Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys TYÖRYHMÄN RAPORTTI, SYYSKUU 20 Kokkolan kaupunki Karleby stad

2 Sisällys. Selvityksen tausta ja lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavien organisaatioiden työvoimatilanne ja ennakoitavissa olevat haasteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Peruspalvelulaitos Jyta Työntekijärakenne vuonna Ammatillisen henkilöstön (AMK ja opistotaso) eläköityminen, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Yhteenveto Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Henkilöstörakenne Ammatillisen henkilöstön eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Yhteenveto Kolmannen sektorin tilannekatsaus Yksityissektorin palvelutarjonta Kosekin raportoimana Keskipohjalaisen hyvinvoinnin kehittämisen painopisteet ja koulutus- ja osaamistarpeiden alueellinen ennakointi Maakuntaohjelma ja maakunnallinen hyvinvointistrategia Koulutustarpeiden alueellinen ennakointi Keski-Pohjanmaan tavoitteet KESU -kierroksella Koulutusta rahoittavien viranomaisten sekä koulutuksenjärjestäjien rooli osaamisen turvaamisessa ELYn linjaukset työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisessä. Kokkolan TE-toimiston tilannekatsaus työllistyvyyteen eri sote-alan ammattiryhmissä Oppisopimuksen rooli aikuiskoulutusjärjestelmässä Yliopistokeskuksen koulutustarjonta sote-alalla Ammattikorkeakoulu tutkintoihin johtavan ja muuta lisäpätevyyttä tuovan koulutuksen järjestäjänä Toisen asteen koulutus Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta sekä muu projektitoiminta Yliopistokeskus Ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Muut toimijat Yhteenveto tilastollisesti osoitettavista muutoksista työntekijätarpeissa vuoteen 205 mennessä ammattiryhmittäin Tuotettavien tutkintojen määrät... 46

3 5.. Sairaanhoitajat Sosionomit Terveydenhoitajat Lähihoitajat Sosiaalityöntekijät Koulutuksen sisällöllisen osuvuus sekä jatko-/täydentävät opintotarpeet. Työelämätarpeista nousevat kehittämishankkeet Maahanmuuttajataustaisten oppimisvalmiuksien edistäminen Vakiintunut, muutostarpeita seuraava alueellinen työryhmä Oppisopimuskoulutuksen koordinointi Katsaus selvityksen tuloksiin sekä työryhmän laatimat toimenpidesuositukset Julkaisija: Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto, 20 ISBN ISSN

4 . Selvityksen tausta ja lähtökohdat Sosiaali- ja terveysala on alueellisessa palvelurakenneuudistuksessa kokenut lyhyen ajan sisään muutoksia, jotka edellyttävät myös osaamistarpeiden uudelleen tarkastelua. Lisäksi ennustettavissa on ollut jo pidemmän aikaan työvoiman voimakas uudistuminen, joka on konkretisoitunut jo muun muassa vaikeutena saada alan tutkinnon omaavia päteviä sijaisia. Eläköitymisten määrä on kasvamassa ennustetusti siinä määrin, että hakijoita per auki oleva toimi/virka on koko ajan vähemmän. Valtakunnallisesti osaamistarpeiden alueelliselle tarkastelulle on tullut paineita lainsäädännöllisten uudistusten kautta sekä eri selvityksen suosituksissa. Laaditut suositukset ennakoivat tulevan hallitusohjelmakauden aikana palvelujärjestelmään muutoksia. Terveydenhuollon laissa (.5.20 voimaan tullut) edellytetään alueellisesti, maakuntaliiton toimesta osaamistarpeiden selvittämiseen/ muutosten ennakointiin. Lainsäädäntö ottaa myös kantaa terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä koulutustasoon, muun muassa ensihoidossa hoitotasolla edellytetään jatkossa erityistä pätevöitymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista koskevassa raportissa (STM, ) todetaan muun muassa, että kehittämisen tukirakenteella tulee olla yhteys kehitettävän palvelujärjestelmän lisäksi tutkimus- ja oppilaitoksiin koulutusjärjestelmässä. Kritiikin kohteena on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä, koulutusta ja tukimusta koskeva lainsäädäntö, koska se on pirstaloitu useaan eri lakiin. Ratkaistavaksi työryhmä asettaa sen, miten jatkossa ohjataan ja tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta palvelujärjestelmässä. Alueelliselle kehittämistyölle peräänkuulutetaan entistä painavampaa tukea. Lisäksi eri asiakasryhmiä varten on valmisteltu laatusuosituksia, kesäkuussa 20 julkaistaan kehasraportti, joka ottaa kantaa muun muassa kehitysvammaisten palveluasumiseen liittyvän erityisosaamisen turvaamiseen. Keväällä valittu uusi hallitus valmistelee parhaillaan myös vanhuspalvelulakia, joka tulee asettamaan paineita palvelujen sisällölle ja laadulle. Muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskeviin suosituksiin ja toimintaedellytyksiin liittyvät esimerkiksi valtakunnalliset saattohoidon suositukset ja kaikkia sosiaali- ja terveysalan yksikköjä koskeva lääkehoidon suunnitelma. Keski-Pohjanmaan liitto on parhaillaan valmistelemassa valtakunnallisten, ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulun aloituspaikkojen kohdentamista alueelle. Käynnissä on parhaillaan ensimmäinen palautteen antokierros liitolle laadituista taustalaskelmista. Tämä raportti toimitetaan ennakointityön tueksi, jotta maakuntaliitto kykenisi vaikuttamaan alueelle ohjautuvien sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen ohjautumisessa. Keväällä 20 alueen hyvinvoinnin parissa työskentelevät eri toimijat ovat allekirjoittaneet myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen, jossa sitoudutaan alueen hyvinvoinnin edistämiseen monipuolisin keinoin. Taustalla on laadittu hyvinvointistrategia, joka edellyttää osaamisen kehittämiseen moni- ja poikkialaisesti. Syksyllä 200 päädyttiin alueen toimijoiden kesken siihen, että selvitystyöryhmän perustaminen osaamisen todellisen tarpeen kartoittamiseksi on välttämätöntä. Puheenjohtaja Jussi Salminen sai 2

5 liikkeelle eri tahot kiitettävällä tavalla, ja aktiivisesti työryhmässä on osallistuneita ollut noin 20 ihmistä eri organisaatioista. Työryhmän perustamiskokouksessa määriteltiin yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita työskentelylle. Aikajänteeksi sovittiin noin puoli vuotta, jotta kerättyjä tietoja päästään hyödyntämään mahdollisimman nopeasti ja käytänteitä päästään korjaamaan eri rintamilla. Ensimmäisessä kokouksessa kutsuttiin Vaasasta vastaavaa osaamistarveselvitystä laatimassa ollut oppisopimusjohtaja kertomaan heidän työskentelytavoistaan ja saavutetuista tuloksista. Tästä alustuksesta saatiin ideoita myös Keski-Pohjanmaan selvitystä ajatellen. Vaasan selvityksessä rajauksena oli ensisijaisesti lähihoitajien kouluttaminen, lähinnä vanhustyön tarpeisiin. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi työelämä nosti laaja-alaisemman sosiaali- ja terveysalan tarkastelun huomioiden kaikki tutkintotasot ja koulutusmuodot joita paikallisesti on tarjolla. Vaikuttavuutta lähdettiin siis hakemaan laajalla rintamalla ja suurin odotuksin. Selvitykselle asetetut tavoitteet ja tehtävät: Työryhmän tavoitteena on laatia elokuun 20 loppuun mennessä kirjallinen raportti alueen osaamistarpeista sosiaali- ja terveysalan tutkintoon johtavan koulutuksen sekä muun lisä- ja täydennyskoulutuksen osalta. Henkilöstöryhmistä käsitellään lähinnä niitä ammattiryhmiä, joille alueella voidaan paikallisesti koulutusta järjestää. Raportissa tulee ilmenemään myös työntekijämäärien tarpeet seuraavien 3 5 vuoden aikana ammattiryhmittäin työnantajien itse arvioimana. Selvitystietojen pohjalta on tarkoitus tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Selvitys keskittyy henkilöstöpoistuman hallittuun hoitamiseen, myös koulutustarpeet tulee samalla selvitettyä. Selvitys rajattiin koskemaan niin sanottua perinteistä sosiaali- ja terveysalaa. Katsottiin tarkoituksenmukaisena rajata pois muun muassa humanistinen- ja kasvatusala. Marraskuussa 20 käynnistyy rinnakkaisen selvityksen laatiminen, jossa ilmenee lisää tarpeita osittain samoja ammattiryhmiä koskien. Työryhmä kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Käsitelty aineisto ja pöytäkirjat tallennettiin Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston www-sivuille, josta kaikkien osallistuneiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden on ollut mahdollisuus löytää selvitystä koskevia tietoja. Tämä selvitysraportti tullaan julkaisemaan kaikkien mukana olleiden organisaatioiden omilla verkkosivuilla ja se on vapaasti hyödynnettävissä eri tarpeita ajatellen. Työryhmän kokoonpano: Kokkolan kaupunki: Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja, puheenjohtaja Maija Juola vanhustenhuollon palvelujohtaja Iiris Jurvansuu vammaishuollon palvelupäällikkö Raija Laukka hoitotyön palvelupäällikkö Raija Eskola hallinto- ja kehittämispäällikkö Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru: Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä hallintoylihoitaja Maria Isokoski koulutuspäällikkö 3

6 Peruspalveluliikelaitos Jyta: Reetta Hjelm Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys: Soili Mustonen Pohjanmaan ELY-keskus: Kaj Kaski Työ- ja elinkeinotoimisto, Kokkola: Matti Sykkö Anne Mäkipeura palvelujohtaja asumispalvelujohtaja erikoissuunnittelija toimistonjohtaja koulutussuunnittelija Keski-Pohjanmaan liitto: Kauppi Virkkala yhteyspäällikkö Kristiina Niemi projektipäällikkö Ilkka Rintala kehittämissuunnittelija Kokkolanseudun Kehitys Oy: Piia Isosaari/ Marjo Lindholm Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: Pirjo Forss-Pennanen Marja-Liisa Hiironen Riitta Ala-Korpi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius: Paula Kivinen Pirita Kylmä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä: Mervi Huttula Pentti Paananen Leena Sundell Tove Strömbäck Merja Forslund Tuija Nissilä Anne Brandt yritysasiamies koulutusohjelmajohtaja kehittämispäällikkö koulutusohjelmajohtaja koulutuspäällikkö suunnittelija rehtori oppisopimuspäällikkö aikuiskoulutuspäällikkö nuorten koulutuksen päällikkö projektipäällikkö projektipäällikkö työryhmän sihteeri Selvitystyön pohjalta jokainen jäsen pyrkii edistämään laadittuja suosituksia ja toimenpiteitä oman työnsä puolesta ja toimii tiedonvälittäjänä eteenpäin. Selvitystyöryhmässä on ollut mukana strategisesti asioita eteenpäin vieviä tahoja, joiden tehtäväksi jää huolehtia tietojen jalkauttamisesta edel- 4

7 leen. Jo selvitystyön alussa sovittiin siitä, että jatkossa syksystä 20 alkaen perustetaan pysyviä työryhmiä/foorumeja, jotka huolehtivat tietojen päivittymisestä eri alojen osalta ja edustavat niissä ovat tahoja, jotka voivat edistää sisällöllisesti tiettyjen sektoreiden eteenpäin viemistä. 5

8 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavien organisaatioiden työvoimatilanne ja ennakoitavissa olevat haasteet 2. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Peruspalvelulaitos Jyta. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru on yhdeksän kunnan (Kokkola, Kannus, Kruunupyy, Lestijärvi, Toholampi, Halsua, Kaustinen, Veteli, Perho) omistama monitoimialainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatio. Jäsenkuntien väestömäärä on noin asukasta, lisäksi kuntayhtymä palvelee vaihtelevassa määrin lähialueiden kuntien lähes asukasta. Kuntayhtymän missiona on tarjota hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. Visiona on toimia alueen ihmisten hyvinvoinnin taitavana, aikaansaavana ja ketteränä luotsina. Kuntayhtymä muodostuu Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta, joka tarjoaa alueelle erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä seitsemän kunnan (Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin) muodostamasta yhteistoiminta-alueesta, Peruspalveluliikelaitos Jytasta, joka tarjoaa kuntiensa alueelle tarvittavat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Palveluprosessien ja palveluketjujen suunnittelussa painotetaan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteensovittamista. Palvelutuotanto on erikoissairaanhoidossa järjestetty viiden tulosalueen (medisiininen, operatiivinen, psykiatrinen, tutkimus- ja hoitopalvelut, tukipalvelut) toimintana. Peruspalvelut on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen kolmena tulosalueena: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat ovat alkaen muodostaneet yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Samasta ajankohdasta alkaen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on vastannut peruspalveluiden järjestämisvastuusta yhteistoiminta-alueella. Kuntayhtymän liikelaitos Jyta vastaa palvelutuotannosta alueella paitsi Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille. Peruspalvelut tuotetaan erikoissairaanhoidon kanssa yhteisessä hallinnollisessa organisaatiossa. Palveluprosessien ja palveluketjujen suunnittelussa painotetaan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteensovittamista. Palvelutuotanto on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen kolmena tulosalueena: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Tässä raportissa Perhon tuotanto ei ole mukana luvuissa, koska on Jyta-tuotannosta erillään. 6

9 2.. Työntekijärakenne vuonna 200 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun palveluksessa oli vuoden 200 lopussa yhteensä 855 henkilöä, joista erikoissairaanhoidon palveluissa oli 243 henkilöä ja peruspalveluliikelaitoksen palveluissa 62. Suurimman ryhmän, 43 % henkilöstöstä, muodostaa sosiaali- ja terveysalan amk- tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet henkilöt (sairaanhoitajat, kätilöt, röntgenhoitajat, laboratoriohoitajat, fysioterapeutit ym.). Toiseksi suurimman ryhmän, 26 % henkilöstöstä, muodostaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai koulutason tutkinnon suorittaneet henkilöt (lähi-/perushoitajat, lääkintävahtimestarit, mielenterveyshoitajat ym.). Lääkäreitä henkilöstöstä on 7 %, tutkimusta ja hoitoa avustavaa henkilökuntaa 8 % (osastonsihteeri, välinehuoltaja ym.). Tukipalveluissa henkilöstöstä on % (taulukko ). Taulukko : Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden henkilöstö ammattiryhmittäin. Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apulaislääkärit ja amanuenssit) Yhteensä

10 Taulukkoon 2 on koottu esimerkkejä hoitohenkilöstön eri nimikkeistä ja niiden henkilöstömääristä. Kaikki kuntayhtymässä käytössä olevat ammattinimikkeet on esitetty liitteessä. Taulukko 2: Esimerkkejä hoitohenkilöstön eri nimikkeistä ja niiden henkilömääristä. Hoitohenkilöstö (AMK) ( ) ESH JYTA sairaanhoitajat terveydenhoitajat/tth 24 kätilöt 24 röntgenhoitajat 9 fysioterapeutit 8 5 laboratoriohoitajat 42 osastonhoitajat/vastaava apulaisosastonhoitajat 28 3 asumisohjaajat /vastaava 0 3 suuhygienistit 3 Hoitohenkilöt (opisto) (3.2.09) ESH JYTA perushoitajia lähihoitaja 35 mielenterveyshoitajia 22 kodinhoitajat 37 lastenhoitajia 3 asumisohjaajia/vastaava 7 7 hammashoitajat 3 kuntohoitajat 5 jalkojenhoitaja 2 perhetyöntekijä 5 terveyskeskusavustaja 2 osastonsihteerit 57 välinehuoltajat 5 2 8

11 2..2 Ammatillisen henkilöstön (AMK ja opistotaso) eläköityminen, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Kuntayhtymä Kiurussa vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen huippuvuosi on 2023, jolloin eläkepoistuma olisi 09 henkilöä. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteissa, joissa on mukana arviona myös työkyvyttömyyseläkkeet, nykyisestä henkilöstöstä yli puolet eli 930 henkilöä siirtyy eläkkeelle 5 tulevan vuoden aikana eli vuoteen 2025 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain henkilön välillä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty arviot kuntayhtymä Kiurun AMK ja opistotason hoitohenkilöstön eläkkeelle siirtyvien määristä, ammattinimikkeiden muutostarpeista ja henkilöstön lisäystarpeista. Taulukko 3: Kiuru /Keski-Pohjanmaan keskussairaalan henkilöstö (osa ad. 206) Ammattinimike: Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Apulaisosastonhoitaja Fysioterapeutti Kuntoutusohjaaja Audionomi (aik. kuulontutkija) Kuulontutkija 2 Kätilö Laboratoriohoitaja 4 4 Lastenhoitaja Lääkintävahtimestari 5 5 Mielenterveyshoitaja Osastonhoitaja 4 5 Osastonsihteeri 6 6 Perushoitaja/lähihoitaja Röntgenhoitaja 2 2 Sairaanhoitaja Jalkaterapeutti Välinehuoltaja 5 6 Yhteensä

12 Taulukko 4: Kiuru/Peruspalveluliikelaitos Jytan henkilöstö (osa ad. 206) Ammattinimike: Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Apulaisosastonhoitaja Fysioterapeutti Hammashoitaja 2 3 Osastonhoitaja/palveluesimies 2 2 Perushoitaja/lähihoitaja Kodinhoitaja 7-7 Eriasteiset ohjaajat Perhetyöntekijä 2 2 Päihdetyöntekijä Sosiaalityöntekijä 2 3 Puheterapeutti Sairaanhoitaja Suuhygienisti Terveydenhoitaja 5 6 Terveyskeskusavustaja 5 5 Jalkojenhoitaja Eriasteiset avustavat työntekijät 9-9 Kuntohoitaja Yhteensä Erikoissairaanhoidossa muutokset ovat toiminnallisista syistä tehtävät nimikemuutokset opisto/koulutasoisista AMK-tasoisiksi poliklinikoilla, toimenpideyksiköissä ja erityisvalvontaa vaativissa yksiköissä luonnollisen poistuman kautta. Vuodeosastolla em. nimikemuutoksia tullaan tekemään myös yksikön toiminnan luonteen vuoksi tarpeen mukaan samoin luonnollisen poistuman mukaan. Peruspalveluissa hoitotyössä kouluttamattomat vakanssinimikkeet (esim. hoitoapulainen) tullaan suurimmaksi osaksi muuttamaan lähihoitajanimikkeiksi luonnollisen poistuman mukaan. Terveyskeskusavustajanimikkeitä muutetaan vastaamaan nykyisiä terveydenhuollon nimikkeitä. Samoin tarvittaessa luonnollisen poistuman myötä saattaa tulla muitakin vakanssimuutoksia. Eläkkeelle siirtymiset lisäävät huomattavasti uusien työntekijöiden tarvetta sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa. Lisätarvetta sairaanhoitajien rekrytointiin tuo myös se, että koulutason nimikkeitä muutetaan AMK tasoisiksi varsinkin erikoissairaanhoidossa. Lähihoitajia tarvitaan lähitulevaisuudessa runsaasti, koska avustavaa henkilökuntaa muutetaan lähihoitaja nimikkeille. Uuden terveydenhuoltolain myötä tullaan tarvitsemaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita ensihoidon hoitotason sairaankuljetuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittyminen edellyttää myös erilaisten asiantuntijasairaanhoitajien vakanssien perustamista. 0

13 Lisäksi hoitohenkilökunnan tarvetta lisää jatkuva sijaistarve. Tähän on varauduttu vakinaistamalla työntekijöitä sisäiseen sijaisjärjestelmään erikoissairaanhoidossa. Tämä ei kuitenkaan poista määräaikaisten sijaisten tarvetta esimerkiksi lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Peruspalveluissa sisäinen sijaisjärjestelmä on alkanut vasta 200. Sitä tullaan vielä kasvattamaan, mutta silti sijaistarve on merkittävä. Lähihoitaja- ja sairaanhoitajasijaisia ei saada kaikkiin sijaisuuksiin tälläkään hetkellä. Tällä hetkellä on myös jo pula koulutetuista röntgenhoitajista ja laboratoriohoitajista sekä ajoittain kätilöistä. Näitä ammattiryhmiä ei kouluteta Keski-Pohjanmaan alueella. Myös kuulontutkijoita on vaikea saada, koska heitä koulutetaan vain muutamissa ammattikorkeakouluissa. Infektiohoitajaksi olemme kouluttaneet viime vuosina kaksi sairaanhoitajaa Oulaisissa ja päivystäviä sairaanhoitajia koulutettiin omalla paikkakunnalla Hola Keski-Pohjanmaa hankkeen yhteydessä. Peruspalveluista on tälläkin hetkellä päivystävän sairaanhoitajan koulutuksessa henkilöitä. Tämän hetken suunnitelmien mukaan erikoissairaanhoidon hoitohenkilökuntamäärä ei tule oleellisesti kasvamaan. Lähitulevaisuudessa kokonaismäärään vaikuttaa synnytystoiminnan mahdollinen lisääntyminen ja avohoitoistamisen tarpeet. Hoitohenkilökunnan rakenne tulee muuttumaan enenevissä määrin AMK-tasoiseksi. Yhä enemmän tarvitaan erikoisosaamista ja muun muassa laajavastuisten sairaanhoitajien osaamista. Tällä hetkellä ko. tehtävissä on esimerkiksi diabeteshoitajia, infektiohoitaja, kipuhoitajia, päivystäviä sairaanhoitajia, uniapneahoitaja, sonografiahoitajia. Peruspalveluissa henkilöstömitoitusvaatimukset valtakunnan tasolta tullee nostamaan jonkin verran henkilöstömääriä sairaanhoitajissa ja lähihoitajissa. Samoin panostus tulevina vuosina kotihoitoon tulee lisäämään jonkin verran kotihoidon henkilöstöä. Osaan palveluasumisen vapautuvista vakansseista tultaneen ottamaan toiminnanohjaajia (vanhusten virkistäytyminen). Tätä tehtävää voi hoitaa eriasteisesti koulutettu hoitohenkilökunta. Erikoissairaanhoidosta on jäämässä eläkkeelle lähivuosina paljon osastonhoitajia ja apulaisosastonhoitajia. Vaikka perusvaatimuksena ko. vakansseihin on terveystieteen maisterin tutkinto, tulemme varmasti tarvitsemaan myös johtamistyöstä kiinnostuneita ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, koska terveystieteen maistereita ei valmistu alueelle riittävästi. Peruspalveluissa esimiestehtäviin tultaneen valitsemaan ylemmän AMK-tutkinnon omaavia. Lisäksi sairaanhoitajille tullaan tarvitsemaan erikoistumisopintoja eri osaamisalueille erikoissairaanhoidossa sekä peruspalveluissa. Erikoistumisopintoja tarvitaan erilaisille asiantuntijasairaanhoitajille koko kuntayhtymässä (esim. päivystävät sairaanhoitajat, sydänhoitajat, diabeteshoitajat, hengityshoitajat/astmahoitajat, ortopediset hoitajat, syöpätautien asiantuntijahoitaja, gerontologinen hoitotyö jne.). Peruspalveluissa myös dementia-, kehitysvamma- ja geriatrista osaamista tarvitaan jatkossa nykyistä enemmän. Yleiset vaatimukset sairaanhoitajana toimimiselle erikoissairaanhoidossa ovat kasvaneet. Uudet valmistuvat työntekijät tarvitsevat yhä enemmän perehdytystä pystyäkseen työskentelemään eri erikoisaloilla.

14 2..3 Yhteenveto Erikoissairaanhoidon tehostamisen, hoitoketjujen kehittämisen ja väestön ikärakenteen kehityksen seurauksena hoidetaan alueen terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja palvelutaloissa hoitoisuudeltaan aiempaa vaativampia potilaita. Tästä johtuen perinteisen hoiva- ja huolenpidon rinnalla on tarve sairaanhoidolliseen osaamiseen lisääntynyt perusterveydenhuollossa. Työvoimatarve sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista on sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Terveydenhoitajatutkinnon suorittaneet hakeutuvat pääasiallisesti avoterveydenhuollon tehtäviin. Koulutus vastaa pääasiallisesti avoterveydenhuollon työvoimatarpeeseen kohdentuen kansansairauksien ehkäisyyn ja seurantaan. Sairaanhoitajien koulutusmäärää alueella on lisättävä ja aloituspaikkoja on lisättävä huomioiden alueen kasvava sairaanhoitajatarve. Sairaanhoitajien tarve on ensisijainen erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa eläköitymisen, tehtävänimikemuutosten, tehtävän siirtojen ja henkilöstömitoitusten korjaamisen vuoksi. Bioanalyytikko-, röntgenhoitaja- ja kätilökoulutusta ei ole alueella. Koulutusorganisaatioiden tulisi selvittää mahdollisuuksia järjestää alueella tutkintoon johtavia koulutuksia, kuten bioanalyytikko, röntgenhoitaja ja kätilö, yhteistyössä muiden alueen ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Esimiestasolta (hoitotyön johtaminen) siirtyminen eläkkeelle kasvaa lähivuosina. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon soveltuvien ylempien korkeakoulututkintojen ja YAMK- tutkintojen (sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen) tarve kasvaa. Lähihoitajien koulutusmääriä tulee lisätä. Peruspalveluissa lähihoitajien tarve kasvaa, kun avustavan henkilökunnan vakanssit ja kodinhoitajien vakanssit muutetaan lähihoitajiksi luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi henkilöstömitoituksien korjaus tuo lisätarpeen. Kiurun strategiassa painotetaan nopean vasteen toimintaa, synnytysten hoitamista, kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä avopainotteista toimintamallia. Erilaisia erikoistumisopintoja tarvitaan tehtävän siirtojen vuoksi (lääkäreiltä hoitajille) ja hoitoprosessien kehittämiseksi erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin. Erikoistumisopintoja tarvitaan seuraaville ryhmille: päivystävät sairaanhoitajat, sydänhoitajat, diabeteshoitajat, hengityshoitajat/ astmahoitajat, ortopediset hoitajat, syöpätautien asiantuntijahoitaja, gerontologiseen hoitotyöhön erikoistunut hoitaja jne. Peruspalveluissa myös dementia-, kehitysvamma- ja psykogeriatrista osaamista tarvitaan jatkossa nykyistä enemmän. Kuntayhtymässä tehostetaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen koordinointia sekä kehitetään uusia toimintamalleja kliinisen opiskelun toteuttamiseen. 2

15 2.2 Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Kokkolan kaupunki, jossa on asukkaita noin , järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut paitsi omille kuntalaisilleen myös Kruunupyyn kunnalle ns. isäntäkuntamallilla. Vuoden 2009 alusta lukien kuntaan liitettiin Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Samasta ajankohdasta lukien alkoi myös em. yhteistyö Kruunupyyn kunnan kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät 200 lukien sivistystoimen alaisuuteen. Kaupungin väestöstä on ruotsinkielisiä 3.7 %. Kruunupyyssä ruotsinkielisten osuus on 88 %. Tämä asettaa vaatimuksia myös henkilöstön kielitaidon suhteen. Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on auttaa ja tukea kuntalaisia selviytymään sosiaalisista ja terveydellisistä riskeistä sekä taloudellisista vaikeuksista ehkäisevillä toimenpiteillä ja järjestämällä tarpeen mukaisia ja monipuolisia palveluita. Sosiaali- ja terveystoimi jakaantuu neljään tulosalueeseen: - sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus (hallinto) - sosiaali- ja vammaispalvelut - vanhuspalvelut - terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunnan budjetti vuodelle 20 on euroa, joka jakautuu tulosalueittain seuraavasti: - hallinto sosiaali- ja vammaispalvelut vanhuspalvelut terveyspalvelut ,854 3

16 2.2. Henkilöstörakenne 200 Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön määrä oli 40 henkilöä. Vakinaisia henkilöitä oli 899, määräaikaisia 476, oppisopimuksella kaksi, työllistettyjä 22 ja muita kaksi. Henkilöstön määrään sisältyy päätoimisessa palvelussuhteessa vuoden lopussa olleet vakinaiset ja määräaikaiset henkilöt. Luvut sisältävät myös virkavapaalla/työlomalla olleet henkilöt. Eniten henkilökuntaa oli vanhuspalveluissa 70 henkilöä eli yli puolet palkansaajista (50. %) työskenteli vanhuspalveluissa. Terveydenhuollossa henkilöstöä oli 466 henkilöä (33.3 %), sosiaali- ja vammaispalveluissa 209 (4.9 %) sekä hallinnossa 6 (. %). Määräaikaisten käyttö oli suurinta vanhuspalveluissa, sillä henkilöstöstä määräaikaisia oli 39 %. Terveydenhuoltohenkilöstöstä määräaikaisia oli 28 % ja sosiaali- ja vammaispalveluissa 32 %. Taulukko 5: Palvelussuhteiden määrä tulosalueittain Tulosalue Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Muut yht. Hallinto Sosiaali- ja vammaispalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Yhteensä

17 2.2.2 Ammatillisen henkilöstön eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Taulukko 6: Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön ammatillinen eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Ammattinimike Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Kotipalveluohjaaja Kodinhoitaja 8 8 Lastenvalvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö 3 3 Perhetyöntekijä 2 2 Sosiaalityöntekijä /ylempi kk-tutkinto 3 3 Sosionomi 6 6 Lähihoitaja Erityisavustaja Hoitaja 2 2 Avustaja 2 2 Kotiavustaja Palveluesimies Perushoitaja 6 6 Terveydenhoitaja 7 8 Amk-tutkinto (geronomi/sh) 4 4 Hoitoapulainen 8 8 Hoitoavustaja 2 2 Kuntohoitaja Sairaanhoitaja Apulaisosastonhoitaja 2 2 Fysioterapeutti 2 2 Hammashoitaja Hammashuollon vastaanottoavustaja Kuntoutussihteeri Osastosihteeri / terveyskeskusavustaja 2-2 Osastonhoitaja/palveluesimies 3 3 Perheohjaaja 2 2 Puheterapeutti 4 4 Suuhygienisti 2½ 2½ Röntgenhoitaja Välinehuoltaja 3½ ja /3 3½ ja /3 Yhteensä ,33 39,33 5

18 Taulukko 7: Kokkolan terveyskeskuksen henkilöstön ammatillinen eläkeikä, ammattinimikkeen muutokset ja yksiköiden henkilöstön lisätarve Kokkolan terveyskeskushenkilöstö Ammattinimike: Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Apulaisosastonhoitaja 2 2 Fysioterapeutti 2 2 Hammashoitaja Hammashuollon vastaanottoavustaja Kuntoutussihteeri Osastosihteeri / terveyskeskusavustaja 2-2 Osastonhoitaja/palveluesimies 3 3 Palvelupäällikkö Perushoitaja/lähihoitaja - Perheohjaaja 2 2 Puheterapeutti 4 4 Sairaanhoitaja Suuhygienisti 2½ 2½ Terveydenhoitaja Röntgenhoitaja Välinehuoltaja 3,5 ja 0,33 3,5 ja 0,33 Terveyskeskus yhteensä 38 44,33 83,33 Mukana Kruunupyyn terveyskeskusavustaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja hammashoitaja. Vähennykset: Perushoitajat, osastosihteeri, toimistosihteeri. Sairaanhoitajia tullaan tarvitsemaan kaksinkertainen määrä tilastoihin verrattuna. Eläkkeelle vuoteen 205 mennessä jää 7 sairaanhoitajaa, muutokset kouluasteen työntekijöistä sairaanhoitajiksi 9 ja lisätarve vastaanotoille ja osastoille tarkoittaa yhteensä 34 sairaanhoitajien lisäystä. Kun vakituisen toimen haltijoiden määrä kasvaa, tarvitaan sairaanhoitajia myös sijaisina. Neuvoloihin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitajien lisäys n. 6 (7 eläkkeelle ja 9 terveydenhoitajan lisäys). Välinehuoltajia ei jää eläkkeelle, mutta lisätarve vuoteen 205 on 3 ½ välinehuoltajaa. Hammashoitajia (ruotsinkielisiä) tarvitaan vuoteen 205 mennessä 8, eläkkeelle on jäämässä 4 ja lisätarve on 4 hammashoitajaa. Lähiesimiehien tarve on jo nyt ja tulevaisuudessa 205 mennessä eläkkeelle siirtyy 3 osastonhoitajaa ja palveluesimies, lisäksi on vapautunut apulaisosastonhoitajan toimia. Osastoilla on perushoitajia/lähihoitajia enemmän kuin sairaanhoitajia, suhde tulee muuttumaan siten että sairaanhoitajien ja perushoitajien määrä on suunnilleen tasan. Vastaanotoilla muutetaan tulevaisuudessa toimistotyöntekijän ja perushoitajan toimia sairaanhoitajan toimiksi. Osastoilla on tarve muuttaa lähihoitajan toimia sairaanhoitajan toimiksi toiminnan luonteen muutoksen takia. Vastaanotoilla toimistotyöntekijän toimi muutetaan sairaanhoitajan toimeksi. Kansansairauksien hoitoon erikoistumiskoulutusta kaivataan sairaanhoitajille. 6

19 Taulukko 8: Sosiaali-, vammais-, kotihoidon, vanhusten laitos- ja palveluasumisen eläköityminen ja arvioidut rekrytointitarpeet ammattiryhmittäin Ammattinimike Eläke Ammattinimikkeen muutos Yksiköiden henkilöstön lisäystarve Yhteensä Kotipalveluohjaaja Kodinhoitaja 8 8 Lastenvalvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö 2 2 Perhetyöntekijä 2 2 Sosiaalityöntekijä /ylempi kk-tutkinto 3 3 Sosionomi 6 6 Lähihoitaja Erityisavustaja Hoitaja 2 2 Avustaja 2 2 Kotiavustaja Palveluesimies Perushoitaja 6 6 Terveydenhoitaja 2 2 Amk-tutkinto (geronomi/sh) 4 4 Hoitoapulainen 8 8 Hoitoavustaja 2 2 Kuntohoitaja Sairaanhoitaja Fysioterapeutti 2 2 7

20 Taulukko 9: Sosiaalipalveluista eläkkeelle siirtyvät Nimike yht. Kotipalveluohjaaja Kodinhoitaja Lastenvalvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö 2 Perhetyöntekijä 2 Yhteensä Taulukko 0: Sosiaalipalveluiden rekrytointitarpeet Nimike yht. Sos.tt.pät./yl. kk-tutk. 3 Sosion.(amk)/(perhetyö) 3 Lähihoitaja 2 Yhteensä Taulukko : Vammaispalveluista eläkkeelle siirtyvät Nimike yht. Erityisavustaja Hoitaja 2 Yhteensä 3 Taulukko 2: Vammaispalveluiden rekrytointitarpeet Nimike yht. Avustaja 2 2 Lähihoitaja Sosionomi 3 Yhteensä Lähihoitajien määrä pitää sisällään sekä eläkkeelle siirtyvien korvaamisen että laajenevan asumispalvelun henkilöstötarpeet. Sosionomit tulevat työtoiminnan ja asumispalvelujen ohjaajiksi. Uusia kehitysvammaisia tulee asumispalvelujen piiriin henkilöä vuosina ja heille tulee järjestää palveluasuminen sekä kotiin järjestettävät tukipalvelut. 8