 15,0 Hammashuollon käynnit 4,9 4,9 Kotisairaanhoidon käynnit 3,5 3,5 Erikoissairaanhoito Sairaansijat (laskennalliset) Hoitopäivät (milj.) 5,3 5,1 Päättyneet hoitojaksot Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 6,2 6,1 Avohoitokäynnit (milj.) 6,2 6,2 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 1,51 prosenttiyksiköllä nykyisestä 25,36 prosentista 26,87 prosenttiin. Korotuksesta 0,05 prosenttiyksikköä liittyy vuonna 2002 toteutettuun kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamiseen siten, että perustamishankkeiden arvonlisäverojen kuittaamiseen ja seutukunnallisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen kertaluonteisesti irrotettu määräraha palautetaan valtionosuuksiin. Hyvinvointipalvelujen parantamiseksi, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, valtionosuutta korotetaan 0,92 prosenttiyksiköllä. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi, ottaen huomioon Kansallisen terveydenhuollon hankkeen toimeenpano, sekä sosiaalityön ja lastensuojelun voimavarojen lisäämiseksi valtionosuutta korotetaan 0,54 prosenttiyksiköllä. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa, josta euroa aiheutuu valtionosuuden 0,05 prosenttiyksikön korotuksesta, euroa 0,92 prosent- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 tiyksikön korotuksesta sekä euroa 0,54 prosenttiyksikön korotuksesta euroa johtuen hammashuollon järjestämiseen liittyvän ikärajoituksen asteittaisesta poistamisesta mennessä euroa toteutetun toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa koskevan uudistuksen johdosta euroa johtuen teratologisen tietopalvelun toiminnan siirtämisestä osaksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa toimivan Myrkytystietokeskuksen toimintaa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta lukien siten, että oikeus valita kunnan järjestämä lasten päivähoitopaikka tai sen vaihtoehtona lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tuki laajennetaan koskemaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten ensimmäistä oppivelvollisuusvuotta. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa lainmuutosten johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalisesta luototuksesta. Sosiaalinen luototus on tarkoitus järjestää lukien kunnan sosiaalihuollossa, sillä sosiaalisella luototuksella on kiinteä yhteys sosiaalityöhön sekä tarveharkintaiseen toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Kunta vastaa sosiaalisen luototuksen pääomasta, luottotappioista ja toimeenpanosta. Kunta voi järjestää sosiaalisen luototuksen toteuttamisen yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa alueellisena yhteistyönä. Valtionosuuden lisäys perustuu sosiaalisen luototuksen aiheuttamaan sosiaalityön henkilötyövuosien lisäykseen. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa lain voimaantulon johdosta. Momentin perusteluihin viitaten hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta lukien siten, että maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus otetaan vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa lainmuutoksen johdosta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 0,67 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Valtion korvausten maksamiseksi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa siirtona momentille siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 1,20 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 1,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa kustannustason nousun johdosta. Luvun perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa vuoteen 2002 verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista. Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2003 seuraavat: 0 6-vuotiaat 4 214, vuotiaat 301, vuotiaat 561, vuotiaat 3 288,21 85 vuotta täyttäneet 9 287,50 Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 384,36 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,09 euroa vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2003 seuraavat: 0 6-vuotiaat 523, vuotiaat 596, vuotiaat 1 412, vuotiaat 2 705,41 85 vuotta täyttäneet 4 661,61 Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 260,12 euroa vuonna Lisäksi kunnan laskennallisiin kustannuksiin voi vaikuttaa syrjäisyyskerroin. Kunnan omarahoitusosuus on 1 547,42 euroa kunnan asukasta kohden vuonna Kunnan omarahoitusosuutta on korotettu yhteensä 25,73 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta, vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamisesta, vuonna 2002 toteutettujen asumistuen normivuokrien korotuksen ja työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta sekä vuonna 2003 toteutettavasta erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta johtuen talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen. Vuonna 2003 saadaan vahvistaa kokonaiskustannuksiltaan vähintään euron määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n 21 :n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita siten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Kunnille ja kuntayhtymille suoritetaan perustamishankkeiden kustannuksiin valtionosuutta % vahvistetuista kustannuksista. Vuonna 2002 ja sen jälkeen vahvistettavien hankkeiden valtionosuus suoritetaan arvonlisäverottomiin kustannuksiin. Vuonna 2003 perustamishankkeena vahvistetaan toteutettavaksi vain pieniä hankkeita. Pieniä hankkeita ovat kokonaiskustannuksiltaan euron määräiset perustamishankkeet. Vuonna 2003 vahvistettavista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle euroa vuonna 2003, euroa vuonna 2004 ja euroa vuonna Vuosina vahvistetuista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle euroa vuonna 2003 ja euroa vuonna talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen tutkintokorvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, lääkärin perusterveydenhuollon ja siihen rinnastettavaa lisäkoulutusta, laillistetun hammaslääkärin käytännön ja siihen rinnastettavaa palvelua sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 :ssä tarkoitettua koulutusta, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin euroa siirtona momentilta talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina euroa, josta euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) perusteella lastensuojelun suurten kustannusten tasaamiseksi suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Tasausjärjestelmän piirissä arvioidaan vuonna 2003 olevan noin lastensuojeluperhettä. Valtio suorittaa korvauksen kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjestelmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten arvioidusta kokonaismäärästä euroa siirtona momentilta vuonna 2001 toteutuneiden kustannusten mukaisten valtion korvausten maksamiseksi talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty momentiksi Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellisten toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kehittämishankkeen kokonaiskustannusten tulee olla vähintään euroa, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Toiminnallisiin kehittämishankkeisiin valtionavustus on enintään 50 % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 avustuksen määräämisen perusteena olevista kustannuksista. Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta myös perustamishankkeeseen, jos hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi edellytetään, että perustamishankkeen kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa. Tätä pienempi perustamishanke voidaan hyväksyä valtionavustukseen oikeuttavaksi vain STVOL:n 21 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Perustamishankkeisiin suoritettava valtionavustus on % vahvistetuista kustannuksista. Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa palvelujärjestelmän rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti talousarvio (37.) Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Avustus on tarkoitettu myönnettäväksi hoitoon hakeutuneiden huumeiden käyttäjien palveluohjauksen järjestämiseen, hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseen sekä opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon lisäämiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määräämin perustein talousarvio talousarvio Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. S e l v i t y s o s a : Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyi pysyväisluonteisena toimintana vuoden 2002 alusta. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001) talousarvio talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6