Kohti tasa-arvoista päiväkotia
|
|
- Esko Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohti tasa-arvoista päiväkotia
2 Kohti tasa-arvoista päiväkotia Keskivertainen päiväkotihoidossa oleva suomalaislapsi viettää siellä suurimman osan valveillaoloajastaan. Päiväkodissa leikkikavereiden ja kasvattajien kanssa vietetyllä ajalla on erityinen merkitys lapsen tulevan kehityksen ja minäkuvan muotoutumisen kannalta. Lapsi omaksuu tiettyjä sukupuolirooleja pitkäaikaisessa prosessissa, joka monien ympäristövaikutusten alaisena muovautuu jatkuvasti. Aihetta on käsitelty muutamissa väitöskirjoissa viime vuosina (Värtö 2000, Ylitapio-Mäntylä 2009, Paju 2013). Sukupuolesta riippumaton tasa-arvoinen kohtelu on perusarvo, joka on kirjattu myös kaikkia lapsia käsitteleviä säädöksiä ohjaavaan Lasten oikeuksien sopimukseen (1991). Myös Suomen perustuslaki (1999) toteaa, että lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä. Mitä sukupuolesta? Tutkimusten mukaan (Eliot 2010, ks. myös Hyyppä 1995) aivojen neurologiset erot tyttö- ja poikalasten välillä ovat suhteellisen pieniä, mutta vanhempien ja muiden lähiympäristön aikuisten lapsiin kohdistamat odotukset, oletukset ja tietynlainen kohtelu muokkaavat näitä eroja pysyviksi aivorakenteiksi. Jo kolmevuotiaalla lapsella on suhteellisen selkeä käsitys siitä, minkälaisia ominaisuuksia ulkomaailma liittää miehiin ja naisiin. Tämän takia olisi erityisen tärkeää, että kasvattajat itse tiedostaisivat omat totunnaiset, sukupuolittuneet tapansa katsoa maailmaa. Esimerkkitutkimus: Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kahdelle koehenkilöryhmälle soitettiin nauhalta vauvan itkua. Toiselle ryhmälle kerrottiin ennakkotietona lapsen olevan tyttö, toiselle ryhmälle lapsen taas sanottiin olevan poika. Tuloksena ryhmät arvioivat oletetun poikavauvan itkevän kiukusta, tyttövauvan arveltiin olevan surullinen. Miten luulet vastaavanlaisten sukupuolittuneiden odotusten vaikuttavan kasvattajien kehonkieleen ja ilmaisuun kohdatessaan lapsia? (Esimerkki kirjasta: Marklund & Snickare 2006) Sukupuolta voidaan määritellä usealla eri tavalla. Yksi tapa jäsentää sitä on määrittää sukupuoli yksilön biologiseksi ominaisuudeksi, jolloin sukupuolielimet, kromosomien määrä ja hormonituotanto määrittävät ihmisen naiseksi tai mieheksi. Sosiaalinen sukupuoli taas viittaa käsitykseen tietynlaisesta feminiinisestä tai maskuliinisesta käytöksestä, jota yhteiskuntamme liittää tietyn sukupuolen edustajan ominaisuuksiksi. Sosiaalinen sukupuoli on aina historiallisesti muotoutunut ja siksi muutettavissa oleva asia. Eletty sukupuoli käsittää yksilön yksityisen kokemuksen tiettyyn sukupuoleen kuulumisesta ja
3 kromosomien määrä ja hormonituotanto määrittävät ihmisen naiseksi tai mieheksi. Sosiaalinen sukupuoli taas viittaa käsitykseen tietynlaisesta feminiinisestä tai maskuliinisesta käytöksestä, jota yhteiskuntamme liittää tietyn sukupuolen edustajan ominaisuuksiksi. Sosiaalinen sukupuoli on aina historiallisesti muotoutunut ja siksi muutettavissa oleva asia. Eletty sukupuoli käsittää yksilön yksityisen kokemuksen tiettyyn sukupuoleen kuulumisesta ja sukupuoli-identiteetin omaamisesta. Tärkeintä onkin tiedostaa vallitsevien sukupuolinormien ahtaus ja tarjota samalla lapselle moninaisesti rooleja ja toimintavaihtoehtoja sensitiivisesti kuunnellen ja havainnoiden lapsesta itsestään nousevaa tapaa ilmentää omaa sukupuoli-identiteettiään (Huuska & Karvinen 2012). Sukupuoli on siis monitahoinen kokonaisuus, jossa voi olla eri painotuksia, sisäisiä ristiriitaisuuksia ja vivahteita riippuen ajasta, paikasta ja kulttuurista. Kun sukupuolta ja sukupuolisuutta määritellään, käytetään usein maskuliinisuuden ja feminiinisyyden käsitteitä. Tietyt eleet, toiminnot ja tavat määrittyvät kulttuurissamme feminiinisiksi tai maskuliinisiksi. (Ylitapio-Mäntylä 2012) Joka vuosi syntyy myös joukko lapsia, jotka kokevat selkeää sukupuoliristiriitaa oman sukupuoli-identiteettinsä, kehonsa ja ulkomaailman odotusten välillä. Tämä voi tuottaa lapselle hämmennystä ja ahdistusta, joita lievittävät joustavuus rooliodotuksissa, lapsen oma luovuus ja fantasian ja moninaisten roolien käyttö leikeissä. (Huuska & Karvinen 2012) Tytöiksi ja pojiksi erottelua tuotetaan erilaisten käytäntöjen kautta kuten pukemalla pojat sinisiin ja tytöt punaisiin vaatteisiin, muodostamalla ryhmiä biologisen sukupuolen perusteella tai ohjaamalla lapsia esim. motorisesti eri tavalla haastavien tehtävien pariin. Sukupuoliroolit ovat kaavamaisia käsityksiä siitä mitä on olla tyttö, poika, mies tai nainen. Kun näiden käsitysten perusteella tehdään yleistyksiä eri sukupuolille ominaisista kyvyistä tai ominaisuuksista, on kyse sukupuolistereotypioista. Esimerkiksi tyttöjen katsotaan olevan luonnostaan tunnollisia, kilttejä ja rauhallisia, poikien taas toiminnallisia, matemaattisesti ja teknisesti lahjakkaita. (Ylitapio-Mäntylä 2012) Inhimillinen kokemus omasta sukupuolesta pitää kuitenkin väistämättä sisällään niin biologisen, sosiaalisen kuin henkilökohtaisen tason. Jokainen on itse oman sukupuolisuutensa paras asiantuntija. Pohdintaa: mieti tilanteita, joissa olet tullut kohdelluksi vain sukupuolesi edustajana? Mitä tunteita se on sinussa herättänyt ja miten olet toiminut tilanteessa?
4 Tietoisuutta herkistämässä Ruotsalaisten tutkimusten mukaan noin 80 % lasten saamasta huomiosta on luonteeltaan negatiivista (Henkel & Tomicic 2009). Huomion laatu on sukupuolieriytynyttä: pojat saavat kuulla nimensä tyttöjä useammin, heitä puhutellaan lyhyemmin ja negatiivissävytteisemmässä yhteydessä kuin tyttöjä. Hoitajien juttutuokiot tyttöjen kanssa taas ovat pidempiä ja henkilökohtaisempia, mutta samalla tyttöjen oletetaan pärjäävän vain vähäisellä tuella ja auttavan muita. Esimerkki: Tukholmalaisessa päiväkoti Nicolaigårdenissa on tehty jo vuosia töitä tasa-arvokasvatuksen parissa. Aloittaessaan kehittämistoiminnan joitakin vuosia sitten hoitajat olivat varmoja, että kohtelivat tyttöjä ja poikia tasa-arvoisesti. Videoidun materiaalin perusteella henkilökunta kuitenkin huomasi seuraavaa: pojat saivat vastauksen kysymykseensä tai avuntarpeeseensa nopeammin kuin tytöt, joita pyydettiin usein odottamaan. Minkälaisia sukupuolioletuksia tällainen kohtelu toistuessaan ylläpitää ja kannustaa? Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkeiksi on todettu tilan ja ajan antaminen lasten omalle ajattelulle ja lasten mahdollisuus toimia luovasti ilman liiallisia ulkoisia pakotteita (STM:n raportti 2007:72). Sukupuolinäkökulmasta tarkastellen varhaiskasvatuksessa luovuutta rajoittaviksi tekijöiksi voidaan laskea kasvattajien stereotyyppiset sukupuolioletukset, sukupuolia perusteettomasti erottelevat käytännöt ja leikkimateriaalien sukupuolistereotyyppinen sisältö. Itsereflektio kriittinen katse omaan toimintaan Tasa-arvotyön edistämiseen mukaan lähteminen vaatii kasvattajalta halua uudistua ja kyseenalaistaa omat, totutut ajattelumallinsa. Ajattelutapojen muuttaminen ei ole helppo tai nopea tehtävä, mutta pienetkin konkreettiset teot ovat jo iso harppaus kohti tasa-arvoa. Erityisesti päiväkodeissa, joissa kiire ja kuormitus ovat arkipäivää, voi pienillä, arjen perinteistä kulkua kyseenalaistavilla pohdinnoilla saada muutoksia aikaan omissa toimintatavoissaan. Rutiininomainen työ ja päivärytmissä pysymisen vaatimus altistavat henkilöstön usein toimimaan turvallisiksi koettujen, perinteisten mallien mukaan. Itsereflektio tarkoittaa lyhyesti sanottuna oman toiminnan ajattelua. Tällöin kasvattaja syventää ymmärrystään toiminnasta tarkastellen sen tarkoitusperien ja todellisuudessa ilmenevän toteutuksen välisiä ongelmia. Toiminnasta voidaan kerätä faktoja pedagogisen dokumentoinnin avulla. (Ojala 2009) Tämä hanke suosittaa pedagogisena dokumentointimenetelmänä erityisesti arkisen työn videointia. Videokuvaamisen suurin hyöty on siinä, että se tallentaa todenmukaisesti kaiken tiedostamattomankin kehonkielen, puhetavat, äänenpainot ja katsekontaktin. Videomateriaalia katsoessa huomio saattaa
5 Tämä hanke suosittaa itserefleksiivisenä dokumentointimenetelmänä erityisesti arkisen työn videointia. Videokuvaamisen suurin hyöty on siinä, että se tallentaa tiedostamattomankin kehonkielen, puhetavat, äänenpainot ja katsekontaktin. Videomateriaalia katsoessa huomio saattaa kiinnittyä johonkin mieltä askarruttavaan seikkaan, joka ei ole ratkaistavissa vallitsevien kasvatuskäytäntöjen kautta. Kasvattaja voi pohtia, mitä kuvassa todella teki ja mitä kenties jätti tekemättä. Tietoisuuden avartuminen siitä miten omat ennakkooletuksiin perustuvat toimintatavat saattavat rajoittaa lasta, on tärkeää. Muuten on vaara että epätasa-arvoa ylläpitävää tilannetta pidetään normaalina. (Eidevald 2011, 198.) Syntynyttä materiaalia arvioidaan yhdessä työyhteisön ulkopuolisen kehittämistyöntekijän kanssa keskustelumuotoisesti miettien vaihtoehtoisia tapoja toimia jatkossa. Viime vuosina kasvatuksesta keskusteltaessa julkisuudessa on esiintynyt käsitepari sukupuolineutraali kasvatus. Tämä sekoitetaan usein helposti sukupuolisensitiivisyyteen. Neutraali suhtautuminen sukupuoliin jättää huomiotta sukupuolen eri määritykset ja tätä kautta saman tarjoamisen kaikille ajatellaan tuovan automaattisesti tasa-arvoa. Sukupuolisensitiivisesti orientoitunut toimija tunnustaa ja hyväksyy sukupuolen moninaisuuden ja käsittää perinteiset sukupuoliroolit historiallisina, muuttuvaisina asioina. Parhaimmillaan sukupuolisensitiivisesti asennoitunut pedagogi välittää lapselle herkkyyttä tunnistaa tasa-arvoon liittyviä solmukohtia ja kykyä purkaa niitä. Edellytys sukupuolisensitiivisen kasvatusasenteen omaksumiseen on omista, mahdollisesti stereotyyppisistä sukupuoliodotuksista tietoiseksi tuleminen ja näiden ajatusrakenteiden kyseenalaistaminen. Kasvattaja voi pohtia mm. seuraavanlaisia asioita: Onko minun helpompi lähestyä fyysisesti lapsista tietyn sukupuolen edustajia ja annanko näin ollen tietyille lapsille enemmän läheisyyttä kuin toisille? Vahvistanko positiivisesti kaikkia lapsia tasapuolisesti heidän persoonastaan suorittamisen tai ulkonäön kommentoinnin sijaan? Voisinko seuraavan kerran kommentoida esimerkiksi lapsen paidan väritystä tai hänen upeita käsiään, jotka osaavat piirtää niin hienosti? Olenko jo luovuttanut joidenkin erityishuomiota kaipaavien lasten suhteen ja keskitynkö heidän puhuttelemiseensa lyhytsanaisesti tai autanko heitä mahdollisimman nopeasti ja pyyteettömästi? Voisinko jonkun lapsen kohdalla seuraavalla kerralla kieltämisen sijaan koskettaa lasta, kysyä miten ratkaisemme tämän? tai antaa tilanteen häiritsijälle pienen lisätehtävän ryhmän apulaisena?
6 Lasten leikeissä mahdollistuu myös perinteisten sukupuolikuvien toisintekeminen. Tunnistavatko kaikki ryhmän lapset perustunteet vihan, surun, ilon ja pelon? Voisinko käyttää apunani esim. tunnenukkea (esim. askarreltu kasvokuva), jonka kautta keskustelen lasten kanssa eri tunteista? Tärkeää on, ettei yhtä tunnetta arvoteta toista tunnetta tärkeämmäksi. Mikäli menetelmä on jo käytössä päiväkodissanne, tarkistathan, että nukke on sukupuolineutraali ja puhut siitä edistämättä sukupuolistereotyyppisiä oletuksia. Jakaessani ryhmää pienempiin osiin, käytänkö ryhmiin jakamisperusteena lasten biologista sukupuolta vai lasten yksilöllisiä ominaisuuksia? Tytöt vs. pojat? Lasten jakaminen ryhmiin heidän biologisen sukupuolensa perusteella vahvistaa lapsille kehittyvää kuvaa sukupuolista toisilleen vastakkaisina, jopa kilpailevina ryhminä. Lapset oppivat orientoitumaan sukupuolisuuteen jännitteisenä asiana, kuvana, jonka tuottavat kuitenkin itse asiassa aikuiset oletuksillaan. Hyväntuulinen naureskelu poikien ja tyttöjen väliselle ystävyydelle, siitä kiusoittelu ja sen erityinen huomioiminen ylläpitää myös kuvaa heteroseksuaalisuudesta toivotuimpana seksuaalisuuden muotona. Sukupuolten välisiin ystävyyssuhteisiin kannustamisen lisäksi kasvattajan on hyvä olla lähellä ja tarkkailla sekaryhmätilanteita kiinnittäen huomiota tilanteisiin, joissa lapset mahdollisesti vahvistavat stereotyyppisiä sukupuolirooleja. Kasvattaja voi miettiä ja kuulostella aikuisten ja lasten tapoja puhua sukupuolista: sanotaanko esim. tyttöjen nauramisen sijasta hihittävän tai kikattavan? Ovatko pojat puheissa aina vallattomia ja villejä?. Lasten kanssa toimivan aikuisen tulisi välttää tyttöjen ja poikien puhuttelemista ryhminä, sillä tällainen puhetapa pelkistää yksilöiden minuudet osaksi joukkoa. (Henkel & Tomicic 2009) Puhuttelut, joissa sukupuoli määrittää tiettyä lapsiryhmää (esim. nyt tytöt hiljaa! ) saattavat syyllistää myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole olleet tilanteessa osallisina. Kutsumalla lasta nimeltä kasvattaja voi korostaa ja kunnioittaa lapsen yksilöllisyyttä. Esimerkkitilanne: Päiväkodin jumppasalissa on meneillään pienryhmän liikuntatuokio. Lapsiryhmän jäsenet ovat keskenään suurin piirtein samanikäisiä ja ryhmässä on yhtä paljon tyttöjä ja poikia. Tunti on päättymässä ja kasvattaja kehottaa kaikkia lapsia siivoamaan liikuntavarusteet pois. Ryhmän pojat eivät ole kuulevinaan tätä ja ryntäävät kiipeilemään puolapuille. Kasvattaja huutaa heille: No kiipeilkää te vielä vähän aikaa niin me siivotaan nää tyttöjen kans pois!. Leikkiä pidetään lähes kaikissa varhaiskasvatusta käsittelevissä julkisissa dokumenteissa päivähoidon tärkeimpänä elementtinä. Kokopäivähoidossa olevan lapsen päivästä leikin osuus voi olla jopa 80 % (Petäjäniemi & Pokki 2010). Ohjattujen, aikuisten määrittelemien leikkituokioiden määrä ajallisesti on kokopäivähoidossa suhteellisen pieni. Vapaan leikkiajan merkitys lapsen sosiaalistamisessa on siis suuri.
7 Ohjattujen, aikuisten määrittelemien leikkituokioiden määrä ajallisesti on kokopäivähoidossa suhteellisen pieni. Vapaan leikkiajan merkitys lapsen sosiaalistamisessa on siis suuri. Lasten leikeissä mahdollistuu myös perinteisten sukupuolikuvien toisintekeminen. Kasvattajan tulisi olla sensitiivinen tällaisille tilanteille ja vahvistaa lasta myös silloin, kun tämä ylittää perinteisten sukupuoliroolien rajat. Aikuisen paras tuki tilanteissa, joissa lapsen käsitys omasta sukupuolisuudestaan on vasta kehittymässä, on joskus lapsen kokemuksen sanallistaminen. Sanallistamisen apuna kasvattaja voi käyttää myös leikkimateriaaleja, edellyttäen että tulkitsee niitä sukupuolisensitiivisesti. Tunteelliset monsterit ja rohkeat prinsessat Jo varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) todetaan satujen erityinen merkitys lapsen kielelliseen kehitykseen ja maailmankuvan muokkautumiseen. Lapset käyttävät kertomusten sisältöjä ja ihmiskuvia hyväksi rakentaessaan leikkejään ja muodostaessaan käsitystään itsestään toimijana. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi peruskoulukirjojen kuvista keskimäärin 56 % kuvaa miespuolisia ja 34 % naispuolisia hahmoja. 10 % olennoista on sukupuolineutraaleja. (Tainio & Teräs 2010) Folkhälsanin ruotsinkielisille päiväkodeille suuntaamassa tasa-arvoprojektissa päiväkotihenkilökunta kävi läpi päiväkodin lastenkirjojen päähenkilöiden sukupuolijakaumaa. Myös he huomasivat, että maskuliiniset hahmot ovat enemmistössä lastenkirjallisuudessa: 68 % päähenkilöistä esitti miestä tai poikaa, kun taas 32 % hahmoista oli tyttöjä tai naisia. (FH seminaari ) Tasa-arvotyön edistäminen ei vaadi välttämättä päiväkodin koko kirjavaraston uudistamista. Tuttujen tarinoiden kulkua on mahdollista muuttaa vaihtamalla pää- ja sivuhenkilöiden nimiä toisen sukupuolen edustajiksi tai keksiä olennoille uusia ominaisuuksia. Kasvattaja voi keskustella lapsen kanssa sukupuolikuvien historiallisuudesta tyyliin ennen ajateltiin näin, mutta nyt tiedämme, että. Saman toimenpiteen voi toistaa päiväkodissa laulettujen laulujen kohdalla. Mikäli laulujen sanoissa ilmenee stereotyyppisiä kuvailuja sukupuolista, voi kasvattaja toistaa laulun toisin ja kuulostella lasten reaktioita. Lasten ja aikuisten yhteiset keskustelut sukupuolikuvista laulamisen ja kirjojen lukemisen lomassa ovat helppo tapa tehdä konkreettista työtä perinteisten sukupuoliroolien laajentamiseksi.
8 Sukupuolittuneiden ja lapsia mahdollisesti epätasa-arvoistavien käytäntöjen esiin tuominen ja niistä keskustelu työyhteisössä ovat työtä kohti moniarvoisempaa yhteiskuntaa. Päiväkodin työntekijöiden välisen, aikuisten ja lasten välisen sekä lasten keskinäisen ilmapiirin avartaminen ennaltaehkäisee erilaisuudesta johtuvaa kiusaamista ja viestii lapsille moninaisuuden kunnioittamisesta. Kysyttävää? Lisätietoja antavat: Projektipäällikkö Milla Paumo Projektityöntekijä Reija Katainen p p Naisasialiitto Unioni ry Tutustu hankkeeseen myös Facebookissa! Löydät meidät nimellä: Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Lukuvinkkejä: Eidevald, Christian (2011): Anna bråkar! att göra jämställdhet i förskolan. Tukholma: Liber. Franséhn, Emma Sofia (2011): Cool boys and sweet girls? A study about gender roles and children s clothing. Pro gradu -tutkielma Boråsin yliopisto. (pdf- versio internetissä) Henkel, Kristina & Tomicic, Marie (2009): Ge ditt barn 100 möjligheter Istället för 2. Om genusfällor och genuskrux i vardagen. Linköping: Olika Förlag AB Meyer, J. Elizabeth (2010): Gender and Sexual Diversity in Schools. London/ New York: Springer (pdf- versio internetissä) Suortamo M, Tainio L, Ikävalko E, Palmu T, Tani S. toim. (2010): Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. Jyväskylä: PS-Kustannus Ylitapio-Mäntylä Outi (2009): Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja sukupuolesta ja vallasta arjen käytännöissä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus Ylitapio-Mäntylä Outi, toim. (2012): Villit ja kiltit tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. Jyväskylä: PS-Kustannus
9 Lähteet: Eidevald, Christian (2011): Anna bråkar! att göra jämställdhet i förskolan. Tukholma: Liber. Eliot, Lise (2010): The Truth about Boys and Girls. Scientific American Mind 21 (2). Sivut Folkhälsanin seminaari Hänger mobbning och ojämställdhet ihop? Henkel, Kristina & Tomicic, Marie (2009): Ge ditt barn 100 möjligheter Istället för 2. Om genusfällor och genuskrux i vardagen. Linköping: Olika Förlag AB Huuska, Maarit & Karvinen, Marita (2012): Persoona on aina enemmän kuin sukupuoli. Teoksessa: Ylitapio-Mäntylä Outi, toim: Villit ja kiltit. Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. Jyväskylä: PS- Kustannus. Sivut Hyyppä, Markku T. (1995): Sukupuolten kirjo. Helsinki: Yliopistopaino Lapsen oikeuksien sopimus (1991): Marklund, Liza & Snickare, Lotta (2006): Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan. Helsinki: Otava Ojala, Mikko (2009): Varhaiskasvatuksen käytännön kehittäminen reflektion avulla. Teoksessa: Ojala M, Venninen T, Mäkitalo A-R. & Vilpas, B: Löytöretkellä omaan työhön. Kehittämistä ja tutkimusta päiväkodin arjessa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn ja Heikki Waris-instituutin julkaisusarja nro 22. Helsinki: Socca. Sivut Paju, Elina (2013): Lasten arjen ainekset. Etnografinen tutkimus materiaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja toimijuudesta päiväkodissa. Helsinki: Tutkijaliitto. Petäjäniemi Tuulikki & Pokki, Simo (2010): Selvitys päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa. Helsinki: STM, OPM. Suomen perustuslaki (1999): Tainio, Liisa & Teräs, Tiina (2010): Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa. Raportit ja selvitykset 2010: 8. Helsinki: Opetushallitus Varhaiskasvatus vuoteen Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007: 72. Helsinki: STM Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, toinen tarkistettu painos Helsinki: Stakes Värtö, Petteri (2000): Mies vastaa tekosistaan siinä missä nainenkin : maskuliinisuuksien rakentaminen päiväkodissa. Kuopio: Kuopion yliopisto Ylitapio-Mäntylä Outi (2009): Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja sukupuolesta ja vallasta arjen käytännöissä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus Ylitapio-Mäntylä Outi, toim. (2012): Villit ja kiltit tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. Jyväskylä: PS-Kustannus
Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa. Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry
Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry Kuva: Heidi Lunabba Mitä on sukupuolisensitiivinen kasvatus? Onko se sama asia kuin sukupuolineutraali kasvatus? Mitä sudenkuoppia
Lisätiedotja tasa-arvotyö päiväkodeissa
Sukupuolisensitiivinen kasvatus ja ja tasa-arvotyö päiväkodeissa, Naisasialiitto Unioni ry Hanke 2012-2014 Virallinen nimi: Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa
LisätiedotTasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotTasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa. Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry
Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry Teemana tänään Mitä on sukupuolisensitiivinen kasvatus? Onko se sama asia kuin sukupuolineutraali kasvatus? Mitä sudenkuoppia
LisätiedotEDUCA- messut 25.- 26.1.2013 Messukeskus, Helsinki
EDUCA- messut 25.- 26.1.2013 Messukeskus, Helsinki Tasa- arvoasiain neuvottelukunnan tietoiskut molempina messupäivinä klo 13.30-13.50 Tietoiskulavalla. Tietoiskujen aiheena on Sukupuolisilmälasit oppimateriaaleihin,
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotLastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta
Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
Lisätiedot: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo
Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotTasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys. Kati Costiander Erityisasiantuntija
Tasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kati Costiander Erityisasiantuntija Tasa-arvon silmälasit Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua,
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotKatsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotTasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi
1(5) Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi 15.3.2018 (Lausunto jätetty kyselylomakkeelle /lausuntopalvelu.fi) 1 luku. Yleiset säännökset (1-3
LisätiedotValtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!
Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen
LisätiedotMitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )
Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa Piia Roos (LTO, KT ) www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Kuva: Kristiina Louhi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotSukupuoli ja toimijuus päiväkodissa ja koulussa
Sukupuoli ja toimijuus päiväkodissa ja koulussa Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Outi.Ylitapio-Mantyla@ulapland.fi @OutiYlitapio Rovaniemi 25.11.13 Haastava sukupuoli Päiväkodissa tyttö on kiinnostunut
LisätiedotSEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kolkka-Taneli
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kolkka-Taneli 2017-2018 TERVETULOA VY KOLKKA-TANELIIN! Päiväkodit Kolkka ja Taneli ovat toimineet yhdessä varhaiskasvatusyksikkönä 1.8.2017 alkaen. Kolkassa
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
LisätiedotMUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen
LisätiedotOSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot
OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA
Lisätiedotsukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri
Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn
LisätiedotSUKUPUOLITIETOISUUTTA PÄIVÄKODIN JA KOULUN ARKEEN - MITÄ 30 VUODEN KOKEMUKSISTA ON OPITTU?
SUKUPUOLITIETOISUUTTA PÄIVÄKODIN JA KOULUN ARKEEN - MITÄ 30 VUODEN KOKEMUKSISTA ON OPITTU? Professori Elina Lahelma Helsingin yliopisto 16.5.2013 Toistuvat kysymykset Miksi sukupuolitietoisuutta? Miksi
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotLasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro
Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka
LisätiedotKisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma
Kisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme ovat tärkeitä hyvät tavat ja positiivinen ilmapiiri. Päiväkotimme jokaisessa ryhmässä on avoin oppimisympäristö, joka
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotSukupuolisensitiivisen työotteen arkea
Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotLähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus
Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen
LisätiedotYhdenvertaisuus työpajojen arjessa. Maia Fandi / Jyvälän Setlementti ry Annemari Päivärinta / Suomen Setlementtiliitto ry #setlementti100
Yhdenvertaisuus työpajojen arjessa Maia Fandi / Jyvälän Setlementti ry Annemari Päivärinta / Suomen Setlementtiliitto ry #setlementti100 Lämmittely: tarvitaan kahdeksan vapaaehtoista salin eteen! Pöydälle
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotTiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015
Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotKurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi
Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotAlle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka
Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.
LisätiedotKuovit päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meille on tärkeää perheen, lapsen ja työkaverin kohtaaminen aidosti, lämpimästi ja välittäen. Ylläpidämme toiminnassamme ME HENKEÄ yhdessä
LisätiedotJOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN
JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.
LisätiedotPOIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA
POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotKuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotVarhaiskasvatusyksikkö Lehdokki-Ratamon Toimintasuunnitelma Toimintakausi
Varhaiskasvatusyksikkö Lehdokki-Ratamon Toimintasuunnitelma Toimintakausi 2017-2018 Uusi toimintakausi uusi VASU Keväällä 2017 valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunni telman perusteisiin tutustuttiin yksikön
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Jollas- Poikkilaakso- Puuskakulma 2018
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Jollas- Poikkilaakso- Puuskakulma 2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen
LisätiedotKestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia
Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotMillaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotVarhaiskasvatusyksikkö Katajanokka-Masto-Suomenlinna. Toimintasuunnitelma
Varhaiskasvatusyksikkö Katajanokka-Masto-Suomenlinna Toimintasuunnitelma 2017-2018 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu juhlitaan kalenterivuoden mukaisia juhlia, jotka tutustuttavat varsinkin
LisätiedotEliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut
Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö NALLI-SAKARA
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö NALLI-SAKARA Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä
LisätiedotS E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta
S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotMerikosken päiväkodin toimintasuunnitelma
Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintamme keskiössä on hyvinvoiva lapsi. Meille on tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi omana itsenään. Aikuisten
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotMustikan päiväkodin toimintasuunnitelma
Mustikan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Kohtaamme jokaisen lapsen omana yksilönä. Arvostamme rehellisyyttä, toisten kunnioittamista ja hyviä käytöstapoja niin lasten kuin aikuistenkin
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotVarhaiskasvatus
Varhaiskasvatus 2017-2018 Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto blogs.helsinki.fi/reunamo 30.5.2018 1 A. Päiväkodin toiminta 26,7 % 22,4 % 19,6 % 13,3 % 12,7 % 5,4 % VAPAA LEIKKI SISÄLLÄ ULKOTOIMINTA RUOKAILU
LisätiedotTASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ
TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen
LisätiedotTAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
Lisätiedot