Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki. Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki. Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1"

Transkriptio

1 Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1 LUONNOS Pyhäjärvenkatu TAMPERE Puhelin (03) Telefax (03)

2

3 Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1 Sisältö: 1 JOHDANTO SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET SELVITYKSEN ORGANISAATIO KÄSITTEITÄ JA TAUSTAA 2 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA SELVITYSALUE HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE HALIMASJÄRVEN NYKYTILA RAVINNE- JA KIINTOAINEKUORMITUS NYKYTILANTEESSA Ravinnekuormitus Kiintoainekuormitus 5 3 MAANKÄYTÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET VALUNNAN MÄÄRÄSSÄ JA LAADUSSA RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT SYNTYVIEN HULEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU Hulevesimäärät ja muutokset valunnassa Halimasjärveen kohdistuva epäpuhtauskuormitus KUORMITUKSEN JAKAUTU MINEN 13 4 HULEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET YLEISTÄ VAIKUTUKSET HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEEN SUOJELUARVOIHIN VAIKUTUKSET JÄRVEN VEDEN LAATUUN JA EKOLOGIAAN 15 5 TOIMENPITEET JA SUOSITUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI LUONNONSUOJELUALUEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN HALIMASJÄRVEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN TOIMENPITEIDEN TEHOKKUUS 17 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 18

4 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kartta osavaluma-alueista sekä päävalumareiteistä Kartta ehdotetuista hulevesien hallintatoimista Halimasjärven luonnonsuojelualueen kasvillisuusvyöhykkeet

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta laativat yhteistä maankäytön rakennesuunnitelmaa Tampereen ja Kangasalan rajalla sijaitsevasta Ojalan- Lamminrahkan alueesta. Rakennesuunnitelmalla halutaan tutkia maankäyttöä kokonaisuutena ja edistää maankäytön sovittamista yhteen kuntarajan kummallakin puolella. Myös kaikki maankäytön suunnitteluun tarvittavat selvitykset, kuten luontoselvitykset ja vaikutusten arvioinnit, voidaan tehdä yhdessä. Rakennesuunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajaseudulla käynnistettyjen yhteissuunnitteluna toteutettavien Lamminrahkan ja Ojalan osayleiskaavojen vaikutukset Halimasjärven luonnonsuojelualueen vesitalouteen. Selvityksessä tarkastellaan Halimasjärven valumaaluetta, josta järven pohjois- ja itäpuolella sijaitseva luonnonsuojelualue muodostaa osan. Osa selvitysalueesta sijaitsee Tampereen kaupungin ja osa Kangasalan kunnan puolella. Halimasjärvi luonnonsuojelualueineen sijaitsee kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin puolella. Työ on tarkoitus toteuttaa kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa, jota tämä raportti käsittelee, kartoitetaan selvitysalueen nykytila sekä tehdään suuntaa-antava tarkastelu maankäytön vaikutuksista Halimasjärven vesitalouteen sekä luonnonsuojelualueeseen rakennemallien pohjalta. Tarkastelulla pyritään vertailemaan eri vaihtoehtojen Halimasjärveen sekä luonnonsuojelualueen luontoarvoihin kohdistamia kielteisiä vaikutuksia ja antamaan ohjeita osayleiskaavaluonnosta varten. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella ratkaistaan myös, onko tarvetta toteuttaa työn toista vaihetta. Mikäli tarvetta ilmenee, työn toinen vaihe toteutetaan osayleiskaavojen luonnosvaiheessa ja sen tarkoituksena on tarkastella syntyvien hulevesien määrää ja laatua tarkempien maankäyttösuunnitelmien pohjalta sekä tehdä esitys rakennetuilla alueilla syntyvien hulevesien määrän ja laadun hallinnasta Halimasjärven luonnonsuojelualueen luontoarvoihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Kuva 1. Ojalan-Lamminrahkan rakennesuunnittelualue

6 2 1.2 Selvityksen organisaatio 1.3 Käsitteitä ja taustaa Tämä selvitys tehtiin konsulttityönä Suunnittelukeskus Oy:n Länsi-Suomen aluetoimistossa Tampereella, jossa selvitystyöhön osallistuivat dipl.ins. Perttu Hyöty, biologi FM Marja Nuottajärvi sekä dipl.ins. Satu Lehtikangas. Työn tilaajina sekä yhteyshenkilöinä toimivat Kangasalan kunnasta kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen sekä Tampereen kaupungilta kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta, jotka kaikki vähentävät veden imeytymismahdollisuuksia maaperään ja nopeuttavat pintavaluntaa. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta taas huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purkuuomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1. Hulevedet on perinteisesti koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, vaan hulevesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi hulevesien määrää ja laatua tulisi kontrolloida siten, että veden kiertokulku alueella rakentamisen jälkeen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. Hulevesien hallinnan tulisi pyrkiä säilyttämään rakennettavien alueiden vesitase eli sadannan, valunnan, haihdunnan ja varastoitumisen suhde rakentamista edeltäneellä tasolla. Keinoja hulevesien hallintaan ovat mm. päällystettyjen pintojen minimoiminen syntyneiden hulevesien imeyttäminen maaperään epäpuhtauksien vähentäminen hulevesistä suodattamalla, laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla hulevesien viivyttäminen, eli pintavalunnan jakaminen pitkälle ajanjaksolle 1 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C.

7 3 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA 2.1 Selvitysalue Selvitys kohdistettiin Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan alueilla sijaitsevaan Halimasjärven valuma-alueeseen, jonne myös Halimasjärven luonnonsuojelualue sijoittuu. Halimasjärvi sekä luonnonsuojelualue sijoittuvat kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin puolelle. Halimasjärven valuma-alue on jaettavissa kahteen osavaluma-alueeseen, Luonnonsuojelualueen osavalumaalueeseen ja Ollinojan osavaluma-alueeseen, joilla molemmilla on omat purkukohtansa Halimasjärveen. Selvitysalue on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Halimasjärven valuma-alue sekä luonnonsuojelualue Halimasjärven valuma-alue on pinta-alaltaan 339 hehtaaria ja se on lähes täysin luonnontilassa. Valuma-alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, alueella on useita soita ja kosteikkoja sekä avokallioita. Maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Valuma-alueen suot on pääosin ojitettu.

8 4 2.2 Halimasjärven luonnonsuojelualue 2.3 Halimasjärven nykytila Halimasjärven luonnonsuojelualue on perustettu lääninhallituksen päätöksellä 146/A Alueen pinta-ala on 14,5 hehtaaria ja sen rajaukseen kuuluu suuri osa Halimasjärven rantavyöhykkeestä, kaksi pientä luonnontilaista suota, kallioalueita jyrkänteineen, puroja, lähde, siirtolohkareita, lehtomainen kuusimetsikkö sekä rehevä lehto. Kasviston suojeluarvon kanalta merkittävin on lehtojensuojeluohjelmassa maakunnallisesti arvokkaaksi mainittu monilajinen lehtoalue. Kalliokasvien esiintyminen lisää alueen suojeluarvoa ja merkitystä, samoin pohjoista kasvistoainesta edustavan ruohokanukan esiintyminen alueella. Muuta huomionarvoista lajistoa ovat mäkivirvilä (alueellisesti uhanalainen Tampereen pohjoisosissa), lehtoimikkä (rauhoitettu, myyntiin kerääminen kielletty) ja kaiheorvokki (Suomen erityisvastuulaji). Arvokkain imikkä lehtoorvokkityypin (PuViT) lehtoalue sijoittuu järven pohjoispuoliseen etelään lounaaseen laskevaan rinteeseen. Arvokasta kalliokasvillisuutta sijaitsee järven pohjois- ja itäpuolisilla kallioisilla lakialueilla. Halimasjärven pinta-ala on 4,1 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 13 metriä. Arvioidaan Halimasjärven keskimääräiseksi syvyydeksi kolme metriä, jolloin järven tilavuudeksi saadaan m 3. Halimasjärvi on luonnontilaisena säilynyt kantakaupungin järvi, jolla on virkistyskäyttöarvoa (luontopolku, uimapaikka). Keskimääräinen virtaama Halimasjärvessä saadaan valuma-alueen pinta-alan ja arvioidun kokonaisvalunnan perusteella. Arvioidaan kokonaisvalunnan suuruudeksi 40 % vuotuisesta sadannasta (keskivalunta 6,3-9,5 l/ s*km 2 Suomen eteläosissa 2 ) eli 7,2 l/s*km 2. Tällöin virtaamaksi saadaan: 3,39 km 2 * 7,2 l/s*km 2 = 24,4 l/s ( m 3 /a). Virtaaman ja järven tilavuuden perusteella veden viipymäksi järvessä saadaan: V/Q = m 3 / 24,4 * 10-3 m 3 /s = 58 d. Viipymä Halimasjärvessä on lyhyt, alle kaksi kuukautta, mikä korreloi hyvin järven pienen koon ja valuma-alueen suuruuden kanssa. Vesi vaihtuu järvessä nopeasti ja tulevan veden laadun vaihtelut näkyvät myös järvessä pian. Toisaalta hetkelliset tulovirtaaman mukana tulevat epäpuhtaudet poistuvat järvestä nopeasti. Tampereen kaupungin ympäristövalvonta on seurannut Halimasjärven tilaa useiden vuosien ajan ja tutkimustuloksia veden laadusta on saatavilla luvun alusta saakka. Tutkimustuloksia tarkastellessa voidaan havaita, että Halimasjärvi on lievästi rehevä järvi, jonka alemmissa kerroksissa (8-12 m) voidaan havaita selvää happivajetta sekä kesällä että talvella suoritettujen määritysten perusteella. Hapettomuudesta johtuen alusvedessä on suuria määriä pohjasedimentistä vapautunutta liukoista rautaa ja fosforia. 2 Sovellettu hydrologia Vesiyhdistys ry. Mänttä

9 5 2.4 Ravinne- ja kiintoainekuormitus nykytilanteessa Ravinnekuormitus Arvioidaan nykytilanteessa Halimasjärven valuma-alueelta järveen kohdistuvan ravinnekuormituksen suuruutta pintaveden ravinnepitoisuuksien perusteella. Pintaveden fosforipitoisuus on vaihdellut välillä µg/l keskiarvon ollessa 25 µg/l ja typpipitoisuuden keskiarvon ollessa noin 750 µg/l. Tulevan ravinnekuorman laskennassa käytetään järvien ainetasetarkasteluun käytettäviä Vollenweiderin 3 ja Canfield-Bachmanin 3 malleja. Em. malleja käyttäen Halimasjärveen tulevaksi fosforikuormitukseksi saadaan noin 24,7 kg/a. Tällöin tulevan veden fosforipitoisuus on 0,032 mg/l, eli noin kymmenesosa asuinalueilta tulevan huleveden keskimääräisestä fosforipitoisuudesta Kiintoainekuormitus Nykytilanteen typpikuormitus voidaan myös laskea ainetasemallien avulla, mutta koska typpi esiintyy lähes täysin liukoisessa muodossa, voidaan sedimentaatio jättää pois laskuista, jolloin voidaan ajatella tulevan veden typpipitoisuuden olevan saman kuin pintavedenkin, jolloin typpikuormaksi saadaan 577 kg/a. Tulevan veden typpipitoisuus on tällöin 0,75 mg/l, eli noin kolmasosa asuinalueilta tulevan huleveden keskimääräisestä typpipitoisuudesta. Nykytilanteen mukainen kiintoainekuormitus ei ole yhtä helposti laskettavissa, koska Halimasjärven vedenlaatua tutkittaessa kiintoainepitoisuutta ei ole määritetty. Kirjallisuudessa on esitetty arvoja keskimääräiselle kiintoaineskuormitukselle: esim. Väisänen et. al. totesivat selvityksessään 4, että luonnontilaisilta alueilta tulevan veden kiintoainepitoisuus on keskimäärin 1-5 mg/l ja että ojitetuilta alueilta tulevan kiintoaineen määrä voi olla jopa 8000 kg/km 2 * a. Lisäksi selvityksessä todettiin, että yleinen suhde fosforikuorman ja kiintoainekuorman välillä on 1:1000, eli grammassa kiintoainetta on milligramma fosforia. Halimasjärven valuma-alue on luonnontilainen mutta osin ojitettu. Lasketaan Halimasjärveen tuleva vuotuinen kiintoainekuormitus oletuksella, että valuma-alueelta tuleva kiintoainemäärä on 8000 kg/km 2 * a, jolloin kuormitukseksi saadaan 27,1 t/a. Tällöin lasketun fosforikuorman ja kiintoainekuorman suhde on mainittu 1:1000 ja tulevan veden kiintoainepitoisuus olisi noin 35 mg/l, mikä on noin viidesosa asuinalueilta tulevan huleveden keskimääräisestä kiintoainepitoisuudesta. 3 Frisk, T. Sovellettu limnologia. Tampereen teknillinen korkeakoulu, ympäristö- ja energiatekniikan osasto. 4 Väisänen et al Metsätalous ja vesistöjen kunnostaminen. Taloudellinen arviointi järvikunnostuskustannusten perusteella. Alueelliset ympäristöjulkaisut 230. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Oulu.

10 6 3 MAANKÄYTÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET VALUNNAN MÄÄRÄSSÄ JA LAADUSSA 3.1 Rakennemallivaihtoehdot Tässä selvityksessä tarkasteltiin kahta päivättyä maankäyttövaihtoehtoa, vaihtoehtoja 1 ja 3b, jotka ovat maankäytön minimi- ja maksimivaihtoehdot. Vaihtoehdot ovat samankaltaiset Tampereen puoleiselle Ojalan alueelle sijoittuvan maankäytön osalta, mutta poikkeavat toisistaan merkittävästi Halimasjärven valuma-alueelle pääasiassa sijoittuvan Lamminrahkan maankäytön osalta. Vaihtoehdossa 1 Lamminrahkan alue on pientalo- ja rivitalovaltaista arvioidun asukasmäärän ollessa Lamminrahkan osalta noin 2500 henkilöä, kun taas vaihtoehdossa 3b alueelle on osoitettu paljon kerrostalo- ja keskustatoimintojen rakentamista arvioidun asukasmäärän ollessa Lamminrahkan osalta noin 6000 henkilöä. Molemmissa tapauksissa Halimasjärven valuma-alueelle sijoittuu myös jonkin verran teollisuustoimintojen alueita. Halimasjärven valuma-alueelle eri vaihtoehdoissa osoitettu maankäyttö on esitetty kuvissa 3 ja 4. Kuva 3. Halimasjärven valuma-alueelle rakennemallissa 1 sijoittuva maankäyttö.

11 7 Kuva 4. Halimasjärven valuma-alueelle rakennemallissa 3b sijoittuva maankäyttö. 3.2 Syntyvien hulevesien määrä ja laatu Hulevesimäärät ja muutokset valunnassa Rakennemallien mukaisesta maankäytöstä aiheutuvien hulevesimäärien selvittämiseksi arvioitiin ensin hulevettä muodostavien pintojen pinta-ala. Asuinalueiden, palvelutoimintojen alueiden sekä keskusta-alueiden kohdalla apuna käytettiin Tampereen kantakaupungin yleiskaavan korttelikaavioita Teollisuusalueiden ja liikennealueiden kohdalla huomioitiin koko alueen pinta-ala. Eri rakennemallivaihtoehtojen mukaiset pinta-alat Halimasjärven valuma-alueen osalta on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Hulevettä muodostavien pintojen pinta-alat eri vaihtoehdoilla. Pinta-ala [ha] VE 1 VE 3b Päällystetyn pinnan määrä (kadut, p-alueet etc.) 17,5 30,0 Kattopinta-ala 9,8 12,6 Teollisuusalueet 22,6 22,6 Kadut ja tiet 5,15 6,46 Päällystämättömät alueet (leikkikentät, rakennetut viheralueet) 83,5 70,7 Yhteensä 138,5 143,8 5 Tampereen kaupunki, Yleiskaavaosasto ja Suunnittelukeskus Oy Nurmi, Sorila, Aitoniemi Kaavatalousselvitys.

12 8 Erilaisille pinnoille määritettiin kirjallisuuden perusteella 6,7 valumiskertoimet, jotka osoittavat mikä osuus sadannasta ja sulamisvesistä muodostuu hulevesivalunnaksi ko. pinnalla. Käytössä oli kolmenlaisia valumiskertoimia, joilla kuvattiin huleveden muodostumismäärien vaihtelua: F max ja F min kuvasivat vaihteluväliä tilanteessa, kun käytössä on tavallinen sadevesiviemäröinti, eikä erityisiä toimia hulevesien määrän vähentämiseksi ole tehty. F rajoitettu kuvaa tilannetta, jossa hulevesien muodostumista on pyritty aktiivisesti vähentämään esimerkiksi vettä läpäiseviä päällysteitä käyttämällä ja huleveden imeytysratkaisuja toteuttamalla. Eri pintojen valumiskertoimet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Erilaisille pinnoille määritetyt valumiskertoimet. Valumiskerroin F max F min F rajoitettu Päällystetyt pinnat 0,7 0,5 0,4 Kattopinnat 0,9 0,7 0,4 Teollisuusalueet 0,6 0,4 0,3 Tiet ja kadut 0,9 0,7 0,5 Päällystämättömät pinnat 0,3 0,2 0,1 Rakennemallien mukaisen maankäytön aiheuttama hulevesivirtaama laskettiin pinta-alojen ja valumiskertoimien perusteella käyttäen keskimääräistä sadantaa 18 l/s*km 2. Hulevesivirtaamat eri vaihtoehdoilla on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Rakennetuilla alueilla muodostuvat hulevesivirtaamat Hulevesivirtaama Q [l/s] Q max Q min Q rajoitettu Vaihtoehto 1 11,6 8,1 5,2 Vaihtoehto 3b 13,3 9,4 6,2 6 RIL 93 Vesihuolto Suomen rakennusinsinöörien liitto. Helsinki. 374 s 7 Larm, T Dagvattnets sammansättning, recipientpåverkan och behandling. Svenska vatten- och avloppsvattenföreningen, VAV. VAforsk Rapport 1994:6

13 9 Rakennetuilta alueilta tulevaan hulevesivirtaamaan lisättiin luonnontilaisilta alueilta tulevat vesimäärät kokonaispintavalunnan selvittämiseksi. Maankäytön aiheuttamat muutokset kokonaispintavalunnassa on esitetty kuvassa 5. Halimasjärven valuma-alueella muodostuva pintavalunta ,2 16, ,8 9,9 Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) 8 6 6,1 6,1 Nykytilanne Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 3b Kuva 5. Pintavalunta Halimasjärven valuma-alueella. Kuten kuvasta 5 voidaan nähdä, pintavalunnan voi kasvaa merkittävästi maankäytön johdosta, mikäli mitään toimia hulevesien muodostumisen ehkäisemiseksi tehdä. Pintavalunnan moninkertaistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Halimasjärven virtaama kasvaisi samassa suhteessa, vaan keskimääräinen virtaama kasvaisi arviolta 25 % ollen maankäytön toteutuessa tarkastellussa laajuudessa noin 31 l/s.

14 Halimasjärveen kohdistuva epäpuhtauskuormitus Teoreettinen kuormitus Halimasjärveen nykytilanteessa kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta on käsitelty kappaleessa 2.4. Rakennemallien mukaisen maankäytön toteutuessa kuormitus tulee kasvamaan selvästi, koska pintavalunnan määrä kasvaa, jolloin epäpuhtauksia huuhtoutuu tehokkaammin valunnan mukaan, mikä lisäksi rakennetuilla alueilla valumapinnoille kertyy enemmän epäpuhtauksia kuin luonnontilaisille alueille. Halimasjärveen maankäytön toteutuessa kohdistuva kuormitus koostuu rakennetuilta alueilta tulevasta hulevesien aiheuttamasta kuormituksesta sekä luonnontilaisilta alueilta tulevasta kuormituksesta. Luonnontilaisilta alueilta maankäytön toteutuessa tulevan kuormituksen suuruus arvioitiin jäljellä olevien alueiden pinta-alan ja nykytilanteen kuormituksen perusteella. Rakennetuilta alueilta tuleva hulevesikuormitus laskettiin käyttäen kappaleessa taulukossa 3 esitettyjä virtaamia sekä keskimääräisiä huleveden epäpuhtauspitoisuuksia 8, jotka on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Huleveden keskimääräiset epäpuhtauspitoisuudet. Typpi (N) Fosfori (P) Kiintoaine (SS) [mg/l] [mg/l] [mg/l] Pitoisuus hulevedessä 2,0 0,3 200 Todellinen kuormitus Teoreettinen hulevesikuormitus ei sellaisenaan kohdistu Halimasjärveen, vaan veden kulkeutuessa ojia sekä suoalueita pitkin osa epäpuhtauksista poistuu ilman erillisiä käsittelytoimenpiteitäkin. Luonnolliseksi vähenemäksi on arvioitu noin 50 % kiintoaineen sekä fosforin kohdalla ja noin 20 % typen kohdalla. Mikäli hulevettä (ja muuta pintavaluntaa) kuitenkin käsiteltäisiin esimerkiksi laskeutuslammikoilla ja kosteikoilla, voitaisiin epäpuhtauksien poistossa päästä parempiin tuloksiin. Käsittelyllä saavutettavaksi vähenemäksi on arvioitu 80 % kiintoaineen kohdalla, 70 % fosforin kohdalla sekä noin 30 % typen kohdalla perustuen kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin 9. Typen poistaminen on vaikeampaa kuin muiden epäpuhtauksien, koska se esiintyy suurimmaksi osaksi liukoisina yhdisteinä, joiden poistaminen tapahtuu biologisten prosessien kautta, mikä rajoittaa puhdistustoiminnan kasvukauden ajalle. Kuvissa 6-8 on esitetty arvio Halimasjärveen kohdistuvasta todellisesta kuormituksesta molemmilla maankäyttövaihtoehdoilla silloin, kun hulevettä ei erikseen käsitellä sekä käytettäessä kosteikkoja, lammikoita tms. menetelmiä. 8 Larm, T Dagvattnets sammansättning, recipientpåverkan och behandling. Svenska vatten- och avloppsvattenföreningen, VAV. VAforsk Rapport 1994:6 9 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington, DC.

15 11 Halimasjärveen kohdistuva typpikuormitus [kg/a] Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) 1200 Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) Nykytilanne VE 1, ei käsittelyä VE 1, käsittely VE 3b, ei käsittelyä VE 3b, käsittely Kuva 6. Halimasjärveen kohdistuva typpikuormitus. Halimasjärveen kohdistuva fosforikuormitus [kg/a] Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) Nykytilanne VE 1, ei käsittelyä VE 1, käsittely VE 3b, ei käsittelyä VE 3b, käsittely Kuva 7. Halimasjärveen kohdistuva fosforikuormitus.

16 12 Halimasjärveen kohdistuva kiintoainekuormitus [t/a] Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) Nykytilanne VE 1, ei käsittelyä VE 1, käsittely VE 3b, ei käsittelyä VE 3b, käsittely Kuva 8. Halimasjärveen kohdistuva kiintoainekuormitus. Kuten kuvaajista voidaan nähdä, Halimasjärveen kohdistuva ravinne- ja kiintoainekuormitus voi pahimmillaan kolminkertaistua, mikäli hulevesien hallintaan ei kiinnitetä ollenkaan huomiota. Toisaalta, toteuttamalla huleveden määrää vähentäviä ja laatua parantavia toimia voidaan kuormitusta pienentää nykytilanteen tasolle tai jopa sen alle. Helpoimmin voidaan vähentää kiintoaine- ja fosforikuormitusta, joihin vaikuttavat tehokkaasti sekä huleveden määrää että laatua kontrolloivat toimet. Vaikeammin poistettavaa typpikuormitusta voidaan tehokkaimmin vähentää kontrolloimalla muodostuvan huleveden määrää, jolloin hulevesi huuhtoo mukaansa vähemmän typpiyhdisteitä.

17 Kuormituksen jakautuminen Halimasjärven valuma-alue on jaettavissa kahteen osavaluma-alueeseen, joilla molemmilla on oma purkukohtansa Halimasjärveen. Rakennemallien mukainen maankäyttö sijoittuu lähes täysin isommalle Ollinojan osavaluma-alueelle, jonka vedet purkautuvat Ollinojan kautta Halimasjärveen etelästä. Pienemmän, Luonnonsuojelualueen osavaluma-alueen vedet laskevat Halimasjärveen koillisesta. Koska pienemmälle osavaluma-alueelle on tuskin lainkaan osoitettu maankäyttöä, ei tältä alueelta Halimasjärveen tai luonnonsuojelualueelle kohdistuva kuormitus tulisi kasvamaan alueen toteutuessa rakennemalleissa suunnitellulla tavalla. Maankäytön aiheuttaman ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutukset kohdistuvat näin ollen ensin Halimasjärveen ja mahdollisesti sitä kautta välillisesti luonnonsuojelualueeseen. Osavaluma-alueet sekä päävirtausreitit ja ojat on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Halimasjärven osavaluma-alueet, virtausreitit ja ojat.

18 14 4 HULEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Rakennemallien mukainen maankäyttö lisää Halimasjärveen tulevaa vuotuista virtaamaa arviolta 25 %, mistä johtuen veden viipymä järvessä vähenisi kahdesta kuukaudesta puoleentoista. Nopeutuneen ja lisääntyneen pintavalunnan johdosta minimi- ja maksimivirtaamien erot todennäköisesti kasvavat. Virtaaman kasvu voi lisätä myös Halimasjärvestä lähtevän veden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia Halimasjärven alapuolisessa Näsijärven Olkahistenlahdessa. Rakennemalleissa osoitetuilla alueilla on useita suoalueita, joilla on nykytilanteessa pintavaluntaa hidastava ja vähentävä vaikutus. Mikäli suoalueille rakennettaisiin, aiheutuisi tästä alueen luontaisen vedenpidätyskyvyn heikentymistä ja virtaamien nopeutumista, mistä saattaa seurata eroosiota puroissa ja ojissa ja tästä johtuvaa kiintoainekuormituksen kasvua. 4.2 Vaikutukset Halimasjärven luonnonsuojelualueen suojeluarvoihin Halimasjärven rantoja ympäröi kapea rahkareunus, jolla kasvaa tavanomaista luhtaisuutta osoittavaa lajistoa. Rahkareunuksen yläpuolella on mm. suopursua kasvavaa varvikkoa. Järveen laskevan Ollinojan laiteilla on hiirenporras käenkaalityypin (AthOT) puronvarsilehtoa. Rannan kasvillisuuskuvioille ja puronvarsille hulevesistä aiheutuva vaikutus voi olla pitkän aikavälin rehevöittävä vaikutus: Järven rehevöityessä rannat mataloituvat ja umpeenkasvu etenee. Rannoilla yleistyy todennäköisimmin järviruoko. Järviruokokasvustot voivat vallata rahkareunuksen ja osan purojen varsista, mutta ylempänä maastossa järviruoko ei menesty. Järven rannan rahkareunuksella ja laskupuroissa elää harvinaisia hyönteisiä kuten silmälläpidettäviin (NT) lajeihin lukeutuva purovainokas - vesiperhonen. Näiden veden äärellä elävien hyönteisten elinympäristö voi pitkällä aikavälillä muuttua rehevöitymisen myötä ja heikentää niiden säilymismahdollisuuksia luonnonsuojelualueella. Halimasjärven luonnonsuojelullisiin arvoihin lukeutuu myös järvellä vuosina pesinyt lintudirektiivilajeihin kuuluva kaakkuri, joka tyypillisenä karujen järvien asukkina kärsisi rehevöitymisen aiheuttamasta elinympäristön muutoksesta. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmille alueille, järven pohjois- ja itäpuolisilla kallioisille lakialueille, hulevesillä ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia. Rinnelehdon kosteustasapainoon vaikuttavat lähinnä pohjoisesta kallion laelta valuvat pintavedet, varjostava, kosteutta pidättävä puusto sekä tuuliolosuhteet. Tarkasteltavien rakennemallivaihtoehtojen mukainen maankäyttö ei aiheuta erityisiä suoria vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen, koska luonnonsuojelualueen valuma-alueelle ei ole maankäyttöä käytännössä lainkaan osoitettu.

19 Vaikutukset järven veden laatuun ja ekologiaan Valuma-alueen rakentamisen myötä kasvava ravinnekuormitus tullee näkymään pitkän aikavälin rehevöittävänä vaikutuksena järven veden laadussa. Kohonnut ravinnetaso voi aiheuttaa levästön ja vesikasvillisuuden muutoksia, levien massaesiintymiä, voimakkaita ja pitkäaikaisia happivajauksia alusvedessä sekä tämän seurauksena kalakuolemia talvella. Rehevöitymisellä on haitallisia vaikutuksia myös järven virkistyskäytölle. Virkistyskäyttöä haittaavat muun muassa lisääntynyt leväkasvu, limoittuminen sekä mahdolliset myrkylliset leväesiintymät. Rehevöitymisen myötä samentuva vesi muuttaa järven valaistus- ja lämpöoloja, mikä vuorostaan heijastuu levästön lajirakenteessa ja vesikasvillisuudessa. Rehevissä vesissä runsastuvia vesikasveja ovat kelluslehtiset sekä tietyt uposlehtiset kasvit, joiden ylitiheitä kasvustoja on vaikea hävittää. Lisääntynyt kiintoainekuormitus aiheuttaisi samentumista ja mahdollisesti järven mataloitumista ainakin Ollinojan suulla. 5 TOIMENPITEET JA SUOSITUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI 5.1 Luonnonsuojelualueeseen kohdistuvien vaikutusten ehkäiseminen Luonnonsuojelualueen valuma-alue suositellaan jätettäväksi kokonaan luonnontilaiseksi. Mikäli Ojalan-Lamminrahkan alueen jatkosuunnittelun yhteydessä luonnonsuojelualueen valuma-alueelle osoitetaan maankäyttöä, tulisi luonnonsuojelualueeseen kohdistuvat hulevesien aiheuttamat vaikutukset arvioida uudelleen. Luonnonsuojelualueeseen kohdistuvat välilliset vaikutukset aiheutuvat Halimasjärven veden laadun ja ekologian muutoksista. Näiden vaikutusten ehkäisemistä käsitellään kappaleessa Halimasjärveen kohdistuvien vaikutusten ehkäiseminen Halimasjärveen kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tulisi hulevesien aiheuttamaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta vähentää sekä pyrkiä hidastamaan ja viivyttämään hulevesien virtausta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi alueella toteuttaa jonkinasteisia hulevesien hallintaratkaisuja. Hulevesien hallinnassa päästään parhaisiin tuloksiin, jos menetelmiä toteutetaan sekä kortteli- ja tonttialueilla että valuma-aluekohtaisesti. Yksityiskohtaisempia ehdotuksia hulevesien hallinnasta ei rakennemallien perusteella pystytä tekemään, joten tässä selvityksessä keskitytään valuma-aluetasolla tehtäviin toimiin. Ehdotetut toimenpiteet ja suositukset on esitetty kartalla liitteessä 1. Halimasjärven valuma-alueen maaperä on pääasiassa heikosti vettä läpäisevää moreenia ja kalliota, joten soilla on oletettavasti merkittävä tehtävä veden viivyttämisessä. Suositeltavaa olisikin, että niissä kohdin kuin se on mahdollista, suoalueet jätettäisiin rakentamisen ulkopuolelle viher- ja virkistysalueiksi. Erityisen tärkeää olisi jättää turvealueet rakentamisen ulkopuolelle, etenkin Ollinojan varressa (ks. kuva 10) Turvealueilla on hyvä veden pidätyskyky, minkä lisäksi vedestä poistuu kiintoainetta ja ravinteita suotautumisen ja laskeutumisen kautta. Veden puhdistumisen tehostamiseksi suoalueiden läpi kulkevat ojat voitaisiin katkaista siten että ojan valumavedet ohjataan pintavaluntana turvealueen läpi. Tällöin myös veden viivytyskyky valuma-alueella paranee, kun vesi pääsee levittäytymään ojista koko suoalueelle. Pintavalutuksen toteutus edellyttää maastolta riittävän pientä kaltevuutta.

20 16 Hulevesien viivytys- ja puhdistuskapasiteettia voitaisiin lisäksi kasvattaa rakennetulla kosteikolla. Lähelle luonnonsuojelualueen rajaa voitaisiin patoamalla Ollinoja toteuttaa kosteikko, joka olisi pinta-alaltaan reilun hehtaarin (kuva 10). Kosteikolla voitaisiin kompensoida rakentamisen yhteydessä pienenevää pintavalunnan varastoimis- ja viivytyskapasiteettia sekä poistaa Ollinojaa pitkin virtaavasta hulevedestä ravinteita ja kiintoainetta ennen veden purkautumista Halimasjärveen. Kosteikossa voitaisiin poistaa myös yläpuolisilta suoalueilta mahdollisesti veteen liuenneita ravinteita. Suositeltavaa olisi myös, että rakennettavien alueiden läpi virtaavien purojen ja ojien lähiympäristö jätettäisiin rakentamatta, jolloin niiden ympärille jäisi riittävän leveä kasvillisuuden muodostama puskurivyöhyke. Ojiin tulevat hulevedet suositellaan johdettavaksi kasvillisuuden läpi kiintoaineen pidättämiseksi. Kuva 10. Ollinojan varteen ehdotetut hulevesien käsittelymenetelmät

21 Toimenpiteiden tehokkuus Kuvissa 6-8 esitettiin arviot Halimasjärveen kohdistuvasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta erilaisilla hulevesien määrillä sekä käsittelyvaihtoehdoilla. Ravinnekuormitusta voidaan pienentää merkittävästi viivyttämällä hulevettä rakennettavien alueiden ulkopuolella suoalueilla ja kosteikoilla, mutta tehokkain tapa vähentää hulevesien aiheuttamia haitallisia vaikutuksia olisi vähentää huleveden muodostumista eli pienentää vettä läpäisemättömien tai heikosti läpäisevien pintojen osuutta rakennettavien alueiden pinta-alasta. Samoihin tuloksiin voidaan päästä imeyttämällä hulevettä aktiivisesti muodostumisalueilla. Rakennettavien alueiden sisällä toteutettaviin menettelyihin ei tässä suunnitteluvaiheessa voida ottaa tarkemmin kantaa, vaan niihin tulisi palata tarkemman suunnittelun yhteydessä, jos asia nähdään tarpeelliseksi. Halimasjärveen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi voidaan kosteikkojen ja suoalueiden käyttämistä hulevesien käsittelyyn pitää riittävänä ratkaisuna etenkin fosfori- ja kiintoainekuormituksen osalta. Tehokas hulevesien käsittely edellyttää kuitenkin riittävän suuria alueita, joille vesi voi levitä ja viipyä puhdistumiseen tarvittavan ajan. Matalien kosteikkojen mitoitusperusteena voidaan pitää noin 2 % valuma-alueen pinta-alasta, jolloin veden viipymä on riittävän pitkä kiintoaineen tehokkaaseen laskeuttamiseen sekä kasvukaudella liukoisten ravinteiden poistoon. Kuvassa 10 esitettyjen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin kuusi hehtaaria, joka on noin kaksi prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta eli se takaisi riittävän suuren viivytystilavuuden tehokasta käsittelyä ajatellen.

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA Raportti 0521-P10495 7.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Raporttiluonnos 31.10.2006 Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu 0224-C7215 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti 8.4.2005 Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.2 SELVITYKSEN

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA Perttu Hyöty, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Sadannasta valunnaksi Interseptio

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Esityksen sisällys 1. Taustaa 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Kuopiossa 3. Esimerkkejä a) Hulevesien hallinta Keilankannan alueella

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki. Tampereen Hervantajärven osayleiskaavan hydrologinen selvitys

Tampereen kaupunki. Tampereen Hervantajärven osayleiskaavan hydrologinen selvitys Tampereen Hervantajärven osayleiskaavan hydrologinen selvitys 14.9.2006 TAMPEREEN HERVANTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN HYDROLOGINEN SELVITYS 0155-C7163 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.2

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY TYÖ: 12235 1.2.2017 HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O 837 325 6525 0001 TARATEST OY Turkkirata 9 A 33960 Pirkkala p. 03 368 3322 www.taratest.fi Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Suunnittelualueen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

KALA , Asia 54,, Liite 2.7

KALA , Asia 54,, Liite 2.7 KALA 26.9.2011, Asia 54,, Liite 2.7 VANTAAN KAUPUNKI HULEVESISELVITYS TECHNOPOLIS HELSINKI-VANTAA 07.02.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat... 1 1.2 Selvityksen organisaatio...

Lisätiedot

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Raportti ID 1 599 179 9.5.2016 9.5.2016 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman Natura-arvioinnin täydentäminen. Raportti. Juha Parviainen. Merilin Vartia

Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman Natura-arvioinnin täydentäminen. Raportti. Juha Parviainen. Merilin Vartia Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman Natura-arvioinnin Raportti Juha Parviainen Merilin Vartia 7.12.2015 7.12.2015 1 (5) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN RAKENTAMISAIKAISET VAIKUTUKSET... 3 2.1 Vaikutusmekanismit...

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet

Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Vantaan kaupunki Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet 82116843 18.6.2007 Vantaan kaupunki Itä Vantaan linjaautovarikon hulevedet Pvm 18.6.2007 Kirjoittanut

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys Luonnos

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys Luonnos Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys Luonnos 30.3.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 1 Johdanto... 3 2 Nykytilaselvitys... 3 2.1 Selvitysalueen maaperä ja pinnanmuodot...

Lisätiedot

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Asemakaavan 8648 muutos Elina Teuho 1.0 19.6.2017 Tarkistanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty 19.6.2017 YKK62642 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 19.6.2017 1 (4) SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Kaukajärven asuinalueen hulevesiselvitys Luonnos 31.10.2007

Tampereen kaupunki Kaukajärven asuinalueen hulevesiselvitys Luonnos 31.10.2007 Suunnittelupalvelut Kuntatekniikan suunnittelu Tampereen kaupunki Luonnos 31.10.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2(22) Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu

Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600 www.poyry.fi Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden LUONNOS

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASUKASTILAISUUS 20.4.2017 RAVINTOLA WERSTAS, LAHTI OSMO NIIRANEN MARJO VALTANEN RADANVARREN TULEVA MAANKÄYTTÖ KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 327 102 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia

Lisätiedot

HERVANTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

HERVANTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA FCG Planeko Oy TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Raportti 0155-D1861 10.10.2008 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00 Jäälinjärvi-seminaari 13.11.212 klo 9. Avaus: Eero Laine Timo Yrjänä Jäälinjärven yleistilanne: Analyysit, Birger Ylisaukko-oja Pohjasedimentti, Kari Kainua Rauta-humus, Kaisa Heikkinen Allaskoe: Limalevä:

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Marja-Vantaan hulevesien hallinta Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30

Lisätiedot

RUSKON ASEMAKAAVOJEN HULEVESISELVITYS

RUSKON ASEMAKAAVOJEN HULEVESISELVITYS FCG Planeko Oy TAMPEREEN KAUPUNKI RUSKON ASEMAKAAVOJEN HULEVESISELVITYS -D.. FCG Planeko Oy I.. Ruskon asemakaavojen hulevesiselvitys -D SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet....

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Särkijärven hydrologinen selvitys

Tampereen kaupunki Särkijärven hydrologinen selvitys Suunnittelupalvelut Kuntatekniikan suunnittelu Tampereen kaupunki Mikko Kajanus 30.4.2008 9M408021 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 2 Nykytilaselvitys...3 2.1 Selvitysalueen maaperä ja pinnanmuodot...3

Lisätiedot