60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Transkriptio

1 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtionkorvauksesta rikosasioiden sovitteluun. Keskeiset uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamisella momentilla toteutetaan hallitusohjelmaan liittyviä esityksiä. Korotus kohdistetaan voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen kolmannen vaiheen toteuttamiseen, voimaan tulleen neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen terveystarkastuksia koskevien säännösten täysimääräiseen toimeenpanoon, terveydenhuoltolain toimeenpanoon, päihdeäitien hoidon järjestämiseen, lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamiseen sekä vankilan perheosaston toteuttamiseen. Vaikuttavuustavoitteet Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämälle tasolle. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteuttamista jatketaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste, vuosille , jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset. Terveys kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Toimiva Terveyskeskus -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on tukea kuntia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa ja varmistaa perusterveydenhuollon toimivuus sekä henkilöstön osaaminen ja riittävyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke vuosina , joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistushanke, jonka ehdotukset valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. Terveydenhuoltolain toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen. Vuosien Alkoholiohjelman jatkaminen. Järjestelmäkuvaukset Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta makset- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 tava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 prosenttia nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan erikoissairaanhoitolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta ( ) ja lääkärin- ja hammaslääkärin koulutuksesta ( ). Tutkimustoiminnan korvaus perustuu tieteellisten julkaisujen lukumääriin, niiden pisteytykseen ja pisteelle määrättyyn hintaan. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta sekä tieteellisten julkaisujen painoarvoista ja yksikköhinnoista säädetään vuosittain sosiaalija terveysministeriön asetuksella. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käytettävissä olevalla valtionavustuksella ( ) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja toteutunut toteutunut arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 1) Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä Lasten kotihoidon tuki, saajia Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana Tukipalvelut, 65 vuotta täyttäneitä saajia vuoden aikana Vanhainkodit, asukkaiden määrä ) Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 3) Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana Kansanterveystyö Hoitopäivät (milj.) 7,1 7,0 7,0 6,9 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 8,7 8,7 8,7 8,6 Muun ammattihenkilön luona 16,8 17,8 18,0 18,3 1) Menojen rahoitus momentilta ) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Hammashuollon käynnit 5,0 5,0 5,0 5,0 Kotisairaanhoidon käynnit 4,0 4,2 4,2 4,3 Somaattinen erikoissairaanhoito Hoitopäiviä (milj.) 3,36 3,30 3,25 3,20 Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,93 0,92 0,91 0,90 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 3,68 3,65 3,63 3,62 Avohoitokäynnit (milj.) 5,92 5,95 5,98 6,00 Psykiatrinen erikoissairaanhoito Hoitopäiviä (milj.) 1,15 1,15 1,15 1,15 Päättyneet hoitojaksot 0,046 0,046 0,046 0,046 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 30,44 30,44 30,44 30,44 Avohoitokäynnit (milj) 1,53 1,55 1,57 1,60 Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta toteutunut toteutunut arvio arvio Julkaisupisteiden määrä (3 v. keskiarvo) ,9.. Julkaisupisteiden hinta, euroa Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 088, , , ,9 Tutkintokorvaus, euroa Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa Mielentilatutkimustoiminta toteutunut toteutunut arvio arvio Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä valtion yksiköt kunnalliset sairaalat Menot (1 000 euroa) Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyy poikkeuksellisen paljon mittavia haasteita, joita ovat mm. väestön ikääntyminen, terveyserojen kasvu, palvelujen alueellinen epätasaisuus sekä eri sektoreiden yhteistoiminnassa esiintyvät ongelmat. Palvelujärjestelmä on myös hajanainen, ehkäisevä toiminta on monin paikoin puutteellista eivätkä sähköiset toiminnot ole edenneet suunnitellulla tavalla. Lisäksi terveydenhuollon henkilöstön eläköityminen alkaa vähentää hoitohenkilökunnan määrää samaan aikaan kun hoidettavien määrä kasvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uutta lainsäädäntöä (mm. terveydenhoitolaki) ja käynnistänyt useita toimia ja hankkeita, joilla mm. edellä mainittuihin epäkohtiin pyritään puuttumaan. Uudistusten ja hankkeiden keskeisiä painopisteitä ovat mm. ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen, peruspalvelujen parantaminen ja osaamisen vahvistaminen. 3) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Valiokunta pitää myös myönteisenä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmien kehittämistä tehostetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen valtionosuuksia korotetaan. Korotus (21,25 miljoonaa euroa) kohdennetaan muun muassa terveydenhuoltolain toimeenpanoon, neuvolatoimintaan sekä lapsiperheiden kotipalvelujen vahvistamiseen. Valiokunta pitää valtionosuuksien korotusta hyvänä, mutta on huolissaan siitä, että laskennallisiin valtionosuuksiin tehtävät korotukset eivät välttämättä kohdistu valtakunnallisesti suunniteltujen painopisteiden mukaisesti. Toisaalta terveydenhuollon lähivuosien haasteet ovat niin mittavia, että pelkkä resurssien lisääminen ei ratkaise palvelujen tuottamiseen liittyviä ongelmia. Normien ja laatusuositusten ohella tarvitaan myös monia muita keinoja, kuten mm. sähköisen asioinnin tuntuvaa tehostamista, tuottavuuden kasvua sekä erityisesti terveydenhuollon rakenteiden kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja järjestämisen kehittämiseksi on jo käynnistetty lainsäädännön uudistamiseen tähtäävä hanke. Uudistukseen sisältyy useita vaikeasti ratkaistavia asioita, ja se edellyttää laajaa ja perusteellista kokonaistarkastelua. Valiokunta korostaa, että kehittämistyölle on osoitettava resurssit, jotka varmistavat työn tehokkaan etenemisen. Valiokunta katsoo, että terveydenhuollon rakenteita ja järjestämisvastuuta uudistettaessa on keskeistä huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ydinpalvelut säilyvät myös jatkossa julkisen sektorin vastuulla. V a n h u s t e n h u o l t o. Vanhustenhuollon palvelujen uudistamisessa keskeisiä tavoitteita ovat mm. kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palvelujen kehittäminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etenkin yli 85-vuotiaiden kotihoito onkin lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana, samoin omaishoidon tuki sekä tehostettu palveluasuminen ovat lisääntyneet. Vanhusten määrät niin vanhainkodeissa kuin terveyskeskuksissa ovat samaan aikaan vähentyneet. Vanhustenhuollon palveluissa on kuitenkin edelleen suuria kunta- ja laitoskohtaisia eroja ja osittain ilmeisiä ja vakavia puutteellisuuksia. Palveluiden laadun turvaaminen edellyttää riittävien resurssien ohella myös palvelujen rakenteiden uudistamista, ammattitaitoista henkilöstöä sekä säännöllistä ja kattavaa valvontaa yhtenäisten käytäntöjen turvaamiseksi. Valiokunta pitää hyvänä edistysaskeleena sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran suorittamia valvontatoimia ja niiden pohjalta annettua ohjeistusta. Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä, että vanhuspalvelulain valmistelu on käynnistetty ja että osa laatusuosituksissa olevista asioista nostetaan lain tasolle. Tämä antaa myös valvontaviranomaisille paremmat mahdollisuudet vanhustenhuollon laadun valvonnalle. Valiokunta pitää tärkeänä, että ennaltaehkäisevää ja kotona selviytymistä parantavaa tukea edelleen vahvistetaan. Lisäksi valiokunta korostaa omaishoidon tuen kehittämistarpeita, kuten mm. omaishoitajien yhdenvertaisuuden lisäämistä sekä omaishoitoa tukevien palvelujen kehittämistä. K o u l u - j a o p i s k e l i j a t e r v e y d e n h u o l t o. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa ym. koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan , mutta määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulevat voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Asetuksen toimeenpanoa tuetaan korottamalla kuntien laskennallisia valtionosuuksia yhteensä 18,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010 ja Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulujen terveystarkastukset eivät toteudu vielä säädösten ja laatusuositusten mukaisella tavalla. Erityisesti lääkäreitä on liian vähän; kouluterveydenhuollon lääkärimitoitus (2 100 oppilasta/lääkäri) toteutuu toistaiseksi vain 5 prosentissa terveyskeskuksista. Valiokunta korostaa, että hyvin järjestetty koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä. Varhaisella puuttumisella voidaan myös vähentää mielenterveysongelmia ja niihin liittyviä usein varsin kalliita korjaavia toimia. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös ammatillisessa koulutuksessa olevat saavat asetuksen mukaiset terveyspalvelut, joissa kiinnitetään huomiota mm. terveyden edistämiseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon osalta valiokunta viittaa edellä momentin ja kohdalla esitettyyn. L a s t e n j a n u o r t e n p s y k i a t r i s e t p a l v e l u t. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut, mutta palvelutarpeen arvioidaan olevan vielä selvästi kysyntää suurempaa. Jonot mielenterveyspalveluihin ovat sinänsä pysyneet kohtalaisen hyvin lain sallimissa rajoissa, mutta ensimmäisen vastaanoton ja tilannearvion jälkeen auttamisprosessi usein hidastuu tai pysähtyy kokonaan. Perustason valmiudet ovat usein riittämättömät avun antamiseen eikä erikoissairaanhoidon palveluja pystytä järjestämään kysyntää vastaavalla tavalla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistarve on otettu huomioon mm. edellä mainitussa neuvolatoimintaa ym. koskevassa asetuksessa sekä uudessa terveydenhoitolaissa. Terveydenhoitolaissa täsmennetään myös ne ikärajat, jotka ovat velvoittavia nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisessä. Tällä hetkellä ikärajat vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin, mutta jatkossa tarpeelliseksi katsottu hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa kaikille alle 23-vuotiaille. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamiseen on viime vuosina suunnattu selkeitä lisäresursseja. Vuosina keskeinen rahoituskanava on ollut Kaste-ohjelma, jonka kautta on suunnattu yli 40 miljoonaa euroa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamiseen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamiseen. Valiokunta korostaa, että ajantasaisen lainsäädännön ja resurssien ohella perusterveydenhuollossa on oltava myös työvälineitä ja yhtenäisiä toimintamalleja, joilla tuetaan perusterveydenhuollon osaamista ja toimintavarmuutta. Tarvitaan niin ikään arviointimenetelmiä, joilla löydetään mahdollisimman ajoissa ja kattavasti avun tarpeessa olevat lapset ja nuoret. Ennen kaikkea tarvitaan osaavaa työvoimaa sekä saumatonta ja moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden, kuten neuvoloiden, päiväkotien, koulujen ja terveyskeskusten kesken. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikessa perustason toiminnassa pyritään määrätietoisesti ehkäisemään lasten ja nuorten ongelmien vaikeutumista ja siten vähentämään tarvetta kalliisiin erikoissairaanhoidon palveluihin. L a s t e n s u o j e l u. Lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuonna edelleen kasvanut kuten myös lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä. Niin ikään kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt, mutta sijoitettujen lasten määrä on vähentynyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 1991 jälkeen, jolloin lastensuojelutietojen keruu aloitettiin. Vuonna 2009 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli lasta ja nuorta. Vuoden 2009 lopussa kaikista sijoitetuista lapsista ja nuorista 33 prosenttia oli perhehoidossa ja 18 prosenttia ammatillisessa perhekotihoidossa, laitoshuollossa oli 35 prosenttia. Valiokunta korostaa uuden lastensuojelulain velvoitteita ja pitää tärkeänä, että panostuksia varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn sekä avohuoltoon lisätään. Keskeistä on, että kunnat osoittavat lastensuojelutyöhön riittävät henkilöresurssit. Valiokunta on viime vuosina korostanut tarvetta perhehoidon kehittämiseen, mikä on myös hallitusohjelman mukainen tavoite. On kuitenkin huolestuttavaa, että laitoshuollossa olevien lasten ja nuorten määrä on lievästi kasvanut, vaikka sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on valtakunnallisesti laskenut. Perhehoito on kustannuksiltaan laitoshoitoa selvästi edullisempaa ja se antaa lapselle mahdollisuuden asua kodinomaisissa olosuhteissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että perhehoidon kehittämistyötä tehostetaan ja että uuden perhehoitolainsäädännön valmistelua kiirehditään. L a p s i p e r h e i d e n k o t i p a l v e l u. Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin euron korotusta lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamiseksi. Valiokunta on tyytyväinen kotipalvelun vahvistamiseen, sillä useimmat kunnat eivät tarjoa riittävästi kotipalvelua lapsiperheille. Kotipalvelu on parhaimmillaan tehokas ennaltaehkäisevän työn muoto, jolla tuetaan arjessa selviytymistä ja vähennetään ongelmien kasautumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että lapsiperheiden mahdollisuudesta kotipalvelun saamiseen myös tiedotetaan aiempaa tehokkaammin. 30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. S e l v i t y s o s a : Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat ja osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Tarkoituksena on nimetä ja valtuuttaa Helsingin ja Uu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 denmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys valtakunnallisiksi toimijoiksi tämän tyyppisissä tilanteissa. Määrärahasta on tarkoitus korvata sellaisia ylimääräisiä valmiuskustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon. Määräraha on siirtoa momentilta talousarvio Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen. S e l v i t y s o s a : Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa Määrärahasta arvioidaan käytettävän sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin euroa ja pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen lisäyksen poisto -300 Siirto momentille Siirto momentille Tasomuutos Yhteensä talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen talousarvio IV lisätalousarvio 2010 talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) erikoissairaanhoitolain (1062/1989) b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 2) enintään euron lisäkorvauksen maksamiseen Varsinais-Suomen ja enintään euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, euroa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirille ja euroa Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa tasokorotuksen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen 2) mielenterveyslain 22 t :n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumatto- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 man hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen 3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen 4) kohdissa 1 3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen 5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen 6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina euroa, josta euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2011 olevan noin Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotukilain määräaikaisesta muuttamisesta ajalle Lain muutoksella jatketaan toimeentulotukilain 11 :n 3 momentin mukaista menettelyä, jolla toimeentulotukea myönnettäessä ansiotuloista jätetään ottamatta tuloina huomioon vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Esityksellä ei ole vaikutusta momentin määrärahan mitoitukseen. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotukilain muuttamisesta, jolla alennetaan perusosaa 20 tai tarvittaessa 40 prosentilla alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta. Esitys perustuu sosiaaliturvan uudistamiskomitean tekemään esitykseen. Esityksen arvioidaan alentavan perustoimeentulotuen menoja euroa vuodessa, mikä määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Perusosan alentaminen alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta Tarvearvion muutos Yhteensä talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. S e l v i t y s o s a : Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus talousarvio talousarvio tilinpäätös (37.) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta sen johdosta, että vuoden 2010 talousarviossa myönnetystä euron myöntämisvaltuudesta aiheutuu menoja aikaisintaan vuonna talousarvio 40. Valtion rahoitus lääkärihelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön HEMS Hallinnointi Oy:n hallinnointija lentotoiminnan menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 S e l v i t y s o s a : Lääkärihelikopteritoiminta organisoidaan uudelleen lähtökohtana nykyisen helikopteritoiminnan säilyttäminen. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkärihelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta. Lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi on tarkoitus siirtää nykyisiltä alueellisilta tukiyhdistyksiltä uudelle hallinnointiyksikölle HEMS Hallinnointi Oy:lle, jonka yliopistolliset sairaalat yhdessä ovat perustaneet. HEMS Hallinnointi Oy on voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisestä yhdessä ao. kuntayhtymien kanssa vuodesta 2011 eteenpäin. Lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan menoiksi on arvioitu noin euroa, joka vastaa nykyisin lääkärihelikopteritoiminnan tukiyhdistyksille raha-automaattiavustuksina myönnettävää määrää. Lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset rahoitetaan nostamalla raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä perittävää arpajaisveroa vuoden 2011 alusta lukien. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arpajaisverolain 4 :n muuttamisesta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti on budjetoitu talousarvioesityksessä momenttina Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan talousarvio Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille. S e l v i t y s o s a : Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä- Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. S e l v i t y s o s a : Valtion korvauksen arvioidaan kattavan noin 80 työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006). Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8