Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma"

Transkriptio

1 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA x 2010 Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Mahdollinen alaotsikko Tekijän nimi Mahdollisen toisen tekijän nimi Helsinki 2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 1

2 (Huom. tämän sekä kansilehden alareunassa on "näkymätön" laatikko, joka peittää alatunnisteen. Älä poista niitä!) UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA X 2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannen taitto: xxxxxxxxxxx Kannen kuva: xxxxxxxxx Paino, paikkakunta, 2010 (tämä rivi pois, jos julkaisu on vain sähköisessä muodossa) Julkaisu on saatavana myös internetistä: ISSN xxxxxxxxxx (painettu) (tämä rivi pois, jos julkaisu on vain sähköisessä muodossa) ISBN xxxxxxxxxx (painettu) (tämä rivi pois, jos julkaisu on vain sähköisessä muodossa) ISSN xxxxxxxxxx (verkkojulkaisu) ISBN xxxxxxxxxx (verkkojulkaisu) 2 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

3 SISÄLLYS 1 Lähtökohdat Taustaa Suunnittelualue Liikenneverkko Nopeusrajoitusjärjestelmä Alue ja yhdyskuntarakenne (sis. väestönkehitys) Toiminnot (palvelut, työpaikat, koulut yms) Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat Liikenneturvallisuus ja liikkuminen Onnettomuusanalyysi Yleistä onnettomuuksien tilastoinnista Nurmijärven onnettomuustilastot Onnettomuuskustannukset Yhteenveto Asukaskysely Yleistä Liikkumistottumukset Turvavälineiden käyttäminen Liikenneturvallisuuden kehittämistarpeet Liikkumisen kehittämistarpeet Kevyt liikenne Joukkoliikenne Ajoneuvoliikenne Liikenneturvallisuuden vaaranpaikat Tavoitteet Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma Etelä Suomen liikenneturvallisuustavoitteet Tavoitteet Nurmijärvellä Toiminnalliset teemat Henkilövahinko onnettomuuksien vähentäminen Kasvatus, valistus ja tiedotussuunnitelma Kasvatus, valistus ja tiedotustyön kehittäminen Kehittämisprosessi Nykytila Yhteistyön organisoiminen Liikenneturvallisuustoimija kunnan tukena Toimintamalli Yleistä Vuositeemat Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma Hallintokuntien toimintasuunnitelmat Toteutus ja seuranta Liikenneympäristön kehittämissuunnitelma Yleistä Kestävän ja turvallisen liikkumisen edistäminen Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 3

4 5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä Kustannukset ja vaikutukset Jatkotoimenpiteet ja seuranta Lähteet Liitteet PIKALUKUOHJE Päättäjät ja kunnan virkamiehet (tekninen toimiala) luku 2.1 Onnettomuusanalyysi luku Onnettomuuskustannukset (sivu 14) luku 3.3 Tavoitteet Nurmijärvellä luku Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen (sivu 30) luku 4.1 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen luku Yhteistyön organisoiminen (sivu 31) luku 5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä (sivu 37) luku 5.4 Kustannukset ja vaikutukset (sivu 37) liite x Liikenneympäristön toimenpideohjelma ja kustannukset Kunnan virkamiehet (muut hallintokunnat / toimialat) luku 4.1 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen luku Yhteistyön organisoiminen (sivu 31) luku 4.2 Toimintamalli luku Vuositeemat (sivu 33) luku Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma (sivu 34) luku Hallintokuntien toimintasuunnitelmat (sivu 35) luku 4.3 Toteutus ja seuranta (sivu Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.) luku 5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä (sivu 37) luku 5.5 Jatkotoimenpiteet ja seuranta (sivu 38) 4 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

5 1 Lähtökohdat 1.1 Taustaa Liikenneturvallisuussuunnitelmatyön tavoitteena on ollut laatia toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen, mutta sopivasti toimintaa ohjaava suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suunnitelma sisältää kunnan liikenneturvallisuustilanteen analyysin, liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman (koulutus, valistus ja tiedotustyön suunnitelman). Liikenneturvallisuussuunnitelma tulee olemaan usean vuoden aikana työkalu kunnan, ELY keskuksen ja yhteistyötahojen liikenneturvallisuustyölle mm. organisaatioiden toiminnassa ja ohjelmointityössä. Keskeisten ongelmien määrittäminen Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuustyölle Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuustyön toteutuminen ja seuranta Tehtävän määrittely ja toimintasuunnitelman laatiminen Nykytila ja ongelmaanalyysi määrälliset toiminnalliset Liikenneympäristön turvallisuussuunnittelu KVTsuunnitelma Kuva 1. Liikenneturvallisuussuunnitelmaprosessi. Lähtötietojen ja ongelma analyysin perusteella on asetettu liikenneturvallisuustyön toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet. Lisäksi on määritelty parantamiskeinot ja laadittu toimenpideohjelma sekä arvioitu toimenpiteiden vaikutukset. Fyysisen ympäristön liikenneturvallisuusongelmien ohella on kiinnitetty huomiota myös esteettömyyden kehittämiseen etenkin taajama alueilla. Suunnittelualueelle on luotu työn aikana yhdessä hallintokuntien ja yhteistyötahojen (ELY keskus, Liikenneturva, poliisi ym.) kanssa liikenneturvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla liikenneturvallisuus integroidaan eri hallintokuntien ja sidosryhmien toimintaan. Kuntaan on perustettu eri hallintokunnista ja sidosryhmien edustajista koostuva liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmän toimintaa tukemaan on koottu toimintasuunnitelmat, jotka sisältävät eri hallintokuntien omia sekä yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä. Toimintasuunnitelmien tavoitteena on lisätä liikenneturvallisuustyön jatkuvuutta ja arvostusta sekä liittää liikenneturvallisuusajattelu osaksi eri hallintokuntien jokapäiväistä toimintaa. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisen ja työn jatkuvuuden varmistamiseksi on liikenneturvallisuustyölle laadittu seurantaohjelma. Liikenneturvallisuusryhmä tulee seuraamaan suunnitelman toteutumista. Tavoitteena on pitkäjänteinen liikenneturvallisuustyö! Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 5

6 1.2 Suunnittelualue Liikenneverkko Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen kohdealueena on ollut Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Nurmijärven kunta. Kunnan lähes asukkaasta yli 75 % asuu kunnan kolmessa suuressa taajamassa; Kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Nurmijärven pinta ala vesialueet mukaan lukien on 367 km 2, ja sen naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Suunnittelualueella on kaksi valtatietä ja yksi kantatie sekä lukuisia alempiluokkaisia teitä. Valtatie 3 halkoo Nurmijärveä pohjois etelä suunnassa ja valtatie 25 sijoittuu kunnan luoteis ja pohjoisosiin. Kantatie 45 puolestaan sijoittuu kunnan koillisosiin. Seututie tasoisia maanteitä on kunnan alueella kolme. Maantie 132 kulkee Klaukkalan, Perttulan ja Röykän läpi Vihdin puolelle. Hämeenlinnantie, mt 130, kulkee nykyisen valtatien 3 rinnalla. Lisäksi mt 139 sijoittuu Tuusulan ja Nurmijärven välille. Maantie ja katuverkon lisäksi Nurmijärven kautta kulkee myös raideyhteys Karjaalta Hyvinkäälle. Suunnittelualue ja sen maantieverkko on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 2. Suunnittelualue 6 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

7 Oheisessa kuvassa on esitetty Nurmijärven maantieverkon liikennemäärät (keskimääräinen vuorokausiliikenne, ajoneuvoa/vuorokausi). Nurmijärvellä liikennemäärä ylittää ajoneuvoa vuorokaudessa kahdella maantiellä, jotka ovat valtatie 3 koko matkaltaan sekä Klaukkalantie (mt 132) Vantaan rajalta Kirkkotien liittymään Klaukkalan taajamassa. Liikennemäärä on korkea Klaukkalantiellä myös Kirkkotien liittymän pohjoispuolelta Perttulan suuntaan mentäessä (noin ajoneuvoa vuorokaudessa). Liikennemäärät ovat lisäksi korkeita valtatiellä 25, kantatiellä 45 sekä Nurmijärven kirkonkylän kautta kulkevalla maantiellä 1311 (Helsingintie). Kuva 3. Maantieverkon liikennemäärät Nurmijärvellä Nopeusrajoitusjärjestelmä Nopeusrajoituksia 120 ja 100 km/h on Nurmijärvellä valtateillä 3 ja 25. Seututeillä on yleisimmin nopeusrajoitus 80 km/h. Alemmalla tieverkolla on nopeusrajoitus 80, 60 tai 50 km/h tai voimassa on yleisrajoitus. Nopeusrajoitus 70 km/h on asetettu eräille tieosuuksille kantatiellä 45 Nukarissa, maantiellä 1311 (Helsingintie) kirkonkylän itäpuolella sekä paikallistien (Siippoontie) alkuosassa Palojoen Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 7

8 Metsäkylässä. Maantieverkolla nopeusrajoituksia 30 ja 40 km/h on Kirkkotiellä (pt 11423) Klaukkalassa. Nurmijärven maantieverkon nopeusrajoitukset on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 4. Maantieverkon nopeusrajoitukset Nurmijärvellä. Kirkonkylässä katuverkon aluerajoituksena on enimmäkseen 40 km/h. Kirkonkylässä on myös 30 km/h alueita, muun muassa Ihantolassa. Klaukkalassa katuverkon nopeusrajoitus on pääosin 30 km/h. Rajamäellä katuverkon nopeusrajoituksena on suurimmilta osin 40 km/h. (tarkistetaan ja tarkennetaan!) Alue- ja yhdyskuntarakenne (sis. väestönkehitys) Täydentyy Toiminnot (palvelut, työpaikat, koulut yms) Täydentyy Pirjo Heilimolta saatavan toimintojen sijoittumiskartan perusteella, jossa kerrottu myös toimintojen muuttumisesta 8 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

9 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat Nurmijärvelle on laadittu vuonna 1982 tieverkko ja liikenneturvallisuussuunnitelma, joka tarkistettiin vuonna Vuonna 2001 valmistui Nurmijärven kunnan liikenneturvallisuusselvitys, joka sisälsi liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä sekä liikenneturvallisuustyön kehittämistä. Selvityksessä painotettiin erityisesti koululaisten liikenneturvallisuuden parantamista. Nurmijärven kunnalle on samanaikaisesti liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen kanssa tehty Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureittien suunnitelma Selvityksessä on koottu yhteen tiedot kunnan alueella olevista nykyisistä kevyen liikenteen väylistä ja ulkoilureiteistä (lenkkipolut, hiihtoladut, vaellusreitit yms.) sekä kartoitettu uudet väylä ja reittitarpeet. Edellä mainittujen lisäksi muut lähtötietoina käytetyt selvitykset ja suunnitelmat on mainittu raportin lähdeluettelossa. Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 9

10 2 Liikenneturvallisuus ja liikkuminen 2.1 Onnettomuusanalyysi Yleistä onnettomuuksien tilastoinnista Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää liikenneonnettomuustietokantaa poliisin onnettomuustietojen perusteella. Liikennevakuutuskeskuksessa toimiva Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) sen sijaan kokoaa oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä omaisuusvahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. VALT:n tilastoissa onkin paljon sellaisia aineelliseen vahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia, jotka eivät näy poliisin tiedoissa. Eri vertailututkimuksissa on saatu toisistaan poikkeavia tuloksia siitä, kuinka suuri osa onnettomuuksista kirjautuu poliisin rekistereihin: kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet kirjataan poliisin rekistereihin, henkilövahinko onnettomuuksista kirjautuu vajaasta viidesosasta kahteen kolmasosaan ja aineellisista vahingoista alle kolmasosa. Tarkasteltaessa poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määriä ja jakaumia tulee muistaa, että etenkin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden keskinäisten onnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden henkilöiden määrä on todennäköisesti selvästi poliisin tilastoja suurempi. Esimerkin tilastovajauksesta antaa Pohjois Kymenlaaksossa tehty selvitys, jossa verrattiin poliisin tietoon tulleita polkupyöräonnettomuuksien uhrimääriä erikoissairaanhoidon tapaturmatilastoihin. Selvityksessä todettiin, että vuoden aikana erikoissairaanhoitoa sai 110 polkupyöräonnettomuuden uhria, kun samana ajanjaksona poliisin tietoon tuli 19 onnettomuutta, jossa osallisena oli polkupyörä. Tämän aineiston mukaan poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa polkupyöräonnettomuuksien peittävyys olisi vain noin 20 prosenttia. Molemmissa tilastoissa olleita tapauksia oli alle 10. Eri selvitysten ja tilastojen vertailtavuuden ongelmien vuoksi onkin aina tärkeää mainita aineiston lähde. Liikenneviraston (ent. Tiehallinnon) onnettomuusrekisteri perustuu Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin niistä onnettomuuksista, jotka ovat tulleet poliisin tietoon. Näissä tiedoissa on mukana sekä maanteillä että katuverkolla ja yksityisteillä tapahtuneita onnettomuuksia. Liikennevirasto paikantaa maanteillä tapahtuneet onnettomuudet. Liikenneviraston onnettomuusrekisterin tiedot poikkeavat Tilastokeskuksen aineistosta jonkin verran, mikä selittyy osin katuverkolla ja yksityisteillä tapahtuneilla onnettomuuksilla Nurmijärven onnettomuustilastot Nurmijärvellä vuosina tapahtuneista onnettomuuksista laadittu onnettomuusanalyysi perustuu Liikenneviraston ja Tilastokeskuksen tilastotietoihin. Tilastokeskuksen tiedot ovat ajanjaksolta ja niiden avulla verrattiin Nurmijärven tilastoja Uudenmaan maakuntaan sekä koko Suomeen keskimäärin. Vuosina tapahtuneita onnettomuuksia tutkittiin tarkemmin ja tämä analyysi perustuu Liikenneviraston tilastotietoihin. Nämä aineistot eroavat toisistaan, minkä vuoksi tietoja tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota aineiston lähteeseen. 10 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

11 Liikenneviraston onnettomuusrekisteristä poimittuun aineistoon vuosilta lisättiin yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden tiedot, jotka puuttuivat aineistosta. Näin ollen Liikenneviraston aineistossa ovat mukana kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet sekä lähes kaikki loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet. Onnettomuuksien kokonaismäärä Tilastokeskuksen aineisto sisältää yhteensä 1962 Nurmijärvellä tapahtunutta onnettomuutta vuosilta Onnettomuuksista yhteensä 23 % johti henkilövahinkoihin. Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuudet vuosittain. Onnettomuuksien kokonaismäärä vähentyi vuodesta 1999 vuoteen 2006 ollen alimmillaan vuonna Tämän jälkeen onnettomuuksien lukumäärä kuitenkin selvästi kasvoi kahtena seuraavana vuonna. Eniten onnettomuuksia kuluneen kymmenen vuoden aikana tapahtui vuonna Onnettomuudet vuosina Lkm Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Omaisuusvahinkoon johtanut Kuva 5. Nurmijärvellä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. (Lähde: Tilastokeskus) Seuraavassa kuvassa on verrattu keskenään Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa tapahtuneita henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksien vuosittaiset lukumäärät on suhteutettu asukaslukuun kullakin alueella, mikä mahdollistaa niiden keskinäisen vertailun. Nurmijärven pienemmän havaintomäärän vuoksi kunnan tilastokäyrässä on maakuntaa ja koko maata jyrkemmät vaihtelut. Nurmijärvellä tapahtui useana vuonna enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vain vuosina 2000 ja 2004 Nurmijärvellä tapahtui selvästi Uudenmaan keskiarvoa vähemmän onnettomuuksia. Koko maahan verrattuna yhteensä viitenä vuotena Nurmijärvellä tapahtui koko maan keskiarvoa vähemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Oheisen kuvan mukaisesti Uudellamaalla tapahtui koko Suomen tasoon nähden vähemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia 2000 luvulla. Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 11

12 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vuosina onnettomuutta / 1000 asukasta Nurmijärvi Uusimaa Koko maa Kuva 6. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain Nurmijärvellä tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui enemmän ihmisiä kuin maakunnassa tai koko Suomessa keskimäärin vuosina Vain vuosina 2000, 2004 ja 2005 Nurmijärvellä oli liikenneonnettomuuksien uhreja Uudenmaan keskiarvoa vähemmän. Kulkumuodoittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärvellä kuoli tai loukkaantui Uudenmaan ja koko maan keskiarvoa vähemmän jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä (kuva X). Muiden kulkumuotojen osalta tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Sekä mopolla ja moottoripyörällä että henkilöautolla liikkuneita kuoli tai loukkaantui Nurmijärvellä enemmän kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Kaikkien kulkumuotojen vertailussa Nurmijärven tilanne oli Uudenmaan ja koko Suomen tasoa synkempi. Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain vuosina henkilöä / 1000 asukasta Jalankulkija Polkupyörä Mopo Moottoripyörä Henkilöauto (kuljettaja) Nurmijärvi Uusimaa Koko maa Henkilöauto (matkustaja) Kaikki kulkumuodot Kuva 7. Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina (Lähde: Tilastokeskus) 12 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

13 Onnettomuusluokat Liikenneviraston onnettomuusrekisteristä poimittu aineisto sisältää yhteensä 936 onnettomuutta, jotka tapahtuivat Nurmijärvellä vuosina Onnettomuusluokittain tarkasteltuna suurin osa Nurmijärvellä tapahtuneista onnettomuuksista oli peuraonnettomuuksia (yhteensä 336 onnettomuutta). Hirvieläinonnettomuuksia oli kaiken kaikkiaan yli 400 kappaletta, mikä oli 44 % kaikista onnettomuuksista. Erityisesti peuraonnettomuudet olivat kuitenkin seuraukseltaan lieviä. Hirvieläinonnettomuuksista alle 4 % johti henkilövahinkoihin. Kokonaismäärältään toiseksi eniten oli yksittäisonnettomuuksia (147 onnettomuutta). Näistä suurin osa (noin 90 %) oli tieltä suistumisia. Yksittäisonnettomuudet olivat seurauksiltaan melko vakavia, sillä yli kolmannes niistä johti henkilövahinkoon. Jalankulkija ja polkupyöräonnettomuuksia oli vähän, mutta mopedionnettomuuksien määrä ylitti muun muassa kääntymis, ohitus kohtaamis ja peräänajo onnettomuudet. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa seuraukset olivat usein vakavia. Noin 75 % jalankulkija, polkupyörä ja mopedionnettomuuksista johti henkilövahinkoon. Seuraavassa kuvassa on esitetty vuosien onnettomuudet onnettomuusluokittain. Yhteensä 160 tapauksesta ei ole tiedossa onnettomuusluokkaa. Onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina Yksittäisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Mopedionnettomuus Polkupyöräonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Hirvionnettomuus Peuraonnettomuus Muu eläinonnettomuus 336 Muu onnettomuus Ei tiedossa Lkm Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Omaisuusvahinkoon johtanut Kuva 8. Onnettomuudet onnettomuusluokittain Nurmijärvellä vuosina (Lähde: Liikennevirasto) Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet (Liikenneviraston aineisto) Liikenneviraston onnettomuusrekisterin tietojen mukaan Nurmijärvellä vuosina tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa oli osallisena noin 1560 henkilöä. Heistä 10 (1 %) kuoli ja noin 250 (16 %) loukkaantui. Yli 1100 henkilöä joutui onnettomuuteen, mutta ei kärsinyt henkilövahinkoa. Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuuteen joutuneiden henkilöiden ikäjakauma. Eniten onnettomuuksia tapahtui vuotiaille. Yhteensä 82 tämän ikäistä nurmijärveläistä oli osallisena liikenneonnettomuudessa vuosina Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 13

14 ja heistä noin 20 loukkaantui. Nämä ikäryhmät, juuri ajokortin saaneet nuoret aikuiset, ovat liikenneonnettomuustilastoissa yleensä kärjessä myös muissa kunnissa, joten Nurmijärvellä tilanne ei ole sikäli poikkeava. 45 Onnettomuuteen joutuneet ikäryhmittäin vuosina henkilöä ikä (vuotta) Kuollut Loukkaantunut Omaisuusvahinko Vakavuus ei tiedossa Kuva 9. Onnettomuuteen joutuneet henkilöt ikäryhmittäin Nurmijärvellä vuosina (Lähde: Liikennevirasto) Erityisen huolestuttavaa Nurmijärvellä on 15 vuotiaiden ikäryhmä, jolle tapahtui huomattavan paljon onnettomuuksia. Lisäksi näistä hyvin merkittävä osa johti henkilövahinkoon. Yhteensä vuotiasta oli osallisena liikenneonnettomuudessa ja heistä noin 20 loukkaantui. Myös 16 vuotiaiden ikäryhmään kuuluvia joutui valitettavan usein onnettomuuteen, sillä yhteensä vuotiasta oli osallisena liikenneonnettomuudessa. Heistä lähes 20 loukkaantui ja 1 kuoli. 15 ja 16 vuotiaiden onnettomuusluvut ovat selvästi synkistyneet viime vuosien aikana, mikä selittyy mopojen, skoottereiden ja mopoautojen lisääntymisenä. Edellisellä viiden vuoden jaksolla (vuosina ) 15 ja 16 vuotiaita oli osallisena onnettomuuksissa hieman yli 30, joten onnettomuuteen joutuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Päihteet Liikenneviraston onnettomuusaineiston mukaan yhteensä 78 onnettomuuteen joutunutta ajoneuvon kuljettajaa oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä suurimmalla osalla (72 henkilöä) veren alkoholipitoisuus oli yli 0,5 promillea, mikä ylittää rattijuopumusrajan. Törkeän rattijuopumuksen rajan (1,2 promillea) ylitti peräti 56 kuljettajaa. Alkoholin vaikutuksen alaisena olleista kuljettajista 72 % oli miehiä ja 26 % naisia, lisäksi kuljettajan sukupuolta ei oltu kirjattu 3 %:ssa tapauksissa. Rattijuoppojen lisäksi yhteensä 15 kuljettajaa oli tai epäiltiin olleen huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena Onnettomuuskustannukset Onnettomuuskustannuksilla pyritään kuvaamaan tieliikenteessä tapahtuvien onnettomuuksien taloudellisia vaikutuksia valtakunnan ja kuntien tasolla. Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuden aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. 14 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

15 Tieliikenteen onnettomuuskustannukset määritetään onnettomuuksien yksikkökustannuksien perusteella (lähde: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005). Nykyisin liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa , loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa (tarkistetaan!) Tilastokeskuksen onnettomuusaineiston tietojen ja edellä mainittujen yksikkökustannusten perusteella laskettuna Nurmijärvellä tapahtuneista liikenneonnettomuuksista on aiheutunut vuosittain keskimäärin 18,7 miljoonan euron kustannukset. Kunnan osuudeksi onnettomuuskustannuksista on arvioitu erityyppisissä onnettomuuksissa noin %. Tämän mukaisesti Nurmijärven kunnan osuus onnettomuuskustannuksista on noin 3,3 miljoonaa euroa. Onnettomuuksien taloudelliset menetykset koostuvat seuraavista osatekijöistä: sairaanhoito, sosiaaliapu, lääkkeet 15 % tuotannon menetys 35 % aineelliset vahingot 40 % hallintokulut 10 % Onnettomuuskustannusten yksikkökustannuksia on pyrkinyt tarkemmin määrittämään Valmixa Oy, joka on tutkinut valtakunnallisesti liikennevahinkojen kuntakohtaisia kustannuksia vuonna Selvityksessä tutkittiin neljää erilaista onnettomuustapausta Lohjalla, Mäntsälässä ja Siuntiossa. Onnettomuuksien kustannukset laskettiin soveltaen kuntien tilinpäätöstietoja vuodelta Onnettomuustapaukset olivat seuraavat: A. Koululaisen (10 v.) vakava loukkaantuminen pyöräilyonnettomuudessa, jonka seurauksena on liikuntavammasta aiheutuva invaliditeetti (75 %). B. Nuoren (20 v.) kuljettajan kuolema ulosajossa kaiteen läpi taajamaalueella. C. Ikäihmisen (70 v.) vammautuminen jalankulkijana auton töytäisemänä, jonka seurauksena invaliditeetti (60 %). D. Nelilapsisen perheen huoltajan (35 v.) kuolema nokkakolarissa. Selvityksen laskentatuloksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että kuntakohtaisten käyttömenojen laskelmiin ei sisälly valtionosuuksia. Laskentatuloksia voidaan näin ollen pitää hyvin todellisina kuntakohtaisina taloudellisina menetyksinä. Esimerkkikuntien onnettomuuskustannukset ovat hyvin yhtenevät, joten tulosten keskiarvoja voidaan pitää suuntaa antavina arvioina muidenkin kuntien onnettomuusmenoista. Valmixa Oy:n määrittämät onnettomuuskustannukset on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 1 Valmixa Oy:n määrittelemät eri onnettomuustapausten keskimääräiset kustannukset (Lähde: Valmixa Oy, Liikennevahinkojen kuntakohtaiset kustannukset). Onnettomuustapaus Lohja Mäntsälä Siuntio Keskiarvo A B C D Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 15

16 2.1.4 Yhteenveto Onnettomuusanalyysin perusteella havaittiin, että liikenneturvallisuuden tila on Nurmijärvellä hieman Uudenmaan ja koko Suomen keskiarvoa heikompi. Tarkastellun Tilastokeskuksen onnettomuusaineiston mukaan Nurmijärvellä tapahtui useana vuonna enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Uudellamaalla tai koko Suomessa keskimäärin. Nurmijärvellä tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa myös kuoli tai loukkaantui enemmän ihmisiä kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin vuosina Kulkumuodoittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärvellä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui Uudenmaan ja koko maan keskiarvoa vähemmän jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä. Kaikkien muiden kulkumuotojen osalta tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Kulkumuotoja sekä onnettomuuksissa osallisina olleita henkilöitä tarkasteltaessa esiin nousi mopoilun turvallisuus Nurmijärvellä vuotiaiden määrä onnettomuustilastoissa on selvästi kasvanut viime vuosina, mikä selittyy suurimmaksi osaksi mopojen, skoottereiden ja mopoautojen lisääntymisenä. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna havaittiin hirvieläinonnettomuuksien osuuden olevan merkittävä. Tämä näkyi myös onnettomuuksien ajankohtia selvitettäessä, sillä suurin osa onnettomuuksista tapahtui syksyllä. Hirvieläinonnettomuuksien, erityisesti peuraonnettomuuksien seuraukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti melko lieviä. Yhteenveto Nurmijärvellä tapahtuneiden onnettomuuksien analyysista voidaan todeta, että tärkeimpänä liikenneturvallisuuden parantamiskohteena ovat tällä hetkellä mopolla, skootterilla ja mopoautolla liikkuvat nuoret. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää alueella tapahtuneisiin lukuisiin hirvieläinonnettomuuksiin. Muilta osin analyysissa ei selvästi noussut esiin erityisiä jonkin liikenteen tai liikkujien osa alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. 2.2 Asukaskysely Yleistä Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä kyselylomakkeella internetissä tai täyttämällä lomake kirjallisesti. Paperilomakkeita sekä tietoa kyselystä toimitettiin kirjastoihin, kunnantalolle, yhteispalvelupisteeseen, Matkahuoltoon, koulujen rehtoreille sekä autokouluille. Kyselystä tiedotettiin kunnan ja Tiehallinnon internet sivuilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1091 henkilöä. Heistä 1017 vastasi sähköisellä lomakkeella internetin kautta ja 74 palautti paperilomakkeen. Yhteensä 35 vastaaja palautti sähköisen lomakkeen tyhjänä, minkä vuoksi nämä vastaukset hylättiin. Tulosten analysoinnissa oli siten mukana yhteensä 1056 hyväksyttyä vastausta. Tämä on hieman alle 3 % Nurmijärven asukasmäärästä. Postinumeroalueittain tarkasteltuna eniten vastauksia (26 %) saatiin Nurmijärven kirkonkylän alueelta (postinumero 01900). Myös Klaukkalassa (13 %) ja Rajamäellä (10 %) asuvien osuus kaikista vastaajista oli merkittävä. Vastaajista 64 % oli naisia ja 36 % miehiä, ja vastaajien keski ikä oli noin 40 vuotta. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita (63 %). Myös vuotiaiden osuus oli merkittävä (27 %). Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus vastaajista oli hyvin pieni, sillä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan vain vuotiasta. Myös yli 64 vuotiaiden osuus oli vähäinen, ja heitä oli kyselyyn osallistuneista vain Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

17 Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heillä on ajokortti (92 %) sekä toimiva polkupyörä käytettävissään (91 %). Sen sijaan voimassaolevan joukkoliikenteen näyttö, sarja tai kausilipun ilmoitti omistavansa vain noin 15 % vastaajista. Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin lisäksi työsuhdeauton tai työsuhdematkalipun käyttöä. Yhteensä 11 % vastaajista ilmoitti ajavansa työsuhdeautolla, kun taas työsuhdelippu oli käytössä vain noin prosentilla vastaajista. Lähes kaikki vastaajat asuivat autollisessa taloudessa. Vain noin prosentti vastaajista ilmoitti, ettei kotitalouden vakituisessa käytössä ole yhtään henkilöautoa. Suurin osa vastaajista (66 %) asui kahden auton taloudessa. Taustatietona vastaajilta kysyttiin lisäksi mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyisen asuinpaikan valintaan. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Merkittävimmäksi syyksi nousi alueen lapsiystävällisyys, jonka yli puolet vastaajista mainitsi syyksi nykyisen asuinpaikan valintaan. Toiseksi merkittävimpänä syynä pidettiin asumisen hintatasoa (45 % vastaajista) ja kolmanneksi eniten korostettiin ympäristön viihtyisyyttä, rauhallisuutta, ja luonnonläheisyyttä (43 % vastaajista) Liikkumistottumukset Asukaskyselyn tuloksesta kävi ilmi, että vastaajat tekivät työ tai koulumatkansa pääasiallisesti henkilöautolla (yli 70 % vastaajista). Henkilöautolla matkustettiin talvella hieman enemmän kuin kesällä. Joukkoliikenteellä työ tai koulumatkansa teki alle kymmenesosa vastaajista. Joukkoliikennettä käytettiin hieman enemmän talvella kuin kesällä. Kävellen tai pyörällä työ tai koulumatkansa teki 8 12 % vastaajista vuodenajasta riippuen. Muiden kulkutapojen käyttö oli selvästi vähäisempää. Vastaajien työ ja koulumatkoilla käyttämänsä kulkutavat on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvassa esitettyjen kulkutapojen lisäksi noin 7 % vastaajista ilmoitti, ettei käy töissä tai koulussa kodin ulkopuolella. % Kulkutapa, jolla tehdään työmatkat tai koulumatkat pääasiallisesti 76.5 Kesällä (n=974) Talvella (n=955) henkilöautolla joukkoliikenteellä pyörällä kävellen moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 10. Kulkutavat, jolla vastaajat tekivät työ- ja koulumatkansa pääasiallisesti. Vastaajilta kysyttiin lisäksi perusteluja miksi he käyttävät kyseistä kulkutapaa ja haluaisivatko he liikkua jotain toista kulkutapaa käyttäen. Henkilöautolla matkustavat ilmoittivat perusteluksi useimmiten liikkumisen helppouden ja nopeuden. Lisäksi työ ja koulumatkojen yhteydessä kuljetetaan muita perheenjäseniä, Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 17

18 käydään kaupassa sekä hoidetaan muita asioita, minkä vuoksi omalla autolla liikkuminen on sujuvin kulkutapa. Toisaalta monille vastaajille oman auton käyttö on ainoa mahdollisuus sujuvan joukkoliikenneyhteyden puuttumisen vuoksi. Joukkoliikenteellä matkustavat perustelivat kulkutapaansa muun muassa taloudellisuudella sekä mahdollisuudella hyödyntää matka aika esimerkiksi työntekoon. Kävelijät ja pyöräilijät puolestaan ilmoittivat perusteluiksi lyhyen matkan sekä ekologisuuden ja hyötyliikunnan. Myös lyhyet, usein toistuvat vapaa ajan matkat tehtiin useimmiten henkilöautolla (seuraava kuva). Kesällä kuitenkin muiden kulkumuotojen osuus oli suurempi verrattaessa työ ja koulumatkoihin. Kesällä lyhyet vapaa ajan matkat teki henkilöautolla 65 % vastaajista, pyörällä 21 % vastaajista ja kävellen 10 % vastaajista. Talvella sen sijaan henkilöautoa käytti 82 % vastaajista, käveli 14 % ja pyöräili alle 2 % vastaajista. Pyöräily oli talvella huomattavasti vähäisempää kesäaikaan verrattuna sekä työ ja koulumatkoilla että vapaa ajan matkoilla. Noin 1 % vastaajista ilmoitti, ettei tee lyhyitä vapaa ajan matkoja tai ei osaa sanoa näillä pääsääntöisesti käyttämäänsä kulkutapaa % Kulkutapa, jolla tehdään lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat pääasiallisesti Kesällä (n=1037) Talvella (n=1009) henkilöautolla joukkoliikenteellä pyörällä kävellen moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 11. Kulkutavat, jolla vastaajat tekivät lyhyet vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Suurin osa vastaajista teki pidemmät vapaa ajan matkansa henkilöautolla sekä kesäaikaan (92 %) että talviaikaan (94 %). Muiden kulkutapojen osuus oli kunkin alle 2 %. Muiksi kulkutavoiksi pidemmillä vapaa ajan matkoilla ilmoitettiin lentoja laivamatkustaminen sekä matkailuautolla liikkuminen. Vastaajilta tiedusteltiin myös kunkin kulkumuodon käyttötiheyttä. Noin 98 % vastaajista liikkui henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana sekä kesä että talviaikana. Vuodenaika vaikutti kuitenkin siten, että suurempi osa vastaajista ilmoitti talvella liikkuvansa aina henkilöautolla, kun taas kesäaikana henkilöautoa muutaman kerran viikossa käyttävien osuus oli suurempi kuin talviaikana. Joukkoliikennettä käytettiin talviaikana hieman kesäaikaa enemmän. Kesäaikana päivittäin kävellen liikkuvien osuus oli vain hieman suurempi kuin talviaikana, mutta pyöräilijöiden kohdalla vuodenaika vaikutti selvemmin. Seuraavissa kuvissa on esitetty kunkin kulkutavan käyttötiheys. Kulkutapoja oli osittain tarkennettu kyselylomakkeessa. Henkilöautolla tarkoitettiin liikkumista joko kuljettajana tai matkustajana ja joukkoliikenteellä tarkoitettiin esimerkiksi 18 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

19 junaa, linja autoa tai kutsujoukkoliikennettä. Kevyen liikenteen osalta tarkoitettiin koko matkan tekemistä kävellen tai pyörällä esimerkiksi töihin tai kauppaan. Liikkuminen kesäaikana henkilöautolla N=1045 joukkoliikenteellä N=916 kävellen N=923 pyörällä N=932 mopolla tai skootterilla moottoripyörällä N=841 N= Päivittäin Muutaman kerran viikossa % Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 12. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen kesäaikana. Liikkuminen talviaikana henkilöautolla N=1043 joukkoliikenteellä N=904 kävellen N=918 pyörällä N=866 mopolla tai skootterilla moottoripyörällä N=837 N= Päivittäin Muutaman kerran viikossa % Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 13. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen talviaikana. Kysyttäessä yleisintä rikkomusta, jonka vastaajat havaitsevat päivittäin liikenteessä, nousi kolme rikkomusta selvästi yli muiden. 62 % vastaajista piti nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä yleisimpänä rikkomuksena ja hieman yli 56 % piti matkapuhelimeen ajon aikana puhumista sekä turvavälin unohtamista yleisimpinä rikkomuksina. Seuraavaksi merkittävimpiä liikennerikkomuksia olivat vilkun käyttämättä jättäminen (25 % vastaajista), punaista päin ajaminen (21 %) sekä vaaralliset ohitukset (17 %). Mopoiluun liittyvistä rikkomuksista mopoilla kaahailua ja temppuilua piti yleisimpänä rikkomuksena 14 % vastaajista ja mopoilijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä 10 % vastaajista. Muiden tienkäyttäjien huomioon ottamiseen liittyviä yleisiä rikkomuksia olivat muiden autoilijoiden sekä suojatietä käyttävän jalankulkijan huomiotta jättäminen (14 % vastaajista kummassakin). Rikkomuksia, joita ei Nurmijärvellä pidetty erityisen yleisinä, olivat luvaton pysäköinti (5 % vastaajista), pitkillä valoilla vastaan ajaminen (3 % vastaajista) sekä ratti tai tankojuoppous (1 % vastaajista). Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 19

20 2.2.3 Turvavälineiden käyttäminen Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan eri turvavälineiden käyttöään. Vastausvaihtoehtoina olivat käytön arviointi asteikolla ʺaina en koskaanʺ kyseisellä tavalla liikuttaessa sekä ʺEn liiku ko. tavallaʺ. Käytetyimpiä turvavälineitä olivat turvavyö autossa sekä kypärä mopoillessa tai moottoripyöräillessä. Näitä molempia käytti aina noin 95 % vastaajista. Pyöräilykypärää käytti pyöräillessä aina 52 % ja yleensä 20 % vastaajista, mikä on selvästi vähemmän esimerkiksi moottoripyöräkypärän käyttöön verrattuna. Lapsen turvallisuudesta liikenteessä huolehdittiin hyvin, sillä turvaistuinta lapsella ilmoitti käyttävänsä aina autossa 89 % ja pyöräillessä 82 % vastaajista. Hands free laitetta autolla ajettaessa käytti kyselyn mukaan aina 23 % ja yleensä 25 % vastaajista. Seuraavassa kuvassa on esitetty turvavälineiden käytön arviointi turvavälineittäin. Mukana ovat vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat liikkuvansa kyseisellä tavalla. Näin ollen joidenkin turvavälineiden kohdalla vastaajien määrä on huomattavasti pienempi kuin joidenkin toisten. Esitettyjen turvavälineiden lisäksi noin 12 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta turvavälinettä. Näistä yleisimpiä olivat heijastinliivi sekä tasku tai otsalamppu. Käytän......autoillessa turvavyötä...mopoillessa/ moottoripyöräillessä kypärää...lapsella turvaistuinta autossa 95.0 % 94.1 % 88.5 % N=1030 N=202 N=714...heijastinta pimeällä liikkuessa 58.1 % 31.9 % N= lapsella turvaistuinta pyöräillessä 81.8 % 12.6 % N=357...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä kypärää 69.4 % 10.9 % 12.7 % N=284...pyöräillessä pimeällä valoja 49.9 % 29.0 % N=738...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä suojia 59.1 % 16.1 % 8.0 % 12.6 % N=286...pyöräillessä pyöräilykypärää 51.7 % 20.3 % 16.5 % N=924...autoillessa hands-free -laitetta 23.2 % 24.7 % 14.4 % 11.5 % 26.2 % N=875...pyöräillessä talvella nastarenkaita 7.6 % 77.8 % N=343...liukuesteitä kengissä talvella 11.6 % 73.7 % N= % 20.0 % 40.0 % 60.0 % 80.0 % % Aina Yleensä Joskus Harvemmin En ollenkaan Kuva 14. Turvavälineiden käytön arviointi Liikenneturvallisuuden kehittämistarpeet Kysyttäessä arviota liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä vain pieni osa vastaajista arvioi tilan erittäin hyväksi tai erittäin huonoksi. Alle 1 % vastaajista piti liikenneturvallisuuden tilaa erittäin hyvänä ja hieman yli 5 % erittäin huonona. Kolmasosa vastaajista ei pitänyt liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä 20 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

21 eikä huonona. Melko huonoksi ja melko hyväksi tilan arvioineiden osuus oli kummankin noin 30 %. Liikenneturvallisuuden tilan keskiarvoksi muodostui Nurmijärvellä 2.9 (1=erittäin huono 5=erittäin hyvä). Vastaava arvosana on ollut esimerkiksi Raaseporissa 3.0, Imatran seudulla 3.6 sekä Keiteleen, Tervon ja Vesannon alueella 3.45 (liikenneturvallisuussuunnitelmat valmistuivat vuonna 2010), Länsi Turunmaalla 2.8 ja Kemiönsaaressa 2.7 (vuonna 2009) sekä Inkoossa ja Siuntiossa 2.5, Hangossa 2.6, Järvenpäässä 2.9 ja Porvoossa 2.8 (vuosina ). Liikenneturvallisuuden tilan arviointia tarkasteltiin myös postinumeroalueittain (oheinen kuva). Tarkastelussa olivat erikseen mukana kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen postinumeroalueet, ja muita postinumeroalueita tarkasteltiin yhtenä ryhmänä. Liikenneturvallisuuden tilaa arvioitaessa keskiarvoksi muodostui kirkonkylässä 3.3, Rajamäellä 3.2 ja Klaukkalassa sekä muilla postinumeroalueilla 2.7. Liikenneturvallisuuden tila kokonaisuutena Nurmijärvellä Nurmijärven kirkonkylässä asuvat (postinro 01900) N=271 Klaukkalassa asuvat (postinro 01800) N=141 Rajamäellä asuvat (postinro 05200) N=106 Muut postinumeroalueet N=534 Kaikki vastaajat N= erittäin hyvä melko hyvä ei hyvä eikä huono melko huono erittäin huono % Kuva 15. Arvio liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä postinumeroalueittain tarkasteltuna. Selvästi turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä vastaajat pitivät koululaisia (81 % vastaajista). Oheisen kuvan mukaisesti noin 8 % vastaajista arvioi alle kouluikäiset lapset turvattomammaksi liikkujaryhmäksi. Alle 3 % vastaajista piti kutakin muuta esitettyä liikkujaryhmää turvattomimpana. Turvattomin liikkujaryhmä (n=1049) koululaiset 80.6 alle kouluikäiset lapset 8.4 iäkkäät (yli 65-vuotiaat) nuoret aikuiset (18 24-vuotiaat) liikuntaesteiset / -rajoitteiset aikuiset (yli 24-vuotiaat) % Kuva 16. Vastaajien mielestä turvattomin liikkujaryhmä Nurmijärvellä. Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 21

22 Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan vastaustaan. Merkittävin tekijä, joka vastaajien mielestä teki koululaisista turvattomimman liikkujaryhmän, oli kevyen liikenteen väylien puute. Monessa vastauksessa mainittiin ajoneuvoliikenteen korkeat nopeudet sekä autoilijat, jotka eivät ota riittävästi huomioon pieniä liikkujia teiden varsilla ja suojateillä. Lisäksi mainittiin kapeat tienpientareet, valaistuksen puute sekä vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Osa vastaajista perusteli vastaustaan sillä, että lapset eivät vielä osaa liikkua itsenäisesti riittävän turvallisesti, mikä pätee myös alle kouluikäisiin lapsiin. Alle kouluikäiset liikkuvat kuitenkin yleensä vanhemman seurassa, kun taas koululaiset kulkevat koulumatkansa yksin tai kavereiden seurassa. Turvattomimpana kulkutapana vastaajat pitivät kevyttä liikennettä (oheinen kuva). Vastaukset jakaantuivat lähes tasan pyöräilyn (44 % vastaajista) ja kävelyn (43 % vastaajista) kesken. Tärkein perustelu oli kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Lisäksi mainittiin korkeat ajoneuvoliikenteen nopeudet, vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat, mopoilijoiden ʺkaahausʺ kevyen liikenteen väylillä sekä valaistuksen puute. Seuraavaksi turvattomimpana kulkutapana pidettiin mopoilua (9 % vastaajista). Perusteluiksi mainittiin mopoilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä ja niiden heikko tuntemus sekä arvaamaton liikennekäyttäytyminen. Toisaalta osa vastaajista oli myös sitä mieltä, etteivät autoilijat ota mopoilijoita riittävästi huomioon. Turvattomin kulkutapa (n=1039) pyöräily kävely mopoilu 8.7 autoilu moottoripyöräily % Kuva 17. Vastaajien mielestä turvattomin kulkutapa Nurmijärvellä. Turvattomimman liikkujaryhmän ja kulkutavan perusteluissa nousi selvästi esiin jalankulku ja pyöräily yhteyksien puuttuminen, mikä näkyi myös vastauksissa liikenteen osa alueesta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Noin 63 % vastaajista ilmoitti, että kyseinen osa alue on jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus. Seuraavaksi eniten vaatisi kehittämistä liikennekäyttäytyminen (45 % vastaajista) ja valaistus (34 % vastaajista). Myös teiden ja katujen liittymäjärjestelyissä (30 %), joukkoliikenteen palvelutasossa (27 %) sekä kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohdissa (24 %) on vastaajien mukaan kehitettävää. Sen sijaan esitetyistä liikenteen osa alueista vähiten kehittämistä tarvittaisiin kevyen liikenteen reittien opastukseen (1 % vastaajista) ja polkupyörien pysäköintijärjestelyihin (alle 1 % vastaajista). 22 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

23 2.3 Liikkumisen kehittämistarpeet Kevyt liikenne Täydentyy Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelman 2010 perusteella Joukkoliikenne Asukaskyselyssä esitettiin kysymyksiä joukkoliikenteeseen liittyen. Kysyttäessä suurinta estettä tai ongelmaa vastaajien joukkoliikenteen käyttöön liittyen, oli yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen ja pitkät odotusajat merkittävin tekijä (53 % vastaajista). Joukkoliikenteen palvelutaso nousi esiin myös eräissä muissa kysymyksissä, esimerkiksi kysyttäessä liikenteen osa aluetta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Seuraavaksi merkittävimmiksi tekijöiksi nousivat aikataulujen sopimattomuus (43 % vastaajista) sekä hidas matkanteko ja pitkät matkat (30 % vastaajista). Tämä puolestaan näkyi myös perusteluissa, joita kysyttiin kyselyn alkupuolella käytettyyn kulkutapaan liittyen. Monet henkilöautolla liikkuvat mainitsivat oman auton nopeuden sekä aikatauluista riippumattomuuden edut verrattuna joukkoliikenteeseen. Vähiten joukkoliikenteen käyttöön vaikuttivat huono keli (1 % vastaajista) sekä asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus (1 % vastaajista). Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat on esitetty seuraavassa kuvassa. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi muina tekijöinä mainittiin muun muassa liityntäpysäköinnin puutteellisuus, lähimmän pysäkin sijainti pitkän matkan päässä sekä auton tarve muiden perheenjäsenten kuljettamiseen. Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 23

24 Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat (n=1036) yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen, pitkät odotusajat 52.8 aikataulujen sopimattomuus 42.6 matkanteko on hidasta, pitkät matkat 29.8 riippuvuus aikatauluista matkalipun hinta heikot vaihtoyhteydet tavaroiden kantaminen, lastenvaunut, matkatavarat ym. laiskuus, omalla autolla liikkumisen helppous turvattomat yhteydet pysäkille/asemalle hankalat matkalippujärjestelmät heikko joukkoliikennetiedotus ei joukkoliikenteen käyttöön liittyviä esteitä tai ongelmia muut matkustajat (yksityisyyden puuttuminen) auton tarve työn vuoksi täydet joukkoliikennevälineet (istumapaikan saaminen epävarmaa) vanhuus, sairaus, vamma, liikuntaeste, tms. asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus huono keli/sää % Kuva 18. Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat. Vastaajia pyydettiin nimeämään mielestään merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet, aikataulupuutteet sekä bussipysäkin puutteet Nurmijärvellä. Useimmat reittipuutteet liittyivät Nurmijärveltä pääkaupunkiseudulle suuntautuviin yhteyksiin. Lisää yhteyksiä tarvitaan vastaajien mielestä myös kunnan sisäiseen liikenteeseen. Reittipuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Reittien kuvauksen yhteydessä on ilmoitettu vastaajien lukumäärä. Nämä määrät eivät kaikissa tapauksissa ole yhtenevät oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevan luvun kanssa, sillä osa vastauksia oli yleispiirteisiä eikä kaikkia ole sen vuoksi voitu määritellä tarkemmin. 24 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

25 Taulukko 2 Merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet Nurmijärvellä. Reittipuute Kunnan sisäinen joukkoliikenne: - Klaukkala-Kirkonkylä (31) - Nukari-Kirkonkylä (16) - Lepsämä-Klaukkala (15) - Lepsämä-Kirkonkylä (4) - Röykkä-Nurmijärvi (7) - Palojoki -Kirkonkylä (6) - Palojoki-Klaukkala (4) - Metsäkyläntie-Klaukkala (5) - Raala-Kirkonkylä (5) - Nukari-Raala (3) - Haikala-Klaukkala (2) - Haikala-Kirkonkylä (1) - Haikala-Mäntysalo (1) - Harjula-Klaukkala (2) - Harjula-Nurmijärvi (1) - Herunen-Rajamäki (2) - Rajamäki-Klaukkala (2) - Rajamäki-Kirkonkylä (1) - Perttula-Lepsämä (2) - Perttula-Nurmijärvi (1) - Mäntysalo-Klaukkala (2) - Syrjälä-Harjula-Haikala (1) - Metsäkylä-Kirkonkylä (1) - Lahnuksentie -Klaukkala-Nurmijärvi (1) Vastaajien lkm 139 Haja-asutusalueilla joukkoliikenne puutteellista (18) Yhteys Nurmijärveltä 56 - Helsinki (16) - Järvenpää (8) - Hyvinkää (9) - Espoo (6) - Vantaa (Jumbo ja Myyrmäki) (5) - lentokenttä (2) Yleisesti ottaen yhteydet pääkaupunkiseudun suuntaan (6) Yhteys Klaukkalasta 42 - Etelä-Espoo (20) - Lentokenttä (5) - Jumbo (2) - Tikkurila (2) - Pasila (3) - Hyvinkää (8) - Tuusula(1) - Kerava (1) Yhteys Rajamäeltä 19 - Hyvinkää (14) - Helsinki (3) - Järvenpää (1) - Vantaa (1) Yhteys Lepsämästä 10 - Helsinki (8) - Vantaa (2) Yhteys Mäntysalosta 10 - Helsinki (7) - Vantaankosken asema (2) - Lentokenttä (1) Yhteys Nukarista 9 - Jokela (7) - Helsinki/Espoo (2) Yhteys Palojoelta 9 - Helsinkiin (3) Yleisesti ottaen lisää yhteyksiä Palojoelta (6) Puutteelliset yhteydet Raalasta 9 Yhteys Harjulasta 7 - Helsinki (5) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Lahnuksentieltä Helsinkiin 4 Yhteys Röykästä 4 - Helsinki (2) - Hyvinkää (2) Yhteys Perttulasta 4 - Helsinki (2) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Haikalasta 3 - Helsinki (2) - Espoo (1) Junayhteyden puuttuminen (esim. Klaukkala-Helsinki ja Nurmijärvi-Tikkurila-Helsinki) 10 Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 25

26 Merkittävämpänä aikataulupuutteena vastaajat pitivät viikonloppuvuorojen vähyyttä. Monet pitivät vuoroväliä liian harvana myös päiväaikaan sekä aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Lisäksi mainittiin aikataulujen yhteensopimattomuus Espoon ja Helsingin liikenteen kanssa. Aikataulupuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 3 Merkittävimmät joukkoliikenteen aikataulupuutteet Nurmijärvellä. Aikataulupuute Vastaajien lkm Viikonloppuvuorojen vähyys 66 - Nurmijärvi-Helsinki (18) - Klaukkala-Helsinki (17) - Helsinki-Nurmijärvi (2) - Lepsämä-Klaukkala (2) Puutteita aamu- ja iltavuoroissa: 96 - Helsinki-Nurmijärvi (30) - Kunnan sisäiset linjat (19) - Helsinki-Klaukkala (17) - Rajamäki-Hyvinkää (13) - Helsinki-Rajamäki (6) - Nurmijärvi-Hyvinkää (5) - Kirkonkylä-Helsinki/Espoo (4) Vuorovälit liian harvoja päiväaikaan 49 Aikataulujen sovittaminen esim. Espoon ja Helsingin bussien aikatauluihin, 21 kouluaikoihin sekä työaikoihin Yleisesti liian harvat vuorovälit 17 Vastaajat mainitsivat useita puuttuvia tai eri tavoin puutteellisia bussipysäkkejä Nurmijärvellä. Myös pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien mainittiin olevan turvattomia tietyillä pysäkeillä. Kohteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4 Merkittävimmät joukkoliikenteen pysäkkipuutteet Nurmijärvellä. Pysäkkipuute Vastaajien lkm Pysäkki puuttuu: 37 - Länsikaari, Rajamäki (10) - Järventaustantie, Klaukkala (3) - Viljelystie (3) - Klaukkalan Citymarketin kohta (2) - Mäntysalontien ja Kirkkotien liittymä (2) - Nummenpää (2) - Paloaseman vastakkaispuoli (1) - Vanha Hämeentie Ilvesvuoren teollisuusalueen kohdalla (1) - Kytäjäntie (1) - Metsäkylän koulun pohjoispuoli (1) - Nurmijärven keilahalli (1) - Suomelantien ja Siippoontien lähialue (1) - Klaukkalan ala-aste (1) - Klaukkalan jäähalli (1) - Nukarin koulu (1) - Nummenniityntie (1) - Väinöläntie (1) - Raalantien ja Koutintien liittymä (1) - Hongistontie (1) - Yli-Lepsämäntie (1) - Hongisojantien ja Haakinmäentien liittymä (1) Pysäkki on puutteellisesti merkitty: 3 - Kirkkotien ja Nummentien liittymä (1) - Kirkkotien ja Mäntysalontien liittymä (1) - Haikalan koulu (1) Turvallinen jalankulkuyhteys pysäkille puuttuu: 10 - Länsikaaren pysäkki (2) - Järventaustantieltä ja Metsäkyläntieltä Hämeentien pysäkeille (1) - Ilmunlahden kartanon kohdalla (Hongisajantien ja Lopentien risteys) (1) - Keudan pysäkki koulun kohdalla (1) - Klaukkalantie/Härkäpurontien pysäkki (1) Pysäkit ovat harvassa tai liian kaukana: 8 - esim. Terveyskeskuksen pysäkki Katos puuttuu: 3 - Röykän eteläiset pysäkit (1) - Heikkiläntie (1) - Mäntysalo-Haikala (1) Sampopysäkit 3 26 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

ASUKASKYSELYN TULOKSET

ASUKASKYSELYN TULOKSET ASUKASKYSELYN TULOKSET 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 7.10.-13.11.2009 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 11.4. 22.5.2011 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA x 2010 Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma LUONNOS 12.8.2010 Tekijän nimi Mahdollisen toisen tekijän nimi Helsinki 2010 Uudenmaan

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 18/2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 18 2010 Nurmijärven

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Asukaskysely Forssan seudulla on käynnistynyt liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen yhteistyössä kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Liikenneturvan

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1534 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 307 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 9 (2 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 1 Tieliikenneonnettomuudet Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2-29 JA 25-29 8 7 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 6 5 4 3 2 1 675 584 549 581 532 587 574 475 518 488 115 127 95 111

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN TIELIIKENNEONNETTOMUUDET 2001-2010 JA 2006-2010 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Sisältö 1 LIIKENNEONNETTOMUUDET 3 1.1.1

Lisätiedot

2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA

2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 13 2 2.1 Liikenneturvallisuuskysely ja koetut ongelmat Suunnittelualueella liikkuvien kokemuksia liikenneturvallisuudesta ja paikallisesta liikennekulttuurista selvitettiin kaikille avoimella kyselyllä

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 120 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 100 80 60 40 20 0 93 81 80 92 74 74 65 77 77 61

Lisätiedot

Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla

Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Noora Airaksinen / Sito 4.9.2012 Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Laaditaan Ely-keskuksen

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi NYKYTILA Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Keski-Karjalan kunnat Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi sijaitsevat Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Kempeleen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 800 700 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 600 500 400 300 200 100 0 598 510 475 504 467

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 2/2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja Vastausmäärät ja vastaajien taustatietoja Liikkuminen ja liikennekäyttäytyminen

Lisätiedot

Tervon liikenneturvallisuussuunnitelma

Tervon liikenneturvallisuussuunnitelma Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savo Tervon liikenneturvallisuussuunnitelma 4/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja JULKAISUSARJA 4 2010 Pohjois-Savon

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Keiteleen liikenneturvallisuussuunnitelma

Keiteleen liikenneturvallisuussuunnitelma Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savo Keiteleen liikenneturvallisuussuunnitelma 3/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja JULKAISUSARJA 3 2010 Pohjois-Savon

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ YHTEENVETO PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ JA VASTAAJISTA LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Eri kulkutapojen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ Yhteenveto Onnettomuuskehitys, riskit ja vakavuus aluetasolla Onnettomuuksien osalliset ja osallisten

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI SEITSEMÄN VAARALLISINTA RISTEYSTÄ - Onnettomuusanalyysi ja toimenpide-esitykset Alexandru Simut Lappeenrannan kaupunki Kadut ja ympäristö 19.12.2013 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto..3

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet:

Lisätiedot

Uudenkaarlepyyn liikenneturvallisuussuunnitelma 2014

Uudenkaarlepyyn liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 RAPORTTEJA 12 2015 Uudenkaarlepyyn liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 MIKKO ULJAS, KLAS HYTÖNEN, TERHI SVENNS, HANNAKAISU TURUNEN Uudenkaarlepyyn liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 MIKKO ULJAS KLAS

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

YHTEENVETO. Lisäksi voidaan esille nostaa seuraavat keskeisimmät havainnot Järvenpään liikenneturvallisuustilanteesta

YHTEENVETO. Lisäksi voidaan esille nostaa seuraavat keskeisimmät havainnot Järvenpään liikenneturvallisuustilanteesta LIIKENNEONNETTOMUUDET JÄRVENPÄÄSSÄ VUOSINA 2006 2009 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 YHTEENVETO... 2 1 JOHDANTO... 3 2 ONNETTOMUUSKEHITYS JÄRVENPÄÄSSÄ... 5 3 ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET... 6 4 ONNETTOMUUSLAJIT JA

Lisätiedot

Onnettomuustilastoraportti

Onnettomuustilastoraportti 29.10.2015 Onnettomuustilastoraportti 2014 Nurmijärven kunta Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Onnettomuustilastoraportti 2014 SISÄLLYSLUETTELO Tilastokatsaus 2010 2014, jalankulkijoiden henkilövahingot

Lisätiedot

Sotkamon liikenneturvallisuussuunnitelma. Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009

Sotkamon liikenneturvallisuussuunnitelma. Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Sotkamon liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Sotkamon liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Tiehallinto

Lisätiedot

Pietarsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 (luonnos 081014)

Pietarsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 (luonnos 081014) Pietarsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 (luonnos 081014) MIKKO ULJAS KLAS HYTÖNEN TERHI SVENNS HANNAKAISU TURUNEN Tätä kuva käytetään valmiissa kansilehdessä RAPORTTEJA 49 2013 PIETARSAAREN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Tieliikenteessä menehtyi 224 ihmistä vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 tapahtui 5 294 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2011

Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2011 Liikenneonnettomuudet Vantaalla Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Liikenneonnettomuudet Vantaalla ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Hyrynsalmen liikenneturvallisuussuunnitelma. Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009

Hyrynsalmen liikenneturvallisuussuunnitelma. Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Hyrynsalmen liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Hyrynsalmen liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009

Lisätiedot

Vesannon liikenneturvallisuussuunnitelma

Vesannon liikenneturvallisuussuunnitelma Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savo Vesannon liikenneturvallisuussuunnitelma 2/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja JULKAISUSARJA 2 2010 Pohjois-Savon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Raportteja 73 2013 Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Kuopion maaseutualueet Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Kuopion maaseutualueet RAPORTTEJA 73 2013 KUOPION SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ilomantsin liikenneturvallisuussuunnitelma

Ilomantsin liikenneturvallisuussuunnitelma Ilomantsin liikenneturvallisuussuunnitelma Ilomantsin liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto Kuopio 2008 Kannen kuva: Laura Pöllänen TIEH 1000193-v-08 Kopijyvä Oy Kuopio 2008 Julkaisua saatavana:

Lisätiedot

Puolangan liikenneturvallisuussuunnitelma. Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009

Puolangan liikenneturvallisuussuunnitelma. Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Puolangan liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Puolangan liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Tiehallinto

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

2 Liikenneturvallisuuden nykytila

2 Liikenneturvallisuuden nykytila 2 Liikenneturvallisuuden nykytila 2.1 Liikenneturvallisuuskysely ja koetut ongelmat Joensuulaisten ja alueella liikkuvien kokemuksia liikenneturvallisuudesta ja -kulttuurista selvitettiin kaikille avoimella

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto Turku 2009 ISSN 1457-991X TIEH tieh-nro Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, tammikuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä tammikuussa Tieliikenteessä sattui tammikuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN SUUNNITELMA

NURMIJÄRVEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN SUUNNITELMA NURMIJÄRVEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN SUUNNITELMA Sisältö 1 Lähtökohdat... 2 2 Liikenneturvallisuustilanne... 3 2.1 Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet... 3 2.2 Liikenneturvallisuuskysely... 5 2.3

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSELVITYS NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET

RAISION KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSELVITYS NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET RAISION KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSELVITYS NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET 2011 SISÄLTÖ YHTEENVETO 1 ESIPUHE 3 1. JOHDANTO 4 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet 4 1.2 Lähtöaineistot 4 2. ONNETTOMUUSANALYYSIT

Lisätiedot

Espoon liikenneonnettomuudet 2014

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 Kuva: Liikenneturva/ Nina Mönkkönen Hanna Puolimatka, Eija Yli-Halkola ja Christel Kautiala Destia Oy YHTEENVETO Tässä raportissa on tarkasteltu vuonna 2014 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2007 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, elokuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä elokuussa Tieliikenteessä sattui elokuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013

Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013 Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013 Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot