Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki. Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki. Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1"

Transkriptio

1 Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1 LUONNOS Pyhäjärvenkatu TAMPERE Puhelin (03) Telefax (03)

2

3 Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1 Sisältö: 1 JOHDANTO SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET SELVITYKSEN ORGANISAATIO KÄSITTEITÄ JA TAUSTAA 2 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA SELVITYSALUE HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE HALIMASJÄRVEN NYKYTILA RAVINNE- JA KIINTOAINEKUORMITUS NYKYTILANTEESSA Ravinnekuormitus Kiintoainekuormitus 5 3 MAANKÄYTÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET VALUNNAN MÄÄRÄSSÄ JA LAADUSSA RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT SYNTYVIEN HULEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU Hulevesimäärät ja muutokset valunnassa Halimasjärveen kohdistuva epäpuhtauskuormitus KUORMITUKSEN JAKAUTU MINEN 13 4 HULEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET YLEISTÄ VAIKUTUKSET HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEEN SUOJELUARVOIHIN VAIKUTUKSET JÄRVEN VEDEN LAATUUN JA EKOLOGIAAN 15 5 TOIMENPITEET JA SUOSITUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI LUONNONSUOJELUALUEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN HALIMASJÄRVEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN TOIMENPITEIDEN TEHOKKUUS 17 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 18

4 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kartta osavaluma-alueista sekä päävalumareiteistä Kartta ehdotetuista hulevesien hallintatoimista Halimasjärven luonnonsuojelualueen kasvillisuusvyöhykkeet

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta laativat yhteistä maankäytön rakennesuunnitelmaa Tampereen ja Kangasalan rajalla sijaitsevasta Ojalan- Lamminrahkan alueesta. Rakennesuunnitelmalla halutaan tutkia maankäyttöä kokonaisuutena ja edistää maankäytön sovittamista yhteen kuntarajan kummallakin puolella. Myös kaikki maankäytön suunnitteluun tarvittavat selvitykset, kuten luontoselvitykset ja vaikutusten arvioinnit, voidaan tehdä yhdessä. Rakennesuunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajaseudulla käynnistettyjen yhteissuunnitteluna toteutettavien Lamminrahkan ja Ojalan osayleiskaavojen vaikutukset Halimasjärven luonnonsuojelualueen vesitalouteen. Selvityksessä tarkastellaan Halimasjärven valumaaluetta, josta järven pohjois- ja itäpuolella sijaitseva luonnonsuojelualue muodostaa osan. Osa selvitysalueesta sijaitsee Tampereen kaupungin ja osa Kangasalan kunnan puolella. Halimasjärvi luonnonsuojelualueineen sijaitsee kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin puolella. Työ on tarkoitus toteuttaa kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa, jota tämä raportti käsittelee, kartoitetaan selvitysalueen nykytila sekä tehdään suuntaa-antava tarkastelu maankäytön vaikutuksista Halimasjärven vesitalouteen sekä luonnonsuojelualueeseen rakennemallien pohjalta. Tarkastelulla pyritään vertailemaan eri vaihtoehtojen Halimasjärveen sekä luonnonsuojelualueen luontoarvoihin kohdistamia kielteisiä vaikutuksia ja antamaan ohjeita osayleiskaavaluonnosta varten. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella ratkaistaan myös, onko tarvetta toteuttaa työn toista vaihetta. Mikäli tarvetta ilmenee, työn toinen vaihe toteutetaan osayleiskaavojen luonnosvaiheessa ja sen tarkoituksena on tarkastella syntyvien hulevesien määrää ja laatua tarkempien maankäyttösuunnitelmien pohjalta sekä tehdä esitys rakennetuilla alueilla syntyvien hulevesien määrän ja laadun hallinnasta Halimasjärven luonnonsuojelualueen luontoarvoihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Kuva 1. Ojalan-Lamminrahkan rakennesuunnittelualue

6 2 1.2 Selvityksen organisaatio 1.3 Käsitteitä ja taustaa Tämä selvitys tehtiin konsulttityönä Suunnittelukeskus Oy:n Länsi-Suomen aluetoimistossa Tampereella, jossa selvitystyöhön osallistuivat dipl.ins. Perttu Hyöty, biologi FM Marja Nuottajärvi sekä dipl.ins. Satu Lehtikangas. Työn tilaajina sekä yhteyshenkilöinä toimivat Kangasalan kunnasta kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen sekä Tampereen kaupungilta kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta, jotka kaikki vähentävät veden imeytymismahdollisuuksia maaperään ja nopeuttavat pintavaluntaa. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta taas huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purkuuomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1. Hulevedet on perinteisesti koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, vaan hulevesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi hulevesien määrää ja laatua tulisi kontrolloida siten, että veden kiertokulku alueella rakentamisen jälkeen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. Hulevesien hallinnan tulisi pyrkiä säilyttämään rakennettavien alueiden vesitase eli sadannan, valunnan, haihdunnan ja varastoitumisen suhde rakentamista edeltäneellä tasolla. Keinoja hulevesien hallintaan ovat mm. päällystettyjen pintojen minimoiminen syntyneiden hulevesien imeyttäminen maaperään epäpuhtauksien vähentäminen hulevesistä suodattamalla, laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla hulevesien viivyttäminen, eli pintavalunnan jakaminen pitkälle ajanjaksolle 1 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C.

7 3 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA 2.1 Selvitysalue Selvitys kohdistettiin Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan alueilla sijaitsevaan Halimasjärven valuma-alueeseen, jonne myös Halimasjärven luonnonsuojelualue sijoittuu. Halimasjärvi sekä luonnonsuojelualue sijoittuvat kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin puolelle. Halimasjärven valuma-alue on jaettavissa kahteen osavaluma-alueeseen, Luonnonsuojelualueen osavalumaalueeseen ja Ollinojan osavaluma-alueeseen, joilla molemmilla on omat purkukohtansa Halimasjärveen. Selvitysalue on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Halimasjärven valuma-alue sekä luonnonsuojelualue Halimasjärven valuma-alue on pinta-alaltaan 339 hehtaaria ja se on lähes täysin luonnontilassa. Valuma-alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, alueella on useita soita ja kosteikkoja sekä avokallioita. Maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Valuma-alueen suot on pääosin ojitettu.

8 4 2.2 Halimasjärven luonnonsuojelualue 2.3 Halimasjärven nykytila Halimasjärven luonnonsuojelualue on perustettu lääninhallituksen päätöksellä 146/A Alueen pinta-ala on 14,5 hehtaaria ja sen rajaukseen kuuluu suuri osa Halimasjärven rantavyöhykkeestä, kaksi pientä luonnontilaista suota, kallioalueita jyrkänteineen, puroja, lähde, siirtolohkareita, lehtomainen kuusimetsikkö sekä rehevä lehto. Kasviston suojeluarvon kanalta merkittävin on lehtojensuojeluohjelmassa maakunnallisesti arvokkaaksi mainittu monilajinen lehtoalue. Kalliokasvien esiintyminen lisää alueen suojeluarvoa ja merkitystä, samoin pohjoista kasvistoainesta edustavan ruohokanukan esiintyminen alueella. Muuta huomionarvoista lajistoa ovat mäkivirvilä (alueellisesti uhanalainen Tampereen pohjoisosissa), lehtoimikkä (rauhoitettu, myyntiin kerääminen kielletty) ja kaiheorvokki (Suomen erityisvastuulaji). Arvokkain imikkä lehtoorvokkityypin (PuViT) lehtoalue sijoittuu järven pohjoispuoliseen etelään lounaaseen laskevaan rinteeseen. Arvokasta kalliokasvillisuutta sijaitsee järven pohjois- ja itäpuolisilla kallioisilla lakialueilla. Halimasjärven pinta-ala on 4,1 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 13 metriä. Arvioidaan Halimasjärven keskimääräiseksi syvyydeksi kolme metriä, jolloin järven tilavuudeksi saadaan m 3. Halimasjärvi on luonnontilaisena säilynyt kantakaupungin järvi, jolla on virkistyskäyttöarvoa (luontopolku, uimapaikka). Keskimääräinen virtaama Halimasjärvessä saadaan valuma-alueen pinta-alan ja arvioidun kokonaisvalunnan perusteella. Arvioidaan kokonaisvalunnan suuruudeksi 40 % vuotuisesta sadannasta (keskivalunta 6,3-9,5 l/ s*km 2 Suomen eteläosissa 2 ) eli 7,2 l/s*km 2. Tällöin virtaamaksi saadaan: 3,39 km 2 * 7,2 l/s*km 2 = 24,4 l/s ( m 3 /a). Virtaaman ja järven tilavuuden perusteella veden viipymäksi järvessä saadaan: V/Q = m 3 / 24,4 * 10-3 m 3 /s = 58 d. Viipymä Halimasjärvessä on lyhyt, alle kaksi kuukautta, mikä korreloi hyvin järven pienen koon ja valuma-alueen suuruuden kanssa. Vesi vaihtuu järvessä nopeasti ja tulevan veden laadun vaihtelut näkyvät myös järvessä pian. Toisaalta hetkelliset tulovirtaaman mukana tulevat epäpuhtaudet poistuvat järvestä nopeasti. Tampereen kaupungin ympäristövalvonta on seurannut Halimasjärven tilaa useiden vuosien ajan ja tutkimustuloksia veden laadusta on saatavilla luvun alusta saakka. Tutkimustuloksia tarkastellessa voidaan havaita, että Halimasjärvi on lievästi rehevä järvi, jonka alemmissa kerroksissa (8-12 m) voidaan havaita selvää happivajetta sekä kesällä että talvella suoritettujen määritysten perusteella. Hapettomuudesta johtuen alusvedessä on suuria määriä pohjasedimentistä vapautunutta liukoista rautaa ja fosforia. 2 Sovellettu hydrologia Vesiyhdistys ry. Mänttä

9 5 2.4 Ravinne- ja kiintoainekuormitus nykytilanteessa Ravinnekuormitus Arvioidaan nykytilanteessa Halimasjärven valuma-alueelta järveen kohdistuvan ravinnekuormituksen suuruutta pintaveden ravinnepitoisuuksien perusteella. Pintaveden fosforipitoisuus on vaihdellut välillä µg/l keskiarvon ollessa 25 µg/l ja typpipitoisuuden keskiarvon ollessa noin 750 µg/l. Tulevan ravinnekuorman laskennassa käytetään järvien ainetasetarkasteluun käytettäviä Vollenweiderin 3 ja Canfield-Bachmanin 3 malleja. Em. malleja käyttäen Halimasjärveen tulevaksi fosforikuormitukseksi saadaan noin 24,7 kg/a. Tällöin tulevan veden fosforipitoisuus on 0,032 mg/l, eli noin kymmenesosa asuinalueilta tulevan huleveden keskimääräisestä fosforipitoisuudesta Kiintoainekuormitus Nykytilanteen typpikuormitus voidaan myös laskea ainetasemallien avulla, mutta koska typpi esiintyy lähes täysin liukoisessa muodossa, voidaan sedimentaatio jättää pois laskuista, jolloin voidaan ajatella tulevan veden typpipitoisuuden olevan saman kuin pintavedenkin, jolloin typpikuormaksi saadaan 577 kg/a. Tulevan veden typpipitoisuus on tällöin 0,75 mg/l, eli noin kolmasosa asuinalueilta tulevan huleveden keskimääräisestä typpipitoisuudesta. Nykytilanteen mukainen kiintoainekuormitus ei ole yhtä helposti laskettavissa, koska Halimasjärven vedenlaatua tutkittaessa kiintoainepitoisuutta ei ole määritetty. Kirjallisuudessa on esitetty arvoja keskimääräiselle kiintoaineskuormitukselle: esim. Väisänen et. al. totesivat selvityksessään 4, että luonnontilaisilta alueilta tulevan veden kiintoainepitoisuus on keskimäärin 1-5 mg/l ja että ojitetuilta alueilta tulevan kiintoaineen määrä voi olla jopa 8000 kg/km 2 * a. Lisäksi selvityksessä todettiin, että yleinen suhde fosforikuorman ja kiintoainekuorman välillä on 1:1000, eli grammassa kiintoainetta on milligramma fosforia. Halimasjärven valuma-alue on luonnontilainen mutta osin ojitettu. Lasketaan Halimasjärveen tuleva vuotuinen kiintoainekuormitus oletuksella, että valuma-alueelta tuleva kiintoainemäärä on 8000 kg/km 2 * a, jolloin kuormitukseksi saadaan 27,1 t/a. Tällöin lasketun fosforikuorman ja kiintoainekuorman suhde on mainittu 1:1000 ja tulevan veden kiintoainepitoisuus olisi noin 35 mg/l, mikä on noin viidesosa asuinalueilta tulevan huleveden keskimääräisestä kiintoainepitoisuudesta. 3 Frisk, T. Sovellettu limnologia. Tampereen teknillinen korkeakoulu, ympäristö- ja energiatekniikan osasto. 4 Väisänen et al Metsätalous ja vesistöjen kunnostaminen. Taloudellinen arviointi järvikunnostuskustannusten perusteella. Alueelliset ympäristöjulkaisut 230. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Oulu.

10 6 3 MAANKÄYTÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET VALUNNAN MÄÄRÄSSÄ JA LAADUSSA 3.1 Rakennemallivaihtoehdot Tässä selvityksessä tarkasteltiin kahta päivättyä maankäyttövaihtoehtoa, vaihtoehtoja 1 ja 3b, jotka ovat maankäytön minimi- ja maksimivaihtoehdot. Vaihtoehdot ovat samankaltaiset Tampereen puoleiselle Ojalan alueelle sijoittuvan maankäytön osalta, mutta poikkeavat toisistaan merkittävästi Halimasjärven valuma-alueelle pääasiassa sijoittuvan Lamminrahkan maankäytön osalta. Vaihtoehdossa 1 Lamminrahkan alue on pientalo- ja rivitalovaltaista arvioidun asukasmäärän ollessa Lamminrahkan osalta noin 2500 henkilöä, kun taas vaihtoehdossa 3b alueelle on osoitettu paljon kerrostalo- ja keskustatoimintojen rakentamista arvioidun asukasmäärän ollessa Lamminrahkan osalta noin 6000 henkilöä. Molemmissa tapauksissa Halimasjärven valuma-alueelle sijoittuu myös jonkin verran teollisuustoimintojen alueita. Halimasjärven valuma-alueelle eri vaihtoehdoissa osoitettu maankäyttö on esitetty kuvissa 3 ja 4. Kuva 3. Halimasjärven valuma-alueelle rakennemallissa 1 sijoittuva maankäyttö.

11 7 Kuva 4. Halimasjärven valuma-alueelle rakennemallissa 3b sijoittuva maankäyttö. 3.2 Syntyvien hulevesien määrä ja laatu Hulevesimäärät ja muutokset valunnassa Rakennemallien mukaisesta maankäytöstä aiheutuvien hulevesimäärien selvittämiseksi arvioitiin ensin hulevettä muodostavien pintojen pinta-ala. Asuinalueiden, palvelutoimintojen alueiden sekä keskusta-alueiden kohdalla apuna käytettiin Tampereen kantakaupungin yleiskaavan korttelikaavioita Teollisuusalueiden ja liikennealueiden kohdalla huomioitiin koko alueen pinta-ala. Eri rakennemallivaihtoehtojen mukaiset pinta-alat Halimasjärven valuma-alueen osalta on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Hulevettä muodostavien pintojen pinta-alat eri vaihtoehdoilla. Pinta-ala [ha] VE 1 VE 3b Päällystetyn pinnan määrä (kadut, p-alueet etc.) 17,5 30,0 Kattopinta-ala 9,8 12,6 Teollisuusalueet 22,6 22,6 Kadut ja tiet 5,15 6,46 Päällystämättömät alueet (leikkikentät, rakennetut viheralueet) 83,5 70,7 Yhteensä 138,5 143,8 5 Tampereen kaupunki, Yleiskaavaosasto ja Suunnittelukeskus Oy Nurmi, Sorila, Aitoniemi Kaavatalousselvitys.

12 8 Erilaisille pinnoille määritettiin kirjallisuuden perusteella 6,7 valumiskertoimet, jotka osoittavat mikä osuus sadannasta ja sulamisvesistä muodostuu hulevesivalunnaksi ko. pinnalla. Käytössä oli kolmenlaisia valumiskertoimia, joilla kuvattiin huleveden muodostumismäärien vaihtelua: F max ja F min kuvasivat vaihteluväliä tilanteessa, kun käytössä on tavallinen sadevesiviemäröinti, eikä erityisiä toimia hulevesien määrän vähentämiseksi ole tehty. F rajoitettu kuvaa tilannetta, jossa hulevesien muodostumista on pyritty aktiivisesti vähentämään esimerkiksi vettä läpäiseviä päällysteitä käyttämällä ja huleveden imeytysratkaisuja toteuttamalla. Eri pintojen valumiskertoimet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Erilaisille pinnoille määritetyt valumiskertoimet. Valumiskerroin F max F min F rajoitettu Päällystetyt pinnat 0,7 0,5 0,4 Kattopinnat 0,9 0,7 0,4 Teollisuusalueet 0,6 0,4 0,3 Tiet ja kadut 0,9 0,7 0,5 Päällystämättömät pinnat 0,3 0,2 0,1 Rakennemallien mukaisen maankäytön aiheuttama hulevesivirtaama laskettiin pinta-alojen ja valumiskertoimien perusteella käyttäen keskimääräistä sadantaa 18 l/s*km 2. Hulevesivirtaamat eri vaihtoehdoilla on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Rakennetuilla alueilla muodostuvat hulevesivirtaamat Hulevesivirtaama Q [l/s] Q max Q min Q rajoitettu Vaihtoehto 1 11,6 8,1 5,2 Vaihtoehto 3b 13,3 9,4 6,2 6 RIL 93 Vesihuolto Suomen rakennusinsinöörien liitto. Helsinki. 374 s 7 Larm, T Dagvattnets sammansättning, recipientpåverkan och behandling. Svenska vatten- och avloppsvattenföreningen, VAV. VAforsk Rapport 1994:6

13 9 Rakennetuilta alueilta tulevaan hulevesivirtaamaan lisättiin luonnontilaisilta alueilta tulevat vesimäärät kokonaispintavalunnan selvittämiseksi. Maankäytön aiheuttamat muutokset kokonaispintavalunnassa on esitetty kuvassa 5. Halimasjärven valuma-alueella muodostuva pintavalunta ,2 16, ,8 9,9 Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) 8 6 6,1 6,1 Nykytilanne Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 3b Kuva 5. Pintavalunta Halimasjärven valuma-alueella. Kuten kuvasta 5 voidaan nähdä, pintavalunnan voi kasvaa merkittävästi maankäytön johdosta, mikäli mitään toimia hulevesien muodostumisen ehkäisemiseksi tehdä. Pintavalunnan moninkertaistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Halimasjärven virtaama kasvaisi samassa suhteessa, vaan keskimääräinen virtaama kasvaisi arviolta 25 % ollen maankäytön toteutuessa tarkastellussa laajuudessa noin 31 l/s.

14 Halimasjärveen kohdistuva epäpuhtauskuormitus Teoreettinen kuormitus Halimasjärveen nykytilanteessa kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta on käsitelty kappaleessa 2.4. Rakennemallien mukaisen maankäytön toteutuessa kuormitus tulee kasvamaan selvästi, koska pintavalunnan määrä kasvaa, jolloin epäpuhtauksia huuhtoutuu tehokkaammin valunnan mukaan, mikä lisäksi rakennetuilla alueilla valumapinnoille kertyy enemmän epäpuhtauksia kuin luonnontilaisille alueille. Halimasjärveen maankäytön toteutuessa kohdistuva kuormitus koostuu rakennetuilta alueilta tulevasta hulevesien aiheuttamasta kuormituksesta sekä luonnontilaisilta alueilta tulevasta kuormituksesta. Luonnontilaisilta alueilta maankäytön toteutuessa tulevan kuormituksen suuruus arvioitiin jäljellä olevien alueiden pinta-alan ja nykytilanteen kuormituksen perusteella. Rakennetuilta alueilta tuleva hulevesikuormitus laskettiin käyttäen kappaleessa taulukossa 3 esitettyjä virtaamia sekä keskimääräisiä huleveden epäpuhtauspitoisuuksia 8, jotka on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Huleveden keskimääräiset epäpuhtauspitoisuudet. Typpi (N) Fosfori (P) Kiintoaine (SS) [mg/l] [mg/l] [mg/l] Pitoisuus hulevedessä 2,0 0,3 200 Todellinen kuormitus Teoreettinen hulevesikuormitus ei sellaisenaan kohdistu Halimasjärveen, vaan veden kulkeutuessa ojia sekä suoalueita pitkin osa epäpuhtauksista poistuu ilman erillisiä käsittelytoimenpiteitäkin. Luonnolliseksi vähenemäksi on arvioitu noin 50 % kiintoaineen sekä fosforin kohdalla ja noin 20 % typen kohdalla. Mikäli hulevettä (ja muuta pintavaluntaa) kuitenkin käsiteltäisiin esimerkiksi laskeutuslammikoilla ja kosteikoilla, voitaisiin epäpuhtauksien poistossa päästä parempiin tuloksiin. Käsittelyllä saavutettavaksi vähenemäksi on arvioitu 80 % kiintoaineen kohdalla, 70 % fosforin kohdalla sekä noin 30 % typen kohdalla perustuen kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin 9. Typen poistaminen on vaikeampaa kuin muiden epäpuhtauksien, koska se esiintyy suurimmaksi osaksi liukoisina yhdisteinä, joiden poistaminen tapahtuu biologisten prosessien kautta, mikä rajoittaa puhdistustoiminnan kasvukauden ajalle. Kuvissa 6-8 on esitetty arvio Halimasjärveen kohdistuvasta todellisesta kuormituksesta molemmilla maankäyttövaihtoehdoilla silloin, kun hulevettä ei erikseen käsitellä sekä käytettäessä kosteikkoja, lammikoita tms. menetelmiä. 8 Larm, T Dagvattnets sammansättning, recipientpåverkan och behandling. Svenska vatten- och avloppsvattenföreningen, VAV. VAforsk Rapport 1994:6 9 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington, DC.

15 11 Halimasjärveen kohdistuva typpikuormitus [kg/a] Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) 1200 Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) Nykytilanne VE 1, ei käsittelyä VE 1, käsittely VE 3b, ei käsittelyä VE 3b, käsittely Kuva 6. Halimasjärveen kohdistuva typpikuormitus. Halimasjärveen kohdistuva fosforikuormitus [kg/a] Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) Nykytilanne VE 1, ei käsittelyä VE 1, käsittely VE 3b, ei käsittelyä VE 3b, käsittely Kuva 7. Halimasjärveen kohdistuva fosforikuormitus.

16 12 Halimasjärveen kohdistuva kiintoainekuormitus [t/a] Ei huleveden määrän hallintaa (Q max) Huleveden rajoitettu muodostuminen (Q rajoitettu) Nykytilanne VE 1, ei käsittelyä VE 1, käsittely VE 3b, ei käsittelyä VE 3b, käsittely Kuva 8. Halimasjärveen kohdistuva kiintoainekuormitus. Kuten kuvaajista voidaan nähdä, Halimasjärveen kohdistuva ravinne- ja kiintoainekuormitus voi pahimmillaan kolminkertaistua, mikäli hulevesien hallintaan ei kiinnitetä ollenkaan huomiota. Toisaalta, toteuttamalla huleveden määrää vähentäviä ja laatua parantavia toimia voidaan kuormitusta pienentää nykytilanteen tasolle tai jopa sen alle. Helpoimmin voidaan vähentää kiintoaine- ja fosforikuormitusta, joihin vaikuttavat tehokkaasti sekä huleveden määrää että laatua kontrolloivat toimet. Vaikeammin poistettavaa typpikuormitusta voidaan tehokkaimmin vähentää kontrolloimalla muodostuvan huleveden määrää, jolloin hulevesi huuhtoo mukaansa vähemmän typpiyhdisteitä.

17 Kuormituksen jakautuminen Halimasjärven valuma-alue on jaettavissa kahteen osavaluma-alueeseen, joilla molemmilla on oma purkukohtansa Halimasjärveen. Rakennemallien mukainen maankäyttö sijoittuu lähes täysin isommalle Ollinojan osavaluma-alueelle, jonka vedet purkautuvat Ollinojan kautta Halimasjärveen etelästä. Pienemmän, Luonnonsuojelualueen osavaluma-alueen vedet laskevat Halimasjärveen koillisesta. Koska pienemmälle osavaluma-alueelle on tuskin lainkaan osoitettu maankäyttöä, ei tältä alueelta Halimasjärveen tai luonnonsuojelualueelle kohdistuva kuormitus tulisi kasvamaan alueen toteutuessa rakennemalleissa suunnitellulla tavalla. Maankäytön aiheuttaman ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutukset kohdistuvat näin ollen ensin Halimasjärveen ja mahdollisesti sitä kautta välillisesti luonnonsuojelualueeseen. Osavaluma-alueet sekä päävirtausreitit ja ojat on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Halimasjärven osavaluma-alueet, virtausreitit ja ojat.

18 14 4 HULEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Rakennemallien mukainen maankäyttö lisää Halimasjärveen tulevaa vuotuista virtaamaa arviolta 25 %, mistä johtuen veden viipymä järvessä vähenisi kahdesta kuukaudesta puoleentoista. Nopeutuneen ja lisääntyneen pintavalunnan johdosta minimi- ja maksimivirtaamien erot todennäköisesti kasvavat. Virtaaman kasvu voi lisätä myös Halimasjärvestä lähtevän veden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia Halimasjärven alapuolisessa Näsijärven Olkahistenlahdessa. Rakennemalleissa osoitetuilla alueilla on useita suoalueita, joilla on nykytilanteessa pintavaluntaa hidastava ja vähentävä vaikutus. Mikäli suoalueille rakennettaisiin, aiheutuisi tästä alueen luontaisen vedenpidätyskyvyn heikentymistä ja virtaamien nopeutumista, mistä saattaa seurata eroosiota puroissa ja ojissa ja tästä johtuvaa kiintoainekuormituksen kasvua. 4.2 Vaikutukset Halimasjärven luonnonsuojelualueen suojeluarvoihin Halimasjärven rantoja ympäröi kapea rahkareunus, jolla kasvaa tavanomaista luhtaisuutta osoittavaa lajistoa. Rahkareunuksen yläpuolella on mm. suopursua kasvavaa varvikkoa. Järveen laskevan Ollinojan laiteilla on hiirenporras käenkaalityypin (AthOT) puronvarsilehtoa. Rannan kasvillisuuskuvioille ja puronvarsille hulevesistä aiheutuva vaikutus voi olla pitkän aikavälin rehevöittävä vaikutus: Järven rehevöityessä rannat mataloituvat ja umpeenkasvu etenee. Rannoilla yleistyy todennäköisimmin järviruoko. Järviruokokasvustot voivat vallata rahkareunuksen ja osan purojen varsista, mutta ylempänä maastossa järviruoko ei menesty. Järven rannan rahkareunuksella ja laskupuroissa elää harvinaisia hyönteisiä kuten silmälläpidettäviin (NT) lajeihin lukeutuva purovainokas - vesiperhonen. Näiden veden äärellä elävien hyönteisten elinympäristö voi pitkällä aikavälillä muuttua rehevöitymisen myötä ja heikentää niiden säilymismahdollisuuksia luonnonsuojelualueella. Halimasjärven luonnonsuojelullisiin arvoihin lukeutuu myös järvellä vuosina pesinyt lintudirektiivilajeihin kuuluva kaakkuri, joka tyypillisenä karujen järvien asukkina kärsisi rehevöitymisen aiheuttamasta elinympäristön muutoksesta. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmille alueille, järven pohjois- ja itäpuolisilla kallioisille lakialueille, hulevesillä ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia. Rinnelehdon kosteustasapainoon vaikuttavat lähinnä pohjoisesta kallion laelta valuvat pintavedet, varjostava, kosteutta pidättävä puusto sekä tuuliolosuhteet. Tarkasteltavien rakennemallivaihtoehtojen mukainen maankäyttö ei aiheuta erityisiä suoria vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen, koska luonnonsuojelualueen valuma-alueelle ei ole maankäyttöä käytännössä lainkaan osoitettu.

19 Vaikutukset järven veden laatuun ja ekologiaan Valuma-alueen rakentamisen myötä kasvava ravinnekuormitus tullee näkymään pitkän aikavälin rehevöittävänä vaikutuksena järven veden laadussa. Kohonnut ravinnetaso voi aiheuttaa levästön ja vesikasvillisuuden muutoksia, levien massaesiintymiä, voimakkaita ja pitkäaikaisia happivajauksia alusvedessä sekä tämän seurauksena kalakuolemia talvella. Rehevöitymisellä on haitallisia vaikutuksia myös järven virkistyskäytölle. Virkistyskäyttöä haittaavat muun muassa lisääntynyt leväkasvu, limoittuminen sekä mahdolliset myrkylliset leväesiintymät. Rehevöitymisen myötä samentuva vesi muuttaa järven valaistus- ja lämpöoloja, mikä vuorostaan heijastuu levästön lajirakenteessa ja vesikasvillisuudessa. Rehevissä vesissä runsastuvia vesikasveja ovat kelluslehtiset sekä tietyt uposlehtiset kasvit, joiden ylitiheitä kasvustoja on vaikea hävittää. Lisääntynyt kiintoainekuormitus aiheuttaisi samentumista ja mahdollisesti järven mataloitumista ainakin Ollinojan suulla. 5 TOIMENPITEET JA SUOSITUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI 5.1 Luonnonsuojelualueeseen kohdistuvien vaikutusten ehkäiseminen Luonnonsuojelualueen valuma-alue suositellaan jätettäväksi kokonaan luonnontilaiseksi. Mikäli Ojalan-Lamminrahkan alueen jatkosuunnittelun yhteydessä luonnonsuojelualueen valuma-alueelle osoitetaan maankäyttöä, tulisi luonnonsuojelualueeseen kohdistuvat hulevesien aiheuttamat vaikutukset arvioida uudelleen. Luonnonsuojelualueeseen kohdistuvat välilliset vaikutukset aiheutuvat Halimasjärven veden laadun ja ekologian muutoksista. Näiden vaikutusten ehkäisemistä käsitellään kappaleessa Halimasjärveen kohdistuvien vaikutusten ehkäiseminen Halimasjärveen kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tulisi hulevesien aiheuttamaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta vähentää sekä pyrkiä hidastamaan ja viivyttämään hulevesien virtausta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi alueella toteuttaa jonkinasteisia hulevesien hallintaratkaisuja. Hulevesien hallinnassa päästään parhaisiin tuloksiin, jos menetelmiä toteutetaan sekä kortteli- ja tonttialueilla että valuma-aluekohtaisesti. Yksityiskohtaisempia ehdotuksia hulevesien hallinnasta ei rakennemallien perusteella pystytä tekemään, joten tässä selvityksessä keskitytään valuma-aluetasolla tehtäviin toimiin. Ehdotetut toimenpiteet ja suositukset on esitetty kartalla liitteessä 1. Halimasjärven valuma-alueen maaperä on pääasiassa heikosti vettä läpäisevää moreenia ja kalliota, joten soilla on oletettavasti merkittävä tehtävä veden viivyttämisessä. Suositeltavaa olisikin, että niissä kohdin kuin se on mahdollista, suoalueet jätettäisiin rakentamisen ulkopuolelle viher- ja virkistysalueiksi. Erityisen tärkeää olisi jättää turvealueet rakentamisen ulkopuolelle, etenkin Ollinojan varressa (ks. kuva 10) Turvealueilla on hyvä veden pidätyskyky, minkä lisäksi vedestä poistuu kiintoainetta ja ravinteita suotautumisen ja laskeutumisen kautta. Veden puhdistumisen tehostamiseksi suoalueiden läpi kulkevat ojat voitaisiin katkaista siten että ojan valumavedet ohjataan pintavaluntana turvealueen läpi. Tällöin myös veden viivytyskyky valuma-alueella paranee, kun vesi pääsee levittäytymään ojista koko suoalueelle. Pintavalutuksen toteutus edellyttää maastolta riittävän pientä kaltevuutta.

20 16 Hulevesien viivytys- ja puhdistuskapasiteettia voitaisiin lisäksi kasvattaa rakennetulla kosteikolla. Lähelle luonnonsuojelualueen rajaa voitaisiin patoamalla Ollinoja toteuttaa kosteikko, joka olisi pinta-alaltaan reilun hehtaarin (kuva 10). Kosteikolla voitaisiin kompensoida rakentamisen yhteydessä pienenevää pintavalunnan varastoimis- ja viivytyskapasiteettia sekä poistaa Ollinojaa pitkin virtaavasta hulevedestä ravinteita ja kiintoainetta ennen veden purkautumista Halimasjärveen. Kosteikossa voitaisiin poistaa myös yläpuolisilta suoalueilta mahdollisesti veteen liuenneita ravinteita. Suositeltavaa olisi myös, että rakennettavien alueiden läpi virtaavien purojen ja ojien lähiympäristö jätettäisiin rakentamatta, jolloin niiden ympärille jäisi riittävän leveä kasvillisuuden muodostama puskurivyöhyke. Ojiin tulevat hulevedet suositellaan johdettavaksi kasvillisuuden läpi kiintoaineen pidättämiseksi. Kuva 10. Ollinojan varteen ehdotetut hulevesien käsittelymenetelmät

21 Toimenpiteiden tehokkuus Kuvissa 6-8 esitettiin arviot Halimasjärveen kohdistuvasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta erilaisilla hulevesien määrillä sekä käsittelyvaihtoehdoilla. Ravinnekuormitusta voidaan pienentää merkittävästi viivyttämällä hulevettä rakennettavien alueiden ulkopuolella suoalueilla ja kosteikoilla, mutta tehokkain tapa vähentää hulevesien aiheuttamia haitallisia vaikutuksia olisi vähentää huleveden muodostumista eli pienentää vettä läpäisemättömien tai heikosti läpäisevien pintojen osuutta rakennettavien alueiden pinta-alasta. Samoihin tuloksiin voidaan päästä imeyttämällä hulevettä aktiivisesti muodostumisalueilla. Rakennettavien alueiden sisällä toteutettaviin menettelyihin ei tässä suunnitteluvaiheessa voida ottaa tarkemmin kantaa, vaan niihin tulisi palata tarkemman suunnittelun yhteydessä, jos asia nähdään tarpeelliseksi. Halimasjärveen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi voidaan kosteikkojen ja suoalueiden käyttämistä hulevesien käsittelyyn pitää riittävänä ratkaisuna etenkin fosfori- ja kiintoainekuormituksen osalta. Tehokas hulevesien käsittely edellyttää kuitenkin riittävän suuria alueita, joille vesi voi levitä ja viipyä puhdistumiseen tarvittavan ajan. Matalien kosteikkojen mitoitusperusteena voidaan pitää noin 2 % valuma-alueen pinta-alasta, jolloin veden viipymä on riittävän pitkä kiintoaineen tehokkaaseen laskeuttamiseen sekä kasvukaudella liukoisten ravinteiden poistoon. Kuvassa 10 esitettyjen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin kuusi hehtaaria, joka on noin kaksi prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta eli se takaisi riittävän suuren viivytystilavuuden tehokasta käsittelyä ajatellen.

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

KALA , Asia 54,, Liite 2.7

KALA , Asia 54,, Liite 2.7 KALA 26.9.2011, Asia 54,, Liite 2.7 VANTAAN KAUPUNKI HULEVESISELVITYS TECHNOPOLIS HELSINKI-VANTAA 07.02.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat... 1 1.2 Selvityksen organisaatio...

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Marja-Vantaan hulevesien hallinta Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Keinot hulevesien määrän ja laadun hallintaan

Keinot hulevesien määrän ja laadun hallintaan Ohjeet hulevesien käsittelystä Liite 16 Hulevesiä koskevat erillisselvitykset Vuoreksen alueesta on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tehnyt vuonna 1999 tarkastelun (kts. liite 18) alueen

Lisätiedot

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948 Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 2. keynote: Monitavoitearviointi turvetuotannon vesiensuojelussa maakunnallinen näkökulma suunnittelutyökaluihin Ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys

Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys 15.12.2008 tark. 17.3.2009 Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella

Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella Hulevesifoorumi SYKE 21.10.2008 Perttu Hyöty, FCG Planeko OY Vuoreksen osayleiskaava alue Tampereen ja Lempäälän yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan valmistelu aloitettiin

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011 RAPORTTI 16WWE1623 29.11.2011 Heinolan kaupunki Sinitaipaleen hulevesiselvitys Sisältö 1 1 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 2 2 SINITAIPALEEN ALUEEN NYKYTILANNE 3 2.1 Suunnittelualue 3 2.2 Valuma-alue

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

VIROLAISTEN JA PILKKAKUUSEN VALUMA-ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

VIROLAISTEN JA PILKKAKUUSEN VALUMA-ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA FCG Planeko Oy TAMPEREEN KAUPUNKI VIROLAISTEN JA PILKKAKUUSEN VALUMA-ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA Raporttiluonnos 0155-D2189 17.11.2008 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID 1 157 799 Sivu 1 (13) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin Pauliina Louhi 1,2 & Aki Mäki-Petäys 2 1 Oulun yliopisto 2 Oulun RKTL Tutkimuspäivät 17.-18.11.2009 Sisältö Valuma-alueen maankäytön tuomat ongelmat vesistöissä

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot