Infektiotauti, joka on suhteellisen»uusi», jonka
|
|
- Maarit Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan Lymen borrelioosin diagnoosi ja hoito Jarmo Oksi Sairauden määrittäminen Lymen borrelioosiksi on kliininen diagnoosi, joka harvoin on yksiselitteisen helppo. Anamneesin merkitys diagnoosiin pääsemisessä on tärkeä, ja potilaan oma epäily taudista antaakin usein lähtökohdan selvittelyille. Toisaalta on pidettävä mielessä, että borrelioosidiagnoosiin ei vaadita tietoa punkinpuremasta. Lukuun ottamatta erythema migransia, joka on Lymen borrelioosille patognomoninen varhaisvaihe, täytyy diagnoosille saada vahvistus laboratoriokokeista. Disseminoituneen Lymen borrelioosin manifestaatioiden kirjo on siinä määrin laaja, että erotusdiagnostiikka ja muiden syiden pois sulkeminen vaatii usein kattavia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Oireettomalta henkilöltä borreliavasta-aineita ei pitäisi tutkia lainkaan. Infektiotauti, joka on suhteellisen»uusi», jonka oirekirjo on laaja ja joka käyttäytyy usein jonkin muun taudin kuin infektion tapaan, koettelee mikrobiologista diagnostiikkaa. Laboratorion pitäisi kyetä tarjoamaan kliinikolle olennaista tietoa juuri kyseisen oireiston mahdollisesta yhteydestä mikrobiologisiin tai serologisiin löydöksiin. Loppujen lopuksi ratkaisun tekee kuitenkin kliinikko. Positiivisen hoitopäätöksen jälkeenkään kliinikon tehtävä ei ole helppo. Disseminoituneesta Lymen borrelioosista on tehty vain vähän erilaisia hoitoja ja hoitoaikoja vertailevia kunnollisia tutkimuksia. Tämän vuoksi hoitoratkaisut joudutaan tekemään tapauskohtaisesti ja kliinisen kokemuksen pohjalta. Vaikka Lymen borrelioosi (LB) on bakteeriinfektio (aiheuttaja Borrelia burgdorferi), ovat lasko ja C-reaktiivisen proteiinin pitoisuus useimmiten normaalit. Poikkeuksellisesti niiden arvot voivat kuitenkin nousta hyvinkin suuriksi. Kiertäviä immuunikomplekseja, lievästi suurentuneita tumavasta-ainepitoisuuksia ja lievästi kasvaneita aminotransferaasiarvoja todetaan disseminoituneessa LB:ssä melko usein. Tällaisista epäspesifisistä laboratoriotesteistä ei kui- Tavoitteet ja etenemisjärjestys diagnostiikassa Kliinisestä diagnoosista, joka riittää erythema migrans -tapauksissa (EM), mainittakoon, että punoitus on useammin homogeenisesti leviävä kuin rengasmainen (kuva 1) ja että iholeesiota edeltävä punkinpurema on tiedossa tutkimuksemme mukaan alle neljänneksessä viljelypositiivisista EM-tapauksista (julkaisematon havainto). Kuva: Jarmo Oksi Kuva 1. Yli kahden viikon ikäinen EM, jossa tavallaan päällekkäin kaksi EM-leesiota, homogeeninen ja rengasmainen. Punkinpuremaa potilas ei ollut havainnut. Hoidon jälkeen borrelia-vasta-aineet kääntyivät heikosti positiivisiksi. Duodecim 2000; 116:
2 Erythema migrans (EM) kliinisesti Hoidetaan Epäily disseminoituneesta borreliainfektiosta - Verinäyte (borreliavasta-aineet) kaikilta - Selkäydinnestenäyte (borreliavasta-aineet, mahd. viljely) neurologisesti oireilevilta tai kuumeisilta - Nivelnestenäyte (borrelia-pcr) artriittipotilailta Verinäyte (borreliavasta-aineet myöhempää tarvetta varten ei siis EM-diagnoosia varten) hoidon lopussa tai jo hoitoa aloitettaessa, jos potilaan havainto EM:stä jo noin kolme viikkoa aiemmin Vasta-ainetestin tulos positiivinen Hoidetaan - jos oireet klassiset tai voimakkaat - jos intraterakaalinen vasta-ainetuotanto - jos PCR- tai viljelytulos positiivinen Vasta-ainetestin tulos rajatapaus tai negatiivinen ja edelleen epäily LB:stä Seurataan, jos ei objektiivisia löydöksiä ja oireisto lievä Uusi vasta-aine- tai PCR-testi tai molemmat, jos oireet klassiset tai voimakkaat. Lymfosyyttistimulaatiotesti joissakin tapauksissa (jos saatavilla) PCR = Polymeraasiketjureaktio EM = Erythema migrans Hoidetaan, jos - PCR:n tai viljelyn tulos positiivinen - pitoisuuden selkeä kasvu seeruminäytteissä - jos oireet klassiset tai voimakkaat vaikka vasta-ainetestin tulos edelleen vain rajatapaus - jos oireet klassiset tai voimakkaat ja lymfosyyttistimulaatiotestin tulos vahvasti positiivinen Kuva 2. Etenemisjärjestys diagnostiikassa. tenkaan yleensä ole apua LB:n diagnostiikassa (Oksi 1997). Disseminoituneen borrelioosin kliiniset löydökset Tässä artikkelissa ei varsinaisesti käsitellä kliinistä taudinkuvaa, mutta varmaan diagnoosiin vaaditaan käytännössä useimmiten objektiiviset löydökset. Hoitoindikaatiot voivat kuitenkin jossain määrin erota varmaan diagnoosiin vaadittavista kriteereistä. Klassisimmat löydökset ovat artriitti (huomaa myös tendiniitti, bursiitti, myosiitti, osteomyeliitti), kasvohalvaus (huomaa myös muut aivohermopareesit ja -neuriitit), lymfosytaarinen meningiitti (myös meningoenkefaliitti), radikuliitti, neuriitti (huomaa myös esim. multippeli mononeuropatia), myo- tai perikardiitti, AV-johtumishäiriöt sekä erilaiset silmämanifestaatiot. Borreliavasta-aineet onkin mielestäni tarpeen määrittää useimmilta potilailta, joilla todetaan tällaisia löydöksiä. Sisätauti- tai yleislääkäri ei voi välttyä potilailta, joiden oireisto on kenties laaja ja subjektiivisesti voimakas mutta joilla on niukasti tai ei ollenkaan objektiivisia löydöksiä. Nämä ovat ongelmallisimpia tapauksia diagnostiikassa ja hoidosta päätettäessä. Toisaalta esimerkiksi artralgiapotilaalta saattaa tarkemmissa tutkimuksissa löytyä magneettikuvauksessa eniten oireilleesta nivelestä selvä synoviitti. Jos potilaalla taas on esiintynyt epämääräisiä neurologisia oireita ilman objektiivisia löydöksiä, voi tutkimuksissa löytyä selvä likvorin pleosytoosi ja esimerkiksi intratekaalinen borreliavasta-aineiden tuotto merkkinä neuroborrelioosista tai magneettikuvauksessa todetaan neuroborrelioosiin sopivat löydökset. Esimerkiksi krooninen väsymys ja fibromyalgia, joita borrelioosi epäilemättä pystyy aiheuttamaan, ovat niin yleisiä oireita muutoinkin, että borreliavasta-aineiden löytyminen tällaisen potilaan seerumista ei oikeuta borrelioosidiagnoosiin. Tilanne vaatii yleensä lisätutkimuksia (mm. selkäydinnestetutkimus on mielestäni aiheelli- 606 J. Oksi
3 nen) ja seurantaa, joka joissain tapauksissa voi johtaa myös positiiviseen hoitopäätökseen. Vasta-ainetutkimukset. LB:n diagnostiikan tavoitteena tulisi luonnollisesti olla käynnissä olevan infektion osoittaminen. Vasta-ainetutkimuksen käyttö on diagnostiikan kulmakivi (paitsi EM:ssä, jossa vasta-ainepitoisuudet eivät läheskään aina ole ehtineet suurentua mitattaviksi). Kuvassa 2 on esitelty etenemisjärjestystä diagnostiikassa ja mm. vasta-ainetutkimuksen käyttöä siten kuin pidän sitä käytännössä hyödyllisenä. Vasta-ainepitoisuuksien merkitsevä kasvu pariseerumeiden välillä riittää tuoreen infektion osoitukseen. Kuitenkin vasta-aineiden kinetiikka tässä infektiossa on hidas ja erittäin usein pariseerumeiden välillä ei pystytä osoittamaan merkitsevää suurenemista. Suurentunut vasta-ainearvo puolestaan ei valitettavasti pysty varmistamaan sitä, onko potilaalla näytteenottohetkellä infektio vai onko arvo merkkinä joskus aiemmin sairastetusta infektiosta. Vasta-aineiden osoitus selkäydinnesteestä ja nimenomaan intratekaalisen vasta-aineiden tuoton osoitus on käytännössä varma merkki neuroborrelioosista. Tavallisimmin IgM-luokan vasta-aineet seerumissa lisääntyvät 3 4 viikon kuluessa infektioon johtaneesta puremasta. Maksimissaan IgM-vasta-ainearvo on usein noin kahden kuukauden kuluttua, minkä jälkeen pitoisuus alkaa yleensä pienentyä. IgG-vasta-aineet alkavat lisääntyä kuukauden kuluttua, ja arvot voivat pysyä suurina vuosia riippumatta siitä, onko potilas saanut hoidon vai ei (Dressler ym. 1993, Magnarelli 1995). Toisinaan IgG-vasta-ainearvot eivät kuitenkaan suurene. Tällöin voidaan todeta taudin myöhäisvaiheessakin vain IgM-vasta-aineita. Suurena pysyvä IgM- tai IgG-vasta-ainepitoisuus viittaa pitkittyneeseen infektioon. Infektion toisessa vaiheessa, borrelioiden levittyä elimistöön verenkierron välityksellä, % potilaista on seropositiivisia, ja kolmannessa vaiheessa seropositiivisten osuus on yli 90 % (Wilske ja Preac-Mursic 1993). Myöhäisvaiheenkin borrelioosi voi siis poikkeuksellisesti olla täysin seronegatiivinen. Varhaisvaiheen infektioon annettu antibioottikuuri saattaa vähentää vasta-aineiden muodostumista. Silti on mielestäni hyödyllistä tehdä vasta-ainetesti joko ennen tai jälkeen antibioottikuurin (riippuu infektion kestosta hoidon aikaan), koska mahdollisten myöhempien oireiden selvittelyssä on tärkeää todeta, onko vastaainetestin tulos kääntynyt positiiviseksi tai vasta-aineiden pitoisuus muutoin suurentunut huomattavasti seurannan aikana. Vasta-ainearvojen varsinainen seuranta ei ole tarpeen kuin epäiltäessä oireilevalla potilaalla disseminoitunutta infektiota. Koska vasta-ainearvojen muutokset ovat hitaita, kannattaa vasta-ainetesti uusia tällaisissa tapauksissa aikaisintaan 1 2 kuukauden kuluttua ensimmäisestä testistä. Epäiltäessä kroonisempaa borrelioosia tai seurattaessa borrelioosipotilasta hoidon jälkeen vasta-ainepitoisuuksien muutoksia seurataan vieläkin harvemmin (esim. 4 6 kuukauden välein). Vasta-ainepitoisuuksia mitataan yleisimmin ELISA-menetelmällä. Varmistukseen voidaan käyttää Western blot -menetelmää (WB). Vastaainetutkimusten tulosten ilmoitustavat ovat Suomessakin eri laboratorioissa varsin erilaisia osa ilmoittaa tuloksen lukuna, osa puolikvantitatiivisesti miinuksena tai plussina. Vasta-aineita alkaa ensiksi muodostua mm. borrelian värekarvaa eli flagellaa kohtaan, joten tätä antigeenina käyttävällä testillä varhainen vasta-ainetuotanto on periaatteessa mahdollista todeta aiemmin kuin useimpia muita borrelian rakenteita tai koko bakteeria käyttävillä testeillä. Myöhemmissä borrelioosin vaiheissa vasta-ainepitoisuudet ovat yleensä selvästi suurentuneet, ja silloin flagellaa antigeenina käyttävät testit antavat hyvin samankaltaisen tuloksen kuin esimerkiksi koko bakteeria käyttävät testit. Keskushermostoborrelioosia epäiltäessä tulee aina tutkia sekä seerumin että selkäydinnesteen borreliavasta-aineet. Suomen markkinoilla on ainakin yksi testi, jonka avulla saadaan suoraan tieto myös intratekaalisesta vasta-ainetuotannosta (flagella-antigeenia kohtaan). Serologiset testit voivat antaa vääriä positiivisia tuloksia mononukleoosissa, LED:ssä ja reumassa. Vääriä positiivisia borreliavasta-ainetuloksia esiintyy herkemmin IgM-luokassa kuin IgG-luokassa, mutta yleensä tällaisessa tapauksessa vasta-aineiden määrä ylittää vain hieman Lymen borrelioosin diagnoosi ja hoito 607
4 viitealueen ylärajan. On kuitenkin huomattava, että samoin kuin muissa kroonisluonteisissa infektioissa myös borrelioosissa saattaa kehittyä tumavasta-aine- tai reumatekijäpositiivisuus. Muissa borreliooseissa, syfiliksessä ja suun spirokeettojen aiheuttamissa periodontaalitaudeissa voi ristireaktion vuoksi esiintyä selvästi suurentuneita vasta-ainepitoisuuksia B. burgdorferita kohtaan. Ristireaktiota epäiltäessä saattaa olla hyödyllistä tutkia vasta-aineita WB -menetelmällä, jolloin havaitaan, mitä antigeenisia rakenteita kohtaan vasta-aineita on muodostunut. Yhdysvalloissa, missä esiintyy vain yhtä B. burgdorferin alalajia (B. b. sensu stricto), on päädytty suosittamaan seropositiivisuuden varmistamista WB:llä kaikissa borrelioosiepäilytapauksissa (Aguero-Rosenfeld ym. 1996). WB on kuitenkin työläs menetelmä, eikä se ole rutiinikäytössä borrelioosidiagnostiikassa missään maamme laboratoriossa. Kaupallisten WB-tarvikkeistojen tultua markkinoillemme saattaa kliinikolle tulla mahdolliseksi tilata suoraan tällainen»varmistustesti». WB-menetelmän käyttökelpoisuus Euroopassa on kuitenkin jossain määrin kyseenalaista, koska Borrelia burgdorferin meillä esiintyvien eri alalajien (B. burgdorferi sensu stricto, B. garinii, B. afzelii) antigeeniset eroavaisuudet ja niiden vaikutukset vasta-ainetestin herkkyyteen ovat osin tuntemattomia. Vaikka potilaalla todettu positiivinen vastaainelöydös olisi»todellinen positiivinen», on melko usein vaikea tietää varmasti potilaan oireiden johtuvan käynnissä olevasta borreliainfektiosta, koska seropositiivisia henkilöitä on endeemisellä alueella runsaasti. Seropositiivisten henkilöiden osuus satunnaisesti valituissa väestöotoksissa on Turunmaan saariston alueella serologisen tutkimuksen rajanvedon mukaan 2 6 % (julkaisematon havainto) ja Ahvenanmaalla iän mukaan lisääntyneen 6 40 % (keskimäärin 20 %) (Carlsson ym. 1998). Yleensä vasta-ainepitoisuus pienenee selvästi Seropositiivisten henkilöiden osuus satunnaisesti valituissa väestöotoksissa on Turunmaan saariston alueella serologisen tutkimuksen rajanvedon mukaan 2 6 % hoidon jälkeen (Wahlberg ym. 1994). Tällaisessa tapauksessa voidaan todettua arvon muutosta pitää merkkinä hoidon onnistumisesta. EM:n hoidon jälkeen muutos voi ilmaantua jo parissa kuukaudessa, mutta myöhempien vaiheiden infektiota hoidettaessa se on yleensä havaittavissa vasta 6 12 kuukauden kuluttua. Vasta-ainepitoisuudet voivat pysyä suurina osalla potilaista jopa vuosien ajan paranemisesta huolimatta. Myös intratekaalinen vasta-ainetuotanto saattaa jatkua pitkään riippumatta hoidon tuloksellisuudesta. Kaiken kaikkiaan vasta-ainearvojen seuranta ei ainakaan kliinisesti hyvän hoitovasteen jälkeen ole tarpeellista. Suora osoitus. Koska diagnoosi usein on hankala, tulee epäsuorien menetelmien (kuten vasta-ainepitoisuuksien mittaus) käytön lisäksi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan osoittamaan borrelia myös suorilla laboratoriomenetelmillä (kuten polymeraasiketjureaktio ja viljely). Jos esimerkiksi intratekaalista vasta-ainetuotantoa ei ole todettu, bakteerin suora osoitus selkäydinnesteestä on korvaamaton apu varmaan neuroborrelioosidiagnoosiin pääsemisessä. Valitettavasti borrelia saadaan kuitenkin viljelyssä kasvamaan erittäin harvoin esimerkiksi neuroborrelioosipotilaan selkäydinnesteestä ja sitäkin harvemmin borrelia-artriittipotilaan nivelnesteestä. Tutkimustarkoituksessa EM:stä otetuista koepaloista viljely onnistuu kohtalaisen usein, ja spiroketemian aikana borreliat saadaan toisinaan viljeltyä verestä. Viljelyyn tarkoitettu näyte tulisi panna heti erikoiselatusainetta sisältävään putkeen ja putki lämpökaappiin. Viljely vaatii pitkän inkubaation. Borrelian genomista valitun DNA-alueen monistaminen polymeraasiketjureaktiolla (PCR) on käyttökelpoisin keino borrelian suoraan osoitukseen (Schmidt 1997). Menetelmä ei vaadi eläviä bakteereita, ja siksi elimistön nesteistä tai kudoksesta otettu näyte voidaan lähettää kauempaakin. PCR-testiä (ja viljelyä) tehdään Helsingissä ja Turussa. PCR ei ole seulontamenetel- 608 J. Oksi
5 Hoidon tavoitteena on paitsi oireiden vähentäminen tai poistaminen myös uusien oireiden ilmaantumisen esto mä siinä mielessä kuin vasta-ainetutkimus, vaan testin käytön aiheeksi tarvitaan kohtalaisen vahva epäily borreliainfektiosta (kuva 1). Vaikka PCR on periaatteessa herkkä menetelmä toteamaan etsittävän mikrobin nukleiinihappoa (tässä tapauksessa DNA:ta) potilasnäytteestä, ei sen käyttö diagnostiikassa ole ratkaissut ongelmia. Borreliainfektiossa bakteereiden määrä on ilmeisesti niin vähäinen, että PCR-reaktioon käytettävä vähäinen näytemäärä ei läheskään aina sisällä yhtään bakteeria, jolloin tulos jää negatiiviseksi. Negatiivinen PCR-tulos ei siten missään tilanteessa sulje pois LB:tä. Edellä esitetystä voidaan päätellä, että spesifinen diagnoosi perustuu edelleenkin useimmiten serologiaan (Halperin ym. 1996). Borrelia voi päästä verenkiertoon joko EM-leesiosta tai suoraan punkinpuremakohdasta, jonka ympärille ei ole edes tullut leesiota. Spiroketemian aikana voidaan periaatteessa PCR-testillä löytää plasmasta borrelian DNA:ta. Goodmanin ym. (1995) aineistossa plasmasta tehdyn PCR-testin tulos oli positiivinen 30 %:lla niistä EM-potilaista, joilla esiintyi samanaikaisesti yleisoireita, ja 9 %:lla niistä, joilla ei ollut yleisoireita. Eri tutkimuksissa on saatu hyvin vaihtelevia tuloksia PCR:n herkkyydestä tutkittaessa potilailta otettuja kliinisiä näytteitä. PCR:n käytön haitaksi borrelioosidiagnostiikassa voidaankin lukea se, että menetelmän herkkyyttä ei riittävästi tunneta. Borrelioosidiagnostiikan tunnetuista suorista menetelmistä PCR on kuitenkin lupaavin ja vakiinnuttanee asemansa. PCR-testillä voidaan myös periaatteessa löytää ne potilaat, joilla vielä hoidon jälkeen on bakteereita elimistössään ja jotka hyötyvät uusintahoidosta. Lymfosyyttien stimulaatiovaste. Joskus diagnostiikassa saattaa olla hyödyllistä tutkia perifeerisen veren lymfosyyttien stimulaatiovaste borreliaan (Dressler ym. 1991). LB-potilailla Th1-solujen aktiivisuus näyttää olevan lisääntynyt ja Th2-solujen vähentynyt. Tällöin soluvälitteinen immuniteetti voimistuu ja vasta-ainetuotanto heikkenee, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että borreliavasta-ainetestin tulos saattaa jäädä negatiiviseksi. Testin ongelmana on se, ettei vielä tiedetä tarkasti, kuinka yleistä normaaliväestössä on vahva stimulaatiovaste borreliaa kohtaan. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena on paitsi oireiden vähentäminen tai poistaminen myös uusien oireiden ilmaantumisen esto. On merkittävää, että monet borrelioosin oireista voivat olla itsestään rajoittuvia, vaikka infektio jatkuukin. Yksi esimerkki oireiston spontaanista korjaantumisesta on EM. Se häviää usein itsestään hoidottakin, mutta silti sen hoitamatta jättämistä voidaan pitää taitovirheenä. Toinen esimerkki on kasvohermohalvaus, jonka on todettu olevan aivan samaan tapaan ohimenevä kuin muista syistä kehittyvä tai ns. idiopaattinen kasvohermohalvaus (Peltomaa ym. 1998). Antibioottihoidolla ei siten voida parantaa itse halvauksen ennustetta ainakaan merkittävästi. Tosin borrelioosiin voi liittyä myös toistuva tai toiselle puolellekin kehittyvä kasvohermohalvaus, mutta yhtä hyvin infektion eteneminen saattaa myöhempinä kuukausina tai vuosina johtaa muihin manifestaatioihin, jos bakteeria ei ole häädetty tai jos antibioottihoito on esimerkiksi kuurin lyhyyden vuoksi ollut tehoton häätöä ajatellen. Myös artriitti voi olla itsestään rajoittuva tai uusiva. Oireiden häviäminen hoidon jälkeen saattaa olla yllättävän hidasta, ja sekä kirjallisuuden että omien kokemuksieni mukaan niveloireiston sammuminen voi hyvin kestää vielä puoli vuotta antibioottikuurin loppumisen jälkeen. Tämä hidas toipuminen kertonee siitä, että tulehdusta ylläpitävät mekanismit ovat suurelta osin myös reaktiivisia eivätkä pelkästään suoria, bakteerin invaasioon liittyviä. Oireistoa ei edellä kerrotun vuoksi voidakaan pitää hoidon tehokkuuden mittarina ainakaan siinä vaiheessa, kun mietitään, onko annettu hoito jo ollut tarpeeksi pitkä. Hoidon pituuden määritys tulisikin sen vuoksi perustaa Lymen borrelioosin diagnoosi ja hoito 609
6 kunnollisiin hoitotutkimuksiin, jotka parhaimmillaan olisivat kaksoissokkoperiaatteen mukaisesti toteutettuja ja potilaiden pitkään seurantaan perustuvia. Krooniseen infektioon voi liittyä sekä infektion suoran vaikutuksen pohjalta tapahtuvaa kudostuhoa että immunologiselta pohjalta kehittyviä reaktiivisia tautitiloja, jotka toistaiseksi tunnetaan varsin huonosti (Sigal 1992, Pfister ym. 1994). Borrelioosi on siksi kaikissa vaiheissaan hoidettava antibiooteilla. Hoitosuositukset LB:n hoidossa on yleisesti noudatettu jakoa EMpotilaisiin ja muihin (Weber ja Pfister 1994). Raja on epäselvä mm. silloin, kun potilaalla on EM ja samanaikaisesti esiintyy esimerkiksi kuumeilua, joka voi olla merkkinä mm. spiroketemiasta ja siten jo Jos EM:n sairastamisesta on kulunut kauemmin kuin 6 12 kuukautta, ei kannattaisi hoitaa enää, koska todennäköisesti infektio on parantunut itsestään disseminoituneesta infektiosta. Mikäli yleisoireet EM:n yhteydessä ovat kestäneet vain parin vuorokauden ajan, olen katsonut oraalisen antibioottihoidon riittäväksi mutta pidentänyt tablettikuurin tavallisesta kahdesta viikosta kolmen viikon mittaiseksi. Jos kuitenkin kyseessä on horkkamainen korkea kuume, suosittelen heti aloitettavaa suonensisäistä keftriaksonihoitoa. Disseminoituneessa infektiossa, jossa potilaan oireisto voi tulla periaatteessa minkä tahansa elimen tai elinsysteemin taholta, suosittelen hoidon aloitusta suonensisäisesti, jolloin antibioottipitoisuudet voidaan olettaa varmemmin saatavan kudoksissa sellaiselle tasolle, että bakteerin häätö onnistuu. Erikoistapauksissa voidaan päätyä antamaan keftriaksonia mieluummin lihakseen kuin suoneen. Jos potilaalla on antamiensa tietojen mukaan esiintynyt EM useita kuukausia aiemmin (ja se on jäänyt hoitamatta) eikä käsillä oleva ongelma liity missään nimessä borrelioosiin, olen asettanut hoitoindikaation rajan 6 12 kuukauteen hieman tapauksen mukaan ja antanut hoidoksi kahden viikon antibioottikuurin anamneesin perusteella jälkikäteen. Jos taas EM:n sairastamisesta on kulunut kauemmin kuin 6 12 kuukautta, ei mielestäni kannata hoitaa enää, koska todennäköisesti infektio on parantunut itsestään, mikä voitaisiin päätellä pitkään jatkuneen oireettomuuden perusteella. Varsinkin disseminoituneen borrelioosin hoito vaihtelee kestoltaan kansainvälisesti erittäin paljon (Ziska ym. 1996). Useat auktoriteetit suosittelevat esimerkiksi artriittipotilaan hoidossa kuukauden mittaista oraalista kuuria, ja suonensisäistä keftriaksonilääkitystä suositellaan vain niille, joilla oraalinen hoito ei tuota toivottua tulosta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan myös neuroborrelioosia voidaan hoitaa tuloksellisesti jopa vain kahden viikon mittaisella oraalisella doksisykliinikuurilla (Karlsson ym. 1994). Toisaalta varsinkin Yhdysvalloissa mutta toisinaan myös Euroopassa on käytetty pitkiä, jopa useiden kuukausien mittaisia suonensisäisiä keftriaksonikuureja. Eräiden suositusten mukaan LB:ssä ei missään vaiheessa tarvita kuukautta pidempää hoitoa, joka varsinkin myöhäisessä neuroborrelioosissa toteutettaisiin suonensisäisellä keftriaksonilla (Rahn ja Malawista 1991). Hyvin yleinen käytäntö eri puolilla maailmaa on antaa kahden viikon suonensisäinen keftriaksonikuuri ja kenties tämän jälkeen jatkaa joitakin viikkoja suun kautta otettavalla antibiootilla. Disseminaation varhaisessa vaiheessa lähinnä multippelin EM:n (jota meillä esiintyy vain harvoin) yhteydessä oraalinen doksisykliinilääkitys (100 mg x 2 kolmen viikon ajan) oli erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan yhtä tehokas kuin suonensisäinen keftriaksoni (2 g x 1 kahden viikon ajan) (Dattwyler ym. 1997). Taulukossa 1 on esitetty kirjoittajan käyttämät vaihtoehdot EM:n ja disseminoituneen LB:n hoidossa. EM:ssä kahden viikon antibioottikuurin tulokset ovat erittäin hyvät mutta esimerkiksi kymmenen päivän hoito on kokemusteni mukaan ehdottomasti liian lyhyt. Pitkään kestänyt EM tai EM, johon liittyy yleisoireita, kannattaa hoitaa kolmen viikon kuurilla. Dissemi- 610 J. Oksi
7 Taulukko 1. Lymen borrelioosin hoito. Lääke Erythema migrans Disseminoitunut Lymen borrelioosi Amoksisilliini Ensisijainen hoito 500 mg x 3; (1 ) 3 kuukautta 1 g x 2; 2 ( 3) viikkoa yleensä suonensisäisen keftriaksonikuurin jatkoksi (Lapset: 50 mg/kg/vrk) Keftriaksoni 2 g x 1; 2 viikkoa, Ensisijainen hoito jos korkea kuume 2 g x 1; 2 4 viikkoa, yleisimmin 2 viikkoa, jos antibioottihoitoa jatketaan suun kautta Doksisykliini 100 mg x 2; 2 ( 3) viikkoa 100 mg x 2; (1 ) 3 kuukautta yleensä suonensisäisen keftriaksonikuurin jatkoksi Atsitromysiini 2 kuuria à 6 tabl. (250 mg/tabl.), 2 5 kuuria à 6 tabl., ei ainoana lääkityksenä, kuurien välillä viikon tauko yleensä suonensisäisen keftriaksonikuurin jatkoksi Kefuroksiimiaksetiili 500 mg x 2; 2 ( 3) viikkoa 500 mg x 2; (1 ) 3 kuukautta yleensä suonensisäisen keftriaksonikuurin jatkoksi Kefiksiimi 200 mg x 3; (1 ) 3 kuukautta yleensä suonensisäisen keftriaksonikuurin jatkoksi noituneessä LB:ssä minulla on eniten kokemusta kahden viikon suonensisäisestä keftriaksonikuurista ja sen jatkoksi annettavasta 100 vuorokauden oraalisesta lääkityksestä. Tällaisella hoidolla saadut tulokset ovat olleet kansainvälisessä vertailussa parempia kuin julkaistut lyhyemmillä hoidoilla saadut hoitotulokset keskimäärin. Eri tutkimusten vertailu hoidon tehon suhteen on varsin vaikeaa. Satunnaistettuja kaksoissokkotutkimuksia hoidon kestosta disseminoituneessa LB:ssä on tehty äärimmäisen vähän. Tämän vuoksi on parhaillaan käynnissä monikeskustutkimus (HYKS, TYKS, Ahvenanmaan keskussairaala), jossa disseminoituneen LB:n hoitona on ensiksi kaikille kolmen viikon suonensisäinen keftriaksonikuuri ja sen jälkeen sadan vuorokauden ajan joko lumelääke tai amoksisilliini. Tarvittavan suuren potilasmäärän vuoksi tästä tutkimuksesta voidaan odottaa tuloksia aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Nykyisin potilaat tulevat yleensä tällä alueella mukaan tutkimusaineistoon. Muutoin hoitosuositukseni ovat tutkimuksen tuloksia odoteltaessa tapauskohtaisia. Lähes poikkeuksetta suosittelen disseminoituneessa LB:ssa hoitoa suonensisäisellä keftriaksonilla, tavallisimmin kahden viikon ajan, joissain tapauksissa neljä viikkoa. Aivan poikkeuksellisessa tapauksessa suonensisäinen lääkitys on ollut neuroborrelioosissa vielä tätäkin pidempi. Jos suonensisäinen keftriaksonihoito on päädytty antamaan kahden viikon mittaisena, suosittelen antibioottilääkitystä jatkettavaksi suun kautta vähintään yhden ja usein kolmenkin kuukauden ajan. Jos suonensisäisen keftriaksonihoidon pituus on ollut 3 4 viikkoa, ei ainakaan toistaiseksi ole tieteellisiä perusteita yleensä antaa tämän pidempää hoitoa. Niissä suhteellisen harvoissa tapauksissa, joissa saadaan mikrobiologinen näyttö (esim. PCR:llä) siitä, että antibioottikuurista huolimatta infektiota ei ole saatu hoidettua, olen yleensä käyttänyt kuukauden mittaista suonensisäistä keftriaksonikuuria jatkamatta hoitoa enää sen jälkeen oraalisella antibiootilla. Antibioottilääkityksiin liittyy melko usein pitkittyneitä Jarisch Herxheimerin -tyyppisiä reaktioita, jotka eivät yleensä edellytä hoidon keskeyttämistä. Reaktioon voi liittyä kuumeilua, ihoreaktioita (joita on toisinaan hyvinkin vaikea erottaa allergisista reaktioista) ja paikallisten oireiden pahenemista. Näiden reaktioiden mekanismi on huonosti tunnettu. Kortisonia voidaan tarvittaessa käyttää lievittämään pahimpia reaktioita. Profylaktiseen antibioottikuuriin ei aihetta Punkinpureman jälkeen potilas saattaa kääntyä lääkärin puoleen haluten antibioottikuurin pro- Lymen borrelioosin diagnoosi ja hoito 611
8 fylaktisessa mielessä. Borreliainfektion riski riippuu paitsi siitä, onko punkki oletettavasti ollut kiinnittyneenä useita tunteja tai kenties vuorokausia vai vain hetken, myös siitä, mikä on punkkien borreliakantajuus kyseisellä alueella. Useimmitenhan borreliakantajuuden astetta ei tiedetä, mutta voidaan olettaa, että Suomessa punkkien borreliakantajuus olisi keskimäärin 20 %. Tällöin useita tunteja kiinnittyneenä olleen punkin välittämän infektion riski olisi joidenkin arvioiden mukaan 1 2 %, mutta erään hiljattain tehdyn saksalaisen tutkimuksen mukaan jopa noin 4 % (Maiwald ym. 1998). Joka tapauksessa infektion riski on niin pieni, että profylaktiseen antibioottikuuriin ei katsota olevan aihetta. Tästä säännöstä poikkeuksena olen kuitenkin raskauden yhteydessä käyttänyt profylaktista antibioottikuuria luotettavasti todetun punkinpureman jälkeen, mikäli kiinnittymisaika on oletettavasti ollut useita tunteja. Raskaana olevat muodostavat erityisryhmän siksi, että periaatteessa borreliat kykenevät siirtymään istukan läpi, eikä tiedetä, onko sikiön kehityshäiriöiden ja borreliainfektion välillä yhteyksiä (Schlesinger ym. 1985). Päätös disseminoituneen Lymen borrelioosin hoidosta tehdään sairaalassa Borrelioosin diagnostiikka on kaikissa vaiheissaan vaikeaa. Varhaisvaiheen diagnoosin ongelmana on vasta-ainetuotannon heikkous ja se, että kaikille ei ilmaannu tyypillistä iholeesiota. Taudin myöhemmissä vaiheissa diagnostisen ongelman muodostavat oireiston moninaisuus ja ns. kultaisen standardimenetelmän puuttuminen mikrobiologisessa diagnostiikassa. Taudin myöhempien systeemioireisten vaiheiden diagnostiikka rajoittuu terveyskeskustasolla käytännössä seerumin borreliavasta-aineiden mittaamiseen. Kun potilaalla esiintyy neurologisia oireita, tarvitaan usein selkäydinnestenäyte. Sekä neurologisten että muiden oireiden yhteydessä tarvitaan erotusdiagnostiikassa lisäksi muita tutkimuksia. Tämän vuoksi potilaat, joilla epäillään myöhäisvaiheen borrelioosia, on mielestäni syytä lähettää sairaalan poliklinikkaan jatkotutkimuksiin, jossa myös hoitopäätökset voidaan tehdä. Kirjallisuutta Aguero-Rosenfeld ME, Nowakowski J, Bittker S, Cooper D, Nadelman RB, and Wormser GP. Evolution of the serologic response to Borrelia burgdorferi in treated patients with culture-confirmed erythema migrans. J Clin Microbiol 1996;34:1 9. Carlsson S-A, Granlund H, Nyman D, Wahlberg P. IgG seroprevalence of Lyme borreliosis in the population of the Åland islands in Finland. Scand J Infect Dis 1998;30: Dattwyler RJ, Luft BJ, Kunkel MJ, ym. Ceftriaxone compared with doxycycline for treatment of acute disseminated Lyme disease. N Engl J Med 1997;337: Dressler F, Yoshinari NH, Steere AC. The T-cell proliferative assay in the diagnosis of Lyme disease. Ann Intern Med 1991;115: Dressler F, Whalen JA, Reinhardt BN, Steere AC. Western blotting in the serodiagnosis of Lyme disease. J Infect Dis 1993;167: Goodman JL, Bradley JF, Ross AE, ym. Bloodstream invasion in early Lyme disease: Results from a prospective, controlled, blinded study using the polymerase chain reaction. Am J Med 1995;99:6 12. Halperin JJ, Logigian EL, Finkel MF, Pearl RA. Practice parameters for the diagnosis of patients with nervous system Lyme borreliosis (Lyme disease). Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 1996;46: Karlsson M, Hammers-Berggren S, Lindquist L, Stiernstedt G, Svenungsson B. Comparison of intravenous penicillin G and oral doxycycline for treatment of Lyme neuroborreliosis. Neurology 1994;44: Magnarelli LA. Current status of laboratory diagnosis for Lyme disease. Am J Med 1995;98:10S 2S. Maiwald M, Oehme R, March O, ym. Transmission risk of Borrelia burgdorferi sensu lato from Ixodes ricinus ticks to humans in southwest Germany. Epidemiol Infect 1998;121:1: Oksi J. Lymen taudin laboratoriodiagnostiikka. Duodecim 1997;113: Peltomaa M. Saxen H, Seppälä I, Viljanen M, Pyykkö I. Pediatric facial paralysis caused by Lyme borreliosis: a prospective and retrospective analysis. Scand J Infect Dis 1998;30:3: Pfister HW, Wilske B, Weber K. Lyme borreliosis Basic science and clinical aspects. Lancet 1994;343: Rahn DW, Malawista SE. Lyme disease: recommendations for diagnosis and treatment. Ann Intern Med 1991;114: Schlesinger PA, Duray PH, Burke BA, Steere AC, Stillman MT. Maternalfetal transmission of the Lyme disease spirochete, Borrelia burgdorferi. Ann Intern Med 1985;103:67 8. Schmidt BL. PCR in laboratory diagnosis of human Borrelia burgdorferi infections. Clin Microbiol Rev 1997;10: Sigal LH. Current recommendations for the treatment of Lyme disease. Drugs 1992;43: Wahlberg P, Granlund H, Nyman D, Panelius J, Seppala I. Treatment of late Lyme borreliosis. J Infect 1994;29: Weber K, Pfister HW. Clinical management of Lyme borreliosis. Lancet 1994;343: Wilske B, Preac-Mursic V. Microbiological diagnosis of Lyme borreliosis. Kirjassa: Weber K, Burgdorfer W (toim.), Aspects of Lyme Borreliosis. Berlin: Springer-Verlag, 1993, s Ziska M, Demarest F, Donta ST. Physicians preferences in the diagnosis and treatment of Lyme disease in the United States. Infection 1996;24: JARMO OKSI, LT, erikoislääkäri jarmo.oksi@utu.fi Turun yliopiston lääketieteellisen mikrobiologian laitos Kiinanmyllynkatu Turku Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle
DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Lymen taudin laboratoriodiagnostiikka. Jarmo Oksi
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Lymen taudin laboratoriodiagnostiikka Jarmo Oksi Borrelioosi on kliininen diagnoosi, johon pääsemisessä anamneesi voi antaa huomattavaa apua. Lukuun ottamatta erythema migransia,
LisätiedotLymen borrelioosin diagnostiikka ja hoito
Katsaus Jarmo Oksi, Ilkka J. T. Seppälä ja Jukka Hytönen Lymen borrelioosin diagnostiikka ja hoito Lymen borrelioosin ilmaantuvuus maassamme on viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntynyt tasaisesti
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotBorrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito
Tieteessä kättä pidempää Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka mari.kanerva@hus.fi Borrelioosin kliininen diagnostiikka
LisätiedotBorrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista
1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotInjektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotLymen tautiin liittyvä niveltulehdus
Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus Mikä on Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta kutsutaan joskus myös Lymen artriitiksi. Se on yksi Borrelia burgdorferi -bakteerin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotLymen tautiin liittyvää niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lymen tautiin liittyvää niveltulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON LYMEN TAUTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS? 1.1 Mikä se on? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotKeskisuomalaiset zoonoosit
Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotPuutiaisesta ei päivääkään. Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006
Puutiaisesta ei päivääkään Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006 Ulkoloiset ovat yleisiä Ruotsalaisen tilaston mukaan 25 % eläinlääkärin potilaista on iho-ongelmaisia, joilla tavallisin syy on
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotVoiko Lymen borrelioosi kroonistua?
Peter Wahlberg ja Dag Nyman KATSAUS Voiko Lymen borrelioosi kroonistua? Lymen borrelioosin oireet voivat pitkittyä monella eri tavalla, joskus kroonistuakin. Jatkuva aktiivinen infektio hoidon jälkeen
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotKeskushermostoinfektio puutiaisaivokuume, neuroborrelioosi vai molemmat?
Antti Varis, Jarmo Oksi ja Hannu Järveläinen TAPAUSSELOSTUS Keskushermostoinfektio puutiaisaivokuume, neuroborrelioosi vai molemmat? Samat puutiaiset voivat välittää sekä puutiaisaivokuumetta että Lymen
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
Lisätiedot2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 12/2010 1(6) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia 31.5.2010 Muutoksia natiivi-dna-vasta-ainetutkimuksissa: 1.
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotErityisturvallisuustiedote
Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotDiagnostisten testien arviointi
Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.
Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotNauti kesästä - suojaudu punkilta
Nauti kesästä - suojaudu punkilta Punkki eli puutiainen on yleinen Suomen luonnossa aina eteläisintä Lappia myöten. Tärkein keino suojautua punkin levittämiltä taudeilta on ehkäistä punkin purema ennalta.
LisätiedotInfektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT
Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotSTEROIDI-INJEKTIOT. Trond Iversen Bindal legekontor, 7980 Terråk [trond.iversen@bindal.kommune.no]
STEROIDI-INJEKTIOT Trond Iversen Bindal legekontor, 7980 Terråk [trond.iversen@bindal.kommune.no] Käännös: OMI-Finland Ry Alkuperäinen julkaisu internetissä: NSAM - Norsk selskap for allmennmedisin. Referansegruppe
LisätiedotHelikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014
Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotPositiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen
Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2012 Tartuntatautiraportti 2012 6.3.2013 Vuoden 2012 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkäreiden ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
Lisätiedot