ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 48/06/2 Dnro Psy-2004-y-26 Annettu julkipanon jälkeen Rahjan sataman ympäristölupa, Kalajoki

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 48/06/2 Dnro Psy-2004-y-26 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Rahjan sataman ympäristölupa, Kalajoki Kalajoen kaupunki Kalajoentie KALAJOKI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 Toimintaa koskevat luvat... 4 Kaavoitustilanne... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Alus- ja maaliikenne ja tavaramäärät... 6 Poltto- ja voiteluaineet ja niiden varastointi... 7 Sataman toiminta... 7 Varastointi... 8 Maaliikenneyhteydet ja sisäiset liikennejärjestelyt... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka... 8 Energiatehokkuus... 8 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 9 Päästöt pintavesiin ja viemäriin... 9 Sataman päästöt... 9 Päästöt maaperään...9 Päästöt ilmaan... 9 Alusten päästöt Rekkaliikenteen sekä lastauksen ja lastin purkamisen päästöt Melu ja valopäästöt Jätteet ja niiden käsittely Jätelajit ja niiden määrät Jätehuoltosuunnitelma Luokan I jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Asutus ja muu rakennettu ympäristö Maasto ja maaperä Vedenkorkeudet TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Vaikutus pintavesiin Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Melun vaikutus TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Lisäselvitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja ilmaan sekä melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys Selvilläolo- ja huolehtimisvelvoite... 25

3 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 29 Ratkaisu Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kalajoen kaupunki on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Rahjan sataman toiminnoille. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rahjan satama sijaitsee noin 16 kilometriä Kalajoen kaupungin keskustaajamasta etelään Rahjan kylän alueella. Satama-alue sijaitsee Kalajoen kaupungin omistamilla tiloilla RN:ot 53:1, 31:12 ja 18:2. Kaupunki on vuokrannut satama-alueelta alueen Rahjan Huolinta Oy:lle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 12 a) kohdan mukaan pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli tonnin vetoisille aluksille soveltuvalla satamalla tai lastaus- tai purkulaiturilla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun ja yli tonnin vetoisille aluksille soveltuvan sataman tai lastaus- tai purkulaiturin ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Sataman toiminnalle ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 72/64/I myöntänyt Kalajoen kunnalle luvan laiturin ja satama-altaan rakentamiseen Varvinkankaan rantaan Varvinlahteen mantereen ja Romun saarien välille. Lisäksi satama-alueella on toteutettu seuraavat toimenpiteet: Kokkolan vesipiirin vesitoimiston antaman lausunnon perusteella satama-altaan mantereen puoleinen osa on eristetty penkereellä, vesialuetta on ruopattu ja satamaan on rakennettu laituri. Kalajoen kunnan ympäristönsuojelusihteerin antamalla päätöksellä satama-alueella on kaadettu puita sekä tehty täyttö- ja tasoittamistöitä.

5 5 Kalajoen kunnan ympäristönsuojelusihteerin antamalla päätöksellä satama-alueella on tehty maansiirtotöitä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antaman lausunnon perusteella on satama-allasta syvennetty. Satama-alueella ei ole satamatoiminnan lisäksi muita ympäristöluvanvaraisia toimintoja. Kaavoitustilanne Rahjan sataman alueella on voimassa muutettu ja laajennettu asemakaava, jonka Kalajoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Asemakaavassa satama-alue on merkitty tunnuksella LS-1, satama-alue, jolle saa rakentaa satama- ja huolintatoimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Sataman ympärillä on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita(t ja T-2), maa- ja metsätalousalueita (M), suojaviheraluetta (EV) sekä vesialuetta (W). TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Rahjan satama on kauppamerenkulkua harjoittava kunnallinen satama. Satamatoiminta nykyisellä paikalla Mansikkaniemessä on alkanut luvulla. Aluksi rakennettiin Rahjaan rannikkolaivureita palveleva laituri. Kauppasataman rakentaminen aloitettiin Kalajoen kunnan toimesta luvun alussa. Sataman toimintaa koskee Oulun lääninhallituksen vahvistama Kalajoen kunnan satamajärjestys, jossa on määrätty mm. satama-alueen rajoista, tarpeellisista ilmoituksista, alusten saapumisesta ja sijoittamisesta satamaan, tavaran purkauksesta, lastien käsittelystä ja varastoinnista, sataman mataloitumisen ja saastumisen estämisestä, tulipalon ehkäisemisestä, ajoneuvo- ja rautatieliikenteestä sekä toiminnasta vahinkotilanteissa. Rahjan satama on erikoistunut puutavaran vientiin. Viime vuosina satama on ollut Perämeren suurin ja Suomen seitsemänneksi suurin sahatavaran vientisatama. Satamaoperaattorina on toiminut 1950-luvulta saakka Rahjan Huolinta Oy. Kalajoen kaupunki ja Rahjan Huolinta Oy ovat viime vuosina nostaneet sataman kapasiteettia ja kilpailukykyä kohti asiakkaiden kasvavia ja muuttuvia palvelutarpeita. Esimerkiksi vuonna 2003 kaupungin investoinnit satamaan olivat hiukan yli 1 miljoona euroa. Satama-alueen pinta-ala on noin 52 ha, josta vesialuetta on noin 21 ha. Sataman laiturin pituus on 415 metriä. Satamassa on katettuja varasto-, huolto-, toimisto- ja sosiaalitiloja yli m². Satama-alue on aidattu vuonna 2004 nykyvaatimusten mukaisesti. Viennin osuus toiminnasta on noin 85 % ja tuonnin osuus noin 15 %. Rahjan sataman kautta viedään metsäteollisuuden tuotteita kuten sahapuuta-

6 varaa, pylväitä, lämpökäsiteltyä puuta, liimapuuta, kovalevyä ja vaneria sekä kasvuturvetta, metalliteollisuuden tuotteita ja talkkia. Lisäksi konteissa viedään vähäisessä määrin erilaisia tuotteita. Vuonna 2002 viennin määrä oli noin tonnia. Rahjan sataman kautta tuodaan magnesiumsulfaattia, samottia, mulliittia, bauksiittia, magnesiittia, oliviinihiekkaa, tiesuolaa, nikkelisulfaattia sekä soijarouhetta, rapsirouhetta, juurikasleikettä ja savea. Vuonna 2002 tuonnin määrä oli tonnia. Satamaan johtaa kulkusyvyydeltään 8,5 metrin väylä. Sataman kulkusyvyys on kuitenkin alennettu mataloitumisen vuoksi 8,3 metriin. Satama- ja kääntöallas on syksyllä 2003 ja keväällä 2004 ruopattu siten, että altaan syvyys on vähintään 9,5 m ja kulkusyvyys 8,5 m. Satamatoiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat pääasiassa melu ja päästöt ilmaan (pöly, typen- ja rikinoksidit ja hiukkaset). Melu aiheutuu alusten lastauksesta ja kuormauksesta sekä liikenteestä. Päästöt ilmaan aiheutuvat alusliikenteestä, rekka- ja autoliikenteestä, sataman työkoneista sekä satamalaitureille kertyvästä lastipölystä. Satama-alueen jätehuolto on järjestetty vuonna 2005 laaditulla jätehuoltosuunnitelmalla, jonka täytäntöönpanosta vastaa Kalajoen kaupunki. Alusten jätehuoltoa säätelevät alusjätelaki ja -asetus sekä Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus. 6 Alus- ja maaliikenne ja tavaramäärät Aluskäyntien määrä on viime vuosina ollut alusta vuodessa. Alukset ovat olleet pääasiassa kappaletavara-aluksia ja bulklaivoja. Alusten keskimääräinen viipymä satamassa on ollut noin 2 3 vrk. Raskaan maaliikenteen määrä on viime vuosina ollut keskimäärin rekkakuormaa vuodessa. Lisäksi satamaan suuntautuu työntekijöiden ja asiakkaiden henkilöautoliikennettä. Sataman tavoitteena on tulevaisuudessa kasvattaa sataman kokonaisliikennemäärää 5 6 prosenttia vuodessa. Rahjan sataman tavaraliikenteen määrä viennin osalta vuosina on ollut seuraava: Vienti Sahatavara m³ Pylväät m³ Kasvuturve m³ Kovalevy m³ 127 Vaneri m³ Lämpökäs. puu, liimapuu 63 Talkki t 323 Metalliteoll. tuotteet t Kontit 20 Vienti yhteensä t

7 Tavaraliikenteen määrä tuonnin osalta vuosina on ollut seuraava: 7 Tuonti t Magnesiumsulfaatti Samotti Mulliitti 602 Bauksiitti Magnesiitti Oliivinihiekka Tiesuola Nikkelisulfaatti 740 Soijarouhe Rapsirouhe Juurikasleike Savi Tuonti yhteensä t Sataman tavaraliikenteen kokonaismäärä on ollut tonnia vuonna 2000, tonnia vuonna 2001 ja tonnia vuonna Poltto- ja voiteluaineet ja niiden varastointi Ajoneuvoissa ja kuormauskalustossa käytetään polttoaineena dieselöljyä. Polttoaineita ei varastoida alueella merkittäviä määriä. Kuljetuskalusto tankataan läheisellä huoltoasemalla. Satamakiinteistöt lämmitetään kevyellä polttoöljyllä. Poltto- ja voiteluaineita varastoidaan satama-alueella seuraavasti: Aine Säiliötilavuus/säiliö Varastopaikka Kevyt polttoöljy l maanalainen Huoltorakennus Kevyt polttoöljy 2 kpl l maanpäällinen Lauhdekuivaamot Kevyt polttoöljy l maanpäällinen Huoltohalli Kevyt polttoöljy l maanpäällinen Ulkokenttä Moottoriöljy l muovikontti 2 kpl Huoltohalli, sisällä Vaihteistoöljy l muovikontti Huoltohalli, sisällä Hydrauliikkaöljy l muovikontti Huoltohalli, sisällä Voitelurasva 200 l peltiastia Huoltohalli, sisällä Kevyt polttoöljy l 3 tankkia aluksen Satamahinaaja Masa molemmin puolin Voiteluöljy 840 l 4 tankissa Satamahinaaja Masa Raskas sammutusvaahto 8 m³ yhdessä tankissa Satamahinaaja Masa Sataman toiminta Sataman toiminta käsittää kauppamerenkulkuun liittyvää lastien varastointia ja käsittelyä. Satama-alueen ja sillä olevat varastot omistaa Kalajoen kaupunki. Satamaoperaattori Rahjan Huolinta Oy omistaa liikkuvan siirtokaluston ja lastinkäsittelylaitteet. Rahjan Huolinta Oy tarjoaa vienti- ja tuontiyrityksille huolinta-, lastaus-, ahtaus-, kuljetus- ja varastointipalveluja. Puutavarakuivaamot rimoitus- ja paketointilaitteineen ja varastotiloineen on vuokrattu Kalajoki Wood Oy:lle. Irtotavaravarastot on vuokrattu Suomen KSM Oy:lle, Betker Oy:lle, Kinnusen Mylly Oy:lle ja Avena Nordig Grain Oy:lle. Kaikkien tavaralajien lastaus ja purkaus tapahtuvat mobiilinostureilla.

8 Sahatavara kuljetetaan satamaan rekka-autoilla ja siirretään autoista varastoon ja edelleen laivaan lastattavaksi kumipyörätrukeilla. Jyrsinturve tuodaan satamaan autoilla irtotavarana, varastoidaan laiturilla pressuilla peitettynä ja lastataan laivaan kahmarikauhoilla varustetuilla nostureilla. Turpeen tuottajien, huolintaliikkeen ja Kalajoen kaupungin yhteisessä hankkeessa on laadittu suunnitelma turpeen ja muiden biomassojen pakkauslaitoksen rakentamisesta Rahjan satamaan, mutta hankkeen toteuttamisesta ei ole vielä päätetty. Teräsrakenneosat tuodaan satamaan raskailla kuorma-autoilla ja lastataan laivaan mobiilinostureilla. Suurimmat kappaleet painavat tonnia. Mineraalit ja rehuraaka-aineet tuodaan laivoilla irtotavarana, puretaan kahmarikauhoilla varustetuilla nostureilla ja ajetaan satama-alueella oleviin varastoihin traktoreilla tai kuorma-autoilla. Satamassa on peräporttilaituri, joka mahdollistaa myös roro-alusten lastauksen. Satama toimii ympärivuotisesti. Lastaus ja purku tapahtuvat arkipäivisin klo Tarvittaessa tehdään yksi vuoro lauantaina. 8 Varastointi Satamassa on katettuja varasto-, huolto- ja toimistotiloja yli m². Ne jakautuvat eri yrityksille seuraavasti: Avena Nordic Grain Oy 990 m², Betker Oy m², Kalajoki Wood Oy m², Kinnusen Mylly Oy m², Rahjan Huolinta m², Suomen KSM Oy m² ja vapaana 806 m². Maaliikenneyhteydet ja sisäiset liikennejärjestelyt Satamaan johtaa yksi tulotie, joka erkanee valtatie 8:lta alkavasta maantiestä 7771 runsaan kilometrin päässä satamasta. Matkaa satamaan valtatie 8:lta on noin 4 km. Satama-alue on aidattu. Kulkua satama-alueella valvotaan kameravalvonnalla. Paras käyttökelpoinen tekniikka Satamassa tavaran lastauksessa ja purkauksessa käytetään trukkeja ja mobiilinostureita. Kiinteitä tai kiskoilla liikkuvia nostureita tai kuormauslaitteita ei satamassa ole. Laivojen lastausta ja purkausta varten suunniteltu nosto- ja kuljetuskalusto on tehokasta ja mahdollistaa joustavan toiminnan. Satamaoperaattorin mukaan sen käyttämä kalusto on muihin satamiin verrattuna uutta ja kalustoa uusitaan jatkuvasti. Energiatehokkuus Sataman vuosittainen poltto- ja dieselöljyn kulutus on l eli laivattua tonnia kohden noin 0,38 litraa. Tähän sisältyvät työkoneet (trukit, kauhakuormaaja, nosturit jne.), satamahinaaja ja rakennusten lämmitys.

9 9 Ympäristöjohtamisjärjestelmä Satamaoperaattorilla (Rahjan Huolinta Oy) on hyväksytty PKYlaatu laatuhyväksyntä, joka kattaa suoritekohtaisten kriteerien pohjalta valittuja vaatimuksia ympäristöhallintastandarista SFS-EN ISO Lisäksi Rahjan Huolinta Oy:llä on käyttöön otettu kone- ja kuljetusyrityksen energia- ja ympäristöohjelma (KEY-todistus). YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin ja viemäriin Sataman päästöt Satama-alue on liitetty yleiseen vesijohtoverkkoon. Toimisto- ja huoltotilojen saniteettijätevedet, m³ vuodessa, johdetaan kolmen sakokaivon (Uponor ) kautta viemäriverkkoon, joka purkaa vedet mereen. Suurin jätevesikuormitus viemäriin aiheutuu kerralla yhdessä työvuorossa enimmillään paikalla olevien henkilön saniteettijätevesistä. Saostuskaivot tyhjennetään paikallisen jätehuoltoyrittäjän toimesta 1 2 kertaa vuodessa. Jäteveden puhdistustulos on fosforin, typen ja orgaanisen aineen osalta noin 20 % ja kiintoaineen osalta noin 70 %. Sataman kiinteistöjen liittäminen Kalajoen kaupungin jätevesiverkkoon tulee ajankohtaiseksi satamatoiminnan ja satama-alueella olevan teollisuuden laajentuessa lähivuosina. Satama-alueelle on rakennettu sadevesiviemäriverkosto, joka purkaa vedet mereen. Sadevesiä kertyy keskimäärin m³ vuodessa. Sadevesikaivot tarkastetaan ja puhdistetaan vuosittain syys lokakuussa. Satamassa ei käsitellä tai varastoida nestemäisiä aineita. Päällystetyt lastauslaiturikentät puhdistetaan välittömästi lastaus- ja purkaustyön jälkeen, joten lastijäämiä ei ajoittaista turpeen ja kiviainesten pölyämistä lukuun ottamatta huuhtoudu sadevesien mukana mereen. Pölypäästöjä vähennetään lastinkäsittelymenetelmiä ja varastointia kehittämällä sekä laiturialueiden puhtaanapidolla. Alukset tyhjentävät painolastitankkinsa mereen sataman edustalle tai satama-altaaseen. Painolastivesistä ei ole todettu aiheutuneen haittaa. Päästöt maaperään Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään. Piha-alueet ovat pääosin asfaltoituja ja ne on asianmukaisesti viemäröity. Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheuttavat alus-, rekka- ja muu autoliikenne ja sataman työkoneet sekä lastin käsittely.

10 10 Alusten päästöt Alusliikenteen pakokaasupäästöjä (NO x, SO 2, Co 2 ) on arvioitu laskentamallin avulla. Laskennat on tehty VTT:n kehittämällä MEERI-laskentamallilla. Laskenta perustuu satamassa vuonna 2002 käyneiden alusten määrään sekä niiden energian kulutukseen satamaväylällä ja seisonta-aikana laiturissa. Laskelman mukaan pakokaasupäästöt vuonna 2002 olivat seuraavat: Typenoksidit (NO x ) Hiilidioksidi (CO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) 11,7 tonnia 536,4 tonnia 4,8 tonnia Rekkaliikenteen sekä lastauksen ja lastin purkamisen päästöt Rekkaliikenteen laskennalliset päästöt ilmaan heinäkuusta 2003 kesäkuun loppuun 2004 sekä lastauksen ja lastin purkamisen ( tonnia) päästöt ilmaan vuositasolla on arvioitu seuraaviksi: Liikenne CO (t) HC (t) NO x (t) Hiukkaset (t) SO 2 (t) CO 2 (t) Rekkaliikenne 7,8 2,63 19,0 1,77 0, Lastaus+purkaus 0,75 0,43 7,5 0, Melu ja valopäästöt Lastaus- ja purkaustoiminnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Suurin melu aiheutuu nosto- ja kuljetuskaluston moottoreiden äänistä. Varsinaista meluselvitystä ei ole tehty. Toukokuun 28 päivänä 2004 on hakijan toimesta tehty melumittauksia satamassa. Laivan nosturien ja autonosturin sekä kahden trukin ollessa käytössä melutaso oli laivan sivulla db, peräporttipaikan kohdalla db, Kainun saaren eteläreunalla db, keskemmällä Kainun saarta db (etäisyys laiturialueen keskelle noin 550 m), sataman tien ja merivartioston tien risteyksessä db (etäisyys laiturille noin 500 m) ja 700 metriä lounaaseen laiturista db. Lisäksi melua aiheutuu rekkaliikenteestä ja muusta satamaan suuntautuvasta liikenteestä. Satama-alueen valaistus on järjestetty neljällä metrin korkuisella valomastolla, joissa kussakin on kpl 250 W:n tehoista valonheitintä. Laiturialueen valaistus on toteutettu siten, että valaistusteho on kaikissa kohdissa vähintään 50 luksia. Valaistusteho voidaan alentaa kolmasosaan täydestä tehosta silloin, kun satamassa ei ole toimintaa. Jätteet ja niiden käsittely Alusten jätehuoltoa säätelevät mm. Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus 2/2000 sekä laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä. Alusjätelain mukaan satamaan saapuvat alukset ovat velvoitettuja ilmoittamaan jätteidensä laadusta ja määrästä ennen satamaan saapumista.

11 11 Jätelajit ja niiden määrät Sataman alusjätteiden määrät ovat olleet seuraavat: Jätelaji Määrä v Määrä v Jätteen tyyppi Loppusijoitus Eloperäinen 8 m³ 9 m³ Erityisjäte Kaatopaikka Lajittelematon 29 m³ 16 m³ Normaali Kaatopaikka Lajiteltu 1 m³ 5 m³ Normaali Kaatopaikka Metallit 15 kg 10 kg Normaali Kaatopaikka Lasi 31 kg 85 kg Normaali Kaatopaikka Muovit 11 m³ 8 m³ Normaali Kaatopaikka Maalit, maalipurkit 40 kg 35 kg Ongelmajäte Ekokem Oy Akut ja patterit 2 kg 3 kg Ongelmajäte Ekokem Oy Loisteputket 9 kg 8 kg Ongelmajäte Ekokem Oy Öljytynnyrit 10 kpl 8 kpl Ongelmajäte Ekokem Oy Jäteöljy 19 m³ 12 m³ Ongelmajäte Ekokem Oy Pilssivesi 27 m³ - Ongelmajäte Ekokem Oy Sataman toimisto-, ruokala-, sosiaali- ja väestösuojatilojen jätteiden määrät ovat olleet seuraavat: Jätelaji Määrä v Määrä v Jätteen tyyppi Loppusijoitus Lajittelematon jäte 30 m³ 30 m³ Normaali Kaatopaikka Lajiteltu jäte 10 m³ 10 m³ Normaali Kaatopaikka Lajiteltu paperijäte 3 m³ 3 m³ Normaali Paperikeräys Sataman alueiden puhtaanapidosta syntyneiden jätteiden määrät ovat olleet seuraavat: Jätelaji Määrä v Määrä v Jätteen tyyppi Loppusijoitus Lastiperäinen jäte, laiturialueet 20 m³ 20 m³ Normaali Kaatopaikka, sidontavanteet metallinkierrätys Harjaushiekka ja 5 10 m³ 5 10 m³ Normaali Kaatopaikka muu roskajäte Sakokaivojäte 5 m³ 5 m³ Normaali Kaatopaikka Jätehuoltosuunnitelma Rahjan sataman jätehuollon järjestämisestä on vuonna 2005 laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan, mutta enintään kolmen vuoden välein. Jätehuoltosuunnitelman liitteenä on sivutuoteasetuksen mukainen menettelytapakuvaus, joka on vuonna 2004 toimitettu maaja metsätalousministeriön Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle. Rahjan satama toimii aidatun alueen sisäpuolella. Satamassa on paikallisja aluevartiointi. Jätehuoltopisteet sijaitsevat satamassa aidatun alueen sisäpuolella, joten sataman ulkopuolelta tulevien ns. siviilijätteiden tuontia ei ole. Jätteiden vastaanotto Sataman jätteet koostuvat ongelmajätteistä, ruokajätteistä, lajitelluista hyötyjätteistä, yhdyskuntajätteestä, alusperäisistä öljyisistä jätteistä ja käymälävesistä.

12 Sataman jätehuollon tehostamiseksi ja parantamiseksi satamaan rakennetaan jätehuoltokatos tai jätteiden vastaanottokontti. Jätteiden vastaanottopisteessä on ongelmajätteille lukittava osasto keräysastioineen. Ongelmajäteosastossa on omat astiat pattereita, loisteputkia, suodattimia ja öljyisiä rättejä varten. Maalit, liimat, lakat ja liuottimet voidaan jättää ongelmajäteosastossa olevaan omaan jätesäiliöön kuten myös voitelu- ja jäteöljyt. Lisäksi sinne voidaan jättää mm. akkuja. Ongelmajäteosasto pidetään lukittuna. Jos satamassa oleva alus haluaa jättää ongelmajätettä satamaan, on aluksen asiamiehen otettava yhteyttä satamaan. Hyötyjätteille on omat säiliönsä, ja yhdyskuntajätteelle järjestetään jätesäiliöt, jotka tyhjennetään pakkaavaan jäteautoon satamassa. Kaikissa jäteastioissa on suomen- ja englanninkieliset tarrat. Lisäksi jätteiden vastaanottopisteen ulkoseiniin kiinnitetään suomen- ja englanninkieliset opastetaulut jätteiden tuontia varten. Satamassa vastaanotetun öljypitoisen jätteen määrä vuonna 2004 oli 52 m³. Keskimäärin öljyä on jätetty 8 9 m³/jättökerta. Öljyisten jätteiden jätehuoltourakoitsija vastaanottaa tulevan öljypitoisen jätteen vähintään 24 tunnin varoitusajalla. Mikäli alus ei voi pumpata öljyä itse, urakoitsijan kalusto on varustettu omilla pumpuilla ja tyhjennys hoidetaan niillä. Jokaisesta noudosta laaditaan siirtoasiakirja. Rahjan sataman jätehuollosta vastaavalla urakoitsijalla on valmiudet hoitaa valtioneuvoston asetuksen 435/2000 mukaiset alusten käymäläjätevedet. Pumpattavien alusperäisten öljyisten jätteiden ja käymäläjätevesien jättämiseksi satamaan on aluksen asiamiehen otettava yhteyttä satamaan, joka tilaa noudon jätteelle. Jäteurakoitsijat kuljettavat jätteet määräysten mukaiseen jatkokäsittelyyn. 12 Jäteastioiden tyhjentäminen Aluksen asiamies tekee ilmoituksen satamalle ongelmajätteiden luovuttamisesta. Ongelmajätteet toimitetaan jätehuoltourakoitsijan toimesta Kalajoella sijaitsevaan urakoitsijan terminaaliin, jossa jätteet lajitellaan ja pakataan kuljetusta varten. Jätteet toimitetaan käsittelylaitokseen, jolla on tarvittavat luvat kyseisten jätteiden käsittelyyn. Paperi, pahvi, kartonki, muovi ja puupakkaukset sekä metalli ja lasi toimitetaan jätehuoltourakoitsijan toimesta Kalajoella sijaitsevaan terminaaliin, jossa jätteet lajitellaan ja pakataan ja toimitetaan energiajätteenä polttolaitokseen sekä metallin ja lasin osalta uusioraaka-aineeksi. Sekajätesäiliöt tyhjennetään viikoittain satamassa paikanpäällä suoraan pakkaavaan kuljetusautoon ja kuljetetaan keskuskaatopaikalle Ylivieskaan. Satunnainen jäte esim. tyhjät öljytynnyrit, maaliastiat, käytöstä poistetut lastipeitteet ja nostoköydet sekä puutavara tuodaan jätehuoltopisteen ulkopuolelle ja viedään tilauksesta jätehuoltourakoitsijan toimesta Kalajoella sijaitsevaan terminaaliin ja sieltä asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Aluksen purkauksen ja lastauksen yhteydessä syntyvät ns. lastiperäiset jätteet kerätään satamaoperaattorin toimesta jätehuoltourakoitsijan toimittamille siirrettäville vaihtolavoille, joilla jätteet kuljetetaan asianomaiseen käsittelyyn.

13 Varastotilojen ja lastauksen siivouksesta tulevat roskat ja jätteet kerätään jätehuoltourakoitsijan toimittamille vaihtolavoille, joilla jätteet kuljetetaan asianomaiseen käsittelyyn. Satama-alueen asfalttipintojen puhdistuksesta keräävällä harjakoneella tuleva hiekka käytetään satama-alueen täyttömateriaalina. Sataman jätehuoltosuunnitelman täytäntöönpanosta, satama-alueen siisteydestä ja vastaanottolaitteistojen kunnosta vastaa satamamestari. 13 Luokan I jätteet Luokan I jätteiden (kansainvälisestä liikenteestä peräisin oleva ruokajäte, sivutuoteasetus) osalta noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) 1774/2002. Asetus on astunut voimaan alkaen. Asetus sisältää eläinperäisten sivutuotteiden keräilyä, kuljetusta, käsittelyä, käyttöä ja hävittämistä koskevia säännöksiä, joilla on tarkoitus suojata entistä paremmin kansanterveyttä ja eläinten terveyttä. Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte kuuluu asetuksen soveltamisen piiriin, ja asetus koskee kaikkia niitä toimijoita, jotka keräily-, kuljetus- ja hävittämisketjun jossakin vaiheessa ovat tekemisissä kyseisen jätteen kanssa. Satamassa käyneet alukset ovat jättäneet elopäisiä jätteitä satamaan 8 9 m³. Ruokajätteiden vastaanottoa varten satamassa on asianmukainen keräilykontti. Jätekontti tyhjennetään 6 8 kertaa vuodessa. Aluksen ja laivan asiamiehen tehtävät Alus, joka käyttää sataman kansainvälisestä liikenteestä peräisin olevan ruokajätteen vastaanottopalvelua, on ilmoitettava tästä laivan asiamiehelle aluksen saavuttua satamaan. Ilmoituksesta on käytävä ilmi arvioitu luovutettavan ruokajätteen määrä. Ilmoitus aluksesta toimitetaan satamassa toimivalle laivan asiamiehelle Rahjan Huolinta Oy:lle. Ruokajäte toimitetaan satamassa olevaan tiiviiseen suljettuun keräilykonttiin. Laivan asiamies toimittaa saapuvalle laivalle toimintaohjeet ja ilmoittaa, miten ruokajätteet tulee toimittaa, ja toimittaa ilmoituksen satamalle. Sataman tehtävät Satama merkitsee ruokajätteen keräilykontin merkinnöin "Luokka I ainoastaan hävitettäväksi", "Kategori I endast för bortskaffande" ja "Category I only for disposal". Lisäksi keräilykontin luukkuun merkitään "Only for food waste". Satama laatii toimintaohjeet aluksille, ottaa yhteyden jätehuoltoyritykseen, kun ruokajätteen keräilykontti on täyttymässä, luovuttaa ruokajätteen jätehuoltoyritykselle asiakirjoineen toimitettavaksi sallittuun hävittämislaitokseen, tekee ennakkoilmoituksen vastaanottavalle käsittelylaitokselle ja säilyttää kansainvälistä asiakirjaa vähintään kaksi vuotta.

14 14 Jätehuoltoyrittäjän tehtävät Jätehuoltoyrittäjä valmistautuu noutamaan täyden ruokajätekontin satamasta, toimittaa kontin hyväksytylle kaatopaikalle, huolehtii likaisen kontin ja kuljetuskaluston pesusta, desinfioinnista ja kuivatuksesta sekä säilyttää kansainvälistä asiakirjaa vähintään kaksi vuotta. Kaatopaikan tehtävät Kaatopaikka (Jokilaaksojen Jäte Oy, Ylivieska) valmistautuu ruokajätteen vastaanottoon ilmoituksen saadessaan, tiivistää ruokajätteen sen saavuttua kaatopaikalle ja peittää sen muulla jätteellä tai kaatopaikan peiteaineella vähintään 40 cm:n paksuisella kerroksella, osoittaa tarvittaessa ruokajätteen sijoituspaikan, pitää kirjaa alueelle sijoitetusta ruokajätteestä ja säilyttää kansainvälistä asiakirjaa vähintään kaksi vuotta. Tilastointi Kaupallinen asiakirja tehdään kolmena kappaleena, joista alkuperäiskappale toimitetaan lähetyksen mukana lopulliseen määräpaikkaan Jokilaaksojen Jäte Oy:lle, yksi jää satamalle ja yksi jätehuoltoyritykselle. Jokainen toimija säilyttää kaupallista asiakirjaa vähintään kaksi vuotta. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Asutus ja muu rakennettu ympäristö Satama-alue rajoittuu koillisessa ja lounaassa teollisuus- ja varastorakennusten alueeseen, lännessä suojaviheralueeseen sekä etelässä ja pohjoisessa maa- ja metsätalousalueeseen. Satama-alueen pohjois koillis- ja länsipuolella on vesialuetta. Sataman naapurikiinteistöillä harjoitetaan konepajateollisuutta ja kierrätysliiketoiminta. Läheisellä Kainun saarella on kaksi tuulivoimalaa. Lähimpien loma-asuntojen etäisyys satama-alueelta on noin 900 metriä. Ne sijaitsevat sataman länsi- ja itäpuolella. Maasto ja maaperä Maasto sataman alueella on pienipiirteistä, missä moreeni- ja kalliokumpareet rikkovat kokonaisuutta. Kalliopinta on vaihtelevaa ja paikoin on avokalliota. Moreeni on tiivistä ja routivaa. Aluetta on muokattu laajoilla massansiirroilla, satamakenttä on tasoitettu ja uusia alueita on vallattu merestä lähinnä Kainun saaren eteläpuolella. Kainun saari on liitetty täytöillä mantereeseen. Luonnontilaisena on säilytetty metsäsaareke Pöllässä ja Kainun saaren pohjoisreuna. Vedenkorkeudet Merivedenkorkeus vaihtelee satamassa tuuliolosuhteista riippuen välillä -1,0 +1,6 m vallitsevan tuulen suunnan ja voimakkuuden mukaan.

15 15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Satamatoiminnan ympäristövaikutukset aiheutuvat pääasiassa lastin käsittelystä, käsittelyn ja liikenteen aiheuttamasta melusta sekä alusliikenteen, rekka- ja autoliikenteen, työkoneiden ja lasti- ja hiekoituspölyn aiheuttamista päästöistä ilmaan. Lisäksi laivaliikenne voi aiheuttaa virtausten muutoksia meriväylällä ja satamassa. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Laivaliikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt on arvioitu laskentamallin avulla. Laivaliikenteen pakokaasupäästöjen määrästä lähitulevaisuudessa ei hakemuksessa ole esitetty arviota. Sataman kokonaisliikennemäärän on arvioitu kasvavan 5 6 prosenttia vuodessa. Sataman lastaus- ja purkaustoiminnan sekä rekkaliikenteen osalta on tehty päästölaskelmat. Arviota päästöjen määrästä lähitulevaisuudessa ei hakemuksessa ole tehty. Satamatoiminnasta aiheutuu laivojen lastaus- ja purkaustöiden yhteydessä ilmaan vähäisiä pölypäästöjä. Lisäksi liikenne aiheuttaa jossain määrin tienpinnan pölyämistä. Vaikutus pintavesiin Sataman laivaliikenne voi lisätä paikallisesti merialueella virtauksia, jotka voivat irrottaa pohjasedimenttiä ja sekoittaa vettä rantojen läheisyydessä. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Satamatoiminnoista ei aiheudu suoria päästöjä maaperään. Satamaalueella ei käsitellä tai varastoida nestemäisiä aineita poltto- ja voiteluaineita lukuun ottamatta. Pohjavettä ei käytännössä ole satama-alueella (maaperä täyttömaata) ja alue on pääosin päällystettyä. Merkittävimmät vaikutukset näihin kohteisiin voi aiheutua ainoastaan onnettomuustilanteista. Melun vaikutus Sataman lähialueilla ei ole häiriintyviä kohteita. Sataman toiminnasta ei aiheudu häiritsevää melua ympäristöalueen loma-asukkaille. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Sataman toiminnasta ja jätehuollosta pidetään kirjaa mm. alusten käynneistä, sataman kautta tuotujen ja vietyjen tavaroiden lajista, määrästä ja käsittelytavasta, jätteistä ja niiden määrästä, lajista, käsittelystä sekä jätteen käsittelyyn toimittamisesta. Rahjan satamassa ei ole toteutettu säännöllistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Satamalle ollaan laatimassa sataman toimintajärjestelmää, joka kattaa toiminnan laadun, ympäristön ja turvallisuusasiat. Samassa yhteydessä laaditaan tarkkailuohjelmat energian ja veden käytölle, sataman päästöille ja kunnossapitotoiminnalle.

16 16 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Satama-alueella mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita voivat olla poikkeukselliset päästöt veteen ja maahan, tulipalot ja muut onnettomuudet. Sataman kautta ei kuljeteta vaarallisia nesteitä tai muita vaarallisia aineita. Todennäköisimmät päästöriskit liittyvät öljypäästöihin alusten polttoainetankkauksen tai jäteöljyn pumppauksen yhteydessä. Öljypäästöjen torjuntaan satamassa on käytettävissä hyvä öljyntorjuntakalusto, joka käsittää öljyntorjuntaveneen (luokka E), öljyntorjuntapuomia 400 m ja öljyntorjuntaturvetta 12x400 litraa. Toinen huomattava riski ovat tulipalot kuivan sahatavaran ja kasvuturpeen käsittelyssä. Tulipalojen torjuntaan on käytettävissä ajanmukainen vaahtosammutuskalusto sataman tiloissa ja koneissa sekä sprinklerputkistot umpiseinäisissä puutavaravarastoissa. Lisäksi satamahinaaja Masa on varustettu vesitykillä ja vaahtotankilla. Masan sammutuspumppujen teho on noin litraa tunnissa. Vaahtotankin tilavuus on 8 m³ ja vaahdon tuotto yhdestä tankista m³. Masan raskasta sammutusvaahtoa voidaan käyttää myös öljyn torjuntaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kalajoen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu sanomalehti Kalajokilaaksossa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pohjanlahden merenkulkupiiriltä sekä Kalajoen kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, ettei Rahjan sataman ympäristölupaa tule ratkaista ennen alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksymistä. Muutoin ympäristökeskus on lausunut hakemuksesta seuraavaa: Ympäristösuojelunäkökohdat Satamassa tulee kiinnittää huomiota irtotavaran purkuun sekä varastointiin varastokentillä. Hajapäästöt raaka-aineiden käsittelystä tulisi minimoida ja kehittää menetelmiä päästöjen hallitsemiseksi ja arvioimiseksi.

17 Sataman tulee huolehtia siitä, että siellä noudatetaan alusjätelakia ja -asetusta. Satamalla tulee olla ajan tasalla oleva jätehuoltosuunnitelma, josta myös tiedotetaan riittävästi sataman käyttäjille. Toimisto- ja huoltotilojen saniteettivedet johdetaan mereen. Jatkossa menettelystä tulisi luopua. Vesille tulisi rakentaa umpikaivot tai johtaa vedet kaupungin viemäriin. 17 Luonnonsuojelunäkökohdat Satama ja sen tuloväylä sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä Rahjan saariston rantojensuojeluohjelmakohteesta ja Natura verkostoon (FI ) esitetystä suojelualueesta. Normaaleilla satamatoiminnoilla ja laivaliikenteellä ei ole sellaisia kielteisiä vaikutuksia Natura-alueen niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella alue on valittu Suomen kansalliseen Natura-esitykseen. Luonnonarvoja uhkaavia tilanteita voi syntyä lähinnä ennalta arvaamattomissa onnettomuustilanteissa (lähinnä öljy tai muut päästötilanteet). Muutoin luonnonympäristöön liittyvät monimuotoisuuskysymykset ratkaistaan käynnissä olevan asemakaavatyön yhteydessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta voi aiheutua haittaa kalataloudelle lähinnä alusten potkurivirtauksista johtuvasta samentumisesta ja eroosiosta, sekä hule- ja saniteettijätevesien mukana kulkeutuvista vesistöä pilaavista ja rehevöittävistä aineista. Haittavaikutukset jäänevät kuitenkin paikallisiksi, eikä satamaalueella ole juurikaan merkitystä yleiselle kalatalousedulle. Yleisen kalatalousedun näkökulmasta luvan myöntämiselle ei ole estettä, eikä kalataloudellisten velvoitteiden määrääminen ole tarpeen. Sataman saniteettijätevesien käsittely ei kuitenkaan vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta, joten sitä on tehostettava. 3. Pohjanlahden merenkulkupiiri Merenkulkupiiri on todennut, että lupahakemuksen mukaan satamatoiminnot on esitetty merenkulun näkökulmasta katsoen hyvin. Rahjan satamaan johtaa noin 12,5 km:n pituinen helposti navigoitava ja hyvin merkitty 8,5 metrin kulkusyvyinen väylä, joka käsittää viisi eri linjaa. Sataman eri osiin johtaa vahvistettu ja voimassa oleva vesilain mukainen yleinen kulkuväylä, jonka kunnossapidosta vastaavat satama-alueella Kalajoen kaupunki (Rahjan satama) ja valtion vesialueella Merenkulkulaitos/Pohjanlahden merenkulkupiiri. Sataman ympäristövaikutuksilla, vähäinen melu, alusten pakokaasupäästöt ja jätteiden käsittely, ei ole vaikutusta varsinaisiin asuinalueisiin. Satamatoiminnalla ei ole myöskään vaikutuksia Murhaniemen luonnonsuojelualueeseen. Sataman sijainti, luonnonolosuhteet ja maaperä sekä liikenneyhteydet, turvallisuus ja jätehuolto ovat järjestelmällisesti hallinnassa ja hoidossa. Jätevesiä ei ole vielä liitetty yleiseen viemäriverkostoon, joskin senkin toteuttaminen on suunnitteilla. Satamalle on vuonna 2004 valmistumassa IMO ISPS-säännösten mukainen turvasuunnitelma ja sen mukanaan tuomat investoinnit. Vaikka satama-alueella on useita eri toimijoita, varsinaiset satamatoiminnot eivät oleellisesti huononna alueen luonnonolosuhteita, maaja kallioperää, kasvillisuutta, eläimistöä tai veden- tai ilmanlaatua. Satamassa ei myöskään käsitellä tai varastoida vaarallisia aineita.

18 Merenkulkupiirin hallinnassa ei ole kiinteistöjä Rahjan sataman alueella. Merenkulkupiiri on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä Rahjan satamalle. 4. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on todennut hakemuksesta seuraavaa: 18 Jätehuolto Öljyisten jätteiden keräystä ja varastointia varten satamassa tulee olla riittävillä suojauksilla varustetut lukittavat keräysastiat tai keräysastiat tulee säilyttää lukitussa tilassa. On laadittava jätehuoltosuunnitelma, josta käy ilmi kaikkien syntyvien jätteiden arvioitu vuosittainen määrä, mihin jakeisiin jätteet lajitellaan, mihin lajitellut jätteet toimitetaan, missä ja minkälaisissa astioissa kerättyjä jätteitä varastoidaan ja kuinka usein jäteastiat tyhjennetään. Jätehuoltosuunnitelman tulee noudattaa alusjätelakia ja -asetusta ja se tulee toimittaa kaikkien satamaa käyttävien tietoon tarvittaessa vierailla kielillä. Jätehuollossa tulee kiinnittää erityistä huomiota elintarvikejätteiden käsittelyyn ja varastointiin. Ympäristölupaviraston tulee selvittää, missä varastoidaan laiturikentältä poistettu lastaus-/purkujäte. Jätevesien käsittely Hakemuksessa esitetyllä jätevesien käsittelyllä ei saavuteta riittävää puhdistustehoa. Mereen voidaan johtaa vain puhdistetut jätevedet. Jätevesien käsittelyä varten tulee jätevesille asentaa umpisäiliö tai kiinteistökohtainen käsittelyjärjestelmä, joka täyttää valtioneuvoston asetuksen 542/2003 mukaiset vaatimukset. Ympäristölupaviraston tulee selvittää hakijalta, mihin tyhjennetään hinaaja Masaan kerätyt alusten saniteettijätevedet, minne alukset tyhjentävät jäteöljyt sekä pilssivedet ja missä niitä varastoidaan satama-alueella ennen toimittamista Ekokem Oy:lle. Kiinteistöllä varastoitavat öljytuotteet Lupahakemuksessa on ristiriitaista tietoa kiinteistöllä säilytettävistä öljytuotteista ja niiden määrästä. Ympäristölupaviraston tulee selvittää, kuinka paljon ja minkälaisissa säiliöissä öljytuotteita kiinteistöllä varastoidaan. Maanpäälliset öljysäiliöt tulee varustaa asianmukaisilla suoja-altailla ja ne tulee kattaa. Avokentällä sijaitsevat öljysäiliöt on lisäksi varustettava lukituksella ja ylitäytön estimillä. Ympäristölupaviraston on tarkistettava alusten tankkausta varten varastoitavan polttoaineen määrä, laatu ja säilytyspaikka.

19 19 Pölyäminen Laiturikentällä varastoitavan turpeen mahdollinen pölyäminen tulee estää. Ympäristölupaviraston on selvitettävä tuontitavarana saapuvien mineraalituotteiden varastointi niiden mahdollisesti aiheuttaman pölyhaitan minimoimiseksi. Melu Toiminnan meluhaittojen selvittämiseksi tulee laatia melunmittaussuunnitelma yhdessä muiden samalla alueella toimivien yritysten kanssa ja suunnitelma tulee hyväksyttää valvontaviranomaisilla. Melutaso tulee mitata laaditun suunnitelman mukaisesti. Päästöt ilmaan Ilmaan meneviä päästöjä arvioitaessa on tarkistettava päästölaskelma ajoneuvoyhdistelmien osalta. Päästöjen osalta on otettava huomioon alusten päästöjen lisäksi ajoneuvoliikenteen aiheuttamat päästöt vain satamaalueella sekä tarvittaessa alueella sijaitsevien lämpökeskusten aiheuttamat päästöt ilmaan. Kirjanpito Toiminnasta tulee pitää kirjaa, josta käy ilmi olennaiset ympäristöön vaikuttavat seikat, vähintäänkin alusten vuotuinen määrä, satamassaoloaika, lastattujen ja purettujen tavaroiden määrä ja laatu, toiminnassa syntyvien jätteiden (nestemäiset ja kiinteät) määrä ja laatu sekä toimittaminen jatkokäsittelyyn, ja mahdolliset poikkeukselliset tilanteet. Kirjanpito on vuosittain toimitettava valvontaviranomaisille. 5. Kalajoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen Terveydensuojeluviranomainen on todennut, että satamatoiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Ennen luvan myöntämistä on kiinnitettävä huomiota laivoista tulevien elintarvikejätteiden keräilyyn. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaan eläintautivaarallinen jäte tai ruokajäte voidaan luvalla toimittaa kaatopaikalle ilman kuumennusta, mikäli jätteen määrä katsotaan vähäiseksi. Jäte on kerättävä selvästi merkittyyn vuotamattomaan jäteastiaan tai keltaisiin erityisjätesäkkeihin. Satamaan jätetyn ruokajätteen määrä on vähäinen. Saniteettijätevesien ja muidenkin jätevesien liittämistä yleiseen viemäriverkostoon tulee kiirehtiä, sillä viime vuosien aikana merenrannan uimavesien laatu on huonontunut. Sataman jätevedet eivät yksistään vaikuta uimavesien huonoon laatuun, mutta tätä kautta saadaan monta muuta isoa laitosta yleisen viemäriverkon piiriin. Satama-alueella säilytetään rehuja varastoissa, joten mahdollisten haittaeläinten leviäminen tulee estää säännöllisillä myrkytyksillä. Melu- ja pölyhaitat ovat ilmeisesti vähäisiä lähistöllä asuville, koska niistä ei ole tullut valituksia terveydensuojeluviranomaiselle.

20 20 6. Kalajoen kaupungin kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomainen on todennut, että hakemus on yleiskaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteiden mukainen. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole maankäytöllisiä esteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lausunnoista. Vastineessa hakija on lausunut seuraavaa: Hajapäästöjen minimointi Hakija on todennut, että pölyävää irtotavaraa lähinnä mineraaleja ja turvetta käsitellään satamassa vuosittain noin t eli % koko liikenteestä. Purkaus tapahtuu hydrauliikkakäyttöisillä puominostureilla ja kahmarikauhoilla suoraan ajoneuvoon. Tarvittaessa käytetään toiminnan nopeuttamiseksi ja pölyämisen vähentämiseksi apuna kuormaussuppiloita. Pölypäästöt pyritään kaikin keinoin minimoimaan jo materiaalihukan pienentämiseksi. Kasvuturvetta lukuun ottamatta ei irtotavaraa varastoida lainkaan varastokentillä, vaan kaikki varastointi tapahtuu suljetuissa varastohalleissa puhtauden ja kuivuuden säilyttämiseksi. Satamaan tuotavat irtotavarat ajetaan purkauksen jälkeen välittömästi varastohalleihin. Turpeen lastaus suoritetaan samalla tekniikalla kuin mineraalien purkaus. Turvetta aletaan ajaa laiturille 1 3 vuorokautta ennen laivan saapumista. Pääosa lastista ajetaan vasta laivan saavuttua ja lastauksen ollessa käynnissä. Turpeen välivarastointi satamassa rajataan liikenteen sujuvuuden vuoksi ja pölyhaittojen minimoimiseksi mahdollisimman pienelle alueelle. Varastointi laiturikentällä on lyhytaikaista ja toistuu vain 4 5 kertaa vuodessa. Laiturikentät puhdistetaan harjakoneilla välittömästi jauhemaisen irtotavaran lastauksen tai purkamisen jälkeen, ja tästä kertyvät jätteet toimitetaan kaatopaikalle tai muutoin käsitellään niiden edellyttämällä tavalla. Jätevesien käsittely Alukset ilmoittavat ennakolta, mikäli haluavat jättää saniteettijätevesiä satamaan. Ne pumpataan laivasta suoraan loka-autoon ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Toistaiseksi laivat eivät ole jättäneet Rahjan satamaan saniteettijätevesiä. Hulevedet ovat käytännössä puhtaita sadevesiä. Varasto- ja laiturikentiltä sadevesiviemäriin ei pääse huuhtoutumaan haitallisia aineita. Sataman kautta kulkevasta tavarasta noin 85 % on käsittelemätöntä sahattua puutavaraa ja teräsrakenneosia, joista ei liukene sadevesien mukana haitallisia tai muitakaan aineita. Pölyävät irtotavarat puretaan suoraan katettuihin umpiseinäisiin varastoihin ja laiturikentät puhdistetaan harjaamalla välittömästi purkauksen tai lastauksen jälkeen. Kosteudelle herkkiä aineita ei voida purkaa sateella, joten vaara aineiden joutumisesta hulevesiin ja edelleen niiden mukana mereen on erittäin pieni. Jätehuoltosuunnitelma ja kiinteiden jätteiden käsittely Sataman jätehuoltosuunnitelmaa ja jätteenkäsittelyohjeita ollaan laatimassa ja niiden pitäisi valmistua toukokuussa Jätehuoltosuunnitelma laaditaan siten, että se täyttää alusjätelain vaatimukset ja ottaa huomioon

21 laivoista tulevien elintarvikejätteiden käsittelyn sivutuoteasetuksen mukaisesti. Satama on antanut sivutuoteasetuksen mukaisen menettelytapakuvauksen Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle. Hakija on varautunut uudistamaan jätteiden keräilypisteen vuoden 2005 aikana. Keräilypiste katetaan ja aidataan sekä varustetaan tarvittavalla ohjeistuksella sekä suomeksi että englanniksi. Keräilypisteeseen sijoitetaan keräysastiat erikseen laivoista tuleville ruokajätteille, lasille, metallille, paperille, kartongille sekä lukittava kontti ongelmajätteille. 21 Potkurivirroista aiheutuva samentuminen ja eroosio Alueen maaperä on kalliota tai tiivistä moreenia, joka ei ole herkkää eroosiolle. Tuloväylä on sataman suun ulkopuolella suora eikä sillä liikkuminen edellytä laivoilta erityistä manöveeraamista konevoimalla. Kalastajat ja muut vesillä liikkujat eivät ole ilmoittaneet veden samentumisesta tai eroosiohaitoista sataman aallonmurtajan ulkopuolisella alueella. Öljyiset jätteet Satamassa ei välivarastoida öljyisiä jätteitä. Alus ilmoittaa ennakolta satamanpitäjälle, mikäli se haluaa jättää jäteöljyä, pilssivesiä tai muita öljyisiä jätteitä. Öljyiset jätteet pumpataan aluksesta suoraan keräysautoon ja kuljetetaan joko suoraan ongelmajätelaitokselle tai pienempien erien osalta jätehuoltoyrityksen toimesta välivarastoon, joka ei sijaitse satama-alueella. Öljytuotteiden varastoiminen Sataman huoltorakennuksen yhteydessä on maahan upotettu lasikuiturakenteinen litran vetoinen kevyen lämmityspolttoöljyn säiliö, jonka täyttöputki on lukittu ja joka on varustettu ylitäytön estimellä. Lauhdekuivaamojen yhteydessä on kaksi teräsrakenteista litran vetoista kevyen polttoöljyn maanpäällistä säiliötä, joissa ei ole suoja-allasta. Säiliöt on lukittu ja varustettu ylitäytön estimellä. Satamaoperaattorin huoltohallissa on kaksi maanpäällistä muovista polttoöljysäiliötä tilavuudeltaan l/säiliö. Säiliöissä on teräskaukalo ja ne on suojattu peltirakenteella. Satamaoperaattorilla on ulkokentällä kuormausja nostokaluston polttoainehuoltoa varten litran vetoinen maanpäällinen terässäiliö, jonka alustaa ei ole suojattu. Satama-alueen kunnossapitourakoitsijalla on ulkokentällä litran vetoinen maanpäällinen kevyen polttoöljyn terässäiliö, jonka alustaa ei ole suojattu. Maanpäälliset säiliöt tullaan varustamaan suoja-altailla mahdollisimman pian viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Satama-alueella ei varastoida alusten eikä maantiellä liikkuvan ajoneuvokaluston polttoaineita. Ajoneuvokalusto tankataan huoltoasemalla ja alusten polttoainetäydennykset hoidetaan tarvittaessa säiliöautolla.

22 22 Haittaeläinten torjunta Haittaeläimistä ei viime vuosina ole ollut merkittävää ongelmaa. Tarvittaessa torjunnassa käytetään pyydyksiä. Myrkytys ei ole ensisijainen torjuntakeino, koska sataman kautta kuljetetaan ja siellä varastoidaan eläinten rehujen raaka-aineita. Melu Satama toiminnasta aiheutuva melu on mitattu yhdeksästä eri pisteestä satama-alueelta ja sen lähiympäristöstä. Melu ei sataman lähimmilläkään loma-asuntoalueilla ole ylittänyt 45 db:n tasoa. Melun seuranta tullaan ottamaan osaksi vuoden 2005 alussa käynnistyvää ympäristökirjanpitoa. Päästöt ilmaan Satama-alueelle kohdistuvat pääasiassa vain kuormauskaluston ja alusten pakokaasupäästöt. Ajoneuvojen pakokaasupäästöt koskevat lähes kokonaan maantieliikennettä. Satama-alueella on ohjeet tyhjäkäynnin välttämisestä, ja sen vuoksi autojen pakokaasupäästöistä vain pieni osa tapahtuu satama-alueella. Myös satama-alueella sijaitsevien lämpökeskusten savukaasupäästöt ovat vähäiset vastaten parin kolmen öljylämmitteisen omakotitalon päästöjä. Ympäristökirjanpito Satamalaitos on tähän saakka pitänyt kirjaa satamassa käyvien alusten määrästä, nettotonnistosta, viipymäajoista, lastattujen ja purettujen tavaroiden määrästä ja laadusta sekä toiminnassa syntyvien jätteiden määrästä. Vuoden 2005 alusta kirjanpitoa laajennetaan asteittain ympäristökirjanpidoksi siten, että seurattaviin ympäristöön vaikuttaviin seikkoihin otetaan mukaan jätteiden jatkokäsittelyn seuraaminen, melu, pakokaasu- ja muut päästöt ilmaan sekä vedenlaatu satama-altaassa ja sataman ulkopuolella. Lisäselvitys Hakija on toimittamassaan lisäselvityksessä ilmoittanut, että Rahjan satama on lähivuosina tarkoitus liittää Hiekkasärkkien alueen paineviemäriin, joka ulottuu tällä hetkellä PPTH Norden Oy:n pintakäsittely- ja varustelutehtaalle saakka. Uutta viemäriä tarvitaan 2,5 3 km. Ennen viemäriverkostoon liittymistä saniteettijätevesien käsittely ratkaistaan paikallisen ympäristötarkastajan ohjauksessa rakentamalla imeytyskenttä satamaalueelle tai, mikäli se ei osoittaudu mahdolliseksi, rakentamalla jätevesille umpisäiliö. Jätteiden keräilystä hakija on ilmoittanut, että jätteiden keräilypiste on suunnitteilla. Tuulille alttiilla laiturialueella jätekatos ei tulisi kuitenkaan kestämään, joten parhaimmaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut noin 40 jalan kontti. Riittävän korkea kontti mahdollistaa jätteiden lajittelun erillisiin kontin sisälle sijoitettaviin astioihin. Jätekontti hankitaan vuoden 2006 aikana. Maanpäällisten öljysäiliöiden osalta hakija on ilmoittanut, että ne varustetaan suoja-altailla vuoden 2006 kuluessa.

23 Ympäristökirjanpidon osalta hakija on ilmoittanut, että aluksista tulevien ruokajätteiden ja öljyperäisten jätteiden ym. jätteiden kertyminen on jo jatkuvassa seurannassa. Seurantaa on tarkoitus laajentaa kaikkien ympäristökuormitusta aiheuttaviin toimenpiteisiin ja laatia vuosittain satamalaitoksen tilinpäätöksen yhteyteen erillinen ympärivuotinen ympäristötilinpäätös. Lisäksi hakija on ilmoittanut, että alusten ja satamien turvalain mukainen Rahjan sataman turvasuunnitelma on valmistunut Merenkulkulaitos on hyväksynyt ja auditoinut turvasuunnitelman. Rahjan satamalle on myönnetty turvatodistus Turvasuunnitelmassa on esitetty turvaorganisaatio ja toimenpiteet, joihin ryhdytään ulkoisen uhan kohdistuessa satamaan tai siellä oleviin aluksiin. Turvasuunnitelma sisältää myös tulli-, rajavartiosto- ja poliisiviranomaisten yhteistyön sataman pitäjän kanssa uhkatilanteissa. Satama-alue on kokonaisuudessaan aidattu ja kulku sinne tapahtuu vartioitujen porttien kautta. Satama-alueelle on asiattomilta pääsy kielletty ja portista pääsee vain avaimella tai kulkuluvalla. Satama-alueella on automaattinen nauhoittava kameravalvonta. Kulunvalvonnasta ja alueen vartioinnista vastaa paikallinen vartiointiliike. 23 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kalajoen kaupungille ympäristöluvan hakemuksen mukaiselle ja laajuiselle Rahjan sataman toiminnalle. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta vesialueeseen tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Luvan saajan on satamajärjestystä päivittämällä, valvonnalla ja muilla keinon varmistettava, että kaikessa satamatoiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Päästöt vesiin ja ilmaan sekä melu 2. Laituri-, lastin käsittely- ja varastoalueiden on oltava asfaltti- tai betonipintaisia ja niiltä tulevat sade- ja sulamisvedet on johdettava pinnan kallistuksin sadevesiviemäreihin. Sadevesiviemäröinti on vuoden 2008 loppuun mennessä varustettava valuma-alueen koon mukaisesti mitoitetuilla hiekan- ja öljynerotuskaivoilla sekä sulkulaitteilla siltä osin, kuin niitä ei jo nyt ole varustettu mainituilla rakenteilla. Sulkulaitteiden ja erotuskaivojen sijainti on merkittävä näkyvästi.