Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki. Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki. Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1"

Transkriptio

1 Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1 LUONNOS Pyhäjärvenkatu TAMPERE Puhelin (03) Telefax (03)

2

3 Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1 Sisältö: 1 JOHDANTO SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET SELVITYKSEN ORGANISAATIO KÄSITTEITÄ JA TAUSTAA 2 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA SELVITYSALUE HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE HALIMASJÄRVEN NYKYTILA RAVINNE- JA KIINTOAINEKUORMITUS NYKYTILANTEESSA Ravinnekuormitus Kiintoainekuormitus 5 3 MAANKÄYTÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET VALUNNAN MÄÄRÄSSÄ JA LAADUSSA RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT SYNTYVIEN HULEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU Hulevesimäärät ja muutokset valunnassa Halimasjärveen kohdistuva epäpuhtauskuormitus KUORMITUKSEN JAKAUTU MINEN 13 4 HULEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET YLEISTÄ VAIKUTUKSET HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEEN SUOJELUARVOIHIN VAIKUTUKSET JÄRVEN VEDEN LAATUUN JA EKOLOGIAAN 15 5 TOIMENPITEET JA SUOSITUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI LUONNONSUOJELUALUEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN HALIMASJÄRVEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN TOIMENPITEIDEN TEHOKKUUS 17 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 18

4 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kartta osavaluma-alueista sekä päävalumareiteistä Kartta ehdotetuista hulevesien hallintatoimista Halimasjärven luonnonsuojelualueen kasvillisuusvyöhykkeet

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta laativat yhteistä maankäytön rakennesuunnitelmaa Tampereen ja Kangasalan rajalla sijaitsevasta Ojalan- Lamminrahkan alueesta. Rakennesuunnitelmalla halutaan tutkia maankäyttöä kokonaisuutena ja edistää maankäytön sovittamista yhteen kuntarajan kummallakin puolella. Myös kaikki maankäytön suunnitteluun tarvittavat selvitykset, kuten luontoselvitykset ja vaikutusten arvioinnit, voidaan tehdä yhdessä. Rakennesuunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajaseudulla käynnistettyjen yhteissuunnitteluna toteutettavien Lamminrahkan ja Ojalan osayleiskaavojen vaikutukset Halimasjärven luonnonsuojelualueen vesitalouteen. Selvityksessä tarkastellaan Halimasjärven valumaaluetta, josta järven pohjois- ja itäpuolella sijaitseva luonnonsuojelualue muodostaa osan. Osa selvitysalueesta sijaitsee Tampereen kaupungin ja osa Kangasalan kunnan puolella. Halimasjärvi luonnonsuojelualueineen sijaitsee kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin puolella. Työ on tarkoitus toteuttaa kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa, jota tämä raportti käsittelee, kartoitetaan selvitysalueen nykytila sekä tehdään suuntaa-antava tarkastelu maankäytön vaikutuksista Halimasjärven vesitalouteen sekä luonnonsuojelualueeseen rakennemallien pohjalta. Tarkastelulla pyritään vertailemaan eri vaihtoehtojen Halimasjärveen sekä luonnonsuojelualueen luontoarvoihin kohdistamia kielteisiä vaikutuksia ja antamaan ohjeita osayleiskaavaluonnosta varten. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella ratkaistaan myös, onko tarvetta toteuttaa työn toista vaihetta. Mikäli tarvetta ilmenee, työn toinen vaihe toteutetaan osayleiskaavojen luonnosvaiheessa ja sen tarkoituksena on tarkastella syntyvien hulevesien määrää ja laatua tarkempien maankäyttösuunnitelmien pohjalta sekä tehdä esitys rakennetuilla alueilla syntyvien hulevesien määrän ja laadun hallinnasta Halimasjärven luonnonsuojelualueen luontoarvoihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Kuva 1. Ojalan-Lamminrahkan rakennesuunnittelualue

6 2 1.2 Selvityksen organisaatio 1.3 Käsitteitä ja taustaa Tämä selvitys tehtiin konsulttityönä Suunnittelukeskus Oy:n Länsi-Suomen aluetoimistossa Tampereella, jossa selvitystyöhön osallistuivat dipl.ins. Perttu Hyöty, biologi FM Marja Nuottajärvi sekä dipl.ins. Satu Lehtikangas. Työn tilaajina sekä yhteyshenkilöinä toimivat Kangasalan kunnasta kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen sekä Tampereen kaupungilta kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta, jotka kaikki vähentävät veden imeytymismahdollisuuksia maaperään ja nopeuttavat pintavaluntaa. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta taas huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purkuuomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1. Hulevedet on perinteisesti koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, vaan hulevesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi hulevesien määrää ja laatua tulisi kontrolloida siten, että veden kiertokulku alueella rakentamisen jälkeen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. Hulevesien hallinnan tulisi pyrkiä säilyttämään rakennettavien alueiden vesitase eli sadannan, valunnan, haihdunnan ja varastoitumisen suhde rakentamista edeltäneellä tasolla. Keinoja hulevesien hallintaan ovat mm. päällystettyjen pintojen minimoiminen syntyneiden hulevesien imeyttäminen maaperään epäpuhtauksien vähentäminen hulevesistä suodattamalla, laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla hulevesien viivyttäminen, eli pintavalunnan jakaminen pitkälle ajanjaksolle 1 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C.

7 3 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA 2.1 Selvitysalue Selvitys kohdistettiin Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan alueilla sijaitsevaan Halimasjärven valuma-alueeseen, jonne myös Halimasjärven luonnonsuojelualue sijoittuu. Halimasjärvi sekä luonnonsuojelualue sijoittuvat kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin puolelle. Halimasjärven valuma-alue on jaettavissa kahteen osavaluma-alueeseen, Luonnonsuojelualueen osavalumaalueeseen ja Ollinojan osavaluma-alueeseen, joilla molemmilla on omat purkukohtansa Halimasjärveen. Selvitysalue on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Halimasjärven valuma-alue sekä luonnonsuojelualue Halimasjärven valuma-alue on pinta-alaltaan 339 hehtaaria ja se on lähes täysin luonnontilassa. Valuma-alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, alueella on useita soita ja kosteikkoja sekä avokallioita. Maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Valuma-alueen suot on pääosin ojitettu.

8 4 2.2 Halimasjärven luonnonsuojelualue 2.3 Halimasjärven nykytila Halimasjärven luonnonsuojelualue on perustettu lääninhallituksen päätöksellä 146/A Alueen pinta-ala on 14,5 hehtaaria ja sen rajaukseen kuuluu suuri osa Halimasjärven rantavyöhykkeestä, kaksi pientä luonnontilaista suota, kallioalueita jyrkänteineen, puroja, lähde, siirtolohkareita, lehtomainen kuusimetsikkö sekä rehevä lehto. Kasviston suojeluarvon kanalta merkittävin on lehtojensuojeluohjelmassa maakunnallisesti arvokkaaksi mainittu monilajinen lehtoalue. Kalliokasvien esiintyminen lisää alueen suojeluarvoa ja merkitystä, samoin pohjoista kasvistoainesta edustavan ruohokanukan esiintyminen alueella. Muuta huomionarvoista lajistoa ovat mäkivirvilä (alueellisesti uhanalainen Tampereen pohjoisosissa), lehtoimikkä (rauhoitettu, myyntiin kerääminen kielletty) ja kaiheorvokki (Suomen erityisvastuulaji). Arvokkain imikkä lehtoorvokkityypin (PuViT) lehtoalue sijoittuu järven pohjoispuoliseen etelään lounaaseen laskevaan rinteeseen. Arvokasta kalliokasvillisuutta sijaitsee järven pohjois- ja itäpuolisilla kallioisilla lakialueilla. Halimasjärven pinta-ala on 4,1 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 13 metriä. Arvioidaan Halimasjärven keskimääräiseksi syvyydeksi kolme metriä, jolloin järven tilavuudeksi saadaan m 3. Halimasjärvi on luonnontilaisena säilynyt kantakaupungin järvi, jolla on virkistyskäyttöarvoa (luontopolku, uimapaikka). Keskimääräinen virtaama Halimasjärvessä saadaan valuma-alueen pinta-alan ja arvioidun kokonaisvalunnan perusteella. Arvioidaan kokonaisvalunnan suuruudeksi 40 % vuotuisesta sadannasta (keskivalunta 6,3-9,5 l/ s*km 2 Suomen eteläosissa 2 ) eli 7,2 l/s*km 2. Tällöin virtaamaksi saadaan: 3,39 km 2 * 7,2 l/s*km 2 = 24,4 l/s ( m 3 /a). Virtaaman ja järven tilavuuden perusteella veden viipymäksi järvessä saadaan: V/Q = m 3 / 24,4 * 10-3 m 3 /s = 58 d. Viipymä Halimasjärvessä on lyhyt, alle kaksi kuukautta, mikä korreloi hyvin järven pienen koon ja valuma-alueen suuruuden kanssa. Vesi vaihtuu järvessä nopeasti ja tulevan veden laadun vaihtelut näkyvät myös järvessä pian. Toisaalta hetkelliset tulovirtaaman mukana tulevat epäpuhtaudet poistuvat järvestä nopeasti. Tampereen kaupungin ympäristövalvonta on seurannut Halimasjärven tilaa useiden vuosien ajan ja tutkimustuloksia veden laadusta on saatavilla luvun alusta saakka. Tutkimustuloksia tarkastellessa voidaan havaita, että Halimasjärvi on lievästi rehevä järvi, jonka alemmissa kerroksissa (8-12 m) voidaan havaita selvää happivajetta sekä kesällä että talvella suoritettujen määritysten perusteella. Hapettomuudesta johtuen alusvedessä on suuria määriä pohjasedimentistä vapautunutta liukoista rautaa ja fosforia. 2 Sovellettu hydrologia Vesiyhdistys ry. Mänttä

9 5 2.4 Ravinne- ja kiintoainekuormitus nykytilanteessa Ravinnekuormitus Arvioidaan nykytilanteessa Halimasjärven valuma-alueelta järveen kohdistuvan ravinnekuormituksen suuruutta pintaveden ravinnepitoisuuksien perusteella. Pintaveden fosforipitoisuus on vaihdellut välillä µg/l keskiarvon ollessa 25 µg/l ja typpipitoisuuden keskiarvon ollessa noin 750 µg/l. Tulevan ravinnekuorman laskennassa käytetään järvien ainetasetarkasteluun käytettäviä Vollenweiderin 3 ja Canfield-Bachmanin 3 malleja. Em. malleja käyttäen Halimasjärveen tulevaksi fosforikuormitukseksi saadaan noin 24,7 kg/a. Tällöin tulevan veden fosforipitoisuus on 0,032 mg/l, eli noin kymmenesosa asuinalueilta tulevan huleveden keskimääräisestä fosforipitoisuudesta Kiintoainekuormitus Nykytilanteen typpikuormitus voidaan myös laskea ainetasemallien avulla, mutta koska typpi esiintyy lähes täysin liukoisessa muodossa, voidaan sedimentaatio jättää pois laskuista, jolloin voidaan ajatella tulevan veden typpipitoisuuden olevan saman kuin pintavedenkin, jolloin typpikuormaksi saadaan 577 kg/a. Tulevan veden typpipitoisuus on tällöin 0,75 mg/l, eli noin kolmasosa asuinalueilta tulevan huleveden keskimääräisestä typpipitoisuudesta. Nykytilanteen mukainen kiintoainekuormitus ei ole yhtä helposti laskettavissa, koska Halimasjärven vedenlaatua tutkittaessa kiintoainepitoisuutta ei ole määritetty. Kirjallisuudessa on esitetty arvoja keskimääräiselle kiintoaineskuormitukselle: esim. Väisänen et. al. totesivat selvityksessään 4, että luonnontilaisilta alueilta tulevan veden kiintoainepitoisuus on keskimäärin 1-5 mg/l ja että ojitetuilta alueilta tulevan kiintoaineen määrä voi olla jopa 8000 kg/km 2 * a. Lisäksi selvityksessä todettiin, että yleinen suhde fosforikuorman ja kiintoainekuorman välillä on 1:1000, eli grammassa kiintoainetta on milligramma fosforia. Halimasjärven valuma-alue on luonnontilainen mutta osin ojitettu. Lasketaan Halimasjärveen tuleva vuotuinen kiintoainekuormitus oletuksella, että valuma-alueelta tuleva kiintoainemäärä on 8000 kg/km 2 * a, jolloin kuormitukseksi saadaan 27,1 t/a. Tällöin lasketun fosforikuorman ja kiintoainekuorman suhde on mainittu 1:1000 ja tulevan veden kiintoainepitoisuus olisi noin 35 mg/l, mikä on noin viidesosa asuinalueilta tulevan huleveden keskimääräisestä kiintoainepitoisuudesta. 3 Frisk, T. Sovellettu limnologia. Tampereen teknillinen korkeakoulu, ympäristö- ja energiatekniikan osasto. 4 Väisänen et al Metsätalous ja vesistöjen kunnostaminen. Taloudellinen arviointi järvikunnostuskustannusten perusteella. Alueelliset ympäristöjulkaisut 230. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Oulu.

10 6 3 MAANKÄYTÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET VALUNNAN MÄÄRÄSSÄ JA LAADUSSA 3.1 Rakennemallivaihtoehdot Tässä selvityksessä tarkasteltiin kahta päivättyä maankäyttövaihtoehtoa, vaihtoehtoja 1 ja 3b, jotka ovat maankäytön minimi- ja maksimivaihtoehdot. Vaihtoehdot ovat samankaltaiset Tampereen puoleiselle Ojalan alueelle sijoittuvan maankäytön osalta, mutta poikkeavat toisistaan merkittävästi Halimasjärven valuma-alueelle pääasiassa sijoittuvan Lamminrahkan maankäytön osalta. Vaihtoehdossa 1 Lamminrahkan alue on pientalo- ja rivitalovaltaista arvioidun asukasmäärän ollessa Lamminrahkan osalta noin 2500 henkilöä, kun taas vaihtoehdossa 3b alueelle on osoitettu paljon kerrostalo- ja keskustatoimintojen rakentamista arvioidun asukasmäärän ollessa Lamminrahkan osalta noin 6000 henkilöä. Molemmissa tapauksissa Halimasjärven valuma-alueelle sijoittuu myös jonkin verran teollisuustoimintojen alueita. Halimasjärven valuma-alueelle eri vaihtoehdoissa osoitettu maankäyttö on esitetty kuvissa 3 ja 4. Kuva 3. Halimasjärven valuma-alueelle rakennemallissa 1 sijoittuva maankäyttö.

11 7 Kuva 4. Halimasjärven valuma-alueelle rakennemallissa 3b sijoittuva maankäyttö. 3.2 Syntyvien hulevesien määrä ja laatu Hulevesimäärät ja muutokset valunnassa Rakennemallien mukaisesta maankäytöstä aiheutuvien hulevesimäärien selvittämiseksi arvioitiin ensin hulevettä muodostavien pintojen pinta-ala. Asuinalueiden, palvelutoimintojen alueiden sekä keskusta-alueiden kohdalla apuna käytettiin Tampereen kantakaupungin yleiskaavan korttelikaavioita Teollisuusalueiden ja liikennealueiden kohdalla huomioitiin koko alueen pinta-ala. Eri rakennemallivaihtoehtojen mukaiset pinta-alat Halimasjärven valuma-alueen osalta on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Hulevettä muodostavien pintojen pinta-alat eri vaihtoehdoilla. Pinta-ala [ha] VE 1 VE 3b Päällystetyn pinnan määrä (kadut, p-alueet etc.) 17,5 30,0 Kattopinta-ala 9,8 12,6 Teollisuusalueet 22,6 22,6 Kadut ja tiet 5,15 6,46 Päällystämättömät alueet (leikkikentät, rakennetut viheralueet) 83,5 70,7 Yhteensä 138,5 143,8 5 Tampereen kaupunki, Yleiskaavaosasto ja Suunnittelukeskus Oy Nurmi, Sorila, Aitoniemi Kaavatalousselvitys.

12 8 Erilaisille pinnoille määritettiin kirjallisuuden perusteella 6,7 valumiskertoimet, jotka osoittavat mikä osuus sadannasta ja sulamisvesistä muodostuu hulevesivalunnaksi ko. pinnalla. Käytössä oli kolmenlaisia valumiskertoimia, joilla kuvattiin huleveden muodostumismäärien vaihtelua: F max ja F min kuvasivat vaihteluväliä tilanteessa, kun käytössä on tavallinen sadevesiviemäröinti, eikä erityisiä toimia hulevesien määrän vähentämiseksi ole tehty. F rajoitettu kuvaa tilannetta, jossa hulevesien muodostumista on pyritty aktiivisesti vähentämään esimerkiksi vettä läpäiseviä päällysteitä käyttämällä ja huleveden imeytysratkaisuja toteuttamalla. Eri pintojen valumiskertoimet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Erilaisille pinnoille määritetyt valumiskertoimet. Valumiskerroin F max F min F rajoitettu Päällystetyt pinnat 0,7 0,5 0,4 Kattopinnat 0,9 0,7 0,4 Teollisuusalueet 0,6 0,4 0,3 Tiet ja kadut 0,9 0,7 0,5 Päällystämättömät pinnat 0,3 0,2 0,1 Rakennemallien mukaisen maankäytön aiheuttama hulevesivirtaama laskettiin pinta-alojen ja valumiskertoimien perusteella käyttäen keskimääräistä sadantaa 18 l/s*km 2. Hulevesivirtaamat eri vaihtoehdoilla on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Rakennetuilla alueilla muodostuvat hulevesivirtaamat Hulevesivirtaama Q [l/s] Q max Q min Q rajoitettu Vaihtoehto 1 11,6 8,1 5,2 Vaihtoehto 3b 13,3 9,4 6,2 6 RIL 93 Vesihuolto Suomen rakennusinsinöörien liitto. Helsinki. 374 s 7 Larm, T Dagvattnets sammansättning, recipientpåverkan och behandling. Svenska vatten- och avloppsvattenföreningen, VAV. VAforsk Rapport 1994:6

13 9 Rakennetuilta alueilta tulevaan hulevesivirtaamaan lisättiin luonnontilaisilta alueilta tulevat vesimäärät kokonaispintavalunnan selvittämiseksi. Maankäytön aiheuttamat muutokset kokonaispintavalunnassa on esitetty kuvassa 5. Halimasjärven valuma-alueella muodostuva pintavalunta ,2 16, ,8 9,9 Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) 8 6 6,1 6,1 Nykytilanne Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 3b Kuva 5. Pintavalunta Halimasjärven valuma-alueella. Kuten kuvasta 5 voidaan nähdä, pintavalunnan voi kasvaa merkittävästi maankäytön johdosta, mikäli mitään toimia hulevesien muodostumisen ehkäisemiseksi tehdä. Pintavalunnan moninkertaistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Halimasjärven virtaama kasvaisi samassa suhteessa, vaan keskimääräinen virtaama kasvaisi arviolta 25 % ollen maankäytön toteutuessa tarkastellussa laajuudessa noin 31 l/s.

14 Halimasjärveen kohdistuva epäpuhtauskuormitus Teoreettinen kuormitus Halimasjärveen nykytilanteessa kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta on käsitelty kappaleessa 2.4. Rakennemallien mukaisen maankäytön toteutuessa kuormitus tulee kasvamaan selvästi, koska pintavalunnan määrä kasvaa, jolloin epäpuhtauksia huuhtoutuu tehokkaammin valunnan mukaan, mikä lisäksi rakennetuilla alueilla valumapinnoille kertyy enemmän epäpuhtauksia kuin luonnontilaisille alueille. Halimasjärveen maankäytön toteutuessa kohdistuva kuormitus koostuu rakennetuilta alueilta tulevasta hulevesien aiheuttamasta kuormituksesta sekä luonnontilaisilta alueilta tulevasta kuormituksesta. Luonnontilaisilta alueilta maankäytön toteutuessa tulevan kuormituksen suuruus arvioitiin jäljellä olevien alueiden pinta-alan ja nykytilanteen kuormituksen perusteella. Rakennetuilta alueilta tuleva hulevesikuormitus laskettiin käyttäen kappaleessa taulukossa 3 esitettyjä virtaamia sekä keskimääräisiä huleveden epäpuhtauspitoisuuksia 8, jotka on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Huleveden keskimääräiset epäpuhtauspitoisuudet. Typpi (N) Fosfori (P) Kiintoaine (SS) [mg/l] [mg/l] [mg/l] Pitoisuus hulevedessä 2,0 0,3 200 Todellinen kuormitus Teoreettinen hulevesikuormitus ei sellaisenaan kohdistu Halimasjärveen, vaan veden kulkeutuessa ojia sekä suoalueita pitkin osa epäpuhtauksista poistuu ilman erillisiä käsittelytoimenpiteitäkin. Luonnolliseksi vähenemäksi on arvioitu noin 50 % kiintoaineen sekä fosforin kohdalla ja noin 20 % typen kohdalla. Mikäli hulevettä (ja muuta pintavaluntaa) kuitenkin käsiteltäisiin esimerkiksi laskeutuslammikoilla ja kosteikoilla, voitaisiin epäpuhtauksien poistossa päästä parempiin tuloksiin. Käsittelyllä saavutettavaksi vähenemäksi on arvioitu 80 % kiintoaineen kohdalla, 70 % fosforin kohdalla sekä noin 30 % typen kohdalla perustuen kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin 9. Typen poistaminen on vaikeampaa kuin muiden epäpuhtauksien, koska se esiintyy suurimmaksi osaksi liukoisina yhdisteinä, joiden poistaminen tapahtuu biologisten prosessien kautta, mikä rajoittaa puhdistustoiminnan kasvukauden ajalle. Kuvissa 6-8 on esitetty arvio Halimasjärveen kohdistuvasta todellisesta kuormituksesta molemmilla maankäyttövaihtoehdoilla silloin, kun hulevettä ei erikseen käsitellä sekä käytettäessä kosteikkoja, lammikoita tms. menetelmiä. 8 Larm, T Dagvattnets sammansättning, recipientpåverkan och behandling. Svenska vatten- och avloppsvattenföreningen, VAV. VAforsk Rapport 1994:6 9 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington, DC.

15 11 Halimasjärveen kohdistuva typpikuormitus [kg/a] Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) 1200 Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) Nykytilanne VE 1, ei käsittelyä VE 1, käsittely VE 3b, ei käsittelyä VE 3b, käsittely Kuva 6. Halimasjärveen kohdistuva typpikuormitus. Halimasjärveen kohdistuva fosforikuormitus [kg/a] Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) Nykytilanne VE 1, ei käsittelyä VE 1, käsittely VE 3b, ei käsittelyä VE 3b, käsittely Kuva 7. Halimasjärveen kohdistuva fosforikuormitus.

16 12 Halimasjärveen kohdistuva kiintoainekuormitus [t/a] Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) Nykytilanne VE 1, ei käsittelyä VE 1, käsittely VE 3b, ei käsittelyä VE 3b, käsittely Kuva 8. Halimasjärveen kohdistuva kiintoainekuormitus. Kuten kuvaajista voidaan nähdä, Halimasjärveen kohdistuva ravinne- ja kiintoainekuormitus voi pahimmillaan kolminkertaistua, mikäli hulevesien hallintaan ei kiinnitetä ollenkaan huomiota. Toisaalta, toteuttamalla huleveden määrää vähentäviä ja laatua parantavia toimia voidaan kuormitusta pienentää nykytilanteen tasolle tai jopa sen alle. Helpoimmin voidaan vähentää kiintoaine- ja fosforikuormitusta, joihin vaikuttavat tehokkaasti sekä huleveden määrää että laatua kontrolloivat toimet. Vaikeammin poistettavaa typpikuormitusta voidaan tehokkaimmin vähentää kontrolloimalla muodostuvan huleveden määrää, jolloin hulevesi huuhtoo mukaansa vähemmän typpiyhdisteitä.

17 Kuormituksen jakautuminen Halimasjärven valuma-alue on jaettavissa kahteen osavaluma-alueeseen, joilla molemmilla on oma purkukohtansa Halimasjärveen. Rakennemallien mukainen maankäyttö sijoittuu lähes täysin isommalle Ollinojan osavaluma-alueelle, jonka vedet purkautuvat Ollinojan kautta Halimasjärveen etelästä. Pienemmän, Luonnonsuojelualueen osavaluma-alueen vedet laskevat Halimasjärveen koillisesta. Koska pienemmälle osavaluma-alueelle on tuskin lainkaan osoitettu maankäyttöä, ei tältä alueelta Halimasjärveen tai luonnonsuojelualueelle kohdistuva kuormitus tulisi kasvamaan alueen toteutuessa rakennemalleissa suunnitellulla tavalla. Maankäytön aiheuttaman ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutukset kohdistuvat näin ollen ensin Halimasjärveen ja mahdollisesti sitä kautta välillisesti luonnonsuojelualueeseen. Osavaluma-alueet sekä päävirtausreitit ja ojat on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Halimasjärven osavaluma-alueet, virtausreitit ja ojat.

18 14 4 HULEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Rakennemallien mukainen maankäyttö lisää Halimasjärveen tulevaa vuotuista virtaamaa arviolta 25 %, mistä johtuen veden viipymä järvessä vähenisi kahdesta kuukaudesta puoleentoista. Nopeutuneen ja lisääntyneen pintavalunnan johdosta minimi- ja maksimivirtaamien erot todennäköisesti kasvavat. Virtaaman kasvu voi lisätä myös Halimasjärvestä lähtevän veden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia Halimasjärven alapuolisessa Näsijärven Olkahistenlahdessa. Rakennemalleissa osoitetuilla alueilla on useita suoalueita, joilla on nykytilanteessa pintavaluntaa hidastava ja vähentävä vaikutus. Mikäli suoalueille rakennettaisiin, aiheutuisi tästä alueen luontaisen vedenpidätyskyvyn heikentymistä ja virtaamien nopeutumista, mistä saattaa seurata eroosiota puroissa ja ojissa ja tästä johtuvaa kiintoainekuormituksen kasvua. 4.2 Vaikutukset Halimasjärven luonnonsuojelualueen suojeluarvoihin Halimasjärven rantoja ympäröi kapea rahkareunus, jolla kasvaa tavanomaista luhtaisuutta osoittavaa lajistoa. Rahkareunuksen yläpuolella on mm. suopursua kasvavaa varvikkoa. Järveen laskevan Ollinojan laiteilla on hiirenporras käenkaalityypin (AthOT) puronvarsilehtoa. Rannan kasvillisuuskuvioille ja puronvarsille hulevesistä aiheutuva vaikutus voi olla pitkän aikavälin rehevöittävä vaikutus: Järven rehevöityessä rannat mataloituvat ja umpeenkasvu etenee. Rannoilla yleistyy todennäköisimmin järviruoko. Järviruokokasvustot voivat vallata rahkareunuksen ja osan purojen varsista, mutta ylempänä maastossa järviruoko ei menesty. Järven rannan rahkareunuksella ja laskupuroissa elää harvinaisia hyönteisiä kuten silmälläpidettäviin (NT) lajeihin lukeutuva purovainokas - vesiperhonen. Näiden veden äärellä elävien hyönteisten elinympäristö voi pitkällä aikavälillä muuttua rehevöitymisen myötä ja heikentää niiden säilymismahdollisuuksia luonnonsuojelualueella. Halimasjärven luonnonsuojelullisiin arvoihin lukeutuu myös järvellä vuosina pesinyt lintudirektiivilajeihin kuuluva kaakkuri, joka tyypillisenä karujen järvien asukkina kärsisi rehevöitymisen aiheuttamasta elinympäristön muutoksesta. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmille alueille, järven pohjois- ja itäpuolisilla kallioisille lakialueille, hulevesillä ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia. Rinnelehdon kosteustasapainoon vaikuttavat lähinnä pohjoisesta kallion laelta valuvat pintavedet, varjostava, kosteutta pidättävä puusto sekä tuuliolosuhteet. Tarkasteltavien rakennemallivaihtoehtojen mukainen maankäyttö ei aiheuta erityisiä suoria vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen, koska luonnonsuojelualueen valuma-alueelle ei ole maankäyttöä käytännössä lainkaan osoitettu.

19 Vaikutukset järven veden laatuun ja ekologiaan Valuma-alueen rakentamisen myötä kasvava ravinnekuormitus tullee näkymään pitkän aikavälin rehevöittävänä vaikutuksena järven veden laadussa. Kohonnut ravinnetaso voi aiheuttaa levästön ja vesikasvillisuuden muutoksia, levien massaesiintymiä, voimakkaita ja pitkäaikaisia happivajauksia alusvedessä sekä tämän seurauksena kalakuolemia talvella. Rehevöitymisellä on haitallisia vaikutuksia myös järven virkistyskäytölle. Virkistyskäyttöä haittaavat muun muassa lisääntynyt leväkasvu, limoittuminen sekä mahdolliset myrkylliset leväesiintymät. Rehevöitymisen myötä samentuva vesi muuttaa järven valaistus- ja lämpöoloja, mikä vuorostaan heijastuu levästön lajirakenteessa ja vesikasvillisuudessa. Rehevissä vesissä runsastuvia vesikasveja ovat kelluslehtiset sekä tietyt uposlehtiset kasvit, joiden ylitiheitä kasvustoja on vaikea hävittää. Lisääntynyt kiintoainekuormitus aiheuttaisi samentumista ja mahdollisesti järven mataloitumista ainakin Ollinojan suulla. 5 TOIMENPITEET JA SUOSITUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI 5.1 Luonnonsuojelualueeseen kohdistuvien vaikutusten ehkäiseminen Luonnonsuojelualueen valuma-alue suositellaan jätettäväksi kokonaan luonnontilaiseksi. Mikäli Ojalan-Lamminrahkan alueen jatkosuunnittelun yhteydessä luonnonsuojelualueen valuma-alueelle osoitetaan maankäyttöä, tulisi luonnonsuojelualueeseen kohdistuvat hulevesien aiheuttamat vaikutukset arvioida uudelleen. Luonnonsuojelualueeseen kohdistuvat välilliset vaikutukset aiheutuvat Halimasjärven veden laadun ja ekologian muutoksista. Näiden vaikutusten ehkäisemistä käsitellään kappaleessa Halimasjärveen kohdistuvien vaikutusten ehkäiseminen Halimasjärveen kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tulisi hulevesien aiheuttamaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta vähentää sekä pyrkiä hidastamaan ja viivyttämään hulevesien virtausta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi alueella toteuttaa jonkinasteisia hulevesien hallintaratkaisuja. Hulevesien hallinnassa päästään parhaisiin tuloksiin, jos menetelmiä toteutetaan sekä kortteli- ja tonttialueilla että valuma-aluekohtaisesti. Yksityiskohtaisempia ehdotuksia hulevesien hallinnasta ei rakennemallien perusteella pystytä tekemään, joten tässä selvityksessä keskitytään valuma-aluetasolla tehtäviin toimiin. Ehdotetut toimenpiteet ja suositukset on esitetty kartalla liitteessä 1. Halimasjärven valuma-alueen maaperä on pääasiassa heikosti vettä läpäisevää moreenia ja kalliota, joten soilla on oletettavasti merkittävä tehtävä veden viivyttämisessä. Suositeltavaa olisikin, että niissä kohdin kuin se on mahdollista, suoalueet jätettäisiin rakentamisen ulkopuolelle viher- ja virkistysalueiksi. Erityisen tärkeää olisi jättää turvealueet rakentamisen ulkopuolelle, etenkin Ollinojan varressa (ks. kuva 10) Turvealueilla on hyvä veden pidätyskyky, minkä lisäksi vedestä poistuu kiintoainetta ja ravinteita suotautumisen ja laskeutumisen kautta. Veden puhdistumisen tehostamiseksi suoalueiden läpi kulkevat ojat voitaisiin katkaista siten että ojan valumavedet ohjataan pintavaluntana turvealueen läpi. Tällöin myös veden viivytyskyky valuma-alueella paranee, kun vesi pääsee levittäytymään ojista koko suoalueelle. Pintavalutuksen toteutus edellyttää maastolta riittävän pientä kaltevuutta.

20 16 Hulevesien viivytys- ja puhdistuskapasiteettia voitaisiin lisäksi kasvattaa rakennetulla kosteikolla. Lähelle luonnonsuojelualueen rajaa voitaisiin patoamalla Ollinoja toteuttaa kosteikko, joka olisi pinta-alaltaan reilun hehtaarin (kuva 10). Kosteikolla voitaisiin kompensoida rakentamisen yhteydessä pienenevää pintavalunnan varastoimis- ja viivytyskapasiteettia sekä poistaa Ollinojaa pitkin virtaavasta hulevedestä ravinteita ja kiintoainetta ennen veden purkautumista Halimasjärveen. Kosteikossa voitaisiin poistaa myös yläpuolisilta suoalueilta mahdollisesti veteen liuenneita ravinteita. Suositeltavaa olisi myös, että rakennettavien alueiden läpi virtaavien purojen ja ojien lähiympäristö jätettäisiin rakentamatta, jolloin niiden ympärille jäisi riittävän leveä kasvillisuuden muodostama puskurivyöhyke. Ojiin tulevat hulevedet suositellaan johdettavaksi kasvillisuuden läpi kiintoaineen pidättämiseksi. Kuva 10. Ollinojan varteen ehdotetut hulevesien käsittelymenetelmät

21 Toimenpiteiden tehokkuus Kuvissa 6-8 esitettiin arviot Halimasjärveen kohdistuvasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta erilaisilla hulevesien määrillä sekä käsittelyvaihtoehdoilla. Ravinnekuormitusta voidaan pienentää merkittävästi viivyttämällä hulevettä rakennettavien alueiden ulkopuolella suoalueilla ja kosteikoilla, mutta tehokkain tapa vähentää hulevesien aiheuttamia haitallisia vaikutuksia olisi vähentää huleveden muodostumista eli pienentää vettä läpäisemättömien tai heikosti läpäisevien pintojen osuutta rakennettavien alueiden pinta-alasta. Samoihin tuloksiin voidaan päästä imeyttämällä hulevettä aktiivisesti muodostumisalueilla. Rakennettavien alueiden sisällä toteutettaviin menettelyihin ei tässä suunnitteluvaiheessa voida ottaa tarkemmin kantaa, vaan niihin tulisi palata tarkemman suunnittelun yhteydessä, jos asia nähdään tarpeelliseksi. Halimasjärveen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi voidaan kosteikkojen ja suoalueiden käyttämistä hulevesien käsittelyyn pitää riittävänä ratkaisuna etenkin fosfori- ja kiintoainekuormituksen osalta. Tehokas hulevesien käsittely edellyttää kuitenkin riittävän suuria alueita, joille vesi voi levitä ja viipyä puhdistumiseen tarvittavan ajan. Matalien kosteikkojen mitoitusperusteena voidaan pitää noin 2 % valuma-alueen pinta-alasta, jolloin veden viipymä on riittävän pitkä kiintoaineen tehokkaaseen laskeuttamiseen sekä kasvukaudella liukoisten ravinteiden poistoon. Kuvassa 10 esitettyjen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin kuusi hehtaaria, joka on noin kaksi prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta eli se takaisi riittävän suuren viivytystilavuuden tehokasta käsittelyä ajatellen.

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA Raportti 0521-P10495 7.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Raporttiluonnos 31.10.2006 Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu 0224-C7215 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti 8.4.2005 Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.2 SELVITYKSEN

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA Perttu Hyöty, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Sadannasta valunnaksi Interseptio

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Esityksen sisällys 1. Taustaa 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Kuopiossa 3. Esimerkkejä a) Hulevesien hallinta Keilankannan alueella

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Kaukajärven asuinalueen hulevesiselvitys Luonnos 31.10.2007

Tampereen kaupunki Kaukajärven asuinalueen hulevesiselvitys Luonnos 31.10.2007 Suunnittelupalvelut Kuntatekniikan suunnittelu Tampereen kaupunki Luonnos 31.10.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2(22) Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet

Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Vantaan kaupunki Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet 82116843 18.6.2007 Vantaan kaupunki Itä Vantaan linjaautovarikon hulevedet Pvm 18.6.2007 Kirjoittanut

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys

Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KANGASALAN KUNTA Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys Loppuraportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25574P001 Loppuraportti, LUONNOS 1 (14)

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys

Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys 15.12.2008 tark. 17.3.2009 Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelma. Raportti

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelma. Raportti Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman hulevesisuunnitelma Raportti 24.3.2015 24.3.2015 1 (12) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT FCG Finnish Consulting Group Oy VANTAAN KAUPUNKI HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT PÄHKINÄRINNE 4 Suunnitelmaselostus 0225-P11790 7.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011 RAPORTTI 16WWE1623 29.11.2011 Heinolan kaupunki Sinitaipaleen hulevesiselvitys Sisältö 1 1 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 2 2 SINITAIPALEEN ALUEEN NYKYTILANNE 3 2.1 Suunnittelualue 3 2.2 Valuma-alue

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 2. keynote: Monitavoitearviointi turvetuotannon vesiensuojelussa maakunnallinen näkökulma suunnittelutyökaluihin Ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Vantaalla

Hulevesien hallinta Vantaalla Hulevesien hallinta Vantaalla yhteistyö ja hulevesiratkaisujen valintaperusteita 25.11.2014 Marika rava vesihuollon suunnittelupäällikkö Vantaan hulevesityöryhmä Maankäytön, ympäristön ja rakentamisen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot