Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa. Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa. Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry"

Kai Auvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry

2 Kuva: Heidi Lunabba

3 Mitä on sukupuolisensitiivinen kasvatus? Onko se sama asia kuin sukupuolineutraali kasvatus? Mitä sudenkuoppia ja mahdollisuuden paikkoja päiväkotiarki tasa-arvon toteutumisen kannalta sisältää? Miten tasa-arvoa mitataan ja arvioidaan?

4 Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Toiminta alkanut vapaaehtoispohjalta Projektimuotoista työtä vuodesta 2010 Rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö Yhteistyökumppanit: Folkhälsan, Suomen Vanhempainliitto, OAJ, Slal, Seta ry, Diakoniaammattikorkeakoulu, LTOL, Plan Suomi ja Tasaarvoasiain neuvottelukunta

5 Keskeisimmät toimenpiteet Tiedonkeruu videointia hyödyntämällä Täydennyskoulutukset varhaiskasvattajille Vaikuttamistyö: sukupuolisensitiivisyys osaksi varhaiskasvatuslakia ja muita ohjaavia asiakirjoja Koulutussivuston laatiminen ( Kouluttajaverkoston luominen, kouluttajan manuaali

6 Tasa-arvotyö Pohjoismaissa 1970-luvulta lähtien Islanti (Hjalli-pedagogiikka), Tanska (kompensoiva pedagogiikka), Kajaanin tasa-arvoprojekti Ruotsi: genuspedagogiikka, kirjattu lakiin vuonna käsitykset tasa-arvosta ja sukupuolesta ovat koko ajan liikkeessä ja muutoksessa -> heijastuu työhön, jota TA:n edistämiseksi tehdään

7 Miksi tämä on tärkeää? Arjessa epätasa-arvoa tukevat tilanteet usein näkymättömissä -> vaikea silloin puuttua Lapsille: - tunne kaikkien samanarvoisuudesta - jokaiselle vapaus olla oma itsensä ja kehittää moninaisia taitoja Aikuisille: - teemaa käsitelty kasvatusalan perus- ja täydennyskoulutuksessa melko vähän - kiusaamisen ennaltaehkäisy

8 Tasa-arvo? Samanlaiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet sukupuolesta tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta - tasa-arvo: lähtökohta vai tavoite? - keskeinen kysymys: riittääkö pelkkä lupa tehdä tai valita? Mikä tekemistä ja valintoja rajoittaa, mikä niitä tukee ja mahdollistaa?

10 Käsitteet kohdalleen Sukupuolineutraalius ja sokeus -> ohitetaan sukupuolen merkitys toiminnan ja sen tuloksien arvioinnissa -> samalla jätetään huomiotta eri sukupuolten erilainen historia Sukupuolisensitiivisyys eli tietoisuus -> stereotyyppisten kahtiajakojen tunnistaminen ja purkaminen omassa toiminnassa

11 Sukupuolisensitiivisyys? Pojat ovat villejä, kaikki tytöt pitävät prinsessaleikeistä? -> tilaa moninaisille identiteeteille, itsemäärittely! Tavoitteena ei ole roolien kääntäminen päinvastoin Ei oteta mitään pois, vaan vaihtoehtojen monipuolisuus Kasvattajan omaa itsereflektointia Uusi, läpileikkaava näkökulma kaikkeen työhön, ei erillinen osa toimintaa

12 Tutkimusretki päiväkotiin Havainnointimenetelmänä päiväkotiarjen videointi, rinnalla muut kartoitusmenetelmät Kuvatut tilanteet: eteistilanteet, ruokailut, ohjattu leikki, ryhmätoiminta Videonauhaa n. 100 h Videoinnin hyöty: eleet, ilmeet, kehonkieli ja äänenpainot esille. Mahdollistaa tilanteeseen palaamisen ja pohtimisen miksi toimi niin kuin toimi.

13 Missä erot näkyivät? Pojat saivat eniten huomiota ja aikuisen apua Pojille puhuttiin lyhemmin lausein ja käytettiin paljon kielto- ja käskysanoja Tyttöjen kanssa käytiin pidempiä kahdenkeskisiä keskusteluja Tytöille annettiin enemmän vastuuta ja apulaistehtäviä Sukupuolirajoja ylittävät lapset herättivät herkästi hämmennystä kasvattajissa

14 Mistä erot johtuivat? Taustalla pitkälti tiedostamattomat oletukset, kuten kyllä tytöt pärjää tai pojat on poikia Taustalla myös kiire ( selkäydinreaktiot ) ja ajatus ryhmän ja tilanteen hallinnasta Rutiinit, näin on aina tehty Sukupuoli ei ainoa eroa tuottava tekijä lasten välille HUOM! Ei yksittäisten kasvattajien syy, vaan kahtiajaot näkyvät kaikkialla kulttuurissa

15 Havainnoinnin merkitys Huomio yksilöistä toiminnan ehtoihin, tapoihin ja rutiineihin Rakenteet jäsentelevät arkea, tuovat turvaa -> niissä voi piillä epätasa-arvoisia käytäntöjä Havainnointi tuo näkymättömän näkyvämmäksi Hyvä työväline toiminnan dokumentointiin, arviointiin ja kehittämiseen

16 Missä erot näkyivät? Pojat saivat eniten huomiota ja aikuisen apua Pojille puhuttiin lyhemmin lausein ja käytettiin paljon kielto- ja käskysanoja Tyttöjen kanssa käytiin pidempiä kahdenkeskisiä keskusteluja Tytöille annettiin enemmän vastuuta ja apulaistehtäviä Sukupuolirajoja ylittävät lapset herättivät herkästi hämmennystä kasvattajissa

17 Mistä erot johtuivat? Taustalla pitkälti tiedostamattomat oletukset, kuten kyllä tytöt pärjää tai pojat on poikia Taustalla myös kiire ( selkäydinreaktiot ) ja ajatus ryhmän ja tilanteen hallinnasta Rutiinit, näin on aina tehty Sukupuoli ei ainoa eroa tuottava tekijä lasten välille HUOM! Ei yksittäisten kasvattajien syy, vaan kahtiajaot näkyvät kaikkialla kulttuurissa

18 Mitä hyötyä havainnoinnista oli? Tuloksena uudenlaisen ajattelutavan aktivoituminen ja herkistyminen lasten yksilöllisille eroille Itsereflektion kasvaminen, kehittävän työotteen parantaminen Tieto -> tunne -> toiminta: uudet ratkaisut arjenhallintaan Tasa-arvotyön muuttuminen ikävästä pakkopullasta luovaksi ja hauskaksi yhteiseksi tavoitteeksi lasten kanssa

19 Stereotypiat ja sukupuoli Isot pojat ei itke. Punainen on tyttöjen väri. Jere ja Vilma viihtyy niin hyvin yhdessä, että isona ne menee varmaan naimisiin! Pojat nyt vaan on niitä villejä ja tytöt tykkää prinsessaleikeistä. Keijutanssi on tytöille, oo sä mieluummin lumiukko. Hei et sä nää, että mä oon oikeesti poika!

20 Mitä kuvausten jälkeen? Pojille enemmän epävirallisia avustustehtäviä Uudet toimintaratkaisut eteistilanteissa Moninaisiin rooleihin kannustaminen ja niiden mahdollistaminen laivaleikki, linnaleikki Eri sukupuolten väliset ystävyyssuhteet Lelujen sekoittelu keskenään leikin rikastaminen Lapsen omien rajojen korostaminen kiusaamisen ennaltaehkäisy Tietoisuus sukupuolittuneista puhetavoista lisääntynyt (vrt. kun sijainen ryhmässä, vanhempien puhetavat)

21 Sukupuolisensitiivisyys kasvattajan näkökulmasta Miten minä kasvattajana toimin? Vaikuttaako omaan toimintaani lapsen kanssa se, mitä oletan hänen sukupuolestaan? Tarjoanko erilaiset toimintavaihtoehtoja tytöille kuin pojille? Oletanko lapsen kiinnostuksen kohteet tietynlaisiksi hänen sukupuolensa perusteella? Miten suhtaudun lapseen, joka ylittää sukupuolirajoja? Mitä tunteita se minussa herättää? Miksi? Sp-sensitiivisyys on itsereflektointia

22 Materiaaleja: Internet-menetelmäopas: Hankkeen Facebook-sivu: Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Tasa-arvokasvatuksessa.fi- koulutussivusto varhaiskasvattajan osio

23 Tutkimus- ja tietokirjallisuus Paju, Elina (2013): Lasten arjen ainekset. Tutkijaliitto. Tainio Liisa & Teräs Tiina (2010): Sukupuolijäsennys peruskoulun oppikirjoissa. Opetushallitus. Teräs, Tiina (2010): Tasa-arvoinen varhaiskasvatus? Tapaustutkimus sukupuolesta ja tasa-arvosta päiväkodin arjessa. Pro gradu- tutkielma, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto Vuorisalo, Mari (2013): Lasten kentät ja pääomat. Osallistuminen ja eriarvoisuuksien rakentuminen päiväkodissa. Jyväskylän yliopisto. Värtö, Petteri (2000): Mies vastaa tekosistaan siinä missä nainenkin. Maskuliinisuuksien rakentaminen päiväkodissa. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja. Ylitapio-Mäntylä, Outi, toim. (2012): Villit ja kiltit. Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. Jyväskylä: Ps-kustannus.

24 Kansainvälistä kirjallisuutta: Bredesen, Ole (2004): Uudet pojat ja tytöt uusi pedagogiikka? (löytyy netistä) Eidevald, Christian (2009): Det finns inga tjejbestämmare Att förstå kön som position i förskolans vardagsrutiner och lek (löytyy netistä) Eidevald, Christian (2011): Anna bråkar! - att göra jämställdet i förskolan. Tukholma: Liber. Henkel Kristina (2006): En jämställd förskola. Teori och praktik. Henkel & Tomicic (2009): Ge ditt barn 100 möjligheter i stället för 2: om genusfällor och genuskrux i vardagen. Linköping: Olika Förlag. J. Meyer Elizabeth (2010): Gender and sexual diversity in school. Explorations of educational purpose. (löytyy netistä)

25 Kysyttävää? Ota yhteyttä: Reija Katainen, projektipäällikkö P

Samankaltaiset tiedostot

Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa. Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry

Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry Teemana tänään Mitä on sukupuolisensitiivinen kasvatus? Onko se sama asia kuin sukupuolineutraali kasvatus? Mitä sudenkuoppia