The Board Point Deloitte Board Forum 2013 Board Agendas New Challenges Ahead

Transkriptio

1 Suomalaishallitukset hakevat kansainvälisyyttä Haastattelussa Deloitten partneri Mikael Paul. Sivu 2 Kemiran Wolfgang Büchele: Kohti pidempää horisonttia. Sivu 4 Deloitten sidosryhmälehti Teemanumero hallitusammattilaisille, helmikuu 2013 The Board Point Deloitte Board Forum 2013 Board Agendas New Challenges Ahead Director 360 Degrees of progress Vuosittain Board Forum -tapahtuman ympärillä toteutetaan haastatteluselvitys hallitusammattilaisille ajankohtaisesta teemasta. Deloitten Director 360 -selvitys tehtiin maailmanlaajuisesti eri yhtiöiden hallitusten jäsenille. Selvitys kattoi yleisiä kysymyksiä hallitustyön nykytilanteesta sekä tulevaisuuden painopistealueista. Paneelissa keskustelemassa Jorma Eloranta, Maarit Aarni-Sirviö, Hans Dalborg. Tammikuussa 2013 järjestetty Board Forum -seminaari oli Deloitten kahdeksas suomalaisille hallituspäättäjille järjestämä asiantuntijatapahtuma. Tapahtuma kokosi jälleen yhteen hallitusammattilaisia vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tällä kertaa tapahtumassa esiintyivät Nordean kunniapuheenjohtaja Hans Dalborg, Kemiran toimitusjohtaja Wolfgang Büchele, Deloitten senior partner Mikael Paul sekä Kauppalehden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Hannu Leinonen. Virallisen osuuden päätti Nina Kopolan moderoima paneelikeskustelu. Hallitustyöskentelyn ajankohtaisiin haasteisiin paneelissa pureutuivat Hans Dalborgin kanssa Maarit Aarni-Sirviö, Jorma Eloranta sekä Stig Gustavson. Yhteensä selvitykseen osallistui 288 hallituksen puheenjohtajaa ja jäsentä 19 eri maasta. Tällä kertaa Suomesta oli mukana 18 eri yrityksen hallitusten jäsentä. Tuloksissa verrataan suomalaisvastaajia kokonaisvastaajiin. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan Deloitten verkkosivuilla Sisällysluettelo Suomalaishallitukset hakevat kansainvälisyyttä Haastattelussa Mikael Paul. Sivu 2 Kohti pidempää horisonttia Haastattelussa Wolfgang Büchele. Sivu 4 Tapahtumassa sanottua Vieraiden ajatuksia päivän teemoista. Sivu 5 Board Forum: puheenvuorossa Hans Dalborg Sivu 3 Board Forum: puheenvuorossa Hannu Leinonen Sivu 5 Board Forum -tapahtuman tunnelmia ja kuvia Sivu 6 Yritysvastuu ja monimuotoisuus Eväitä kestävään kehitykseen hallitusnäkökulmasta. Sivu 7

2 2 Corporate Governance Suomalaishallitukset hakevat kansainvälisyyttä Strategia säilyy hallitusten työlistan kärjessä Mikael Paul pohtii selvityksen mielenkiintoisia eroja suomalaisten ja kansainvälisten vastaajien kesken. Deloitten Director 360 -selvityksen suomalaisvastauksia verrattiin kansainvälisiin tuloksiin. Kotimaisissa vastauksissa ei ollut radikaaleja poikkeamia, vaikka kiinnostavia erojakin löytyi. Suomen Deloitten senior partner Mikael Paul nostaa yhdeksi mielenkiintoisimmasta teemoista kansainvälisyyden hallitusjäsenissä. Yli puolet suomalaisvastaajista on sitä mieltä, että hallitusjäsenten kansainvälinen tausta on tärkeää tai erittäin tärkeää. Vain kolmannes selvityksen kaikista vastaajista on samalla kannalla. Kansainvälisyys korostuu erityisesti hallituksen jäsenistön erilaisissa taustoissa. Suomalaishallituksilla on selkeä tarve lisätä kansainvälistä ulottuvuutta ja osaamista. Elämme pienessä kansantaloudessa, mutta hyvin globaalissa yhteiskunnassa, Paul korostaa. Olemme riippuvaisia siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Jotta hallitustyöskentely olisi riittävän monimuotoista, hallituksissa tulisi ainakin isommissa yrityksissä olla ulkomaalaisia. Ruotsissa vastaukset seuraavat selkeämmin yleistä vastauslinjaa: vain 32 % pitää kansainvälisyyttä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Tämä on melko yllättävä tulos, sillä naapurimaassamme toimii hyvin samantyyppisiä yhtiöitä ja haasteet ovat yhtäläisiä. Toki Ruotsissa on enemmän kansainvälistä kokemusta, ja pidempään globaalisti toimineita yhtiöitä. Kansainvälistymisessä on haasteensa Suomalaisyhtiöillä voi olla vaikeuksia herättää kiinnostusta kansainvälisissä hallitusammattilaisissa. Olemme kaukana valtamarkkinoista, maantieteellinen sijainti tarkoittaa yleensä yhtä lisäpäivää matkustamiseen ja palkkiot ovat muuta Eurooppaa alhaisemmat, Paul summaa. Meidän pitää rakentaa tunnettuuttamme kansainvälisissä yhteyksissä ja markkinoida yhtiöitämme. Menestyvät, globaaliin talouteen panostavat yhtiöt ovat myös hallitustyön kannalta kiinnostavia. Kiinnostuksen tulee tietenkin olla molemminpuolista. Ei suomalaisyhtiöillekään riitä, että on vain kansainvälinen yleisosaaja. Henkilön pitää tuoda relevanttia lisänäkökulmaa hallituksen työskentelyyn. Paul korostaakin kansainvälisen osaamisen hakemista uusilta markkina-alueilta. Useat suomalaisyhtiöt ovat suunnanneet Aasian kasvaville markkinoille sekä Etelä-Amerikkaan. Nyt tarvitaan esimerkiksi markkinatuntemusta ja ymmärrystä toimialan globaalista kehittymisestä sekä aitoa kiinnostusta hallitustyöhön. Pitää tuntea paikalliset olot ja päätöksentekomekanismit. Ei kiintiöille Toinen mielenkiintoinen teema on monimuotoisuuden lisääminen kiintiöillä. Valitettavasti monimuotoisuus kääntyy usein keskusteluun naisten osuudesta hallituksissa. Suomalaisvastaajista vain 28 % raportoi monimuotoisuuteen löytyvän edustamistaan yhtiöistä kirjallista ohjeistusta. EU:ssa esitetään tavoitteeksi 40 % sukupuolikiintiötä ja joissakin maissa se on otettu käyttöön. Suomessa käytäntö ei ole saanut yleistä kannatusta. Kuitenkin ollaan sitä mieltä, että naisia olisi hyvä olla mukana enemmän hallitustyöskentelyssä. Tärkeintä on silti löytää ensin sopiva, ammattitaitoinen henkilö, Paul toteaa. Valitettavasti naispuolisten hallitusammattilaisten määrä on vielä rajallinen, ja siksi he kuormittuvat helposti. Esimerkiksi Norjassa on ollut haasteita täyttää kiintiöt ja kokeneet naiset ovat useassa hallituksessa mukana. Miten toimia käytännössä tehokkaasti, jos on mukana esimerkiksi kahdeksassa eri hallituksessa? Paul toteaakin, että yhden henkilön vastuutehtävät eri hallituksissa ovat laskeneet viime vuosina. Sopivana määränä voidaan pitää nyt kolmesta kuuteen hallitustehtävää, jolloin ajankäyttö ja resurssit riittävät kaikkiin tehtäviin. Monimuotoisuutta pitäisikin tarkastella laajasti ottaen huomioon eri-ikäiset hallituksen jäsenet sekä muita diversiteettiä tukevia taustatekijöitä. Hallitukseen ja valiokuntiin on löydettävä ihmisiä, joilla on yhtiöön sopivaa ja muuta henkilöstöä tukevaa erityisosaamista esimerkiksi markkinatuntemuksen, talouden ja hyvän hallintotavan alueilta.

3 3 Corporate Governance Jatkuvuus kysymysmerkkinä Toimitusjohtajan seuraajasuunnittelussa nousee selkeitä eroja. Suomalaisista vain 28 % toteaa suunnittelun tärkeäksi, kun globaalisti jopa 44 % vastaajista nostaa teeman tärkeäksi. Mielenkiintoinen huomio oli, ettei Suomessa nähdä seuraajasuunnittelua juuri nyt kovin tärkeäksi, vaikka seuraavan 12 kuukauden työlistalla asia nousee yhdeksi tärkeimmistä. Tarkoittaako tämä, ettei Suomessa ennakoida ajoissa, vaan asiaan keskitytään sen ollessa jo akuutti?, Paul pohtii. Myös toimitusjohtajien kausi on lyhentynyt viime vuosina. Nykytrendi taitaa olla toimitusjohtajakaudeksi 5 6 vuotta. Tämä tarkoittaa, että suunnittelua pitää tehdä jo hyvissä ajoin etukäteen myös suomalaisyhtiöissä. Hallitustyön arviointia Hallituksen työn arviointi nousee selvityksessä kiintoisaksi teemaksi. Systemaattisen arvioinnin kautta hallitus pystyy tarkastelemaan oman työnsä tehokkuutta ja laatua. Hallituksen on arvioitava, miten työssä on onnistuttu, onko oikeita asioita käsitelty ja miten yhteistyö hallitusten jäsenten välillä on toiminut erityisesti ongelmatilanteissa. Arvioinnin kautta voidaan löytää puutteita tai korjattavia asioita, jotka muuten jäisivät huomioimatta, Paul toteaa. Suomalaisvastaajista puolet on sitä mieltä, että arviointi on hoidettu hyvin tällä hetkellä. Toinen puoli näkee hallitustyön arvioinnissa kehittämistarpeita. Osallistumista ja vuorovaikutusta Osakkeenomistajien rooli näyttää kasvavan tulevaisuudessa. Perinteisessä hallintomallissa osakkeenomistajat valitsevat hallituksen ja antavat hallitukselle vahvat valtuudet toimia mandaatin mukaisesti. Hallitus ja osakkeenomistajat tulevat käymään entistä aktiivisempaa dialogia: jopa 78 % suomalaisvastaajista näkee, että viestintä ja kanssakäyminen lisääntyvät. Institutionaaliset sijoittajat taas ovat tulossa hallitustyöhön mukaan jo etenkin Isossa-Britanniassa, joka toimii suunnannäyttäjänä muulle Euroopalle. Esimerkiksi suomalaisyhtiöissä on paljon amerikkalaisia sijoitusyhtiöitä. Nähtäväksi jää, tapahtuuko aktivoitumista myös meillä. Yleisesti sijoittajayhtiöt ovat pysytelleet taustalla niin kauan kuin yhtiö on hyvin hoidettu. Nykyinen julkisuus sekä yleinen läpinäkyvyys yhtiöiden johdossa vaativat aktiivisempaa otetta myös suursijoittajilta. Tervetuloa Suomen Deloitten Center for Corporate Governance -sivustolle Hallituksen työskentelyltä edellytetään yhä enemmän laaja-alaista osaamista ja luotettavuutta. Nykyinen toimintaympäristö vaatii hallituksen toiminnalta läpinäkyvyyttä ja kykyä vastata haasteisiin. Tästä syystä hallitusten jäsenille tulee olla saatavilla täsmällistä ja ajankohtaista tietoa vaivattomasti. Suomen Deloitten Center for Corporate Governance -sivusto tarjoaa olennaista tietoa hyvän hallintotavan toteuttamisesta Suomessa. Tämän lisäksi tarjoamme sivustolla ajankohtaisia kansainvälisiä julkaisujamme, joiden avulla saatte syventävää tietoa hyvään hallintotapaan liittyvistä aiheista. Sivusto on avoin kaikille hallitusammattilaisille ja hallitustyöstä kiinnostuneille. Suomen sivuston kautta pääsette myös muiden Deloitte-maiden Center for Corporate Governance -sivustoille, joista löydätte eri maille relevanttia ja ajankohtaista tietoa. Tervetuloa sivustolle: Board Forum: puheenvuorossa Hans Dalborg Deloitten Board Forum seminaarissa esiintynyt Nordean hallituksen kunniapuheenjohtaja Hans Dalborg kertoi puheenvuorossaan omia huomioitaan ruotsalaisen hyvän hallintotavan käytännöistä sekä niiden vaikutuksia hallitustyöskentelyyn. Esityksessään Dalborg nosti esiin muun muassa ruotsalaisissa yrityksissä pitkään käytössä olleen nimitystoimikunnan. Ruotsissa nimitystoimikunta on yhtiökokouksessa valittava elin. Tämän toimikunnan kautta on haluttu antaa lisää valtaa yhtiökokoukselle. Dalborgin mukaan käytäntö toimii Ruotsissa hyvin. Dalborg sivusi myös henkilöstön edustajien osallistumista hallitukseen. Huomionarvoista on, että henkilöstön keskuudesta valituilla hallituksen jäsenillä on samat vastuut ja velvollisuudet kuin muillakin hallituksen jäsenillä. He edustavat siis itseään eivätkä koko henkilöstöä. Näin ollen he eivät voi hallituksessa ajaa yksinomaan henkilöstön etuja. Tästä käytännöstä on Dalborgin mukaan Ruotsissa enimmäkseen hyviä kokemuksia. Lopuksi Dalborg kiitteli pohjoismaista comply or explain -käytäntöä sekä siihen liittyvää itsesääntelyä tiukan regulaation sijaan. Pohjoismainen, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen perustuva malli on hänen mukaansa hyvä ja tärkeä säilyttää.

4 4 Director 360 Degrees of progress Kohti pidempää horisonttia epävarmuutta sietäen Deloitten Director 360 -selvityksessä tutkittiin, mitkä asiat tulevat olemaan seuraavien kuukauden aikana hallitusten työlistalla tärkeimpiä kysymyksiä. Maailmanlaajuisesti hallitusten työlistalle nousevat odotetusti tärkeimpinä strategiaan (38 %), talouskriisiin (37 %) ja regulaatioon (31 %) liittyvät teemat. Suomalaiset panostavat muita enemmän talouskriisiin ja johdon seuraajasuunnitteluun. Suomalaisvastaajista puolet nostaa talouskriisin hallituksen agendalle avainkysymykseksi. Kemiran toimitusjohtajan Wolfgang Büchelen mukaan suomalaisten eroa kansainvälisiin vastauksiin voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Luonnollisesti talouskriisin painoarvoon hallituksen agendalla vaikuttaa, millainen yritys on kyseessä. Eli missä määrin yritys on ylipäätään altis finanssikriisin vaikutuksille. Manner-Euroopassa kriisi on kestänyt jo niin kauan, ettei se varsinaisesti enää vaikuta talouden yleistilaan. Toiseksi on huomattava, että jos asia nostetaan hallituksen agendalle, sen painoarvo automaattisesti kasvaa. Tästä ei Büchelen mielestä ole Suomessa vielä puhuttu tarpeeksi. Olen saksalaisen yhtiön hallituksessa, emmekä edes puhu enää finanssikriisistä se on osa nykytodellisuutta. Epävarmuus on uusi normi. Talouskriisi on tuonut mukanaan paljon epävarmuutta. Se on aluksi pelästyttänyt yritysten hallituksia, koska ne eivät ole tienneet kuinka reagoida. Meidän täytyy kuitenkin tulla sinuiksi epävarmuuden kanssa. Tässä suhteessa muut maat ovat vähän Suomea edellä, Büchele pohtii. Toinen merkittävä ero suomalaisvastaajien ja kansainvälisten tulosten välillä löytyi johdon seuraajasuunnittelun merkityksestä hallitusten agendalla lähitulevaisuudessa. Suomalaisista 22 % arvioi seuraajasuunnittelun olevan hallituksensa kolmen tärkeimmän käsiteltävän asian joukossa. Kansainvälisesti kyseinen teema sai vain yhdeksän prosentin painoarvon. Avainasiat hallituksen agendalla seuraavien kuukauden aikana Kaikki maat Suomi Strategia 38 % 33 % Globaali talouskriisi ja siitä elpyminen 37 % 50 % Regulaatio, hyvä hallitustapa ja sääntöjen noudattaminen 31 % 22 % Pääoman hallinta 28 % 28 % Kasvu 20 % 11 % Suorituskyky 15 % 17 % Osaamisen johtaminen 13 % 11 % Riskien hallinta 11 % 6 % Poliittinen/yhteiskunnallinen epävarmuus 9 % 6 % Johdon seuraajasuunnittelu 9 % 22 % Operatiivinen toiminta 7 % 6 % Yritysjärjestelyt 7 % 6 % Hallituksen tehokkuus 6 % 11 % Organisaatiorakenne 5 % 6 % Johdon palkitseminen 5 % 6 % Innovaatiot 5 % 6 % Sidosryhmien hallinta 5 % 6 % IT/Teknologia 4 % 0 % Globalisaatio 4 % 0 % Vastuullisuus 3 % 0 % Hallituksen seuraajasuunnittelu 3 % 6 % Kilpailu 2 % 0 % Omistaja-arvo/sijoittajat 2 % 0 % Monimuotoisuus 2 % 0 % Raaka-aineet/energia 2 % 0 % Valtioiden maksukyvyttömyysriski 1 % 6 % Büchele näkee asiassa prosessieron suomalaisten sekä amerikkalaisten ja eurooppalaisten yhtiöiden hallitusten välillä. Yhdysvalloissa ja Euroopassa on hallituksissa olemassa selkeät prosessit johdon seuraajasuunnittelulle. Hallituksen HR-komitea tekee kirjaimellisesti taukoamatta seuraajasuunnittelua. Heille se ei ole peitelty prosessi vaan jatkuva menettelytapa, jota ei tarvitse erikseen nostaa esiin. Suomessa puolestaan seuraajasuunnittelu on enemmän hienovarainen toimenpide, joka tulee esille vasta kun esimerkiksi avainhenkilö jää eläkkeelle. Büchele kannustaakin suomalaisyhtiöiden hallituksia pidentämään aikajännettään. Hänen mukaansa Suomessa hallitukset ovat paljon lyhytnäköisempiä kuin eurooppalaiset tai anglosaksiset. Suomessa aikatähtäimenä on yleensä seuraavat pari vuotta. Amerikkalaisten ja eurooppalaisten yhtiöiden hallitukset puolestaan tarkastelevat tulevaisuutta pidemmällä tähtäimellä. Strategisesta näkökulmasta horisontti on yleensä kymmenen vuotta. Kaikki lähtee valmistautumisesta ja pitkän aikavälin näkemyksestä, Büchele summaa. Epävarmuus on uusi normi. Meidän täytyy kuitenkin tulla sinuiksi epävarmuuden kanssa. Tässä suhteessa muut maat ovat vähän Suomea edellä.

5 5 Deloitte Board Forum 2013 New Challenges Ahead Board Forum: puheenvuorossa Hannu Leinonen Kauppalehden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Hannu Leinonen käsitteli esityksessään hallituksen roolia viestinnän ja mediasuhteiden näkökulmasta. Puheessaan hän painotti viestinnän nopeutta ja läpinäkyvyyttä. Tänä päivänä tieto tarvitaan heti, sillä uutisia julkaistaan vuorokauden ympäri lähes reaaliajassa. Enää ei voida odottaa seuraavan päivän lehteen. Leinonen kannusti hallituksen jäseniä ja etenkin hallitusten puheenjohtajia Tapahtumassa sanottua Olen samaa mieltä kuin Hans Dalborg, pätevyys on ratkaisevin tekijä hallituksen jäseniä valittaessa. Tärkeää on saada lisää naisia yritysjohtoon. Sitä kautta myös naishallitusjäsenten määrä tulee kasvamaan, kommentoi TeliaSoneran hallituksen puheenjohtaja Timo Peltola. Kriisitilanteissa hallituksille täytyy myös antaa työaikaa. On tärkeää, että hallitus osaa antaa toimittajille oikeaa ja relevanttia tietoa, Stockmann Oyj:n hallituksen jäsen Charlotta TallqvistCederberg pohti. Hymy ja nopeus, Vapo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen tiivistää suomalaisten yritysten avaimet palvelukilpailun voittoon. Suomi voitti kansainvälisen teknologiakilpailun viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Nyt tarvitaan uusi tavoite eli palvelukilpailun voitto mieluummin alle 20 vuodessa nopealla ja osaavalla asiakaspalvelulla. Meidän on myös kansainvälistettävä brändi- ja palveluosaamistamme. Yritykset voisivat hyötyä ottamalla hallitustyöskentelyyn mukaan työntekijöiden edustajia, totesi vuorineuvos Stig Gustavson. Hän kertoi muuttaneensa aikaisemmin negatiivisempaa suhtautumistaan saatuaan hyviä kokemuksia Ruotsissa, jossa työntekijöiden rooli perustuu lainsäädännössä asetettuun vaatimukseen. olemaan oma-aloitteisesti ja aktiivisesti esillä mediassa. Hallituksen edustajat ovat useimmiten julkisuudessa esillä vain yhtiökokouksen aikaan tai pakon edessä, silloin kun jotain usein negatiivista tapahtuu yrityksessä. Leinonen piti yllättävänä, kuinka vähän suomalaisessa mediassa on käsitelty hallituksen ja yrityksen johdon välisiä suhteita. Hän huomauttikin, että toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välillä on koko yrityksen tärkein vuorovaikutussuhde. Director 360 Degrees of progress Tilaa painettu Director 360 Degrees of progress -selvitys maksutta lähettämällä sähköposti osoitteeseen

6 6 Deloitte Board Forum 2013 Tunnelmia tapahtumasta Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö, Nordean kunniapuheenjohtaja Hans Dalborg ja vuorineuvos Stig Gustavson paneelissa. Deloitten markkinointijohtaja Tuuli Kirkkomäki, Aspo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Gustav Nyberg sekä Paulig Oy:n hallituksen puheenjohtaja Philip Aminoff keskustelemassa.

7 7 New Challenges Ahead Rapalan hallituksen jäsen Jan-Henrik Schauman, Konecranes Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson sekä Deloitten senior partner Mikael Paul tapahtumaillallisella. Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopola toimi paneelikeskustelun moderaattorina. Yritysvastuu ja monimuotoisuus eväitä kestävämpään menestykseen Deloitte ja Board Professionals BPF Finland ry järjestivät yhteistyössä Hallituksen monimuotoisuus-seminaarin Tilaisuudessa Deloitten osakasneuvoston puheenjohtaja, Outi Ukkola, käsitteli hallituksen monimuotoisuutta yritysvastuun näkökulmasta. Puheenvuoro herätti mielenkiintoa ja vilkasta keskustelua yleisössä. Eritoten osallistujia puhuttivat kysymykset siitä, missä tilanteissa ja miten toimien hallituksen monimuotoisuuden hyödyt yritykselle realisoituvat parhaiten. Toinen keskustelua herättänyt kysymys oli se, miten vastuullisuus saadaan integroitua olennaiseksi osaksi yrityksen koko toimintaa ja päätöksiä. Ukkolan mukaan kestävän kehityksen kysymykset ovat yhä tärkeämpiä suomalaisille hallitustoimijoille. Hallitustoimijat pohtivat keinoja varmistaa, että kestävän kehityksen kysymykset huomioidaan kokonaisvaltaisesti yrityksen toiminnassa. Tämä on oikea suunta yritysvastuun kysymysten huomioiminen auttaa tunnistamaan uusia riskejä ja mahdollisuuksia, säästämään kustannuksia, saamaan parhaita osaajia taloon sekä turvaamaan tulevaisuuden toimintaympäristön. Tiivistettynä, vastuullisuus ja kestävän kehityksen kysymykset turvaavat kestävää menestystä ja siten niiden tulisi olla kiinteästi hallitusten agendalla, huomioituna kaikessa päätöksenteossa. Hallituksen monimuotoisuus voi parhaimmillaan edesauttaa vastuukysymysten ja eri sidosryhmien odotusten huomiointia. Monimuotoisuuden tuomat hyödyt eivät kuitenkaan ole itsestään selviä. Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että monimuotoisuudesta on hyötyä erityisesti silloin kun panostetaan eri taustoista tulevien asiantuntijoiden mentoroimiseen hallitustoimijoiksi kasvattamiseen sekä silloin kun ratkaistaan monimutkaisia kysymyksiä, Ukkola summaa.

8 8 Global Economic Outlook Q Lingering uncertainty. Tutustu tuoreimpiin julkaisuihin osoitteessa When the ink dries. M&A Circle -tapahtuma Deloitten sidosryhmälehti The Board Point Teemanumero hallitusammattilaisille, helmikuu 2013 Päätoimittaja Mikael Paul Kuvat Jerry Lindholm ja Deloitte Toimitustiimi Elina Jääskeläinen, Tuuli Kirkkomäki, Kira Toivonen Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy, Tampere Ulkoasu Anne Hämäläinen Palaute ja osoitteenmuutokset Deloitte haastatteli lukuisan määrän FTSE 100 -yritysten hallitusten puheenjohtajia ja selvitti, mitkä seikat hallitusammattilaisten näkökulmasta vaikuttavat integraation onnistumiseen yrityskaupan jälkeen. Haastattelujen tuloksista kuulet lisää kevään M&A Circle tapahtumassa Deloittella Ruoholahdessa. Tilaisuudessa Angus Knowles-Gutler (Partner, Head of Post Merger Integration for the EMEA region) esittelee haastattelututkimuksen tulokset: When the ink dries who is driving the post-integration process? Deloitte on maailman johtavia asiantuntijapalveluorganisaatioita. Palveluksessamme on noin asiantuntijaa yli 150 maassa. Tarjoamme asiakkaillemme tilintarkastukseen, verotukseen, konsultointiin ja yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita. Asiakkainamme on yli puolet maailman suurimmista yrityksistä sekä lukuisa määrä kansallisia yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Suomessa palveluksessamme on yli 400 asiantuntijaa, jotka toimivat 4 toimistossa ympäri Suomen. Lisäksi tapahtumassa kuullaan suomalaisen pörssiyhtiön ja pääomasijoitusyhtiön edustajien puheenvuorot aiheesta. Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu Limited, a UK private company limited by guarantee, and its network of member firms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu Limited and its member firms. Tervetuloa! 2013 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: deloitte.events@deloitte.fi Painotuote