Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys TYÖRYHMÄN RAPORTTI, SYYSKUU 20 Kokkolan kaupunki Karleby stad

2 Sisällys. Selvityksen tausta ja lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavien organisaatioiden työvoimatilanne ja ennakoitavissa olevat haasteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Peruspalvelulaitos Jyta Työntekijärakenne vuonna Ammatillisen henkilöstön (AMK ja opistotaso) eläköityminen, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Yhteenveto Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Henkilöstörakenne Ammatillisen henkilöstön eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Yhteenveto Kolmannen sektorin tilannekatsaus Yksityissektorin palvelutarjonta Kosekin raportoimana Keskipohjalaisen hyvinvoinnin kehittämisen painopisteet ja koulutus- ja osaamistarpeiden alueellinen ennakointi Maakuntaohjelma ja maakunnallinen hyvinvointistrategia Koulutustarpeiden alueellinen ennakointi Keski-Pohjanmaan tavoitteet KESU -kierroksella Koulutusta rahoittavien viranomaisten sekä koulutuksenjärjestäjien rooli osaamisen turvaamisessa ELYn linjaukset työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisessä. Kokkolan TE-toimiston tilannekatsaus työllistyvyyteen eri sote-alan ammattiryhmissä Oppisopimuksen rooli aikuiskoulutusjärjestelmässä Yliopistokeskuksen koulutustarjonta sote-alalla Ammattikorkeakoulu tutkintoihin johtavan ja muuta lisäpätevyyttä tuovan koulutuksen järjestäjänä Toisen asteen koulutus Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta sekä muu projektitoiminta Yliopistokeskus Ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Muut toimijat Yhteenveto tilastollisesti osoitettavista muutoksista työntekijätarpeissa vuoteen 205 mennessä ammattiryhmittäin Tuotettavien tutkintojen määrät... 46

3 5.. Sairaanhoitajat Sosionomit Terveydenhoitajat Lähihoitajat Sosiaalityöntekijät Koulutuksen sisällöllisen osuvuus sekä jatko-/täydentävät opintotarpeet. Työelämätarpeista nousevat kehittämishankkeet Maahanmuuttajataustaisten oppimisvalmiuksien edistäminen Vakiintunut, muutostarpeita seuraava alueellinen työryhmä Oppisopimuskoulutuksen koordinointi Katsaus selvityksen tuloksiin sekä työryhmän laatimat toimenpidesuositukset Julkaisija: Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto, 20 ISBN ISSN

4 . Selvityksen tausta ja lähtökohdat Sosiaali- ja terveysala on alueellisessa palvelurakenneuudistuksessa kokenut lyhyen ajan sisään muutoksia, jotka edellyttävät myös osaamistarpeiden uudelleen tarkastelua. Lisäksi ennustettavissa on ollut jo pidemmän aikaan työvoiman voimakas uudistuminen, joka on konkretisoitunut jo muun muassa vaikeutena saada alan tutkinnon omaavia päteviä sijaisia. Eläköitymisten määrä on kasvamassa ennustetusti siinä määrin, että hakijoita per auki oleva toimi/virka on koko ajan vähemmän. Valtakunnallisesti osaamistarpeiden alueelliselle tarkastelulle on tullut paineita lainsäädännöllisten uudistusten kautta sekä eri selvityksen suosituksissa. Laaditut suositukset ennakoivat tulevan hallitusohjelmakauden aikana palvelujärjestelmään muutoksia. Terveydenhuollon laissa (.5.20 voimaan tullut) edellytetään alueellisesti, maakuntaliiton toimesta osaamistarpeiden selvittämiseen/ muutosten ennakointiin. Lainsäädäntö ottaa myös kantaa terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä koulutustasoon, muun muassa ensihoidossa hoitotasolla edellytetään jatkossa erityistä pätevöitymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista koskevassa raportissa (STM, ) todetaan muun muassa, että kehittämisen tukirakenteella tulee olla yhteys kehitettävän palvelujärjestelmän lisäksi tutkimus- ja oppilaitoksiin koulutusjärjestelmässä. Kritiikin kohteena on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä, koulutusta ja tukimusta koskeva lainsäädäntö, koska se on pirstaloitu useaan eri lakiin. Ratkaistavaksi työryhmä asettaa sen, miten jatkossa ohjataan ja tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta palvelujärjestelmässä. Alueelliselle kehittämistyölle peräänkuulutetaan entistä painavampaa tukea. Lisäksi eri asiakasryhmiä varten on valmisteltu laatusuosituksia, kesäkuussa 20 julkaistaan kehasraportti, joka ottaa kantaa muun muassa kehitysvammaisten palveluasumiseen liittyvän erityisosaamisen turvaamiseen. Keväällä valittu uusi hallitus valmistelee parhaillaan myös vanhuspalvelulakia, joka tulee asettamaan paineita palvelujen sisällölle ja laadulle. Muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskeviin suosituksiin ja toimintaedellytyksiin liittyvät esimerkiksi valtakunnalliset saattohoidon suositukset ja kaikkia sosiaali- ja terveysalan yksikköjä koskeva lääkehoidon suunnitelma. Keski-Pohjanmaan liitto on parhaillaan valmistelemassa valtakunnallisten, ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulun aloituspaikkojen kohdentamista alueelle. Käynnissä on parhaillaan ensimmäinen palautteen antokierros liitolle laadituista taustalaskelmista. Tämä raportti toimitetaan ennakointityön tueksi, jotta maakuntaliitto kykenisi vaikuttamaan alueelle ohjautuvien sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen ohjautumisessa. Keväällä 20 alueen hyvinvoinnin parissa työskentelevät eri toimijat ovat allekirjoittaneet myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen, jossa sitoudutaan alueen hyvinvoinnin edistämiseen monipuolisin keinoin. Taustalla on laadittu hyvinvointistrategia, joka edellyttää osaamisen kehittämiseen moni- ja poikkialaisesti. Syksyllä 200 päädyttiin alueen toimijoiden kesken siihen, että selvitystyöryhmän perustaminen osaamisen todellisen tarpeen kartoittamiseksi on välttämätöntä. Puheenjohtaja Jussi Salminen sai 2

5 liikkeelle eri tahot kiitettävällä tavalla, ja aktiivisesti työryhmässä on osallistuneita ollut noin 20 ihmistä eri organisaatioista. Työryhmän perustamiskokouksessa määriteltiin yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita työskentelylle. Aikajänteeksi sovittiin noin puoli vuotta, jotta kerättyjä tietoja päästään hyödyntämään mahdollisimman nopeasti ja käytänteitä päästään korjaamaan eri rintamilla. Ensimmäisessä kokouksessa kutsuttiin Vaasasta vastaavaa osaamistarveselvitystä laatimassa ollut oppisopimusjohtaja kertomaan heidän työskentelytavoistaan ja saavutetuista tuloksista. Tästä alustuksesta saatiin ideoita myös Keski-Pohjanmaan selvitystä ajatellen. Vaasan selvityksessä rajauksena oli ensisijaisesti lähihoitajien kouluttaminen, lähinnä vanhustyön tarpeisiin. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi työelämä nosti laaja-alaisemman sosiaali- ja terveysalan tarkastelun huomioiden kaikki tutkintotasot ja koulutusmuodot joita paikallisesti on tarjolla. Vaikuttavuutta lähdettiin siis hakemaan laajalla rintamalla ja suurin odotuksin. Selvitykselle asetetut tavoitteet ja tehtävät: Työryhmän tavoitteena on laatia elokuun 20 loppuun mennessä kirjallinen raportti alueen osaamistarpeista sosiaali- ja terveysalan tutkintoon johtavan koulutuksen sekä muun lisä- ja täydennyskoulutuksen osalta. Henkilöstöryhmistä käsitellään lähinnä niitä ammattiryhmiä, joille alueella voidaan paikallisesti koulutusta järjestää. Raportissa tulee ilmenemään myös työntekijämäärien tarpeet seuraavien 3 5 vuoden aikana ammattiryhmittäin työnantajien itse arvioimana. Selvitystietojen pohjalta on tarkoitus tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Selvitys keskittyy henkilöstöpoistuman hallittuun hoitamiseen, myös koulutustarpeet tulee samalla selvitettyä. Selvitys rajattiin koskemaan niin sanottua perinteistä sosiaali- ja terveysalaa. Katsottiin tarkoituksenmukaisena rajata pois muun muassa humanistinen- ja kasvatusala. Marraskuussa 20 käynnistyy rinnakkaisen selvityksen laatiminen, jossa ilmenee lisää tarpeita osittain samoja ammattiryhmiä koskien. Työryhmä kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Käsitelty aineisto ja pöytäkirjat tallennettiin Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston www-sivuille, josta kaikkien osallistuneiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden on ollut mahdollisuus löytää selvitystä koskevia tietoja. Tämä selvitysraportti tullaan julkaisemaan kaikkien mukana olleiden organisaatioiden omilla verkkosivuilla ja se on vapaasti hyödynnettävissä eri tarpeita ajatellen. Työryhmän kokoonpano: Kokkolan kaupunki: Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja, puheenjohtaja Maija Juola vanhustenhuollon palvelujohtaja Iiris Jurvansuu vammaishuollon palvelupäällikkö Raija Laukka hoitotyön palvelupäällikkö Raija Eskola hallinto- ja kehittämispäällikkö Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru: Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä hallintoylihoitaja Maria Isokoski koulutuspäällikkö 3

6 Peruspalveluliikelaitos Jyta: Reetta Hjelm Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys: Soili Mustonen Pohjanmaan ELY-keskus: Kaj Kaski Työ- ja elinkeinotoimisto, Kokkola: Matti Sykkö Anne Mäkipeura palvelujohtaja asumispalvelujohtaja erikoissuunnittelija toimistonjohtaja koulutussuunnittelija Keski-Pohjanmaan liitto: Kauppi Virkkala yhteyspäällikkö Kristiina Niemi projektipäällikkö Ilkka Rintala kehittämissuunnittelija Kokkolanseudun Kehitys Oy: Piia Isosaari/ Marjo Lindholm Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: Pirjo Forss-Pennanen Marja-Liisa Hiironen Riitta Ala-Korpi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius: Paula Kivinen Pirita Kylmä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä: Mervi Huttula Pentti Paananen Leena Sundell Tove Strömbäck Merja Forslund Tuija Nissilä Anne Brandt yritysasiamies koulutusohjelmajohtaja kehittämispäällikkö koulutusohjelmajohtaja koulutuspäällikkö suunnittelija rehtori oppisopimuspäällikkö aikuiskoulutuspäällikkö nuorten koulutuksen päällikkö projektipäällikkö projektipäällikkö työryhmän sihteeri Selvitystyön pohjalta jokainen jäsen pyrkii edistämään laadittuja suosituksia ja toimenpiteitä oman työnsä puolesta ja toimii tiedonvälittäjänä eteenpäin. Selvitystyöryhmässä on ollut mukana strategisesti asioita eteenpäin vieviä tahoja, joiden tehtäväksi jää huolehtia tietojen jalkauttamisesta edel- 4

7 leen. Jo selvitystyön alussa sovittiin siitä, että jatkossa syksystä 20 alkaen perustetaan pysyviä työryhmiä/foorumeja, jotka huolehtivat tietojen päivittymisestä eri alojen osalta ja edustavat niissä ovat tahoja, jotka voivat edistää sisällöllisesti tiettyjen sektoreiden eteenpäin viemistä. 5

8 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavien organisaatioiden työvoimatilanne ja ennakoitavissa olevat haasteet 2. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Peruspalvelulaitos Jyta. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru on yhdeksän kunnan (Kokkola, Kannus, Kruunupyy, Lestijärvi, Toholampi, Halsua, Kaustinen, Veteli, Perho) omistama monitoimialainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatio. Jäsenkuntien väestömäärä on noin asukasta, lisäksi kuntayhtymä palvelee vaihtelevassa määrin lähialueiden kuntien lähes asukasta. Kuntayhtymän missiona on tarjota hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. Visiona on toimia alueen ihmisten hyvinvoinnin taitavana, aikaansaavana ja ketteränä luotsina. Kuntayhtymä muodostuu Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta, joka tarjoaa alueelle erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä seitsemän kunnan (Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin) muodostamasta yhteistoiminta-alueesta, Peruspalveluliikelaitos Jytasta, joka tarjoaa kuntiensa alueelle tarvittavat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Palveluprosessien ja palveluketjujen suunnittelussa painotetaan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteensovittamista. Palvelutuotanto on erikoissairaanhoidossa järjestetty viiden tulosalueen (medisiininen, operatiivinen, psykiatrinen, tutkimus- ja hoitopalvelut, tukipalvelut) toimintana. Peruspalvelut on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen kolmena tulosalueena: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat ovat alkaen muodostaneet yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Samasta ajankohdasta alkaen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on vastannut peruspalveluiden järjestämisvastuusta yhteistoiminta-alueella. Kuntayhtymän liikelaitos Jyta vastaa palvelutuotannosta alueella paitsi Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille. Peruspalvelut tuotetaan erikoissairaanhoidon kanssa yhteisessä hallinnollisessa organisaatiossa. Palveluprosessien ja palveluketjujen suunnittelussa painotetaan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteensovittamista. Palvelutuotanto on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen kolmena tulosalueena: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Tässä raportissa Perhon tuotanto ei ole mukana luvuissa, koska on Jyta-tuotannosta erillään. 6

9 2.. Työntekijärakenne vuonna 200 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun palveluksessa oli vuoden 200 lopussa yhteensä 855 henkilöä, joista erikoissairaanhoidon palveluissa oli 243 henkilöä ja peruspalveluliikelaitoksen palveluissa 62. Suurimman ryhmän, 43 % henkilöstöstä, muodostaa sosiaali- ja terveysalan amk- tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet henkilöt (sairaanhoitajat, kätilöt, röntgenhoitajat, laboratoriohoitajat, fysioterapeutit ym.). Toiseksi suurimman ryhmän, 26 % henkilöstöstä, muodostaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai koulutason tutkinnon suorittaneet henkilöt (lähi-/perushoitajat, lääkintävahtimestarit, mielenterveyshoitajat ym.). Lääkäreitä henkilöstöstä on 7 %, tutkimusta ja hoitoa avustavaa henkilökuntaa 8 % (osastonsihteeri, välinehuoltaja ym.). Tukipalveluissa henkilöstöstä on % (taulukko ). Taulukko : Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden henkilöstö ammattiryhmittäin. Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apulaislääkärit ja amanuenssit) Yhteensä

10 Taulukkoon 2 on koottu esimerkkejä hoitohenkilöstön eri nimikkeistä ja niiden henkilöstömääristä. Kaikki kuntayhtymässä käytössä olevat ammattinimikkeet on esitetty liitteessä. Taulukko 2: Esimerkkejä hoitohenkilöstön eri nimikkeistä ja niiden henkilömääristä. Hoitohenkilöstö (AMK) ( ) ESH JYTA sairaanhoitajat terveydenhoitajat/tth 24 kätilöt 24 röntgenhoitajat 9 fysioterapeutit 8 5 laboratoriohoitajat 42 osastonhoitajat/vastaava apulaisosastonhoitajat 28 3 asumisohjaajat /vastaava 0 3 suuhygienistit 3 Hoitohenkilöt (opisto) (3.2.09) ESH JYTA perushoitajia lähihoitaja 35 mielenterveyshoitajia 22 kodinhoitajat 37 lastenhoitajia 3 asumisohjaajia/vastaava 7 7 hammashoitajat 3 kuntohoitajat 5 jalkojenhoitaja 2 perhetyöntekijä 5 terveyskeskusavustaja 2 osastonsihteerit 57 välinehuoltajat 5 2 8

11 2..2 Ammatillisen henkilöstön (AMK ja opistotaso) eläköityminen, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Kuntayhtymä Kiurussa vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen huippuvuosi on 2023, jolloin eläkepoistuma olisi 09 henkilöä. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteissa, joissa on mukana arviona myös työkyvyttömyyseläkkeet, nykyisestä henkilöstöstä yli puolet eli 930 henkilöä siirtyy eläkkeelle 5 tulevan vuoden aikana eli vuoteen 2025 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain henkilön välillä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty arviot kuntayhtymä Kiurun AMK ja opistotason hoitohenkilöstön eläkkeelle siirtyvien määristä, ammattinimikkeiden muutostarpeista ja henkilöstön lisäystarpeista. Taulukko 3: Kiuru /Keski-Pohjanmaan keskussairaalan henkilöstö (osa ad. 206) Ammattinimike: Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Apulaisosastonhoitaja Fysioterapeutti Kuntoutusohjaaja Audionomi (aik. kuulontutkija) Kuulontutkija 2 Kätilö Laboratoriohoitaja 4 4 Lastenhoitaja Lääkintävahtimestari 5 5 Mielenterveyshoitaja Osastonhoitaja 4 5 Osastonsihteeri 6 6 Perushoitaja/lähihoitaja Röntgenhoitaja 2 2 Sairaanhoitaja Jalkaterapeutti Välinehuoltaja 5 6 Yhteensä

12 Taulukko 4: Kiuru/Peruspalveluliikelaitos Jytan henkilöstö (osa ad. 206) Ammattinimike: Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Apulaisosastonhoitaja Fysioterapeutti Hammashoitaja 2 3 Osastonhoitaja/palveluesimies 2 2 Perushoitaja/lähihoitaja Kodinhoitaja 7-7 Eriasteiset ohjaajat Perhetyöntekijä 2 2 Päihdetyöntekijä Sosiaalityöntekijä 2 3 Puheterapeutti Sairaanhoitaja Suuhygienisti Terveydenhoitaja 5 6 Terveyskeskusavustaja 5 5 Jalkojenhoitaja Eriasteiset avustavat työntekijät 9-9 Kuntohoitaja Yhteensä Erikoissairaanhoidossa muutokset ovat toiminnallisista syistä tehtävät nimikemuutokset opisto/koulutasoisista AMK-tasoisiksi poliklinikoilla, toimenpideyksiköissä ja erityisvalvontaa vaativissa yksiköissä luonnollisen poistuman kautta. Vuodeosastolla em. nimikemuutoksia tullaan tekemään myös yksikön toiminnan luonteen vuoksi tarpeen mukaan samoin luonnollisen poistuman mukaan. Peruspalveluissa hoitotyössä kouluttamattomat vakanssinimikkeet (esim. hoitoapulainen) tullaan suurimmaksi osaksi muuttamaan lähihoitajanimikkeiksi luonnollisen poistuman mukaan. Terveyskeskusavustajanimikkeitä muutetaan vastaamaan nykyisiä terveydenhuollon nimikkeitä. Samoin tarvittaessa luonnollisen poistuman myötä saattaa tulla muitakin vakanssimuutoksia. Eläkkeelle siirtymiset lisäävät huomattavasti uusien työntekijöiden tarvetta sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa. Lisätarvetta sairaanhoitajien rekrytointiin tuo myös se, että koulutason nimikkeitä muutetaan AMK tasoisiksi varsinkin erikoissairaanhoidossa. Lähihoitajia tarvitaan lähitulevaisuudessa runsaasti, koska avustavaa henkilökuntaa muutetaan lähihoitaja nimikkeille. Uuden terveydenhuoltolain myötä tullaan tarvitsemaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita ensihoidon hoitotason sairaankuljetuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittyminen edellyttää myös erilaisten asiantuntijasairaanhoitajien vakanssien perustamista. 0

13 Lisäksi hoitohenkilökunnan tarvetta lisää jatkuva sijaistarve. Tähän on varauduttu vakinaistamalla työntekijöitä sisäiseen sijaisjärjestelmään erikoissairaanhoidossa. Tämä ei kuitenkaan poista määräaikaisten sijaisten tarvetta esimerkiksi lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Peruspalveluissa sisäinen sijaisjärjestelmä on alkanut vasta 200. Sitä tullaan vielä kasvattamaan, mutta silti sijaistarve on merkittävä. Lähihoitaja- ja sairaanhoitajasijaisia ei saada kaikkiin sijaisuuksiin tälläkään hetkellä. Tällä hetkellä on myös jo pula koulutetuista röntgenhoitajista ja laboratoriohoitajista sekä ajoittain kätilöistä. Näitä ammattiryhmiä ei kouluteta Keski-Pohjanmaan alueella. Myös kuulontutkijoita on vaikea saada, koska heitä koulutetaan vain muutamissa ammattikorkeakouluissa. Infektiohoitajaksi olemme kouluttaneet viime vuosina kaksi sairaanhoitajaa Oulaisissa ja päivystäviä sairaanhoitajia koulutettiin omalla paikkakunnalla Hola Keski-Pohjanmaa hankkeen yhteydessä. Peruspalveluista on tälläkin hetkellä päivystävän sairaanhoitajan koulutuksessa henkilöitä. Tämän hetken suunnitelmien mukaan erikoissairaanhoidon hoitohenkilökuntamäärä ei tule oleellisesti kasvamaan. Lähitulevaisuudessa kokonaismäärään vaikuttaa synnytystoiminnan mahdollinen lisääntyminen ja avohoitoistamisen tarpeet. Hoitohenkilökunnan rakenne tulee muuttumaan enenevissä määrin AMK-tasoiseksi. Yhä enemmän tarvitaan erikoisosaamista ja muun muassa laajavastuisten sairaanhoitajien osaamista. Tällä hetkellä ko. tehtävissä on esimerkiksi diabeteshoitajia, infektiohoitaja, kipuhoitajia, päivystäviä sairaanhoitajia, uniapneahoitaja, sonografiahoitajia. Peruspalveluissa henkilöstömitoitusvaatimukset valtakunnan tasolta tullee nostamaan jonkin verran henkilöstömääriä sairaanhoitajissa ja lähihoitajissa. Samoin panostus tulevina vuosina kotihoitoon tulee lisäämään jonkin verran kotihoidon henkilöstöä. Osaan palveluasumisen vapautuvista vakansseista tultaneen ottamaan toiminnanohjaajia (vanhusten virkistäytyminen). Tätä tehtävää voi hoitaa eriasteisesti koulutettu hoitohenkilökunta. Erikoissairaanhoidosta on jäämässä eläkkeelle lähivuosina paljon osastonhoitajia ja apulaisosastonhoitajia. Vaikka perusvaatimuksena ko. vakansseihin on terveystieteen maisterin tutkinto, tulemme varmasti tarvitsemaan myös johtamistyöstä kiinnostuneita ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, koska terveystieteen maistereita ei valmistu alueelle riittävästi. Peruspalveluissa esimiestehtäviin tultaneen valitsemaan ylemmän AMK-tutkinnon omaavia. Lisäksi sairaanhoitajille tullaan tarvitsemaan erikoistumisopintoja eri osaamisalueille erikoissairaanhoidossa sekä peruspalveluissa. Erikoistumisopintoja tarvitaan erilaisille asiantuntijasairaanhoitajille koko kuntayhtymässä (esim. päivystävät sairaanhoitajat, sydänhoitajat, diabeteshoitajat, hengityshoitajat/astmahoitajat, ortopediset hoitajat, syöpätautien asiantuntijahoitaja, gerontologinen hoitotyö jne.). Peruspalveluissa myös dementia-, kehitysvamma- ja geriatrista osaamista tarvitaan jatkossa nykyistä enemmän. Yleiset vaatimukset sairaanhoitajana toimimiselle erikoissairaanhoidossa ovat kasvaneet. Uudet valmistuvat työntekijät tarvitsevat yhä enemmän perehdytystä pystyäkseen työskentelemään eri erikoisaloilla.

14 2..3 Yhteenveto Erikoissairaanhoidon tehostamisen, hoitoketjujen kehittämisen ja väestön ikärakenteen kehityksen seurauksena hoidetaan alueen terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja palvelutaloissa hoitoisuudeltaan aiempaa vaativampia potilaita. Tästä johtuen perinteisen hoiva- ja huolenpidon rinnalla on tarve sairaanhoidolliseen osaamiseen lisääntynyt perusterveydenhuollossa. Työvoimatarve sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista on sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Terveydenhoitajatutkinnon suorittaneet hakeutuvat pääasiallisesti avoterveydenhuollon tehtäviin. Koulutus vastaa pääasiallisesti avoterveydenhuollon työvoimatarpeeseen kohdentuen kansansairauksien ehkäisyyn ja seurantaan. Sairaanhoitajien koulutusmäärää alueella on lisättävä ja aloituspaikkoja on lisättävä huomioiden alueen kasvava sairaanhoitajatarve. Sairaanhoitajien tarve on ensisijainen erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa eläköitymisen, tehtävänimikemuutosten, tehtävän siirtojen ja henkilöstömitoitusten korjaamisen vuoksi. Bioanalyytikko-, röntgenhoitaja- ja kätilökoulutusta ei ole alueella. Koulutusorganisaatioiden tulisi selvittää mahdollisuuksia järjestää alueella tutkintoon johtavia koulutuksia, kuten bioanalyytikko, röntgenhoitaja ja kätilö, yhteistyössä muiden alueen ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Esimiestasolta (hoitotyön johtaminen) siirtyminen eläkkeelle kasvaa lähivuosina. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon soveltuvien ylempien korkeakoulututkintojen ja YAMK- tutkintojen (sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen) tarve kasvaa. Lähihoitajien koulutusmääriä tulee lisätä. Peruspalveluissa lähihoitajien tarve kasvaa, kun avustavan henkilökunnan vakanssit ja kodinhoitajien vakanssit muutetaan lähihoitajiksi luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi henkilöstömitoituksien korjaus tuo lisätarpeen. Kiurun strategiassa painotetaan nopean vasteen toimintaa, synnytysten hoitamista, kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä avopainotteista toimintamallia. Erilaisia erikoistumisopintoja tarvitaan tehtävän siirtojen vuoksi (lääkäreiltä hoitajille) ja hoitoprosessien kehittämiseksi erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin. Erikoistumisopintoja tarvitaan seuraaville ryhmille: päivystävät sairaanhoitajat, sydänhoitajat, diabeteshoitajat, hengityshoitajat/ astmahoitajat, ortopediset hoitajat, syöpätautien asiantuntijahoitaja, gerontologiseen hoitotyöhön erikoistunut hoitaja jne. Peruspalveluissa myös dementia-, kehitysvamma- ja psykogeriatrista osaamista tarvitaan jatkossa nykyistä enemmän. Kuntayhtymässä tehostetaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen koordinointia sekä kehitetään uusia toimintamalleja kliinisen opiskelun toteuttamiseen. 2

15 2.2 Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Kokkolan kaupunki, jossa on asukkaita noin , järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut paitsi omille kuntalaisilleen myös Kruunupyyn kunnalle ns. isäntäkuntamallilla. Vuoden 2009 alusta lukien kuntaan liitettiin Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Samasta ajankohdasta lukien alkoi myös em. yhteistyö Kruunupyyn kunnan kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät 200 lukien sivistystoimen alaisuuteen. Kaupungin väestöstä on ruotsinkielisiä 3.7 %. Kruunupyyssä ruotsinkielisten osuus on 88 %. Tämä asettaa vaatimuksia myös henkilöstön kielitaidon suhteen. Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on auttaa ja tukea kuntalaisia selviytymään sosiaalisista ja terveydellisistä riskeistä sekä taloudellisista vaikeuksista ehkäisevillä toimenpiteillä ja järjestämällä tarpeen mukaisia ja monipuolisia palveluita. Sosiaali- ja terveystoimi jakaantuu neljään tulosalueeseen: - sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus (hallinto) - sosiaali- ja vammaispalvelut - vanhuspalvelut - terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunnan budjetti vuodelle 20 on euroa, joka jakautuu tulosalueittain seuraavasti: - hallinto sosiaali- ja vammaispalvelut vanhuspalvelut terveyspalvelut ,854 3

16 2.2. Henkilöstörakenne 200 Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön määrä oli 40 henkilöä. Vakinaisia henkilöitä oli 899, määräaikaisia 476, oppisopimuksella kaksi, työllistettyjä 22 ja muita kaksi. Henkilöstön määrään sisältyy päätoimisessa palvelussuhteessa vuoden lopussa olleet vakinaiset ja määräaikaiset henkilöt. Luvut sisältävät myös virkavapaalla/työlomalla olleet henkilöt. Eniten henkilökuntaa oli vanhuspalveluissa 70 henkilöä eli yli puolet palkansaajista (50. %) työskenteli vanhuspalveluissa. Terveydenhuollossa henkilöstöä oli 466 henkilöä (33.3 %), sosiaali- ja vammaispalveluissa 209 (4.9 %) sekä hallinnossa 6 (. %). Määräaikaisten käyttö oli suurinta vanhuspalveluissa, sillä henkilöstöstä määräaikaisia oli 39 %. Terveydenhuoltohenkilöstöstä määräaikaisia oli 28 % ja sosiaali- ja vammaispalveluissa 32 %. Taulukko 5: Palvelussuhteiden määrä tulosalueittain Tulosalue Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Muut yht. Hallinto Sosiaali- ja vammaispalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Yhteensä

17 2.2.2 Ammatillisen henkilöstön eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Taulukko 6: Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön ammatillinen eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Ammattinimike Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Kotipalveluohjaaja Kodinhoitaja 8 8 Lastenvalvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö 3 3 Perhetyöntekijä 2 2 Sosiaalityöntekijä /ylempi kk-tutkinto 3 3 Sosionomi 6 6 Lähihoitaja Erityisavustaja Hoitaja 2 2 Avustaja 2 2 Kotiavustaja Palveluesimies Perushoitaja 6 6 Terveydenhoitaja 7 8 Amk-tutkinto (geronomi/sh) 4 4 Hoitoapulainen 8 8 Hoitoavustaja 2 2 Kuntohoitaja Sairaanhoitaja Apulaisosastonhoitaja 2 2 Fysioterapeutti 2 2 Hammashoitaja Hammashuollon vastaanottoavustaja Kuntoutussihteeri Osastosihteeri / terveyskeskusavustaja 2-2 Osastonhoitaja/palveluesimies 3 3 Perheohjaaja 2 2 Puheterapeutti 4 4 Suuhygienisti 2½ 2½ Röntgenhoitaja Välinehuoltaja 3½ ja /3 3½ ja /3 Yhteensä ,33 39,33 5

18 Taulukko 7: Kokkolan terveyskeskuksen henkilöstön ammatillinen eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Kokkolan terveyskeskushenkilöstö Ammattinimike: Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Apulaisosastonhoitaja 2 2 Fysioterapeutti 2 2 Hammashoitaja Hammashuollon vastaanottoavustaja Kuntoutussihteeri Osastosihteeri / terveyskeskusavustaja 2-2 Osastonhoitaja/palveluesimies 3 3 Palvelupäällikkö Perushoitaja/lähihoitaja - Perheohjaaja 2 2 Puheterapeutti 4 4 Sairaanhoitaja Suuhygienisti 2½ 2½ Terveydenhoitaja Röntgenhoitaja Välinehuoltaja 3,5 ja 0,33 3,5 ja 0,33 Terveyskeskus yhteensä 38 44,33 83,33 Mukana Kruunupyyn terveyskeskusavustaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja hammashoitaja. Vähennykset: Perushoitajat, osastosihteeri, toimistosihteeri. Sairaanhoitajia tullaan tarvitsemaan kaksinkertainen määrä tilastoihin verrattuna. Eläkkeelle vuoteen 205 mennessä jää 7 sairaanhoitajaa, muutokset kouluasteen työntekijöistä sairaanhoitajiksi 9 ja lisätarve vastaanotoille ja osastoille tarkoittaa yhteensä 34 sairaanhoitajien lisäystä. Kun vakituisen toimen haltijoiden määrä kasvaa, tarvitaan sairaanhoitajia myös sijaisina. Neuvoloihin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitajien lisäys n. 6 (7 eläkkeelle ja 9 terveydenhoitajan lisäys). Välinehuoltajia ei jää eläkkeelle, mutta lisätarve vuoteen 205 on 3 ½ välinehuoltajaa. Hammashoitajia (ruotsinkielisiä) tarvitaan vuoteen 205 mennessä 8, eläkkeelle on jäämässä 4 ja lisätarve on 4 hammashoitajaa. Lähiesimiehien tarve on jo nyt ja tulevaisuudessa 205 mennessä eläkkeelle siirtyy 3 osastonhoitajaa ja palveluesimies, lisäksi on vapautunut apulaisosastonhoitajan toimia. Osastoilla on perushoitajia/lähihoitajia enemmän kuin sairaanhoitajia, suhde tulee muuttumaan siten että sairaanhoitajien ja perushoitajien määrä on suunnilleen tasan. Vastaanotoilla muutetaan tulevaisuudessa toimistotyöntekijän ja perushoitajan toimia sairaanhoitajan toimiksi. Osastoilla on tarve muuttaa lähihoitajan toimia sairaanhoitajan toimiksi toiminnan luonteen muutoksen takia. Vastaanotoilla toimistotyöntekijän toimi muutetaan sairaanhoitajan toimeksi. Kansansairauksien hoitoon erikoistumiskoulutusta kaivataan sairaanhoitajille. 6

19 Taulukko 8: Sosiaali-, vammais-, kotihoidon, vanhusten laitos- ja palveluasumisen eläköityminen ja arvioidut rekrytointitarpeet ammattiryhmittäin Ammattinimike Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Kotipalveluohjaaja Kodinhoitaja 8 8 Lastenvalvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö 2 2 Perhetyöntekijä 2 2 Sosiaalityöntekijä /ylempi kk-tutkinto 3 3 Sosionomi 6 6 Lähihoitaja Erityisavustaja Hoitaja 2 2 Avustaja 2 2 Kotiavustaja Palveluesimies Perushoitaja 6 6 Terveydenhoitaja 2 2 Amk-tutkinto (geronomi/sh) 4 4 Hoitoapulainen 8 8 Hoitoavustaja 2 2 Kuntohoitaja Sairaanhoitaja Fysioterapeutti 2 2 7

20 Taulukko 9: Sosiaalipalveluista eläkkeelle siirtyvät Nimike yht. Kotipalveluohjaaja Kodinhoitaja Lastenvalvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö 2 Perhetyöntekijä 2 Yhteensä Taulukko 0: Sosiaalipalveluiden rekrytointitarpeet Nimike yht. Sos.tt.pät./yl. kk-tutk. 3 Sosion.(amk)/(perhetyö) 3 Lähihoitaja 2 Yhteensä Taulukko : Vammaispalveluista eläkkeelle siirtyvät Nimike yht. Erityisavustaja Hoitaja 2 Yhteensä 3 Taulukko 2: Vammaispalveluiden rekrytointitarpeet Nimike yht. Avustaja 2 2 Lähihoitaja Sosionomi 3 Yhteensä Lähihoitajien määrä pitää sisällään sekä eläkkeelle siirtyvien korvaamisen että laajenevan asumispalvelun henkilöstötarpeet. Sosionomit tulevat työtoiminnan ja asumispalvelujen ohjaajiksi. Uusia kehitysvammaisia tulee asumispalvelujen piiriin henkilöä vuosina ja heille tulee järjestää palveluasuminen sekä kotiin järjestettävät tukipalvelut. 8

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Lena Kalliokoski, Riitta Ala-Korpi, Pirjo Forss-Pennanen (toim.) KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OSAAMISTARVESELVITYS

Lena Kalliokoski, Riitta Ala-Korpi, Pirjo Forss-Pennanen (toim.) KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OSAAMISTARVESELVITYS Lena Kalliokoski, Riitta Ala-Korpi, Pirjo Forss-Pennanen (toim.) KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OSAAMISTARVESELVITYS Lena Kalliokoski, Riitta Ala-Korpi, Pirjo Forss-Pennanen (toim.) KESKI-POHJANMAAN

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue 27.11.2014 Heikki Miettinen Laskelmat kuvaavat: a) eläkkeelle siirtymistä ja b) henkilöstötarpeiden ennakoitua muutosta korvaavan rekrytointitarpeen Tämän

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden laskenta

Rekrytointitarpeiden laskenta Rekrytointitarpeiden laskenta Henkilöstön tarve kehittyy kuten palvelutarve Vaihtoehtoisessa laskelmassa henkilötyön tuottavuus paranee valitulla tasolla (esim. 0,5 %/v) Palvelutarve-ennuste perustuu ennustettuun

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot INARIN KUNTA 30.9.2014 1/5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.5.2007 60 Voimassa 1.7.2007 Muutos soteltk 13.11.2007 117,

Lisätiedot

Lomautusten rajaus Alle 14 päivää lomautettavat ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävät

Lomautusten rajaus Alle 14 päivää lomautettavat ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävät 6.3.2014 LIITE A 162 Lomautusten rajaus Alle 14 päivää lomautettavat ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävät 7 päivää KESKUSHALLINTO Sisäiset palvelut (puhelinvaihde, info ja postitus) Palveluneuvojat Postituksen

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Kelpoisuutena virkoihin ja työsopimussuhteisiin tehtäviin vaaditaan: 1. sairaanhoitopiirin johtajalta ylempi korkeakoulututkinto

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO LKM 31.12.2014 LKM 31.12.2014 perusturvajohtaja 1 Avoimet

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report terveyspalvelujen henkilöstö 2008 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2010 Personalen inom social- och hälsovården 2010

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2010 Personalen inom social- och hälsovården 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Löner och arbetskraftskostnader 2013 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2010 Personalen inom social- och hälsovården

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla 5.5.2011 9.5.2011 1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet Eläkeikäisten osuus maakunnan väestöstä on kasvussa. Yli 65-vuotiaiden osuus lähentelee 30

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat nuorille Tehyläisten tutkintojen mukaan sosiaali-, terveys-, ja liikuntakoulutusalalla -. Lähde: AMKOTA, elokuu

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Porin ammattiopisto 13..27 1 Sisältö - työvoiman rekrytointi, avoimet paikat - rekrytointiongelmat ja työvoimapula - rekrytointiongelmien syyt ja keinot -

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Terveydenhoitajien tarve työelämässä 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Laillistetut terveydenhoitajat Valviran rekisterissä ( Valvira 3/2014) 2009 2010

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. 1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. Tarkistettu kelpoisuusrekisteri tulee voimaan 1.3.2012 lukien Kelpoisuutena

Lisätiedot

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009 Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen PERUSTURVAPALVELUT TUKIRYHMÄ SOSIAALITYÖ- JA VAMMAISPAL- VELUT KOTI- JA LAITOS- HOITO TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Vuonna 2016 perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet sekä vuonna 2016 tehtävät vakanssimuutokset

Vuonna 2016 perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet sekä vuonna 2016 tehtävät vakanssimuutokset Vuonna 2016 perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet sekä vuonna 2016 tehtävät vakanssimuutokset oimielin Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi ulosalue Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot