Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys TYÖRYHMÄN RAPORTTI, SYYSKUU 20 Kokkolan kaupunki Karleby stad

2 Sisällys. Selvityksen tausta ja lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavien organisaatioiden työvoimatilanne ja ennakoitavissa olevat haasteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Peruspalvelulaitos Jyta Työntekijärakenne vuonna Ammatillisen henkilöstön (AMK ja opistotaso) eläköityminen, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Yhteenveto Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Henkilöstörakenne Ammatillisen henkilöstön eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Yhteenveto Kolmannen sektorin tilannekatsaus Yksityissektorin palvelutarjonta Kosekin raportoimana Keskipohjalaisen hyvinvoinnin kehittämisen painopisteet ja koulutus- ja osaamistarpeiden alueellinen ennakointi Maakuntaohjelma ja maakunnallinen hyvinvointistrategia Koulutustarpeiden alueellinen ennakointi Keski-Pohjanmaan tavoitteet KESU -kierroksella Koulutusta rahoittavien viranomaisten sekä koulutuksenjärjestäjien rooli osaamisen turvaamisessa ELYn linjaukset työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisessä. Kokkolan TE-toimiston tilannekatsaus työllistyvyyteen eri sote-alan ammattiryhmissä Oppisopimuksen rooli aikuiskoulutusjärjestelmässä Yliopistokeskuksen koulutustarjonta sote-alalla Ammattikorkeakoulu tutkintoihin johtavan ja muuta lisäpätevyyttä tuovan koulutuksen järjestäjänä Toisen asteen koulutus Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta sekä muu projektitoiminta Yliopistokeskus Ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Muut toimijat Yhteenveto tilastollisesti osoitettavista muutoksista työntekijätarpeissa vuoteen 205 mennessä ammattiryhmittäin Tuotettavien tutkintojen määrät... 46

3 5.. Sairaanhoitajat Sosionomit Terveydenhoitajat Lähihoitajat Sosiaalityöntekijät Koulutuksen sisällöllisen osuvuus sekä jatko-/täydentävät opintotarpeet. Työelämätarpeista nousevat kehittämishankkeet Maahanmuuttajataustaisten oppimisvalmiuksien edistäminen Vakiintunut, muutostarpeita seuraava alueellinen työryhmä Oppisopimuskoulutuksen koordinointi Katsaus selvityksen tuloksiin sekä työryhmän laatimat toimenpidesuositukset Julkaisija: Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto, 20 ISBN ISSN

4 . Selvityksen tausta ja lähtökohdat Sosiaali- ja terveysala on alueellisessa palvelurakenneuudistuksessa kokenut lyhyen ajan sisään muutoksia, jotka edellyttävät myös osaamistarpeiden uudelleen tarkastelua. Lisäksi ennustettavissa on ollut jo pidemmän aikaan työvoiman voimakas uudistuminen, joka on konkretisoitunut jo muun muassa vaikeutena saada alan tutkinnon omaavia päteviä sijaisia. Eläköitymisten määrä on kasvamassa ennustetusti siinä määrin, että hakijoita per auki oleva toimi/virka on koko ajan vähemmän. Valtakunnallisesti osaamistarpeiden alueelliselle tarkastelulle on tullut paineita lainsäädännöllisten uudistusten kautta sekä eri selvityksen suosituksissa. Laaditut suositukset ennakoivat tulevan hallitusohjelmakauden aikana palvelujärjestelmään muutoksia. Terveydenhuollon laissa (.5.20 voimaan tullut) edellytetään alueellisesti, maakuntaliiton toimesta osaamistarpeiden selvittämiseen/ muutosten ennakointiin. Lainsäädäntö ottaa myös kantaa terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä koulutustasoon, muun muassa ensihoidossa hoitotasolla edellytetään jatkossa erityistä pätevöitymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista koskevassa raportissa (STM, ) todetaan muun muassa, että kehittämisen tukirakenteella tulee olla yhteys kehitettävän palvelujärjestelmän lisäksi tutkimus- ja oppilaitoksiin koulutusjärjestelmässä. Kritiikin kohteena on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä, koulutusta ja tukimusta koskeva lainsäädäntö, koska se on pirstaloitu useaan eri lakiin. Ratkaistavaksi työryhmä asettaa sen, miten jatkossa ohjataan ja tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta palvelujärjestelmässä. Alueelliselle kehittämistyölle peräänkuulutetaan entistä painavampaa tukea. Lisäksi eri asiakasryhmiä varten on valmisteltu laatusuosituksia, kesäkuussa 20 julkaistaan kehasraportti, joka ottaa kantaa muun muassa kehitysvammaisten palveluasumiseen liittyvän erityisosaamisen turvaamiseen. Keväällä valittu uusi hallitus valmistelee parhaillaan myös vanhuspalvelulakia, joka tulee asettamaan paineita palvelujen sisällölle ja laadulle. Muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskeviin suosituksiin ja toimintaedellytyksiin liittyvät esimerkiksi valtakunnalliset saattohoidon suositukset ja kaikkia sosiaali- ja terveysalan yksikköjä koskeva lääkehoidon suunnitelma. Keski-Pohjanmaan liitto on parhaillaan valmistelemassa valtakunnallisten, ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulun aloituspaikkojen kohdentamista alueelle. Käynnissä on parhaillaan ensimmäinen palautteen antokierros liitolle laadituista taustalaskelmista. Tämä raportti toimitetaan ennakointityön tueksi, jotta maakuntaliitto kykenisi vaikuttamaan alueelle ohjautuvien sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen ohjautumisessa. Keväällä 20 alueen hyvinvoinnin parissa työskentelevät eri toimijat ovat allekirjoittaneet myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen, jossa sitoudutaan alueen hyvinvoinnin edistämiseen monipuolisin keinoin. Taustalla on laadittu hyvinvointistrategia, joka edellyttää osaamisen kehittämiseen moni- ja poikkialaisesti. Syksyllä 200 päädyttiin alueen toimijoiden kesken siihen, että selvitystyöryhmän perustaminen osaamisen todellisen tarpeen kartoittamiseksi on välttämätöntä. Puheenjohtaja Jussi Salminen sai 2

5 liikkeelle eri tahot kiitettävällä tavalla, ja aktiivisesti työryhmässä on osallistuneita ollut noin 20 ihmistä eri organisaatioista. Työryhmän perustamiskokouksessa määriteltiin yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita työskentelylle. Aikajänteeksi sovittiin noin puoli vuotta, jotta kerättyjä tietoja päästään hyödyntämään mahdollisimman nopeasti ja käytänteitä päästään korjaamaan eri rintamilla. Ensimmäisessä kokouksessa kutsuttiin Vaasasta vastaavaa osaamistarveselvitystä laatimassa ollut oppisopimusjohtaja kertomaan heidän työskentelytavoistaan ja saavutetuista tuloksista. Tästä alustuksesta saatiin ideoita myös Keski-Pohjanmaan selvitystä ajatellen. Vaasan selvityksessä rajauksena oli ensisijaisesti lähihoitajien kouluttaminen, lähinnä vanhustyön tarpeisiin. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi työelämä nosti laaja-alaisemman sosiaali- ja terveysalan tarkastelun huomioiden kaikki tutkintotasot ja koulutusmuodot joita paikallisesti on tarjolla. Vaikuttavuutta lähdettiin siis hakemaan laajalla rintamalla ja suurin odotuksin. Selvitykselle asetetut tavoitteet ja tehtävät: Työryhmän tavoitteena on laatia elokuun 20 loppuun mennessä kirjallinen raportti alueen osaamistarpeista sosiaali- ja terveysalan tutkintoon johtavan koulutuksen sekä muun lisä- ja täydennyskoulutuksen osalta. Henkilöstöryhmistä käsitellään lähinnä niitä ammattiryhmiä, joille alueella voidaan paikallisesti koulutusta järjestää. Raportissa tulee ilmenemään myös työntekijämäärien tarpeet seuraavien 3 5 vuoden aikana ammattiryhmittäin työnantajien itse arvioimana. Selvitystietojen pohjalta on tarkoitus tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Selvitys keskittyy henkilöstöpoistuman hallittuun hoitamiseen, myös koulutustarpeet tulee samalla selvitettyä. Selvitys rajattiin koskemaan niin sanottua perinteistä sosiaali- ja terveysalaa. Katsottiin tarkoituksenmukaisena rajata pois muun muassa humanistinen- ja kasvatusala. Marraskuussa 20 käynnistyy rinnakkaisen selvityksen laatiminen, jossa ilmenee lisää tarpeita osittain samoja ammattiryhmiä koskien. Työryhmä kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Käsitelty aineisto ja pöytäkirjat tallennettiin Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston www-sivuille, josta kaikkien osallistuneiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden on ollut mahdollisuus löytää selvitystä koskevia tietoja. Tämä selvitysraportti tullaan julkaisemaan kaikkien mukana olleiden organisaatioiden omilla verkkosivuilla ja se on vapaasti hyödynnettävissä eri tarpeita ajatellen. Työryhmän kokoonpano: Kokkolan kaupunki: Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja, puheenjohtaja Maija Juola vanhustenhuollon palvelujohtaja Iiris Jurvansuu vammaishuollon palvelupäällikkö Raija Laukka hoitotyön palvelupäällikkö Raija Eskola hallinto- ja kehittämispäällikkö Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru: Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä hallintoylihoitaja Maria Isokoski koulutuspäällikkö 3

6 Peruspalveluliikelaitos Jyta: Reetta Hjelm Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys: Soili Mustonen Pohjanmaan ELY-keskus: Kaj Kaski Työ- ja elinkeinotoimisto, Kokkola: Matti Sykkö Anne Mäkipeura palvelujohtaja asumispalvelujohtaja erikoissuunnittelija toimistonjohtaja koulutussuunnittelija Keski-Pohjanmaan liitto: Kauppi Virkkala yhteyspäällikkö Kristiina Niemi projektipäällikkö Ilkka Rintala kehittämissuunnittelija Kokkolanseudun Kehitys Oy: Piia Isosaari/ Marjo Lindholm Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: Pirjo Forss-Pennanen Marja-Liisa Hiironen Riitta Ala-Korpi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius: Paula Kivinen Pirita Kylmä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä: Mervi Huttula Pentti Paananen Leena Sundell Tove Strömbäck Merja Forslund Tuija Nissilä Anne Brandt yritysasiamies koulutusohjelmajohtaja kehittämispäällikkö koulutusohjelmajohtaja koulutuspäällikkö suunnittelija rehtori oppisopimuspäällikkö aikuiskoulutuspäällikkö nuorten koulutuksen päällikkö projektipäällikkö projektipäällikkö työryhmän sihteeri Selvitystyön pohjalta jokainen jäsen pyrkii edistämään laadittuja suosituksia ja toimenpiteitä oman työnsä puolesta ja toimii tiedonvälittäjänä eteenpäin. Selvitystyöryhmässä on ollut mukana strategisesti asioita eteenpäin vieviä tahoja, joiden tehtäväksi jää huolehtia tietojen jalkauttamisesta edel- 4

7 leen. Jo selvitystyön alussa sovittiin siitä, että jatkossa syksystä 20 alkaen perustetaan pysyviä työryhmiä/foorumeja, jotka huolehtivat tietojen päivittymisestä eri alojen osalta ja edustavat niissä ovat tahoja, jotka voivat edistää sisällöllisesti tiettyjen sektoreiden eteenpäin viemistä. 5

8 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavien organisaatioiden työvoimatilanne ja ennakoitavissa olevat haasteet 2. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Peruspalvelulaitos Jyta. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru on yhdeksän kunnan (Kokkola, Kannus, Kruunupyy, Lestijärvi, Toholampi, Halsua, Kaustinen, Veteli, Perho) omistama monitoimialainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatio. Jäsenkuntien väestömäärä on noin asukasta, lisäksi kuntayhtymä palvelee vaihtelevassa määrin lähialueiden kuntien lähes asukasta. Kuntayhtymän missiona on tarjota hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. Visiona on toimia alueen ihmisten hyvinvoinnin taitavana, aikaansaavana ja ketteränä luotsina. Kuntayhtymä muodostuu Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta, joka tarjoaa alueelle erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä seitsemän kunnan (Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin) muodostamasta yhteistoiminta-alueesta, Peruspalveluliikelaitos Jytasta, joka tarjoaa kuntiensa alueelle tarvittavat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Palveluprosessien ja palveluketjujen suunnittelussa painotetaan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteensovittamista. Palvelutuotanto on erikoissairaanhoidossa järjestetty viiden tulosalueen (medisiininen, operatiivinen, psykiatrinen, tutkimus- ja hoitopalvelut, tukipalvelut) toimintana. Peruspalvelut on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen kolmena tulosalueena: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat ovat alkaen muodostaneet yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Samasta ajankohdasta alkaen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on vastannut peruspalveluiden järjestämisvastuusta yhteistoiminta-alueella. Kuntayhtymän liikelaitos Jyta vastaa palvelutuotannosta alueella paitsi Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille. Peruspalvelut tuotetaan erikoissairaanhoidon kanssa yhteisessä hallinnollisessa organisaatiossa. Palveluprosessien ja palveluketjujen suunnittelussa painotetaan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteensovittamista. Palvelutuotanto on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen kolmena tulosalueena: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Tässä raportissa Perhon tuotanto ei ole mukana luvuissa, koska on Jyta-tuotannosta erillään. 6

9 2.. Työntekijärakenne vuonna 200 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun palveluksessa oli vuoden 200 lopussa yhteensä 855 henkilöä, joista erikoissairaanhoidon palveluissa oli 243 henkilöä ja peruspalveluliikelaitoksen palveluissa 62. Suurimman ryhmän, 43 % henkilöstöstä, muodostaa sosiaali- ja terveysalan amk- tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet henkilöt (sairaanhoitajat, kätilöt, röntgenhoitajat, laboratoriohoitajat, fysioterapeutit ym.). Toiseksi suurimman ryhmän, 26 % henkilöstöstä, muodostaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai koulutason tutkinnon suorittaneet henkilöt (lähi-/perushoitajat, lääkintävahtimestarit, mielenterveyshoitajat ym.). Lääkäreitä henkilöstöstä on 7 %, tutkimusta ja hoitoa avustavaa henkilökuntaa 8 % (osastonsihteeri, välinehuoltaja ym.). Tukipalveluissa henkilöstöstä on % (taulukko ). Taulukko : Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden henkilöstö ammattiryhmittäin. Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apulaislääkärit ja amanuenssit) Yhteensä

10 Taulukkoon 2 on koottu esimerkkejä hoitohenkilöstön eri nimikkeistä ja niiden henkilöstömääristä. Kaikki kuntayhtymässä käytössä olevat ammattinimikkeet on esitetty liitteessä. Taulukko 2: Esimerkkejä hoitohenkilöstön eri nimikkeistä ja niiden henkilömääristä. Hoitohenkilöstö (AMK) ( ) ESH JYTA sairaanhoitajat terveydenhoitajat/tth 24 kätilöt 24 röntgenhoitajat 9 fysioterapeutit 8 5 laboratoriohoitajat 42 osastonhoitajat/vastaava apulaisosastonhoitajat 28 3 asumisohjaajat /vastaava 0 3 suuhygienistit 3 Hoitohenkilöt (opisto) (3.2.09) ESH JYTA perushoitajia lähihoitaja 35 mielenterveyshoitajia 22 kodinhoitajat 37 lastenhoitajia 3 asumisohjaajia/vastaava 7 7 hammashoitajat 3 kuntohoitajat 5 jalkojenhoitaja 2 perhetyöntekijä 5 terveyskeskusavustaja 2 osastonsihteerit 57 välinehuoltajat 5 2 8

11 2..2 Ammatillisen henkilöstön (AMK ja opistotaso) eläköityminen, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Kuntayhtymä Kiurussa vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen huippuvuosi on 2023, jolloin eläkepoistuma olisi 09 henkilöä. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteissa, joissa on mukana arviona myös työkyvyttömyyseläkkeet, nykyisestä henkilöstöstä yli puolet eli 930 henkilöä siirtyy eläkkeelle 5 tulevan vuoden aikana eli vuoteen 2025 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain henkilön välillä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty arviot kuntayhtymä Kiurun AMK ja opistotason hoitohenkilöstön eläkkeelle siirtyvien määristä, ammattinimikkeiden muutostarpeista ja henkilöstön lisäystarpeista. Taulukko 3: Kiuru /Keski-Pohjanmaan keskussairaalan henkilöstö (osa ad. 206) Ammattinimike: Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Apulaisosastonhoitaja Fysioterapeutti Kuntoutusohjaaja Audionomi (aik. kuulontutkija) Kuulontutkija 2 Kätilö Laboratoriohoitaja 4 4 Lastenhoitaja Lääkintävahtimestari 5 5 Mielenterveyshoitaja Osastonhoitaja 4 5 Osastonsihteeri 6 6 Perushoitaja/lähihoitaja Röntgenhoitaja 2 2 Sairaanhoitaja Jalkaterapeutti Välinehuoltaja 5 6 Yhteensä

12 Taulukko 4: Kiuru/Peruspalveluliikelaitos Jytan henkilöstö (osa ad. 206) Ammattinimike: Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Apulaisosastonhoitaja Fysioterapeutti Hammashoitaja 2 3 Osastonhoitaja/palveluesimies 2 2 Perushoitaja/lähihoitaja Kodinhoitaja 7-7 Eriasteiset ohjaajat Perhetyöntekijä 2 2 Päihdetyöntekijä Sosiaalityöntekijä 2 3 Puheterapeutti Sairaanhoitaja Suuhygienisti Terveydenhoitaja 5 6 Terveyskeskusavustaja 5 5 Jalkojenhoitaja Eriasteiset avustavat työntekijät 9-9 Kuntohoitaja Yhteensä Erikoissairaanhoidossa muutokset ovat toiminnallisista syistä tehtävät nimikemuutokset opisto/koulutasoisista AMK-tasoisiksi poliklinikoilla, toimenpideyksiköissä ja erityisvalvontaa vaativissa yksiköissä luonnollisen poistuman kautta. Vuodeosastolla em. nimikemuutoksia tullaan tekemään myös yksikön toiminnan luonteen vuoksi tarpeen mukaan samoin luonnollisen poistuman mukaan. Peruspalveluissa hoitotyössä kouluttamattomat vakanssinimikkeet (esim. hoitoapulainen) tullaan suurimmaksi osaksi muuttamaan lähihoitajanimikkeiksi luonnollisen poistuman mukaan. Terveyskeskusavustajanimikkeitä muutetaan vastaamaan nykyisiä terveydenhuollon nimikkeitä. Samoin tarvittaessa luonnollisen poistuman myötä saattaa tulla muitakin vakanssimuutoksia. Eläkkeelle siirtymiset lisäävät huomattavasti uusien työntekijöiden tarvetta sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa. Lisätarvetta sairaanhoitajien rekrytointiin tuo myös se, että koulutason nimikkeitä muutetaan AMK tasoisiksi varsinkin erikoissairaanhoidossa. Lähihoitajia tarvitaan lähitulevaisuudessa runsaasti, koska avustavaa henkilökuntaa muutetaan lähihoitaja nimikkeille. Uuden terveydenhuoltolain myötä tullaan tarvitsemaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita ensihoidon hoitotason sairaankuljetuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittyminen edellyttää myös erilaisten asiantuntijasairaanhoitajien vakanssien perustamista. 0

13 Lisäksi hoitohenkilökunnan tarvetta lisää jatkuva sijaistarve. Tähän on varauduttu vakinaistamalla työntekijöitä sisäiseen sijaisjärjestelmään erikoissairaanhoidossa. Tämä ei kuitenkaan poista määräaikaisten sijaisten tarvetta esimerkiksi lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Peruspalveluissa sisäinen sijaisjärjestelmä on alkanut vasta 200. Sitä tullaan vielä kasvattamaan, mutta silti sijaistarve on merkittävä. Lähihoitaja- ja sairaanhoitajasijaisia ei saada kaikkiin sijaisuuksiin tälläkään hetkellä. Tällä hetkellä on myös jo pula koulutetuista röntgenhoitajista ja laboratoriohoitajista sekä ajoittain kätilöistä. Näitä ammattiryhmiä ei kouluteta Keski-Pohjanmaan alueella. Myös kuulontutkijoita on vaikea saada, koska heitä koulutetaan vain muutamissa ammattikorkeakouluissa. Infektiohoitajaksi olemme kouluttaneet viime vuosina kaksi sairaanhoitajaa Oulaisissa ja päivystäviä sairaanhoitajia koulutettiin omalla paikkakunnalla Hola Keski-Pohjanmaa hankkeen yhteydessä. Peruspalveluista on tälläkin hetkellä päivystävän sairaanhoitajan koulutuksessa henkilöitä. Tämän hetken suunnitelmien mukaan erikoissairaanhoidon hoitohenkilökuntamäärä ei tule oleellisesti kasvamaan. Lähitulevaisuudessa kokonaismäärään vaikuttaa synnytystoiminnan mahdollinen lisääntyminen ja avohoitoistamisen tarpeet. Hoitohenkilökunnan rakenne tulee muuttumaan enenevissä määrin AMK-tasoiseksi. Yhä enemmän tarvitaan erikoisosaamista ja muun muassa laajavastuisten sairaanhoitajien osaamista. Tällä hetkellä ko. tehtävissä on esimerkiksi diabeteshoitajia, infektiohoitaja, kipuhoitajia, päivystäviä sairaanhoitajia, uniapneahoitaja, sonografiahoitajia. Peruspalveluissa henkilöstömitoitusvaatimukset valtakunnan tasolta tullee nostamaan jonkin verran henkilöstömääriä sairaanhoitajissa ja lähihoitajissa. Samoin panostus tulevina vuosina kotihoitoon tulee lisäämään jonkin verran kotihoidon henkilöstöä. Osaan palveluasumisen vapautuvista vakansseista tultaneen ottamaan toiminnanohjaajia (vanhusten virkistäytyminen). Tätä tehtävää voi hoitaa eriasteisesti koulutettu hoitohenkilökunta. Erikoissairaanhoidosta on jäämässä eläkkeelle lähivuosina paljon osastonhoitajia ja apulaisosastonhoitajia. Vaikka perusvaatimuksena ko. vakansseihin on terveystieteen maisterin tutkinto, tulemme varmasti tarvitsemaan myös johtamistyöstä kiinnostuneita ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, koska terveystieteen maistereita ei valmistu alueelle riittävästi. Peruspalveluissa esimiestehtäviin tultaneen valitsemaan ylemmän AMK-tutkinnon omaavia. Lisäksi sairaanhoitajille tullaan tarvitsemaan erikoistumisopintoja eri osaamisalueille erikoissairaanhoidossa sekä peruspalveluissa. Erikoistumisopintoja tarvitaan erilaisille asiantuntijasairaanhoitajille koko kuntayhtymässä (esim. päivystävät sairaanhoitajat, sydänhoitajat, diabeteshoitajat, hengityshoitajat/astmahoitajat, ortopediset hoitajat, syöpätautien asiantuntijahoitaja, gerontologinen hoitotyö jne.). Peruspalveluissa myös dementia-, kehitysvamma- ja geriatrista osaamista tarvitaan jatkossa nykyistä enemmän. Yleiset vaatimukset sairaanhoitajana toimimiselle erikoissairaanhoidossa ovat kasvaneet. Uudet valmistuvat työntekijät tarvitsevat yhä enemmän perehdytystä pystyäkseen työskentelemään eri erikoisaloilla.

14 2..3 Yhteenveto Erikoissairaanhoidon tehostamisen, hoitoketjujen kehittämisen ja väestön ikärakenteen kehityksen seurauksena hoidetaan alueen terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja palvelutaloissa hoitoisuudeltaan aiempaa vaativampia potilaita. Tästä johtuen perinteisen hoiva- ja huolenpidon rinnalla on tarve sairaanhoidolliseen osaamiseen lisääntynyt perusterveydenhuollossa. Työvoimatarve sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista on sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Terveydenhoitajatutkinnon suorittaneet hakeutuvat pääasiallisesti avoterveydenhuollon tehtäviin. Koulutus vastaa pääasiallisesti avoterveydenhuollon työvoimatarpeeseen kohdentuen kansansairauksien ehkäisyyn ja seurantaan. Sairaanhoitajien koulutusmäärää alueella on lisättävä ja aloituspaikkoja on lisättävä huomioiden alueen kasvava sairaanhoitajatarve. Sairaanhoitajien tarve on ensisijainen erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa eläköitymisen, tehtävänimikemuutosten, tehtävän siirtojen ja henkilöstömitoitusten korjaamisen vuoksi. Bioanalyytikko-, röntgenhoitaja- ja kätilökoulutusta ei ole alueella. Koulutusorganisaatioiden tulisi selvittää mahdollisuuksia järjestää alueella tutkintoon johtavia koulutuksia, kuten bioanalyytikko, röntgenhoitaja ja kätilö, yhteistyössä muiden alueen ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Esimiestasolta (hoitotyön johtaminen) siirtyminen eläkkeelle kasvaa lähivuosina. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon soveltuvien ylempien korkeakoulututkintojen ja YAMK- tutkintojen (sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen) tarve kasvaa. Lähihoitajien koulutusmääriä tulee lisätä. Peruspalveluissa lähihoitajien tarve kasvaa, kun avustavan henkilökunnan vakanssit ja kodinhoitajien vakanssit muutetaan lähihoitajiksi luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi henkilöstömitoituksien korjaus tuo lisätarpeen. Kiurun strategiassa painotetaan nopean vasteen toimintaa, synnytysten hoitamista, kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä avopainotteista toimintamallia. Erilaisia erikoistumisopintoja tarvitaan tehtävän siirtojen vuoksi (lääkäreiltä hoitajille) ja hoitoprosessien kehittämiseksi erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin. Erikoistumisopintoja tarvitaan seuraaville ryhmille: päivystävät sairaanhoitajat, sydänhoitajat, diabeteshoitajat, hengityshoitajat/ astmahoitajat, ortopediset hoitajat, syöpätautien asiantuntijahoitaja, gerontologiseen hoitotyöhön erikoistunut hoitaja jne. Peruspalveluissa myös dementia-, kehitysvamma- ja psykogeriatrista osaamista tarvitaan jatkossa nykyistä enemmän. Kuntayhtymässä tehostetaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen koordinointia sekä kehitetään uusia toimintamalleja kliinisen opiskelun toteuttamiseen. 2

15 2.2 Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Kokkolan kaupunki, jossa on asukkaita noin , järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut paitsi omille kuntalaisilleen myös Kruunupyyn kunnalle ns. isäntäkuntamallilla. Vuoden 2009 alusta lukien kuntaan liitettiin Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Samasta ajankohdasta lukien alkoi myös em. yhteistyö Kruunupyyn kunnan kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät 200 lukien sivistystoimen alaisuuteen. Kaupungin väestöstä on ruotsinkielisiä 3.7 %. Kruunupyyssä ruotsinkielisten osuus on 88 %. Tämä asettaa vaatimuksia myös henkilöstön kielitaidon suhteen. Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on auttaa ja tukea kuntalaisia selviytymään sosiaalisista ja terveydellisistä riskeistä sekä taloudellisista vaikeuksista ehkäisevillä toimenpiteillä ja järjestämällä tarpeen mukaisia ja monipuolisia palveluita. Sosiaali- ja terveystoimi jakaantuu neljään tulosalueeseen: - sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus (hallinto) - sosiaali- ja vammaispalvelut - vanhuspalvelut - terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunnan budjetti vuodelle 20 on euroa, joka jakautuu tulosalueittain seuraavasti: - hallinto sosiaali- ja vammaispalvelut vanhuspalvelut terveyspalvelut ,854 3

16 2.2. Henkilöstörakenne 200 Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön määrä oli 40 henkilöä. Vakinaisia henkilöitä oli 899, määräaikaisia 476, oppisopimuksella kaksi, työllistettyjä 22 ja muita kaksi. Henkilöstön määrään sisältyy päätoimisessa palvelussuhteessa vuoden lopussa olleet vakinaiset ja määräaikaiset henkilöt. Luvut sisältävät myös virkavapaalla/työlomalla olleet henkilöt. Eniten henkilökuntaa oli vanhuspalveluissa 70 henkilöä eli yli puolet palkansaajista (50. %) työskenteli vanhuspalveluissa. Terveydenhuollossa henkilöstöä oli 466 henkilöä (33.3 %), sosiaali- ja vammaispalveluissa 209 (4.9 %) sekä hallinnossa 6 (. %). Määräaikaisten käyttö oli suurinta vanhuspalveluissa, sillä henkilöstöstä määräaikaisia oli 39 %. Terveydenhuoltohenkilöstöstä määräaikaisia oli 28 % ja sosiaali- ja vammaispalveluissa 32 %. Taulukko 5: Palvelussuhteiden määrä tulosalueittain Tulosalue Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Muut yht. Hallinto Sosiaali- ja vammaispalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Yhteensä

17 2.2.2 Ammatillisen henkilöstön eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Taulukko 6: Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön ammatillinen eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Ammattinimike Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Kotipalveluohjaaja Kodinhoitaja 8 8 Lastenvalvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö 3 3 Perhetyöntekijä 2 2 Sosiaalityöntekijä /ylempi kk-tutkinto 3 3 Sosionomi 6 6 Lähihoitaja Erityisavustaja Hoitaja 2 2 Avustaja 2 2 Kotiavustaja Palveluesimies Perushoitaja 6 6 Terveydenhoitaja 7 8 Amk-tutkinto (geronomi/sh) 4 4 Hoitoapulainen 8 8 Hoitoavustaja 2 2 Kuntohoitaja Sairaanhoitaja Apulaisosastonhoitaja 2 2 Fysioterapeutti 2 2 Hammashoitaja Hammashuollon vastaanottoavustaja Kuntoutussihteeri Osastosihteeri / terveyskeskusavustaja 2-2 Osastonhoitaja/palveluesimies 3 3 Perheohjaaja 2 2 Puheterapeutti 4 4 Suuhygienisti 2½ 2½ Röntgenhoitaja Välinehuoltaja 3½ ja /3 3½ ja /3 Yhteensä ,33 39,33 5

18 Taulukko 7: Kokkolan terveyskeskuksen henkilöstön ammatillinen eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Kokkolan terveyskeskushenkilöstö Ammattinimike: Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Apulaisosastonhoitaja 2 2 Fysioterapeutti 2 2 Hammashoitaja Hammashuollon vastaanottoavustaja Kuntoutussihteeri Osastosihteeri / terveyskeskusavustaja 2-2 Osastonhoitaja/palveluesimies 3 3 Palvelupäällikkö Perushoitaja/lähihoitaja - Perheohjaaja 2 2 Puheterapeutti 4 4 Sairaanhoitaja Suuhygienisti 2½ 2½ Terveydenhoitaja Röntgenhoitaja Välinehuoltaja 3,5 ja 0,33 3,5 ja 0,33 Terveyskeskus yhteensä 38 44,33 83,33 Mukana Kruunupyyn terveyskeskusavustaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja hammashoitaja. Vähennykset: Perushoitajat, osastosihteeri, toimistosihteeri. Sairaanhoitajia tullaan tarvitsemaan kaksinkertainen määrä tilastoihin verrattuna. Eläkkeelle vuoteen 205 mennessä jää 7 sairaanhoitajaa, muutokset kouluasteen työntekijöistä sairaanhoitajiksi 9 ja lisätarve vastaanotoille ja osastoille tarkoittaa yhteensä 34 sairaanhoitajien lisäystä. Kun vakituisen toimen haltijoiden määrä kasvaa, tarvitaan sairaanhoitajia myös sijaisina. Neuvoloihin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitajien lisäys n. 6 (7 eläkkeelle ja 9 terveydenhoitajan lisäys). Välinehuoltajia ei jää eläkkeelle, mutta lisätarve vuoteen 205 on 3 ½ välinehuoltajaa. Hammashoitajia (ruotsinkielisiä) tarvitaan vuoteen 205 mennessä 8, eläkkeelle on jäämässä 4 ja lisätarve on 4 hammashoitajaa. Lähiesimiehien tarve on jo nyt ja tulevaisuudessa 205 mennessä eläkkeelle siirtyy 3 osastonhoitajaa ja palveluesimies, lisäksi on vapautunut apulaisosastonhoitajan toimia. Osastoilla on perushoitajia/lähihoitajia enemmän kuin sairaanhoitajia, suhde tulee muuttumaan siten että sairaanhoitajien ja perushoitajien määrä on suunnilleen tasan. Vastaanotoilla muutetaan tulevaisuudessa toimistotyöntekijän ja perushoitajan toimia sairaanhoitajan toimiksi. Osastoilla on tarve muuttaa lähihoitajan toimia sairaanhoitajan toimiksi toiminnan luonteen muutoksen takia. Vastaanotoilla toimistotyöntekijän toimi muutetaan sairaanhoitajan toimeksi. Kansansairauksien hoitoon erikoistumiskoulutusta kaivataan sairaanhoitajille. 6

19 Taulukko 8: Sosiaali-, vammais-, kotihoidon, vanhusten laitos- ja palveluasumisen eläköityminen ja arvioidut rekrytointitarpeet ammattiryhmittäin Ammattinimike Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Kotipalveluohjaaja Kodinhoitaja 8 8 Lastenvalvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö 2 2 Perhetyöntekijä 2 2 Sosiaalityöntekijä /ylempi kk-tutkinto 3 3 Sosionomi 6 6 Lähihoitaja Erityisavustaja Hoitaja 2 2 Avustaja 2 2 Kotiavustaja Palveluesimies Perushoitaja 6 6 Terveydenhoitaja 2 2 Amk-tutkinto (geronomi/sh) 4 4 Hoitoapulainen 8 8 Hoitoavustaja 2 2 Kuntohoitaja Sairaanhoitaja Fysioterapeutti 2 2 7

20 Taulukko 9: Sosiaalipalveluista eläkkeelle siirtyvät Nimike yht. Kotipalveluohjaaja Kodinhoitaja Lastenvalvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö 2 Perhetyöntekijä 2 Yhteensä Taulukko 0: Sosiaalipalveluiden rekrytointitarpeet Nimike yht. Sos.tt.pät./yl. kk-tutk. 3 Sosion.(amk)/(perhetyö) 3 Lähihoitaja 2 Yhteensä Taulukko : Vammaispalveluista eläkkeelle siirtyvät Nimike yht. Erityisavustaja Hoitaja 2 Yhteensä 3 Taulukko 2: Vammaispalveluiden rekrytointitarpeet Nimike yht. Avustaja 2 2 Lähihoitaja Sosionomi 3 Yhteensä Lähihoitajien määrä pitää sisällään sekä eläkkeelle siirtyvien korvaamisen että laajenevan asumispalvelun henkilöstötarpeet. Sosionomit tulevat työtoiminnan ja asumispalvelujen ohjaajiksi. Uusia kehitysvammaisia tulee asumispalvelujen piiriin henkilöä vuosina ja heille tulee järjestää palveluasuminen sekä kotiin järjestettävät tukipalvelut. 8

Lena Kalliokoski, Riitta Ala-Korpi, Pirjo Forss-Pennanen (toim.) KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OSAAMISTARVESELVITYS

Lena Kalliokoski, Riitta Ala-Korpi, Pirjo Forss-Pennanen (toim.) KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OSAAMISTARVESELVITYS Lena Kalliokoski, Riitta Ala-Korpi, Pirjo Forss-Pennanen (toim.) KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OSAAMISTARVESELVITYS Lena Kalliokoski, Riitta Ala-Korpi, Pirjo Forss-Pennanen (toim.) KESKI-POHJANMAAN

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Kuopion seutukunta Heikki Miettinen/30.12.2005 Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Henkilöstötarpeen ennakointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Virkojen ja työsopimussuhteiden kelpoisuusehdot

Virkojen ja työsopimussuhteiden kelpoisuusehdot Virkojen ja työsopimussuhteiden kelpoisuusehdot Päivitetty 1.9.2016 Hallintosääntö 16 : virkoihin ja työsuhteisiin vaadittavasta kelpoisuudesta päättää hallitus. 1. Lääkärihenkilöstö Amanuenssi Apulaisylilääkäri

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas 26.8.2011 Alueen työikäisen väestön muutos ja sen vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen uusimman tutkimuksen valossa. Jarkko Pietilä, Keski-Suomen Liitto Luonnollinen väestölisäys,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja palvelun käyttö ja kehittäminen Seminaari 26.10.2015 Merja Väistö Erityisasiantuntija Sisältö Katsaus taaksepäin: vuoden 2015 yhteishaut Uutena opintopolkuun

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 Julkaisuvapaa 26.6.2012 Terveys-, sosiaali- ja opetusalan osaajista edelleen pulaa Hämeen TE-toimistojen touko-kesäkuun

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. 1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. Tarkistettu kelpoisuusrekisteri tulee voimaan 1.3.2012 lukien Kelpoisuutena

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

21702174 Mielenterveystyö

21702174 Mielenterveystyö Kaupunginhallitus 30 01.02.2016 Uusien virkojen ja työsuhteiden perustaminen ja vakanssien lakkauttaminen 2016 170/01.01.00.00/2016 Kaupunginhallitus 01.02.2016 30 Valmistelijat: taloussuunnittelija Janne

Lisätiedot

Vuonna 2016 perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet sekä vuonna 2016 tehtävät vakanssimuutokset

Vuonna 2016 perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet sekä vuonna 2016 tehtävät vakanssimuutokset Vuonna 2016 perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet sekä vuonna 2016 tehtävät vakanssimuutokset oimielin Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi ulosalue Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen Tervetuloa Sydän-Suomen saarikaupunkiin! K-S sote sekä aluehallinnon Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Riitta Vanhanen valmistelu Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot