ASUKASKYSELYN TULOKSET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKASKYSELYN TULOKSET"

Transkriptio

1 ASUKASKYSELYN TULOKSET 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä kyselylomakkeella internetissä tai täyttämällä lomake kirjallisesti. Paperilomakkeita sekä tietoa kyselystä toimitettiin kirjastoihin, kunnantalolle, yhteispalvelupisteeseen, Matkahuoltoon, koulujen rehtoreille sekä autokouluille. Kyselystä tiedotettiin kunnan ja Tiehallinnon internet-sivuilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1091 henkilöä. Heistä 1017 vastasi sähköisellä lomakkeella internetin kautta ja 74 palautti paperilomakkeen. Yhteensä 35 vastaaja palautti sähköisen lomakkeen tyhjänä, minkä vuoksi nämä vastaukset hylättiin. Tulosten analysoinnissa oli siten mukana yhteensä 1056 hyväksyttyä vastausta. Tämä on hieman alle 3 Nurmijärven asukasmäärästä. 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Postinumeroalueittain tarkasteltuna eniten vastauksia saatiin Nurmijärven kirkonkylän alueelta (postinumero 01900). Myös Klaukkalassa ja Rajamäellä asuvien osuus kaikista vastaajista oli merkittävä. Oheisessa taulukossa on esitetty vastaajien jakautuminen postinumeroalueittain. Kuvassa ovat mukana vain ne postinumerot, joilta vastaajia oli vähintään 10. Taulukko 1. Postinumeroalueet, joilla suurin osa kyselyyn vastanneista asuu. Postinumero Postitoimipaikka Osuus kaikista vastaajista () Nurmijärvi Klaukkala Rajamäki Klaukkala Klaukkala Perttula Röykkä Lepsämä Luhtajoki Nukari Palojoki 3.4 Vastaajista 64 oli naisia ja 36 miehiä, ja vastaajien keski-ikä oli noin 40 vuotta. Seuraavassa kuvassa on esitetty vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita (63 ). Myös vuotiaiden osuus oli merkittävä (27 ). Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus vastaajista oli hyvin pieni, sillä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan vain vuotiasta. Myös yli 64-vuotiaiden osuus oli vähäinen, ja heitä oli kyselyyn osallistuneista vain 21. Alle 10 henkilöä ei ilmoittanut sukupuoleen tai ikää liittyviä tietojaan kyselyssä.

2 Vastaajat ikäryhmittäin (n=1050) alle 15 vuotta yli 64 vuotta Kuva 1. Vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista (58 ) asui neljän tai viiden hengen talouksissa. Kolmen hengen talouksissa asuvia oli yhteensä 15 ja kahden hengen talouksissa asuvia 13 vastaajista. Yhden hengen talouksissa asuvia oli alle 4 vastaajista. Vastaajien kotitalouksien henkilömäärät on esitetty oheisessa kuvassa Vastaajan kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä (n=1046) tai enemmän henkilöä Kuva 2. Vastaajat ryhmiteltynä kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan. Vastaajilta kysyttiin myös ikäryhmää, johon kotitaloudessa asuvat henkilöt kuuluvat. Kysymykseen vastanneista 48 ilmoitti taloudessaan asuvan alle 6-vuotiaita, vuotiaita, vuotiaita, vuotiaita ja 11 yli 64-vuotiaita.

3 Suurin osa vastaajista (72 ) oli täysipäiväisessä työssä käyviä. Kuvassa 3 on esitetty vastaajat päätoimensa mukaan ryhmiteltynä. Kuvassa esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajan päätoimeksi mainittiin muun muassa omaishoitajana toimiminen sekä vuorotteluvapaalla oleminen. Vastaajan päätoimi (n=1053) täysipäiväisessä työssä käyvä 71.6 koululainen tai opiskelija 7.8 osa-aikaisessa työssä käyvä 7.0 äitiys- tai isyysvapaalla oleva 5.4 eläkeläinen 3.7 yrittäjä 1.3 työtön 1.2 kotiäiti 0.7 muu Kuva 3. Vastaajat ryhmiteltynä päätoimen mukaan. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heillä on ajokortti (92 ) sekä toimiva polkupyörä käytettävissään (91 ). Sen sijaan voimassaolevan joukkoliikenteen näyttö-, sarja- tai kausilipun ilmoitti omistavansa vain noin 15 vastaajista. Ajokorttia, joukkoliikennelippua ja polkupyörää koskevat tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukot 2, 3, ja 4. Vastaajien ajokortillisuus, joukkoliikennelipun omistaminen sekä polkupyörän käyttömahdollisuus. Ajokortillisuus Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä Ei Yhteensä Voimassa olevan joukkoliikennelipun omistaminen Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä

4 Toimivan polkupyörän käyttömahdollisuus Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin lisäksi työsuhdeauton tai työsuhdematkalipun käyttöä. Yhteensä 11 vastaajista ilmoitti ajavansa työsuhdeautolla, kun taas työsuhdelippu oli käytössä vain noin prosentilla vastaajista. Työsuhdeautoon ja -matkalippuun liittyvät tulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 5. Työsuhdeauton ja -matkalipun käyttö. Työsuhdeauton tai joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttö Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä, työsuhdeauto Kyllä, työsuhdelippu Ei ole Yhteensä Lähes kaikki vastaajat asuivat autollisessa taloudessa. Vain noin prosentti vastaajista ilmoitti, ettei kotitalouden vakituisessa käytössä ole yhtään henkilöautoa. Suurin osa vastaajista (66 ) asui kahden auton taloudessa. Kolmen auton talouksia oli vastaajien keskuudessa enemmän kuin kokonaan autottomia. Vastaajan kotitalouden vakituisessa käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä on esitetty kuvassa 4. Vastaajan kotitalouden käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä (n=1035) tai enemmän henkilöautoa Kuva 4. Vastaajan kotitalouden käytössä olevien autojen lukumäärä.

5 Vaikka suurin osa vastaajista asui autollisessa taloudessa, ei heistä kaikilla ollut kuitenkaan auto säännöllisesti käytettävissään. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaamaan tähän liittyneessä kysymyksessä myöntävästi myös siinä tapauksessa, ettei itse aja autoa, mutta saa kyydin aina tarvittaessa. 95 vastaajista ilmoitti, että heillä on auto säännöllisesti käytettävissään. Niiden osuus, joilla auto ei ole käytettävissä (5 vastaajista) oli hieman suurempi kuin autottomissa talouksissa asuvien vastaajien (1 ). Vastaajista lisäksi 2 ilmoitti ajavansa autoa työkseen (esimerkiksi taksinkuljettajat sekä linja-auton tai kuorma-auton kuljettajat). Taustatietona vastaajilta kysyttiin lisäksi mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyisen asuinpaikan valintaan (kuva 5). Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Merkittävimmäksi syyksi nousi alueen lapsiystävällisyys, jonka yli puolet vastaajista mainitsi syyksi nykyisen asuinpaikan valintaan. Toiseksi merkittävimpänä syynä pidettiin asumisen hintatasoa (45 vastaajista) ja kolmanneksi eniten korostettiin ympäristön viihtyisyyttä, rauhallisuutta, ja luonnonläheisyyttä (43 vastaajista). Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi 6 vastaajista ilmoitti jonkin muun tekijän. Näistä yleisimpiä olivat puolison kotiseutu ja koulun tai päiväkodin läheisyys, lisäksi mainittiin muun muassa alueen maaseutumaisuus, sopivan talon tai asunnon löytyminen sekä sattuma. Muutamat vastaajat korostivat, että ilmoitetut tekijät olivat olleet aikanaan syynä asuinpaikan valintaan, mutta eivät enää vaikuta. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät (n=1053) alueen lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö lapsille 52.0 asumisen hintataso ympäristön viihtyisyys, rauhallisuus, meluttomuus, ei lähinaapureita, luonnonläheisyys alueen turvallisuus 30.8 lapsuuden ympäristö, sukujuuret 17.9 työpaikan läheisyys sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, sukulaiset) palveluiden läheisyys hyvät harrastusmahdollisuudet lähietäisyydellä 10.1 en osaa sanoa 3.8 kattavat joukkoliikenneyhteydet kodin läheltä turvalliset kevyen liikenteen yhteydet kotoa työpaikalle/kouluun/harrastuksiin Kuva 5. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät.

6 3 LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Vastaajat tekivät työ- tai koulumatkansa pääasiallisesti henkilöautolla (yli 70 vastaajista). Henkilöautolla matkustettiin talvella hieman enemmän kuin kesällä. Joukkoliikenteellä työ- tai koulumatkansa teki alle kymmenesosa vastaajista. Joukkoliikennettä käytettiin hieman enemmän talvella kuin kesällä. Kävellen tai pyörällä työ- tai koulumatkansa teki 8 12 vastaajista vuodenajasta riippuen. Muiden kulkutapojen käyttö oli selvästi vähäisempää. Vastaajien työ- ja koulumatkoilla käyttämänsä kulkutavat on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvassa esitettyjen kulkutapojen lisäksi noin 7 vastaajista ilmoitti, ettei käy töissä tai koulussa kodin ulkopuolella Kulkutapa, jolla tehdään työmatkat tai koulumatkat pääasiallisesti 76.5 Kesällä (n=974) Talvella (n=955) henkilöautolla joukkoliikenteellä pyörällä kävellen moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 6. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät työ- ja koulumatkansa pääasiallisesti. Vastaajilta kysyttiin lisäksi perusteluja miksi he käyttävät kyseistä kulkutapaa ja haluaisivatko he liikkua jotain toista kulkutapaa käyttäen. Henkilöautolla matkustavat ilmoittivat perusteluksi useimmiten liikkumisen helppouden ja nopeuden. Lisäksi työ- ja koulumatkojen yhteydessä kuljetetaan muita perheenjäseniä, käydään kaupassa sekä hoidetaan muita asioita, minkä vuoksi omalla autolla liikkuminen on sujuvin kulkutapa. Toisaalta monille vastaajille oman auton käyttö on ainoa mahdollisuus sujuvan joukkoliikenneyhteyden puuttumisen vuoksi. Joukkoliikenteellä matkustavat perustelivat kulkutapaansa muun muassa taloudellisuudella sekä mahdollisuudella hyödyntää matka-aika esimerkiksi työntekoon. Kävelijät ja pyöräilijät puolestaan ilmoittivat perusteluiksi lyhyen matkan sekä ekologisuuden ja hyötyliikunnan. Myös lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat tehtiin useimmiten henkilöautolla (kuva 7). Kesällä kuitenkin muiden kulkumuotojen osuus oli suurempi verrattaessa työ- ja koulumatkoihin. Kesällä lyhyet vapaa-ajan matkat teki henkilöautolla 65 vastaajista, pyörällä 21 vastaajista ja kävellen 10 vastaajista. Talvella sen sijaan henkilöautoa käytti 82 vastaajista, käveli 14 ja pyöräili alle 2 vastaajista. Pyöräily oli talvella huomattavasti vähäisempää kesäaikaan verrattuna sekä työ- ja koulumatkoilla että vapaa-ajan matkoilla. Noin 1 vastaajista ilmoitti, ettei tee lyhyitä vapaa-ajan matkoja tai ei osaa sanoa näillä pääsääntöisesti käyttämänsä kulkutavan.

7 Kulkutapa, jolla tehdään lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat pääasiallisesti 81.8 Kesällä (n=1037) Talvella (n=1009) henkilöautolla joukkoliikenteellä pyörällä kävellen moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 7. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät lyhyet vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Suurin osa vastaajista teki pidemmät vapaa-ajan matkansa henkilöautolla sekä kesä- että talviaikaan. Muiden kulkutapojen osuus oli kunkin alle 2. Muiksi kulkutavoiksi pidemmillä vapaa-ajan matkoilla ilmoitettiin lento- ja laivamatkustaminen sekä matkailuautolla liikkuminen. Vastaajien pidemmillä vapaa-ajan matkoilla käyttämät kulkutavat on esitetty oheisessa kuvassa. Noin 1 vastaajista ilmoitti, ettei tee pidempiä vapaa-ajan matkoja tai ei osaa sanoa niillä käyttämäänsä kulkutapaa Kulkutapa, jolla tehdään pidemmät vapaa-ajan matkat pääasiallisesti 93.8 Kesällä (n=1042) Talvella (n=1007) linja-autolla junalla tai metrolla pyörällä henkilöautolla moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 8. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät pidemmät vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Vastaajilta tiedusteltiin myös kunkin kulkumuodon käyttötiheyttä. Noin 98 vastaajista liikkui henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana sekä kesä- että talviaikana. Vuodenaika vaikutti kuitenkin siten, että suurempi osa vastaajista ilmoitti talvella liikkuvansa aina henkilöautolla,

8 kun taas kesäaikana henkilöautoa muutaman kerran viikossa käyttävien osuus oli suurempi kuin talviaikana. Joukkoliikennettä käytettiin talviaikana hieman kesäaikaa enemmän, mutta tällöinkin joukkoliikenteellä päivittäin tai muutaman kerran viikossa matkustavien osuus oli vain 11 vastaajista. Kesäaikana päivittäin kävellen liikkuvien osuus oli vain hieman suurempi kuin talviaikana, mutta pyöräilijöiden kohdalla vuodenaika vaikutti selvemmin. Pyörällä liikkui päivittäin tai muutaman kerran viikossa kesäaikana 33 vastaajista, kun vastaava osuus talviaikana oli vain 6. Vuodenaika vaikutti myös mopon, skootterin ja moottoripyörän käyttöön, sillä näillä kulkuneuvoilla liikuttiin talviaikana hyvin vähän. Seuraavissa kuvissa 9 ja 10 on esitetty kunkin kulkutavan käyttötiheys. Kulkutapoja oli osittain tarkennettu kyselylomakkeessa. Henkilöautolla tarkoitettiin liikkumista joko kuljettajana tai matkustajana ja joukkoliikenteellä tarkoitettiin esimerkiksi junaa, linja-autoa tai kutsujoukkoliikennettä. Kevyen liikenteen osalta tarkoitettiin koko matkan tekemistä kävellen tai pyörällä esimerkiksi töihin tai kauppaan. Liikkuminen kesäaikana henkilöautolla N=1045 joukkoliikenteellä N=916 kävellen N=923 pyörällä N=932 mopolla tai skootterilla 94.8 N=841 moottoripyörällä 90.7 N= Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 9. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen kesäaikana.

9 Liikkuminen talviaikana henkilöautolla N=1043 joukkoliikenteellä N=904 kävellen N=918 pyörällä N=866 mopolla tai skootterilla moottoripyörällä N=837 N= Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 10. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen talviaikana. Vastaajilta tiedusteltiin käyttävätkö he jotain apuvälinettä ulkona liikkuessaan. Vastaajista 8 ilmoitti käyttävänsä liukuesteitä kengissä talvella. Muita esitettyjä apuvälineitä ilmoitti käyttävänsä vain yksittäiset vastaajat. Yhteensä 93 vastaajista ilmoitti, ettei käytä apuvälineitä ulkona liikkuessaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri turvavälineiden käyttöään. Vastausvaihtoehtoina olivat käytön arviointi asteikolla "aina en koskaan" kyseisellä tavalla liikuttaessa sekä "En liiku ko. tavalla". Käytetyimpiä turvavälineitä olivat turvavyö autossa sekä kypärä mopoillessa tai moottoripyöräillessä. Näitä molempia käytti aina noin 95 vastaajista. Kypärän käyttö ei ollut yhtä yleistä muilla kulkutavoilla. Vastaajista 70 ilmoitti käyttävänsä kypärää aina ja 11 yleensä rullaluistellessa tai rullahiihtäessä. Sen sijaan pyöräilykypärää käytti pyöräillessä aina 52 ja yleensä 20 vastaajista, mikä on selvästi vähemmän esimerkiksi moottoripyöräkypärän käyttöön verrattuna. Lapsen turvallisuudesta liikenteessä huolehdittiin hyvin, sillä turvaistuinta lapsella ilmoitti käyttävänsä aina autossa 89 ja pyöräillessä 82 vastaajista. Hands-free -laitetta autolla ajettaessa käytti kyselyn mukaan aina 23 ja yleensä 25 vastaajista. Ajon aikana matkapuhelimeen puhumista pidetäänkin yhtenä yleisimmistä rikkomuksista, joita vastaajien mukaan ilmenee Nurmijärvellä (kyselyn seuraava kysymys liikennesääntöjen noudattamiseen liittyen). Muihin turvavälineisiin verrattuna selvästi harvemmin käytettyjä turvavälineitä olivat liukuesteet kengissä talvella sekä nastarenkaat pyöräillessä talvella. Kuvassa 11 on esitetty turvavälineiden käytön arviointi turvavälineittäin. Mukana ovat vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat liikkuvansa kyseisellä tavalla. Näin ollen joidenkin turvavälineiden kohdalla vastaajien määrä on huomattavasti pienempi kuin joidenkin toisten. Esitettyjen turvavälineiden lisäksi noin 12 vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta turvavälinettä. Näistä yleisimpiä olivat heijastinliivi sekä tasku- tai otsalamppu.

10 Käytän......autoillessa turvavyötä...mopoillessa/ moottoripyöräillessä kypärää...lapsella turvaistuinta autossa N=1030 N=202 N=714...heijastinta pimeällä liikkuessa N= lapsella turvaistuinta pyöräillessä N=357...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä kypärää N=284...pyöräillessä pimeällä valoja N=738...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä suojia N=286...pyöräillessä pyöräilykypärää N=924...autoillessa hands-free -laitetta N=875...pyöräillessä talvella nastarenkaita N=343...liukuesteitä kengissä talvella N= Aina Yleensä Joskus Harvemmin En ollenkaan Kuva 11. Turvavälineiden käytön arviointi. Kysyttäessä yleisintä rikkomusta, jonka vastaajat havaitsevat päivittäin liikenteessä, nousi kolme rikkomusta selvästi yli muiden. 62 vastaajista piti nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä yleisimpänä rikkomuksena ja hieman yli 56 piti matkapuhelimeen ajon aikana puhumista sekä turvavälin unohtamista yleisimpinä rikkomuksina. Seuraavaksi merkittävimpiä liikennerikkomuksia olivat vilkun käyttämättä jättäminen (25 vastaajista), punaista päin ajaminen (21 ) sekä vaaralliset ohitukset (17 ). Mopoiluun liittyvistä rikkomuksista mopoilla kaahailua ja temppuilua piti yleisimpänä rikkomuksena 14 vastaajista ja mopoilijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä 10 vastaajista. Muiden tienkäyttäjien huomioon ottamiseen liittyviä yleisiä rikkomuksia olivat muiden autoilijoiden sekä suojatietä käyttävän jalankulkijan huomiotta jättäminen (14 vastaajista kummassakin). Rikkomuksia, joita ei Nurmijärvellä pidetty erityisen yleisinä, olivat luvaton pysäköinti (5 vastaajista), pitkillä valoilla vastaan ajaminen (3 vastaajista) sekä ratti- tai tankojuoppous (1 vastaajista). Yleisimmät rikkomukset on esitetty kuvassa 12 seuraavalla sivulla. Kysymyksessä oli mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja. Noin prosentti vastaajista ilmoitti esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi jonkin muun rikkomuksen. Tällöin mainittiin muun muassa väistämisvelvollisuuksien noudattamatta jättäminen risteyksissä, alinopeuden ajaminen, sumuvalojen tarpeeton käyttö sekä heijastimen puuttuminen.

11 Liikennesääntöjen noudattaminen (n=1050) nopeusrajoituksia ei noudateta 62.4 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen vilkkua ei käytetä punaista päin ajaminen vaaralliset ohitukset mopoilla kaahailu ja temppuilu muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä mopoilijoiden, pyöräilijöiden ja kävelijöiden suuret nopeuserot samalla väylällä jalankulkijat kävelevät punaista päin mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa se on kiellettyä luvaton pysäköinti ajetaan pitkillä valoilla vastaan ratti- tai tankojuoppous Kuva 12. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä. 4 KOETTU LIIKENNETURVALLISUUS JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTARPEET Kysyttäessä arviota liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä vain pieni osa vastaajista arvioi tilan erittäin hyväksi tai erittäin huonoksi. Alle 1 vastaajista piti liikenneturvallisuuden tilaa erittäin hyvänä ja hieman yli 5 erittäin huonona. Kolmasosa vastaajista ei pitänyt liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä eikä huonona. Melko huonoksi ja melko hyväksi tilan arvioineiden osuus oli kummankin noin 30. Liikenneturvallisuuden tilan keskiarvoksi muodostui Nurmijärvellä 2.9 (1=erittäin huono 5=erittäin hyvä). Vastaava arvosana on ollut esimerkiksi Raaseporissa 3.0 ja Imatran seudulla 3.6 (liikenneturvallisuussuunnitelmat valmistuvat vuonna 2010), Länsi-Turunmaalla 2.8 ja Kemiönsaaressa 2.7 (vuonna 2009) sekä Inkoossa ja Siuntiossa 2.5, Hangossa 2.6, Järvenpäässä 2.9 ja Porvoossa 2.8 (vuosina ). Naisten ja miesten välillä ei ollut merkittäviä eroja liikenneturvallisuuden tilan arvioinnissa. Naiset pitivät tilaa hieman heikompana miehiin verrattuna. Naisista 38 arvioi tilan erittäin tai melko huonoksi, kun vastaava osuus miesten kohdalla oli 32. Naisista 29 piti tilaa erittäin tai melko hyvänä, sen sijaan miehistä 33 arvioi liikenneturvallisuuden tilan erittäin tai melko hyväksi. Ikäryhmittäin tarkasteltuna havaittiin, että vanhemmat ihmiset pitivät liikenneturvallisuuden tilaa huonompana nuoriin verrattuna vuotiaista jopa 68 ja alle

12 15-vuotiaista 51 arvioi tilan erittäin tai melko hyväksi vuotiaiden kohdalla vastaava osuus oli 31, vuotiaiden 22 ja yli 64-vuotiaiden kohdalla enää 19. Liikenneturvallisuuden tilan arviointia tarkasteltiin myös postinumeroalueittain. Tarkastelussa olivat mukana Nurmijärven kirkonkylän (01900), Klaukkalan (01800) ja Rajamäen (05200) postinumeroalueet, jotka olivat suurimmat yksittäiset postinumeroalueet vastaajien keskuudessa. Muita postinumeroalueita tarkasteltiin yhtenä ryhmänä. Tarkastelun mukaan kolmessa suuressa taajamassa asuvat pitivät liikenneturvallisuuden tilaa parempana kuin muilla postinumeroalueilla, esimerkiksi haja-asutusalueilla asuvat. Taulukon 6 mukaisesti kirkonkylässä asuvien vastausten keskiarvo oli korkein (3.3). Klaukkalassa asuvien arvio liikenneturvallisuuden tilasta oli vain keskiarvonsadasosan parempi taajamien ulkopuolisiin postinumeroalueisiin verrattuna. Taulukko 6. Liikenneturvallisuuden tilan arviointi postinumeroalueittain. Nurmijärven kirkonkylä (postinro 01900) Klaukkala (postinro 01800) Rajamäki (postinro 05200) Muut postinumeroalueet Arvio liikenneturvallisuuden tilasta, vastausten keskiarvo Vastaajien lukumäärä Kaikki vastaajat Liikenneturvallisuuden tilaa "hyvänä" pitäviä oli eniten Nurmijärven kirkonkylässä asuvien keskuudessa, sillä heistä 45 piti tilaa erittäin tai melko hyvänä. Sen sijaan huonoimpana tilaa pitivät muilla postinumeroalueilla asuvat, joista 45 piti tilaa erittäin tai melko huonona. Arviot liikenneturvallisuuden tilasta postinumeroalueittain on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvassa alimpana ovat kaikkien vastaajien tulokset. Liikenneturvallisuuden tila kokonaisuutena Nurmijärvellä Nurmijärven kirkonkylässä asuvat (postinro 01900) N=271 Klaukkalassa asuvat (postinro 01800) N=141 Rajamäellä asuvat (postinro 05200) N=106 Muut postinumeroalueet N=534 Kaikki vastaajat N= erittäin hyvä melko hyvä ei hyvä eikä huono melko huono erittäin huono Kuva 13. Arvio liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä postinumeroalueittain tarkasteltuna.

13 Selvästi turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä vastaajat pitivät koululaisia (81 vastaajista). Kuvan 14 mukaisesti noin 8 vastaajista arvioi alle kouluikäiset lapset turvattomammaksi liikkujaryhmäksi. Alle 3 vastaajista piti kutakin muuta esitettyä liikkujaryhmää turvattomimpana. Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi 4 vastaajista mainitsi muun liikkujaryhmän. Näistä suurin osa vastasi "kaikki liikkujaryhmät" ja muut vastaukset tarkoittivat pääosin jotain kulkutapaa. Postinumeroalueittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärven kirkonkylässä asuvat pitivät alle kouluikäisiä lapsia muita enemmän turvattomimmassa asemassa (12 vastaajista). Klaukkalassa asuvat puolestaan korostivat iäkkäiden ryhmää turvattomimpana (8 vastaajista). Muilta osin tulokset eivät juuri poikenneet postinumeroalueittain. Turvattomin liikkujaryhmä (n=1049) koululaiset 80.6 alle kouluikäiset lapset 8.4 iäkkäät (yli 65-vuotiaat) nuoret aikuiset (18 24-vuotiaat) liikuntaesteiset / -rajoitteiset aikuiset (yli 24-vuotiaat) Kuva 14. Vastaajien mielestä turvattomin liikkujaryhmä Nurmijärvellä. Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan vastaustaan. Merkittävin tekijä, joka vastaajien mielestä teki koululaisista turvattomimman liikkujaryhmän, oli kevyen liikenteen väylien puute. Monessa vastauksessa mainittiin ajoneuvoliikenteen korkeat nopeudet sekä autoilijat, jotka eivät ota riittävästi huomioon pieniä liikkujia teiden varsilla ja suojateillä. Lisäksi mainittiin kapeat tienpientareet, valaistuksen puute sekä vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Osa vastaajista perusteli vastaustaan sillä, että lapset eivät vielä osaa liikkua itsenäisesti riittävän turvallisesti, mikä pätee myös alle kouluikäisiin lapsiin. Alle kouluikäiset liikkuvat kuitenkin yleensä vanhemman seurassa, kun taas koululaiset kulkevat koulumatkansa yksin tai kavereiden seurassa. Turvattomimpana kulkutapana vastaajat pitivät kevyttä liikennettä (kuva 15). Vastaukset jakaantuivat lähes tasan pyöräilyn (44 vastaajista) ja kävelyn (43 vastaajista) kesken. Suurin perustelu oli kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Lisäksi mainittiin korkeat ajoneuvoliikenteen nopeudet, vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat, mopoilijoiden "kaahaus" kevyen liikenteen väylillä sekä valaistuksen puute. Seuraavaksi turvattomimpana kulkutapana pidettiin mopoilua (9 vastaajista). Perusteluiksi mainittiin mopoilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä ja niiden heikko tuntemus sekä arvaamaton liikennekäyttäytyminen. Toisaalta osa vastaajista oli myös sitä mieltä, etteivät autoilijat ota mopoilijoita riittävästi huomioon.

14 Turvattomin kulkutapa (n=1039) pyöräily kävely mopoilu 8.7 autoilu moottoripyöräily Kuva 15. Vastaajien mielestä turvattomin kulkutapa Nurmijärvellä. Klaukkalassa postinumeroalueella asuvien vastaajien keskuudessa korostui kävely turvattomimpana kulkutapana. Heistä 56 piti kävelyä ja 28 pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Nurmijärven kirkonkylässä asuvista 34 piti kävelyä ja 44 pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Rajamäellä vastaavat osuudet olivat 34 ja 54. Mopoilun merkitys korostui taajamissa, sillä 15 kirkonkylässä, 9 Klaukkalassa ja 7 Rajamäellä asuvista valitsi sen turvattomimmaksi kulkutavaksi. Vastaava osuus muilla postinumeroaluilla asuvien keskuudessa oli 6. Turvattomimman liikkujaryhmän ja kulkutavan perusteluissa nousi selvästi esiin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien puuttuminen, mikä näkyi myös vastauksissa liikenteen osa-alueesta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Noin 63 vastaajista ilmoitti, että kyseinen osa-alue on jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (kuva 16). Seuraavaksi eniten vaatisi kehittämistä liikennekäyttäytyminen (45 vastaajista) ja valaistus (34 vastaajista). Sen sijaan esitetyistä liikenteen osa-alueista vähiten kehittämistä tarvittaisiin kevyen liikenteen reittien opastukseen (1 vastaajista) ja polkupyörien pysäköintijärjestelyihin (alle 1 vastaajista). Lisäksi 9 vastaajista ilmoitti jonkin muun liikenteen osa-alueen. Näitä olivat muun muassa liityntäpysäköinnin parantaminen sekä tietyt liittymät ja tieyhteydet. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto.

15 Liikenteen osa-alue, jolla on eniten kehittämistarvetta (n=1045) jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus 63.2 liikennekäyttäytyminen 44.7 valaistus teiden ja katujen liittymäjärjestelyt joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 17.1 jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kunnossapito ja laatu linja-autopysäkkien tai juna-asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa kevyen liikenteen reittien opastus polkupyörien pysäköintijärjestelyt muu liikenteen osa-alue Kuva 16. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Nurmijärvellä. Kysyttäessä suurinta estettä tai ongelmaa vastaajien joukkoliikenteen käyttöön liittyen, oli yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen ja pitkät odotusajat merkittävin tekijä (53 vastaajista). Joukkoliikenteen palvelutaso nousi esiin myös eräissä muissa kysymyksissä, esimerkiksi kysyttäessä liikenteen osa-aluetta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Seuraavaksi merkittävämmiksi tekijöiksi nousivat aikataulujen sopimattomuus (43 vastaajista) sekä hidas matkanteko ja pitkät matkat (30 vastaajista). Tämä puolestaan näkyi myös perusteluissa, joita kysyttiin kyselyn alkupuolella käytettyyn kulkutapaan liittyen. Monet henkilöautolla liikkuvat mainitsivat oman auton nopeuden sekä aikatauluista riippumattomuuden verrattuna joukkoliikenteeseen. Vähiten joukkoliikenteen käyttöön vaikuttivat huono keli (1 vastaajista) sekä asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus (1 vastaajista). Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat on esitetty kuvassa 17. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lähes 2 vastaajista ilmoitti syyksi oman auton tarpeen työn vuoksi (mukana oheisessa kuvassa). Muina tekijöinä mainittiin lisäksi muun muassa liityntäpysäköinnin puutteellisuus, lähimmän pysäkin sijainti pitkän matkan päässä sekä auton tarve muiden perheenjäsenten kuljettamiseen.

16 Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat (n=1036) yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen, pitkät odotusajat 52.8 aikataulujen sopimattomuus 42.6 matkanteko on hidasta, pitkät matkat 29.8 riippuvuus aikatauluista matkalipun hinta heikot vaihtoyhteydet tavaroiden kantaminen, lastenvaunut, matkatavarat ym. laiskuus, omalla autolla liikkumisen helppous turvattomat yhteydet pysäkille/asemalle hankalat matkalippujärjestelmät heikko joukkoliikennetiedotus ei joukkoliikenteen käyttöön liittyviä esteitä tai ongelmia muut matkustajat (yksityisyyden puuttuminen) auton tarve työn vuoksi täydet joukkoliikennevälineet (istumapaikan saaminen epävarmaa) vanhuus, sairaus, vamma, liikuntaeste, tms. asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus huono keli/sää Kuva 17. Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat. Vastaajia pyydettiin nimeämään mielestään merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet, aikataulupuutteet sekä bussipysäkin puutteet Nurmijärvellä. Useimmat reittipuutteet liittyivät Nurmijärveltä pääkaupunkiseudulle suuntautuviin yhteyksiin. Lisää yhteyksiä tarvitaan vastaajien mielestä myös kunnan sisäiseen liikenteeseen. Reittipuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Reittien kuvauksen yhteydessä on ilmoitettu vastaajien lukumäärä. Nämä määrät eivät kaikissa tapauksissa ole yhtenevät oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevan luvun kanssa, sillä osa vastauksia oli yleispiirteisiä eikä kaikkia ole sen vuoksi voitu määritellä tarkemmin.

17 Taulukko 7. Merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet Nurmijärvellä. Reittipuute Kunnan sisäinen joukkoliikenne: - Klaukkala-Kirkonkylä (31) - Nukari-Kirkonkylä (16) - Lepsämä-Klaukkala (15) - Lepsämä-Kirkonkylä (4) - Röykkä-Nurmijärvi (7) - Palojoki -Kirkonkylä (6) - Palojoki-Klaukkala (4) - Metsäkyläntie-Klaukkala (5) - Raala-Kirkonkylä (5) - Nukari-Raala (3) - Haikala-Klaukkala (2) - Haikala-Kirkonkylä (1) - Haikala-Mäntysalo (1) - Harjula-Klaukkala (2) - Harjula-Nurmijärvi (1) - Herunen-Rajamäki (2) - Rajamäki-Klaukkala (2) - Rajamäki-Kirkonkylä (1) - Perttula-Lepsämä (2) - Perttula-Nurmijärvi (1) - Mäntysalo-Klaukkala (2) - Syrjälä-Harjula-Haikala (1) - Metsäkylä-Kirkonkylä (1) - Lahnuksentie -Klaukkala-Nurmijärvi (1) Vastaajien lkm 139 Haja-asutusalueilla joukkoliikenne puutteellista (18) Yhteys Nurmijärveltä 56 - Helsinki (16) - Järvenpää (8) - Hyvinkää (9) - Espoo (6) - Vantaa (Jumbo ja Myyrmäki) (5) - lentokenttä (2) Yleisesti ottaen yhteydet pääkaupunkiseudun suuntaan (6) Yhteys Klaukkalasta 42 - Etelä-Espoo (20) - Lentokenttä (5) - Jumbo (2) - Tikkurila (2) - Pasila (3) - Hyvinkää (8) - Tuusula(1) - Kerava (1) Yhteys Rajamäeltä 19 - Hyvinkää (14) - Helsinki (3) - Järvenpää (1) - Vantaa (1) Yhteys Lepsämästä 10 - Helsinki (8) - Vantaa (2) Yhteys Mäntysalosta 10 - Helsinki (7) - Vantaankosken asema (2) - Lentokenttä (1) Yhteys Nukarista 9 - Jokela (7) - Helsinki/Espoo (2) Yhteys Palojoelta 9 - Helsinkiin (3) Yleisesti ottaen lisää yhteyksiä Palojoelta (6) Puutteelliset yhteydet Raalasta 9 Yhteys Harjulasta 7 - Helsinki (5) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Lahnuksentieltä Helsinkiin 4 Yhteys Röykästä 4 - Helsinki (2) - Hyvinkää (2) Yhteys Perttulasta 4 - Helsinki (2) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Haikalasta 3 - Helsinki (2) - Espoo (1) Junayhteyden puuttuminen (esim. Klaukkala-Helsinki ja Nurmijärvi-Tikkurila-Helsinki) 10

18 Merkittävämpänä aikataulupuutteena vastaajat pitivät viikonloppuvuorojen vähyyttä. Monet pitivät vuoroväliä liian harvana myös päiväaikaan sekä aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Lisäksi mainittiin aikataulujen yhteensopimattomuus Espoon ja Helsingin liikenteen kanssa. Aikataulupuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 8. Merkittävimmät joukkoliikenteen aikataulupuutteet Nurmijärvellä. Aikataulupuute Vastaajien lkm Viikonloppuvuorojen vähyys 66 - Nurmijärvi-Helsinki (18) - Klaukkala-Helsinki (17) - Helsinki-Nurmijärvi (2) - Lepsämä-Klaukkala (2) Puutteita aamu- ja iltavuoroissa: 96 - Helsinki-Nurmijärvi (30) - Kunnan sisäiset linjat (19) - Helsinki-Klaukkala (17) - Rajamäki-Hyvinkää (13) - Helsinki-Rajamäki (6) - Nurmijärvi-Hyvinkää (5) - Kirkonkylä-Helsinki/Espoo (4) Vuorovälit liian harvoja päiväaikaan 49 Aikataulujen sovittaminen esim. Espoon ja Helsingin bussien aikatauluihin, 21 kouluaikoihin sekä työaikoihin Yleisesti liian harvat vuorovälit 17 Vastaajat mainitsivat useita puuttuvia tai eri tavoin puutteellisia bussipysäkkejä Nurmijärvellä. Myös pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien mainittiin olevan turvattomia tietyillä pysäkeillä. Kohteet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Merkittävimmät joukkoliikenteen pysäkkipuutteet Nurmijärvellä. Pysäkkipuute Vastaajien lkm Pysäkki puuttuu: 37 - Länsikaari, Rajamäki (10) - Järventaustantie, Klaukkala (3) - Viljelystie (3) - Klaukkalan Citymarketin kohta (2) - Mäntysalontien ja Kirkkotien liittymä (2) - Nummenpää (2) - Paloaseman vastakkaispuoli (1) - Vanha Hämeentie Ilvesvuoren teollisuusalueen kohdalla (1) - Kytäjäntie (1) - Metsäkylän koulun pohjoispuoli (1) - Nurmijärven keilahalli (1) - Suomelantien ja Sipoontien lähialue (1) - Klaukkalan ala-aste (1) - Klaukkalan jäähalli (1) - Nukarin koulu (1) - Nummenniityntie (1) - Väinöläntie (1) - Raalantien ja Koutintien liittymä (1) - Hongistontie (1) - Yli-Lepsämäntie (1) - Hongisojantien ja Haakinmäentien liittymä (1) Pysäkki on puutteellisesti merkitty: 3 - Kirkkotien ja Nummentien liittymä (1) - Kirkkotien ja Mäntysalontien liittymä (1) - Haikalan koulu (1) Turvallinen jalankulkuyhteys pysäkille puuttuu: 10 - Länsikaaren pysäkki (2) - Järventaustantieltä ja Metsäkyläntieltä Hämeentien pysäkeille (1) - Ilmunlahden kartanon kohdalla (Hongisajantien ja Lopentien risteys) (1) - Keudan pysäkki koulun kohdalla (1) - Klaukkalantie/Härkäpurontien pysäkki (1) Pysäkit ovat harvassa tai liian kaukana: 8 - esim. Terveyskeskuksen pysäkki Katos puuttuu: 3 - Röykän eteläiset pysäkit (1) - Heikkiläntie (1) - Mäntysalo-Haikala (1) Sampopysäkit 3

19 5 PÄÄTELMÄT Liikenneturvallisuuskyselyyn vastattiin Nurmijärvellä aktiivisesti muihin vastaaviin kyselyihin verrattuna, minkä vuoksi tuloksia voidaan pitää edustavina. Tarkasteltaessa kyselyn tuloksia yhteenvetona nousevat niissä esiin muutamat pääkohdat. Näitä ovat henkilöauton käytön yleisyys ja siihen vaikuttavat syyt, joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet sekä turvattomimmat kulkutavat ja liikkujaryhmät. Henkilöautolla matkustaminen on selvästi yleisin kulkutapa, mihin vaikuttavat muutamat pääsyyt ovat kyselyn perusteella nopeasti lueteltavissa. Vastaavasti on helposti listattavissa syyt siihen, ettei joukkoliikennettä käytetä nykyistä enemmän. Turvattominta kulkutapaa ja liikkujaryhmää arvioitaessa ylitse muiden nousivat kevyt liikenne ja kouluikäiset lapset. Henkilöautolla matkustaminen oli selvästi yleisen kulkutapa niin työ- ja koulumatkoilla kuin vapaa-ajan matkoillakin. Vähintään kolme neljästä vastaajasta teki matkansa henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana vuodenajasta riippumatta, tosin talvella osuus oli jonkin verran suurempi. Henkilöauton käytölle työ- tai koulumatkoilla esitettiin perusteluja, jotka ovat osittain yhtenevät myös muiden matkojen osalta. Henkilöautolla liikkumista puoltavat vastaajien mukaan sen nopeus ja helppous. Omalla autolla matkustettaessa ei olla riippuvaisia reiteistä ja aikatauluista. Lisäksi muiden perheenjäsenten kuljettamisen sekä ostosten ja muiden asioiden hoitamisen vuoksi liikkuminen omalla autolla on yksinkertaisinta ja monissa tapauksissa jopa välttämätöntä. Useat vastaajat ilmoittivat tekevänsä työmatkat omalla autolla myös sen vuoksi, että tarvitsevat autoa työssään. Omalla autolla liikkumisen perusteluiksi mainittiin useasti myös kattavan joukkoliikenteen puuttuminen. Linjojen reitit eivät ole omiin tarpeisiin sopivia, aikataulut eivät sovi omiin aikatauluihin ja lähin pysäkki sijaitsee liian kaukana. Osa vastaajista voisi olla valmiita siirtymään joukkoliikenteen käyttöön, mikäli joukkoliikenteen reitti- ja vuorotarjonta vastaisi heidän tarpeitaan. Joukkoliikenteen reiteissä oli vastaajien mukaan puutteita niin kunnan sisäisessä liikenteessä kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa liikenteessäkin. Joukkoliikenteen kustannukset ovat myös yksi este joukkoliikenteen käytölle, mutta ne eivät nousseet yhtä vahvasti esille kuin joukkoliikenteen palvelutaso ja sen puutteet. Kokonaisuutena tarkasteltuna vastaajat eivät pidä joukkoliikennettä riittävän kilpailukykyisenä oman auton käyttöön verrattuna. Turvattomimpina kulkutapoina pidettiin jalankulkua ja pyöräilyä. Merkittävimpänä perusteluna oli kevyen liikenteen yhteyksien riittämättömyys. Tämä näkyi myös karttapalautteessa ilmoitetuissa vaaranpaikoissa, sillä kevyen liikenteen väyliä toivottiin useille tieosuuksille. Esiin nousivat myös monet vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Syiksi kevyen liikenteen väylien ja turvallisten risteämiskohtien lisäämistarpeelle ilmenivät ajoneuvoliikenteen ylinopeudet, autoilijoiden piittaamattomuus kevyestä liikenteestä sekä valaistuksen puute. Toisaalta on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten vastaajat itse voisivat vaikuttaa kevyen liikenteen saattamiseksi turvallisemmaksi kulkutavaksi. Kyselyn tuloksista voidaan todeta, että läheskään kaikki vastaajat eivät käytä aina pimeällä kävellessä heijastinta, pyöräillessä pyöräilykypärää ja pimeällä valoja tai rullaluistellessa kypärää ja suojia, vaikka samanaikaisesti arvioivat kevyen liikenteen turvattomimmaksi kulkutavaksi. Lisäksi yleisimpänä liikennerikkomuksena kunnassa pidettiin nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä, mikä osaltaan lisää kävelyn ja pyöräilyn turvattomuutta. Kärjistetysti voidaan kuitenkin kysyä, ajavatko ylinopeutta vain ne, jotka eivät osallistuneet liikenneturvallisuuskyselyyn ja vain ne vastaajat, jotka eivät valinneet kevyttä liikennettä turvattomimmaksi kulkutavaksi? Asuinalueittain tarkasteltuna havaittiin eroja turvattomimman kulkutavan arvioinnissa. Kunnan kolmesta suuresta taajamasta kevyttä liikennettä pidettiin turvattomimpana Rajamäellä, kun taas vähiten sitä painotettiin kirkonkylässä. Sen sijaan tällä alueella korostui mopoilun asema turvattomimpana kulkutapana, ja myös Klaukkalassa ja Rajamäellä sitä pidettiin turvattomampana haja-asutusalueisiin verrattuna.

20 Selvä enemmistö vastaajista piti koululaisia turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä. Perusteluissa mainittiin kevyen liikenteen yhteyksien puuttuminen sekä pienten lasten riittämättömät kyvyt selviytyä turvallisesti yksin liikenteessä. Tuloksia tarkasteltaessa herää kuitenkin kysymys, minkä vuoksi koululaisia pidettiin niin selkeästi turvattomimpana ryhmänä verrattuna esimerkiksi alle kouluikäisiin lapsiin. On muistettava, että kyselyyn osallistuneista 63 oli vuotiaita ja 78 asui taloudessa, jossa asui vuotiaita, mikä osaltaan selittää vastausjakaumaa. Vanhemmat ovat selvästi huolissaan lapsista, jotka liikkuvat koulumatkansa usein yksin tai kavereiden kanssa. Alle kouluikäisten lasten liikenneturvallisuuteen vanhemmat voivat enemmän itse vaikuttaa, ja toisaalta nuorten aikuisten odotetaan huolehtivan itse omasta liikenneturvallisuudestaan. Nurmijärven onnettomuustilastoja tarkasteltaessa turvattomimmaksi liikkujaryhmäksi osoittautuivat kuitenkin nimenomaan nuoret aikuiset, jotka ovat juuri saaneet ajokortin vuotiaat olivat kaikkiin muihin ikäryhmiin verrattuna useimmiten osallisena liikenneonnettomuuksissa. Mikäli koululaisten ryhmä olisi jaettu ala- ja yläluokkalaisiin, olisi ollut mielenkiintoista nähdä vastaajien arvio yläluokkalaisten turvallisuudesta liikenteessä. Onnettomuustietojen perusteella nimittäin vuotiaista on viime vuosina muodostunut entistä turvattomampi ryhmä mopojen ja skoottereiden yleistyessä.

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 11.4. 22.5.2011 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille

Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kysely kuntalaisille 1. Ikä o Alle 7 o 7-16 o 17-18 o 19-25 o 26 65 o Yli 65 2. Kotikunta o Kemijärvi o Pelkosenniemi

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT 1. Lähtökohdat Päivämäärä 06/06/2013 Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Asukaskysely Forssan seudulla on käynnistynyt liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen yhteistyössä kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Liikenneturvan

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Taustatiedot 700 600 N 6, M 32% Vastaajien määrä kunnittain Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5 Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvitys 2011 TIIVISTELMÄ Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnan peruskoulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuspuutteet

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 167 asukkaista. Tämä on 2,1 % kunnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi Kyselyyn vastasi sähköisesti 34 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 2 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on

Lisätiedot

Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma. Osaraportti 2: Kyselyiden tulokset, tyytyväisyys liikkumisen turvallisuuteen ja turvavälineiden käyttö

Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma. Osaraportti 2: Kyselyiden tulokset, tyytyväisyys liikkumisen turvallisuuteen ja turvavälineiden käyttö Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma Osaraportti 2: Kyselyiden tulokset, tyytyväisyys liikkumisen turvallisuuteen ja turvavälineiden käyttö Joulukuu 2016 Asukaskyselyn tulokset Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 17 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 4 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ YHTEENVETO PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ JA VASTAAJISTA LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Eri kulkutapojen

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 2/2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja Vastausmäärät ja vastaajien taustatietoja Liikkuminen ja liikennekäyttäytyminen

Lisätiedot

Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla

Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Noora Airaksinen / Sito 4.9.2012 Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Laaditaan Ely-keskuksen

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA x 2010 Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Mahdollinen alaotsikko Tekijän nimi Mahdollisen toisen tekijän nimi Helsinki 2010 Uudenmaan

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 2015 aikana Nurmijärvellä toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan Kivenkyydin kehittämiskysely Webropol-nettikyselynä. Kyselyn

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2004 2005 PUHELINHAASTATTELUN KYSYMYKSET

HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2004 2005 PUHELINHAASTATTELUN KYSYMYKSET HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2004 2005 PUHELINHAASTATTELUN KYSYMYKSET Asutteko... LUETTELE omakotitalossa 52 1 maatalossa 2 paritalossa 3 rivitalossa 4 kerrostalossa 5 asuntolassa/laitoksessa 6 muu asumismuoto

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Kuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto

Kuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto Kuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto Kysely tehty 23.3-7.4.2016 Esityksen sisältö Lyhyt kertaus syksylle suunniteltuihin bussilinjojen muutoksiin. Kyselyn vastausten keskeisin palaute. Kartta kouluista,

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi noin 1,0 % seutukunnan asukkaista. Kyselyyn

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Juha Heltimo, Strafica Oy VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Asiantuntijoiden määritelmä Viisas liikkuminen: Ympäristöä säästäviä, terveyttä edistäviä, turvallisia, sujuvia ja taloudellisia

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen Satu Tuomikoski satu.tuomikoski@liikenneturva.fi 2 Lasten liikenneturvallisuus on aikuisten vastuulla 3 NOLLAVISIO Ihminen tekee liikenteessä

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 1 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA x 2010 Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma LUONNOS 12.8.2010 Tekijän nimi Mahdollisen toisen tekijän nimi Helsinki 2010 Uudenmaan

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat

Lisätiedot

- Vaikuttavuuskysely 2013

- Vaikuttavuuskysely 2013 - Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset

Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Mikäli tutkimus on osoitettu taloudessanne lapselle, pyydämme vanhempia tai huoltajaa vastaamaan lapsen puolesta. Ovatko henkilötietonne oikein saatekirjeessä? Mikäli

Lisätiedot

Lempäälän peruskoulut

Lempäälän peruskoulut Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

TARKKAILIJA VON KAARA

TARKKAILIJA VON KAARA TARKKAILIJA VON KAARA Tavoite: Oppilaat tiedostavat henkilöautojen hallitsevan aseman jokapäiväisessä elämässämme. Verrata henkilöautojen suosioita muihin liikkumistapoihin. Osoittaa, millä perusteella

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 948

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE <PVM>

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

OPISKELIJAN KAUPUNKI

OPISKELIJAN KAUPUNKI OPISKELIJAN KAUPUNKI Ideoita, uhkia ja mahdollisuuksia kaupunkikehittämiseen Tutkimusraportti Maria Rytkönen & Juhani Saari Esityksen tulokset Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 2008 LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 1 Sisältö NOPEUSRAJOITUKSIA RIKOTAAN USEIN... 4 Nopeusrajoitusten ylittäminen... 4 Kaahataanko

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pyhäselkä Pasi Saukkonen 3.11.2015 Pyhäselkä (112 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 10 % Oletko mielestäsi 1)

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 18/2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 18 2010 Nurmijärven

Lisätiedot

Tampereen luokkien peruskoulut

Tampereen luokkien peruskoulut Tampereen 7.-1. luokkien peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Liikenneturvan selvityksiä 2/2015 Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Leena Pöysti Leena Pöysti Yli 55-vuotiaat;

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Kaupunkipyörien asiakaskysely kaikki vastaajat, N= Tarja Jääskeläinen

Kaupunkipyörien asiakaskysely kaikki vastaajat, N= Tarja Jääskeläinen Kaupunkipyörien asiakaskysely 2017 kaikki vastaajat, N= 7 940 Tarja Jääskeläinen Tutkimusmetodologia Tutkimus toteutettiin nettikyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kysely lähetettiin kaikille

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä

Lisätiedot